Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta, puh

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Ympäristölupa eläinsuojalle, Ryymin-Murtorinne Sini, Iisalmi 403/ /2014 Ymplk 134 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta, puh ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta eläinsuojan ym päris tö lu vas ta. Hakemus koskee lypsykarjatilan toimintaa Iisalmen kaupungin Par talan kylässä, Jänisviidan tilalla ( ). 2. HAKIJA Sini Ryymin-Murtorinne Lehtosuontie KURENPOLVI Yhteyshenkilö: Pekka Murtorinne p Tilatunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 30 lypsylehmälle, 12 va si kal le (alle 6 kk) ja 2 hevoselle. Eläinsuoja sijaitsee Iisalmessa Partalan kylässä, Jänisviita -ni mi sel lä tilalla RN:o 7:16 ( ). Eläinsuojan karttakoordinaatit P: ja I: (ETRS-TM35FIN). Tilan omistaa hakija. 4. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI- MI VAL TA Eläinsuojalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Tilaa ei ole mer kitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 mukaan eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ym pä ris tö lu pa vel vol li-

2 nen. Ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n 10) a) kohdan mukaan kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omai nen käsittelee eläinsuojan ym pä ris tö lupa ha ke muk sen, joka tarkoitettu vähintään 30 ja alle 75 lyp sy leh mälle. Iisalmen kaupungissa ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Ylä-Sa von SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta. 5. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Hakemusta on täy den net ty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuojalla ei ole aiempaa ympäristölupaa eikä kohdetta ole merkit ty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Tilakeskuksen nykyinen eläinsuoja on rakennettu vuonna 1975, kuten myös katettu, pienempi (240 m3) lietesäiliö. Latokuivuri on raken net tu 1980-luvulla ja isompi lietesäiliö (900 m3) vuonna Tilan nykyistä eläinsuojaa laajennetaan muuttamalla rehuvarasto eläin ti loik si ja tilalle rakennetaan laajennuksen yhteydessä uusi kuiva lan ta la (tilavuus 300 m3), uudet tuorerehusiilot sekä polt to ai ne säiliöi den varastotila. Lannan levitykseen käytettävä peltoala on tällä hetkellä 47,7 ha, josta omaa on 40,58 ha ja vuokrapeltoa on 7,12 ha (kirjallisella so pimuk sel la 6,57 ha ja suullisella sopimuksella 0,55 ha). Vuok ra pel tojen sopimukset ovat hakemuksen liitteenä. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään nykyisellä so pi mus kau della. Eläinsuojan sijaintipaikalla tarkin voimassa oleva kaava on Pohjois-Sa von maakuntakaava Maakuntakaavassa tila sijaitsee alu eel la, jolla on merkintä MT232 (maatalousalue (hyvä peltoalue), Kih lo vir ta). 7. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijoittuu maatalous- ja metsävaltaiselle alueelle. Tilalla on har joi tet tu maataloutta 1950-luvulta lähtien. Eläinsuoja ja pellot eivät si jait se luokitellulla pohjavesialueella. Tilan alueella ei ole ar vok kai ta luonto- tai maisemakohteita. Lähin luonnonsuojelualue on noin 2 kilometrin päässä kaakossa si-

