Verisuonien ja sydämen patologiaa
|
|
- Akseli Juusonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ödeema Verisuonien ja sydämen patologiaa Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Ödeema tarkoittaa epänormaalia nesteenkertymistä intersellulaaritiloihin tai ruumiinonteloihin. Ödeema voidaan jakaa joko yleiseen tai paikalliseen ödeemaan. Termi anasarca tarkoittaa vakavaa yleistynyttä subkutaanisessa kudoksessa esiintyvää turvotusta Käsitteet hydrothorax, hydropericardium, hydroperitoneum (tavallisimmin ascites). Ei-tulehdusperäinen ödeema sisältää vähän proteiineja ja muita kolloideja ja kulkee nimellä transudaatti. Sen paino on yleensä alle 1.012, sen sijaan inflammatoorinen ödeema sisältää paljon proteiineja ja sen paino on tavallisesti yli Ruumiimme nestetasapainoa säätelevät Starlingin lain mukaan hydrostaattinen paine ja osmoottinen paine. Kapillaarien arteriolisessa päässä hydrostaattinen paine on elohopeamillimetriä, kun taas venapäässä se on elohopeamillimetriä. Plasman kolloidiosmoottinen paine on Yleistynyt ödeema Sen sijaan interstitiaalisen kudoksen kolloidiosmoottinen paine ja hydrostaattinen paine tasaavat toisensa. Tästä johtuu, että kapillaarien arteriolisessa päässä neste siirtyy kudoksiin ja venapäässä se palaa kudoksista verenkiertoon. Tämä palautuminen ei kuitenkaan ole aivan täydellistä, vaan osa palaa lymfakierron mukana. Kehitykselle on edellytyksenä 1. Hydrostaattisen paineen nouseminen veressä 2. Vähentynyt osmoottinen paine veressä 3. Lisääntynyt osmoottinen paine interstitiaalinesteessä, joka tavallisimmin liittyy natriumin retentioon Esimerkkitapauksia em. ovat sydämen vajaatoiminta ja munuaistauti. 1
2 Ödeemakäsite kliinisesti Ruumiin alaosissa esiintyvä subkutaaninen ödeema on tavallisesti merkki oikean kammion pettämisestä. Nefroottisen syndrooman yhteydessä, joka on käsite, mikä pitää sisällään useita munuaistauteja. Tähän liittyy glomerulusten epänormaali permeabiliteetti samoin tavallisesti voimakas hypoprotenemia, joka näkyy hyvin laaja-alaisena kehon ödeemina ja erityisesti silmien ympärillä esiintyvänä periorbitaaliödeemina. Puhutaan myös pitting-ödeemasta. Pulmonaariödeema on merkki vasemman kammion pettämisestä. Aivoödeemaa esiintyy esimerkiksi aivojen vammojen yhteydessa meningiitin, enkefaliitin ja hypertensiivisten kriisien yhteydessä ja myös tapauksissa, missä venapaluu aivoista on tukkiutunut. Ödeeman kliininen korrelaatio Subkutaaninen ödeema heijastuu esim. huonontuneena haavojen paranemisena. Pulmonaarinen ödeema aiheuttaa heikentynyttä hengitysfunktiota. Ödeema kertyy aluksi kapillaarien ympärille, mutta täyttää myöhemmässä vaiheessa myös alveolaaritilat. Ödeema keuhkoissa on suosiollinen bakteerikasvun maaperä, joka johtaa hyvin äkkiä hypostaattiseen pneumoniaan. Aivoödeema sen sijaan on vakava tila ja voi olla hyvin nopeasti letaali johtuen siitä, että aivot voivat hernioitua esimerkiksi foramen magnumiin. Muita ödeeman syitä: Paikallinen ödeema 1. Nälkätila (alentunut proteiinien määrä plasmassa) 2. Maksakirroosissa (huonontunut seerumin proteiinien synteesi maksassa) 3. Proteiineja menetetään myös suolistosairauksien yhteyksissä On tavallisesti syynä: 1. Veren lisääntynyt hydrostaattinen paine 2. Lisääntynyt kapillaarien permeabiliteetti 3. Lymfaattisen paluun heikentyminen 4. Myös malabsorptiosyndroomat johtavat proteiinien katoon 2
