Diabetespotilaan lääkityksen säätäminen päivystyksessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diabetespotilaan lääkityksen säätäminen päivystyksessä"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ SATU VEHKAVAARA LT, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, kliininen opettaja HYKS, Meilahden sairaala, endokrinologian pkl Helsingin yliopisto, kliininen laitos Diabetespotilaan lääkityksen säätäminen päivystyksessä Päivystyspotilaan hyperglykemia on yleinen löydös, johon liittyy lisääntynyt kuolleisuus sekä komplikaatioiden riski. Kaikkien akuuttipotilaiden verensokeri tulee mitata ja hyperglykemia hoitaa sairaalaolosuhteissa insuliinilla. Vuodeosastokuntoisen diabetespotilaan verensokerin tavoitetaso on ennen aterioita alle 7,8 mmol/l ja muuna aikana mitattuna alle 10 mmol/l. Tyypin 1 diabetesta sairastavan potilaan perusinsuliinin tulee jatkua keskeytyksettä myös päivystystilanteessa. Fysiologisen insuliinihoidon perusperiaatteiden ymmärtäminen ja insuliinien vaikutusprofiilien tunteminen luo perustan turvalliselle ja tehokkaalle hoidon toteuttamiselle. VERTAISARVIOITU VV Päivystykseen saapuvan potilaan hyperglykemia on hyvin yleinen löydös riippumatta siitä, onko potilaalla ennestään diabetes vai ei. Onkin arvioitu, että hyperglykemia todetaan lähes joka toisella sairaalahoitoon päivystyksenä joutuneista potilaista (1,2). Hyperglykemia lisää lukuisten eri potilasryhmien sairastavuutta ja kuolleisuutta (3). Kaikilta akuutisti sairailta potilailta tulisi mitata verensokeri muuallakin kuin sisätauti - ensiavussa. Veren glukoositasoa nostavat akuuttiin sairauteen liittyvä stressi, kipu, infektio, trauma, suonensisäinen ravitsemus ja monet lääkkeet, kuten glukokortikoidit. Hyperglykemian hoito päivystyksessä Vaikka hyperglykemia liittyy kiistatta huonoon ennusteeseen, on epäselvää, kuinka matalaksi akuutisti sairaiden tehohoitopotilaiden verensokeritaso tulisi laskea. Monikansallisessa NICE- SUGAR-tutkimuksessa todettiin, että kriittisesti sairaiden potilaiden tehohoidossa toteutettu suonensisäinen insuliini-infuusio ja tiukka normoglykemian tavoite (P-gluk 4,5 6,0 mmol/l vs. P-gluk alle 10 mmol/l) jopa lisäsi kuolleisuutta (4). Niinpä tuoreimmassa suosituksessaan Yhdysvaltojen sisätautilääkäriyhdistys (American College of Physicians) päätyi suosittamaan tehohoitopotilaiden verensokerin tavoitetasoksi käytännössä samaa (7,8 11,1 mmol/l) kuin minkä kansainvälinen diabetesyhteisö on asettanut vuodeosastokuntoisille potilaille (5). Vuodeosastokuntoisten insuliinia käyttävien potilaiden verensokerin tavoitetaso on kansainvälisen diabetesyhteisön mukaan ennen aterioita alle 7,8 mmol/l ja muuna aikana mitattuna alle 10 mmol/l (6). Nämä tavoitetasot ovat huomattavasti korkeampia kuin yleiset diabeteksen hoidon tavoitetasot. Tästä huolimatta niihin pääseminen on huomattavan vaikeaa sairaalapotilaiden kohdalla. Tavoitetasoihin pääseminen vähentäisi hyperglykemian mukanaan tuomia ongelmia merkittävästi. Myöskin valtaosalle diabetespotilaista nämä tavoitteet ovat turvallisia. Tablettilääkitys sairaalassa Akuutisti sairaiden potilaiden hyperglykemia hoidetaan sairaalassa insuliinilla harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Tablettilääkitystä voi jatkaa potilaille, joiden tila on kliinisesti stabiili, jotka pystyvät syömään normaalisti ja joiden verensokeritaso on tavoitteessa nykylääkityksellä, sekä sydän- ja munuaistilanne on vakaa. Jos potilas ei pysty syömään, tulisi sulfonyyliureat, ateriatabletit (glinidit), DPP-4 estäjät (gliptiinit) ja GLP-1 analogit tauottaa. Metformiini- ja pioglitatsonilääkitys kannattaa myös herkästi tauottaa, mikäli potilaalla on vaikea infektio, labiili sydäntilanne, hengitysvaikeus tai hänellä on matala verenpaine. Metformiini tauotetaan myös, jos potilaalla on munuaisten vajaatoimintaa ja kun hänelle suunnitellaan hoitojakson aikana varjoainekuvauksia. Oraalisten diabeteslääkkeiden annoksen lisääminen nopeasti on ongelmallista, ja niiden käyttöön liittyy runsaasti vasta-aiheita (taulukko 1), joita insuliinilla ei ole. Kotiutusvaiheessa voidaan aiemmin käytös- Suomen Lääkärilehti 1 2/2012 vsk 67 49

