Koskelo I Asemakaavan muutos 83. kaupunginosa nro, Bodom Kortteli 83002, tontti 2

Transkriptio

1 1 (10) Asianumero 1375/2016 Aluenumero Koskelo I Asemakaavan muutos 83. kaupunginosa nro, Bodom Kortteli 83002, tontti 2 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18. päivänä lokakuuta 2016 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Koskelossa Kehä III:n ja Koskelontien välissä osoitteessa Koskelontie 15. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Thuy Pham-Linko etunimi.sukunimi@espoo.fi Markus Pasanen Katariina Peltola

2 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Selvitys alueesta Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 9 Sivu LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Seurantalomake, Liikenteen tavoiteverkko Asemapiirustus Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen,

3 3 (10) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijoittuu Koskelon teollisuusalueen eteläpäähän rajautuen idässä Kehä III:n ja lännessä Koskelontiehen. Tontilla on asemakaavan mukaisesti toteutunut 8760 k-m² teollisuus- ja varastorakennus, jossa on järjestetty poikkeusluvin urheilutoimintaa. Suunnittelualue on pääosin rakennettua ja pinnoitettua ympäristöä, jonka reunoilla on kapeat, aluetta rajaavat puustoistutukset. Alueella ei ole todettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja. Tontilla kulkee 400kV:n voimajohto, jonka yksi pylväs sijaitsee tontilla. Viereisillä tonteilla on teollisuus- ja varastokäytössä sekä liiketiloina olevia rakennuksia. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksella sallitaan teollisuus- ja varastotoiminnan lisäksi, urheilu- ja virkistystoimintaa palvelevia rakennuksia. Voimajohdon varo-alue sallitaan parkkipaikoitukseksi. Rakennusoikeutta ei lisätä. 1.3 Suunnittelun vaiheet Muutoksen hakijana on korttelin tontin yksityinen omistaja. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on asetettu nähtäville LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Yleiskaava Voimassa olevat: Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Kaavamuutosalue on osoitettu teollisuuden ja varastoinnin alueeksi (T). Alueen kaakkoisraja on merkitty päävoimansiirtolinjan alueeksi. Alue varataan kv sähkönsiirtolinjan rakentamiseen. Vireillä olevat:

4 4 (10) Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen Asemakaava Alueella on voimassa Koskelo I asemakaava (lainvoimainen ). Suunnittelualueelle on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.50 mukaan kerrosluvun ollessa kaksi (II). Tontin rakennetusta kerrosalasta saadaan enintään 25 % käyttää tontilla sijaitsevan laitoksen toimistotiloja varten. Kaavassa on merkintä vaara-alueen rajasta. Vaara-alueen puoleisen rakennusten julkisivun enimmäiskorkeus saa olla 8 m. Lisäksi vaara-alueella sijaitsee suojavihervyöhykkeeksi varattu alueen osa. Tontille autopaikkoja on rakennettava vähintään: 1 kutakin teollisuuskerrosalan 100 m2 kohti, 1 kutakin varastokerrosalan 150 m2 kohti. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (5/2016) Espoo kaupunki Rakennusjärjestys Pohjakartta Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Maanomistus Rakennettu ympäristö Asemakaavan muutosalueen omistaa yksityinen maanomistaja. Maankäyttö Kaavamuutosalue sijaitsee Koskelossa Kehä III:n ja Koskelontien välissä. Muutoksen kohteena oleva tontti sijoittuu kaavoitetun teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen lounaispäähän. Kaupunki-/taajamakuva

5 5 (10) Kaava-alue sijoittuu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle. Suunnittelualue on pääosin rakennettua ja pinnoitettua ympäristöä, jonka reunoilla on kapeat, aluetta rajaavat puustoistutukset. Suunnittelualue sijoittuu kahden maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön, Espoon jokilaakson ja Bodominjärven ympäristön, väliin. Metsäinen vyöhyke suunnittelualueen ympärillä, yhdessä Kehä III kanssa, muodostaa kuitenkin visuaalisen rajan alueiden välille, joten Koskelon teollisuusalue hahmottuu kulttuuriympäristöihin nähden erillisenä vyöhykkeenä Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue sijaitsee Kehä III:n (Kt 50) ja Koskelontien rajaamalla alueella. Lähimmät Kehä III:n ja Koskelontiet yhdistävät kadut ovat lännessä Kulloonsilta ja idässä Koskelonsilta. Kehä III:n keskimääräinen arkivuorokausiliikenne suunnittelualueen kohdalla on (v.2015) ajoneuvoa vuorokaudessa. Koskelontiellä vastaava luku oli (v.2011) ajoneuvoa vuorokaudessa, joista raskaita ajoneuvoja 9%. (2011). Jalankulku ja pyöräily Kaavamuutoksen kohteena olevalta korttelilta lounaaseen kulkee Koskelontien varressa yhdistetty jalankulku- ja pyöräilytie Koskelonsillalle saakka. Siitä eteenpäin se siirtyy kulkemaan Koskelontien länsipuolta. Suunnittelualueen pohjoispuolinen jalankulku- ja pyöräilytie kulkee puolestaan Koskelontien itäpuolta. Koskelontien varsi kuuluu pyöräilyn tavoiteverkossa nykyiseen pyöräilyn pääreitistöön. Suunnittelualueen itäpuolelta on jalankulku- ja pyöräily-yhteys Kehä III:n alitse seutureittitasoiselle pyörätielle. Ote Pääkaupunkiseudun pyöräilykartasta.

