Mitä insuliinin ja inkretiinimimeetin yhteiskäyttö tuo tyypin 2 diabeteksen hoitoon?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä insuliinin ja inkretiinimimeetin yhteiskäyttö tuo tyypin 2 diabeteksen hoitoon?"

Transkriptio

1 Kättä pidempää Antti Palomäki LL, sisätauteihin erikoistuva lääkäri Juha Saltevo LT, dosentti, sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Leo Niskanen LKT, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri professori Itä-Suomen yliopisto, lääketieteen laitos Mitä insuliinin ja inkretiinimimeetin yhteiskäyttö tuo tyypin 2 diabeteksen hoitoon? Inkretiinimimeeteistä on hyötyä tyypin 2 diabeteksen hoidossa varsinkin, jos potilas on ylipainoinen. Suurimmalla osalla potilaista paino laskee ja glukoositasapaino paranee inkretiinimimeettihoidon aikana. Insuliinia käyttävillä tyypin 2 diabetespotilailla insuliinintarve vähenee yleensä merkittävästi inkretiinimimeettihoidon aloituksen jälkeen. Kaikille potilaille inkretiinimimeettihoito ei kuitenkaan tehoa, ja osalla potilaista käytön estävät ruoansulatuskanavaan kohdistuvat haittavaikutukset. Inkretiinimimeetin hyöty insuliinihoitoa saavan tyypin 2 diabeetikon hoidossa on arvioitava 3 4 kuukauden kuluttua hoidon aloituksesta. Vertaisarvioitu VV Ylipaino, metabolinen oireyhtymä ja tyypin 2 diabetes kulkevat käsi kädessä. Ihanteellinen tyypin 2 diabeteksen lääkehoito korjaa glukoositasapainoa pahentamatta paino-ongelmaa. Tyypin 2 diabeteksen edetessä insuliininerityksen ja insuliiniresistenssin epäsuhta vaikeutuu ja ajaudutaan tilanteeseen, jossa suun kautta otettavilla diabeteslääkkeillä ei enää saavuteta riittävää sokeritasapainoa. Perinteinen vaihtoehto hoidon tehostukseen on insuliini. Ylipainoisen diabeetikon insuliinihoitoon liittyy ongelmia: anabolinen vaikutus nostaa painoa ja insuliiniresistenssin vuoksi insuliinin vuorokausiannokset voivat nousta ylipainoisilla useisiin satoihin yksikköihin. Tästä huolimatta useinkaan ei päästä hyvään glukoositasapainoon. Viimeksi diabeteslääkkeiden ryhmänä markkinoille ovat tulleet GLP-1-reseptoriagonistit eli inkretiinimimeetit, joista Suomessa ovat myynnissä kerran päivässä pistettävä liraglutidi ja kaksi kertaa päivässä annosteltava eksenatidi ja sen juuri markkinoille ilmaantunut kerran viikossa pistettävä muoto. Näillä lääkkeillä on ylipainoisen diabeetikon hoidossa etuja: ne lisäävät kylläisyyden tunnetta ja hidastavat mahalaukun tyhjenemistä, jolloin syömisen säätely helpottuu. Glukoositasapainon paraneminen selittyy vähentyneellä glukagonin ja lisääntyneellä insuliinin erityksellä hyperglykemian vallitessa. Suurimmalla osalla potilaista paino laskee hoidon aikana ja lisäksi hypoglykemian riski on vähäinen. Matalia verenglukoositasoja tavataan lähinnä silloin, kun näitä lääkkeitä käytetään yhdistelmähoidossa sulfonyyliurean tai insuliinin kanssa. Yleisin haittavaikutus on hoidon aloitukseen liittyvä pahoinvointi, mutta myös oksentelua, ripulointia, ummetusta ja päänsärkyä on kuvattu tutkimuksissa esiintyneen enemmän kuin verrokeilla. Inkretiinimimeettien käyttöaihe on yhdistelmähoito metformiinin, sulfonyyliurean, glitatsonin tai näiden yhdistelmän kanssa, kun riittävää hoitotasapainoa ei ole saavutettu suun kautta otettavien lääkkeiden suurimmalla siedetyllä annoksella. Lisäksi päivittäiselle eksenatidille on juuri hyväksytty käyttöaiheen laajennus, joka koskee käyttöä perusinsuliinin rinnalla joko yksinään tai yhdistettynä metformiiniin, pioglitatsoniin tai molempiin, mikäli näillä lääkkeillä ei ole saavutettu hyvää hoitotasapainoa. Päivittäin pistettävät inkretiinimimeetit ovat rajoitetusti peruskorvattavia (42 %), mikäli vähintään kahdella tablettilääkkeellä ei olla päästy hoitotavoitteeseen ja potilaan painoindeksi hoitoa aloitettaessa on vähintään 35 kg/m 2. Myös insuliinia käyttävät potilaat voivat hyötyä inkretiinimimeettihoidosta. Tarve hoidon muuttamiseen voi olla joko ylipaino tai insuliinihoidosta huolimatta huono glukoositasapaino. Insuliinin ja inkretiinimimeetin yhdistelmähoito mainittiin lyhyesti myös hiljattain Suomen Lääkärilehdessä julkaistussa tyypin 2 diabeteksen lääkehoitoa käsittelevässä katsauksessa (1). Inkretiinimimeetin ja insuliinin yhteiskäytöstä on julkaistu jo muutamia tutkimuksia (2,3,4). 1652

