LIITE 1.6. KymiRingin hulevesien hallintasuunnitelma

Transkriptio

1 LIITE 1.6 KymiRingin hulevesien hallintasuunnitelma

2 Kouvola Innovation Oy Timo Nikulainen

3 (14) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HULEVESIEN HALLINNAN YLEISET PERIAATTEET SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Nykyinen maankäyttö ja topografia Maaperäolosuhteet Alueellinen valuma-alue ja purkureitit (YVA selostuksesta) Suunnittelualueen pintavalunta ja purkureitit (YVA selostuksesta) Suunniteltu maankäyttö HULEVESIEN HALLINTA Nykytilanteen kuvaus Tulevan maankäytön mukainen tilanne Hulevesien hallintarakenteiden mitoitus Hulevesien hallintamenetelmien valintaan vaikuttavat tekijät Käytettävissä oleva tila Maaperäolosuhteiden vaikutus Paikallinen topografia Hulevesikuormituksen luonne Hulevesien hallintaratkaisuiden kuvaus YHTEENVETO LIITTEET Liite 1. Hulevesien hallintasuunnitelma ( ) Liite 2. Poikkileikkaukset A ja B ( )

4 (14) 1 Johdanto Tehtävänä on laatia yleissuunnitelma tasoinen esitys hulevesien hallinnasta Kymi Ring-moottoriurheilualueelle. Aikaisemmassa KymiRing-hankealueen hule- ja pohjavesiselvityksessä on selvitetty hankkeen pohjavesivaikutuksia ja alueelta muodostuvien hulevesien valuma-alueita, hulevesien määrää ja hulevesien purkautumissuuntia. Tässä selvityksessä esitetään hulevesien keräilyjärjestelmän yleissuunnitelma, jossa huomioidaan sekä hulevesien määrällisen että laadullisen hallinnan tarpeet. Hulevesien hallinnan suunnittelun lähtökohtana on käytetty seuraavia suunnitelmia: Arkkitehtuuriosakeyhtiö Sankari:n Master plan (luonnos päivätty ) Apex Circuir Design Ltd. (UK) Track Plan (luonnos ). Työn tilaajana on toiminut Kouvola Innovation Oy / Timo Pohjola. Työn laatimiseen ovat Sito Oy:stä osallistuneet Timo Nikulainen (projektipäällikkö), Eeva Puhto, Lauri Harilainen ja Juha Korhonen. Työssä käytetty koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä on KKJ3 N6. 2 Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet Hulevedet ovat rakennetulla alueella sateen ja lumen muodostamia pintavaluntavesiä. Hulevettä muodostuu, kun vesi ei pääse imeytymään maahan tai haihtumaan esimerkiksi kasvillisuuden avulla. Rakentamisen yhteydessä alueen vesitase muuttuu, kun luontaisen kasvillisuuden määrä vähenee ja vettä läpäisemättömien pintojen määrä lisääntyy. Hulevesien hallinnalla pyritään mm. siihen, että rakentaminen ei lisäisi alueen ylivirtaamia ja tulvia eikä toisaalta pienentäisi alivirtaamia. Hulevesien hallinnalla pyritään siis säilyttämään alueen vesitase mahdollisimman lähellä alueen luonnontilaista vesitasetta. Hulevesien hallinnan paikallisten menetelmien tarkoituksena on - huleveden määrän vähentäminen - hulevesivirtaaman tasaaminen - huleveden mukana kulkeutuvien epäpuhtauksien vähentäminen Hulevesien alueellisten hallintamenetelmien tarkoituksena on vähentää ja tasata huleveden aiheuttamaa tulvariskiä. Usein hulevesien hallintamenetelmät kuitenkin toteuttavat useampaa periaatetta samanaikaisesti. Esimerkiksi painanteilla voidaan niin imeyttää, viivyttää kuin johtaa hulevesiä. Lisäksi samoja menetelmiä voidaan käyttää sekä kiinteistökohtaiseen että laajempaan alueelliseen hulevesien hallintaan. Luonnonmukainen hulevesien hallinta lähtee kokonaisvaltaisesta valuma-alue tarkastelusta, jossa selvitetään maankäytön muutoksen vaikutukset alueen vesitaseeseen. Luonnonmukaisessa hulevesien hallinnassa ensisijaisen tärkeitä ovat syntypaikalla tehtävät toimenpiteet, joilla ehkäistään hulevesien muodostumista ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa. Hulevesien johtamista sadevesiviemäreihin tulisi välttää, vaikka usein etenkin jo rakennetuilla alueilla luonnonmukaisella hulevesien hallinnalla ei voida täysin korvata perinteisiä sadevesiviemäreihin perustuvia järjestelmiä.