6 6 (10) Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Suunnittelualueelle on kaksi ajoneuvoliittymää Koskelontieltä. Ajantasaisessa asemakaavassa ei ole tontin kohdalla liittymäkieltomerkintää. Pysäköinti tapahtuu tontilla rakennuksen ympärillä. Julkinen liikenne Lähin pysäkki on aivan suunnittelualueen vieressä Koskelontiellä. Paikassa on myös päätepysäkki. Pysäkkiä liikennöivät seuraavat linjat: 236V (Leppävaara Serena) 435 (Elielinaukio Koskelo) 566 (Espoon keskus Martinlaakso) 582K/KB (Espoon keskus Serena/Kalajärvi) Palvelut Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Järvenperässä vajaan kolmen kilometrin etäisyydellä kaavamuutosalueesta. Lähderannan ostoskeskus sijaitsee n. 6 km päässä kaavamuutosalueesta. Rakennuksessa toimii urheilukenttien vuokrausyritys, joka vuokraa salibandy ja sulkapallokenttiä yksityisille ja seuroille. Yhdyskuntatekninen huolto Koskelontien alla kulkee kaukolämpöjohto ja tilaajakaapeli. Koskelontieltä tontille tulevat kaukolämpöjohto ja tilaajakaapeli. Tontilla olevat johdot ja kaapelit tulee huomioida alueelle rakennettaessa. Kehä III:n alueella kulkee vesijohto. Tontin kaakkoisrajan tuntumassa kulkee Fingrid Oyj:n 400 kv:n voimajohto, jota varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus yhteensä 52 metriä leveälle johtoalueelle. Johtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tai muista järjestelyistä (esim. autopaikkojen sijoitus) on kysytty Fingrid Oyj:ltä risteämälausunto Luonnonolosuhteet. Kaava alueella ei ole todettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja. Kaava-alue kuuluu Espoonjoen valuma-alueeseen ja sen hulevesiä johtuu lopulta myös alueen lounaispuolella sijaitsevaan, linnustollisesti arvokkaaseen, mutta rehevöityneeseen Matalajärven Natura-alueeseen, joten kaava-alueen hulevesien laadulliseen hallintaan tulee kiinnittää huomiota Suojelukohteet Kaava-alueella ei ole tiedossa olevia erityisiä suojelukohteita Ympäristön häiriötekijät Suurin ympäristön häiriötekijä on Kehä III:n liikenteen aiheuttamat häiriöt melussa ja ilmanlaadussa. Alueen käyttötarkoitus ja toiminta huomioiden haitta on kuitenkin vähäistä. Alue kuuluu lentomelualueeseen. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Tavoitteena on sallia teollisuus- ja varastotoiminnan ohella urheilu- ja virkistystoimintaa sekä mahdollistaa uusien autopaikkojen sijoittamisen kaavassa olevalle voimajohdon varoalueen osalle. OAS:sta ei tullut mielipiteitä.

7 7 (10) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen urheilu- ja virkistystoiminnan laajeneminen ja samalla säilyttää nykyisellään toimivien teollisuus- ja varastotoiminnat. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala noin m². Kokonaiskerrosala on noin 8935 k-m² eli tehokkuudella e= 0,50. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus ei muuta alueella. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Suunnittelualue säilyy teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena, jonka lisäksi alueella sallitaan urheilu- ja virkistystoimintaa palvelevia rakennuksia (TU). Lisäksi rakennusalalle sallitaan liike- ja toimistotiloja 10% sallitusta kerrosalasta. Korttelialuetta ei saa aitaamatta käyttää avoimena varastoalueena. Suurin sallittu kerrosten lukumäärä on kaksi. Rakennusoikeus osoitetaan tehokkuuslukuna e=0,50 eli kerrosneliömetreinä noin 8935 k-m². Asemakaavan muutoksessa ajoneuvoliittymät Koskelontieltä säilyvät ennallaan eikä alueen liikenneverkkoon tule muutoksia. Muutokset tapahtuvat tontin sisällä pysäköintipaikkojen ynnä muun sellaisen järjestämisen sekä määrän muodossa. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään: Toimisto- ja liiketilat 1 ap / 50 k-m² Teollisuustilat 1 ap / 100 k-m² Urheilu- ja virkistyspalvelut 1 ap / 150 k-m² Varastotilat 1 ap / 200 k-m² Polkupyöräpaikkoja tulee rakentaa vähintään: Toimisto- ja liiketilat 1 pp / 50 k-m². Vähintään puolet vähimmäisvaatimuksen mukaisista pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa tilassa. Urheilu- ja virkistystilat 1 / 150 k-m². Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset pyöräpaikat tulee toteuttaa runkolukittavina ja katetussa tilassa. Teollisuustilat 1 pp / 1000 k-m². Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset pyöräpaikat tulee toteuttaa runkolukittavina ja katetussa tilassa. Varastotilat 1 pp / 2000 k-m². Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset pyöräpaikat tulee toteuttaa runkolukittavina ja katetussa. Voimajohdonsuojavyöhykkeen alueen osa muutetaan pysäköimisalueeksi. Pysäköimispaikan ja Kehä III:n väliin on istutettava pensailla tiheä reunavyöhyke. Pysäköintipaikat on ympäröitävä ja jäsenneltävä puu- ja pensasistutuksin. Puuja pensasistutusten luontainen kasvukorkeus ei saa ylittää 4 metriä. Merkinnät vaara-alueesta sekä rakennusten julkisivun enimmäiskorkeudesta (8 m) jäävät ennalleen. Vaara-alueen rakentamisesta ja muista järjestelyistä on neuvoteltava voimalinjan omistajan kanssa. Korttelin luoteisosa säilyy istutettavana alueen osana.