2 tieteessä taulukko 1. Yhteenvetona niistä inkretiinimimeettiä käyttäneillä potilailla paino laski ja glukoositasapaino parantui, ja kahdessa tutkimuksessa kolmesta insuliiniannoksia pystyttiin selvästi keventämään (taulukko 1). Merkittävimmät haittavaikutukset tulivat odotetusti maha-suolikanavasta. Laajassa rekisteritutkimuksessa hoidon keskeytti 31 % potilaista, useimmiten tehon puutteen vuoksi (41 %) tai maha-suolikanavan sivuvaikutusten vuoksi (36 %) (3). Lumekontrolloidussa työssä haittavaikutusten vuoksi lopetti 9 % potilaista eksenatidiryhmässä ja 1 % lumeryhmässä, mutta hypoglykemioiden esiintyvyydessä ei ollut eroja (4). Kokemuksia omista potilaista Havaintoja inkretiinimimeetin vaikutuksesta insuliinihoitoon liitettynä kolmella potilaallamme on koottu taulukkoon 2. Insuliinin ja inkretiinimimeetin yhteiskäyttöä koskevien tutkimusten tuloksia. lind ym. (2) Thong ym. (3) Buse ym. (4) 1 n = 61 n = n = 112 Seuranta-aika 7 kk 26 vk 30 vk :n muutos 1 % 0,51 % 1,74 % Insuliiniannoksen muutos 39 yks. 42 yks. +13 yks. Painon muutos 7 kg 5,8 kg 1,8 kg Hoidon keskeyttäneitä 6 % 31 % 9 % 1 Tutkimuksessa oli myös lumeryhmä, jossa n = 101, 1,04 %, insuliiniannoksen muutos +20 yks., painon muutos +1,0 kg, hoidon keskeyttäneitä 1 % TAULUKKO 2. Insuliinihoitoon liitetyn inkretiinimimeetin vaikutus kolmella tyypin 2 diabetesta sairastavalla potilaalla. Potilas 1 Potilas 2 Potilas 3 60 v, nainen 64 v, nainen 64 v, nainen Seuranta-aika 2,5 v 1,5 v 6 kk Paino ennen hoitoa 120 kg 125 kg 133 kg Painon muutos 37 kg 23 kg 5 kg BMI ennen hoitoa 44,6 kg/m 2 48,2 kg/m 2 46,6 kg/m 2 BMI:n muutos 13,7 kg/m 2 8,8 kg/m 2 1,8 kg/m 2 ennen hoitoa 8 % 7,2 % 8,8 % :n muutos 1,2 % +0,9 % 1,2 % Insuliiniannos ennen hoitoa 116 yks. 50 yks. 600 yks. Insuliiniannoksen muutos 116 yks. 30 yks. 210 yks. Potilas 1 Ortopedi lähetti kolme vuotta sitten diabetespoliklinikalle 60-vuotiaan naisen painonpudotusta varten polviongelmien vuoksi. Tyypin 2 diabetes oli todettu 46 vuoden iässä vuonna 1997, ja paino oli silloin 99 kg. Metformiini- ja sulfonyyliureahoitojen kautta oli terveyskeskuksessa siirrytty nopeasti insuliinihoitoon, ja painoa sen myötä oli tullut 20 kg lisää kymmenessä vuodessa huolimatta laihdutuslääkkeiden käytöstä. Toukokuussa 2009 potilaalla oli diabeteksen hoitona sekoiteinsuliini 116 yks./vrk (Novomix) ja metformiini mg/vrk. Paino oli 120 kg ja 8,0 % (64 mmol/mol). Potilaalle päädyttiin aloittamaan eksenatidihoito 5 µg kahdesti päivässä ja insuliinia vähennettiin. Kolmessa kuukaudessa paino oli laskenut 15 kg, oli 5,9 % (41 mmol/mol) ja insuliinin vuorokausiannos oli 52 yksikköä. Tässä vaiheessa eksenatidin vuorokausiannos nostettiin 20 µg:aan. Tammikuussa 2010 potilaan paino oli 94 kg ja sekoiteinsuliinin annos 18 yksikköä pääaterialle. Insuliinihoito lopetettiin tässä vaiheessa kokonaan. Paino laski vielä kg:aan. Elokuussa 2011 oli 6,8 % (51 mmol/mol), potilas voi hyvin, polvikipu ei vaivannut ja hän oli työkykyinen. Potilas 2 Keväällä 2010 arvioon tuli 64-vuotias nainen, jolla oli todettu ylipainoon liittyvä 2 tyypin diabetes 38 vuoden iässä vuonna Insuliinihoito oli aloitettu 1991 huonon glukoositasapainon vuoksi. NPH-insuliinin vuorokausiannos oli yksikköä ja lisäksi potilas käytti metformiinia mg/vrk ja rosiglitatsonia 8 mg/vrk. Paino noussut kg:aan ja oli tasolla 8 9,5 % (64 80 mmol/mol). Vuonna 2008 potilaalla oli pirstaleinen polvimurtuma. Arvioon tullessa potilas painoi 125 kg ja oli 7,2 % (55 mmol/mol). Runsaan ylipainon ja liikkumisvaikeuksien vuoksi aloitettiin liraglutidihoito 1,2 mg/vrk insuliinin rinnalle. Insuliiniannos puolitettiin, rosiglitatsonihoito lopetettiin ja metformiinilääkitystä jatkettiin samalla annoksella. Tällä hetkellä paino on 102 kg, 8,1 % (65 mmol/mol) ja insuliiniannos 20 yksikköä iltaisin. Vointi on erinomainen, eikä potilas halua suurentaa insuliiniannosta. 1653

