Hulevesien hallintasuunnitelma

Transkriptio

1 Seilikaarenkulma, Espoon kaupunki Antti-Jaakko Koskenniemi

2 (15) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HULEVESIEN HALLINNAN YLEISET PERIAATTEET SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Nykyinen maankäyttö ja topografia Maaperäolosuhteet Alueellinen valuma-alue ja purkureitit Suunnittelualueen pintavalunta ja purkureitit Suunniteltu maankäyttö HULEVESIEN HALLINTA Hallintatarpeen arviointi Hallintarakenteiden mitoitus Hulevesien hallintamenetelmien valintaan vaikuttavat tekijät Käytettävissä oleva tila Maaperäolosuhteiden vaikutus Paikallinen topografia Hulevesien hallintaratkaisuiden kuvaus Hulevesien viivytys ja biosuodatus Tulvareitit Lumien läjitys Suunnitellun maankäytön hydrologiset vaikutukset YHTEENVETO Ehdotus kaavamääräykseksi LIITTEET

3 (15) 1 Johdanto Tässä työssä on laadittu Mankkaalla Seilimäessä sijaitsevan korttelin (26104) asemakaavaehdotukseen liittyvä hulevesiselvitys. Työ sisältää valuma-alueselvityksen, hulevesien hallintatarpeen arvioinnin sekä toimenpide-ehdotukset ja hulevesien hallintaan tarvittavien toimintojen aluevaraukset ja suositukset määräyksiin. Työ perustuu alueelle tehtyyn asemakaavaehdotukseen (SITO ). Työn tilaajana on Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, kaavoitusinsinööri Matias Kallio. Työtä ohjasi maisema-arkkitehti Aino Aspiala, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus. Sitolta työhön osallistuivat maisema-arkkitehti Antti-Jaakko Koskenniemi, DI Eeva Hughes ja DI Lauri Harilainen sekä laadun valvojana DI Perttu Hyöty. Työssä käytetty koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä on ETRS-GK25 N Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet Hulevedet ovat rakennetulla alueella sateen ja lumen muodostamia pintavaluntavesiä. Hulevettä muodostuu, kun vesi ei pääse imeytymään maahan tai haihtumaan esimerkiksi kasvillisuuden avulla. Rakentamisen yhteydessä alueen vesitase muuttuu, kun luontaisen kasvillisuuden määrä vähenee ja vettä läpäisemättömien pintojen määrä lisääntyy. Hulevesien hallinnalla pyritään mm. siihen, että rakentaminen ei lisäisi alueen ylivirtaamia ja tulvia eikä toisaalta pienentäisi alivirtaamia. Hulevesien hallinnalla pyritään siis säilyttämään alueen vesitase mahdollisimman lähellä alueen luonnontilaista vesitasetta. Hulevesien hallinnan paikallisten menetelmien tarkoituksena on - huleveden määrän vähentäminen - hulevesivirtaaman tasaaminen - huleveden mukana kulkeutuvien epäpuhtauksien vähentäminen Hulevesien alueellisten hallintamenetelmien tarkoituksena on vähentää ja tasata huleveden aiheuttamaa tulvariskiä. Usein hulevesien hallintamenetelmät kuitenkin toteuttavat useampaa periaatetta samanaikaisesti. Esimerkiksi painanteilla voidaan niin imeyttää, viivyttää kuin johtaa hulevesiä. Lisäksi samoja menetelmiä voidaan käyttää sekä kiinteistökohtaiseen että laajempaan alueelliseen hulevesien hallintaan. Luonnonmukainen hulevesien hallinta lähtee kokonaisvaltaisesta valuma-alue tarkastelusta, jossa selvitetään maankäytön muutoksen vaikutukset alueen vesitaseeseen. Luonnonmukaisessa hulevesien hallinnassa ensisijaisen tärkeitä ovat syntypaikalla tehtävät toimenpiteet, joilla ehkäistään hulevesien muodostumista ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa. Hulevesien johtamista sadevesiviemäreihin tulisi välttää, vaikka usein etenkin jo rakennetuilla alueilla luonnonmukaisella hulevesien hallinnalla ei voida täysin korvata perinteisiä sadevesiviemäreihin perustuvia järjestelmiä.