8 8 (10) Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla puoli kuutiometriä (0,5 m3) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m2) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Hulevesiä saa hallitusti ohjata virkistysalueille. 4.4 Ympäristön häiriötekijät 4.5 Nimistö Alue kuuluu lentomelualueeseen sekä Kehä III:n melualueeseen, mutta alueella ei ole melulle herkkää toimintaa, jonka vuoksi kaavassa ei ole melumääräyksiä. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta alueen nimistöön. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutoksella on vähäisiä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Kehä III puoleiselta reunalta häviää kasvillisuutta, mutta autopaikkojen ja suojaistutusten myötä ilme muuttuu hoidetummaksi. Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen. Liikennemäärät tulevat kasvamaan käyttötarkoituksen muuttuessa mutta niitä ei voi pitää merkittävinä alueen liikenneverkon toimivuudelle. Ajoneuvoliittymät Koskelontieltä säilyvät ennallaan kuten myös alueen liikenneverkko. Muutokset tapahtuvat tontin sisällä ja ne koskevat pääasiassa pysäköintipaikkojen uudelleenjärjestämistä ja selkeyttämistä Ajantasaisessa asemakaavassa Koskelontie on osoitettu päättymään suunnittelualueen koillispuolelle. Mikäli Koskelontie päätettäisiin joskus katkaista kyseiseltä kohdalta, Koskelontien kapasiteetti kestäisi edelleen kaavamuutoksesta aiheutuvan liikenteen lisäyksen. Ympäristön häiriötekijöinä ovat Kehä III:n aiheuttamat liikennemelu ja ilmansaasteet, jotka eivät kuitenkaan suunnittelualueen toiminnallisen luonteen huomioiden ole merkittävä haitta. Tuloilmansuodatukseen tulee kiinnittää huomiota. llman epäpuhtauksien vuoksi ilmanlaadun varmistamiseksi rakennus on varustettava koneellisella ilmanvaihdolla ja tuloilman vastaanotto on sijoitettava mahdollisimman kauas Kehä III:sta ja suodatettava tehokkaasti. Vaikutukset luontoon ja maisemaan Alueen maisemalliset arvot eivät muutu merkittävästi kaavaratkaisun myötä, sillä alueen rakennusoikeus säilyy muuttumattomana. Luonnon kannalta kaavaratkaisun vaikutukset ovat pääosin positiivisia, sillä kaavamuutoksen myötä alueella tulee toteuttaa hulevesien imeytystä tai viivytystä. Kehä III reunassa oleva suojavihervyöhykkeeksi määrätty alueen osa tulee kuitenkin poistumaan kaavamuutoksen myötä, mutta vastaavasti kaavassa määrätään, että pysäköintialue tulee jäsennellä puu- ja pensasistutuksin. Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä ihmisten elinoloihin. Kehä III:n varressa on yleisesti sijoitettu kevyenliikenteen reittejä ja toimitila- ja liikerakennusten autopaikkoja voimalinjan alle. Asemakaavamuutoksen myötä urheilu- ja virkistyspalvelu toimijat pystyvät investoimaan ja toiminnan jatkuminen pysyy varmempana ja sitä kautta toimija pystyy tarjoamaan enemmän urheilu- ja virkistyspalveluja käyttäjille.

9 9 (10) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. Alueen toteutus kuuluu maanomistajille. Toteutusta seuraa ja valvoo Espoon kaupungin rakennusvalvonta. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedottamisen yhteydessä Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Thúy Pham-Linko 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Ksj (OAS) Nähtävillä MRA 30 :n mukaan Nähtävilläoloaikana ei jätetty mielipiteitä Ksl (Kaavaehdotus) Nähtävillä MRA 27 :n mukaan

10 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Thúy Pham-Linko Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja