Kuva: Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut. Lapinrauniontie 3, Kaakkuri. Hulevesiselvitys

Transkriptio

1 Kuva: Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Lapinrauniontie 3, Kaakkuri

2

3 ALKUSANAT Lapinrauniontie 3:n hulevesiselvitys on laadittu palvelemaan kohteen asemakaavan laadintaa. Selvityksessä arvioitiin uuden tontin hulevesimääriä ja annetaan ehdotus tontin hulevesien hallintamenetelmistä. Selvitys on laadittu Hätälä Oy:n toimeksiannosta Plaana Oy:ssä, jossa työstä on vastannut Hanna Kaurala, Juha Raappana ja Pauliina Byckling. Oulussa, toukokuu 2018.

4 SISÄLTÖ 1 Selvitysalue Sijainti ja maankäyttö Maaperä ja pohjavedet Nykyinen hulevesiverkosto ja hankkeen vaikutukset hulevesiin Hulevesien hallinta Hulevesin viivytys tontilla Tulvareitit Yhteenvetoa Suositukset asemakaavaa varten... 12

5 1 Selvitysalue 1.1 Sijainti ja maankäyttö Suunnittelukohde, Lapinrauniontie 3, sijaitsee Kaakkurin kaupunginosan korttelissa 75 tonteilla 1 ja 3. Korttelissa sijaitsee nykyisin Hätälä Oy ja yksittäinen omakotitalo. Nykyiseen teollisuusrakennustonttiin liitetään asemakaavanmuutoksessa osa Salotorpanpuistoa. Selvitysalueen pinta-ala on noin 4,1 ha. Alueen lähiympäristö on Metelinkankaan kerrostalovaltaista asuntoaluetta sekä Kaakkurinkankaan ja Kiviharjun pientalovaltaista asuntoaluetta. Kohde rajautuu pohjoisessa Palokankaantiehen, lännessä Lapinrauniontiehen, idässä Oulunlahdentiehen ja etelässä Lapinraunionpolkuun, joka on jalankulku- ja pyöräilyväylä. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lähes kolminkertaistaa tontin rakennusala. Toimintaa tontilla jatkaa Hätälä Oy. Tuotteiden lähtölaiturit säilyvät nykyisellä paikallaan rakennuksen Palokankaantien puolella. Raaka-aineiden tulolaiturit sijoittuvat länsiseinustalle. Teollisuusrakennustontin alue tulee lähes kokonaan olemaan kovia pintoja (katto- tai asfalttipinta). Teollisuustoiminnan laajentuminen vaatii myös jonkin verran uutta aluetta nykyisestä Salotorpanpuistosta. St 815 Kuva 1. Selvitysalue. 5

6 1.2 Maaperä ja pohjavedet Tontin nykyiset korot laskevat pohjoisesta etelään. Tontin maanpinta on nykyään pohjoisosassa noin tasolla 16.0 ja eteläosassa noin 12.0 (N2000). Pohjoisosassa pihan tasaus säilyy ja eteläosassa taso laskee noin 10,8 metriin. Alueen eteläosassa on maanpinnasta lähtien maksimissaan 3,2 m paksu kerros routivaa, sitkeää savista silttiä/laihaa savea, jonka alla on routivaa, keskitiivistä silttistä hiekkamoreenia 2,7 7,4 m paksuudelta. Konehallin kohdalla täytemaan alla on 6,8 7,3 m routivaa, keskitiivistä silttistä hiekkamoreenia/hiekkamoreenia ja tiivis moreeni alkaa tasoväliltä +7,9 +8,8 (7,0 7,7 metrin syvyydeltä maanpinnasta). (Lähde: Geobotnia Oy, Kalajalostamon laajennusosan ja konehallin pohjatutkimus ja perustamistapaesitys) Pohjaveden korkeus vaihteli selvitysalueella syyskuussa välillä 0,4-2,0 metrin syvyydellä nykyisestä maanpinnasta. (Lähde: Geobotnia Oy, Kalajalostamon laajennusosan ja konehallin pohjatutkimus ja perustamistapaesitys) 6