4 (15) 3 Suunnittelualueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Espoon Mankkaalla, Seilimäen pohjoispuolella (ks. Kuva 1). Tontin pinta-ala on n m 2. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti, kortteli Nykyinen maankäyttö ja topografia Asemakaava-alue on nykyisellään rakentamatonta metsää. Metsä on kosteapohjaista koivuvaltaista, sekä melko nuorta. Mankkaan suunnittelualueilla ei ole luonnonsuojelulain tai vesilain mukaan suojeltavia luontotyyppejä eikä Espoossa arvokkaiksi priorisoituja luontotyyppejä. (Enviro, Luontoselvitys: Toppelund, Mankkaa ja Eestinkallio, ). Tontilla ei ole suuria korkeuseroja, mutta se viettää vähäisissä määrin kaakkoon ja lounaaseen. Tontin korkein kohta on n. +6,0 mpy ja matalin kohta +5,4 mpy. Tontti on kaavarajan välitöntä ympäristöä hieman korkeammalla.

5 (15) Kuva 2. Asemakaava-alue on nykyisellään kosteapohjaista metsikköä. 3.2 Maaperäolosuhteet Asemakaava-alue sijaitsee savialueella, joka on rakennettavuusluokituksensa mukaan erittäin vaikeasti rakennettavaa aluetta. Savikerroksen paksuus on yli 5 metriä ja saven vedenläpäisevyys on hyvin pieni. (ks. Kuva 3). Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Kuva 3. Asemakaava-alueen maaperäolosuhteet.

6 (15) 3.3 Alueellinen valuma-alue ja purkureitit Kaava-alue kuuluu Gräsanojan valuma-alueeseen. Gräsanojan valuma-alue on n. 26 km² kokoinen ja kaava-alue muodostaa siitä n. 0,025 % osuuden. Kaava-alueella syntyvät hulevedet virtaavat pintavaluntana avo-oja/viemäriverkostoa pitkin Mankkaanpuroon, joka muuttuu myöhemmin Gräsanojaksi. Gräsanoja purkautuu mereen Haukilahdessa. (ks.kuva 4) Gräsanoja on etenkin alajuoksulla tulvaherkkä. Reitillä on kapasiteetiltaan liian pieniä rumpuja ja erityisesti välillä Mankkaanlaaksontie-Merituulentie uoman kapasiteetti on riittämätön. (Ramboll Oy, Lukupuro-Henttaanpuro, hulevesiselvitys, ) Kuva 4. Alueelliset valuma-alueet ja virtausreitit. Seuraavassa taulukossa on esitetty asemakaava-alueen yläpuolisten valumaalueiden mitoitusvirtaamat sateen eri toistuvuuksilla nykytilanteessa. Kaava-alueen yläpuolisten valuma-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on n. 19,8 ha ja arvioitu valuntakerroin n. 0,34. Valuntakerroin on määritelty käyttäen eri maankäyttömuotojen mukaisia valuntakertoimia. Valuntakertoimissa on huomioitu maaperän vedenläpäisevyys ja pinnan kaltevuus. Valuntakertoimet on esitetty Helsingin yliopiston julkaisussa (lähde: Kuusisto, 2002, Kaupunkirakentamisen vaikutus pieniin valumaalueisiin ja vesistöihin Suomessa). Taulukko 1. Arvio valuma-alueiden 1, 2 ja 3 kokonaismitoitusvirtaamasta eri sateen toistuvuuksilla kaava-alueen kohdalla. Valuma-alue Mitoitussateen kesto 20 min Toistuvuus Mitoitusvirtaamat (l/s) 5 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 1 210

