HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE

Transkriptio

1 Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 08/2013 HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE

2 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUE SELVITYS, NYKYTILANNE Tarkastus Hanna-Leena Ventin Päivämäärä 23/08/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kari Koivisto Hanna-Leena Ventin Jari Mäkynen Viite Ramboll Ramboll Kiviharjuntie OULU P F

3 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUE SELVITYS, NYKYTILANNE SISÄLTÖ 1. Alue 1 1 rakentamisen aikana Alue 2 2 rakentamisen aikana 2 3. Alue 3 2 rakentamisen aikana 3 4. Alue 4 3 rakentamisen aikana 3 LIITTEET Liite 1 valuma-aluekartta

4 1 1. ALUE 1 Alue koostuu laajoista avokallioalueista valuma-alueen pohjoisosassa ja jyrkästä rinteestä eteläosassa joka viettää Hannusjärveen. Alueella on suopainanteita ja maastosta havaittavia luontaisia viivytysalueita, joihin vesi kerääntyy runsaan valunnan aikana. Viipymät ovat kuitenkin suhteellisen lyhyitä alueen jyrkkäpiirteisyydestä johtuen. Puhtaalla avokalliolla veden imeytymistä ei tapahdu, vaan imeytyminen ja pidättäytyminen tapahtuvat kallion halkeamissa ja pinnanmuodoissa. Alueella havaittavat kuivuneet lammikot (kuva 1) osoittavat valunnan olevan merkittävää kallioalueilla. Kuva 1. Luontainen viivytyspainanne. (Koivisto) On oletettavaa, että nykytilanteessa alueella syntyy runsaasti valuntaa ja valunta lammikoituu alueelle voimakkaasti tiiviin kalliopinnan ansiosta. Alueelta ei ole havaittavissa merkittävää uomaa, joka kokoaisi valunnan ennen Hannusjärveä. Joten mahdollisesti vesi osittain suotautuu ja osittain jatkaa pintavaluntana kohti Hannusjärveä. Valumakerroin 0,25 Pinta-ala 12,4 ha Q max = 310 l s -1 (5 vuoden välein toistuva 30 minuutin kestoinen rankkuudeltaan 100 l s -1 ha -1 sadanta) Kuva 2. Avokallio. (Koivisto) rakentamisen aikana. Rakennettaville alueille suositellaan toteutettavaksi tehokasta viivytystä syntyville hulevesille. Hannusjärven veden vaihtuvuuden kannalta on suositeltavaa tavoitella mahdollisimman pitkiä viivytysaikoja, jolloin saadaan veden vaihtuvuus tasaisemmaksi järvessä. Laadullisesti suositellaan käytettäväksi minimissään laskeuttamista, jolla poistetaan kiintoainetta hulevesistä ja mahdollisuuksien mukaan suodattamista, jolla päästään kiintoaineen erotuksessa pienempiin partikkelikokoihin kiinni. Mahdolliset raskaan liikenteen alueet tulee varustaa öljynerotinlaitteistolla ennen vesistöön johtamista. Kuva 3. Suopainanne alueen pohjoisosassa (Koivisto)

5 2 Alueella sijaitsevia luonnon painanteita voidaan hyödyntää hulevesien hallinnassa, joskin tulee huomioida, etteivät nämä alueet kestä merkittävää lisäkuormitusta luonnontilaan verrattuna. Pahimmillaan kasvava kuormitus voi huuhtoa painanteisiin kerääntyneet ravinteet järveen. 2. ALUE 2 Alueen vedet purkautuvat alueen lounaiskulmassa olevaa ojaa pitkin Hannusjärveen. Oja kulkee ennen järveen laskemista suoalueen lävitse. Valumaalue koostuu länsi- ja pohjoisosan luonnontilaisesta kallioisesta metsästä ja eteläosassa sijaitsevasta pientaloalueesta. Rakennetulla alueella kuivatusvedet kootaan tienvarren ojaan, joka johtaa suoalueelle. Alueen kasvillisuus on runsasta myös rakennetulla alueella ja syntyvät pintavalunnat ovat lähellä luonnontilaista kallioista metsää. Olemassa oleva suoalue toimii nykyisellään virtaaman tasaajana ja vähentää järveen tulevaa kiintoainekuormitusta. Valumakerroin 0,15 Kuva 4. Keinotekoinen lähde. Mahdollisesti rakennusten kuivatusvedet puretaan putkella tien alitse metsän reunaan. (Koivisto) Pinta-ala 10,5 ha Q max = 160 l s -1 (5 vuoden välein toistuva 30 minuutin kestoinen rankkuudeltaan 100 l s -1 ha -1 sadanta) 2.1 rakentamisen aikana Alueella oleva suopainanne Hannusjärven koillisnurkassa suositellaan säästettäväksi. Tällöin tulee varmistua, etteivät hulevesien valunnan virtaamahuiput kasva luonnontilaisesta. Suuret virtaamat Kuva 5. Märkää metsän pohjaa suoalueen reunalla. (Koivisto) voivat huuhtoa kosteikkoon sitoutuneet ravinteet ja kiintoaineet järveen. Rakentamisen yhteydessä tulee tarkastella kosteikkoa, onko sitä tarvetta kunnostaa tai muuten muokata vastaamaan tulevaa tilannetta. Rakennusalueilla suositel- laan paikallisia viivytysratkaisuja joissa tavoitellaan pitkiä viipymiä. Alueilla joissa syntyy merkittäviä kiintoainekuormituksia, tulee käyttää laskeutusaltaita tai suodattimia. Raskaan liikenteen alueilla tulee käyttää lisäksi öljynerotinlaitteistoja. 3. ALUE 3 Suurin osa alueen pintavesistä johdetaan alueen länsireunan keskellä olevaan ojaan joka purkaa vedet Hannusjärveen. Valuma-alueen pohjoisosassa on pientaloja ja alueen lävitse kulkee Kaitaantie. Alueen pohjoisosan pientalot ovat isoilla tonteilla ja kasvillisuutta on runsaasti alueella. Tien eteläpuolella valuma-alue on luonnontilainen jyrkähkö metsäinen rinne. Eteläosan valuma-alue rajautuu rakennettuun keskusalueeseen ja pintavedet johdetaan Kaitaantien alitse rummulla Kuva 6. Näkymä pohjoisosan pientaloalueelle. (Koivisto)