3 jait se va Vedenpäänlahden Natura-alue ja yksityinen suojelualue (Säy neen luh ta-ve den pään lah ti). Tilakeskus sijaitsee Vuoksen päävesistössä Iisalmen reitin (04.5) Po ro ve den alueen (04.52) valuma-alueella (Haapajärven ve sistö-alue ). Tilan pellot eivät rajoitu järveen, mutta tilan rajalla pel to jen reunassa kulkee Pääskypuro, johon eläinsuojasta on matkaa noin 400 metriä. Peltojen reunoilla on ympäristötuen mukaiset suo ja vyö hyk keet. Pääskypuro laskee Haapajärven Pääskylahteen. Haa pa jär veen tilakeskuksesta on matkaa noin 1,2 kilometriä. Lähin pohjavesialue (Kuusimäki B) sijaitsee noin 7,5 km päässä koilli ses sa tilakeskuksesta. Lähimmät vakituisesti asutut kiinteistöt sijaitsevat tilakeskuksesta noin 230 m kaakkoon (Alapiha ) ja 260 m luoteeseen (Koi vu mä ki ). Seuraavaksi lähimmät vakituisesti asutut kiin teis töt sijaitsevat kaakossa noin 460 m päässä (Vältinmäki II ) ja 480 m päässä (Vältinmäki ). Lähin va paa-ajan kiinteistö sijaitsee tilakeskuksesta noin kilometrin pääs sä etelässä. 8. TOIMINTA 8.1 Yleiskuvaus toiminnasta Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 30 lypsylehmälle, 12 va si kal le (alle 6 kk) ja 2 hevoselle. Tilalle rakennetaan uudet säi lö re hu sii lot, jolloin nykyinen eläinsuojan yhteydessä oleva säilörehusiilo muu tetaan hiehojen tiloiksi. Muutoksen jälkeen tilalla on paikat 30 lyp syleh mäl le, 18 hieholle (6-24 kk), 12 vasikalle (alle 6 kk) ja 2 he vo selle. Nykyään hiehot ovat talvet kasvatuksessa ulkopuolisella, mut ta muutoksen jälkeen vasikat voidaan kasvattaa lehmiksi asti ti lal la. Tilalle rakennetaan myös uusi kuivalantala. Maitoa tuotetaan noin litraa vuodessa. Lypsylehmät (30 kpl) ja vasikat (12 kpl) ovat lietelannalla. Hiehot (18 kpl) ja hevoset (2 kpl) ovat kuivikepohjalla. Tilalla on käytössä lietelannan varastointitilavuutta tällä hetkellä yhteen sä 240 m3 ja 900 m3 sekä kuilut 80 m3 (yhteensä m3). Tilal le rakennetaan myös uusi kuivalantala, jonka tilavuus on yh teen sä 300 m3. Laajennuksen jälkeen lannan varastointilavuutta on yh teensä m3. Hiehojen tiloiksi muutettava nykyinen säilörehusiilo tulee olemaan vi no kui vi ke poh ja ja kylmä tila. Kuivitetun alueen pinta-ala on 56 m2 ja kuivikkeen paksuus cm. Kuivikemateriaalina käytetään ol-

4 kea ja turvetta ja kuivikepohja tyhjennetään 2 kertaa vuodessa uuteen rakennettavaan kuivalantalaan. Tilalla ei ole jaloittelutarhaa. Nykyinen eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan laskettuna on 229,6 ey. Muutoksen jälkeen eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan las ket tu na on 251,4 ey. Eläinpaikkojen nykyinen määrä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat Nykyiset eläinpaikat Tulevat Lypsylehmiä Hiehot - 18 Vasikat alle 6 kk Hevoset 2 2 Yhteensä Lypsylehmät (30 kpl) sekä yli 6 kk vanhat hiehot laiduntavat vuo dessa 4-5 kuukautta. Eläimet ovat öisin ulkona. Lisäksi 2 hevosta laidun taa koko kesän. Laidunalaa on käytettävissä noin 14 ha ti la keskuk sen ympäristössä. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Lehmillä, hiehoil la ja hevosilla on juomakupit tai uimurilliset vesiastiat, joihin vesi tu lee eläinsuojasta putkistolla. Laitumella on kiertävä ruo kin ta paik ka, jonka käyttöaika on 60 vrk kesässä, kerralla 60 vuorokautta Käytettävät raaka-aineet Esikuivattua säilörehua pyöröpaalataan noin 100 tn ja tehdään aumaan noin 400 tn vuodessa (yhteensä 500 tn). Säilöntäaineena käyte tään pääasiassa happoliuoksia litraa vuodessa ja ne säi ly tetään säilöntäaineille tarkoitetuissa säilytysastioissa ulkona. Vähän käy te tään myös biologisia säilöntäaineita. Jatkossa suurin osa rehus ta tullaan tekemään uusiin rakennettaviin tuorerehusiiloihin ja mah dol li ses ti biologisilla säilöntäaineilla. Eläinten rehuna käytetään myös väkirehua noin 60 tonnia ja kuivaviljaa noin ki loa vuodessa. Rehunvarastoinnissa syntyvä puristeneste kerätään nykyisin re huau mois ta imupainevaunuun ja käytetään lannoitteena pelloilla. Pyörö paa lit avataan rehuladossa, josta mahdollinen puristeneste joh detaan lietesäiliöön. Uusiin tuorerehusiiloihin tulee puristenesteen keruu kai vo, josta puristeneste siirretään imupainevaunuun ja le vi te tään pelloille. Tilalla käytetään vuosittain typpi- ja fosforilannoitteita noin 17 tonnia