2 Yleisesti ottaen diabetespotilaan insuliinitarve kasvaa sairaala - hoidon yhteydessä. sä olleet oraaliset lääkkeet harkinnan mukaan aloittaa uudestaan, jos niiden käytölle ei ole esteitä tai ne koetaan järkeväksi vaihtoehdoksi. Tämä koskee lähinnä niitä potilaita, joiden sokeritasapaino on ollut hyvä ennen sairaalaan joutumista, eikä hoidon tehostaminen tai muuttaminen ole tarpeen. Sairaalapotilaan insuliinitarve Fysiologinen monipistosinsuliinihoito koostuu kolmesta osatekijästä: perusinsuliinista, ateriainsuliinista ja korjausinsuliinista (taulukko 2). Potilaan kokonaisinsuliiniannos (TDD = total daily dose) on näiden kaikkien yhteenlaskettu summa. Terveellä henkilöllä noin puolet vuorokauden kokonaisinsuliiniannoksesta koostuu perusinsuliinista ja loput erittyy aterioiden yhteydessä. Yleisesti ottaen diabetespotilaan insuliinitarve kasvaa sairaalahoidon yhteydessä. Tämä johtuu lisääntyneestä katekoliamiinien, kortisolin, kasvuhormonin ja glukagonin erityksestä. Vastaavasti toipumisvaiheessa insuliinin tarve alkaa pienentyä. Pelkän ateriainsuliinin käytöstä korjausinsuliinina tulisi luopua, sillä monipistosinsuliinihoidon tavoitteena on estää ennalta verensokeritason nousu, eikä ainoastaan korjata jälkikäteen suurentuneita arvoja. Perusinsuliini Sairaalassa perusinsuliinivaihtoehtoja on kolme: NPH-, glargiini- ja detemirinsuliini. Näistä etenkin NPH-insuliini eroaa huomattavasti vaikutusprofiililtaan uudemmista pitkävaikutteisista insuliinianalogeista (kuvio 1). Perusinsuliini annetaan potilaalle aina riippumatta siitä, missä muodossa hän saa ravintoa. Jos käytössä on NPH-insuliini, huippuvaikutuksen aikana hypoglykemian riski lisääntyy, mikäli potilas ei pysty syömään. Tämä on kuitenkin harvoin ongelma johtuen lisääntyneestä insuliinitarpeesta. TAULUKKO 1. Diabeteksen tablettilääkkeisiin liittyviä ongelmia sairaalaolosuhteissa. Insuliinin eritystä lisäävät lääkkeet (sulfonyyliureat sekä glinidit) Hypoglykemiariski lisääntynyt, koska osa lääkkeistä pitkävaikutteisia Vasta-aiheisia, jos potilaalla on vaikea munuaisten (kreatiniinipuhdistuma < 30 ml/min) ja maksan vajaatoiminta Metformiini Laktaattiasidoosin riski akuuteissa tiloissa, jotka voivat vaikuttaa munuaisten toimintaan (kuivuminen, infektio, sokki), tai aiheuttaa kudoshypoksiaa (sydämen ja keuhkojen vajaatoiminta, äskettäinen sydäninfarkti ja sokki) Vasta-aiheinen, jos on munuaisten vajaatoiminta (kreatiniinipuhdistuma < 60 ml/min) Vasta-aiheinen, jos potilaalla on kohtalainen tai vaikea maksan vajaatoiminta Vaikutus alkaa suhteellisen hitaasti Aiheuttaa usein pahoinvointia ja ripulia Tauotetaan ennen varjoainekuvauksia Pioglitatsoni Vaikutus alkaa hitaasti (viikkoja) Lisää nesteretention riskiä etenkin insuliinihoitoon yhdistettynä Lisää sydämen vajaatoiminnan riskiä Vasta-aiheinen, jos potilaalla on maksan ja sydämen vajaatoiminta DPP-4 estäjät Vasta-aiheisia, jos on munuaisten vajaatoiminta (kreatiniinipuhdistuma < 50 ml/min; sita- ja vildagliptiini) Vasta-aiheisia, jos potilaalla on vaikea maksan vajaatoiminta Glukagoninkaltaisen peptidin, GLP-1 analogit Aiheuttavat usein pahoinvointia sekä hidastavat mahalaukun tyhjenemistä Vasta-aiheisia, jos potilaalla on munuaisten vajaatoiminta (kreatiniinipuhdistuma < 30 ml/min) Ateriainsuliini Pikainsuliineja on käytössä kolme: aspart-, glulis- ja lisproinsuliini. Pikainsuliini annostellaan ennen ateriaa sen sisältämän hiilihydraattimäärän mukaisesti. Useimmiten annetaan yksi yksikkö 10 hiilihydraattigrammaa kohden, mutta yksilöllinen vaihtelu on suurta insuliiniherkkyydestä riippuen (0,5 3 yksikköä 10 hiilihydraattigrammaa kohden). Tyypin 1 diabetespotilaan ja insuliinihoitoa saavan tyypin 2 diabetespotilaan monipistoshoitoa jatketaan sairaalassa, jos potilas noudattaa normaalia ruokavaliota. Myös tablettihoitoa käyttäville tyypin 2 diabetespotilaille saatetaan joutua antamaan monipistoshoitoa akuutin sairauden yhteydessä. Korjausinsuliinilla tarkoitetaan pientä määrää pikainsuliinia, joka annetaan perus- ja pikainsuliinin lisäksi korjaamaan hyperglykemiaa. Tavallisimmin se annostellaan erillisen ohjeen mukaan aterian yhteydessä ja lisätään normaaliin pikainsuliiniannokseen, mikä kyseiselle aterialle arvioidaan tarvittavan. Korjausinsuliiniannokseen vaikuttavat etenkin potilaan paino ja kokonaisinsuliiniannos. Isokokoisen ja insuliini - resistentin potilaan tarve voi olla moninkertainen. Annosteluohjeet vaihtelevatkin näistä syistä johtuen huomattavasti, mutta tavallisimmin korjausannokset ovat 2 10 yksikön välillä. Korjausinsuliinia voidaan antaa myös aterian jälkeen korjaamaan riittämätöntä pikainsuliini - annosta, joka annettiin ennen ateriaa. Jos kor- 50 Suomen Lääkärilehti 1 2/2012 vsk 67