3 kättä pidempää Kirjallisuutta 1 Laine M, Eriksson J. Tyypin 2 diabetes mitä lääkkeeksi? Suom Lääkäril 2012;67: Lind M, Jendle J, Torffvit O, Lager I. Glucagon-like peptide 1 (GLP-1) analogue combined with insulin reduces HbA1c and weight with low risk of hypoglycemia and high treatment satisfaction. Prim Care Diabetes 2012;6: Thong KY, Jose B, Sukumar N ym. Safety, efficacy and tolerability of exenatide in combination with insulin in the Association of British Clinical Diabetologists nationwide exenatide audit. Diabetes Obes Metab 2011;13: Buse JB, Bergenstal RM, Glass LC ym. Use of twice-daily exenatide in Basal insulin-treated patients with type 2 diabetes: a randomized, controlled trial. Ann Intern Med 2011;154: Drucker DJ, Buse JB, Taylor K ym. Exenatide once weekly versus twice daily for the treatment of type 2 diabetes: a randomised, open-label, non-inferiority study. Lancet 2008;372: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Antti Palomäki: Ei sidonnaisuuksia. Juha Saltevo: Konsultointipalkkio (MSD, Novo Nordisk Pharma), luentopalkkio (Eli Lilly Finland, Novartis, Novo Nordisk Pharma, Sanofi Aventis), matka-, majoitus- ja kokouskulut (MSD, Novo Nordisk Pharma, Sanofi Aventis). Leo Niskanen: Luentopalkkio (Eli Lilly Finland, Novo Nordisk Pharma, Orion, Sanofi Aventis), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (Boehringer Ingelheim), palkkio laitokselle kliinisen tutkimuksen suorittamisesta (Boehringer Ingelheim, MSD, Novo Nordisk Pharma, Sanofi Aventis). Potilas 3 Potilas on 64-vuotias maatalon emäntä, joka lähetettiin arvioon huonon hoitotasapainon vuoksi. Hän on sairastanut lihavuuteen liittyvää tyypin 2 diabetesta noin 15 vuoden ajan. Liikkumista on rajoittanut hankala spinaalistenoosi ja spondylolyysi. Vuodesta 1995 lähtien hän on käyttänyt insuliinia ja ainakin kahta suun kautta otettavaa lääkettä. Diabeteksen komplikaatioina on todettu retino- ja neuropatia. Lipiditasot ja verenpaine ovat pysyneet moitteettomina asian mukaisella lääkehoidolla. oli ollut vuosia yli 10 %:n luokkaa (yli 86 mmol/mol). Potilaan tullessa arvioon diabeteslääkityksenä oli sekoiteinsuliini (Novomix30) noin 100 yks./ vrk, metformiini mg/vrk ja sitagliptiini 100 mg/vrk sekä pioglitatsoni 15 mg/vrk. Verensokerin omamittauksissa paastoarvot olivat 16,2 20,2 mmol/l. Insuliinihoitoa tehostettiin tablettilääkityksen pysyessä ennallaan: perusinsuliiniksi tuli detemirinsuliini 360 KY/vrk ja aterioille aspartinsuliini 80 yksikköä. Hyperglykemia korjaantui osin ja laski 8,8 9,0 %:n tienoille (73 75 mmol/mol), mutta paino nousi 133 kg:aan. Hoidon umpikujan takia potilaalle aloitettiin liraglutidilääkitys huhtikuussa 2010 ja sitagliptiini- ja pioglitatsonihoito lopetettiin. Samalla insuliiniannoksia pienennettiin noin kolmasosalla. Reilun kuukauden päästä kontrollissa verenglukoosiarvot olivat laskeneet dramaattisesti: paastoarvot olivat luokkaa 5,1 10,2 mmol/l ja aterian jälkeen päivällä harvoin yli 10 mmol/l. Paino laski ja vointi koheni. Insuliiniannoksia pystyttiin keventämään merkittävästi. Hypo glykemiaoireita ei ollut ja oli 7,6 % (60 mmol/mol). Pohdinta Ylipainoisen, huonossa hoitotasapainossa olevan tyypin 2 diabetesta sairastavan potilaan hoito on haasteellista. Suurella osalla potilaista tyydyttävää glukoosiaineenvaihduntaa ei saada palautetuksi elämäntapamuutoksilla. Hoitovasteet ovat yksilöllisiä, joten vaihtoehtoja tarvitaan. Valikoidut potilaat hyötyvät lihavuusleikkauksesta, mutta kaikille se ei sovi ja leikkauksiin liittyy omat ongelmansa. Inkretiinimimeetit ovat tuoneet kaivatun lisän diabeetikkoja hoitavan lääkärin työkalupakkiin. Tosin rajoitetun korvattavuuden vuoksi kaikilla niistä hyötyvillä potilailla ei ole nykyään niiden käyttöön mahdollisuutta. Useilla pitkään diabetesta sairastaneista on jo käytössä insu liinihoito ja myös ylipaino-ongelma on tavallinen. Heillä painonnousun estäminen on keskeisiä tavoitteita. Olisi toivottavaa, että insuliinihoito ei olisi este korvattavuuden myöntämiselle, varsinkin kun osalla potilaista insuliinihoito käy tarpeettomaksi inkretiinimimeettihoidon myötä. Uutta hoitomuotoa käyttöön otettaessa täytyy arvioida myös kustannuksia suhteessa saavutettuun terveyshyötyyn. Liraglutidihoidon lääkekustannus 1,2 mg:n hoitoannoksella on 4,3 euroa/päivä, josta peruskorvauksen jälkeen potilaan osuudeksi jää 2,5 euroa. Kaksi kertaa päivässä pistettävä eksenatidi on hivenen halvempi. Kerran viikossa pistettävän eksenatidipistoksen hinta on 36,3 euroa ja siitä laskettu vuorokausihinta 5,2 euroa (ei peruskorvattavuutta). Sekä glargiini- että detemirinsuliinien yksikköhinta on 0,052 euroa. Näin ollen 84 yksikköä insuliinia päivässä maksaa enemmän kuin yksi 1,2 mg:n annos liraglutidia. Tämänsuuruiset insuliiniannoksen pienennykset eivät ole poikkeuksellisia, kun inkretiinimimeetti on lisätty hoitoon, ja tällöin pelkästään lääkekustannuksissa laskettuna hoito on kannattavaa. Lisäksi voidaan saavuttaa hoitotasapainon paraneminen ja painonlasku. Yhdistelmähoitoa aloitettaessa insuliinihoitoa on syytä keventää yksilöllisesti. Yleisohjeita ei ole, mutta yleensä ateriainsuliiniannokset on puolitettu tai lopetettu kokonaan ja perusinsuliinia vähennetty glukoositasapainon ja annoksen mukaan vaihdellen %. Tutkimuksissa ei ole pystytty kuvaamaan tyypillisiä piirteitä, jotka ennustaisivat hyvää hoitovastetta inkretiinimimeettejä käytettäessä. Kaikille ei tämäkään yhdistelmähoito ole ratkaisu. Kohorttitutkimuksessa kolmasosa potilaista keskeyttää lääkityksen joko tehottomuuden tai sivuvaikutusten vuoksi (3), ja lumekontrolloidussa asetelmassa sivuvaikutusten vuoksi lopettaneiden määrä oli 9 % (4). Yleensä sivuvaikutukset rajoittuvat hoidon alkuun. Kerran viikossa pistettävään eksenatidiin liittyy vähemmän sivuvaikutuksia ja hoidon keskeytyksiä kuin kaksi kertaa päivässä pistettävään eksenatidiin (5). Jotkut potilaat sietävät kohtuullisia sivuvaikutuksia, kunhan saavat helpotusta ylipaino-ongelmaansa. Usein ruoansulatuskanavan sivuvaikutuksia on vähemmän, jos metformiinin annos ei ole yli 2 g/vrk. Käyttökokemusta inkretiinimimeeteistä munuaisten vajaa toimintapotilailla on edelleen niukalti. 1654

