Diabeteksen lääkehoito munuaisten vajaatoiminnassa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diabeteksen lääkehoito munuaisten vajaatoiminnassa"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Kaisa Laine LL, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri (diabeteksen hoidon erityispätevyys), osastonylilääkäri Satakunnan keskussairaala Heikki Saha dosentti, osastonylilääkäri TAYS Jorma Lahtela sisätautiopin professori Itä-Suomen yliopisto, Keski-Suomen keskussairaala Diabeteksen lääkehoito munuaisten vajaatoiminnassa Kroonisen munuaistaudin esiintyvyys lisääntyy väestön ikääntymisen ja ylipainon yleistymisen seurauksena. Munuaisten vajaatoiminta löydetään nykyään varhaisemmassa vaiheessa kuin aikaisemmin. Munuaisten toiminnan huomioon ottaminen on tärkeää myös diabetespotilaiden lääkehoidossa. Metformiini on hoitosuositusten mukaan tyypin 2 diabeteksen ensilinjan lääke. Lievää tai keskivaikeaa munuaistautia sairastavat voivat jatkaa sen käyttöä, kun heille annetaan asianmukaiset ohjeet. Vaikeaa munuaistautia sairastaville se on vasta-aiheinen. Munuaisten toiminnan huonontuessa diabeteksen hoitotavoitteet on määritettävä yksilöllisesti. Hypoglykemian riski kasvaa, mikä tulee ottaa huomioon lääkehoidon valinnoissa. Uudemmat inkretiinivaikutteiset lääkkeet gliptiinit ja inkretiinimimeetit vaikuttavat lupaavilta myös munuaispotilaiden kannalta. Tutkimustietoa niiden käytöstä kroonista munuaistautia sairastavien hoidossa kertyy koko ajan. Insuliini on käyttökelpoinen diabeteslääke kaikissa munuaisten vajaatoiminnan vaiheissa. Vertaisarvioitu VV Krooninen munuaistauti on maailmanlaajuinen ongelma. Sen yleistymisen merkittävä syy on ylipainon ja tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen (1,2). Diabeettisen nefropatian ennuste on viime vuosikymmeninä parantunut (3,4). Yksittäisen diabetespotilaan riski sairastua loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaan on pienentynyt, ja dialyysihoidossa olevat selviytyvät paremmin. Hyperglykemian tehostuneen hoidon ohella tätä kehitystä selittävät verenpaineen ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden parantunut hoito. Tyypin 1 ja 2 diabetes yhdessä muodostavat silti Suomessakin yleisimmän syyn joutua dialyysihoitoon (kuvio 1). Diabetespotilaat sairastavat eriasteista munuaisten vajaatoimintaa selvästi yleisemmin kuin muu väestö: arviolta 40 % heistä kärsii siitä jossakin sairautensa vaiheessa (5). Tämänhetkisissä hoitosuosituksissa painotetaan albumi n- uriaseulonnan ohella glomerulusten laskennallisen suodatusnopeuden (estimated glomerular filtration rate, egfr) säännöllisen seurannan tärkeyttä. Albuminuria ja pienentynyt GFR ovat itsenäisiä kardiovaskulaarisia riskitekijöitä, jotka vahvistavat toistensa vaikutusta (6). egfr:n perusteella krooninen munuaistauti voidaan jakaa viiteen luokkaan (taulukko 1). Näistä luokkiin 1 ja 2 liittyy määritelmän mukaan myös jokin muu munuaislöydös, kuten albuminuria, poikkeava virtsan sedimentti tai kuvantamistulos. Luokasta 3 eteenpäin huomioidaan ainoastaan GFR. Munuaisten toiminnan huononeminen vaikuttaa useiden lääkkeiden metaboliaan. GFRtason lasku alle 60 ml/min on lääkehoidon kannalta merkitsevä. Albuminurian ilmaantuminen tai lisääntyminen ei sen sijaan aiheuta tarvetta lääkityksen muutoksiin, vaikka se onkin otettava huomioon valtimotautiriskin merkkinä. Terveysportista löytyvä Renbase-tietokanta (Medbase Oy, Turku) tarjoaa GFR-laskurin ohella ohjeet lääkeannosten muutoksista munuaisten vajaatoiminnan eri vaiheissa. Varsinkin tyypin 2 diabetekseen liittyvä nefropatia voi ilmetä munuaisten ateroskleroottistyyppisesti huonontuneena toimintana. Nefropatia voi esiintyä ilman klassista jatkumoa mikroalbuminuriasta proteinurian kautta munuaisen vajaatoimintaan, ja se voidaan joskus todeta jo diabetesdiagnoosin yhteydessä. Munuaisten vajaatoiminta tulee silloin ottaa huomioon jo diabeteksen lääkehoitoa aloitettaessa (2,7). Nykyisissä hoitosuosituksissa painotetaan hyperglykemian hoitotavoitteiden yksilöllistä määrittämistä (8,9,10,11,12). Diabeteksen varhaisvaiheessa tavoite asetetaan lähelle normoglykemiaa. Taudin alkuvaiheen hyvän sokeritasapainon merkitys komplikaatioiden kehittymisen kannalta on osoitettu sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksessa (13,14). Hoidettaessa pitkään kestänyttä tai valtimotaudin komplisoimaa diabetesta saattaa liian tiukka hoitotavoite altistaa potilaan hypoglykemialle ja lääkkeiden yhteisvai- 3389