5 (14) 3 Suunnittelualueen kuvaus Hankealue sijaitsee Iitin kunnassa Tillolassa, Niinimäen kylässä, valtatie 12 pohjoispuolella, noin 18 hehtaarin alueella. Kuva 1. KymiRingin hankealueen sijainti. 3.1 Nykyinen maankäyttö ja topografia KymiRingin hankealue on nykyisellään lähes rakentamaton ja suurelta osin metsän ja kasvillisuuden peitossa. Alueella on myös maa-ainesten ottoalueita sekä maasto- ja crossiajopaikka. Hankealueen korkein kohta (n. 118 mpy) sijaitsee alueen länsireunassa. Maanpinta viettää kohti itäreunaa, jossa on alueen matalin kohta (n. 79 mpy). (ks. Kuva 2)

6 (14) Kuva 2. Hankealueen korkeuserot. 3.2 Maaperäolosuhteet Maaperältään KymiRingin hankealue on suurimmaksi osaksi moreenia ja hiekkaa. Alueen länsireunassa on myös kalliota ja alueen itäreunassa turvetta. (ks. Kuva 3). Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Kuva 3. Suunnittelualueen maaperä (KymiRingin hankealueen pohja- ja hulevesiselvitys , Sito Oy)

7 (14) 3.3 Alueellinen valuma-alue ja purkureitit (YVA selostuksesta) KymiRingin hankealue sijaitsee Kymijoen vesistöalueella, jonka valuma-alue on kaikkiaan 37 7 km 2. Suurin osa hankealueesta kuuluu Keltin valuma-alueeseen, jonka kokonaispinta-ala on noin 31 km 2 ja järvisyys,3 %. Loppuosa valuma-alueesta sijaitsee luoteispuolisella Urajärven valuma-alueella, jonka alueen kokonaispinta-ala on noin 51 km 2 ja järvisyys 29,5 %. Kaikki alueen vedet päätyvät lopulta Kymijokeen, jonne matkaa kertyy alueen eri osista 8 9 kilometriä. Hankealueesta nykytilanteessa 64 % sijaitsee Keltin valuma-alueella, ja vesi virtaa idässä oleville ojitetuille suoalueille, joista se edelleen imeytyy maaperään tai virtaa noin 9 kilometrin matkan kohti idässä virtaavaa Kymijokea. Tällä välillä ei ole järviä, mutta loppupäässä oja kulkee vedenpuhdistamoalueen halki. Loput 36 % hankealueesta on Urajärven valuma-alueella. Matkaa luoteispuoliseen Urajärveen kertyy 3,2 km. Urajärven pinta-ala on noin 14,5 km 2 ja se on pohjoisosastaan yhteydessä Kymijoen vesistöön kuuluvaan Pellinginsalmeen. Hankealue sijaitsee vesistöalueen latva-alueella. Lähin järvi on Urajärveen laskeva Mustalampi, johon hankealueelta ei nykytilanteessa laske vesiä. Hankealueen rajalta Mustalampeen on 56 metriä. Hankealue rajautuu pohjoisessa pieneen Kaakonlampeen. Kaakonlampi on vesilain suojelema alle hehtaarin suuruinen pienvesi. Lampi on tummavetinen suolampi, jonka ympärillä olevat suot ovat voimakkaasti ojitettuja. Keskellä lampea on turvelautta. Suunnittelualuetta eteläpuolelta rajaava valtatie 12 kulkee likimain vesistöalueiden rajaa pitkin (Kuva 4). Suunnittelualueen kohdalla valtatien eteläpuoli kuuluu Taasianjoen vesistöalueeseen. Taasianjoki ei yhdy Kymijokeen, vaan se laskee itsenäisenä jokena Suomenlahteen. Hankealueelta ei valu vesiä Taasianjoen valuma-alueelle. Myöskään suunnittelualueelle ei virtaa vesiä alueen ulkopuolelta. Koillispuoliset Nauhanjärvet (Ikolanlampi, Kalliojärvi, Vähäjärvi ja Matkuslampi) eivät sijaitse KymiRingin valuma-alueella. Alueella ei luontoselvityksen (Kotkansiipi 28 ja 214) yhteydessä todettu vesilain tarkoittamia luonnontilaisia puroja tai noroja. Urajärvi on rehevähkö järvi, joka on vedenlaadultaan tyydyttävässä kunnossa. Muista alueen lammista ja järvistä ei ole saatavilla vedenlaatutietoa. 3.4 Suunnittelualueen pintavalunta ja purkureitit (YVA selostuksesta) Hankealueen sisältä voidaan erottaa seitsemän pienvaluma-aluetta, joiden pinta-alat vaihtelevat noin 5 hehtaarista yli hehtaariin. Tällä seudulla sataa vettä noin 68 mm vuodessa, mistä tarkastelualueella keskimäärin % arvioidaan päätyvän pintavaluntaan. Pintavesien päävirtaussuunnat on esitetty kuvissa kussakin valumaalueessa nuolella (Kuva 4). Nykytilanteessa hankealueella muodostuvat hulevesimäärät ovat vähäisiä, eikä alueella tapahdu tulvimista voimakkaiden sateiden tai kevätsulamisen yhteydessä. Nykytilanteessa suunnittelualueelta tulee vesistöihin kuormitusta lähinnä hajakuormituksena, joiden lähteitä ovat muun muassa metsätalous ojituksineen, ilmalaskeuma sekä valtatien 12 tienpito ja liikenne. Alueella on myös soranottoa ja enduro- ja motocrossajoa. Nykyinen toiminta ei merkittävästi vaikuta pintavesien laatuun. Merkittävimmät kuormittajat ovat soistuneiden alueiden ojitukset ja valtatie 12.