4 tieteessä English summary > in english Combining insulin and incretin mimetics in the treatment of type 2 diabetes mellitus Nyky tiedon valossa liraglutidia ei suositella potilaille, joiden egfr on alle 60 ml/min. Eksenatidia ei suositella, mikäli egfr on alle 30 ml/ min, ja egfr arvon ollessa ml/min suositellaan varovaisuutta annoksen suurentamisessa 5 µg:sta 10 µg:aan. Inkretiinimimeetit ovat uudehko lääkeryhmä, ja näin ollen harvinaisemmat pitkäaikaiskäyttöön liittyvät sivuvaikutukset eivät ole tiedossa. Meneillään olevat päätetapahtumatutkimukset antavat aikanaan selkeämmän näytön hoidon tehosta ja osin turvallisuudesta. Toisaalta erittäin suurten insuliiniannosten pitkäaikaisturvallisuus ei sekään ole tiedossa. Euroopan komissio on maaliskuussa 2012 hyväksynyt eksenatidille käyttöaiheen laajennuksen, jonka mukaan lääkettä voi käyttää myös perusinsuliinin rinnalla. Jo aikaisemmin on hyväksytty detemirinsuliinin liittäminen liraglutidihoidon oheen. Todennäköisesti inkretiinimimeetti jatkossa syrjäyttää insuliinin ensilinjan pistoshoitovaihtoehtona varsinkin lihavilla potilailla. Koska kaikki potilaat eivät inkretiinimimeettihoidosta hyödy, on hoitovasteen seuranta tärkeää. Mikäli 3 4 kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta ei ole havaittu painonlaskua, glukoositasapainon parantumista tai merkittävää insuliinintarpeen vähentymistä, hoito kannattaa lopettaa. Tyypin 2 diabetesta sairastavan potilaan lihavuuden hoidossa kannattaa harkita liraglutidiannoksen suurentamista 1,8 mg:aan lisätehon saamiseksi painonhallintaan. Kun hoitotavoite on saavutettu, kokemuksemme mukaan inkretiinimimeetin ylläpitoannosta voidaan joillakin potilailla keventää menettämättä hoitotulosta. Jos edes inkretiinimimeetin ja insuliinin yhdistelmähoito ei tuo toivottua tulosta ylipainoiselle diabetespotilaalla, kannattaa harkita lihavuuskirurgiaa. n Alvesco_SLL_puolisivu_v5_OL.indd :38:

5 ENGLISH SUMMARY Antti Palomäki M.D. Juha Saltevo M.D., Ph.D. Leo Niskanen Professor University of Eastern Finland, Combining insulin and incretin mimetics in the treatment of type 2 diabetes mellitus Type 2 diabetes mellitus (T2DM) is a progressive disease in which hyperglycaemia occurs when declining insulin secretion fails to keep pace with insulin resistance. Therefore, intensification of treatment over time is needed to maintain metabolic control with declining beta-cell function. Metformin is established as the first-line pharmacotherapy, being efficient, weight-neutral and inexpensive. At the point when exogenous insulin is introduced, oral agents other than metformin are often discontinued. Many patients commencing treatment with basal insulin require intensification of insulin treatment with prandial insulin regimens. This often leads to weight gain and the risk of hypoglycaemia. Over the last years we have seen the introduction of incretin-based therapies. These act primarily by enhancing the physiological effects mediated via the hormone glucagon-like peptide-1 (GLP-1). Incretin mimetics can restore the impaired GLP-1 signalling in T2DM by acting as GLP-1 receptor agonists. Currently the combination of insulin treatment and incretin mimetics is being explored. This combination is theoretically feasible, since the incretin mimetics target the preserved prandial insulin response in a glucose-dependent manner while reducing glucagon levels while basal insulin targets hepatic glucose output. We present here the results from studies of combination treatment of incretin mimetics and insulin, three illustrative patient cases and a discussion of the potential use and caveats. 1655a