3 TIETEESSÄ KIRJALLISUUTTA 1 Clement S, Braitwaite S, Magee M ym. Management of diabetes and hyperglykemia in hospitals. Diabetes Care 2004;27: Umpierrez GE, Isaacs SD, Bazargan N ym. Hyperglycemia: an independent marker of in-hospital mortality in patients with undiagnosed diabetes. J Clin Endocrinol Metab 2002;87: Kiljunen M, Lahtela J. Hyper - glykemia ja diabets sairaala - potilailla. Suom Lääkäril 2009;64: The NICE-SUGAR Study Investigators. Intensive versus conventional glucose control in critically ill patients. N Engl J Med 2009;360: Qaseem A, Humphrey LL, Chou R ym. Use of intensive insulin therapy for the management of glycemic control in hospitalized patients: a clinical practice guidelines from the American College of Physicians. Ann Intern Med 2011;154: Executive summary: Standards of medical care in diabetes Diabetes Care 2011;34 Suppl 1:S4 10. SIDONNAISUUDET Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Luentopalkkio (Eli-Lilly, Sanofi- Aventis, MSD, NovoNordisk), ulkomainen kongressimatka (Eli-Lilly, Sanofi-Aventis, MSD, Novartis, NovoNordisk). TAULUKKO 2. jausinsuliinin tarve on jatkuvaa, tulisi kokonaisinsuliinin määrä arvioida uudelleen ja jakaa siitä puolet perusinsuliiniannokseen ja toinen puoli tasaisesti aterioille. Jos näin ei menetellä, insuliinin annostelu laahaa jatkuvasti perässä ja puhutaan ns. sliding-scale -ilmiöstä, jolla tavoitteisiin ei voida päästä. Insuliinisekoitteiden (esim. Novomix 30, Humalog Mix 25, Humalog Mix 50) käyttö sairaalassa on ongelmallista, koska pika- ja perusinsuliiniannoksia ei pysty joustavasti muuttamaan. Jos potilas ei pysty syömään, tulee sekoitteen käyttö lopettaa ja aloittaa perusinsuliinihoito. Aloitusannos voi olla sama kuin insuliinisekoitteen sisältämä osa perusinsuliinia. Insuliinihoidon käytännön toteutus sairaalassa Arvio ja lääkemääräys potilaan tarvitsemasta perus- ja ateria- sekä korjausinsuliinitarpeesta tulisi tehdä jo päivystysvastaanotolla. Insuliiniannoksia tulee muuttaa päivittäin sairaalahoidon aikana verensokeriseurannan perusteella. Tähän on useita tapoja. Insuliinihoidon aloitus ihonalaiskudokseen. Potilaan kokonaisinsuliiniannos (TDD) vaihtelee yleensä välillä 0,3 0,6 yksikköä/kg/vrk. Kokonaisinsuliiniannos koostuu perusinsuliinista, ateriainsuliinista ja tarvittaessa annetusta korjausinsuliinista. Perusinsuliini 50 % päivittäisestä tarpeesta (TDD) Ateriainsuliini 1 yksikkö/10 g hiilihydraattia tai 50 % päivittäisestä tarpeesta (TDD) jaettuna tasaisesti päivän pääaterioille Korjausinsuliini 1 yksikkö/2 mmol yli verensokeritavoitteen 50 %:n osuus voidaan siirtää perusinsuliiniin 1 2 päivän välein Perusinsuliinin annostelun muutokset Aiemmin insuliinihoitoa käyttäneen potilaan hoitoa tulisi jatkaa ja lisätä insuliiniannoksia, jos potilaalla on hyperglykemia ja hänen hoitotasapainonsa kotona ei ole ollut tavoitteessa. Jotkut potilaat ovat hoitaneet kotona perusinsuliinilla ateriainsuliinin tarvetta. Siksi huomattavan suuria (yli sata yksikköä) perusinsuliini annoksia kan nattaa pienentää aluksi esimerkiksi %:lla, jos potilas ei pysty syömään. Jos taas perusinsuliiniannos on pieni ja päivystys tilanteessa mitattu verensokeritaso on korkea, kannattaa perusinsuliiniannosta lisätä heti 20 %:lla. Kotona saavutettua sokeritasapainoa kannattaa arvioida jo päivystyksessä tarkastamalla verensokeriseurantavihko ja selvittämällä, onko potilaalta mitattu hiljattain HbA 1c. Hypoglykemian yhteydessä on tietenkin tarpeen pienentää aiempia, varsinkin jo ennestään huomattavan suuria perusinsuliiniannoksia. Esimerkki 1. Ylipainoinen miespotilas (paino 110 kg) tulee päivystykseen pyelonefriitin vuoksi ja hänen verensokerinsa on 12 mmol/l. Kotona hän on käyttänyt metformiinia 2 g/vrk sekä glargiini-insuliinia 140 yksikköä aamuisin. Oma seurannassa verensokerin paastoarvot ovat olleet keskimäärin 5,5 mmol/l ja päivällisen jälkeen mitatut arvot keskimäärin 12 mmol/l. Viimeksi mitattu HbA 1c on 57 mmol/mol (7,4 %). Potilas on pahoinvoiva ja ruokahaluton. Potilaan perusinsuliiniannosta pienennettiin päivystyksessä 20 %:lla eli 112 yksikön annokseen ja jatkoannostus ohjataan osastolla mitattujen verensokeriarvojen mukaan. Painon mukaan arvioitu insuliinitarve Insuliinihoidon tarve voidaan arvioida potilaan painon mukaan. Kokonaisinsuliiniannos (yksikköä) = potilaan paino (kg) X N (yksikköä/kg/vrk). Painonmukainen kokonaisinsuliiniannos vaihtelee käytännössä välillä 0,3 0,6 yksikköä/kg/vrk ja turvallinen lähtökohta valtaosalle potilaista on 0,4 yksikköä/kg/vrk. Hyvin insuliiniherkille ja hoikille tai muuten poikkeuksellisen hypoglykemiaherkille potilaille voi olla turvallisempaa lähteä aloitusannoksesta 0,3 yksikköä/kg/vrk. Ylipainoiset sairaalapotilaat tarvitsevat käytännössä keskimäärin 0,5 0,6 yksikköä/kg/vrk (jopa 1 yksikkö/kg/vrk). Sairaala - potilaista hypoglykemia-alttiimpia ovat hoikat, tyypin 1 diabetespotilaat, aliravitsemuksesta, akuutista munuaisten- ja maksan vajaatoiminnasta kärsivät sekä alkoholistit. Aiemmin hypoglykemiasta kärsineet, iäkkäät ja syömään kykenemättömät sulfonyyliurealääkityksen käyttäjät kuuluvat myös riskiryhmään. Lääkkeistä etenkin glukokortikoidit lisäävät insuliinitarpeen poikkeuksellisen suureksi. Esimerkki 2. Ylipainoinen naispotilas (paino 100 kg) tulee päivystykseen ruusun vuoksi ja hänen verensokerinsa on 15 mmol/l. Kokonais- Suomen Lääkärilehti 1 2/2012 vsk 67 51