3 Esimerkkejä paikallisesta ödeemasta ovat: Inflammaatio, johon liittyy lisääntynyt endoteelin permeabiliteetti ja huonontunut venapaluu, tämä heijastuu inflammaation käsitteenä tumor (turvotus), inflammaation yhteydessä myös plasmaproteiinit virtaavat kudoksiin, jotka lisäävät interstitiaalista osmoottista painetta ja täten lisäävät jälleen turvotusta. Huonoa venapaluuta voidaan tavata esimerkiksi alaraajoissa obstruktiivisen tromboosin ja suonikohjujen yhteydessä. Lymfanodusobstruktiota voidaan nähdä kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä. Esimerkiksi karsinooman yhteydessä joudutaan usein poistamaan imurauhasia, jolloin lymfakierto huononee esimerkiksi rintasyövän yhteydessä. Trombosis Mitkä kolme tekijää suosivat trombin muodostusta Verisuoneen tai sydämeen syntyvä kiinteä massa, jota ympäröi elävä verisuoni nimellä trombi. Trombista lähtevä pala, joka kulkee verenkierron mukana on embolus tai trombiembolus. Trombi ja embolismi ovat niin lähellä toisiaan, että usein puhutaan myös tromboemboliasta. 1. Muutokset suonen seinämässä korkean verenpaineen aikaansaama mikrotrauma tupakansavu korkeat lipidipitoisuudet bakteeritoksiinit immunologinen vaurio atheroma endokardiumin vaurio 2. Veren virtauksessa normaalisti veri virtaa laminaarisesti jos laminaarinen virtaus muuttuu turbulentiksi tai verenvirtaus hidastuu (staasi) alttius trombimuodostumiselle lisääntyy läppävika eteisvärinä sydäninfarkti 3. Veressä tapahtuvat muutokset, jotka suosivat hyperkoagulaatiota dehydraatiot hydraatiot hyperviskositeetti protrombiinisten aineiden määrän lisääntyminen antitromboottisten aineiden puute kliinisesti esim. pitkittynyt vuodelepo 3
4 Trombin kohtalo postoperatiivinen tila palovammat laajat traumat sydämen vajaatoiminta laajalle levinnyt maligniteetti paljon estrogeenia sisältävät E-pillerit 1. Resoluutio 2. Organisaatio Trombin sisältö voi rekanalisoitua, jolloin veri pääsee jälleen virtaamaan, mutta ei yhtä tehokkaasti kuin suonessa, missä trombia ei esiinny. 3. Trombista lähtee liikkeelle kappaleita Trombin morfologia Trombien mielipaikat Trombeja voi esiintyä sekä arterioissa että venoissa. Arteriatrombi on yleensä kliinisesti valkoinen väriltään. Venatrombi on yleensä punaisempi. Arteriatrombi kasvaa tavallisesti verenvirtaussuuntaa vastaan. 1. Suonten haarautumiskohdat 2. Sydämen läppien, alaraajojen laskimoläppien alueet 3. Suonten kaarevat kohdat Venatrombi kasvaa virtaussuunnan mukaisesti. Mitkä tekijät suosivat venatrombien syntymistä alaraajoihin? 1. Korkea ikä 2. Pitkä vuodelepo 3. Immobilisaatio 4. Sydämen toiminnan vaje 5. Vakava trauma 6. Palovammat 7. Postoperatiivinen ajanjakso 8. Synnytyksen jälkeinen aika 9. Pitkälle edennyt syöpä 10. Lähes kaikki vakavat sairaudet 11. Korkea-estrogeenisten ehkäisypillereiden käyttö 4