5 ym pä ris tö tuen sallimien ehtojen mukaan. Lannoitteet varastoidaan ul ko na trukkilavojen päällä säkeissä ja säkkien päällä on suojapeite. Tilakeskuksen vesi otetaan tilalla olevasta omasta kaivosta. Kai vove si tutkitaan säännöllisesti. Tilan vuosittaisesta vedenkulutuksesta ei ole tietoa. Hätätilanteessa vettä on mahdollista ottaa naapurissa ole vas ta uudesta kaivosta. Tilakeskuksessa on käytössä kaksi polttoainesäiliötä litraa ja litraa (yhteensä l). Pienemmän säiliön val mis tus vuo desta ei ole tietoa. Se on maapohjalla. Isompi säiliö on ostettu vuonna 2003 ja siinä on tyyppikilpi. Säiliö on laatan päällä. Molemmissa säiliöis sä on käsipumppu, eikä niissä ole lapon- tai ylitäytönestoa. Tank kaus paik kaa ei ole tiivistetty. Molemmille säiliöille rakennetaan asian mu kai nen säilytystila laajennuksen yhteydessä. Muita öljytuotteita käytetään noin 500 litraa vuodessa. Kas vin suo jelu ai nei ta käytetään vuodessa noin 40 litraa. Ne varastoidaan omissa as tiois saan korjaamohallissa, niille erikseen tarkoitetussa tilassa jossa on lukittavat kaapit. Öljytuotteet ja kasvinsuojeluaineet säi ly te tään korjaamohallissa betonilattialla, jossa ei ole viemäriä. Ras va mon tussa on öljynkeräyskaivo. Myös maaleja (noin 10 litraa) säi ly te tään korjaamohallissa niille erikseen tarkoitetussa tilassa. Eläinten lääkkeitä käytetään vuodessa noin 1 litra ja säilytetään joko asuin ra ken nuk sen jääkaapissa tai eläinsuojan lukittavassa lää kekaa pis sa maitohuoneessa. Eläinsuojassa käytettävät pesu- (100 litraa) ja desinfiointiaineet (25 lit raa) säilytetään omissa astioissaan navetan konehuoneessa tai pe su ai nei ta voidaan säilyttää myös eläinsuojan wc:ssä. Kum mas sakin tilassa on viemäröinti, joka johtaa lietekuiluun. 8.3 Lannan käsittely Lietelanta Lypsylehmät (30 kpl) ja vasikat (12 kpl) ovat lietelannalla. Lie te lantaa syntyy vuodessa yhteensä 768 m3. Tilalla on käytössä lietelannan varastointitilavuutta tällä hetkellä yhteen sä 240 m3 ja 900 m3 sekä kuilut 80 m3 (yhteensä m3). Lie te säi liöi den rakenne on betonia. Lietekuilut toimivat pa do tuk sel la. Säiliöistä pienempi (240 m3) on katettu ja isompi (900 m3) on kat tama ton. Isompi säiliö on aidattu. Eläinsuojassa on wc, josta jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Wc:n käyt tö on vähäistä, eikä sitä käytetä sairaana tai ulkomaanmatkojen jäl keen. Myös lomittajille on mahdollisuus käyttää wc:tä. Mai to huo-