2 katsaus Kirjallisuutta 1 NKF-KDOQI Clinical practice guidelines and clinical practice recommendations for diabetes and chronic kidney disease. Am J Kidney Dis 2007;49(Suppl 2): Hung AM, Roumie CL, Greevy RA ym. Comparative effectiveness of incident oral antidiabetic drugs on kidney function. Kidney Int 2012;81: Finne P, Reunanen A, Stenman S, Groop PH, Grönhagen-Riska C. Incidence of end-stage renal disease in patients with type 1 diabetes. JAMA 2005;294: Kervinen M, Lehto S, Ikäheimo R, Karhapää P, Grönhagen-Riska C, Finne P. Improved survival of type 2 diabetic patients on renal replacement therapy in Finland. Nephrol Dial Transplant 2010;25: Couser WG, Remuzzi G, Mendis S, Tonelli M. The contribution of chronic kidney disease to the global burden of major noncommunicable diseases. Kidney Int 2011;80: Hemmelgarn BR, Manns BJ, Lloyd A ym. Relation between kidney function, proteinuria, and adverse outcomes. JAMA 2010;303: Bakris G, Vassalotti J, Ritz E ym. National Kidney Foundation consensus conference on cardiovascular and kidney diseases and diabetes risk: an integrated therapeutic approach to reduce events. Kidney Int 2010;78: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Diabetes. Käypä hoito -suositus suositukset/naytaartikkeli/tunnus/ hoi50056 (luettu ) 9 Ismail-Beigi F. Glycemic management of type 2 diabetes mellitus. N Engl J Med 2012;366: ADA Standards of medical care in diabetes Diab Care 2012;35:S11 S63. taulukko 1. kuvio 1. kutuksille (15,16,17). Lääkkeiden poikkeavan metabolian ohella on munuaisten vajaatoiminnassa otettava huomioon lisääntynyt hypoglykemiariski, joka liittyy muuttuneeseen insuliinija sokeriaineenvaihduntaan. Kroonisen munuaistaudin luokitus laskennallisen munuaispuhdistuman (egfr) mukaan. Vaihe Munuaisvaurion kuvaus egfr Muu munuaisvauriota (ml/min/1,73 m 2 ) osoittava löydös 1 egfr-taso normaali > 90 Poikkeava virtsa- tai kuvantamislöydös 2 egfr-taso lievästi alentunut Poikkeava virtsa- tai kuvantamislöydös 3 egfr-taso kohtalaisesti alentunut egfr-taso vaikeasti alentunut Loppuvaiheen munuaistauti < 15 (tai dialyysi) Aloitettujen dialyysihoitojen määrän kehitys diagnoosiryhmittäin viime vuosikymmenten aikana. Aloitetut dialyysihoidot/milj. as Lähde: KDOQI Clinical practice guidelines for chronic kidney disease. Am J Kidney Dis 2002;39(Suppl 1): Vuosi 1 Mm. muut systeemiset sairaudet, virtsatietukokset, synnynnäiset sairaudet, tubulo-interstitiaalinen nefriitti ja syöpä. Lähde: Suomen munuaistautirekisterin vuosiraportti Tyypin 2 diabetes Tarkemmin määrittämätön Muu määritetty diagnoosi 1 Glomerulonefriitti Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Nefroskleroosi Amyloidoosi Pyelonefriitti Metformiini Metformiinin asema tyypin 2 diabeteksen ensilinjan lääkkeenä on vahva (10,11,12). Se estää maksan glukoosintuotantoa ja lisää lihasten glukoosinkäyttöä aktivoimalla solutason energia säätelijänä toimivaa AMP-kinaasia (18). Metformiini ei sitoudu plasman proteiineihin eikä metaboloidu elimistössä. Sen poistumista munuaisten kautta säätelevät sekä glomerulussuodatus että aktiivinen tubulaarinen eritys (19,20). Metformiinin puhdistuma pienenee munuaistoiminnan huonontuessa, mutta lääke ei ole itsessään munuaistoksinen. Metformiinilla on useita hyvän diabeteslääkkeen ominaisuuksia: vähäinen hypoglykemiariski, painoneutraalius sekä mahdolliset suotuisat vaikutukset kardiovaskulaarisiin riskitekijöihin ja syöpään (2,21,22,23,24). Biguanidijohdannaisiin liitetty laktaattiasidoosin riski on tehnyt metformiinin käytöstä erityisen vaikeasti ohjeistettavaa, jos potilas sairastaa munuaisten vajaatoimintaa. Fenformiinin suhteen tämä uhka näyttää olleen kiistaton toisentyyppisen metabolian vuoksi (25,26). Metformiinin ja 3390

3 tieteessä 11 Inzucchi SE, Bergenstal RM, Buse JB ym. Management of hyperglycemia in type 2 diabetes: a patient-centered approach. Position statement of the American Diabetes Association (ADA) and the European Association for the Study of Diabetes (EASD). Diab Care 2012;35: AACE/ACE glycemic control algorithm consensus panel. Endocr Pract 2009;15: The Diabetes Control and Complications Trial Research Group. The effect of intensive treatment of diabetes on the development and progression of long-term complications in insulin-dependent diabetes mellitus. N Engl J Med 1993;329: UK Prospective Diabetes Study (UKPDS) Group. Intensive bloodglucose control with sulphonylureas or insulin compared with conventional treatment and risk of complications in patients with type 2 diabetes (UKPDS 33). Lancet 1998;352: Duckworth W, Abraira C, Moritz T ym. Glucose control and vascular complications in veterans with type 2 diabetes. N Engl J Med 2009;360: Patel A, MacMahon S, Chalmers J ym. Intensive blood glucose control and vascular outcomes in patients with type 2 diabetes. N Engl J Med 2008;358: Ismail-Beigi F, Craven T, Banerji MA ym. Effect of intensive treatment of hyperglycemia on microvascular outcomes in type 2 diabetes: an analysis of the ACCORD randomized trial. Lancet 2010;376: Towler MC, Hardie DG ym. AMPactivated protein kinase in metabolic control and insulin signal ing. Circ Res 2007;100: Snyder RW, Berns JS. Use of insulin and oral hypoglycaemic medications in patients with diabetes mellitus and advanced kidney disease. Semin Dial 2004;17: Sulfonyyliureat ja glinidit Sulfonyyliureat stimuloivat insuliinin vapautumista ATP-herkän kaliumkanavan kautta. Niiden vaikutus on riippumaton verensokeritasosta. Tämän ryhmän lääkkeiden yleisin ja käytännössä hankalin haittavaikutus onkin hypoglykemia, joka ajoittuu usein paastotilaan tai myöhäiseen aterian jälkeiseen aikaan (12), sekä painonnousutaipumus. Tällä hetkellä on käytettävissä kolme sulfonyyliurearyhmän lääkettä: glipitsidi, glibenklamidi ja glimepiridi. Kaksi viimeksi mainittua metaboloituu maksassa. Aineenvaihduntatuotteilla on verensokeritasoa laskeva vaikutus, ja ne kumuloituvat elimistöön munuaistoiminnan huonontuessa. Tästä syystä munuaisten vajaatoiminnasta kärsivät potilaat, erityisesti iäkkäät, ovat alttiita näiden lääkkeiden aiheuttamalle vaikealle ja pitkäkestoiselle hypoglykemialle (33,34,35). Glipitsidin metaboliitit ovat käytännössä inaktiivisia, ja munuaisfunktiolla on sen erittymiseen vain vähäinen vaikutus (36). Tämä, yhdessä lyhyemmän puoliintumisajan kanssa, puoltaa sen käyttöä munuaispotilaiden hoidossa verrattuna muihin sulfonyyliureoihin. Potilaita tulee silti varoittaa hypoglykemiariskistä ja seurantakäyntien yhteydessä kysellä aktiivisesti matalaan verensokeritasoon liittyvistä oireista. Glinidit ( ateriatabletit, repa- ja nateglinidi) vaikuttavat sulfonyyliureoiden tavoin beetasolun insuliinin eritykseen ATP-herkän kaliumkanavan kautta. Lyhyt puoliintumisaika ja vaitaulukko 2. maitohappoasidoosin suoraa syy-yhteyttä sen sijaan ei ole voitu osoittaa eikä se näytä suurentavan seerumin laktaattipitoisuutta vertailussa lume lääkkeeseen tai muihin diabeteksen hoitoon käytettyihin lääkeaineisiin (24,27). Metformiiniin liitetyissä maitohappoasidoositapauksissa näyttäisi usein varsinaisena laukaisevana tekijänä olevan jokin muu akuutti tilanne. Tällaisia voivat olla kuivuminen, alkoholin liikakäyttö tai muiden lääkeaineiden, kuten tulehduskipulääkkeiden, ACE:n estäjien tai ATR-salpaajien, ai heuttama munuaistoiminnan huononeminen. Lääkevalmistekohtaisten ohjeiden mukaan metformiinin vasta-aihe on egfr alle 60 ml/ min. Lukuisten suotuisten vaikutusten vuoksi kirjallisuudessa keskustellaan kuitenkin tämänhetkistä matalammista turvallisen käytön GFRalarajoista (11,28,29,30,31). On esitetty, että metformiinia voitaisiin käyttää pienennetyin annoksin GFR-tasolle 30 ml/min asti tarkan potilasarvioinnin ja tihennetyn seurannan turvin (32) (taulukko 2). Munuaispotilaiden lääkityksessä metformiinin indikaatiot on pohdittava tarkoin ja harkittava annoksen pienentämistä. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, jos potilaan äkillisen munuaisvaurion riski on lisääntynyt tai munuaisen toiminnassa voi odottaa esiintyvän huomattavaa vaihtelua, joko esitietojen perusteella tai muiden sairauksien ja muun käytössä olevan lääkehoidon vuoksi. Jos diabetespotilaan munuaisfunktio on jo diagnoosivaiheessa merkittävästi huonontunut (egfr alle 45 ml/min), Metformiinin käyttö munuaistoiminnan huonontuessa (mukailtu viitteestä 32). egfr taso (ml/min/1,73 m 2 ) ohje > 60 Ei vasta-aihetta Seuraa munuaisfunktiota vuosittain käyttöä voi jatkaa vältä suuria annoksia (yli 2 g/vrk) Seuraa munuaisfunktiota 3 6 kk välein käytä varoen älä aloita uutena lääkkeenä Puolita annos (maksimiannos 1,5 g/vrk) Seuraa munuaisfunktiota 3 4 kk välein < 30 lopeta käyttö Tauota metformiini akuuttien sairaustilojen yhteydessä. ei metformiinia kannata valita aloituslääkkeeksi. Proteinurian ilmaantuminen tai määrä sen sijaan ei vaikuta metformiinin käyttöön tai annosteluun. Metformiinin tauotus akuuttitilanteissa tulee erikseen muistaa ja kertoa siitä myös potilaalle. Tämä on tärkeää äkillisten kuivumis- ja sairaustilanteiden yhteydessä, joihin sinänsä liittyvä maitohappoasidoosin riski on merkittävä (12). Lääkitys voidaan aloittaa uudelleen, kun esimerkiksi sairastetun vatsataudin tai kuumeisen infektion jälkeen vointi on korjaantunut ja nestetasapaino normalisoitunut. Varjoainetutkimuksiin valmistauduttaessa riittää metformiinin tauotus tutkimuksen yhteydessä. Uudelleenaloitus voi tapahtua muutaman vuorokauden seurannan jälkeen, mikäli varjoainevau rioon viittaavaa kreatiniinitason nousua ei todeta. 3391