Vanhuksen diabetes ja uudet lääkkeet. Geriatripäivät 2012 Tapani Rönnemaa

Vanhuksen diabetes ja uudet lääkkeet. Geriatripäivät 2012 Tapani Rönnemaa Vanhuksen diabetes ja uudet lääkkeet Geriatripäivät 2012 Tapani Rönnemaa Sisältö Vanhuksen diabeteksen erityispiirteitä Näkökohtia insuliinianalogeista GLP-1-järjestelmä DPP4-estäjät ja GLP-1-analogit

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Diabeteslääkkeet ja painonnousu

Diabeteslääkkeet ja painonnousu Johan Eriksson ja Merja Laine NÄIN HOIDAN Diabeteslääkkeet ja painonnousu Ylipaino ja lihavuus altistavat tyypin 2 diabetekselle, ja ne ovat myös ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Suomessa lähes 90 %

Lisätiedot

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Juhon ja Kallen tarinat Kahden diabeetikko miehen tarinat haasteellisia mutta opettavaisia

Lisätiedot

Tulevaisuuden diabeteslääkkeet

Tulevaisuuden diabeteslääkkeet Katsaus tieteessä Johan Eriksson professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto ja HUS johan.eriksson@helsinki.fi Merja Laine erikoislääkäri Vantaan kaupunki Kirjallisuutta 1 www.idf.org/diabetesatlas/5e/

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Diabetespotilaan lääkityksen säätäminen päivystyksessä

Diabetespotilaan lääkityksen säätäminen päivystyksessä TIETEESSÄ SATU VEHKAVAARA LT, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, kliininen opettaja HYKS, Meilahden sairaala, endokrinologian pkl Helsingin yliopisto, kliininen laitos satu.vehkavaara@hus.fi

Lisätiedot

Lihavien diabetikoiden hoito. Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011

Lihavien diabetikoiden hoito. Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011 Lihavien diabetikoiden hoito Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011 Suomen 25-64-vuotiaiden lihavien (BMI>30) diabetesriski ja painonmuutoksen merkitys 610.000 lihavaa 25-64-vuotiasta

Lisätiedot

Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko

Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia Valtakunnallinen Diabetespäivä 23.11.2016 Minna Koivikko Steroidien indusoima diabetes SIDM: määritelmä poikkeava sokeritason nousu glukokortikoidihoitoa

Lisätiedot

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, 6.5.2015 1 } 31-vuotias nainen } DM1 vuodesta 2007 } Diabeteksen komplikaatioita ei ole } Ei muita sairauksia } Insuliinin lisäksi

Lisätiedot

TIETOA POTILAALLE. Tietoa teil e, joil e on määrätty Suliqua-lääkitys

TIETOA POTILAALLE. Tietoa teil e, joil e on määrätty Suliqua-lääkitys Finska TIETOA POTILAALLE Tietoa teil e, joil e on määrätty Suliqua-lääkitys Olemme kirjoittaneet tämän esitteen teille, joilla on diabetes ja joille lääkäri on määrännyt Suliqua-lääkityksen (glargiini-insuliini+liksisenatidi).

Lisätiedot

Diabeteksen yleistymisen päivittely on perusasioita, Diabeteksen lääkehoito ON SYDÄMEN ASIA

Diabeteksen yleistymisen päivittely on perusasioita, Diabeteksen lääkehoito ON SYDÄMEN ASIA LEO NISKANEN LKT, dosentti Sisätautien, endokrinologian ja geriatrian erikoislääkäri Yksikön päällikkö, Fimea Diabeteksen lääkehoito ON SYDÄMEN ASIA Vaikka uusia lääkkeitä on tullut tyypin 2 diabeteksen

Lisätiedot

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c

Lisätiedot

Miten valitsen diabeteslääkkeen?

Miten valitsen diabeteslääkkeen? Näin hoidan: Aikuisten diabetes Johan Eriksson Miten valitsen diabeteslääkkeen? Uudet diabeteslääkkeet herättävät optimismia. on edelleen ensisijainen lääke tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Varhain aloitettu

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

LÄNNEN SOKERI. Merja Laine 15.5.2012

LÄNNEN SOKERI. Merja Laine 15.5.2012 LÄNNEN SOKERI Merja Laine 15.5.2012 Sidonnaisuudet Työnantaja: Vantaan kaupunki Ammatinharjoittajana lääkärikeskus Mehiläinen Kuulun aikuisten lihavuuden käypä hoito -työryhmään. Kuulun diabeteksen käypä

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Diabeteksen lääkehoito

Diabeteksen lääkehoito Diabeteksen lääkehoito Lääkehoidon uudet tuulet 1.2.2011 DEHKO-päivät Dosentti Olavi Ukkola Oulun yliopisto Haasteita Tyypin 2 diabeteksen lääkehoitoon Useat Taustamekanismit Sivuvaikutukset Paino Tyypin

Lisätiedot

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa

Lisätiedot

Puukko vai pistos lihavan diabeetikon hoidoksi? dosentti Heikki Koistinen Ylilääkäri, Erikoislääkäripalvelut Lääkärikeskus 5.3.