6 neen jätevesiä sekä eläinsuojan pesuvesiä syntyy vuodessa yh teensä noin 250 m³ ja ne johdetaan lietesäiliöön. Kuivikepohja Hiehot (18 kpl) ja hevoset (2 kpl) ovat kuivikepohjalla. Kuivalantaa syn tyy vuodessa 294 m3. Hiehojen tiloiksi muutettava nykyinen säilörehusiilo tulee olemaan vi no kui vi ke poh jal la, jossa on lantakäytävä ja ruokintapöytä. Kui vi tetun alueen pinta-ala on 56 m2 ja kuivikkeen paksuus cm. Kui vi ke ma te ri aa li na käytetään olkea ja turvetta ja kuivikepohja tyhjen ne tään 2 kertaa vuodessa uuteen rakennettavaan kui va lan ta laan. Kuivikepohjaan mahtuu enimmillään kuivikelantaa 28 m3, joka voidaan laskea mukaan varastotilavuuteen. Virtsa imeytetään kui vik keisiin. Lantakäytävältä lanta tyhjennetään traktorin kauhalla kui va lanta laan. Kuivikepohjan reunojen korkeus tulee olemaan 3 metriä ja reunojen sekä lattian materiaali on teräsbetoni. Tilalle rakennetaan uusi kuivalantala, jonka pinta-ala on 108 m2 ja ti la vuus on 300 m3. Reunojen korkeus on 2,3 metriä ja lantala on kat ta ma ton. Ajoluiskan korkeus on 60 cm. Lantalan ra ken nus ma te riaa li on teräsbetoni. Lantalan edustalle rakennetaan lantalan le vyinen kuormauslaatta (48 m2), joka tehdään myös teräsbetonista. Taulukko 2. Lannankäsittely Muodostuva määrä m³/vuosi Lietelanta 768 Sadevedet (lietesäiliöön) 94 Maitohuoneen jätevedet 55 Eläinsuojan pesuvedet 195 Kuivikelanta 294 Sadevedet (kuivalantalaan) 10 Pilaantuneet rehut 14 Yhteensä Lannan varastointilavuutta on käytettävissä laajennuksen jälkeen m³. Tilavuus on riittävä laskennallisesti 12 kk:n varastointiin. Lantavarastot tyhjennetään kokonaan vuosittain. Räystäsvesiä ei pääse tilan kuivalantalaan eikä kattamattomaan liete säi li öön. Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan

7 omil la pelloilla (40,58 ha) ja vuokrapelloilla (7,12 ha). Yhteensä lannan levitykseen on peltoa käytössä 47,7 ha. Eläinsuojan mak si mieläin mää rän suhteen laskettuna lannan levitystä varten tarvitaan 29,74 ha peltoa. Laskenta perustuu lannan ravinnepitoisuuksiin ja se on esitetty Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ym pä ris tön suo jelu oh jees sa Hakijalla on käytössään riittävästi pel to pinta-alaa lannan levitykseen. Lietelannan levitys tapahtuu sijoittamalla ja lanta mullataan tai kynne tään levittämisen jälkeen. Lanta levitetään viikoilla Noin 60 % lannasta levitetään keväällä, loput 40 % kesän ja syksyn ai ka na. Pelloille, jotka rajoittuvat valtaojaan on jätetty ym pä ris tö tu ki eh to jen mukaiset suojakaista. Pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. 8.4 Jätteiden muodostuminen, käsittely ja varastointi Jätteitä muodostuu asuinrakennuksessa, rehujen ja lannoitteiden varas toin nis sa, karjarakennuksessa sekä koneiden ja laitteiden huollos sa. Tilalla muodostuvat jätteet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely Jäte Sekajäte Muovijäte Kuolleet eläimet Metalli Pilaantunut rehu Jäteöljyt Muodostuva määrä vuosittain litraa 2 t 1 t 0,1 t 10 t 0,1 t - Sekajäte varastoidaan 600 litran astiassa ja tyhjennetään kerran kuu kau des sa (Iisalmen kiinteistöhuolto Korhonen Oy) - Muovijäte toimitetaan muovinkeräykseen - Kuolleet eläimet välivarastoidaan betonilaatalla ja toimitetaan Honka jo ki Oy:n raadonkeräilyyn - Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen - Pilaantuneet rehut varastoidaan betonilaatalla ja levitetään pellolle - Jäteöljyt toimitetaan vaarallisen jätteen keräykseen - Loisteputket ja akut toimitetaan Peltomäen jätekeskukseen 9. TOIMINNAN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET YM-PÄ RIS TÖÖN 9.1 Päästöt ja niiden ehkäisy Vesistöpäästöt syntyvät peltojen lannoittamisesta ja karjanlannan levit tä mi ses tä. Päästäjä ehkäistään asianmukaisin suojavyöhykkein ja le vi tys ai ka tau lu ja noudattamalla. Pellot eivät rajoitu suuriin ve sis töi-