8 (14) Kuva 4. KymiRingin hankealueen valuma-alueet ja pintavesien päävirtaussuunnat. Hankealueen etelärajalla oleva Salpausselän harjanne jakaa pintavedet Kymijoen ja Taasianjoen valuma-alueille. Vihreä rajaus on Keltin ja Urajärven valuma-alueiden raja. Itse hankealueella on seitsemän pienempää valumaaluetta, jotka on merkitty numeroin (YVA-selostus 214). 3.5 Suunniteltu maankäyttö Arkkitehtuuriosakeyhtiö Sankari on esittänyt suunnitteluratkaisun alueen maankäytöstä (ks. Kuva 5). Uudet maankäyttömuodot pitävät sisällään mm. liikenne- ja moottoriurheilualueita varikkotoimintoineen sekä toimintojen tukialueita. Kuva 5. Arkkitehtuuriosakeyhtiö Sankarin suunnitelma maankäytöstä (luonnos )

9 (14) 4 Hulevesien hallinta 4.1 Nykytilanteen kuvaus Urajärven suuntaan purkautuvien osavaluma-alueiden pintavaluntakertoimet nykytilanteessa on esitetty seuraavissa taulukossa. Taulukko 1. Urajäven suuntaan purkautuvien osavaluma-alueiden pintavaluntakertoimet nykytilanteessa. (KymiRingin hankealueen pohja- ja hulevesiselvitys , Sito Oy) Osavaluma-alueiden kuvaus YHTEENSÄ [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] Maankäytön jakautuminen % 11,5 % 14,5 %,3 % 11,7 % 48, Pelto, niitty, nurmi 7 %,81 52 % 7,54 27 % 2,78 2 %,23 24 % 11,36 Metsä 93 %,7 48 % 6,96 73 % 7,52 98 % 11,47 76 % 36,64 TOPOGRAFIA (1-tasainen, 2-rinne, 3-jyrkkä rinne) MAAPERÄ (1-sora,hiekka,turve; 2-moreeni; 3- savi,siltti,kallio) Pintavaluntekerroin [ - ],11,18,14,,14 Painannesäilyntä [mm] 7,2 6,7 6,9 7,3 6,9 Keskivirtaama MQ [l/s] 1, l/s 1,3 l/s,9 l/s 1,1 l/s 4,3 l/s Taulukko 2. Taulukko 3. Urajärven suuntaan purkautuvien osavaluma-alueiden huippuvirtaamat eri sateiden toistuvuuksilla nykytilanteessa painannesäilyntä huomioituna. (KymiRingin hankealueen pohja- ja hulevesiselvitys , Sito Oy) Osa-alueiden mitoittavat virtaamat, painannesäilyntä Mitoitussateen kesto min 15 min min min l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s 5 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Kymijoen suuntaan purkautuvien osavaluma-alueiden pintavaluntakertoimet nykytilanteessa.( KymiRingin hankealueen pohja- ja hulevesiselvitys , Sito Oy) Osavaluma-alueiden kuvaus YHTEENSÄ [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] Maankäytön jakautuminen % 6,8 %,3 % 5,7 % 9,2 % 15,4 % 13,7 % 161,1 Sorakentät tms. 14 % 14,95 %, %, %, %, 47 % 6,44 13 % 21,39 Pelto, niitty, nurmi 8 % 8,54 2 %,21 2 %,11 5 %,46 2 %,31 5 %,69 6 %,32 Metsä 78 % 83,3 98 %,9 98 % 5,59 95 % 8,74 98 % 15,9 48 % 6,58 8 % 129,39 TOPOGRAFIA (1-tasainen, 2-rinne, 3-jyrkkä rinne) MAAPERÄ (1-sora,hiekka,turve; 2-moreeni; 3- savi,siltti,kallio) Pintavaluntekerroin [ - ],8,,,6,5,13,8 Painannesäilyntä [mm] 6,4 7,3 7,3 7,2 7,3 5,6 6,5 Keskivirtaama MQ [l/s] 9,6 l/s,9 l/s,5 l/s,8 l/s 1,4 l/s 1,2 l/s 14,5 l/s

10 (14) Taulukko 4. Kymijoen suuntaan purkautuvien osavaluma-alueiden huippuvirtaamat eri sateiden toistuvuuksilla nykytilanteessa painannesäilyntä huomioituna. (KymiRingin hankealueen pohja- ja hulevesiselvitys , Sito Oy) Osa-alueiden mitoittavat virtaamat, painannesäilyntä Mitoitussateen kesto 6 min min 5 min min 15 min 15 min l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s 5 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta

11 (14) 4.2 Tulevan maankäytön mukainen tilanne Tulevan maankäytön seurauksena myös valuma-alueiden rajat paikoin muuttuvat. Seuraavissa kuvissa on esitetty hankealueella muodostuvien pintavesien johtamisreitit ja suunnat sekä tarkemmat osavaluma-alueet. Kuva 6. Hulevesien johtamissuunnat hankealueella. Kuva 7. Suunnitellun maankäytön mukaiset valuma-alueet.