Puukko vai pistos lihavan diabeetikon hoidoksi? dosentti Heikki Koistinen Ylilääkäri, Erikoislääkäripalvelut Lääkärikeskus 5.3. Puukko vai pistos lihavan diabeetikon hoidoksi? dosentti Heikki Koistinen Ylilääkäri, Erikoislääkäripalvelut Lääkärikeskus 5.3.2011 Lihavuus Suomessa 2 000 000 työikäisistä (18-64 v) BMI >25 kg/m 2 650

Lisätiedot

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen Esityksen aiheet Peruslääkevalikoimaan kuuluvat pika- ja pitkävaikutteiset insuliinit Insuliinien uudet vahvuudet Ongelmia insuliinihoidossa

Lisätiedot

Käypä hoito suositus mitä uutta tyypin 2 diabeteksen hoitoon?

Käypä hoito suositus mitä uutta tyypin 2 diabeteksen hoitoon? Käypä hoito suositus mitä uutta tyypin 2 diabeteksen hoitoon? Työterveyslaitos 23.5.2008 LL TIMO VALLE KANSANTERVEYSLAITOS & MEHILÄINEN DIABETESKLINIKKA Varusmiesten keskipaino Santtila et al. Med Sci

Lisätiedot

Diabetes ja valtimotaudit

Diabetes ja valtimotaudit Diabetes ja valtimotaudit PIP 2013 KESKEISET KANSANSAIRAUTEMME JA NIIDEN EHKÄISY 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät Pirjo Ilanne-Parikka LT, Sisätautien erikoislääkäri, diabeteslääkäri Ylilääkäri Diabetesliitto,

Lisätiedot

IKÄÄNTYVÄ DIABEETIKKO. Merja Laine 4.4.2014

IKÄÄNTYVÄ DIABEETIKKO. Merja Laine 4.4.2014 IKÄÄNTYVÄ DIABEETIKKO Merja Laine 4.4.2014 IÄKÄS - 65v. henkilö ja jokin elinikää lyhentävä sairaus tai yli 75v. henkilö - Iäkkäillä diabeetikoilla sekä diabeetekseen että ikääntymiseen liittyviä ongelmia

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Diabetesta sairastava päivystyspotilaana

Diabetesta sairastava päivystyspotilaana Diabetesta sairastava päivystyspotilaana Saara Metso Diabetesosaaja-seminaari 27.1.15 Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri LT, dosentti: Tampereen yliopisto Päätoimi: oyl, TAYS, sisätautien vastuualue

Lisätiedot

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Mahalaukun kavennus- ja ohitusleikkauksen vaikutus tyypin 2 diabeetikon lääkkeiden käyttöön ja kustannuksiin kahden vuoden seurantatutkimus

Mahalaukun kavennus- ja ohitusleikkauksen vaikutus tyypin 2 diabeetikon lääkkeiden käyttöön ja kustannuksiin kahden vuoden seurantatutkimus ALKUPERÄISTUTKIMUS Timo Sane, Tuula Pekkarinen, Nabil Jaser, Anne Juuti, Leena Virtanen ja Marja Leivonen Mahalaukun kavennus- ja ohitusleikkauksen vaikutus tyypin 2 diabeetikon lääkkeiden käyttöön ja

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen insuliinihoito

Tyypin 2 diabeteksen insuliinihoito KATSAUS TIETEESSÄ MARKKU SARAHEIMO LT, sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Folkhälsanin tutkimuskeskus, Biomedicum Helsingin yliopisto, HYKS markku.saraheimo@helsinki.fi ATTE

Lisätiedot

Ammattilainen nuoren diabeetikon tukena. Päivi Hannula LT, endokrinologian EL, TAYS DESG-seminaari

Ammattilainen nuoren diabeetikon tukena. Päivi Hannula LT, endokrinologian EL, TAYS DESG-seminaari Ammattilainen nuoren diabeetikon tukena Päivi Hannula LT, endokrinologian EL, TAYS DESG-seminaari 061017 Sidonnaisuudet Koulutusmatkoille osallistuminen: Medtronic, MSD, NovoNordisk, Sanofi Luentopalkkiot,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Xultophy-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) julkinen yhteenveto (degludekinsuliini/liraglutidi)

Xultophy-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) julkinen yhteenveto (degludekinsuliini/liraglutidi) Xultophy-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) julkinen yhteenveto (degludekinsuliini/liraglutidi) Tämä on Xultophy-valmisten riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuusleikkausmillä indikaatiolla? LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuuden hoitomenetelmän valintaperusteet (Käypä hoito) Painoindeksi ja lisätekijät Perushoito (ryhmä) ENED 1) ja

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?)

Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?) Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?) KESKI SUOMEN ALUEELLINEN DIABETESPÄIVÄ LAAJAVUORI 11.5.2017 KIRSI PIPINEN ERIK.LÄÄK. DIABETEKSEN HOIDON ERITYISPÄTEVYYS Mihin sensorointia

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta Asia: Lausunto Detemir-insuliinin erityiskorvattavuuden jatkamista koskevasta hakemuksesta Diabetesliitto kiittää kohteliaimmin mahdollisuudesta lausua detemirinsuliinin erityiskorvattavuuden

Lisätiedot

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Esityksen sisältö T2DM epidemiologiaa Lihavuuden epidemiologiaa Diabeetikoiden

Lisätiedot

*Aspartinsuliini on valmistettu yhdistelmä-dna-tekniikalla, Saccharomyces cerevisiae -hiivassa.

*Aspartinsuliini on valmistettu yhdistelmä-dna-tekniikalla, Saccharomyces cerevisiae -hiivassa. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI NovoMix 50 Penfill 100 U/ml injektioneste, suspensio säiliössä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml suspensiota sisältää 100 U lyhytvaikutteista (liukenevaa) aspartinsuliinia*/protamiinilla

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon?

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Kim Pettersson-Fernholm LT, Sisätautien ja Nefrologian Erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa?

Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa? Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa? 1.2.2011 Kristiina Tertti Naistentautien ja synnytysten el TYKS, Nkl Taustaa tutkimukselle Raskausdiabeteksen hoidon kulmakivi

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä

Lisätiedot

Diabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito

Diabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito Diabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito Päivi Keskinen Lastentautien ja lastenendokrinologian el, diabeteksen hoidon erityispätevyys Tays Lastentautien vastuualue 31.1.2014 Lapsen diabetes Lähes aina

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Januvia 25 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka

Lisätiedot

Diabeteksen lääkehoito

Diabeteksen lääkehoito TEEMA Lassi Nelimarkka LT, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri1, Diabeteksen lääkehoito Timo Valle LL, diabetologi2 Lassi Nelimarkka Timo Valle Diabetes on heterogeeninen joukko glukoosiaineenvaihdunnan

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen

Lisätiedot

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012 Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:

Lisätiedot

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Turun yliopisto, kliininen laitos, sisätau8oppi TYKS, Medisiininen toimialue, endokrinologia Alueellinen diabeteskoulutus 21.1.2016

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI BYETTA, 5 mikrogrammaa injektioneste, liuos, esitäytetty injektiokynä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi annos sisältää 5 mikrogrammaa (μg)

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Lihavuusleikkaus ja täydellinen insuliininpuute

Lihavuusleikkaus ja täydellinen insuliininpuute Lihavuusleikkaus ja täydellinen insuliininpuute Leena Norvio Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Hyvinkään sairaala T1 diabetes ja lihavuusleikkaus T1 diabetes ei ole kontraindikaatio, mutta

Lisätiedot

Insuliininpuutosdiabetesta sairastaa ainakin yli

Insuliininpuutosdiabetesta sairastaa ainakin yli Näin hoidan Tero Kangas Insuliinihoidon toteuttaminen on aina haasteellinen tehtävä kaikille siihen osallistuville. Insuliinipuutosdiabeteksessa ylläpitohoidon avaimet ovat fysiologisen insuliiniertyksen

Lisätiedot

Diabetesta sairastava kirurgisessa toimenpiteessä. Jorma Lahtela, Sisätautien klinikka, TAYS

Diabetesta sairastava kirurgisessa toimenpiteessä. Jorma Lahtela, Sisätautien klinikka, TAYS Diabetesta sairastava kirurgisessa toimenpiteessä Jorma Lahtela, Sisätautien klinikka, TAYS 27.1.2015 Sairaalapotilaiden hyperglykemia Hyperglykemian yleisyys Diagnostiset kriteerit Veren glukoosin vaikutus

Lisätiedot

Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka vastaa 50 mg sitagliptiinia.

Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka vastaa 50 mg sitagliptiinia. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI TESAVEL 50 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka vastaa 50 mg sitagliptiinia.

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös lääketieteellisistä edellytyksistä, jotka sairauden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen erityiskorvaamiseksi täyttää. Annettu Helsingissä 31.12.2004 Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta

Lisätiedot

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi 1. Knudsen ym. J Med Chem 2000;43:1664 9; Merchenthaler et al. J Comp Neurol 1999;403:261

Lisätiedot

Uudet insuliinit. Degludekinsuliini. uusien pitkävaikutteisten muunneltujen insuliinien käyttöönoton myötä ikävä kyllä näin ei meillä ole käynyt (1).

Uudet insuliinit. Degludekinsuliini. uusien pitkävaikutteisten muunneltujen insuliinien käyttöönoton myötä ikävä kyllä näin ei meillä ole käynyt (1). Johan G. Eriksson ja Merja K. Laine Uudet t Viime vuosina on tullut markkinoille uusia insuliineja. Ylipitkävaikutteisilla insuliineilla, degludek- ja glargiini-lla, jälkimmäinen vahvuudeltaan 300 U/ml,

Lisätiedot

Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI 2012 -väestötutkimuksessa

Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI 2012 -väestötutkimuksessa Alkuperäistutkimus tieteessä Pia Pajunen LT, dosentti, erikoislääkäri diabeteksen ehkäisyn yksikkö Kansaneläkelaitos, Etelä-Suomen vakuutusalue Tiina Laatikainen LT, professori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen

Lisätiedot

Asia: Lausunto Toujeo-valmisteen erityiskorvattavuushakemuksen johdosta

Asia: Lausunto Toujeo-valmisteen erityiskorvattavuushakemuksen johdosta Lääkkeiden hintalautakunta Asia: Lausunto Toujeo-valmisteen erityiskorvattavuushakemuksen johdosta Käytössä olevan insuliinihoidon tulisi vastata potilaan elimistön oman insuliinin pitoisuuksia ja vaikutuksia.

Lisätiedot

Diabeteksen lääkehoito munuaisten vajaatoiminnassa

Diabeteksen lääkehoito munuaisten vajaatoiminnassa Katsaus tieteessä Kaisa Laine LL, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri (diabeteksen hoidon erityispätevyys), osastonylilääkäri Satakunnan keskussairaala kaisa.laine@satshp.fi Heikki Saha dosentti,

Lisätiedot

Tiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi!

Tiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi! Tiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi! Osaatko myös hyödyntää mittaustuloksia hoidossasi? Ylilääkäri, sisätautien el, diabeteslääkäri, Pirjo Ilanne-Parikka Sokeritasapainon seuranta Omaseuranta omamittaukset

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa Ylilääkäri Päivi Kekäläinen 23.9.2016 Sidonnaisuudet: Kokousmatkakulut/ luentopalkkiot: Astra Zeneca, Ipsen, MSD, Novartis, NovoNordisk

Lisätiedot

Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka vastaa 50 mg sitagliptiinia, sekä 850 mg metformiinihydrokloridia.

Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka vastaa 50 mg sitagliptiinia, sekä 850 mg metformiinihydrokloridia. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Ristfor 50 mg/850 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka vastaa 50 mg sitagliptiinia,

Lisätiedot

15/02/2012. Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa

15/02/2012. Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa Sairaanhoitaja, Farmaseutti Susanna Hannikka Kohonnut verenpaine Kohonneet veren rasva-arvot Heikentynyt sokerinsieto

Lisätiedot

Yksi annos sisältää 10 mikrogrammaa (μg) eksenatidia 40 mikrolitrassa (μl), (0,25 mg eksenatidia millilitrassa).

Yksi annos sisältää 10 mikrogrammaa (μg) eksenatidia 40 mikrolitrassa (μl), (0,25 mg eksenatidia millilitrassa). 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI BYETTA 10 mikrogrammaa injektioneste, liuos, esitäytetty injektiokynä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi annos sisältää 10 mikrogrammaa (μg) eksenatidia 40 mikrolitrassa

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Victoza 6 mg/ml injektioneste, liuos esitäytetyssä kynässä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi ml liuosta sisältää 6 mg liraglutidia*. Yksi

Lisätiedot

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen 16.3.2012

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen 16.3.2012 DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT El Juha Peltonen 16.3.2012 Diabetestyypit Tyyppi 1 eli nuoruusiän diabetes Autoimmuunisairaus Beetasolujen tuho ja insuliininpuute Ketoasidoosi Tyyppi 2 eli aikuisiän diabetes

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Aikuistyypin diabetes on vuosikausia jatkuneen

Aikuistyypin diabetes on vuosikausia jatkuneen Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Hyperglykemian hoito aikuistyypin diabeteksessa Hannele Yki-Järvinen Hyperglykemian hoito on yksi osa aikuistyypin diabeteksen nelikohtaista täsmähoitoa, jolla voidaan

Lisätiedot

BYETTA 10 mikrogrammaa injektioneste, liuos, esitäytetty injektiokynä

BYETTA 10 mikrogrammaa injektioneste, liuos, esitäytetty injektiokynä 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI BYETTA 10 mikrogrammaa injektioneste, liuos, esitäytetty injektiokynä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi annos sisältää 10 mikrogrammaa (μg) eksenatidia 40 mikrolitrassa

Lisätiedot

Ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys tyypin 2 diabetespotilailla

Ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys tyypin 2 diabetespotilailla Alkuperäistutkimus tieteessä Pia Pajunen LT, dosentti, erikoislääkäri Novo Nordisk Farma Oy Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi LKT, professori, laitoksen johtaja Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Ikäihmisen hypoglykemiat. Mikkeli

Ikäihmisen hypoglykemiat. Mikkeli Ikäihmisen hypoglykemiat Mikkeli 21.3.2017 HOIDON YLEISET TAVOITTEET - Taata potilaan oireettomuus - Taata potilaan hyvä elämänlaatu - Ehkäistä diabeteksen komplikaatioita Diabetes Käypä hoito 22.3.2016

Lisätiedot

PEKKA KURKI LKT, dosentti Tutkimusprofessori, Fimea

PEKKA KURKI LKT, dosentti Tutkimusprofessori, Fimea EEVA SOFIA LEINONEN LT, sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Ylilääkäri, Fimea PEKKA KURKI LKT, dosentti Tutkimusprofessori, Fimea LEO NISKANEN LKT, dosentti, sisätautien, endokrinologian

Lisätiedot

Uudet muut diabeteslääkkeet

Uudet muut diabeteslääkkeet Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen diabeteskoulutus 21.1.2016 Uudet muut diabeteslääkkeet Hannu Järveläinen Turun yliopisto / SatKS Esityksen sisältö 1. Muut diabeteslääkkeet Suomessa tänään

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Liite 4 Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 4.

Lisätiedot

Sensoroinnista hyötyvä potilas

Sensoroinnista hyötyvä potilas Valtakunnallinen Diabetespäivä 2016 Sensoroinnista hyötyvä potilas Hannu Järveläinen TY ja SatKS Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Verensokerin seurannan kehityksestä Suomessa käytössä olevat glukoosisensorit

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Diabetes mellitus, diagnostiikka

Diabetes mellitus, diagnostiikka Diabetes mellitus, diagnostiikka Tiimiklubi 26.10.2013 Diabetes mellitus Paastoglukoosi tai 2-tunnin glukoosi* tai HbA1c Heikentynyt glukoosinsieto (IGT) 2-tunnin glukoosi* Onko tutkittavalla diabetes?

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita MIES 72 v Ongelmat alkaneet kesällä ja pahentuneet syyskesällä ja syksyllä - Laihtuminen, 178 cm, paino 54.6 kg - Käsien vapina, ajoittain

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Levemir 100 yksikköä/ml injektioneste, liuos säiliössä. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml liuosta sisältää 100 yksikköä detemirinsuliinia*

Lisätiedot