5 Embolia Embolia on verenkierron mukaan kulkeva kappale. Embolia voi olla siis 1. Trombi - venatrombi - arteria/sydän trombi 2. Rasvaa (rasvaembolia) - liittyy pitkien putkiluiden murtumiin - harvemmin rasvamaksaan - hyperlipidemioissa 3. Kaasuembolia - komplikaatio verensiirroissa - head and neck -kirurgian komplikaatio - hemodialyysin komplikaatio - kriminellit abortit - hedelmättömyystutkimuksien komplikaatio - sukeltajantauti 4. Tuumoriembolia - yleensä tapahtuu kapillaarien ja venojen kautta - munuaissolukarsinooma leviää tyypillisesti vena cava inferioria pitkin 5. Ateromatoottinen embolia - ateroomasta lähtee kappale liikkeelle 6. Amnionesteen embolia - laittomien aborttien komplikaatio - harvinainen normaalin raskauden komplikaatio - DIC 7. Vierasesine-embolia - esim. luoti, verensiirrossa käytetty muovikappale 8. Paradoksaalinen embolia - aukko joko sydämen eteisten tai kammioiden seinämässä Iskemia Tarkoittaa riittämätöntä veren saantia kudokseen. Iskemian harmilliset vaikutukset ovat 1. Hypoksia - hypoksinen hypoksia = alhainen hapen osapaine, syynä esim. vajaa hengitystoiminta - aneeminen hypoksia, jossa veren hapen kuljetuskyky on alentunut - iskeeminen hypoksia, verenvirtaus on alentunut (joko arteria tai venapuolen) - histotoksinen hypoksia, jossa hapesta kilpailee esim. hiilimonoksidi eli häkä tai syanidi (molemmat ovat myrkytystapauksia) 2. Malnutritio 3. Johtaa aineenvaihduntatuotteiden kertymiseen kudoksiin 5
6 Iskemian yleiset syyt Paikalliset syyt Sydämen vajaatoiminta Sokki Eteisvärinä Sydäninfarkti Keuhkoembolia johtaa sydämen oikean kammion pettämiseen Arterian tukos, joka tavallisesti on itse ateroman aiheuttama tai ateromaan liittyvän tromboembolian aiheuttama. Venatukos esim. suolistotyrä tai elimen kääntyminen akselinsa ympäri, kuten kivekset tai ovario. Pienen suonen obstruktio kuten arterioli, venuli tai kapillaari. Tavallisesti immunokompleksivälitteisen taudin aiheuttama kuten esim. vaskuliitti tai SLE tai polyarteritis nodosa. Iskemian vaikutukset Infarkti 1. Ei mitään 2. Funktionaaliset vaikutukset rintakipu katkokävely Kudoksen tai elimen paikallinen iskeeminen nekroosi, joka syntyy joko arteriaverenkierron nopean vähenemisen seurauksena tai venapaluun estymisenä. 3. Subletaalit vaikutukset solut voivat kokea degeneratiivisia muutoksia, kuten rasvamuutoksia tai hydroottisia muutoksia 4. Infarkti Infarktin asteeseen tai laajuuteen vaikuttavat seuraavat tekijät: 1. Veren tila hemoglobiinitaso kardiovaskulaarisessa systeemissä esiintyvien ateroomien määrä 2. Kohde-elimen anatominen rakenne esim. kaksoisverenkierto 3. Infarktin ja siihen liittyvän okkluusion kehittymisnopeus ehtivätkö kollaateraalit kehittyä, silloin kun tukos on vielä osittainen 4. Hypoksian sietokyky aivot sydän iho lihaskudos 5. Kudosten regeneraatiokyky 6