7 2 Nykyinen hulevesiverkosto ja hankkeen vaikutukset hulevesiin Selvitysalueelta ei ole nykyisin liitäntää hulevesiverkostoon. Oulunlahdentien (Seututie 815) varressa kulkeva nykyinen halkaisijaltaan 450 mm hulevesiputki, joka on ja muuttuu selvitysalueen etelänurkalla halkaisijaltaan 315 mm:seksi. Oulunlahdentien varren hulevesiputki on Osuuskauppa Arinan rakennuttama, mutta se on Oulun Veden kunnossapidossa. Putki on rakennettu Hätälän viereisellä tontilla olevan S-marketin hulevesien purkua varten. Hätälän tontin luoteispuolella, Lapinrauniontien varressa, kulkee hulevesilinja, jonka putkikoko vaihtelee mm. Selvitysalueen hulevesijärjestelmän mitoitusta varten määriteltiin rankkasateen aiheuttama mitoitusvirtaama. Virtaama määriteltiin vaiheiden 1 ja 2 maankäytön tilanteissa sekä erikseen määriteltiin tontin eteläosassa pumpattavien hulevesien virtaama. Mitoitussateen rankkuutena käytettiin selvitysalueen pinta-alasta ja rakennetusta ympäristöstä johtuen kestoajaltaan 10 minuutin kerran 5 vuodessa toistuvaa sadetta. Jolloin mitoitussateen rankkuudeksi saatiin 155 l/s*ha. Mitoitus virtaamat eritilanteissa on esitetty taulukossa 2. Vaiheen 1 mukaisessa rakentamisen laajuudessa hulevesien mitoitusvirtaama on 452 l/s ja 453 l/s vaiheessa 2. Vaiheessa 2 pumpattavia hulevesiä on 95 l/s. Pumpattavien hulevesien määrä on 60 m³. Taulukko 1. Mitoitusvirtaamat. Pinnan tyyppi Pinta-ala, ha Valumakerroin VAIHE 1 VAIHE 2 VAIHE 2 Pumpattavat hulevedet Katto 1,26 1,47 0,23 0,9 Asfalttipäällyste 1,96 1,73 0,43 0,8 Nurmi 0,84 0,84 0,24 0,25 Metsä 0,07 0,07 0,10 Mitoitusvirtaama, l/s

8 Kuva 2. Valuma-alueet sekä purkureitit mereen. 8

9 3 Hulevesien hallinta Tontin maaperästä ja pohjaveden läheisyydestä johtuen hulevesien imeytys ei onnistu tontilla. Piha-alueilla esitetään käytettäväksi hulevesiviemäröintiä tontin pohjoisosassa ja mahdollisesti pysäköintialueella sekä pinnan muotoilua. Piha-alueen vedet johdetaan tontin itä- ja länsireunoilta viheralueiden hulevesipainanteisiin, jotka toimivat viivytysrakenteina. Painanteiden syvyys on maksimissaan noin 0,5 m. Tontin itäosan hulevedet johdetaan Oulunlahdentien (seututie 815) varren hulevesiverkkoon ja tontin länsiosan Lapinrauniontien hulevesiverkkoon. Hulevesien viivytyskapasiteetin riittävyyden varmistamiseksi painanteisiin esitetään lisäksi matalaa allasrakennetta tontin itäreunalle. Tontin eteläosan hulevedet johdetaan pintavaluntana viheralueelle hulevesipainanteeseen, josta ne kerätään maanalaiseen vesisäiliöön, josta vedet pumpataan Oulunlahdentien hulevesiverkkoon. Hulevesien hallinnan periaatteet selvitysalueella on esitetty kuvassa 3. Kuvissa 4 ja 5 on periaatekuvat hulevesipainanteesta ja hulevesisäiliöstä. Kattovedet johdetaan rännikaivojen kautta tontin hulevesiverkostoon ja viivytysrakenteisiin. Kuva 3. Hulevesien hallinnan periaatteet selvitysalueella. 9