4 katsaus 20 Charpentier G, Riveline JP, Varroud- Vial M. Management of drugs affecting blood glucose in diabetic patients with renal failure. Diabetes Metab 2000;26: UK Prospective Diabetes Study Group. Effect of intensive bloodglucose control with metformin on complications in overweight patients with type 2 diabetes (UKPDS 34). Lancet 1998;352: Kirpichnikov D, McFarlane SI, Sowers JR. Metformin. An update. Ann Intern Med 2002;137: Libby G, Donnelly LA, Donnan PT, Alessi DR, Morris AD, Evans JM. New users of metformin are at low risk of incident cancer; a cohort study among people with type 2 diabetes. Diab Care 2009;32: Bennett WL, Maruthur NM, Singh S ym. Comparative effectiveness and safety of medications for type 2 diabetes: An update including new drugs and 2-drug combinations. Ann Int Med 2011;154: Lalau JD. Lactic acidosis induced by metformin. Drug Saf 2010;33: Misbin RI. The phantom of lactic acidosis due to metformin in patients with diabetes. Diab Care 2004;27: Salpeter S, Greyber E, Pasternak G, Salpeter E. Risk of fatal and nonfatal lactic acidosis with metformin use in type 2 diabetes mellitus. Cochrane Database Syst Rev 2009(1):CD Jones GC, Macklin JP, Alexander WD. Contraindications to the use of metformin. BMJ 2003;326: McCormack J, Johns K, Tildesley H. Metformin s contraindications should be contraindicated. CMAJ 2005;173: Pilmore HL. Metformin: potential benefits and use in chronic kidney disease. Nephrology 2010;15: Shaw JS, Wilmot RL, Kilpatrick ES. Establishing pragmatic estimated GFR thresholds to guide metformin prescribing. Diabet Med 2007;24: Lipska KJ, Bailey CJ, Inzucchi SE. Use of metformin in the setting of mild-to-moderate renal insufficiency. Diab Care 2011;34: Lubowsky ND, Siegel R, Pittas AG. Management of glycemia in patients with diabetes mellitus and CKD. Am J Kidney Dis 2007;50: Krepinsky J, Ingram AJ, Clase CM. Prolonged sulfonylurea-induced hypoglycaemia in diabetic patients with end-stage renal disease. Am J Kidney Dis 2000;35: Holstein A, Plaschke A, Hammer C, Egberts EH. Characteristics and time course of severe glimepirideversus glibenclamide-induced hypoglycaemia. Eur J Clin Pharmacol 2003;59: Reilly JB, Berns JS. Selection and dosing of medications for management of diabetes in patients with advanced kidney disease. Semin Dial 2010;23: kutuksen kesto mahdollistavat annostelun juuri ennen ruokailua (12,33,36). Hypoglykemia ja painonnousu kuuluvat vaikutusmekanismin vuoksi myös glinidien haittavaikutuksiin, tosin niitä on vähemmän kuin sulfonyyliureoilla. Repaglinidi metaboloituu pääosin maksassa, ja sen aineenvaihduntatuotteet ovat inaktiivisia. Repaglinidia voidaan siten varsin turvallisesti antaa vaikeaakin munuaisten vajaatoimintaa sairastaville, joskaan sen verensokeria laskeva teho ei ole kovin voimakas (33,36). Osa nateglinidin aineenvaihduntatuotteista on metabolisesti aktiivisia, ja siihen liittyvä hypoglykemiariski on suurempi. Tämän lääkkeen käyttö on jäänyt meillä vähäiseksi, koska sen teho on heikompi eikä se ole erityiskorvattavien lääkkeiden piirissä. Insuliiniherkisteet (glitatsonit) Insuliiniherkisteet vähentävät insuliiniresistenssiä rasva- ja lihaskudoksessa geeniekspressiota säätelemällä sekä vähentävät glukoneogeneesiä maksassa. Niiden vaikutuskohteena olevaa PPAR g-reseptoria tavataan runsaasti myös munuaisissa (33,36). Kliinisissä tutkimuksissa rosiglitatsoniin liitettiin suurentunut sydäninfarktiriski (37,38,39), ja lääke päädyttiin vetämään markkinoilta Tämän ryhmän lääkkeistä on edelleen käytössä pioglitatsoni. Pioglitatsonin kuudesta aineenvaihduntatuotteesta kolme on aktiivisia, mutta sen paremmin lääkeaine kuin sen aineenvaihduntatuotteetkaan eivät kumuloidu munuaisten vajaatoiminnassa (36,37). Glitatsoniryhmän lääkkeiden verensokeria alentava teho on osoitettu munuaisten vajaatoiminnan kaikissa vaiheissa, myös dialyysipotilailla. Kliininen vaikutus glukoositasoon tulee hitaasti, useiden kuukausien kuluessa. Käytännössä ongelmaksi on osoittautunut glitatsoneihin liittyvä nesteretentio- ja anemiataipumus, joita on usein vaikea erottaa varsinkin munuaispotilaiden perussairauteen liittyvistä ongelmista (11,36,40). Siksi pioglitatsonia ei voi suositella munuaispotilaalle. Pioglitatsonin pitkäaikainen käyttö on yhdistetty lisääntyneeseen virtsarakon syövän riskiin (9). Eräissä Euroopan maissa, kuten Ranskassa ja Saksassa, pioglitatsonin käyttö on kielletty. Gliptiinit Gliptiinit eli DPP-4:n (dipeptidyyli peptidaasi-4) estäjät pidentävät aterian yhteydessä erittyvien inkretiinihormonien GLP-1 (glukagonin kaltainen peptidi-1) ja GIP (gastric inhibitory polypeptide) vaikutusta estämällä niiden entsymaattista pilkkoutumista. Näiden lääkkeiden teho riippuu veren glukoositasosta, joten niihin liittyvä hypoglykemiariski on pieni, eivätkä ne käytännössä aiheuta painonnousua (12). Suomessa gliptiiniryhmän lääkkeistä käytössä ovat lina-, saksa-, sita- ja vildagliptiini. Linagliptiini erittyy sappeen, eikä munuaisfunktio vaikuta sen annosteluun. Saksa-, sita- ja vildagliptiinin annosta tulee pienentää egfr-tason laskiessa alle ml/min. Munuaisten loppuvaiheen vajaatoiminnassa (egfr alle 15 ml/min tai dialyysihoito) näistä lääkkeistä on tutkimustietoa toistaiseksi vain vähän (33,36,37). Gliptiinejä voidaan pitää turvallisena valintana munuaispotilaan diabeteksen hoidossa. Inkretiinimimeetit Injektiona annettavat inkretiinimimeetit, eksenatidi (GLP1-mimeetti) ja liraglutidi (GLP1-agonisti), parantavat gliptiinien tavoin verensokeritasapainoa tehostamalla glukoosiriippuvaisesti insuliinin ja vähentämällä glukagonin eritystä. Inkretiinivaikutus on DPP-4-estäjiä voimakkaampi, ja osalla potilaista tästä seuraa merkittävä painon lasku. Eksenatidi poistuu elimistöstä pääosin munuaisten kautta, joten sen vaikutus tehostuu munuaisten vajaatoiminnassa (36). Keskivaikeaa munuaisten vajaatoimintaa (GFR alle ml/min) sairastaville suositellaan annoksen puolittamista, ja jos GFR-taso laskee alle 30 ml/min, lääke on vasta-aiheinen. Lira glutidin metaboliaan munuaisfunktiolla ei näytä olevan merkittävää vaikutusta (36), mutta kliinisen käyttökokemuksen vähäisyyden vuoksi valmistaja ei toistaiseksi suosittele lääkkeen käyttöä GFR-tason laskiessa alle 50 ml/min. Tutkimuksia aiheesta on meneillään. Insuliini Insuliini on tehokkain verensokeria laskeva lääke. Sen käytöstä on paljon kokemusta munuaisten vajaatoimintapotilaiden hoidossa. Glukoosin ja insuliinin aineenvaihdunnassa tapahtuu useita, osin vastakkaisiin suuntiin vaikuttavia, muutoksia munuaisten vajaatoiminnan edetessä. Maksan glukoneogeneesi ja kudosten insuliiniresistenssi saattavat lisääntyä. Krooniseen munuaistautiin liittyvä sekundaari- 3392