7 (15) Mitoitusvirtaamissa on huomioitu painannesäilyntä. Mitoitusvirtaamissa ei ole otettu huomioon virtausreiteillä mahdollisesti padotusta aiheuttavia rumpuja tai muita virtausesteitä. Valuma-alueilta 1, 2 ja 3 muodostuvat hulevedet kerääntyvät asemakaava-alueen länsi-/eteläpuolelta kiertävään ojaa. Ojan kapasiteetti asemakaava-alueen kohdalla on hyvä, mutta maastohavaintojen perusteella ojassa on ylityspaikka kaava-alueen lounaispuolella, mikä muodostaa uomaan virtausesteen. Ojan vesimäärä olikin suurempi Vanhan-Mankkaan puiston ja ylityskohdan välisellä uomajaksolla havaintopäivänä Muita mahdollisesti padotusta aiheuttavia kohtia uomassa ovat rummut kaava-alueen itäpuolella kohdassa, jossa uoma virtaa rummussa kaukolämpölinjan alitse sekä Seilikaari 1:n kohdalla, jossa rummun päälle on kasvanut kookas koivu (Kuva 5). Näiden rumpujen kunto ja kapasiteetti tulisi tarkistaa ja tarvittaessa puhdistaa. Rumpujen päällä olevan maanpinnan koron tulee olla ympäristöään alempana muodostaen maanpäällisen tulvareitin ojavesille mahdollisessa tulvatilanteessa tai rummun tukkeutuessa. Kuva 5. Seilikaari 1:n kohdalla ojarummun päällä kasvava koivu. 3.4 Suunnittelualueen pintavalunta ja purkureitit Pintavalunnan muodostuminen tontilla on nykytilanteessa vähäistä, sillä suurin osa sadevedestä pidättyy sekametsän kasvillisuuteen sekä painanteisiin ja pieni osa imeytyy maaperään. Suunnittelukohteen hulevesien nykyiset päävirtausreitit on esitetty kuvassa (Kuva 6). Tontin lounais- ja kaakkoispuolella sijaitsee oja, johon suurin osa tontilla muodostuvista hulevesistä purkautuu. Huomioitavaa on, kartta- ja maastotarkastelun perusteella vaikuttaa, että aikaisemmin asemakaava-alueen yläpuolisen valuma-alueen hulevedet ovat virranneet kaavaalueen koillispuolella sijainnutta virtausreittiä pitkin ja liittyneet kaava-alueen itänur-

8 (15) kalla nykyiseen ojaan. Kyseinen oja on kuitenkin myöhemmin ilmeisesti täytetty ja hulevedet kierrätetään nykyisin asemakaava-alueen länsipuolelta. Rankkasateilla virtaamien ollessa suuria, ojan vedet eivät pysy uomassa vaan lammikoituvat ojan mutkaan (Kuva 7). Mikäli lammikoitumisesta aiheutuu haittaa, tulisi nykyisen virtausreitin toimivuutta parantaa tai harkita sen palauttamista entiselle reitilleen. Kuva 6. Suunnittelualueen läheiset sadevesiviemärit ja nykyiset pintavirtausreitit. Rumpujen kapasiteetit on esitetty liitteessä 1. Kuva 7. Hulevesien uusi virtausreitti puistoraitin alitse, eroosiovauriot uomassa ja taustalla seisova vesi antavat viitteitä veden virtaamisesta rankkasateella mutkan yli suoraan, vanhaa reittiä pitkin.