8 hin, joten merkittävän saastumisen riski on suhteellisen pieni. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena nitraattiasetuksen, vil je ly suunni tel man ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltopinta-alaa, joten lanta voidaan käyt tää viljelysuunnitelman mukaisesti lannoitteena. Peltolohkojen lä hei syydes sä ei ole tiedossa naapurien kaivoja tai lähteitä. Erilaisten valumien ehkäisy toteutetaan noudattamalla ym pä ris tö luvan määräyksiä ja yleisiä hyviä viljelykäytäntöjä. Nämä riittävät turvaa maan ympäristön suuremmilta saastumisriskeiltä. Eläinsuoja ja lantavarastot ovat tiiviitä, joten päästöjä vesistöön ei aiheu du. Hajuhaittoja syntyy lietettä levitettäessä, mutta multaamalla ja kyn tämäl lä heti levityksen jälkeen, hajuhaittoja voidaan minimoida. Eläinsuo jas sa on koneellinen ilmanvaihto alapoistolla. Eläinsuojan meluhaitta tulee lähinnä lypsyaikoina, mutta lähialueella ei ole muuta asutusta. Melua tilalla aiheutuu autojen ja koneiden liikenteestä. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä, eläinkuljetusauto kerää vasikoita tilalta noin kerran kuukaudessa, teurasauto käy tilalla 3-4 kertaa vuo dessa, raatokeräysauto tarvittaessa, rehua tuova kuorma-auto käy ti lal la kerran kuukaudessa ja yhdyskuntajätteen keräysauto käy talvella 6 viikon välein ja kesällä 8 viikon välein. Isompia eriä jätteitä hae taan tilalta noin kerran vuodessa. Sisäinen liikenne on trak to ri lii ken net tä: rehun hakua talvella ja kesällä sesonkitöitä eli rehuntekoon liit ty vää ajoa sekä lannan ajoa. Tilakeskuksen vierestä kulkee yksityistie muihin tien varren taloihin. Lii ken ne on tiellä vähäistä. Tienylitykset ja liittymiset tehdään muut tiel lä liikkujat huomioiden mahdollisimman turvallisesti. Liikenne on voimakkainta kesäaikaan (rehunteko, lannanlevitys). Liiken teen melusta ei ole haittaa, koska peltolohkojen ympäristössä ei ole asutusta. 9.2 Vaikutukset ympäristöön Eläinsuojasta ja lannan varastointiloista ei aiheudu haitallisia vai kutuk sia maaperään tai pohja- ja pintavesiin, koska rakenteet ovat tiivii tä eikä niistä tule valumia ympäristöön. Eläinsuoja sekä pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Haju- ja melupäästöt ovat vähäisiä eikä niistä aiheudu haittaa ympäröivälle asutukselle.

9 Häiriötilanteista, joista voi aiheutua päästöjä, ilmoitetaan vi ran omaisil le. 10. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Hakijan mukaan lannan levittäminen sijoittamalla on parasta käyt tökel pois ta tekniikkaa. Jatkossa harkitaan lantaloiden kattamista ja mah dol lis ta lannan separointia. Myös energiantuotantoa lannasta mie ti tään. Energia säästetään nykyisissä toimissa siten, että eläinsuo ja pyritään jäähdyttämään siten että puhallinta tarvitsee käyttää mah dol li sim man vähän. Energiansäästäminen olisi mahdollista myös lämmöntalteenotolla maidonjäähdyttimestä. 11. TOIMINNAN TARKKAILU Toiminnan tarkkailuna on EU-kirjanpito ja navettapäivyri. Rakenteiden tarkkailu on jatkuvaa ja lantavarastojen kunto tar kis tetaan tyhjennyksen yhteydessä. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET Hakijan mukaan suuri riski on lantavarastojen täyttyminen todella kos tean kesän sattuessa. Tällöin saatetaan joutua levittämään karjan lan taa huonoissa olosuhteissa, joka lisää päästöjen määrää. Lisäk si riskiä voi aiheuttaa lantavaraston vuoto, jota voidaan ehkäistä sään nöl li sel lä tarkkailulla. Maanperän pilaantumisen riskiä voi aiheuttaa myös polt to ai ne säi liöiden vuoto. Tila ei ole varautunut polttoainesäiliön hajoamiseen, mutta polttoainesäiliölle rakennetaan muutoksen yhteydessä asian mukai set tilat. Imeytysaineena voidaan käyttää olkea, purua, tur vet ta tai hiekkaa. Riskiä voidaan pienentää myös säiliöiden tar kis ta mi sel la. Tilalla on tautisuojaus, jotta mahdolliset tautiepidemiat eivät pääse le viä mään. Jos epidemia kuitenkin tulisi, tautisuojauksen tasoa on mah dol lis ta vielä parantaa lisäämällä desinfiointipisteitä eläin suojaan ja mahdollisesti levittämällä kalkkia kulkureiteille. Eläinlääkäri te kee tilalla tarkastuskäynnin vuosittain. Tilalla on aggregaatti sähkökatkoja varten sekä al ku sam mu tus ka lusto na vaahtosammuttimia ja peitteitä tulipaloa varten. Tilalle on laa dittu eläinsuojan pelastussuunnitelma. Polttoainesäiliön ja lietesäiliöiden kuntoa seurataan sil mä mää räi sesti jatkuvasti. Polttoainesäiliöt tullaan jatkossa tarkastuttamaan säännöl li sin väliajoin.