7 Sydäninfarkti Makroskooppinen näkymä - Alle 12 tuntia, makroskooppisesti ei nähdä mitään tuntia, alue näyttää kalpealta tuntia, alue tulee pehmeäksi ja vaaleaksi vuorokautta, infarktialue on vaalea ja siinä hypereeminen reunus Histologinen näkymä tunnin aikana infarktialue muuttuu histologisesti eosinofiiliseksi ja ödemaattiseksi tunnin aikana lihassolut muuttuu histologisesti nekroottiseksi ja paikalle vaeltaa polymorfonukleaarisia leukosyyttejä vuorokautta infarktista alueella tavata histologisesti granulaatiokudosta - 2 viikkoa - 2 kuukautta, alueelle muodostuu fibroottinen arpi Infarktin komplikaatiot Aneurysma 1. Äkkikuolema (30-50 % kuolee ensimmäisen viikon aikana) 2. Sydämen rytmihäiriöt 3. Sydämen vajaatoiminta 4. Perikardiitti 5. Sydämen repeämä 6. Seinämätromboosi voi aiheuttaa aivoinfarktin 7. Sydämen seinämän aneurysma Tarkoittaa verisuonen pullistumaa Aneurysmat jaetaan 1. Ateromatoottisiin aneurysmiin, joita esiintyy abdominaalisessa aortassa 2. Syfiliksen aiheuttamiin aneurysmiin, joita esiintyy pääosin nousevassa aortassa - tällä hetkellä harvinainen Atheroma 3. Aivoaneurysmiin - Willisin verisuonikierron alueella esiintyvät Berryn aneurysmat ovat tavallisimmat aiheuttajat. Tämän seurauksena subaraknoideaalivuoto (SAV). 4. Sienien aiheuttamat mykoottiset aneurysmat - koskee lähinnä aivoja ja munuaisia 5. Sydänaneurysmat - liittyvät usein vasempaan kammioon ja ovat sydäninfarktin komplikaatioita 6. Traumaattiset aneurysmat, jotka ovat suhteellisen harvinaisia Atheroma on arterioiden intiman tauti, jossa lipidimateriaalia kertyy aluksi makrofaageihin ja myöhemmin sileälihassoluihin ja tällöin valtimoiden median puolelle. Alkuvaiheen muutos atheromasta on usein rasvajuoste, joita tavataan jo nuorilla ihmisillä. 7
8 Mitkä seikat aiheuttavat atheromia Patogeneesi: lipidejä erityisesti kolesterolia, joka on sitoutunut LDL:ään, kertyy siis alkuvaiheessa intiman makrofaageihin. Makrofaageista muodostuu vaahtosoluja. Myöhemmin mediassa olevat sileälihassolut vaeltavat intiimaan, syövät lipidejä ja muuttuvat myös vaahtoisiksi morfologialtaan. Ajankuluessa myös valtimon, intiman ja median toisistaan erottava elastinen membraani rikkoontuu ja ateroman kehitys jatkuu verisuonen median puolella. 1. Muuttunut endoteelisolujen permeabiliteetti hypertensiot tupakansavu 2. Trombosyyttien kiinnittyminen endoteelivauriokohtaan erityisesti alueilla missä subendoteliaalinen kollageeni on paljastunut. 3. Sileälihassolujen migraatio ja proliferaatio, joita erityisesti PDGF stimuloivat. 4. Tulehdusvaste Atheroman komplikaatiot Atherogenesiksen etiologia 1. Ulseraatio 2. Tromboosi 3. Verenvuoto plakkiin 4. Plakin rupturoituminen 5. Kalkkiutuminen 6. Aneurysman muodostuminen 1. Ikä - vanhemmat ihmiset 2. Sukupuoli - miehet 3. Hyperlipidemia - familiaalinen hyperkolesterolemia 4. Hypertensio - aiheuttaa endoteelisoluvaurioita 5. Savukkeiden poltto - aiheuttaa endoteelin vaurion 6. Sokeritauti - lisääntynyt riski 7. Muut tekijät - alkoholi, määrä ratkaisee - liikunta, suojaa 8
BI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotSYDÄN- JA VERISUONISAIRAU- DET (5) Veli-Pekka Lehto Patologian osasto 29.8.2012
SYDÄN- JA VERISUONISAIRAU- DET (5) Veli-Pekka Lehto Patologian osasto 29.8.2012 KÄSITELTÄVÄT AIHEET Embryologia Anatomia ja histologia Arterioskleroosi Aneurysmat Vaskuliitit Laskimosairaudet Imusuonten