4 Päivystyspotilaan hyperglykemia on hyvin yleinen löydös riippumatta siitä, onko potilaalla ennestään diabetes vai ei. KUVIO 1. Perus- ja pikainsuliinien vaikutusprofiilit. insuliiniannos on arviolta 0,5 yksikköä/kg/vrk eli 50 yksikköä. Tästä puolet eli 25 yksikköä annetaan perusinsuliinina. Jos potilas syö normaalisti ja hänen verensokeritasonsa nousee aterioilla etenkin päivisin, eli ilmenee korjausinsuliinin tarvetta, kannattaa aloittaa aterialle pikainsuliini. Sen tarve on arviolta 25 yksikköä vuorokaudessa eli jaettuna pääaterioille 8 yksikköä/ateria. Jos potilas ei pysty syömään, ateriainsuliini jätetään pistämättä ja perusinsuliiniannosta lisätään sen verran kuin on ollut tarvetta korjausinsuliinille edeltävän vuorokauden aikana. Samoin, jos verensokeritaso on tasaisesti koholla päivällä, eivätkä ateriat selkeästi nosta verensokeritasoa, tulee ensisijaisesti lisätä perusinsuliiniannosta, kunnes päästään paastoarvossa tavoitetasolle. Perusinsuliinit eroavat toisistaan vaikutusajan ja vaikutuksen tasaisuuden suhteen. Pisin vaikutusaika on glargiini-insuliinilla ja selkein vaikutuksen huippu NPH-insuliinilla. Pikainsuliinit eroavat selkeästi lyhytvaikutteisesta ihmisinsuliinista (Actrapid). Selvyyden vuoksi kuvasta puuttuvat insuliinisekoitteet. Vaikutus verensokeritasoon Lispro-, aspart- ja glulisiini-insuliini Lyhytvaikutteinen ihmisinsuliini NPH-insuliini Detemirinsuliini Glargiini-insuliini Aika, t Insuliinin antotavan muutos Joskus pitää siirtyä suonensisäisestä insuliinihoidosta subkutaaniseen annosteluun. Edeltävän vuorokauden kokonaisinsuliiniannos lasketaan ja puolet siitä annetaan perusinsuliinina. Glargiini-insuliini voidaan antaa kerran päivässä, mutta detemir- ja NPH-insuliini tulee jakaa kahteen pistokseen. Esimerkki 3. Potilas on saanut insuliinia infuusiona 3 yksikköä/tunti, jolloin edeltävän vuorokauden kokonaisinsuliiniannos on 72 yksikköä. Annetaan tästä puolet eli 36 yksikköä perusinsuliinina. Jos potilas pystyy syömään ja hänen verensokeritasonsa nousee päivällä, aloitetaan aterioille pikainsuliini esimerkiksi 6 8 yksikköä/ateria. Jos taas verensokeriarvot ovat päivällä tasaisesti suurentuneet, eivätkä ateriat selkeästi nosta verensokeritasoa, ensisijaisesti lisätään perusinsuliiniannosta saman verran kuin on edeltävänä päivänä tarvittu korjausinsuliinia. Tyypin 1 diabetes Päivystystilanteessa tulee huolehtia siitä, että potilas saa perusinsuliininsa keskeytyksettä, eikä koskaan tule siirtyä pelkkään tarvittaessa annosteltavaan pika- tai lyhytvaikutteiseen (Actrapid) insuliinihoitoon. Ainoa poikkeus tähän on insuliinin annostelu päivystystilanteessa infuusiona. Perusinsuliinihoito tulee kuitenkin muistaa aloittaa vähintään tuntia ennen insuliini-infuusion lopettamista, jotta insuliinin saantiin ei tule keskeytystä. Tyypin 1 diabetesta sairastavat ovat yleensä insuliiniherkkiä ja hoikkia, mikä tulee ottaa huomioon korjausinsuliinin tarvetta arvioitaessa. Laskemalla suunnilleen potilaan kokonaisinsuliiniannos, saadaan summittainen käsitys aiemmasta insuliinin tarpeesta. Sairaalaolosuhteissa tosin voi tyypin 1 diabetespotilaan insuliinitarve moninkertaistua aiempaan kotiannosteluun verrattuna. Insuliinipumppuhoidon periaatteena on jatkuva pikainsuliinin annostelu ihonalaiskudokseen erikseen ohjelmoidun infuusionopeuden mukaan. Pikainsuliiniannoksen potilas itse ohjelmoi insuliinipumppuun ryhtyessään syömään. Jos tyypin 1 diabetespotilas pystyy ja haluaa itse jatkaa insuliinipumppuhoitoa sairaalassa, ei siihen ole estettä. Usein kuitenkaan tämä ei ole mahdollista, ja tuolloin siirrytään monipistoshoitoon. Kaikilla insuliinipumppuhoitoa käyttävillä tulee olla tieto siitä, miten siitä siirrytään monipistoshoitoon (ns. pumpun varajärjestelmä ja insuliiniresepti insuliinikyniä varten). Jos näin ei ole, voidaan aina laskea insuliinipumpun vuorokauden perusinsuliinimäärä (vuorokausibasaali) ja aloittaa perusinsuliini tällä annostuksella. Aterioille pikainsuliini annos- 52 Suomen Lääkärilehti 1 2/2012 vsk 67

5 TIETEESSÄ tellaan kuten insuliinipumppuhoidossa, hiilihydraattien mukaan. Jälleen tulee muistaa pistää perusinsuliini vähintään tuntia ennen insuliinipumpun pysäyttämistä tai mikäli tämä ei ole mahdollista, annetaan perusinsuliinin lisäksi 1 2 yksikköä pikainsuliinia. Jos potilaalle on insuliinipumppuhoidon aikana tullut ketoasidoosi tai hänen verensokeritasonsa on korkea, tulee ketoasidoosi hoitaa akuuttihoito-oppaan ohjeiden mukaan joko insuliini-infuusiolla tai pistämällä insuliini lihakseen. Ennen palaamista insuliinipumppuhoitoon tulee kanyyli ja letkusto vaihtaa ja varmistaa, että pumppu toimii normaalisti. Lopuksi Fysiologisen insuliinihoidon periaatteiden ymmärtäminen luo perustan turvalliselle ja tehokkaalle insuliinihoidon toteuttamiselle kaikissa kliinisissä tilanteissa. Aloitusannosten jälkeen tärkeä vaihe on insuliinihoidon muuttaminen mitattujen verensokeriarvojen ja annosteltujen lisäinsuliinien mukaan, jotta tavoitteisiin päästäisiin. Päivystyksessä todettuun hyperglyke - miaan tulee reagoida aloittamalla insuliinihoito tai tehostamalla aiemmin toteutettua hoitoa. Hoitotavoitteet ovat selkeät ja niihin tulee kaikkien kohdalla pyrkiä, sillä hoidon hyödyt ovat kiistattomat. Suomen Lääkärilehti 1 2/2012 vsk 67 53

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c

Lisätiedot

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen Esityksen aiheet Peruslääkevalikoimaan kuuluvat pika- ja pitkävaikutteiset insuliinit Insuliinien uudet vahvuudet Ongelmia insuliinihoidossa

Lisätiedot

Diabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito

Diabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito Diabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito Päivi Keskinen Lastentautien ja lastenendokrinologian el, diabeteksen hoidon erityispätevyys Tays Lastentautien vastuualue 31.1.2014 Lapsen diabetes Lähes aina

Lisätiedot

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Turun yliopisto, kliininen laitos, sisätau8oppi TYKS, Medisiininen toimialue, endokrinologia Alueellinen diabeteskoulutus 21.1.2016