5 tieteessä 37 Alicic RZ, Tuttle KR. Management of the diabetic patient with advanced chronic kidney disease. Semin Dial 2010;23: Nissen SE, Wolski K. Effect of rosiglitazone on the risk of myocardial infarction and death from cardiovascular causes. N Engl J Med 2007;356: Singh S, Loke YK, Furberg CD. Longterm risk of cardiovascular events with rosiglitazone: a meta-analysis. JAMA 2007;298: Kiryluk K, Isom R. Thiazolidinediones and fluid retention. Kidney Int 2007;72: Iglesias P, Diez JJ. Insulin therapy in renal disease. Diab Obes Metab 2008;10: Bloom RD, Crutchlow MF. Newonset diabetes mellitus in the kidney recipient: Diagnosis and management strategies. Clin J Am Soc Nephrol 2008;3:S38 S Chow KM, Li PK. New-onset diabetes after transplantation. Nephrology 2008;13: Davidson JA, Wilkinson A. New-onset diabetes after transplantation International consensus guidelines. Diab Care 2004;27: Gaede P, Lund-Andersen H, Parving HH, Pedersen O. Effect of a multifactorial intervention on mortality in type 2 diabetes. N Engl J Med 2008;358: Herzog CA, Asinger RW, Berger AK ym. Cardiovascular disease in chronic kidney disease. A clinical update from Kidney Disease: Improving Global Outcomes (KDIGO). Kidney Int 2011;80: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Kaisa Laine: Konsultointipalkkiot (Amgen, Roche), luentopalkkiot (NovoNordisk, Roche, Amgen, Fresenius, Novartis, Boehringer Ingelheim, Lilly, Leiras), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Amgen, Abbott, Fresenius, Gambro, Leiras, Novartis). Heikki Saha: Konsultointipalkkiot (Abbott, Amgen, Genzyme), luentopalkkiot (Amgen, Roche, Novartis, Boehringer Ingelheim, Fresenius, Baxter). Jorma Lahtela: Konsultointipalkkiot (Tranzyme, Tolerx, NovoNordisk, Medtronic), työsuhde (FinnMedi), apurahat (Tranzyme, Tolerx, MSD, NovoNordisk, Sanofi), luentopalkkiot (MSD, NovoNordisk, Novartis, Lilly), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (MSD). nen hyper paratyreoosi ja D-vitamiinivaikutuksen puute voivat huonontaa beetasolujen insuliinintuotantoa (41). Toisaalta munuaisissa tapahtuva glukoneogeneesi vähenee, samoin insuliinin perifeerisissä kudoksissa tapahtuva hajoaminen ja sen eliminaatio munuaisten kautta (19). Metabolinen nettomuutos tapahtuu lopulta insuliinivaikutuksen tehostumisen suuntaan. Endogeeninen insuliini hajotetaan pääosin maksassa. Eksogeeninen insuliini puolestaan poistuu valtaosin munuaisten kautta. Tämä aineenvaihdunnallinen muutos altistaa insuliinihoitoon liittyvälle hypoglykemialle, jonka kliininen merkitys kasvaa sitä mukaa kuin munuaisten vajaatoiminta vaikeutuu (19,36,41). Mahdolliset munuaisten vajaatoimintaan liittyvät ruokahaluttomuus- ja pahoinvointioireet saattavat myötävaikuttaa verensokeritason vaihteluihin munuaistaudin loppuvaiheessa. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavan potilaan insuliinihoito toteutetaan samoin yleisin perustein kuin muidenkin potilasryhmien. Hoidon perustana on potilaan suorittama verensokerin omaseuranta. Paastoverensokeri- ja ateriaparimittausten perusteella arvioidaan yksilöllinen insuliinin tarve ja soveltuva pistosaikataulu. Eri insuliinivalmisteilla ei ole ratkaisevia käytännön eroja, joskin uudemmat insuliinianalogit ovat ateriainsuliineina ensisijainen valinta, ja perusinsuliineina niihin näyttäisi liittyvän pienempi hypoglykemiariski (41). Munuaisten vajaatoimintaa sairastavien hoidossa kannattaa erityisesti varoa liian suuren perusinsuliiniannoksen aiheuttamaa hypoglykemiaa. Insuliinin tarve todennäköisesti vähenee munuaistoiminnan huonontuessa. Elinsiirron jälkeinen diabetes Munuaisensiirron jälkeen todettavan diabeteksen patofysiologiassa ovat mukana sekä insuliininerityksen häiriintyminen että insuliiniresistenssi. Toimiva munuaissiirre normalisoi insuliiniaineenvaihdunnan ja lisää insuliinin tarvetta (42). Steroidilääkitys lisää insuliiniresistenssiä, osin epäsuorasti painonnousun kautta. Kalsineuriinin estäjillä on myös suoria beetasolutoksisia vaikutuksia (42,43). Siirron jälkeistä diabetesta pidettiin aikaisemmin varsin lievänä tyypin 2 diabeteksen muotona. Siihen kuitenkin liittyy merkittävä diabeettisten komplikaatioiden riski (42,43,44). Elinsiirtopotilaiden peroraalisesta diabeteslääkityksestä on vain vähän vertailevia tutkimuksia. Käytännössä eniten on käytetty sulfonyyliurea- tai glinidiryhmän lääkkeitä. Jos alkuvaiheen suurempiin steroidiannoksiin liittyy hyperglykemiaa, on insuliinihoito usein helpoin ja toimivin vaihtoehto. Tyypillisessä steroididiabeteksessa saattaa riittää NPHtai sekoiteinsuliini kertainjektiona aamulla tai aamupäivällä, ja insuliinin tarve vähenee usein steroidiannosta pienennettäessä. Toimivia ovat myös erilaiset monipistoshoidon mallit. Uudempien insuliinianalogien käyttöä puoltaa mahdollisesti pienempi hypoglykemiariski (42). Muiden valtimosairauksien riskitekijöiden hoito Diabeteksen hoidossa monitekijäisen intervention merkitys hoitotuloksille on tärkeä (45). Hyperglykemian hoidon ohella tulee optimoida verenpaineen ja lipidien hoito ja harkita antikoagulaation tarve. Krooninen munuaistauti sinänsä lisää potilaan sydän- ja verisuonitautiriskiä merkitsevästi, ja edellä mainittujen riskitekijöiden painoarvo kasvaa (7,46). Verenpaineen hoidosta hyötyvät suhteessa eniten potilaat, joiden virtsan proteiinipitoisuus on suurin ja joiden hoidossa myös reniiniangiotensiinijärjestelmään vaikuttavat lääkkeet (ACE:n estäjät ja ATR-salpaajat) ovat tärkeimmät. Dyslipidemian hoito toteutetaan diabeteksen hoitosuosituksissa esitetyin periaattein. ASA mg/vrk ja tarvittaessa klopidogreeli soveltuvat normaali-indikaatioin myös munuaispotilaille (46). Lopuksi Krooninen munuaistauti yleistyy väestön ikärakenteen muutoksen ja ylipainon yleistymisen seurauksena. Tietoisuus munuaistoiminnan muutoksista ja tärkeydestä on lisääntynyt, kun egfr-käsite on tullut yhä laajempaan kliiniseen käyttöön. Diabetespotilailla esiintyy eriasteista munuaistautia useammin kuin muilla. Sen pitäminen mielessä lääkehoidon valinnoissa ja toteutuksessa on tärkeää sekä hoidon tehon että turvallisuuden kannalta (taulukko 3). Metformiinin edulliset aineenvaihdunnalliset vaikutukset ja pitkä käyttökokemus ovat tehneet siitä ensilinjan diabeteslääkkeen. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavien lääkityksessä metformiinin käyttöön kannattaa paneu- 3393