6 3 metsäiselle alueelle, josta vedet purkautuvat Hannusjärveen. Valumakerroin 0,20 Pinta-ala 6,7 ha Q max = 130 l s -1 (5 vuoden välein toistuva 30 minuutin kestoinen rankkuudeltaan 100 l s -1 ha -1 sadanta) 3.1 rakentamisen aikana Kuva 7. Näkymä Kaitaantietä länteen. (Koivisto) Alueelle tullaan toteuttamaan tiivistä kaupunkimaista rakennetta, joka lisää merkittävästi syntyvää valuntaa Hannusjärveen. Alueen vesien hallitsemiseksi suositellaan toteutettavaksi viivytys- ja laskeutusallas nykyisin purku-uoman varrelle ennen järveen purkua. Altaasta veden johtaminen järveen suositellaan toteutettavaksi suodattimen/salaojakerroksen lävitse normaalin sadantatapahtuman aikana. Rankkasateille tulee järjestä avoin ylivuoto, jolloin altaassa on riittävä viipymä laskeuttamaan merkittävin kiintoainekuormitus. Lisäksi tulee tarkastella riittääkö yksi keskitetty ratkaisu vai onko tarvetta toteuttaa tonttikohtaisia viivytysratkaisuja. Raskaan liikenteen alueilla tulee käyttää lisäksi öljynerotinlaitteistoja. 4. ALUE 4 Hannusjärven eteläpuolelle sijoittuva valuma-alue on pientaloaluetta, jossa on runsaasti kasvillisuutta. Rannan tontit ulottuvat vesirajaan asti ja pihat ovat hoidettua viheraluetta. Alueella on runsaasti kasvillisuutta, sekä alue viettää voimakkaasti kohti järveä. Alueen itäosassa oleva jyrkin rinnealue on rakentamatonta ja luonnontilainen. Alueen pintavedet laskevat Hannusjärveen koko rantaviivan leveydeltä, alueella ei ole merkittäviä kokoojaojia. Valumakerroin 0,20 Pinta-ala 7,0 ha Q max = 140 l s -1 (5 vuoden välein toistuva 30 minuutin kestoinen rankkuudeltaan 100 l s -1 ha -1 sadanta) Kuva 8. Näkymä vastarannalta alueen 4 rantaan. (Koivisto) 4.1 rakentamisen aikana Alueelle on esitetty olemassa olevan pientaloalueen tiivistämistä. Rakentamisen yhteydessä tulee läpäiseviä pintoja säilyttää käyttämällä esimerkiksi sorapintaisia ajoteitä ja viherkattoja. Muilta osin tavoitellaan tonttikohtaisia imeytysrakenteita tai viivytysrakenteita.

7 4 LIITE 1 VALUMA-ALUEKARTTA Kartassa on esitetty valuma-alueen rajat ja numeroitu alueet. Kartassa on esitetty myös arvioidut kuvauskohdat ja suunnat kullekin valokuvalle.

8 h y v. Ramboll Kiviharjuntie Oulu puh fax S u u n n.a la VESITEK Piirustusnro Työn r o Mittakaava Muutos 1:2500 piir. suunn. Jari Mäkynen Kari Koivisto pvm