12 (14) Seuraavissa taulukoissa on esitetty valuma-alueiden pinta-alat, pintavaluntakertoimet sekä mitoitusvirtaamat painannesäilyntä huomioiden. Keskimääräinen pintavaluntakerroin valuma-alueilla on 38 %. Varikkoalueella pintavaluntakerroin on huomattavasti suurempi, n %, johtuen varikkoalueen suuremmasta vettä läpäisemättömästä pinnasta (mm. kattopinnat, asfaltti). Taulukko 5 Urajärven suuntaan purkautuvien osavaluma-alueiden pintavaluntakertoimet suunnitelman mukaisessa tilanteessa. Osavaluma-alueiden kuvaus C1 D1 E1 YHTEENSÄ SUUNNITELTU [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] Maankäytön jakautuminen % 4,4 % 13,6 % 2,6 % 2,6 Rivi- tai pienkerrostalo %, 2 % 2,72 35 %,91 18 % 3,63 Liikennealue - asfaltoitu %,44 15 % 2,4 15 %,39 14 % 2,87 Sorakentät 7 % 3,8 4 % 5,44 35 %,91 46 % 9,43 Pelto, niitty, nurmi 2 %,88 25 % 3,4 15 %,39 23 % 4,67 TOPOGRAFIA (1-tasainen, 2-rinne, 3-jyrkkä rinne) MAAPERÄ (1-sora,hiekka,turve; 2-moreeni; 3- savi,siltti,kallio) Pintavaluntekerroin [ - ],34,38,4,38 Painannesäilyntä [mm] 4,1 3,2 2,9 3,4 Keskivirtaama MQ [l/s],4 l/s 1,22 l/s,2 l/s 1,9 l/s Taulukko 6 Taulukko 7. Urajärven suuntaan purkautuvien osavaluma-alueiden huippuvirtaamat eri sateiden toistuvuuksilla suunnitelman mukaisessa tilanteessa painannesäilyntä huomioituna ilman viivytystä Osa-alueiden mitoittavat virtaamat C1 D1 E1 Mitoitussateen kesto 5 min 15 min 5 min l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s 5 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Kymijoen suuntaan purkautuvien osavaluma-alueiden pintavaluntakertoimet suunnitelman mukaisessa tilanteessa. Osavaluma-alueiden kuvaus A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 A8 A9 B1 B2 YHTEENSÄ SUUNNITELTU [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] Maankäytön jakautuminen % 27.1 % 4. % 4.3 % 5.4 % 6.5 % 21.5 % 9.1 % % 1.6 % 13.5 % 1.6 % 8.1 Rivi- tai pienkerrostalo %. %. %. %. %. 25 % 5.38 %. %. %. %. %. 5 % 5.38 Väljä kerrostaloalue %. %. %. %. %. %. 5 %.46 %. %. %. %. %.46 Liikennealue - asfaltoitu 2 % %.8 2 %.86 3 % %.98 3 % % % %.64 8 %.8 % % Sorakentät 6 % % % % % % % % %.32 % 1.35 %. 4 % Pelto, niitty, nurmi 2 % %.8 2 %.86 %.54 2 % % 4.3 %.91 3 % %.32 % 1.35 %. 18 % 19. TOPOGRAFIA (1-tasainen, 2-rinne, 3-jyrkkä rinne) MAAPERÄ (1-sora,hiekka,turve; 2-moreeni; 3- savi,siltti,kallio) Pintavaluntekerroin [ - ] Painannesäilyntä [mm] Keskivirtaama MQ [l/s] 2.4 l/s.4 l/s.4 l/s.5 l/s.6 l/s 1.9 l/s.8 l/s 1.2 l/s.1 l/s 1.2 l/s.1 l/s 9.7 l/s