9 (15) 3.5 Suunniteltu maankäyttö Asemakaava-alueelle laaditut hulevesien mitoituslaskelmat ja hulevesien hallintaratkaisut perustuvat asemakaavaehdotuksessa esitettyyn suunniteltuun maankäyttöön. Asemakaavan mukaista rakennusoikeutta tontilla on yhteensä 1950 k-m 2. Kuva 8. Seilikaarenkulman asemakaavaehdotus, havainnekuva ( ). 4 Hulevesien hallinta 4.1 Hallintatarpeen arviointi Kiinteistön hulevesienhallinnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon tulvasuojelullinen tarve valuma-aluemittakaavassa. Gräsanoja, johon tontilla syntyvät hulevedet virtaavat Mankkaanpuron kautta, on etenkin alajuoksulla tulvaherkkä. Hulevesien viivyttäminen jo valuma-alueen ylävirralla vähentää tulvariskiä ja painetta puron alavirralla. Viivyttämisen onnistuminen on todennäköisintä, kun se toteutetaan syntypaikkakäsittelynä ja pienissä yksiköissä, jotka keskenään muodostavat ketjumaisen kokonaisuuden. (Ramboll Oy, Lukupuro-Henttaanpuro, hulevesiselvitys, ) Muodostuvat hulevedet ovat pääsääntöisesti melko puhtaita piha- ja kattovesiä. Asuinrakennusalueilla veden laadulle merkittävimpiä riski-kohteita ovat pysäköinti- ja liikennealueet. Liikennealueilta voi huuhtoutua hulevesiin mm. orgaanisia aineita, ravinteita, metalleja, öljyjä ja rasvoja sekä suolauksen seurauksena klorideja ja hiekoituksen seurauksena kiintoainesta. Suunnittelualueella ei tule olemaan vilkasta liikennettä vaan liikenne aiheutuu lähinnä pysäköintipaikoille ajosta ja huoltoajosta. Liikenne- ja pysäköintialueiden hulevesien käsittelyä suositellaan.

10 (15) 4.2 Hallintarakenteiden mitoitus Asemakaava-alueen nykyinen maankäyttöluokka on metsä, rinteen kaltevuus 0-1 o ja maaperäluokka savi, jolloin arvioitu valuntakerroin on 0,10. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvioidut huippuvirtaamat eri toistuvuuksilla nykytilanteessa. Taulukko 2. Mitoitusvirtaamat nykytilanteessa eri toistuvuuksilla. Osa-alueiden mitoittavat virtaamat nykytilanteessa (l/s) Valuma-alue 3A 3B 3C 3D Koko alue Mitoitussateen kesto 5 min 5 min 5 min 5 min 5 min 5 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Mitoituslaskelmien huippuvirtaamat eri toistuvuuksilla perustuvat oletukseen, että tarkastelualueen painaneet olisivat mitoitussateen alkaessa jo kyllästyneet vedellä esimerkiksi pitkään kestäneen sadejakson aikana. Tällöin painannesäilyntä ei pienennä laskennallisia huippuvirtaamia. Suunnittelualue on jaettu neljään eri osavaluma-alueeseen. Ne on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 9). Kuva 9. Asemakaava-alueen valuma-alueet ja valuntakertoimet. Suurimmat valuntakertoimet ovat valuma-alueilla 3C ja 3D. Näillä alueilla on suhteessa eniten vettä läpäisemättömiä pintoja, kuten katto- ja asfalttipintaa. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 3) on esitetty tarkemmin valuma-alueiden pinta-alat ja valuntakertoimet.

