Juvanmalmi 81. kaupunginosa, Niipperi Puistoalue Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1 (10) Asianumero 3822/ /2011 Aluenumero Juvanmalmi 81. kaupunginosa, Niipperi Puistoalue Asemakaavan muutos Juvanmalmin teollisuusalue, muutos 81. kaupunginosa, Niipperi Osa korttelia Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 12. päivänä syyskuuta 2011 päivättyä, 20. päivänä helmikuuta 2012 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Niipperissä Juvanmalmin teollisuusalueella Läntisen teollisuuskadun ja Juvan teollisuuskadun välissä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Länsiväylässä ja Huvudstadsbladetissa

2 Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Tiina Aalto etunimi.sukunimi@espoo.fi

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Suunnittelu Mitoitus Muutoksen sisältö LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Maanomistus Rakennettu ympäristö Maaperä Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Perittävät maksut Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 9 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, Liite 2 Ote Juvanmalmintien asemapiirustuksesta, hyväksytty Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen.

4 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Suunnittelu 1.3 Mitoitus 1.4 Muutoksen sisältö Suunnittelualueen tontti 81014/10 on rakentunut kaavan mukaisesti teollisuusja varastorakennusten korttelialueeksi. Alueella sijaitsee toimistorakennus sekä varastoja. Rakennusoikeutta on käyttämättä 1526 k-m 2. Puistoalueella kasvaa mäntymetsää. Muutoksen hakijana on tontin 81014/10 omistaja. Vekkox Oy:n hakemus on saapunut Espoon kaupungin osalta asemakaavan muutoshakemus on saapunut Kaavamuutosalueen pinta-ala on m 2. Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 9420 k-m 2, joka vastaa tehokkuutta e=0.40. Rakennusoikeuden määrä kasvaa kaavamuutoksella noin 1920 k-m 2. Lisärakennusoikeutta ei ole. Asemakaavan muutoksella puistoalue muutetaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T), ja liitetään osaksi tonttia 81014/10. Rakennusoikeudeksi tulee e= LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Alue on yleiskaavassa osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi ja - kohteeksi (ET) sekä virkistysalueeksi (V). Virkistysalueelle on merkitty pääulkoilureitin ohjeellinen sijainti. Nyt laadittu asemakaavan muutos on virkistysalueen osalta yleiskaavan vastainen. Pääulkoilureitin yhteys tullaan säilyttämään. Pääosin suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama Juvanmalmin teollisuusalueen asemakaavan muutos. Alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Puistoalueella (P) on voimassa Juvanmalmi -niminen asemakaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (T) tehokkuusluku on e=0.50 ja kerrosluku II (kaksi). Korttelialuetta ei saa aitaamatta käyttää avoimena varastona. Kortteliin saa sijoittaa omaan toimintaan liittyviä toimisto-, näyttely- ja myyntitiloja, kuitenkin enintään 25 % rakennusoikeudesta. Tontille saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Asunnoille on rakennettava huoneistokohtainen, muusta tonttialueen käytöstä riittävästi erotettu ulko-oleskelutila. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: 1 kutakin toimistokerrosalan 50 m 2 kohti 1 kutakin teollisuuskerrosalan 100 m 2 kohti 1 kutakin varastokerrosalan 150 m 2 kohti.

5 2.1.3 Rakennusjärjestys Rakennuslupaviranomainen voi myöntää lykkäystä 20 %:lle autopaikkojen rakennusvelvollisuudesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Lykkäyksen kohteena oleville autopaikoille tulee rakennuslupahakemuksen yhteydessä osoittaa oma alueensa, autopaikkojen tuleva toteutustapa ja liikennejärjestelyt. Alueen lounaiskulma on kaavassa merkitty istutettavan alueen osaksi. Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta 2.2 Selvitys alueesta Maanomistus Tonttijako on hyväksytty Asemakaavan muutosalueelle ei ole asetettu rakennuskieltoa. Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Asemakaavan muutosalueen tontin 81014/10 omistaa Vekkox Oy. Puistoalueen omistaa Espoon kaupunki Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue ja sen lähiympäristö ovat toteutuneet pääosin kaavan mukaisesti. Suunnittelualuetta pohjoispuolella rajaava jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu on rakentamaton. Juvanmalmintien hyväksytty katusuunnitelma ulottuu suunnittelualueelle asti, ja hyväksytyn asemapiirustuksen (liite 2) mukainen rakentaminen on aloitettu. Kaavamuutosalueen kohdalle on suunniteltu linja-autopysäkki. Kaavamuutosalueella sijaitsee kaksi varastoa ja toimistorakennus. Ajoneuvoliikenne Alue sijaitsee Kehä III:n pohjoispuolella. Ajoneuvoliikenne kulkee Juvan teollisuuskatua Juvantielle ja siitä Läntiselle teollisuuskadulle, joka on päättyvä katu. Alueelta on yhteys myös Vihdintielle Juvantien ja Niipperintien kautta. Kevytliikenne Juvan teollisuuskadulla suunnittelualueen kohdalla ja siitä pohjoiseen on rakenteilla kevyenliikenteen yhteys. Läntisen teollisuuskadun pohjoisosassa on jalkakäytävä. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Paikoitus on järjestetty omalla tontilla. Yhdyskuntatekninen huolto Alueelle on rakennettu kunnallistekniikka. Suurin osa johdoista ja viemäreistä sijoittuu Läntisen teollisuuskadun ja Juvan teollisuuskadun varteen (kuva 1).