Lisätiedot

INSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ. Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest 28.5.2015

INSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ. Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest 28.5.2015 INSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest 28.5.2015 LUENTORUNKO JATKUVA GLUKOOSISEURANTA INSULIINIPUMPPUHOIDON ALOITUS INSULIINIPUMPUN KÄYTTÖ INSULIINIANNOSTELU

Lisätiedot

Diabetesta sairastava lapsi koulussa

Diabetesta sairastava lapsi koulussa Diabetesta sairastava lapsi koulussa Opas opettajille ja koulunkäynninohjaajille Petra Ilvesluoto Maija Kemell-Nissinen Oulun ammattikorkeakoulu 2015 Lääketieteellistä ohjausta antanut Lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen 16.3.2012

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen 16.3.2012 DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT El Juha Peltonen 16.3.2012 Diabetestyypit Tyyppi 1 eli nuoruusiän diabetes Autoimmuunisairaus Beetasolujen tuho ja insuliininpuute Ketoasidoosi Tyyppi 2 eli aikuisiän diabetes

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa

Lisätiedot

Tiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi!

Tiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi! Tiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi! Osaatko myös hyödyntää mittaustuloksia hoidossasi? Ylilääkäri, sisätautien el, diabeteslääkäri, Pirjo Ilanne-Parikka Sokeritasapainon seuranta Omaseuranta omamittaukset

Lisätiedot

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Juhon ja Kallen tarinat Kahden diabeetikko miehen tarinat haasteellisia mutta opettavaisia

Lisätiedot

Diabeteskäsikirja 2016

Diabeteskäsikirja 2016 Diabeteskäsikirja 2016 Versio 1/2016 Lastentautien poliklinikan diabetestyöryhmä: Lääkärit: Päivi Keskinen (vastaava), Marja-Terttu Saha, Nina Hutri-Kähönen Diabeteshoitajat: Riitta Kiiveri (vastaava),

Lisätiedot

MINULLA TODETTIIN TYYPIN 1 DIABETES

MINULLA TODETTIIN TYYPIN 1 DIABETES Dominika Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2012 MINULLA TODETTIIN TYYPIN 1 DIABETES Tyypin 1 diabeteksen diagnoosi voi olla järkytys ja saattaa herättää monia kysymyksiä, kuten:

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

T1D Hoitomalli TAYS. Tiimiklubi 25.10.2013 Hilkka Tauriainen, asiantuntijahoitaja

T1D Hoitomalli TAYS. Tiimiklubi 25.10.2013 Hilkka Tauriainen, asiantuntijahoitaja T1D Hoitomalli TAYS Tiimiklubi 25.10.2013 Hilkka Tauriainen, asiantuntijahoitaja Vastasairastuneen T1D hoitoprosessi TAYS Prosessin mallinnus 2010-2011, projektiryhmä: ayl, endokrinologian el, LT, dos.saara

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen insuliinihoito

Tyypin 1 diabeteksen insuliinihoito Pirjo Ilanne-Parikka ja Liisa Hiltunen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Tyypin 1 diabeteksen insuliinihoito Keskeistä Tyypin 1 diabetes on insuliininpuutosdiabetes. Hoidon tavoitteena Glukoositasapainon

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Vanhuksen diabetes ja uudet lääkkeet. Geriatripäivät 2012 Tapani Rönnemaa

Vanhuksen diabetes ja uudet lääkkeet. Geriatripäivät 2012 Tapani Rönnemaa Vanhuksen diabetes ja uudet lääkkeet Geriatripäivät 2012 Tapani Rönnemaa Sisältö Vanhuksen diabeteksen erityispiirteitä Näkökohtia insuliinianalogeista GLP-1-järjestelmä DPP4-estäjät ja GLP-1-analogit

Lisätiedot

Insuliininpuutosdiabetesta sairastaa ainakin yli

Insuliininpuutosdiabetesta sairastaa ainakin yli Näin hoidan Tero Kangas Insuliinihoidon toteuttaminen on aina haasteellinen tehtävä kaikille siihen osallistuville. Insuliinipuutosdiabeteksessa ylläpitohoidon avaimet ovat fysiologisen insuliiniertyksen

Lisätiedot

DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN HOITO GASTROENTERIITIN AIKANA

DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN HOITO GASTROENTERIITIN AIKANA DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN HOITO GASTROENTERIITIN AIKANA Taija Kaipiainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Lastentaudit Tammikuu 2013 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta

Lisätiedot

MITÄ VOIN TEHDÄ TYYPIN 1 DIABETEKSEN KOMPLIKAATIORISKIEN VÄHENTÄMISEKSI?

MITÄ VOIN TEHDÄ TYYPIN 1 DIABETEKSEN KOMPLIKAATIORISKIEN VÄHENTÄMISEKSI? Christian Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2012 MITÄ VOIN TEHDÄ TYYPIN 1 DIABETEKSEN KOMPLIKAATIORISKIEN VÄHENTÄMISEKSI? Monet tyypin 1 diabetesta sairastavat ovat huolissaan mahdollisista

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAIDEN VERENSOKERIN SEURANTA JA HOITO

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAIDEN VERENSOKERIN SEURANTA JA HOITO AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAIDEN VERENSOKERIN SEURANTA JA HOITO Elina Ristimäki Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Lokakuu 2012 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Diabeetikon ajo-oikeus. Hannu Järveläinen Sisätautiopin prof. TY ja SatKS

Diabeetikon ajo-oikeus. Hannu Järveläinen Sisätautiopin prof. TY ja SatKS Diabeetikon ajo-oikeus Hannu Järveläinen Sisätautiopin prof. TY ja SatKS Esityksen sisältö Kertaus diabeetikon ajo-oikeuden edellytyksistä Kaksi potilastapausta Hypoglykemian aiheuttama liikenneonnettomuus

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

TOIVON, ETTÄ OLISI KEINO HALLITA HYPOGLYKEMIOITA

TOIVON, ETTÄ OLISI KEINO HALLITA HYPOGLYKEMIOITA Simon Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2004 TOIVON, ETTÄ OLISI KEINO HALLITA HYPOGLYKEMIOITA Hypoglykemia voi olla tyypin 1 diabetesta sairastavan suurimpia huolenaiheita erityisesti

Lisätiedot

IKÄÄNTYVÄ DIABEETIKKO. Merja Laine 4.4.2014

IKÄÄNTYVÄ DIABEETIKKO. Merja Laine 4.4.2014 IKÄÄNTYVÄ DIABEETIKKO Merja Laine 4.4.2014 IÄKÄS - 65v. henkilö ja jokin elinikää lyhentävä sairaus tai yli 75v. henkilö - Iäkkäillä diabeetikoilla sekä diabeetekseen että ikääntymiseen liittyviä ongelmia

Lisätiedot

Endokrinologisten sairauksien lääkehoito. Salla Kalsi

Endokrinologisten sairauksien lääkehoito. Salla Kalsi Endokrinologisten sairauksien lääkehoito Salla Kalsi Lähde: Lääketietoa Ammattilaisille. Koskinen, Puirava, Salimäki ym. SanomaPro, 2012 Kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoosi) Hypertyreoosissa kilpirauhanen

Lisätiedot

MITÄ VOIN TEHDÄ, JOTTA RASKAUTENI SUJUISI HYVIN TYYPIN 1 DIABETEKSESTA HUOLIMATTA?

MITÄ VOIN TEHDÄ, JOTTA RASKAUTENI SUJUISI HYVIN TYYPIN 1 DIABETEKSESTA HUOLIMATTA? Lydia Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2011 MITÄ VOIN TEHDÄ, JOTTA RASKAUTENI SUJUISI HYVIN TYYPIN 1 DIABETEKSESTA HUOLIMATTA? Tyypin 1 diabetesta sairastavilla naisilla raskauden

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Apidra 100 U/ml injektioneste, liuos injektiopullossa 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi ml injektionestettä sisältää 100 U glulisinsuliinia

Lisätiedot

Diabeetikon hoidon toteutus ja seuranta Arjen omahoito. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan sairaanhoitopiiri

Diabeetikon hoidon toteutus ja seuranta Arjen omahoito. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan sairaanhoitopiiri Diabeetikon hoidon toteutus ja seuranta Arjen omahoito Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan sairaanhoitopiiri Diabeteshoitajan erityisasiantuntemus Diabeteshoitotyön asiantuntija, omahoidon ohjaus

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Uudet insuliinivalmisteet ja insuliinin ottomuodot. Ilkka Sipilä ja Tero Saukkonen

Uudet insuliinivalmisteet ja insuliinin ottomuodot. Ilkka Sipilä ja Tero Saukkonen Lasten ja nuorten diabetes Uudet insuliinivalmisteet ja insuliinin ottomuodot Ilkka Sipilä ja Tero Saukkonen Tyypin 1 diabeteksen insuliinihoito on vajaan vuosikymmenen aikana edistynyt, ja tämä on heijastunut

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Apidra 100 yksikköä/ml injektioneste, liuos sylinteriampullissa 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi ml sisältää 100 yksikköä glulisinsuliinia

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Hypoglykemia. el Minna Soinio TYKS / sisätautien klinikka 12.11.2009. Minna Soinio

Hypoglykemia. el Minna Soinio TYKS / sisätautien klinikka 12.11.2009. Minna Soinio Hypoglykemia el Minna Soinio TYKS / sisätautien klinikka 12.11.2009 sisältö Hypoglykemian määritelmä esiintyvyys käynnistämät fysiologiset reaktiot erityispiirteet diabeetikoilla seuraukset hoito riskin

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Actrapid 100 IU/ml injektioneste, liuos injektiopullossa Ihmisinsuliini (rdna)

PAKKAUSSELOSTE. Actrapid 100 IU/ml injektioneste, liuos injektiopullossa Ihmisinsuliini (rdna) PAKKAUSSELOSTE Actrapid 100 IU/ml injektioneste, liuos injektiopullossa Ihmisinsuliini (rdna) Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat insuliinin käyttämisen. Säilytä tämä seloste. Voit tarvita

Lisätiedot

Mihin verensokerin mittausta vieritestinä tarvitaan

Mihin verensokerin mittausta vieritestinä tarvitaan Mihin verensokerin mittausta vieritestinä tarvitaan 17.4.2007 LABQUALITY, Helsinki Pirjo Ilanne-Parikka Sisätautien el, diabeteksen hoidon erityispätevyys Ylilääkäri Suomen Diabetesliitto/Kuntoutus ja

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Levemir 100 yksikköä/ml injektioneste, liuos säiliössä. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml liuosta sisältää 100 yksikköä detemirinsuliinia*

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Actrapid 40 IU/ml Injektioneste, liuos injektiopullossa 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Ihmisinsuliini, rdna (valmistettu yhdistelmä-dna-tekniikalla,

Lisätiedot

Yksi injektiopullo sisältää 5 ml injektionestettä, joka vastaa 500 yksikköä, tai 10 ml injektionestettä, joka vastaa 1000 yksikköä.

Yksi injektiopullo sisältää 5 ml injektionestettä, joka vastaa 500 yksikköä, tai 10 ml injektionestettä, joka vastaa 1000 yksikköä. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Lantus 100 yksikköä/ml injektioneste, liuos injektiopullossa 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi ml sisältää 100 yksikköä glargininsuliinia (vastaten 3,64 mg). Yksi injektiopullo

Lisätiedot

1-tyypin diabetesta sairastava lapsi päivähoidossa

1-tyypin diabetesta sairastava lapsi päivähoidossa 1-tyypin diabetesta sairastava lapsi päivähoidossa Tämän oppaan tarkoituksena on antaa teille perustietoa 1-tyypin diabeteksesta sairautena. Lisäksi toivomme, että oppaan antaman tiedon avulla osaatte

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen insuliinihoito

Tyypin 2 diabeteksen insuliinihoito KATSAUS TIETEESSÄ MARKKU SARAHEIMO LT, sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Folkhälsanin tutkimuskeskus, Biomedicum Helsingin yliopisto, HYKS markku.saraheimo@helsinki.fi ATTE

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

Diabetes ja lääkäri. diabetes.fi. 1 2009 helmikuu 38. vuosikerta Suomen Diabetesliitto

Diabetes ja lääkäri. diabetes.fi. 1 2009 helmikuu 38. vuosikerta Suomen Diabetesliitto TÄSSÄ NUMEROSSA Aikuisen tyypin 1 diabeetikon insuliinihoito Päivystyspotilaan hyperglykemia Kroonisen jalkahaavan hoito 1 2009 helmikuu 38. vuosikerta Suomen Diabetesliitto Diabetes ja lääkäri Kuva: Timo

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Anna, Tessin tytär Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2008 LAPSELLANI ON TYYPIN 1 DIABETES

Anna, Tessin tytär Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2008 LAPSELLANI ON TYYPIN 1 DIABETES Anna, Tessin tytär Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2008 LAPSELLANI ON TYYPIN 1 DIABETES Monet vanhemmat, joiden lapsella diagnosoidaan tyypin 1 diabetes pohtivat seuraavia asioita:

Lisätiedot

Mitä insuliinin ja inkretiinimimeetin yhteiskäyttö tuo tyypin 2 diabeteksen hoitoon?