6 katsaus Noin 40 %:lla diabetekseen sairastuvista todetaan jossain elämän vaiheessa munuaisten vajaatoiminta. taulukko 3. Diabeteslääkkeiden annostelu munuaistoiminnan (egfr) huonontuessa. Lääkeaine Glomerulusten laskennallinen suodatusnopeus, egfr ml/min ml/min ml/min < 30 ml/min Metformiini Normaali annos Annosvähennys Annosvähennys Vasta-aiheinen Sulfonyyliureat Normaali annos Annosvähennys Annosvähennys Vasta-aiheinen Glinidit Normaali annos Normaali annos Normaali annos Normaali annos Pioglitatsoni Haittavaikutusten arviointi ongelmallista DPP4-estäjät linagliptiini Normaali annos Normaali annos Normaali annos Normaali annos saksagliptiini Normaali annos Annosvähennys Annosvähennys Annosvähennys sitagliptiini Normaali annos Annosvähennys Annosvähennys Annosvähennys vildagliptiini Normaali annos Annosvähennys Annosvähennys Annosvähennys Inkretiinimimeetit eksenatidi Normaali annos Annosvähennys Annosvähennys Vasta-aiheinen liraglutidi Normaali annos Normaali annos Ei ohjeistusta Ei ohjeistusta toistaiseksi toistaiseksi Insuliini Normaali annos Normaali annos Normaali annos Normaali annos tua erityisen tarkoin, jotta vältettäisiin ennenaikainen lääkkeen lopetus niiltä potilailta, joille se on soveltunut hyvin. Uudemmat inkretiinivaikutteiset diabeteslääkkeet vaikuttavat lupaavilta myös munuaispotilaille, ja tietoa niistä kertyy koko ajan lisää. Munuaisten etenevään vajaatoimintaan liittyvä lisääntynyt hypoglykemiariski on tärkeä ottaa huomioon sekä lääkevalinnoissa että hoitotavoitetta yksilöllisesti määritettäessä. n English summary > in english Glycaemic management of diabetes in chronic kidney disease 3394