6 2.2.3 Maaperä Kuva 1. Johtokartta. Alueen maaperä on suurelta osin kalliota. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi muutettavan puistoalueen länsiosa on moreenia ja itäosa moreenia, jonka päällä on silttiä ja savea. Tämän alueen rakennettavuusluokka on 2, eli normaalisti rakennettava. (Kuva 2.) Kuva 2. Maaperäkartta.

7 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät Alue kuuluu lentomelualueeseen. 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Tavoitteena on puistoalueen muuttaminen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T) ja tämän alueen liittäminen tonttiin 81014/10. Nykyinen tonttia 81014/10 koskeva tehokkuus e=0.50 esitetään muutettavaksi siten, että koko alueen uudeksi tehokkuudeksi tulee e= ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen (T) laajentuminen puistoalueelle ja kulkuyhteyden järjestäminen tontilta 81014/10 Juvan teollisuuskadulle. Juvanmalmin teollisuusalue on Espoon merkittävin teollisuuteen ja varastointiin keskittynyt alue, jonka toimintamahdollisuudet halutaan säilyttää. Korttelialueen laajentamiselle ei katsota olevan esteitä. Nykyinen puistoalue ei ole virkistysalueena tarpeellinen, sillä alueen pohjoispuolelta alkaa laaja virkistysalue. Yleiskaavan mukainen pääulkoilureitti tullaan säilyttämään siten, että se ylittää Juvan teollisuuskadun nykyisen puiston pohjoispuolelta. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on m Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Kokonaiskerrosala on 9420 k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = Korttelialueet Suunnittelualue osoitetaan kokonaisuudessaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T), jolloin alueelta häviää n m 2 puistoaluetta. Tehokkuudeksi esitetään e=0.40, joka vastaa rakennusoikeutta 9420 k-m 2. Rakennusoikeus nousee noin 1920 k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on II. Korttelialuetta ei saa aitaamatta käyttää avoimena varastoalueena. Kortteliin saa sijoittaa omaan toimintaan liittyviä toimisto-, näyttely- ja myyntitiloja, kuitenkin enintään 25 % rakennusoikeudesta. Tontille saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Asunnoille on rakennettava huoneistokohtainen, muusta tonttialueen käytöstä riittävästi erotettu ulko-oleskelutila. Asuinrakennusten ulkokuoren ääneneristävyyden lentomelua vastaan tulee olla vähintään 30 db(a). Autopaikkoja on rakennettava vähintään: - 1 kutakin toimistokerrosalan 50 m 2 kohti - 1 kutakin teollisuuskerrosalan 100 m 2 kohti - 1 kutakin varastokerrosalan 150 m 2 kohti. Kaavassa on osoitettu istutettava tai luonnontilaisena huolitellussa asussa säilytettävä alueen osa, jolla nykyinen puusto tulee pyrkiä säilyttämään. Juvan teollisuuskadun suuntaisen alueen poikki saa järjestää kulkuyhteyden muiden kaavamääräysten sen salliessa. Kaavassa on merkintä ajoneuvoliittymäkiellosta.