13 (14) Taulukko 8 Kymijoen suuntaan purkautuvien osavaluma-alueiden huippuvirtaamat eri sateiden toistuvuuksilla suunnitelman mukaisessa tilanteessa painannesäilyntä huomioituna ilman viivytystä Osa-alueiden mitoittavat virtaa A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 A8 A9 B1 B2 YHTEENSÄ Mitoitussateen kesto 2 min 5 min 5 min 5 min min 2 min min 15 min 5 min 15 min 5 min 6 min l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s 5 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Hulevesien hallintarakenteiden mitoitus Viivyttämällä pyritään pitämään alueelta purkautuvat maksimivirtaamat nykyisellä tasollaan. Koska suunnitelman valuma-aluerajaukset ja näin ollen pinta-alat eivät ole täysin yhtenäiset nykytilanteen valuma-aluerajausten ja pinta-alojen kanssa, on suunnittelualueen viivytysaltaiden tilavuudet mitoitettu vastaamaan suunnitelman pintavaluntakertoimella ja nykytilanteen pintavaluntakertoimella muodostuvien mitoitusvirtaamien erotusta. Viivytystarve on siis arvioitu pintavaluntakertoimen muutoksen kautta eikä mitoitusvirtaamia ole siis sellaisenaan verrattu, johtuen valuma-alueiden pinta-alojen erosta. Kymijoen suuntaan purkautuvien hulevesien (Kuva 7, valuma-alueet A1-7 ja B1-2) viivyttämiseen tarvittava tilavuus on n. 5 m³. Tällä tilavuudella pystytään viivyttämään kerran kymmenessä vuodessa toistuvan rankkasadetilanteen (sateen kesto 5 min, intensiteetti 75 l/s/ha, sademäärä 22,5 mm) hulevedet siten että alueelta purkautuva maksimivirtaama vastaa nykytilannetta. Viivytysrakenteen virtaamia tasaava vaikutus on n. 8% eli mitoittavassa tilanteessa alueelta lähtevä maksivirtaama vastaa yhtä viidesosaa alueen sisällä muodostuvasta hulevesien maksivirtaamasta. Urajärven suuntaan purkautuvien kolmen erillisen virtausreitin yhteyteen on esitetty viivyttävät hulevesirakenteet, joilla rajoitetaan nykyisiin virtausreitteihin kohdistuvan lisääntyvän äärivirtaustilanteiden maksimivirtaamia. Näiden pienten valuma-alueiden (alueen C1, D1 ja E1) hallintarakenteiden viivyttävien tilavuuksien tarve on esitetty ohessa: Alue C1: hulevesien viivytystarve 5 m³ toteutetaan purkureitin yhteydessä, allaskosteikossa. Viivytys rajoittaa maksimivirtaamaa 5-7% tilanteen voimakkuudesta riippuen. Alue D1: hulevesien viivytystarve 3 m³ toteutetaan purkureitin yhteydessä, allaskosteikossa. Viivytys rajoittaa maksimivirtaamaa 5-7% tilanteen voimakkuudesta riippuen. Alue E1: hulevesien viivytystarve 35 m³ toteutetaan purkureitin yhteydessä, allaskosteikossa. Viivytys rajoittaa maksimivirtaamaa 5-7% tilanteen voimakkuudesta riippuen.

14 (14) 4.4 Hulevesien hallintamenetelmien valintaan vaikuttavat tekijät Hulevesien hallintamenetelmien valintaan vaikuttavat suunnittelukohteen tilavaraukset maankäyttöratkaisussa, olosuhteet (maaperä, topografia ja luontokohteet), hulevesikuormituksen luonne sekä tulvasuojelulliset tarpeet valuma-aluemittakaavassa. Yleensä hulevesien hallinnan ensisijaiset toimet ovat hulevesien muodostumisen ehkäiseminen ja määrän vähentäminen imeyttämällä ja toissijaiset toimet hulevesien viivyttäminen ja hallittu johtaminen. KymiRingin hankealueella pyritään kuitenkin välttämään radalta muodostuvien hulevesien imeyttämistä. Radan hulevedet pyritään ensisijaisesti viivyttämään ja puhdistamaan kiintoaineesta sekä johtamaan hallitusti. Lisäksi erityistoimenpiteitä tarvitaan varikkoalueella, jossa hulevesiä käsitellään hiekan- ja öljynerotuslaitteistoilla ennen hulevesien johtamista viivytysaltaaseen Käytettävissä oleva tila Hulevesien hallintasuunnitelma perustuu arkkitehtuuriosakeyhtiön Sankari:n asemapiirrokseen (luonnos päivätty ). Tilavarauksissa on huomioitu radan ja radan varoalueiden vaatimat tilat sekä alueen toimintaan liittyvät rakennukset ja rakenteet. Suurempi viivytysrakenne on sijoitettu radan ulkopuolelle alueen itäreunaan arkkitehtisuunnitelman mukaisesti. Pienempi viivytys/laskeutusallas on sijoitettu valumaalueelle A Maaperäolosuhteiden vaikutus Suunnittelualueen maaperä on suurimmalta osalta moreenia, hiekkaa ja soraa. Hiekan ja soran vedenläpäisevyys on hyvä ja moreenin hieman alhaisempi. Muualta kuin radalta muodostuvia hulevesiä voidaan imeyttää maaperään. Radalta muodostuvat hulevedet pyritään johtamaan pääsääntöisesti viivytys/laskeutusaltaisiin Paikallinen topografia Suunnittelualueen topografia mahdollistaa hulevesien käsittelyn hankealueella ja hulevesien hallitun johtamisen lähiympäristön ojiin ja edelleen vesistöihin. Korkeuseroa tontilla on enimmillään n. 39 m Hulevesikuormituksen luonne Laatuhaittaa aiheuttavia uhkatekijöitä ovat valumapintoja huuhtovien hulevesien epäpuhtaudet sekä eroosio. Moottoriurheilualueilta voi huuhtoutua hulevesiin mm. orgaanisia aineita, ravinteita, metalleja, öljyjä ja rasvoja sekä suolauksen seurauksena klorideja ja hiekoituksen seurauksena kiintoainesta. Varikkoalueen hulevedet tulee käsitellä hiekan- ja öljynerotuksella ennen niiden johtamista viivytys- /laskeutusaltaaseen ja edelleen vesistöön.