7 tieteessä english summary Kaisa Laine M.D., Chief of Department of Nephrology Satakunta Central Hospital Heikki Saha Jorma Lahtela Glycaemic management of diabetes in chronic kidney disease The prevalence of chronic kidney disease (CKD) is growing along with sedentary life style, increasing obesity and ageing of the population. At the same time, the practice of estimating glomerular filtration and clearance of drugs when planning treatment has become routine. Almost 40% of diabetics suffer from CKD during some phase of their life and this sets special requirements for diabetes medication. Most clinical guidelines designate metformin as the first-line agent for type 2 diabetes. The causal relationship between metformin and lactic acidosis has not been proven. However, the recommendations concerning the use of metformin in mild-to-moderate renal insufficiency need clarifying in order to maximally utilize the therapeutic advantages of this drug. During the clinical course of worsening renal function the therapeutic goals of diabetes must be individualized. Attention should be given to the increasing risk of deleterious hypoglycaemia. Sulphonylureas are especially problematic in renal insufficiency due to their metabolism and high probability of hypoglycaemia. Newer incretin based antidiabetic drugs are promising. Research data on their use in chronic kidney disease is accumulating. 3394a

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon?

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Kim Pettersson-Fernholm LT, Sisätautien ja Nefrologian Erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Vanhuksen diabetes ja uudet lääkkeet. Geriatripäivät 2012 Tapani Rönnemaa

Vanhuksen diabetes ja uudet lääkkeet. Geriatripäivät 2012 Tapani Rönnemaa Vanhuksen diabetes ja uudet lääkkeet Geriatripäivät 2012 Tapani Rönnemaa Sisältö Vanhuksen diabeteksen erityispiirteitä Näkökohtia insuliinianalogeista GLP-1-järjestelmä DPP4-estäjät ja GLP-1-analogit

Lisätiedot

IKÄÄNTYVÄ DIABEETIKKO. Merja Laine 4.4.2014

IKÄÄNTYVÄ DIABEETIKKO. Merja Laine 4.4.2014 IKÄÄNTYVÄ DIABEETIKKO Merja Laine 4.4.2014 IÄKÄS - 65v. henkilö ja jokin elinikää lyhentävä sairaus tai yli 75v. henkilö - Iäkkäillä diabeetikoilla sekä diabeetekseen että ikääntymiseen liittyviä ongelmia

Lisätiedot

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Diabeteksen yleistymisen päivittely on perusasioita, Diabeteksen lääkehoito ON SYDÄMEN ASIA

Diabeteksen yleistymisen päivittely on perusasioita, Diabeteksen lääkehoito ON SYDÄMEN ASIA LEO NISKANEN LKT, dosentti Sisätautien, endokrinologian ja geriatrian erikoislääkäri Yksikön päällikkö, Fimea Diabeteksen lääkehoito ON SYDÄMEN ASIA Vaikka uusia lääkkeitä on tullut tyypin 2 diabeteksen

Lisätiedot

Diabeteslääkkeet ja painonnousu

Diabeteslääkkeet ja painonnousu Johan Eriksson ja Merja Laine NÄIN HOIDAN Diabeteslääkkeet ja painonnousu Ylipaino ja lihavuus altistavat tyypin 2 diabetekselle, ja ne ovat myös ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Suomessa lähes 90 %

Lisätiedot

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Juhon ja Kallen tarinat Kahden diabeetikko miehen tarinat haasteellisia mutta opettavaisia

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa

Lisätiedot

STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia

STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia STONE STages Of NEphropathy STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia Kaj Metsärinne TYKS nefrologia, ylilääkäri Sidonnaisuudet (disclosures), viimeiset 3 vuotta Luentojen pitämisiä, kouluttautumistukea:

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Ikäihmisen hypoglykemiat. Mikkeli

Ikäihmisen hypoglykemiat. Mikkeli Ikäihmisen hypoglykemiat Mikkeli 21.3.2017 HOIDON YLEISET TAVOITTEET - Taata potilaan oireettomuus - Taata potilaan hyvä elämänlaatu - Ehkäistä diabeteksen komplikaatioita Diabetes Käypä hoito 22.3.2016

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Diabetespotilaan lääkityksen säätäminen päivystyksessä

Diabetespotilaan lääkityksen säätäminen päivystyksessä TIETEESSÄ SATU VEHKAVAARA LT, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, kliininen opettaja HYKS, Meilahden sairaala, endokrinologian pkl Helsingin yliopisto, kliininen laitos satu.vehkavaara@hus.fi

Lisätiedot

SGLT2-estäjät Valtakunnallinen diabetespäivä Leo Niskanen Ylilääkäri, endokrinologia, HUS

SGLT2-estäjät Valtakunnallinen diabetespäivä Leo Niskanen Ylilääkäri, endokrinologia, HUS SGLT2-estäjät Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 Leo Niskanen Ylilääkäri, endokrinologia, HUS Figure 1 Schematic representation of the distribution of sodium glucose cotransporters along an unrolled

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

Tulevaisuuden diabeteslääkkeet

Tulevaisuuden diabeteslääkkeet Katsaus tieteessä Johan Eriksson professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto ja HUS johan.eriksson@helsinki.fi Merja Laine erikoislääkäri Vantaan kaupunki Kirjallisuutta 1 www.idf.org/diabetesatlas/5e/

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Diabetes ja valtimotaudit

Diabetes ja valtimotaudit Diabetes ja valtimotaudit PIP 2013 KESKEISET KANSANSAIRAUTEMME JA NIIDEN EHKÄISY 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät Pirjo Ilanne-Parikka LT, Sisätautien erikoislääkäri, diabeteslääkäri Ylilääkäri Diabetesliitto,

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Lihavien diabetikoiden hoito. Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011

Lihavien diabetikoiden hoito. Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011 Lihavien diabetikoiden hoito Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011 Suomen 25-64-vuotiaiden lihavien (BMI>30) diabetesriski ja painonmuutoksen merkitys 610.000 lihavaa 25-64-vuotiasta

Lisätiedot

Mitä insuliinin ja inkretiinimimeetin yhteiskäyttö tuo tyypin 2 diabeteksen hoitoon?