11 (15) Taulukko 3. Valuma-alueiden pinta-alat ja arvioidut valuntakertoimet. Valuntakerroin Valuma-alueet (m 2 ) Pinnat c 3A 3B 3C 3D (m 2 ) katto 0, betoni-ja asfalttipinta 0, sorakenttä ja -käytävä 0, Puisto 0, Valuma-alueiden pinta-alat (m 2 ) Valuma-alueen valuntakerroin ,51 0,51 0,59 0,64 0,55 Suunnittelualueen arvioidut huippuvirtaamat suunnitellun maankäytön mukaisessa tilanteessa, kun kiinteistön hulevesien hallintatoimenpiteitä ei vielä ole huomioitu, on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 4). Taulukko 4. Mitoitusvirtaamat eri toistuvuuksilla, tuleva maankäyttö ilman hulevesien hallintatoimenpiteitä. Osa-alueiden mitoittavat virtaamat tulevan maankäytön mukaisessa tilanteessa (l/s) Valuma-alue 3A 3B 3C 3D Koko alue Mitoitussateen kesto 5 min 5 min 5 min 5 min 5 min 5 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Hulevesirakenteet on mitoitettu käyttäen hulevesien määrällisen hallinnan yleisohjetta 1,0 m³ viivytyskapasiteettia jokaista 100 m² läpäisemätöntä pinta-alaa kohti. Yhteensä kaava-alueelle on maankäytön suunnitelmassa esitetty läpäisemätöntä pintaa n m². Viivytyskapasiteetin tarve on tällöin 37 m³. Maankäytön muutosten vesitaloudellisia vaikutuksia on arvioitu seuraavassa taulukossa. Taulukossa on vertailtu arvioituja huippuvirtaamia nykyisin, maankäytön muutoksen jälkeen ilman hulevesien viivytystä ja viivytyksen kanssa. Taulukko 5. Huippuvirtaamien vertailu, hulevesien hallinnan vaikutus huippuvirtaamiin. MITOITUSVIRTAAMAT ERI TOISTUVUUKSILLA Toistuvuus 5 vuotta 10 vuotta 25 vuotta 50 vuotta 100 vuotta Huippuvirtaama nykytilanteessa (l/s) Maankäytön muuttumisen jälkeinen huippuvirtaama ilman viivytystä (l/s) Maankäytön muuttumisen jälkeinen huippuvirtaama viivytyksellä (l/s) Hulevesien hallintamenetelmien valintaan vaikuttavat tekijät Hulevesien hallintamenetelmien valintaan vaikuttavat suunnittelukohteen tilavaraukset maankäyttöratkaisussa, olosuhteet (maaperä, topografia ja luontokohteet), hulevesikuormituksen luonne sekä tulvasuojelulliset tarpeet valuma-aluemittakaavassa. Yleisesti ottaen hulevesien hallinnan ensisijaiset toimet ovat hulevesien muodostumi-

12 (15) sen ehkäiseminen ja määrän vähentäminen imeyttämällä ja toissijaiset toimet hulevesien viivyttäminen ja hallittu johtaminen Käytettävissä oleva tila Hulevesien hallintasuunnitelma perustuu asemakaavaehdotuksessa esitettyyn suunnitelmaan. Käytettävissä oleva tila hulevesien hallintarakenteille on suunnitelmassa rajallinen. Parhaiten tilaa hulevesien käsittelylle ja viivyttämiselle on kaava-alueen luoteisreunassa olevalla viherkaistaleella (osavaluma-alue 3A). Muita mahdollisia hulevesien käsittelyn ja viivyttämisen kohtia ovat parkkipaikkojen vieressä oleva pienehkö viheralue (osavaluma-alue 3D) sekä kaava-alueen lounaisreunassa olevat viherkaistaleet (osavaluma-alueet 3B ja 3C). Kaava-alueen keskellä on viheraluetta, jota ei merkittävässä määrin voida hyödyntää hulevesien käsittelyssä. Tontin tasaus on alustavasti suunniteltu niin, että korkein kohta on kaava-alueen keskellä ja reunoja kohti maanpinnan taso laskee. Tällä tavoin hulevesien käsittely tapahtuu luontevasti tontin reunamilla. Näin saadaan myös pienennettyä hulevesien aiheuttamaa tulvariskiä rakennuksille, kun vesi ei pääse lammikoitumaan tontin keskelle Maaperäolosuhteiden vaikutus Suunnittelualueen maaperä on suurimmalta osalta savea. Saven vedenläpäisevyys on huono, joten suunnittelualueen maaperä ei sovellu laajassa määrin hulevesien imeyttämiseen Paikallinen topografia Asemakaava-alueen alustavasti suunniteltu tasaus mahdollistaa hulevesien käsittelyn tontin reunamilla ja hulevesien hallitun johtamisen tontin lounais- ja kaakkoispuolella olevaan ojaan. Korkeuseroa tontilla on tulevan maankäytön mukaisessa tilanteessa enimmillään n. 0,6 metriä. Tarvittavat kaadot edellyttävät jossain määrin täyttöä. 4.4 Hulevesien hallintaratkaisuiden kuvaus Hulevesien viivytys ja biosuodatus Seuraavassa kuvassa (Kuva 10) on esitetty suunnittelualueen hulevesien hallintaratkaisut. Ratkaisut on esitetty tarkemmin liitteessä 1. Hulevesien hallintaratkaisu perustuu hulevesien viivytykseen, jolla pyritään tasaamaan huippuvirtaamia ja jakamaan korttelista purkautuvaa virtaamaa pidemmälle aikavälille. Pysäköintialueiden yhteyteen on esitetty hulevesien biosuodatusta.

