Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki, puh

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Ympäristölupa eläinsuojalle, Kärkkäinen Markus, Kiuruvesi 446/ /2015 Ymplk Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki, puh ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta eläinsuojan ym päris tö lu vas ta. Hakemus koskee lypsykarjatilan toimintaa Kiuruveden kaupungissa, ti lal la Teeriniemi ( ). 2. HAKIJA Markus Kärkkäinen Rikkajoentie Kiuruvesi Yhteyshenkilö: Markus Kärkkäinen p Tilatunnus: Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilan eläinsuojassa on paikat 68 lypsylehmälle, 15 hieholle ja 23 vasi kal le (alle 6 kk). Eläinsuoja sijaitsee Kiuruveden Remeskylällä, Teeriniemi -nimisellä ti lal la RN:o 18:43 ( ). Eläinsuojan karttakoordinaatit ovat P: ja I: (ETRS-TM35FIN). Tilan omistaa Markus Kärkkäinen. 4. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI- MI VAL TA Eläinsuojalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Tila on merkitty ym pä ris tön suo je lun tietojärjestelmään

2 Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 a mukaan eläin suo ja, joka on tarkoitettu vähintään 50 lypsylehmälle, on ym päris tö lu pa vel vol li nen. Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 10 a) koh dan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläin suo jan luvan, joka on tarkoitettu 50 ja alle 150 lypsylehmälle. Kiu ru ve den kaupungissa ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Ylä-Sa von SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta. 5. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Hakemusta on pyy det ty täydentämään Täydennys on saapunut TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuoja on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Tilan eläinsuoja on rakennettu alun perin 1950-luvulla. Laajennus on valmistunut vuonna Vanhempi lietesäiliö on kooltaan 847 m³ ja se on rakennettu 1990-lu vul la. Uudempi lietesäiliö (800 m³) on rakennettu vuonna Lisäksi käytössä on kaksi vuokrasäiliötä (500 m³ ja 400 m³). Lie te säi liöi den vuokrasopimukset on esitetty hakemuksen liitteenä. Lisäksi tilakeskuksen yhteydessä on vanha fasaanitarharakennus ja ait ta ra ken nus. Kalustovaja on rakennettu 2000-luvulla. Tar koi tuk sena on rakentaa uusi osittain lämmin konehalli vuonna Ra kennus lu pa on myönnetty Lannan levitykseen käytettävä peltoala on tällä hetkellä 169 ha, josta omaa peltoa on noin 130 ha ja loput vuokrapeltoa. Vuokrapeltojen so pi muk set (45,35 ha) on esitetty hakemuksen liitteenä. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään nykyisellä so pi mus kau della. Eläinsuojan sijaintipaikalla tarkin voimassa oleva kaava on Pohjois-Sa von maakuntakaava Maakuntakaavassa tilakeskus kuuluu Rikkajoen maatalousvaltaiseen alueeseen (MT 233). Alu eel la ei ole yleiskaavaa. 7. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

3 Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Eläin suoja ja pellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tilan alu eel la ei ole arvokkaita luonto- tai maisemakohteita. Tilan lähistöllä ei ole luonnonsuojelu- tai Natura-alueita. Tilakeskus sijaitsee Vuoksen päävesistössä Iisalmen reitin (04.5) Kos ken joen (04.56) valuma-alueella (Rikkajoen valuma-alue ). Osa tilan pelloista rajoittuu Rikkajokeen sekä Pilpanpuroon. Lä him pään vesistöön (Rikkajoki) on matkaa eläinsuojasta noin 10 met riä ja lietesäiliöstä lähimmillään 20 metriä. Lähin pohjavesialue (Ukonmäki) sijaitsee noin 4,5 km päässä ti lakes kuk ses ta länteen. Lähimmät vakituisesti asutut kiinteistöt sijaitsevat eläinsuojasta noin 310 m lounaaseen (Kuopionniemi ) ja 530 m koil liseen (Rikkatörmä ). Eläinsuojan lähistöllä ei ole vapaa-ajan kiinteistöjä. 8. TOIMINTA 8.1 Yleiskuvaus toiminnasta Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 68 lypsylehmälle, 15 hieholle se kä 23 vasikalle (alle 6 kk). Eläinyksiköinä laskettuna eläinmäärä on 833,5. Tilalla tuotetaan maitoa noin litraa ja lihaa kg vuodes sa. Lähes kaikki eläimet ovat lietelannalla. Kuivikelannalla on 8 kpl pikku va si koi den yksittäiskarsinaa. Kuivikkeena käytetään purua. Jaloittelutarhaa ei ole käytössä. Eläinpaikkojen nykyinen määrä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat Nykyiset eläinpaikat Lypsylehmiä 68 Hiehot 15 Vasikat alle 6 kk 23 Eläimet laiduntavat 4 kuukautta. Hiehot ja umpilehmät ovat koko ajan laitumella. Lehmät pidetään yöt sisällä. Laitumet eivät rajoitu ve sis töön. Laidunalaa on 13 ha. Laitumella on käytössä siirrettävä