10 Kaivovedestä otetaan viiden vuoden välein analyysinäyte, josta tutki tu te taan sen laatu. Hätätilanteessa vettä voidaan ottaa naapurin uu des ta kaivosta. Rakenteita korjataan sen mukaan, kun niihin vaurioita tai ongelmia tu lee. Lisäksi joka kesä varmistettaan että rakennukset ovat kun nossa. HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET - Yleiskartta - Maakuntakaavaote - Luettelo naapureista - Asemapiirros - Pääpiirustukset eläinsuojista ja lantaloista - Peltojen vuokrasopimukset - Peltokartat 1: LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 13.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Iisalmen kaupungin ilmoi tus tau lul la Kuulutusta koskeva ilmoitus on jul kais tu Iisalmen Sanomissa Kuulutuksesta on lisäksi an net tu tieto erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee Tarkastus Ympäristönsuojelutarkastaja on käynyt hakemuksen johdosta tar kastuk sel la Tarkastukseen osallistuivat Sini Ryy min-mur torin ne, Pekka Murtorinne ja ympäristönsuojelutarkastaja Maa rit Walta. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin lausunto ympäristönsuojelulain 42 kohdan 2) mukaisesti sijaintikunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Terveydensuojeluviranomainen ei antanut asiasta lausuntoa Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä Vastine

11 Hakijan vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 14. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Sini Ryy min-mur to rin teel le ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ym päris tö lu van eläinsuojan toimintaan Iisalmen kaupungissa tilalla Jä nisvii ta ( ). Luvan saajan on noudatettava toiminnassaan lu pa ha ke muk ses sa esitettyä suunnitelmaa ja tässä lupapäätöksessä an net tu ja lupamääräyksiä. 15. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: Lypsylehmät 30, hiehot (6-24 kk) 18, vasikat (alle 6 kk) 12 ja hevoset 2 (noin 251 eläinyksikköä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edel lyt täen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät kes ki mää rin ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lan nan tuotan toa ja ympäristövaikutuksia. Perustelut: Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mu kai ses ti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kul loi sen kin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uu si misen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen pe rus tee na olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puit teis sa siten, että tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ym päris tö vai ku tuk sia. (YSL 52 ) Lannan varastointi ja käsittely Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Varastotilaisuudessa on otetta va huomioon maitohuoneen jätevedet, eläinsuojan pesuvedet ja avoimiin säiliöihin kertyvät sadevedet. Varastointitilavuudesta voidaan vähentää laidunkauden tuottama lantamäärä, kuitenkin niin, että lannan varastointitilavuudet riittävät myös poikkeustilanteisiin. Riit tä vän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voi daan toteuttaa sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannal ta parhaaseen aikaan. Hakijan käytössä on riittävästi lannan varas toin ti ti la vuut ta 12 kk:n ajaksi, kun suunniteltu kuivalantala ra ken-

12 ne taan. (YSL 7-8, 16-17, 52, VNA 931/ ) Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lie te säiliöt ja kuivalantala on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuo sit tain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lan ta lan tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse ta pah tumaan vuotoja. Mahdolliset vuodot on siistittävä. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosit tai sil la tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mah dol liset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. (YSL 7-8, 16 17, 52, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 931/ ) Lannan käyttö Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mu kaisel le eläinmäärällä vähintään 29,74 ha. Lannan levitysajankohtaa va lit taes sa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapu rus tol le aiheutuva hajuhaitta. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa lajis ta riippuen vähintään m levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi ha 3,5 hiehoa kohden, yksi ha 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden, yksi ha 11 vasikkaa kohden sekä yksi ha 2 hevosta kohden. Vä him mäis pel toalan määrittelyn perustana on lannan keskimääräinen fos fo ri si säl tö sekä ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta an ta ma ohje Hakijalla on käytettävissä riittävästi pel toheh taa re ja lannan levitykseen. Lannan levitysajan-kohtaa koskeva mää räys on tarpeen mahdollisesti aiheutuvan hajuhaitan en nal ta ehkäi se mi sek si.

13 Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaan maataloudesta pe räisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi (931/2000) talous ve den hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jäte tään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riip puen vähintään metrin levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta antaman ohjeen mukaan eläinten lai dun ta mi ses sa kaivoihin ja vedenottamoihin tulee jättää ta paus kohtai ses ti riittävät suojaetäisyydet, vähintään nitraattiasetuksen suo sitte le mat metriä. (YSL 6-8, 14, 16 17, 52, 58, 62, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 931/ , liite 3) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Pyöröpaalit on avattava tiiviillä alustalla, jotta pyö rö paa leis ta mahdollisesti valuva puristeneste ei imeydy maa perään. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tii vis poh jai sessa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jättee seen. Eläinsuojassa syntyvät kuivikkeet, pilaantuneet rehut ja rehutähteet on säilytettävä tiiviillä alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu ym pä ris tö hait taa. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja poh ja ve sien pilaantumista. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jättei den varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaan tu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 16 17, 52, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 931/2000 7, Iisalmen kaupungin jä-tehuol to mää rä yk set 2005) Polttonestesäiliö tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säi-

14 liön vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mah dollis ta kerätä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla varustettuna la pon estol la, tyyppikilvellä, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polt to nes te säiliön kunto on tarkastettava riittävän usein ja tarvittaessa huol let ta va. Säiliön läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta polt to ai nevuo to jen varalle. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan pääs syt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Polttonestesäiliön sijoitus- ja tankkauspaikka tulee saattaa tämän mää räyk sen mukaiseksi mennessä. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pie nen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo to ris kiä. (YSL 16 17, 52 ) Jätehuolto Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toimi tet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kelpaa ma ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jät teen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaa ral li sen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on nou da tet tava Vieremän kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jos karjasuojan wc:n jätevedet johdetaan lietesäiliöön, vesien mik robio lo gis ta turvallisuutta tulee valvoa omavalvonnalla siten, että sairaa na karjasuojan wc:tä ei käytetä. Jos stabilointi ei ole mahdollista ei kä riittävää omavalvontaa ei voida noudattaa, wc on poistettava käy tös tä tai wc:n vedet on johdettava omaan asianmukaiseen kä sitte ly jär jes tel mään tai umpikaivoon. Jos tulevaisuudessa eläinsuojan so si aa li ti lo ja remontoidaan wc:n osalta tai ne uusitaan kokonaan, tulee wc-vedet johtaa asianmukaiseen käsittelyjärjestelmään tai um pikai voon. Eläinsuojaan on myös mahdollista asentaa kuivakäymälä. Sa ko- ja umpikaivolietteiden sekä muiden vastaavien lietteiden le vittä mi nen omille pelloille on sallittua, kun lietteet ensin stabiloidaan. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon

15 huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot tava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tu vat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jä te) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas metal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lys sä puussa. Hakija esittää, että eläinsuojan wc-vedet johdetaan edelleen lie te säili öön. Eläinsuojan wc-vedet voidaan johtaa suoraan lietesäiliöön. Mikä li wc-vesien lietteitä ei voida kohtuullisin menetelmin stabiloida, tu lee omavalvonnalla tai muuten varmistua siitä, ettei pellolle kulkeu du wc-vesien mukana taudinaiheuttajia. Haja-asutusalueen jä teve sien käsittelysäädökset koskevat myös eläinsuojan wc:n jä te vesien käsittelyä. Jos tulevaisuudessa eläinsuojan wc:tä remontoidaan tai uusitaan kokonaan, on tässä yhteydessä kohtuullista vaatia wc-ve sil le oma käsittelytapa, jotta wc-vesien käsittelystä ei aiheudu tau ti ris kiä. Saostus- ja umpikaivolietteet tai muut vastaavat lietteet voi vat si säl tää taudinaiheuttajia, joten liete on stabiloitava ennen pel lol le le vit tä mis tä. (YSL 52, 58, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, Iisalmen kau pun gin jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 6-8, 52, YSA 15 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: - Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä - Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat - Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset ti lanteet