13 (15) Kuva 10. Hulevesien hallintasuunnitelma. Valuma-alue 3A on pinta-alaltaan valuma-alueista suurin ja tältä alueelta muodostuu noin kolmasosa asemakaava-alueen hulevesistä. Valuma-alueen lounaisreunassa on leveähkö viherkaistale, jota voidaan hyödyntää hulevesien viivyttämiseen. Koska valuma-alueella 3A ei ole hulevesien laadullista kuormitusta aiheuttavaa toimintaa, hulevesiä ei ole tarpeen erikseen käsitellä. Hulevesien hallintasuunnitelmassa alueelle on esitetty hulevesiä viivyttävä viherpainanne, joka varustetaan virtaamaa hidastavalla rakenteella. Viherpainanteesta hulevedet johdetaan edelleen tontin lounaispuolella sijaitsevaan ojaan. Viherpainanteen viivytyskapasiteetin tulisi olla vähintään 12 m³. Valuma-alueella 3B ei ole hulevesien laadullista kuormitusta aiheuttavaa toimintaa, mikä edellyttäisi hulevesien käsittelyä. Hulevedet viivytetään alueen lounaisreunassa olevassa viherpainanteessa. Viherpainanteesta hulevedet johdetaan edelleen tontin lounaispuolella sijaitsevaan ojaan. Viherpainanteen viivytyskapasiteetin tulisi olla vähintään 8 m³. Valuma-alue 3C on pinta-alaltaan valuma-alueista pienin, mutta alueen pinta-alasta merkittävä osa on kattopintaa ja asfalttia, jolloin alueen arvioitu keskimääräinen valuntakerroin on melko korkea (0,59). Valuma-alueella on myös pysäköinti- ja liikennealuetta, mistä johtuen hulevesien laadullinen käsittely on suositeltavaa. Hulevesien hallintasuunnitelmassa valuma-alueen lounaisreunaan on esitetty hulevesien käsittelyä ja viivyttämistä varten rakennettava biosuodatuspainanne. Biosuodatuspainanteessa hulevedet lammikoituvat ja puhdistuvat suotautumalla kasvillisuuden kasvualustan läpi. Suotovedet kerätään salaojan kautta tontin kaakkoispuolella sijaitsevaan ojaan. Painanteessa on lisäksi ylivuoto samaiseen ojaan. Biosuodatuspainanteen lammikoitumistilavuuden ja rakennekerrosten huokostilavuuden tulisi olla yhteensä vähintään 4 m³. Valuma-alueella 3D on suhteessa eniten läpäisemätöntä pintaa, jolloin alueen arviooitu keskimääräinen valuntakerroin on korkein (0,64). Valuma-alueella on myös pysäköinti- ja liikennealuetta, mistä johtuen hulevesien laadullinen käsittely on suositelta-