4 juot to paik ka. Laitumella ei ole kiinteää eikä siirrettävää ruo kin ta paikkaa Käytettävät raaka-aineet Esikuivattua rehua pyöröpaalataan noin paalia vuo dessa. Säilöntäaineita ei käytetä. Eläinten rehuna käytetään myös viljaa yh teen sä noin tonnia vuodessa. Vilja kuivataan eikä säi löntä ai nei ta käytetä. Lisäksi käytössä on täysrehu. Lannoitteita käytetään vuosittain 65 tonnia. Lannoitteet va ras toi daan lavojen päällä peitettynä. Torjunta-aineita ostetaan silloin kun niil le on tarvetta. Torjunta-aineita ei pidetä varastossa. Talouskeskuksen vesi tulee Tihilän vesiosuuskunnan ve den ot ta molta. Veden kulutus on noin 3000 m³ vuosittain. Polttoainesäiliöitä on käytössä kaksi (2000 ja 2500 litraa). Polt to aine säi liöil le rakennetaan suoja-altaallinen katos vuonna Polt toai ne säi liöi hin asennetaan sähköpumppu. Toisessa säiliössä on tyyppi kil pi. Polttoaineiden kulutus on noin litraa vuodessa. Muita öljytuotteita varastoidaan 200 litraa. Öljytuotteet varastoidaan ny ky ään kalustovajassa, jossa on hiekkapohja. Jatkossa varastointi ta pah tuu uudessa rakennettavassa konehallissa, johon tulee be to nipoh ja. Tilalla ei tehdä koneiden öljynvaihtoja. Eläinten lääkkeet säilytetään jääkaapissa tankkihuoneessa. Lyp syko neen ja tankin pesuaineet säilytetään tankkihuoneessa. 8.3 Lannan käsittely Lietelanta Lietelannalla ovat lypsylehmät (68 kpl), hiehot (15 kpl) ja vasikat (15 kpl). Lietelantaa syntyy vuodessa yhteensä 1916 m 3. Lisäksi tar kastuk sel la hakija ilmoitti, että pikkuvarsikoiden karsinoista syntyvä kuivi ke lan ta varastoidaan jatkossa lietelantalassa (yhteensä 49 m³/vuosi). Tilakeskuksen yhteydessä olevien lietesäiliöiden koot ovat 800 m³ ja 847 m³. Vanhempaa (847 m³) lietesäiliötä on korjattu muutama vuosi sit ten, jolloin lietesäiliön ympärille on asennettu tukipanta. Lie te kui lujen hyötytilavuus on 120 m³. Tämän lisäksi käytössä on Pil pan pe rällä sijaitseva vuokrasäiliö (koko 500 m³). Myös Kuusela-nimisellä ti lalla on käytössä lietesäiliö (400 m³). Kuusela-tilalla pidetään eläi miä (lypsylehmät 5-7, hiehot 9, vasikat 7-10 kpl). Lantaa ja sa de ve siä