15 (14) 4.5 Hulevesien hallintaratkaisuiden kuvaus Pääsääntöisesti rata-alueen hulevedet kerätään salaojiin, joista ne johdetaan joko avo-ojan tai hulevesiviemärin kautta viivytys-/laskeutusaltaaseen tai suoraan lähiojiin. Valuma-alueella A5 sijaitseva viivytys-/laskeutusaltaan (tilavuus n. 5m 3 ) pääsääntöinen tarkoitus on kiintoaineen laskeutus. Alueen itäpäässä sijaitseva 5 m 3 :n allas on kosteikko, jossa hulevesiä puhdistetaan/viivytetään. Varikkoalueen hulevedet tulee käsitellä hiekan- ja öljynerotuksella ennen niiden johtamista alueen itäpään viivytys-/laskeutusaltaaseen. Pohjoisen suuntaan alueelta purkavia virtausreittejä tulee kehittää. Hulevesivirtaamien viivyttäminen toteutetaan uomien yhteyteen sijoitettavilla pohjapadoilla ja niiden yhteyteen sijoittuvilla pienimuotoisilla uoman laajennuksilla. Nykyisten uomien kehittämisessä on huomioitava myös lisääntyvien virtaamien aiheuttamien eroosiovaikutusten hallintaan. Hulevedet johdetaan alueen pohjoisreunassa olevalle Tonttilansuolle. Hulevesiä ei kulkeudu Ruokosuon pohjavesialueelle. Alueen kaakkoiskulmassa sijaitseva kuljettajakoulutusalueen hulevedet keräillään alueen sisäisesti avo-ojiin, joita ei erikseen ole kuvattu suunnitelmassa. Alueen hulevesistä johdetaan alueen pinnanmuodot huomioiden mahdollisimman suuri osa läheiseen viivytysaltaaseen. Kuljettajakoulutusalueella käytetään vettä ajoalueiden liukastamisiin ja vesiesteisiin. Alueella tarvittava vesi saadaan joko viivyttävästä hulevesialtaasta tai paikallisesta pohjavesikaivosta. Seuraavassa kuvassa (Kuva 8, esitetty myös raportin liitteenä 1) on kuvattu suunnittelualueen hulevesien hallintaratkaisut. Raportin liitteessä 2 on tarkemmin esitelty varikkoalueen hulevesien hallintaa, öljynerotuksen keräilyalueita ja myös rata-alueen kuivatuksen tyyppiratkaisu. Kuva 8. Hulevesien hallintasuunnitelma (Liite 1)

16 (14) Kokoojahulevesiviemärit sekä erityisesti radan alittavien hulevesiviemäreiden alustava ja vain viitteellinen mitoitus on esitetty oheisessa kuvassa (ks. Kuva 9). Esitetyt mitoitukset on tarkistettava alueen kuivatusratkaisun yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kuva 9. Hulevesiviemäreiden alustava mitoitus. 5 Yhteenveto Suunnittelualueen maankäyttö tulee muuttumaan merkittävästi nykyisestä, minkä seurauksena myös alueen hydrologiset olosuhteet muuttuvat. Hulevesien hallinnalla pyritään minimoimaan näiden maankäytöllisten muutosten negatiivisia vesitaloudellisia vaikutuksia. Ensisijainen hulevesien hallinnan keinona voidaan pitää imeyttämistä ja toissijaisina keinoina hulevesien viivyttämistä ja hallittua johtamista. Kuitenkin tulee huomioida, että radalta muodostuvia hulevesiä ei pyritä imeyttämään vaan puhdistamaan kiintoaineesta, viivyttämään ja johtamaan hallitusti. Maaperäolosuhteet sallivat hyvin muualta kuin radalta muodostuvien hulevesien imeyttämisen. Suurin osa hankealueelta muodostuvista hulevesistä johdetaan alueen itäpäässä sijaitsevaan kosteikkoaltaaseen ennen hulevesien johtamista lähialueen ojiin ja edelleen vesistöön. Kosteikolla voidaan puhdistaa ja viivyttää hulevesiä. Pohjoiseen purkavia virtausreittejä tulee kehittää ja huomioida erityisesti uomiin kohdistuvan lisääntyvän eroosiovaikutukset. Varikkoalueen hulevedet joudutaan käsittelemään hiekan- ja öljynerotuksella. Lähteet: KymiRingin hankealueen pohja- ja hulevesiselvitys, Sito Oy, KymiRing kuljettajakoulutus- ja moottoriurheilukeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus, Sito Oy,