16 Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ym pä ris tö lu pavi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ym pä ris tö haittaa, on ilmoitettava välittömästi ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sel le. Ilmoitus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. (YSL 8, 62, 94, 170, JäteL 12, ) 16. RATKAISUN PERUSTELUT 16.1 Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella alueella, jossa ko ti eläin talou den harjoittaminen on alueelle tavanomaista toimintaa. Alueen kaa voi tus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Eläinsuoja ja lannan le vi tyk seen käytettävät pellot eivät sijoitu vedenhankinnan kannalta tär keäl le pohjavesialueelle. Eläinsuojan sijaintipaikka, etäisyydet asu tuk seen ja alueen aikaisempi käyttö huomioon ottaen ei ha kemuk sen mukaisesta toiminnasta aiheudu merkittävää ympäristön pilaan tu mis ta tai kohtuutonta rasitusta lähiasutukselle. Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnasta ei aiheudu toiminnan laa tu, lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen ter veys haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maa pe rän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luon non olo suh teiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vai ku tus alueel la eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua koh tuu ton ta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset. Edel lytyk set luvan myöntämiselle ovat olemassa.

17 17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Muistutuksia ei jätetty eikä lausuntoja annettu. 18. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS TA MI- NEN Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 29, 87 ) Luvan haltijan on mennessä tehtävä hakemus toi mi valtai sel le ympäristölupaviranomaiselle lupamääräysten tar kis ta mi seksi. Hakemuksessa on esitettävä ainakin tiedot eläinmääristä, käy tössä olevien lietesäiliöiden ja kuivalantalan varastointitilavuuksista, käy tös sä olevasta lannanlevitysalasta, toiminnan ym pä ris tö vai ku tuksis ta (ml. hajutilanne) sekä selvitys parhaan käyttökelpoisen tek niikan käyttämisestä ja mahdollisuuksista vähentää toiminnasta ai heutu via ympäristöhaittoja. (YSL 71 ) 19. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mi sesta, on asetusta noudatettava. (YSL 70 ) 20. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen Tämä päätös on lainvoimainen , jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 21. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6-8, 14, 16 17, 27, 29, 44, 52, 58, 62, 70 71, 85, 87, 94, 170, liite 1 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 2, 15 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraat-tien ve siin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Lisäksi on otettu huomioon Iisalmen kaupungin ym pä ris tön suo je lumää räyk set 2012, Iisalmen kaupungin jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Koti eläin ra ken nus ten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, ) sekä Ympäristöministeriön antama ohje Kotieläintalouden ym pä ris tön-

18 suo je lus ta Ratkaisu on tehty vireilletuloajankohtana voimassa olleen lain säädän nön mukaisesti. 22. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koska hakemus on tullut vireille , luvan saajalta peritään eläin suo jan ympäristölupahakemuksen käsittelystä euroa Ylä-Sa von SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen hyväksymän taksan mukaisesti. Kuulutuskustannukset peritään todel lis ten kulujen perusteella. 23. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 23.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 85 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet se kä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - Sini Ryymin-Murtorinne - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vas tuu alue - Pohjois-Savon ELY-keskus / Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kult tuu ri vastuualue - Iisalmen kaupunginhallitus - Iisalmen kaupungin rakennusvalvontaviranomainen - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/iisalmen toimipiste Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 85 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muis tu tuk sen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille ym päris tön suo je lu lain 44 :n 1 momentin mukaan annettu lu pa ha ke mukses ta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: - Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Iisalmen kaupungin ilmoitustaululla. Kuulutus julkais taan Iisalmen Sanomissa. 24. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

19 Julkipanopäivä on Päätöksen antopäivä on MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal linto-oi keu teen. Lupapäätös annetaan Vieremän kunnan il moi tus tau lulle asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on teh tä vä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä ( men nes sä). Va li tus ai kaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Va li tus kir jel mä liit tei neen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoit tee seen PL 204, VAASA. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Sini Ryy min-mur to rin teel le ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ym päris tö lu van eläinsuojan toimintaan Iisalmen kaupungissa tilalla Jä nisvii ta ( ) valmistelijan ehdotuksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.