5 muodostuu vuosittain noin 370 m³, joten Kuusela-tilan lie te säi liön tilavuudesta on mahdollista varata 30 m³ Teeriniemi-tilan eläin ten lannan varastointia varten. Yhteensä lietetilavuutta on käytössä 2297 m³. Lietesäiliöt tyhjennetään kokonaan vuosittain. Lietesäiliöihin ei pääse räystäsvesiä. Lietekuilujen toimintaperiaate on valutus. Ti la keskuk sen toinen lietesäiliö täytetään altapäin ja toinen päältä päin. Liete säi liöi den aidat olivat tarkastushetkellä huonokuntoiset. Eläinsuojassa on wc, jonka vedet johdetaan lietesäiliöön. WC-vesiä ei ole mahdollista kalkkistabiloida erikseen. Maitohuoneen jätevesiä syn tyy vuodessa yhteensä noin 450 m³ ja ne johdetaan lietesäiliöön. Mui ta pesuvesiä ovat kerran vuodessa käytävien pesusta syntyvät pe su ve det. Pilaantuneet rehut ja rehutähteet on varastoitu maapohjalla. Vuo sittain keskimäärin yksi rehupaali on pilaantunut. Taulukko 2. Lannankäsittely Muodostuva määrä m³/vuosi Lietelanta 1916 Kuivikelanta (lietesäiliöön) 49 Sadevedet (lietesäiliöön) 204 Maitohuoneen jätevedet 450 Yhteensä 2619 Tilavuutta on käytössä 2297 m³. Tilavuus ei ole riittävä 12 kk:n varas toin tiin. Lannan varastointitilavuus on kuitenkin riittävä, kun otetaan huomioon eläinten vuosittainen laidunnusaika (lehmät 2 kk, hiehot 4 kk = lietelantaa muodostuu yhteensä 1633 m³). Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan omil la pelloilla (130 ha) ja vuokrapelloilla. Yhteensä lannan le vi tykseen on peltoa käytössä noin 169 ha. Eläinsuojan mak si mi eläin määrän suhteen laskettuna lannan levitystä varten tarvitaan 58,68 ha pel toa. Laskenta perustuu lannan ravinnepitoisuuksiin ja se on esitet ty Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lu ohjees sa Hakijalla on käytössään riittävästi peltopinta-alaa lan nan levitykseen. Lietelanta levitetään pääasiassa pintalevityksenä. Lisäksi joskus käy te tään urakoitsijaa, jolloin liete levitetään multaimella. Tu le vai-

6 suu des sa siirrytään todennäköisesti enenevissä määrin multaimen käyt töön. Lietteen levitysajankohdat ovat (kevät, kesä, syksy) noin 60 %, 20 % ja 20 %. Osa pelloista rajoittuu vesistöihin Rikkajoki ja Pilpanpuro. Vesistöjen reu noil la on ajotiet, joille lantaa ei levitetä. Suojakaista vesistöön on vä hin tään 5 metriä ja yleensä reilusti enemmän. 8.4 Jätteiden muodostuminen, käsittely ja varastointi Jätteitä muodostuu asuinrakennuksessa, rehujen ja lannoitteiden varas toin nis sa, karjarakennuksessa sekä koneiden ja laitteiden huollos sa. Tilalla muodostuvat jätteet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely. Jäte Muodostuva määrä vuosittain Yhdyskuntajäte 7,2 m³ Muovijäte 3-4 t Kuolleet eläimet 3-5 kpl Paperi ja pahvi Metallit Pilaantunut rehu 1 paali Jäteöljyt - Akut 2-3 kpl - Yhdyskuntajäte varastoidaan 600 litran astiassa, joka tyhjennetään ker ran kuukaudessa. - Rehumuovit poltetaan tai toimitetaan keräykseen. Muovien poltto ei ole sallittua. - Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:n raadonkeräilyyn. Ennen hakua eläimet säilytetään pressulla peitettynä. - Paperi ja pahvi poltetaan kattilassa. - Metalliromu toimitetaan metallinkeräykseen - Pilaantuneet rehut ja rehutähteet levitetään peltoon. - Vaaralliset jätteet toimitetaan vaarallisen jätteen keräyspisteeseen. 9. TOIMINNAN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET YM- PÄ RIS TÖÖN 9.1 Päästöt ja niiden ehkäisy Karjarakennus, lietevarastot sekä muut varastot ovat siten tiiviitä, ettei niistä tule suoria valumia vesistöön. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena nitraattiasetuksen, vil je ly suunni tel man ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Lietettä ei levitetä lä-