14 (15) vaa. Hulevesien hallintasuunnitelmassa alueen kaakkoisreunaan, pysäköintipaikkojen viereen on esitetty hulevesien käsittelyä ja viivyttämistä varten rakennettava biosuodatusrakenne. Rakenne on esitetty sijoitettavaksi pysäköintipaikan viereiselle viherkaistaleelle, mutta mahdollisuuksien mukaan viherkaistaletta ja biosuodatusrakennetta voidaan laajentaa viereiselle pysäköintiruudulle, jolloin viivytys- /lammikoitumistilavuutta saadaan kasvatettua. Tämä riippuu lopullisesta asuntojakaumasta ja p-paikkojen määrästä. Mikäli p-paikkojen määrästä ei voida tinkiä, vaoi suodatuspainanteen kapasiteettia laajentaa sijoittumaan osin p-alueen alle. Biosuodatusrakenteessa hulevesiä puhdistetaan suodattamalla, minkä jälkeen suotovedet johdetaan salaojan kautta alueen kaakkoispuolella sijaitsevaan ojaan. Biosuodatusrakenteessa on lisäksi ylivuoto samaiseen ojaan. Biosuodatusrakenteen lammikoitumistilavuuden ja rakennekerrosten huokostilavuuden tulee olla yhteensä 12 m³. Hulevesirakenteet tulee mitoittaa Espoossa käytössä olevan yleisohjeen mukaan: 1 m³ viivytyskapasiteettia jokaista 100 m² läpäisemätöntä pintaa kohti. Edellä esitetyt mitoitustilavuudet tulee tarkistaa jatkosuunnittelun yhteydessä. Hallintarakenteisiin tulee suunnitella ylivuoto siten, että viivytyskapasiteetin ylittävä vesimäärä tulvii hallitusti ensisijaisesti kaava-alueella, esim. pysäköintialueella, ennen purkautumista ojaan. Tulviminen ei saa aiheuttaa haittaa kuivatettaville rakenteille, mikä tulee ottaa huomioon korttelin tasaussuunnittelussa. Asemakaava-alueen keskelle on alustavasti kaavan havainnekuvassa esitetty viljelypalstoja. Palstojen kasteluvetenä voidaan hyödyntää kattovesiä. Kattovesiä voidaan kerätä mm. rakennusten seinustoille syöksytorvien yhteyteen asennettavilla keräilyastioilla. Lisäksi alueelle suositellaan autokatosten katteeksi viherkattoa. Kaava-alueen koillispuolinen viheralue on nykyisin kuivatettu puutteellisesti. Peruskuivatusvesiä kulkeutuu myös kaava-alueen suuntaan. Kuivatus tulee jatkossa järjestää puistoraitin kuivatusojassa, jonka toimivuus tarkistetaan. Kuivatusoja tarvitsee mahdollisesti kaivaa esiin tai kaivaa syvemmäksi. Se puretaan kaava-aluetta kiertävään ojaan korttelin eteläpuolella, esitetty liitteessä 1. Kuivatusoja sijoittuu kaavaalueen ulkopuolella. Sen kustannusvaikutus kuuluu kaavan kustannusvaikutuksiin Tulvareitit Tulvatilanteessa alueella syntyvät hulevedet johdetaan tontin nykytilanteen mukaisiin purkupisteisiin eli tontin lounais-/kaakkoispuolella olevaan ojaan. Tulvareitit on esitetty hulevesien hallintasuunnitelmapiirroksessa, ja ne tulee huomioida korttelin tasaussuunnittelussa. Hulevesien hallintasuunnitelmassa esitetyt korot on suunniteltu niin, että korttelin korkein kohta +6.8 sijaitsee korttelin keskellä. Rakennusten alin korko, jolla tulvavesi voi vaurioittaa rakenteita, tulee olla tämän korkeustason yläpuolella. Tontin liittymien yhteyteen asennetaan ojaan uudet rummut. Rumpujen päällä maanpinnan koron tulee olla ympäristöään alempana muodostaen maanpäällisen tulvareitin ojavesille mahdollisessa tulvatilanteessa tai rummun tukkeutuessa Lumien läjitys Lumet voidaan talvisin läjittää suodatusrakenteisiin tai alueille, joista lumet sulaessaan päätyvät suodatusrakenteisiin. 4.5 Suunnitellun maankäytön hydrologiset vaikutukset Suunniteltu maankäyttö ei muuta merkittävästi valuma-aluerajoja tai virtausreittejä. Nykyisen metsäalueen rakentuminen vaikuttaa vesitaseeseen pääasiallisesti paikalli-