10 Kuva 4. Periaatekuva hulevesipainanteesta (Mukaelma kuvasta Pisara, Hulevesiallas, hameenlinna.fi) Kuva 5. Periaatekuva ankkuroidusta hulevesisäiliöstä (uponor.fi). 3.1 Hulevesin viivytys tontilla Lähtökohtana on viivyttää tontilla hulevesiä mahdollisimman pitkään ennen niiden johtamista Oulun kaupungin hulevesiverkostoon. Viivytysrakenteiden mitoitustilavuutena on käytetty 1 m 3 jokaista sataa vettä läpäisemätöntä neliömetriä (100 m 2 ) kohden. Suunnittelukohteen rakennusvaiheen 2 toteuduttua läpäisemättömien pintojen (katto ja asfaltti) yhteispinta-alaksi muodostuu noin m 2, jolloin huleveden viivytystarve tontilla olisi noin 320 m 3. Viivytys suunnittelualueella on esitetty toteutettavaksi tontilla sijaitsevilla hulevesipainanteilla, tontin itäosan viivytyslammikolla sekä maanalaisella hulevesisäiliöllä. Tontin kaakkois- ja luoteisosan hulevesipainanteisiin ja vesilammikkoon arvioidaan mahtuvan vettä yhteensä noin 260 m 3. Tontin lounaisosan pumpattavien hulevesien määräksi on lisäksi arvioitu noin 60 m 3, jotka kerätään viivytystä varten rakennettavaan maanalaiseen vesisäiliöön. Hulevedet on esitetty johdettavaksi kolmesta kohdasta Oulun kaupungin hulevesiverkostoon (kuva 3). Hulevesien viivytysaikana on laskennassa käytetty 12 tuntia. Viivytyksen kautta hulevettä virtaisi Oulunlahdentien varren hulevesiputkeen arviolta noin 4,5 litraa sekunnissa ja Lapinrauniontien varren hulevesiputkeen noin 3 litraa sekunnissa. Ø 315 mm muoviputken kapasiteetti on keskimäärin noin 60 litraa sekunnissa ja Ø 400 mm muoviputken noin 90 litraa sekunnissa. Selvitysalueen luoteisosan hulevesimäärän osuus olisi noin 5 % Lapinrauniontien varren putkiston kapasiteetista ja selvitysalueen kaakkois- ja eteläosan hulevesimäärän osuus noin 5 % Oulunlahdentien eteläpuolisen putkiston kapasiteetista. 10

11 3.2 Tulvareitit Viivytyslaskelmissa hulevesien määrä on laskettu kestoajaltaan 10 minuutin ja kerran 5 vuodessa toistuvan sateen mukaan. Rankemman sateen varalle maanalainen hulevesisäiliö on varustettava ylivuotoputkella. Lisäksi säiliö on ankkuroitava pohjaveden läheisyyden ja nosteen vuoksi. Selvitysalueen tulvareitiksi esitetään tontin länsipuolella Salotorpanpuiston kautta kulkevaa laskuojaa ja eteläreunalla Oulunlahdentien varren ojaa, josta on yhteys ritiläkantisen kaivon kautta etelän suunnan hulevesiverkostoon (kuva 6). Oulunlahdentien alikulkukäytävän leikkauksen yläluiskan korkeus on tasolla +12,5 ja Oulunlahdentien avo-ojan eteläpään korkeus +11,8 (ritiläkantinen kaivo). Salotorpanpuiston kevyen liikenteen väylän alittavan rummun korkeus on tasolla +11,3-11,4 m, mikä mahdollistaa tulvavesien kulun tätä kautta laskuojaan, eikä tulvavesi kulkeudu täten alikulkukäytävään. Maastotarkastelun perusteella Salotorpanpuiston avo-ojaa perkata ja kevyen liiketeen väylän alittavan rumpuputken tukkeuma avata. Tällöin hulevedet on mahdollista purkaa tontilta hallitusti mahdollisen tulvatilanteen aikana, ei tulvavedet kulkeudu Oulunlahdentien alikulkukäytävään. Kuva 6. Tulvareitit. 11