Mitä insuliinin ja inkretiinimimeetin yhteiskäyttö tuo tyypin 2 diabeteksen hoitoon? Kättä pidempää Antti Palomäki LL, sisätauteihin erikoistuva lääkäri antti.palomaki@ksshp.fi Juha Saltevo LT, dosentti, sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Leo Niskanen LKT, sisätautien

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Apidra SoloStar 100 yksikköä/ml injektioneste, liuos esitäytetyssä kynässä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi ml sisältää 100 yksikköä glulisinsuliinia

Lisätiedot

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 1000 mg metformiinihydrokloridia vastaten 780 mg metformiinia.

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 1000 mg metformiinihydrokloridia vastaten 780 mg metformiinia. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Oramet-hexal 1000 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 1000 mg metformiinihydrokloridia vastaten 780

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa Ultratard Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat insuliinin käyttämisen. Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi, diabeteshoitajan

Lisätiedot

Insuman Rapid on neutraali insuliiniliuos (lyhytvaikutteinen insuliini).

Insuman Rapid on neutraali insuliiniliuos (lyhytvaikutteinen insuliini). 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Insuman Rapid 40 IU/ml injektioneste, liuos injektiopullossa 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi ml sisältää 40 IU ihmisinsuliinia (vastaa 1,4 mg). Yksi injektiopullo sisältää

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Insuliinipumppu tyypin 1 aikuisdiabeetikoiden hoitona

Insuliinipumppu tyypin 1 aikuisdiabeetikoiden hoitona Alkuperäistutkimus TIMO SANE, TIMO TULOKAS, PAULA NIKKANEN, PIRJO HEIKKILÄ, ERJA HUTTUNEN JA LEO NISKANEN Insuliinipumppu tyypin 1 aikuisdiabeetikoiden hoitona Insuliinipumppua on käytetty tyypin 1 diabeteksen

Lisätiedot

Diabetes ja valtimotaudit

Diabetes ja valtimotaudit Diabetes ja valtimotaudit PIP 2013 KESKEISET KANSANSAIRAUTEMME JA NIIDEN EHKÄISY 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät Pirjo Ilanne-Parikka LT, Sisätautien erikoislääkäri, diabeteslääkäri Ylilääkäri Diabetesliitto,

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Ihmisinsuliini on tuotettu yhdistelmä-dna-tekniikalla Escherichia colia käyttäen.

Ihmisinsuliini on tuotettu yhdistelmä-dna-tekniikalla Escherichia colia käyttäen. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Insuman Basal 40 IU/ml injektioneste, suspensio injektiopullossa 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi ml sisältää 40 IU ihmisinsuliinia (vastaa 1,4 mg). Yksi injektiopullo

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Monotard 100 IU/ml Injektioneste, suspensio injektiopullossa 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Ihmisinsuliini, rdna (valmistettu yhdistelmä-dna-tekniikalla, tuotettu Saccharomyces

Lisätiedot

Lasten ja nuorten diabeteksen hoitotulokset paranevat

Lasten ja nuorten diabeteksen hoitotulokset paranevat TIETEESSÄ MARJA-TERTTU SAHA LT, erikoislääkäri marja-terttu.saha@uta.fi PÄIVI KESKINEN dosentti, erikoislääkäri TAYS, lastentautien klinikka Lasten ja nuorten diabeteksen hoitotulokset paranevat Lähtökohdat

Lisätiedot

Tulevaisuuden diabeteslääkkeet

Tulevaisuuden diabeteslääkkeet Katsaus tieteessä Johan Eriksson professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto ja HUS johan.eriksson@helsinki.fi Merja Laine erikoislääkäri Vantaan kaupunki Kirjallisuutta 1 www.idf.org/diabetesatlas/5e/

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Xultophy-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) julkinen yhteenveto (degludekinsuliini/liraglutidi)

Xultophy-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) julkinen yhteenveto (degludekinsuliini/liraglutidi) Xultophy-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) julkinen yhteenveto (degludekinsuliini/liraglutidi) Tämä on Xultophy-valmisten riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Oramet 500 mg tabletti, kalvopäällysteinen Oramet 850 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Oramet 500 mg tabletti, kalvopäällysteinen Oramet 850 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Oramet 500 mg tabletti, kalvopäällysteinen Oramet 850 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Oramet 500 mg: Yksi Oramet 500 mg kalvopäällysteinen

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Actrapid NovoLet 100 IU/ml injektioneste, liuos esitäytetyssä kynässä Ihmisinsuliini (rdna)

PAKKAUSSELOSTE. Actrapid NovoLet 100 IU/ml injektioneste, liuos esitäytetyssä kynässä Ihmisinsuliini (rdna) PAKKAUSSELOSTE Actrapid NovoLet 100 IU/ml injektioneste, liuos esitäytetyssä kynässä Ihmisinsuliini (rdna) Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat insuliinin käyttämisen. Säilytä tämä seloste.

Lisätiedot

Aikuisten, nuorten sekä 6 vuotta täyttäneiden lasten insuliinihoitoa vaativa diabetes mellitus.

Aikuisten, nuorten sekä 6 vuotta täyttäneiden lasten insuliinihoitoa vaativa diabetes mellitus. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Lantus OptiSet 100 yksikköä/ml injektioneste, liuos esitäytetyssä kynässä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi ml sisältää 100 yksikköä glargininsuliinia (vastaten 3,64 mg).

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Lantus 100 IU/ml injektioneste, liuos injektiopullossa 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi ml injektionestettä sisältää 3,64 mg vaikuttavaa

Lisätiedot

INSULIININ PISTOTEKNIIKKA Opetusvideo hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoille

INSULIININ PISTOTEKNIIKKA Opetusvideo hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoille KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Johanna Reijonen Moona Tahvanainen - Nuutinen INSULIININ PISTOTEKNIIKKA Opetusvideo hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoille Opinnäytetyö Joulukuu

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Actraphane 50 Penfill 100 IU/ml injektioneste, suspensio säiliössä Ihmisinsuliini (rdna)

PAKKAUSSELOSTE. Actraphane 50 Penfill 100 IU/ml injektioneste, suspensio säiliössä Ihmisinsuliini (rdna) PAKKAUSSELOSTE Actraphane 50 Penfill 100 IU/ml injektioneste, suspensio säiliössä Ihmisinsuliini (rdna) Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat insuliinin käyttämisen. Säilytä tämä seloste.