8 4.4 Ympäristön häiriötekijät 4.5 Nimistö Kaavassa on merkintä sijainniltaan ohjeellisesta huleveden käsittelylle varatusta alueen osasta, jolla olevia puita tulee pyrkiä säilyttämään. Hulevesiä tulee tontilla viivyttää tai mahdollisuuksien mukaan imeyttää niin, että tontilta lähtevät virtaamat eivät kasva 10 mm/10 min mitoitussateella tontin tätä kaavamuutosta edeltäneeseen tilaan verrattuna. Viivytys- ja imeytysrakenteiden tulee tyhjentyä tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla hallittu ylivuoto. Selvitys hulevesien käsittelystä on esitettävä rakennusluvan yhteydessä. Pituuskaltevuus tonttiliittymän kohdalla saa olla korkeintaan 6 %. Alue kuuluu lentomelualueeseen, jota varten kaavan on laadittu melumääräys. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta alueen nimistöön. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavamuutoksen myötä rakentamisen määrä lisääntyy ja maisema tulee muuttumaan. Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenteen- ja teknisen huollon järjestämiseen eikä ihmisten elinoloihin. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille hakemuksesta Asemakaavan muutos on kuulutettu vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaselostuksen kohdassa 5 Asemakaavaratkaisun vaikutukset, on arvioitu hankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat, maanomistajat, yritykset, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Valmisteluaineistosta pyydetään tarvittaessa toimialojen kannanotot. Osallisilla on määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. Valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Eri kaavavaiheiden aineistoon voi käydä tutustumassa myös kaavoituksen verkkosivuilla ( Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Nähtävilläoloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot asiantuntijaviranomaisilta. Ehdotuksesta muistutuksen antaneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto. Mikäli allekirjoittaneita on useita, toimitetaan kannanotto ensimmäiselle allekirjoittaneelle.

9 Mikäli asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä. Kaupunkisuunnittelulautakunta siirtää kaavanmuutoksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, mikäli kaupunginhallitus päättää kaavan toteuttamiseen liittyen maankäyttösopimuksen hyväksymisestä. Muussa tapauksessa kaavamuutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksen jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä ja lähetetään muistutusten vastineet. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 7.3 Perittävät maksut Suunnittelu 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Tiina Aalto. Asemakaavan muutoksen hakijalta tullaan perimään kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemän päätöksen mukainen korvaus muutoksen laatimisesta. Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan II ja kuulutusluokkaan I. Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana ei jätetty yhtään mielipidettä. Lausuntoja ei pyydetty. Tonttiyksikkö ja kaupunkimittausyksikkö sekä tekninen keskus jättivät kannanoton. Ensiksi mainituilla ei ollut huomautettavaa kaavan valmisteluaineiston sisällöstä. Tekninen keskus otti kantaa hulevesiin, jota varten kaavassa tulee määritellä alueet, joilla voidaan imeyttää ja/tai viivyttää luonnonmukaisesti tontilla muodostuvia hulevesiä. Saatujen kannanottojen johdosta asemakaavan muutosehdotuksen kaavamääräyksiä on tarkistettu ja kaavaselostusta täydennetty. Asemakaavamerkintöihin sekä -määräyksiin tehtiin seuraavat tarkistukset: - ajoneuvoliittymäkieltoa koskevasta määräyksestä poistettiin kohta, joka oikeuttaa vähäiseen liittymäkiellosta poikkeamiseen, mikäli rakennuslupavaiheessa osoitetaan, että näkemäalue pysäkin suuntaan vasemmalle on riittävä. - merkintä ajoneuvoliittymäkiellosta siirrettiin 8 m pohjoisemmaksi, jolloin näkemäalue linja-autopysäkin suuntaan on riittävä. - kaavaan lisättiin sijainniltaan ohjeellinen huleveden käsittelylle varattu alueen osa, jolla olevia puita tulee pyrkiä säilyttämään. - lisättiin 4, jonka mukaan hulevesiä tulee tontilla viivyttää tai mahdollisuuksien mukaan imeyttää niin, että tontilta lähtevät virtaamat eivät kasva 10 mm/10 min mitoitussateella tontin tätä kaavamuutosta edeltäneeseen tilaan verrattuna. Viivytys- ja imeytysrakenteiden tulee tyhjentyä tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla hallittu ylivuoto. Selvitys hulevesien käsittelystä on esitettävä rakennusluvan yhteydessä. - lisättiin 5, jonka mukaan pituuskaltevuus tonttiliittymän kohdalla saa olla korkeintaan 6 %.

10 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Tiina Aalto Asemakaavainsinööri Ossi Keränen Asemakaavapäällikkö