12 3.3 Yhteenvetoa Hulevesiselvityksen perusteella nykyiseen hulevesiverkostoon tontilta tuleva hulevesien lisäkuormitus jää tontilla tapahtuvan viivytyksen vaikutuksesta pieneksi. Hätälän tontin hulevesien osuus nykyisten hulevesiputkien kapasiteetista on arviolta 5-10 %. Tehokas hulevesien viivytys tontilla tasaa hyvin sadannan kuormia. S-marketin tontin pinta-ala on noin 1,52 ha ja alue on lähes kokonaan kovia pintoja (katto + asfaltoitu piha). S-marketin tontin hulevesien laskennallinen mitoitusvirtaama olisi kovien pintojen osalta noin 170 l/s mitoittavan rankkasateen aikana. Maastotarkastelujen perusteella suurin osa S-marketin pihan hulevesistä kulkeutuu vietolla reuna-alueiden painanteiden kautta Oulunlahdentien avo-ojaan, mikä viivyttää ja vähentää nykyisen hulevesiputkiston kuormitusta. S-Marketin pihalta lähtevän hulevesiputki on halkaisijaltaan 250 mm, jonka kapasiteetti on arviolta noin 60 litraa sekunnissa. S-Marketilta lähtevä putki liittyy Oulunlahdentien hulevesiputkeen, jonka halkaisija vaihtelee mm (kapasiteetit noin litraa sekunnissa). Laskelmien mukaan Oulunlahdentien varren putkilinjassa on hyvin vapaata kapasiteettia ja Hätälän tontin hulevesien viivytysten ansiosta lisävirtaama nykyiseen putkilinjaan on pieni (noin 5 l / s). Täten nykyisen putkilinjan kapasiteetti ei ylity. Hulevesien viivytysrakenteet on sijoitettava tontin alueelle ja niiden vaatimat tilavaraukset tulee ottaa huomioon tontin käytön tarkemmassa jatkosuunnittelussa. Kattovesien ja pihavesien hallinta sekä viivytysrakenteet tulee myös sovittaa yhteen. Oulun veden kunnossapidossa olevaan Oulunlahdentien varren hulevesiputkeen (Osuuskauppa Arinan rakennuttama) voidaan johtaa Hätälän tontin hulevesiä hulevesiselvityksessä esitetyn viivytyksen kautta. Hulevesiviemäriin liittymisestä on sovittava osuuskauppa Arinan kanssa (Lähde: Oulun Vesi: sähköposti , Veli-Matti Hyyrynen). 4 Suositukset asemakaavaa varten Asemakaavamääräyksillä ja ympäristöluvilla voidaan antaa tontti-, liikenne- ja viheralueille hulevesien hallintaa koskevia määräyksiä. Nämä määräykset ja viranomaisohjeet voivat sisältää mitoitusta sekä teknisiä ratkaisuja koskevia vaatimuksia. Lapinrauniontie 3:n asemakaavaan suositellaan sisällytettäväksi määräys hulevesien viivyttämisestä esim. seuraavasti: Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää tontilla. Viivytysrakenteiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m 3 ) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä neliömetriä (100 m 2 ) kohden. Asemakaavassa ei suositella annettavaksi liian yksityiskohtaisia määräyksiä hulevesien käsittelylle, vaan rakentajalla tulee olla mahdollisuus suunnitella hulevesien viivyttäminen haluamallaan tavalla. 12