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Levemir 100 U/ml, injektioneste, liuos säiliössä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 100 U detemirinsuliinia (valmistettu yhdistelmä-dna-tekniikalla,

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Lantus 100 yksikköä/ml injektioneste, liuos sylinteriampullissa 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi ml sisältää 100 yksikköä glargininsuliinia*

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon?

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Kim Pettersson-Fernholm LT, Sisätautien ja Nefrologian Erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikon ruokavaliohoito käytännössä. Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Arja Ojalammi Hyks

Tyypin 1 diabeetikon ruokavaliohoito käytännössä. Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Arja Ojalammi Hyks Tyypin 1 diabeetikon ruokavaliohoito käytännössä Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Arja Ojalammi Hyks Viimeisin suomalainen diabeetikon ravitsemussuositus on vuodelta 2008, Diabetesliitto suositus

Lisätiedot

DIABETES I./Dr.Raaste /2013

DIABETES I./Dr.Raaste /2013 DIABETES I./Dr.Raaste /2013 Insuliinidiabeteksen eli ykkös diabeteksen hyvä hoito on tarkempaa ja vaativampaa, kuin kakkos diabeteksen hoito. Kannattaa lukea kuitenkin myös ohjeeni kakkosdiabeetikoille,

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Lantus SoloStar 100 yksikköä/ml injektioneste, liuos esitäytetyssä kynässä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi ml sisältää 100 yksikköä glargininsuliinia*

Lisätiedot

Kaisa Luukkonen DIABETESTA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDON OHJAUS: OHJEKANSIO HOITOHENKILÖKUNNALLE

Kaisa Luukkonen DIABETESTA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDON OHJAUS: OHJEKANSIO HOITOHENKILÖKUNNALLE Kaisa Luukkonen DIABETESTA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDON OHJAUS: OHJEKANSIO HOITOHENKILÖKUNNALLE Hoitotyön koulutusohjelma 2013 DIABETESTA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDON OHJAUS: OHJEKANSIO HOITOHENKILÖ- KUNNALLE

Lisätiedot

Insuliinihoito ja liikunnan lisääminen potilastyössä huomioitavaa

Insuliinihoito ja liikunnan lisääminen potilastyössä huomioitavaa Insuliinihoito ja liikunnan lisääminen potilastyössä huomioitavaa Pirjo Ilanne-Parikka LT, Sisätautien el, diabeteslääkäri Diabeteskeskus, Tampere Yleinen liikuntasuositus 18 64- vuotiaille Kestävyysliikuntaa

Lisätiedot

Diabeetikon matkaopas

Diabeetikon matkaopas Diabeetikon matkaopas 1 Mitä pitempi matka ja mitä eksoottisempi matkan kohde, sitä tarpeellisempia ovat hyvät neuvot. Perehdy etukäteen oloihin, joihin olet matkalla, lue tämä opas ja neuvottele epäselvyyksistä

Lisätiedot

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen

Lisätiedot

OPAS KEURUUN KOTIHOIDOLLE

OPAS KEURUUN KOTIHOIDOLLE 1 OPAS KEURUUN KOTIHOIDOLLE Diabeteksen hoidosta ja seurannasta Kuva 1. Liikunta ja ikääntyminen liikkeellä voimaa vuosiin KOTIHOITO Lehtiniemen palvelukeskus Seiponniementie 7 42700 Keuruu 2 SISÄLLYS

Lisätiedot

Ohjeita diabeteksen hoitoon

Ohjeita diabeteksen hoitoon Ohjeita diabeteksen hoitoon Sirkku Tulokas Kristiina Salonen Juha Alanko Tarja Kaitala Jorma Lahtela Marita Määttä Heikki Oksala Kaija Paasikivi Sulo Rajala Tea Vatanen Martta Äijälä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Miten valitsen diabeteslääkkeen?

Miten valitsen diabeteslääkkeen? Näin hoidan: Aikuisten diabetes Johan Eriksson Miten valitsen diabeteslääkkeen? Uudet diabeteslääkkeet herättävät optimismia. on edelleen ensisijainen lääke tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Varhain aloitettu

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Tresiba 100 yksikköä/ml injektioneste, liuos esitäytetyssä kynässä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml liuosta sisältää 100 yksikköä degludekinsuliinia*

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEEN DIABETEKSEN HOITO

IKÄÄNTYNEEN DIABETEKSEN HOITO IKÄÄNTYNEEN DIABETEKSEN HOITO DIABETEKSEN HOITO-OPAS RUSKATALOJEN HOITAJILLE Pia Salmi Opinnäytetyö, kevät 2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pori Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Metformin Teva 850 mg kalvopäällysteinen tabletti metformiinihydrokloridi

PAKKAUSSELOSTE. Metformin Teva 850 mg kalvopäällysteinen tabletti metformiinihydrokloridi PAKKAUSSELOSTE Metformin Teva 850 mg kalvopäällysteinen tabletti metformiinihydrokloridi Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen ottamisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit

Lisätiedot

TYYPIN 1 DIABEETIKON RASKAUS

TYYPIN 1 DIABEETIKON RASKAUS TYYPIN 1 DIABEETIKON RASKAUS HOITOTASAPAINON MERKITYS JA RASKAUSAJAN HAASTEET Kirjallisuuskatsaus LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen

Lisätiedot

Raporttiopas HOIDONHALLINTAOHJELMISTO DIABETEKSEN HOITOON

Raporttiopas HOIDONHALLINTAOHJELMISTO DIABETEKSEN HOITOON Raporttiopas HOIDONHALLINTAOHJELMISTO DIABETEKSEN HOITOON s. 2 Adherence-raportti Tämä raportti sisältää tietoja potilaan omahoidosta valitun ajanjakson aikana. Raportti kuvaa glukoosiarvojen, lisäannostapahtumien

Lisätiedot

*Aspartinsuliini on valmistettu yhdistelmä-dna-tekniikalla, Saccharomyces cerevisiae -hiivassa.

*Aspartinsuliini on valmistettu yhdistelmä-dna-tekniikalla, Saccharomyces cerevisiae -hiivassa. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI NovoMix 50 Penfill 100 U/ml injektioneste, suspensio säiliössä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml suspensiota sisältää 100 U lyhytvaikutteista (liukenevaa) aspartinsuliinia*/protamiinilla

Lisätiedot