17 K a a k o n la m p i Kaakonlampi 8,2 81, 81,4 84,5 81,5 81,4 81,4 81,4 87,5 8,6 81,6 81,2 8,1 83,3 Toittilansuo 81,4 8,9 81,7 81,1 8,7 8,8 89,7 83,1 8,8 8,8 3 5m 81,2 97,7 8,4 8,8 89,3 91,7 97,7 9 95, 82,9,3 84,6 83,3 9, m,8 94,6 83, ,8 9 3m 92,5 1 8,3 12,2 83,7,5, ,9 9,4,3 1 5, , , ,7 115, , EL I Y NN RO TU 7 n.5m PP YC KU HY 3 8,9 SS K UL LL NK 8 115,6 2 LA ,6 25 RA JA 116,4 3 A TS O 114, ,4 112, ,7 31 :79 /te rm in aa 8,6 li 93,2 94, O 4 34 M 7 112, , KA TS OM O 99,3 89, ,2 31 kv 95,5 33 9,4 e LL E 38 JO KE R TÄ 9.9 AK 91,2 M TU 4.9 AP 93,5 EL 97, NN 5,4 TU 95,1 MO TO CR OS S , ,3 97,2 96, 2 4: ,1 7,1 AT 5,1 9, 2 96,6 99,1 9, ,7 9,3 6,5 kv 8,5 MO HOTELLI 78,9 8,5 111,5 8,3 SO 9, ,2,5 113,9 3 5m 8, , ,6 4,7 4: WELCOME+MEDICAL CENTER 86, 4:214 91, ,8 - LIIKENNEASEMA - MOTELLI,1 111,3 1,3 kv Kym ent ie 86, , ,,6 94,8 8, ,7 92,8 111, ,1 9,7 1,9 5 7,5 2 1,1 2: :217 kv , , ,5 88,2 8, , , : , , ,1 8, 7, , ,5 4 7m yr , , , :22 79,4 7,2 8.4 KULJETTAJAKOULUTUS EK 89 VT12 7,8 NN 8 6,7 1,8 8 3,8 1, RI 9,3 5 3,,1 41 4:349 5: 1, ,5 Puusuosaari 5 5,4 88,6,9 8,6 97 5: , lli : IT 4 va SP EE DW AY AH 9.7 KA TS O M O 9,8 4,2 Puusuo 87 94,7 EN 9,4 35 Louhos 8,7 93, 95, 4,8 8, nti 81 me 82 Ky ,7 2 kv K ym e n 4 67 ti e , , :

18 RALLYCROSS HYPPY RALLYCROSS HYPPY KATSOMO KATSOMO/terminaali JALANKULKUTUNNELI 81,1 81,7 8,8 8,8 8,4 81,2 8,8 8,7 8,8,3 84,6,8 9,4 89,3 9,5 9 A A ACO KerbDrain Ritiläkaivo 8 Kattovesien kuivatus ACO Qmax Öljynerotukseen Sadevesiviemäriin

19 97,7 91,7 9 95, 92,5 99, ,2 8,3 7,9 5, B 5,5 118,2 114,7 B 115,3 116,4 116,4 96,6 115,6 99,3 114,7 97, , ,4 36 6, ,3 97,2 94,9 93,2 89,5 5, kv 53 Kymenti 33 95,5 9,4 1 Fence spectator Fence debris Oja Salaoja sepeli Salaoja Salaoja Salaojasepeli