7 hel le vesistöjä. Tulevaisuudessa on mahdollista, että siirrytään enem män käyttämään sijoituslevitystä. Toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään ja pohjaveteen, koska tila ei sijaitse pohjavesialueella ja toiminnasta ei aiheudu päästöjä maape rään. Karjarakennus ja lantavarastot ovat siten tiiviitä, ettei niistä tu le valumia ympäristöön. Karjarakennuksesta, lantalasta, lannan käsittelystä, levityksestä ja kul je tuk ses ta tulee vähäisessä määrin hajupäästöjä. Hajusta ei arvioi da aiheutuvan haittaa. Valituksia hajuun liittyen ei ole tullut. Ti lakes kuk sen välittömässä läheisyydessä ei ole naapureita. Melua aiheutuu tilan autojen ja koneiden käytöstä sekä muusta liiken tees tä tilalla. Maitoauto käy joka toinen päivä ja rehuauto kerran kuu kau des sa. Melusta ei arvioida aiheutuvan haittaa. 9.2 Vaikutukset ympäristöön Eläinsuojasta ja lannan varastointiloista ei aiheudu haitallisia vai kutuk sia maaperään tai pohja- ja pintavesiin, koska rakenteet ovat tii viitä eikä niistä tule valumia ympäristöön. Eläinsuoja sekä pellot ei vät sijaitse pohjavesialueella. Haju- ja melupäästöt ovat vähäisiä ei kä niistä aiheudu haittaa ympäröivälle asutukselle. 10. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Tulevassa toiminnassa parasta käyttökelpoista tekniikkaa on mahdol li nen lietteen sijoituslevitys sekä polttoainesäiliöille rakennettava suo ja-al taal li nen katos. 11. TOIMINNAN TARKKAILU Rakenteiden tarkkailua tehdään päivittäisen toiminnan yhteydessä. Lie te säi liöi den kunto tarkastetaan tyhjennysten yhteydessä. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET Polttoainesäiliöille rakennetaan suoja-altaallinen katos, joka en nal taeh käi see polttoainevuotoja. Imeytysaineena käytössä on purua. Lietettä on mahdollista siirtää vuokrasäiliöihin, mikäli lietesäiliö rikkoon tuu. Eläintauteja ehkäistään siten, että eläinsuojaan ei päästetä asiat tomia. Siementäjille ja eläinlääkärille tarjotaan kengät ja takki. Välitysja teuraseläimet tuodaan itse ulos.

8 Alkusammutuskalustona on palosammuttimia 4 kpl. Eläinsuojaan on laa dit tu pelastussuunnitelma. Sähkökatkoksen varalle on käytössä aggregaatti. Varavesilähdettä ei ole käytössä. HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET - Yleiskartta - Asemapiirros - Pääpiirustukset eläinsuojasta ja lantaloista - Peltojen ja lietesäiliöiden vuokrasopimukset - Peltokartat 1: LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 13.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Kiuruveden kaupungin ilmoi tus tau lul la Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkais tu Kiuruvesi-lehdessä Kuulutuksesta on lisäksi an net tu tieto erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee Tarkastus Ympäristönsuojelutarkastaja on käynyt tilalla tarkastuksella Tarkastukseen osallistuivat Markus Kärkkäinen ja ym päris tön suo je lu tar kas ta ja Olli Hirsimäki. Tarkastuskertomus on liitetty asia kir joi hin Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin lausunto ympäristönsuojelulain 42 kohdan 2) mukaisesti sijaintikunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Terveydensuojeluviranomainen ei antanut asiasta lausuntoa Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä Vastine Vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 14. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

9 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Markus Kärkkäiselle ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ym pä ris tö luvan eläinsuojan toimintaan Kiuruveden kaupungissa tilalla Tee ri niemi ( ). Luvan saajan on noudatettava toi min nas saan lupahakemuksessa esitettyä suunnitelmaa ja tässä lu pa pää tök ses sä annettuja lupamääräyksiä. 15. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: Lypsylehmät 68, hiehot 15 ja vasikat (alle 6 kk) 23 (noin 834 eläin yk sik köä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannan tuo tan to tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edel lä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ym pä ristö vai ku tuk sia. Perustelut: Lupa on myönnetty hakemuksen ja eläinsuojan enimmäis paik ka lu vun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saat ta vat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläin ai nek sen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoit taa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläin yk sik kö mää rän puitteissa siten, että tuotanto tai muut ym pä ristö vai ku tuk set eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lan nan tuotan toa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 52 ) Lannan varastointi ja käsittely Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Varastotilaisuudessa on otetta va huomioon maitohuoneen jätevedet, eläinsuojan pesuvedet ja avoimiin säiliöihin kertyvät sadevedet. Varastointitilavuudesta voidaan vähentää laidunkauden tuottama lantamäärä, kuitenkin niin, että lannan varastointitilavuudet riittävät myös poikkeustilanteisiin. Riit tä vän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voi daan toteuttaa sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannal ta parhaaseen aikaan. Hakijan käytössä on riittävästi lannan varas toin ti ti la vuut ta 12 kk:n ajaksi tulevassa tilanteessa, kun otetaan huo mi oon vuosittainen laidunnusaika. (YSL 7-8, 16-17, 52, VNA 1250/ ) Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat

10 nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lie te säi liöt on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Ra kentei den ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Mah dol li set vuodot on siistittävä. Lietesäiliöiden aidat on korjattava ja pidettävä kunnossa. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein sekä määräys kuivalantalan rakenteista es tä vät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja poh ja veteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosittaisilla tarkastuksilla varmis te taan rakenteiden kunto ja mahdolliset vauriot havaitaan ja korja taan mahdollisimman nopeasti. (YSL 7-8, 16 17, 52, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 1250/2014 5, 7 ) Lannan käyttö Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mu kaisel le eläinmäärällä vähintään 58,7 ha. Lannan levitysajankohtaa valit taes sa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naa purus tol le aiheutuva hajuhaitta. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa lajis ta riippuen vähintään m levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi ha 3,5 hiehoa kohden, yksi ha 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden sekä yksi ha 11 vasikkaa kohden. Vähimmäispeltoalan määrittelyn perustana on lannan keskimääräinen fosforisisältö sekä ympäristöministeriön ko ti eläin ta lou den ympäristönsuojelusta antama ohje Haki jal la on käytettävissä riittävästi peltohehtaareja lannan levitykseen. Lan nan levitysajankohtaa koskeva määräys on tarpeen mah dol li ses ti aiheutuvan hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. Valtioneuvoston antaman asetuksen eräiden maa- ja puu tar ha ta loudes ta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) mu kaan talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ym pä ril le jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa la jis ta

11 riippuen vähintään metrin levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Ympäristöministeriön ko ti eläin ta lou den ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaan eläin ten laiduntamisessa kaivoihin ja vedenottamoihin tulee jättää ta paus kohtai ses ti riittävät suojaetäisyydet, vähintään VNa 1250/2014 suosittelemat metriä. (YSL 6-8, 14, 16 17, 52, 58, 62, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 1250/ ) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Pyöröpaalit on avattava tiiviillä alustalla, jotta pyö rö paa leis ta mahdollisesti valuva puristeneste ei imeydy maa perään. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tii vis poh jai sessa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jättee seen. Eläinsuojassa syntyvät pilaantuneet rehut ja rehutähteet on säi ly tettä vä tiiviillä alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu ym pä ris töhait taa. Toiminnanharjoittajan tulee järjestää tämän määräyksen mukai nen varastointipaikka viimeistään mennessä. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pi laan tu mis ta. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jät teiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pi laantu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 16 17, 52, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 1250/2014 7, Kiuruveden kaupungin jä tehuol to mää räyk set 2005) Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säi liön vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mah dol lis ta kerätä talteen. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna la pon es tol la, tyyppikilvellä, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polt to nes te säi liöi den

12 kunto on tarkastettava riittävän usein ja tarvittaessa huol let ta va. Säiliön läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta polt to ai nevuo to jen varalle. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maa han päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Polttonestesäiliöiden varustus sekä sijoitus- ja tankkauspaikka tulee saat taa tämän määräyksen mukaiseksi mennessä. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pie nen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo to ris kiä. Hakemuksen mukaan polttoainesäiliöille on tarkoitus ra ken taa suoja-altaallinen katos. (YSL 16 17, 52 ) Jätehuolto Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toi mitet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kel paama ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jätteen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaa ral li sen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on nou da tet tava Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Koska eläinsuojan wc:n jätevedet johdetaan lietesäiliöön, vesien mikrobiologista turvallisuutta tulee valvoa omavalvonnalla siten, että sai raa na karjasuojan wc:tä ei käytetä. Jos riittävää omavalvontaa ei voi da noudattaa, wc on poistettava käytöstä tai wc:n vedet on joh detta va omaan asianmukaiseen käsittelyjärjestelmään tai um pi kai voon. Jos tulevaisuudessa eläinsuojan sosiaalitiloja remontoidaan wc:n osalta tai ne uusitaan kokonaan, tulee wc-vedet johtaa asian mu kaiseen käsittelyjärjestelmään tai umpikaivoon. Eläinsuojaan on myös mahdollista asentaa kuivakäymälä. Sako- ja umpikaivolietteiden sekä muiden vastaavien lietteiden le vittä mi nen omille pelloille on sallittua, kun lietteet ensin stabiloidaan. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan van-

