Raholan asemakaavan nro 8436 hulevesiselvitys- ja suunnitelma

Transkriptio

1 Raholan asemakaavan nro 8436 Donna id: Infran hankenumero: Tampereen Infra Erikoissuunnittelija Pekka Heinonen Tampereen Infra PL Tampere Käyntiosoite Frenckellinaukio 2E Puhelin Faksi

2 Raholan asemakaavan nro 8436 Sisällys Johdanto... 1 Suunnittelualueen nykytilan kuvaus Suunnittelualueen maaperä... 1 Valuma-alueet... 1 Tulevan maankäytön vaikutukset Tulevan maankäytön vaikutukset huleveden virtaussuuntiin Maankäytön muutoksen vaikutus valumakertoimiin Tulevan maankäytön vaikutukset huleveden määrään Tulevan maankäytön vaikutukset huleveden laatuun... 5 Suositeltava hulevesien hallintaratkaisu Tarvittava viivytystilavuus Suositeltavat viivytysrakenteet Tontin pohjoispuoleinen hulevesiuoma... 9 Tulvareitit... 9 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta Ehdotus kaavamääräyksiksi Yhteenveto Liitteet Liite 1. Valuma-aluekartta Liite 2. Huleveden hallintasuunnitelma

3 Raholan asemakaavan nro Johdanto Tässä hulevesiselvityksessä ja suunnitelmassa työssä selvitettiin Raholan asemakaavan nro muutoksen vaikutukset hulevesien hallinnan näkökulmasta. Työn aikana laadittiin myös asemakaavatasoinen suunnitelma kaava-alueen hulevesien johtamisesta sekä suunnitelma tarvittavien huleveden hallintarakenteiden sijoittamisesta kaavaalueen tulevassa maankäyttötilanteessa. Suunnitelma on laadittu asemaakaava nro päivätyn viitesuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa kaavan ehdotusvaiheessa. 2 Suunnittelualueen nykytilan kuvaus Tässä selvityksen suunnittelualueena on kaava-alue, sillä kaava-alueen valuma-alue on verrattain pieni, eikä kaava-alueen hulevesien johtamisesta aiheudu merkittävää riskiä vastaanottavalle verkostolle, mikäli viivytysjärjestelmä toteutetaan asianmukaisesti. Kaava-alueen pinta-ala on noin 1,2 ha. Kaava-alueella sijaitsee nykytilanteessa yksi rakennus muun alueen ollessa lähinnä nurmi- ja sorapintaista. Alue viettää nykytilanteessa alueen pohjoispäässä sijaitsevalta rinteeltä etelään päin kohti Voionmaankatua. 2.1 Suunnittelualueen maaperä Suunnittelualueen maaperä on hietaa. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue Epilänharju-Villilän pohjavesialue sijaitsee suunnittelualueen pohjoispuolella siten, että pohjavesialueen raja sijaitsee suunnittelualueen pohjoisrajan ja piikahaanpuiston välissä. Kuva 1. Maaperäkartta, lähde: paikkatietoikkuna.fi 3 Valuma-alueet Työn yhteydessä laaditussa valuma-alueselvityksessä määritettiin seitsemän valumaaluetta, joista tarkemmin tarkasteltiin valuma-aluetta nro. 1, jolle kaava-alue sijoittuu. Kaava-alue sijaitsee tarkemmin valuma-alueen 1. osavaluma-alueella 1.3, jonka pintaala on noin 12,7 ha. Osa-valuma-alue 1.3 on esitetty kuvassa 2.

4 Raholan asemakaavan nro Kuva 2. Valuma-alue 1.3 Valuma-alueen 1.3 hulevedet johtuvat valuma-alueen etelälaidalla sijaitsevaan Tampereen kaupungin taimitarhaan ja imeytyvät siellä maaperään. Kyseiselle valumaalueelle ei siis ole osoitettavissa selvää purkureittiä. Suurilla sademäärillä on kuitenkin todennäköistä, että osa valuma-alueen hulevesistä johtuu pintavaluntana taimitarhan eteläpäähän ja edelleen valuma-alueelle 1.2. Valuma-alueet on esitetty liitteessä 1. Valuma-alueen 1,3 itäpuoleisen alueen hulevedet johtuvat taimitarhaan pintavaluntana osittain Voionmaankadun kuivatusojan kautta. Valuma-alueen länsipuoliset hulevedet johtuvat taimitarhaan pintavalunnan lisäksi Voionmaankadulle osittain rakennetun hulevesiviemäröinnin kautta, joka purkaa hulevedet taimitarhaan. Voionmaankadun kuivatusojat ovat vasta saneerattuja ja täten huleveden välityskyky on hyvä. Kuvassa 3. On esitetty Voionmaankadun kuivatusojan purkukohta taimitarhaan.

5 Raholan asemakaavan nro Kuva 3. Voionmaankadun kuivatusojan purku Tampereen kaupungin taimitarhaan kadun itäpäässä, kuva: Pekka Heinonen Kuva 4. Voionmaankadun kuivatusoja kadun itäpäästä kuvattuna, kuva: Pekka Heinonen

6 Raholan asemakaavan nro Tulevan maankäytön vaikutukset Oheisessa kappaleessa käsitellään kaava-alueen maankäytön muutoksen vaikutusta huleveden virtaussuuntiin, valumakertoimiin, huleveden määrään ja laatuun. 4.1 Tulevan maankäytön vaikutukset huleveden virtaussuuntiin Esitettävän asemakaavamuutoksen mukaisella maankäytön muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta valuma-alueen virtaussuuntiin. Tämän hetkisessä tilanteessa kaava-alueen hulevedet imeytyvät osittain tontille ja kulkeutuvat tontilta Voionmaankadulle. Esitettävän asemakaavamuutoksen mukaisessa maankäyttötilanteessa kaava-alueen katto- ja asfalttipinnoilla syntyvät hulevedet johdettaisiin viivytysrakenteiden kautta Voionmaankadun hulevesiviemäriin. Hulevesiviemäröinnin kautta hulevedet johtuisivat kaava-alueen eteläpuolella sijaitsevaan Tampereen kaupungin taimitarhaan. 4.2 Maankäytön muutoksen vaikutus valumakertoimiin Oheisissa taulukoissa on esitetty valumakertoimen muutos valuma-aluetasolla sekä kaava-alueen sisällä. Taulukko 1. Valuma-alueen 1.3 valumakerroin nykyisellä maankäytöllä VALUMA-ALUEEN 1.3 VALUMAKERROIN NYKYISELLÄ MAANKÄYTÖLLÄ Maankäyttötyyppi A (ha) Valumakerroin % osuus Kattopinta 0,06 0,90 0,5 % Asfalttipinta 1,15 0,85 9,0 % Rivitaloalue 0,72 0,40 5,7 % Sorapinta 0,20 0,30 1,6 % Pientaloalue 1,43 0,30 11,2 % Kasvipeitteinen alue 9,18 0,20 72,1 % Kok. valuma-alue 12,74 0,29 100,0 % Taulukko 2. Valuma-alueen 1.3 valumakerroin tulevalla maankäytöllä VALUMA-ALUEEN 1.3 VALUMAKERROIN TULEVALLA MAANKÄYTÖLLÄ Maankäyttötyyppi A (ha) Valumakerroin % osuus Kattopinta 0,28 0,90 2,2 % Asfalttipinta 1,24 0,85 9,7 % Rivitaloalue 0,72 0,40 5,7 % Sorapinta 0,15 0,30 1,2 % Pientaloalue 1,43 0,30 11,2 % Kasvipeitteinen alue 8,92 0,20 70,0 % Kok. valuma-alue 12,74 0,30 100,0 % Maankäytön muutoksella ei ole käytännössä vaikutusta kuvassa 2. ja liitteessä 1. esitetyn valuma-alueen 1.3 valumakertoimeen. Valuma-alueen valumakerroin kasvaisi nykyisestä 0,29:sta 0,30:een. Täten valuma-alueen mittakaavassa syntyvien hulevesien määrä pysyisi lähes nykyisellään.

7 Raholan asemakaavan nro Taulukko 3. Kaava-alueen valumakerroin nykyisellä maankäytöllä KAAVA-ALUEEN VALUMAKERROIN NYKYISELLÄ MAANKÄYTÖLLÄ Maankäyttötyyppi A (ha) Valumakerroin % osuus Kattopinta 0,06 0,90 5,0 % Sorapinta 0,20 0,30 16,8 % Kasvipeitteinen alue 0,93 0,20 78,2 % Kok. valuma-alue 1,19 0,25 100,0 % Taulukko 4. Kaava-alueen valumakerroin tulevalla maankäytöllä KAAVA-ALUEEN VALUMAKERROIN TULEVALLA MAANKÄYTÖLLÄ Maankäyttötyyppi A (ha) Valumakerroin % osuus Kattopinta 0,28 0,90 23,3 % Asfalttipinta 0,10 0,85 8,3 % Sorapinta 0,15 0,30 12,5 % Kasvipeitteinen alue 0,67 0,20 55,8 % Kok. valuma-alue 1,20 0,43 100,0 % Kaava-alueen valumakerroin kasvaisi merkittävästi kovien pintojen lisääntyessä nykyisestä. Valumakerroin kasvaisi nykyisestä 0,25:sta 0,43:een. Tulevassa maankäyttötilanteessa lähes puolet satavasta vedestä muuttuisi siis pintavalunnaksi. Tämä aiheuttaa tarpeen alueella syntyvien hulevesien suunnitelmalliselle hallitsemiselle. 4.3 Tulevan maankäytön vaikutukset huleveden määrään Valumakertoimen kasvaminen kaava-alueella lähes kaksinkertaistaa kaava-alueella syntyvän huleveden määrän. Sadetapahtumalla, jonka aikana sataa noin 10 mm vettä ja sateen intensiteetti on 160 l/s/ha, kaava-alueella muodostuva virtaama on noin 48 l/s. Kaavamuutoksen mukaisen maankäytön muutoksen myötä virtaama olisi vastaavalla sateella noin 83 l/s. Voionmaankadulla kulkee 300 mm betoniviemäri, johon kaava-alueen hulevedet esitetään johdettavaksi. Tähän hulevesiviemäriin johdetaan hulevesiä Voionmaankadulta noin 300 metrin matkalta sekä kadun molemmin puolin sijaitsevien kiinteistöjen hulevesiä. 4.4 Tulevan maankäytön vaikutukset huleveden laatuun Tulevalla maankäytöllä ei ole merkittäviä vaikutuksia huleveden laatuun, sillä syntyvien hulevesien voidaan arvioida olevan verrattain puhtaita. Kaava-alueesta tulee olemaan kattopintaa noin 23 %, joilla muodostuvia hulevesiä voidaan pitää maanpinnalla syntyviä vesiä puhtaampina. Asfalttialueita tulee olemaan noin 8 %. Asfaltoiduilta alueilta voidaan olettaa kulkeutuvan pieniä määriä öljyjä sekä muita katualueille tyypillisiä epäpuhtauksia. 5 Suositeltava hulevesien hallintaratkaisu Huleveden hallintaratkaisuksi esitetään huleveden viivyttämistä kaava-alueella ja johtamista viivytysrakenteiden kautta Voinmaankadun hulevesiviemäriin. Kaava-alue rajautuu pohjoisosassa Piikahaan puistoalueen rinteeseen, josta voi johtua kaavaalueelle hulevesiä rankkasadetapahtumissa. Tästä syystä kaava-alueen pohjoislaidalle esitetään kaavamääräystä, joka mahdollistaisi hulevedet tontin ohi johtavan uoman rakentamisen tulevaisuudessa, mikäli esimerkiksi sulamisvedet osoittautuvat ongelmaksi

8 Raholan asemakaavan nro tulevaisuudessa. Huleveden viivytysrakenteiden ja mahdollisen hulevesiuoman ohjeellinen sijainti on esitetty liitekartassa Tarvittava viivytystilavuus Viivytystilavuudeksi esitetään Tampereella käytetyn hule-9 kaavamääräyksen mukaista viivytystilavuutta. Tällöin tontilla syntyviä hulevesiä tulee viivyttää 1 kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä neliömetriä kohden. Viivytysrakenteisiin ei tule asentaa liian suurta purkuputkea, jotta viivytysrakenteet toimivat hule-9 kaavamääräyksen mukaisesti. Viivytystilavuus riittäisi tällöin kerran viidessä vuodessa toistuvan kymmenen minuutin mittaisen sadetapahtuman varastointiin kokonaisuudessaan katto- ja asfalttipinoilta. Sadetapahtuman intensiteetti on noin 160 l/s/ha ja sen aikana sataa noin 10 mm vettä. Kaava-alueelle on suunniteltu kattopinta-alaa noin 2800 m 2 ja asfalttipinta-alaa noin 1000 m 2. Täten kaava-määräyksen mukainen, tarvittava viivytystilavuus olisi noin 38 m Suositeltavat viivytysrakenteet Kaava-alueelle suunnitellaan kehitysvammaisten asumista sekä vuokra-asumista, jonka vuoksi avorakenteisten, maanpäällisten huleveden viivytysaltaiden rakentamista ei suositella. Viivytystilavuuden toteuttamiseen suositellaan käytettäväksi maan-alaisia viivytysrakenteita, kuten viivytyskasetteja. Käytettäessä kasettirakennetta varmistuttaisiin myös viivytysrakenteiden huollettavuudesta. Oheisissa kappaleissa on esitetty esitettävien viivytysrakenteiden tarkemmat tiedot. Viivytysrakenteet tulee asentaa valmistajan ohjeiden mukaisesti. Rakenteiden sijoittelussa liitteessä 2. esitetylle kartalle on huomioitu seuraavia suojaetäisyyksiä: - 5 m etäisyys rakennuksista m päähän kellaritiloista - 3 m etäisyys puustoon Liitteessä 2. On esitetty myös pinnat, joilta hulevedet johdetaan eri viivytysrakenteisiin. Viivytyrakenne 1. Viivytysaltaaseen numero 1. johdettaisiin kattovedet viitesuunnitelmassa merkityltä rakennukselta A ja D, jätehuolto- ja autokatoksen kattovedet sekä viereisen asfaltoidun alueen hulevedet. Pinta-ala, jolta hulevesiä johdettaisiin viivytysrakenteeseen 1, olisi yhteensä noin 1330 m 2. Täten kaava-määräyksen mukainen viivytystilavuus olisi 1,33 m 3. Liitteessä 2. On esitetty myös laskennallinen tilantarve hulevesikasetteja käyttämällä. Viivytysrakenteen vesitilavuus olisi tällöin 14,7 m 3. Kuvassa 5. on esitetty alustava tilavaraus huleveden viivytysrakenteelle kaseteilla toteutettuna. Viivytystilavuus saavutettaisiin käyttäen 36 kpl. kasetteja. Rakenteen korkeus olisi 1,2 m, leveys 2,4 m ja pituus 5,4 m.

9 Raholan asemakaavan nro Kuva 5. Viivytysrakenne 1. Viivytyrakenne 2. Viivytysaltaaseen numero 2. johdettaisiin kattovedet viitesuunnitelmassa merkityltä rakennuksilta B, E ja F. Pinta-ala, jolta hulevesiä johdettaisiin viivytysrakenteeseen 2, olisi yhteensä noin 990 m 2. Täten kaava-määräyksen mukainen viivytystilavuus olisi 9,9 m 3. Liitteessä 2. On esitetty myös laskennallinen tilantarve hulevesikasetteja käyttämällä. Viivytysrakenteen vesitilavuus olisi tällöin 11,5 m 3. Kuvassa 6. on esitetty alustava tilavaraus huleveden viivytysrakenteelle kaseteilla toteutettuna. Viivytystilavuus saavutettaisiin käyttäen 28 kpl. kasetteja. Rakenteen korkeus olisi 1,2 m, leveys 2,4 m ja pituus 4,2 m.

10 Raholan asemakaavan nro Kuva 6. Viivytysrakenne 2. Viivytyrakenne 3. Viivytysaltaaseen numero 3. johdettaisiin kattovedet viitesuunnitelmassa merkityltä rakennuksilta C ja G, viereisten asfaltoitujen alueiden hulevedet sekä autokatoksen kattovedet. Pinta-ala, jolta hulevesiä johdettaisiin viivytysrakenteeseen 3, olisi yhteensä noin 1430 m 2. Täten kaava-määräyksen mukainen viivytystilavuus olisi 14,3 m 3. Liitteessä 2. On esitetty myös laskennallinen tilantarve hulevesikasetteja käyttämällä. Viivytysrakenteen vesitilavuus olisi tällöin 14,7 m 3. Kuvassa 7. on esitetty alustava tilavaraus huleveden viivytysrakenteelle kaseteilla toteutettuna. Viivytystilavuus saavutettaisiin käyttäen 36 kpl. kasetteja. Rakenteen korkeus olisi 1,2 m, leveys 2,4 m ja pituus 5,4 m.

11 Raholan asemakaavan nro Kuva 7. Viivytysrakenne Tontin pohjoispuoleinen hulevesiuoma Tontin pohjoisrinteeseen esitetään oja-3 kaavamerkintää, joka mahdollistaisi hulevedet tontin ohi johtavan uoman rakentamisen tulevaisuudessa, mikäli esimerkiksi sulamisvedet osoittautuvat ongelmaksi tulevaisuudessa. Mahdollisesti toteutettavan hulevesiuoman leveydeksi esitetään 1 m ja syvyydeksi cm. Uomaan tulee asentaa kiviverhoilu niiltä, jolla pyritään ehkäisemään eroosiota. Uoman kunnossapitotoimenpiteiden tarve tulee tarkistaa vuosittain. Uoman sijainti tulee suunnitella tarkemmin, mikäli sen toteuttaminen katsotaan myöhemmin tarpeellisesti. Tontin pohjoisreunan maasto on korkeusasemaltaan vaihtelevaa ja maaperä on osittain kalliota, joka tekee uoman rakentamisesta haasteellista. Maaperä lisäksi uoman tarkkaan sijaintiin vaikuttaa olemassa oleva puusto, jonka säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota. Uoman tulisikin mahdollisesti kiertää tarvittavat puut sekä kalliot toteutuksen optimoimiseksi. 6 Tulvareitit Huleveden viivytysrakenteet tulee varustaa ylivuotoputkella. Mikäli viivytysrakenteet tulvivat merkittävässä rankkasadetapahtumassa hulevettä maanpinnalle, johtuvat

12 Raholan asemakaavan nro tulvavedet kuitenkin pintavaluntana rakennusten välistä kohti Voionmaankatua aiheuttamatta merkittävää haittaa. Kaava-alue viettää kokonaisuudessaan Pohjoiseteläsuunnassa kohti Voionmaankatua. Voionmaankadun hulevedet johtuvat kadun kuivatusojia pitkin Tampereen kaupungin taimitarhaan. 7 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta Rakentamisen aikaiset hulevedet ovat laadultaan huonoja mm. veden mukana kulkeutuvan kiintoaineksen vuoksi. Rakentamisen aikaiset hulevedet tulee käsitellä väliaikaisilla ratkaisuilla kaava-alueen sisällä. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaan tarkoitettujen rakenteiden sijaintia voidaan muuttaa rakennustyömaalla tarpeen mukaan. Huleveden hallintaan tarkoitettuja kaivoja ja putkia voidaan hyödyntää rakentamisen aikaisten hulevesien johtamisessa, mutta viivytysrakenteisiin ei rakentamisen aikaisia vesiä tule johtaa rakenteiden tukkiutumisvaaran vuoksi. Kaava-alueelle voidaan esimerkiksi muotoilla painanteita niille paikoille, joihin hulevettä luontaisesti työmaalla kerääntyy. Painanteiden reunat voidaan rakentaa esimerkiksi murskeesta ja suodatinkankaasta ja toteuttaa painanteesta hallittu purku haluttuun purkupaikkaan. 8 Ehdotus kaavamääräyksiksi Tonttikohtaisesta huleveden hallinnasta esitetään määrättäväksi asemakaavassa siten, että asemakaavan muutoksessa käytettäisiin hule-9 kaavamääräystä. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden (1m 3 /100m 2 ). Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Kaava-alueen pohjoisreunalle Liitekartassa 2. Esitetyn ojan kohdalle esitetään kaavamääräystä Oja-3. Avo-ojaa varten varattu alueen osa, jonka sijainti on ohjeellinen 9 Yhteenveto Kaava-alueella syntyvät verrattain nopean virtausnopeuden ja suuren hulevesimäärän tuottavat katto- ja asfalttipinnat viemäröitäisiin viivytysrakenteiden kautta Voionmaankadulla sijaitsevaan hulevesiviemäriin. Erilisiä viivytysrakenteita rakennettaisiin kaava-alueelle kolme kappaletta. Hulevesien hallintaa koskevaksi kaavamääräykseksi ehdotetaan hule-9 kaavamääräystä. Tampereen Infra Erikoissuunnittelija Pekka Heinonen