Mitä insuliinin ja inkretiinimimeetin yhteiskäyttö tuo tyypin 2 diabeteksen hoitoon? Kättä pidempää Antti Palomäki LL, sisätauteihin erikoistuva lääkäri antti.palomaki@ksshp.fi Juha Saltevo LT, dosentti, sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Leo Niskanen LKT, sisätautien

Lisätiedot

Käypä hoito suositus mitä uutta tyypin 2 diabeteksen hoitoon?

Käypä hoito suositus mitä uutta tyypin 2 diabeteksen hoitoon? Käypä hoito suositus mitä uutta tyypin 2 diabeteksen hoitoon? Työterveyslaitos 23.5.2008 LL TIMO VALLE KANSANTERVEYSLAITOS & MEHILÄINEN DIABETESKLINIKKA Varusmiesten keskipaino Santtila et al. Med Sci

Lisätiedot

DIABETEKSEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN PÄIVITYS 12.9.2013. Merja Laine 3.12.2015

DIABETEKSEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN PÄIVITYS 12.9.2013. Merja Laine 3.12.2015 DIABETEKSEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN PÄIVITYS 12.9.2013 Merja Laine 3.12.2015 Tyypin 2 diabetes ja komplikaahot Diabeettinen Diabetic retinopatia retinopathy Leading cause Suurin of blindness sokeuteen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia

Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia Näin hoidan Antero Helanterä Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia Useiden lääkkeiden vaikutus voimistuu ja pitkittyy munuaisten vajaatoiminnassa. Tämä voi tuottaa ongelmia lääkittäessä iäkkäitä

Lisätiedot

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

LIITE VALMISTEYHTEENVETO

LIITE VALMISTEYHTEENVETO LIITE VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI GLUCOPHAGE 500 mg kalvopäällysteinen tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Tabletti sisältää 500 mg metformiinihydrokloridia, joka vastaa 390

Lisätiedot

Uudet muut diabeteslääkkeet

Uudet muut diabeteslääkkeet Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen diabeteskoulutus 21.1.2016 Uudet muut diabeteslääkkeet Hannu Järveläinen Turun yliopisto / SatKS Esityksen sisältö 1. Muut diabeteslääkkeet Suomessa tänään

Lisätiedot

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta

Lisätiedot

Mitä uutta diabeetikon sydämen vajaatoiminnasta. Juhani Airaksinen TYKS

Mitä uutta diabeetikon sydämen vajaatoiminnasta. Juhani Airaksinen TYKS Mitä uutta diabeetikon sydämen vajaatoiminnasta Juhani Airaksinen TYKS Diabetes ja sydämen vajaatoiminta Diabeetikolla moninkertainen riski sairastua sydämen vajaatoimintaan: miehet x 2, naiset x 5 (Kannel,

Lisätiedot

Hypertension lääkehoito Suomessa

Hypertension lääkehoito Suomessa SILY ry:n ja Trafin valtuuttamien ilmailulääkäreiden kevätkokous 4.4.2014 Helsinki Hypertension lääkehoito Suomessa Teemu Ahola LT kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus Ilmailulääkäri

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Januvia 25 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka

Lisätiedot

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen

Lisätiedot

Miten valitsen diabeteslääkkeen?

Miten valitsen diabeteslääkkeen? Näin hoidan: Aikuisten diabetes Johan Eriksson Miten valitsen diabeteslääkkeen? Uudet diabeteslääkkeet herättävät optimismia. on edelleen ensisijainen lääke tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Varhain aloitettu

Lisätiedot

Lääketietoa Lääkelaitokselta

Lääketietoa Lääkelaitokselta 5 2008 Lääketietoa Lääkelaitokselta Läkemedelsinformation från Läkemedelsverket, Finland Drug information from the National Agency for Medicines, Finland TABU 5.2008 16. vuosikerta Pääkirjoitus Uutta lääkkeistä

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Vuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

15/02/2012. Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa

15/02/2012. Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa Sairaanhoitaja, Farmaseutti Susanna Hannikka Kohonnut verenpaine Kohonneet veren rasva-arvot Heikentynyt sokerinsieto

Lisätiedot

Diabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito

Diabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito Diabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito Päivi Keskinen Lastentautien ja lastenendokrinologian el, diabeteksen hoidon erityispätevyys Tays Lastentautien vastuualue 31.1.2014 Lapsen diabetes Lähes aina

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ferumoksitoli

Uutta lääkkeistä: Ferumoksitoli Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ferumoksitoli Mika Kastarinen / Kirjoitettu 8.11.2012 / Julkaistu 13.11.2012 Rienso 30 mg/ml injektioneste, liuos Takeda Global

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa

Lisätiedot

Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko

Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia Valtakunnallinen Diabetespäivä 23.11.2016 Minna Koivikko Steroidien indusoima diabetes SIDM: määritelmä poikkeava sokeritason nousu glukokortikoidihoitoa

Lisätiedot

Diabetesta sairastava kirurgisessa toimenpiteessä. Jorma Lahtela, Sisätautien klinikka, TAYS

Diabetesta sairastava kirurgisessa toimenpiteessä. Jorma Lahtela, Sisätautien klinikka, TAYS Diabetesta sairastava kirurgisessa toimenpiteessä Jorma Lahtela, Sisätautien klinikka, TAYS 27.1.2015 Sairaalapotilaiden hyperglykemia Hyperglykemian yleisyys Diagnostiset kriteerit Veren glukoosin vaikutus

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI TESAVEL 25 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi?

Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? Aikuisten diabetes Mikko Syvänne Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? Diabetes määritellään plasman glukoosipitoisuuden mukaan, mutta glykemian tehokas hoito ehkäisee lähinnä diabeteksen

Lisätiedot

Xultophy-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) julkinen yhteenveto (degludekinsuliini/liraglutidi)

Xultophy-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) julkinen yhteenveto (degludekinsuliini/liraglutidi) Xultophy-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) julkinen yhteenveto (degludekinsuliini/liraglutidi) Tämä on Xultophy-valmisten riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Liite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite II Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 6 Angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) benatsepriilia, kaptopriilia, silatsapriilia, delapriilia, enalapriilia,

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Januvia 25 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetesta sairastavan vanhuksen hyperglykemian sekä sydän- ja verisuonitautiriskin hoito

Tyypin 2 diabetesta sairastavan vanhuksen hyperglykemian sekä sydän- ja verisuonitautiriskin hoito Katsaus tieteessä Johan G. Eriksson professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto, HUS johan.eriksson@helsinki.fi Timo Strandberg professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, HUS Medisiininen

Lisätiedot

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 50 mg vildagliptiiniä ja 850 mg metformiinihydrokloridia, joka vastaa 660 mg metformiinia.

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 50 mg vildagliptiiniä ja 850 mg metformiinihydrokloridia, joka vastaa 660 mg metformiinia. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Icandra 50 mg/850 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 50 mg vildagliptiiniä ja 850 mg metformiinihydrokloridia,

Lisätiedot

Vokanamet (kanagliflotsiini/metformiini) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Vokanamet (kanagliflotsiini/metformiini) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/137565/2014 Vokanamet (kanagliflotsiini/metformiini) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Vokanamet-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy sairauksien Munuaisennaltaehkäisy 2 Teksti: Seppo Ojanen, Nefrologian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Tammikuu 2010 Sisällys Munuaissairauksien ennaltaehkäisy 4 Munuaissairauksien yleisyys Suomessa

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 1000 mg metformiinihydrokloridia vastaten 780 mg metformiinia.

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 1000 mg metformiinihydrokloridia vastaten 780 mg metformiinia. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Oramet-hexal 1000 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 1000 mg metformiinihydrokloridia vastaten 780

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka vastaa 50 mg sitagliptiinia, sekä 850 mg metformiinihydrokloridia.

Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka vastaa 50 mg sitagliptiinia, sekä 850 mg metformiinihydrokloridia. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Ristfor 50 mg/850 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka vastaa 50 mg sitagliptiinia,

Lisätiedot

Diabeteksen lääkehoito

Diabeteksen lääkehoito Diabeteksen lääkehoito Lääkehoidon uudet tuulet 1.2.2011 DEHKO-päivät Dosentti Olavi Ukkola Oulun yliopisto Haasteita Tyypin 2 diabeteksen lääkehoitoon Useat Taustamekanismit Sivuvaikutukset Paino Tyypin

Lisätiedot

Oraaliset diabeteslääkkeet missä mennään?

Oraaliset diabeteslääkkeet missä mennään? Lääkevaaka Oraaliset diabeteslääkkeet missä mennään? Leo Niskanen Tyypin 2 diabeteksen hoidossa hyperglykemian hoito on vaikein osa. Tauti on luonteeltaan etenevä ja johtaa ainakin tavanomaisten hoitojen

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.

Lisätiedot

Apuaineet: Yksi tabletti sisältää 114,51 mg laktoosimonohydraattia (ks. kohta 4.4).

Apuaineet: Yksi tabletti sisältää 114,51 mg laktoosimonohydraattia (ks. kohta 4.4). 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Actos 45 mg tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 45 mg pioglitatsonia (hydrokloridina). Apuaineet: Yksi tabletti sisältää 114,51 mg laktoosimonohydraattia

Lisätiedot

Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka vastaa 50 mg sitagliptiinia.

Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka vastaa 50 mg sitagliptiinia. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI TESAVEL 50 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka vastaa 50 mg sitagliptiinia.

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI NYRACTA 1 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää rosiglitatsonimaleaattia vastaten 1 mg rosiglitatsonia.

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ 30. huhtikuuta 2008 Arvoisa lääkäri, Viread (tenofoviiridisoproksiilifumaraatti, tenofoviiri DF) Koska Vireadin käyttö on hyväksytty HIV:in hoidon lisäksi

Lisätiedot

MITÄ HUOMIOIN IÄKKÄÄN DIABETEKSEN HOIDOSSA?

MITÄ HUOMIOIN IÄKKÄÄN DIABETEKSEN HOIDOSSA? MITÄ HUOMIOIN IÄKKÄÄN DIABETEKSEN HOIDOSSA? Alueellinen diabeteskoulutus 11.5.2017 LL Hanna Pajulammi, YLE ja GER el Sidonnaisuudet kahden viime vuoden ajalta Päätoimiset työpaikat Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Diabeetikon elämänlaadun arviointi

Diabeetikon elämänlaadun arviointi Diabeetikon elämänlaadun arviointi Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2009 2010 ADDQoL-mittari ja sen käyttö Suomessa Timo Valle ja työryhmä Helena Nuutinen DEHKO-raportti 2010:5 2009:4 DEHKO-raportti

Lisätiedot

Käypä hoito ei käy kaikille metformiini ja maitohappoasidoosi

Käypä hoito ei käy kaikille metformiini ja maitohappoasidoosi Tapausselostus Marjut Varpula, Anna-Maija Korhonen, Markus Skrifvars, Seija Peltonen ja Anne Kuitunen Käypä hoito ei käy kaikille metformiini ja maitohappoasidoosi Metformiini on Käypä hoito suosituksen

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Joka 10. suomalainen sairastaa diabetesta

Joka 10. suomalainen sairastaa diabetesta Joka 10. suomalainen sairastaa diabetesta Suomessa on jo lähes 500 000 diabeetikkoa, eli noin joka 10. suomalainen sairastaa diabetesta. Diabetes on voimakkaasti lisääntyvä kansansairaus, joka on saavuttanut

Lisätiedot

Yksi Metformin Actavis tabletti sisältää 1000 mg metformiinihydrokloridia, joka vastaa 780 mg metformiiniemästä.

Yksi Metformin Actavis tabletti sisältää 1000 mg metformiinihydrokloridia, joka vastaa 780 mg metformiiniemästä. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Metformin Actavis 1000 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi Metformin Actavis tabletti sisältää 1000 mg metformiinihydrokloridia, joka vastaa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen hoidossa merkittävää kuntakohtaista vaihtelua

Tyypin 2 diabeteksen hoidossa merkittävää kuntakohtaista vaihtelua tieteessä Hilkka Tirkkonen LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Joensuun terveyskeskus, Outokummun terveysasema Maija Sikiö FM Itä-Suomen yliopisto, historia- ja maantieteiden

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI AVANDAMET 1 mg/500 mg kalvopäällysteiset tabletit. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää rosiglitatsonimaleaattia määrän, joka

Lisätiedot

Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue

Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue Mitä se on? Sopeutumisvalmennuskursseja diabetesleirejä,

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 780 mg metformiinia metformiinihydrokloridina (1000 mg).

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 780 mg metformiinia metformiinihydrokloridina (1000 mg). 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO Metformin STADA 1000 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 780 mg metformiinia metformiinihydrokloridina

Lisätiedot