13 han lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot tava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tu vat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jä te) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas metal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lys sä puussa. Hakija esittää, että eläinsuojan wc-vedet johdetaan edelleen lie te säili öön. Eläinsuojan wc-vedet voidaan johtaa suoraan lietesäiliöön. Kos ka wc-vesien lietteitä ei voida kohtuullisin menetelmin stabiloida, tu lee omavalvonnalla tai muuten varmistua siitä, ettei pellolle kul keudu wc-vesien mukana taudinaiheuttajia. Haja-asutusalueen jä te vesien käsittelysäädökset koskevat myös eläinsuojan wc:n jä te ve sien käsittelyä. Jos tulevaisuudessa eläinsuojan wc:tä remontoidaan tai uusitaan kokonaan, on tässä yhteydessä kohtuullista vaatia wc-ve sille oma käsittelytapa, jotta wc-vesien käsittelystä ei aiheudu tau ti riskiä. Saostus- ja umpikaivolietteet tai muut vastaavat lietteet voivat si sältää taudinaiheuttajia, joten liete on stabiloitava ennen pellolle le vit tämis tä. (YSL 52, 58, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, Kiuruveden kau pun gin jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 6-8, 52, YSA 15 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: - Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä - Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat - Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat

14 - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset ti lanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tarvittavat tiedot on pyynnöstä raportoitava ym pä ris tön suo je luvi ran omai sel le. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ympä ris tö lu pa vi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on il moitet ta va. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoi tus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. (YSL 8, 62, 94, 170, JäteL 12, ) 16. RATKAISUN PERUSTELUT 16.1 Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella, jossa ko ti eläin ta lou den harjoittaminen on alueelle tavanomaista toimintaa. Alu een kaavoitus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Eläinsuoja ja lan nan levitykseen käytettävät pellot eivät sijoitu vedenhankinnan kan nal ta tärkeälle pohjavesialueelle. Eläinsuojan sijaintipaikka, etäisyy det asutukseen ja alueen aikaisempi käyttö huomioon ottaen ei ha ke muk sen mukaisesta toiminnasta aiheudu merkittävää ym pä ristön pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta lähiasutukselle. Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnasta ei aiheudu toiminnan laa tu, lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen ter veys haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maa pe rän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luon non olo suh teiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vai ku tus alu-

15 eel la eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua koh tuu ton ta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset. Edel lytyk set luvan myöntämiselle ovat olemassa. 17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Lausuntoja ei annettu eikä muistutuksia tai mielipideitä jätetty. 18. LUVAN VOIMASSAOLO Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 29, 87 ) 19. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mi sesta, on asetusta noudatettava. (YSL 70 ) 20. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen Tämä päätös on lainvoimainen , jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 21. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6-8, 14, 16 17, 27, 29, 44, 52, 58, 62, 70 71, 85, 87, 94, 170, liite 1 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 2, 15 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin ole vien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) Lisäksi on otettu huomioon Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo jelu mää räyk set 2012, Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, ) sekä Ympäristöministeriön antama ohje Kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta Ratkaisu on tehty vireilletuloajankohtana voimassa olleen lain-säädän nön mukaisesti. 22. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

16 Koska hakemus on tullut vireille , luvan saajalta peritään eläin suo jan ympäristölupahakemuksen käsittelystä euroa Ylä-Sa von SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen hy väk sy män taksan mukaisesti. Kuulutuskustannukset peritään todel lis ten kulujen perusteella. 23. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 23.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 85 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet sekä val von ta vi ran omai sil le ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - Markus Kärkkäinen - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vas tuu alue - Pohjois-Savon ELY-keskus / Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kult tuu ri vastuualue - Kiuruveden kaupunginhallitus - Kiuruveden kaupungin rakennusvalvontaviranomainen - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/kiuruveden toimipiste Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 85 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asias sa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille ym päris tön suo je lu lain 44 :n 1 momentin mukaan annettu lu pa ha ke mukses ta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: - Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla. Kuulutus jul kais taan Kiuruvesi-lehdessä. 24. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on Päätöksen antopäivä on MUUTOKSENHAKU

17 Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oikeu teen. Lupapäätös annetaan Kiuruveden kaupungin il moi tus taulul le asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on teh tä vä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä ( men nes sä). Valitusaikaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Va li tus kir jel mä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoit tee seen PL 204, VAASA. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Markus Kärkkäiselle ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ym pä ris tö luvan eläinsuojan toimintaan Kiuruveden kaupungissa tilalla Tee ri nie mi ( ) valmistelijan ehdotuksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.