15 (15) sesti. Tässä työssä esitetyillä hulevesien hallintarakenteilla maankäytön aiheuttamat muutokset hulevesien määrään ja laatuun jäävät hyvin vähäisiksi, mikäli korttelin hulevedet viivytetään korttelialueella. Maankäytön muutoksen vesitaloudellisia vaikutuksia on arvioitu taulukossa 5. Tässä työssä ei arvioitu tarkasti kaava-alueen länsi- ja eteläpuolella kulkevan uoman tulvakorkeuksia. Yläpuolisen valuma-alueen teoreettinen huippuvirtaama on n l/s (1/100a). Todellisuudessa virtaama on kuitenkin huomattavasti pienempi, sillä suunnitellun korttelialueen pohjoispuolinen kosteikkoalue tasaa yläpuolista virtaamaa merkittävästi. Paikallista tulvimista voi kuitenkin esiintyä uomassa kohdissa, joihin on muodostunut virtauseste tai hidaste. Potentiaalisia kohtia ovat maastokäynnin perusteella ojan ylityspaikka suunnitellun korttelialueen lounaispuolella, kohta jossa oja alittaa kaukolämpölinjan suunnitellun korttelialueen itäpuolella sekä hieman etelämpänä kohdassa jossa ojarummun päällä kasvaa koivu ja rumpu on painunut (~Seilikaari 1). Suunnitellun korttelialueen rakentamisella ei kuitenkaan ole nykyistä suurempaa merkitystä näiden uomassa sijaitsevien virtausesteiden aiheuttamaan paikalliseen tulvimiseen. Tietoomme ei ole tullut uoman haitallista tulvimista suunnitellun korttelialueen kohdalla (Seilikaari 5 ja 6). Siten, alin korkeus, jolla tulvavesi voi vaurioittaa rakenteita, tulee olla viereisten korttelien vastaavalla tasolla tai korkeammalla.

16 (15) 5 Yhteenveto Suunnittelualueen maankäyttö tulee muuttumaan merkittävästi nykyisestä, minkä seurauksena myös alueen hydrologiset olosuhteet muuttuvat. Hulevesien hallinnalla pyritään minimoimaan näiden maankäytöllisten muutosten negatiivisia vesitaloudellisia vaikutuksia. Pysäköintialueiden yhteyteen suositellaan hulevesien biosuodatusrakenteiden toteuttamista. Korttelin osille, joilta muodostuvat hulevedet ovat pelkästään katto- ja pihavesiä riittää yksinkertainen hulevesien viivytysrakenne. Hulevesien hallintarakenteista hiljalleen purkautuvat vedet johdetaan alueen ympärillä virtaavaan ojaan. Korttelin tasaussuunnittelussa tulee huomioida tulvareitit, hulevesien hallittu tulviminen sekä uusien ojarumpujen maanpäällinen tulvareitti. Korttelialueen koillispuolisen alueen kuivatusta tulee kehittää parantamalla puistoraitin kuivatusojan toimivuutta. Kaava-aluetta kiertävän ojan rumpujen kunto ja kapasiteetti tulee tarkastaa. Ojassa oleva ylikulkureitistä muodostunut virtauseste tulee poistaa kaava-alueen lounaispuolella. 5.1 Ehdotus kaavamääräykseksi Korttelialueelle sovelletaan Espoossa hulevesien kiinteistökohtaisen hallinnan yleisohjetta: hulevesien viivytysrakenteiden mitoitustilavuuden tulee olla 1 m³ jokaista vettä läpäisemätöntä 100 m² kohti. Viherkattoja ei tarvitse laskea viivytettävään pintaalaan. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä h kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla hallittu ylivuoto. Korttelikokonaisuus tulee suunnitella yhtenäisenä niin, ettei tonttijako vaikuta vesien hallintaan. Sito Oy LIITTEET Liite 1. Hulevesien hallintasuunnitelma ( ) Lähteet: Enviro, Luontoselvitys: Toppelund, Mankkaa ja Eestinkallio, Ramboll Oy, Lukupuro-Henttaanpuro, hulevesiselvitys, Kuusisto, P Kaupunkirakentamisen vaikutus pieniin valuma-alueisiin ja vesistöihin Suomessa. Helsingin yliopisto. Maantieteen laitos. Helsinki.