LisätiedotHEMODYNAMIIKKA. Johdanto sydän- ja verisuonisairauksiin I Veli-Pekka Lehto Patologia KÄSITELTÄVÄT AIHEET
Johdanto sydän- ja verisuonisairauksiin I HEMODYNAMIIKKA Veli-Pekka Lehto Patologia 24.4.2012 KÄSITELTÄVÄT AIHEET Verenkierron säätelymekanismit Verenkierto ja sen häiriöt * Veren hyytyminen ja sen häiriöt
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotValtimoverenkierron mittaaminen. Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen
Valtimoverenkierron mittaaminen Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen Verisuonipuuston toiminta Valtimot, laskimot, kapillaarit Elastisuus Autoregulaatio! Seinämän alhainen trombogeenisyys Arterian seinämä elastisia
LisätiedotATEROSKLEROOSI ja ARTERIOSKLEROOSI 1 ja 2
Johdatus sydän- ja verisuonisairauksiin III ATEROSKLEROOSI ja ARTERIOSKLEROOSI 1 ja 2 ANATOMIA JA HISTOLOGIA Verisuonten rakenne - Intima - endoteeli, sen tyvikalvo ja sidekudos - Media - sileälihas, sidekudos
LisätiedotVerenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009
Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.
LisätiedotKuinka ateroskleroosi kehittyy
Sepelvaltimotautikuolleisuus Suomessa 25 64-vuotiaat miehet ja naiset Per 100 000 Kuinka ateroskleroosi kehittyy Katariina Öörni Wihurin tutkimuslaitos Sepelvaltimotautikuolemat Suomessa yhä iäkkäämmillä
LisätiedotKeuhkojen vaskuliittien radiologiset löydökset. Kirsi Volmonen
Keuhkojen vaskuliittien radiologiset löydökset Kirsi Volmonen Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana Sidonnaisuuden laatu Ky 1 Ky 2 Saanut ky:lta apurahan Omistan ky:n osakkeita
LisätiedotSYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT
SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT Tupakoinnin ja sydän- ja verenkiertoelinten tautien syy-yhteys on tunnettu jo 1950-luvulta. Tupakointi on merkittävin ennaltaehkäistävissä oleva sydän- ja verenkiertoelinten
LisätiedotTrombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa
LisätiedotPulmonaalihypertensio- patologiaa. Kaisa Salmenkivi Dos, patologian el HUSLAB
Pulmonaalihypertensio- patologiaa Kaisa Salmenkivi Dos, patologian el HUSLAB Klassifikaatio Patologinen klassifikaatio Patogeneesistä Tapauksia 1. Pulmonary Arterial Hypertension 1.1 Idiopathic (IPAH)
LisätiedotVerenkierto (circulation)
Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien
LisätiedotHENGITYSKAASUJEN VAIHTO
HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotTURVOTUS Kuopio 27.4.2016
TURVOTUS Kuopio 27.4.2016 Sirpa Arvonen Auktorisoitu haavahoitaja, esh jh at Turvotus diagnoosi Konsultoi lääkäriä Alaraajaturvotus ja syitä turvotukseen: Lääkärin käsikirja 5.8.2010/ Ilkka Kunnamo Akuutti
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotHarvinaiset ihohaavat
Harvinaiset ihohaavat TOMMI KETTUNEN Tyypit Vaskulopatia eli verisuonivaurioinen Maligniteetit Muut 1 Vaskulopatia Vaskuliitti (monia alaluokkia) Livedoidi vaskulopatia Kalsifylaksia Buergerin tauti (thromboangiitis
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset 39 VALMISTEYHTEENVETO 40 Kohta 4.1 Käyttöaiheet [Tällä hetkellä hyväksytyt käyttöaiheet poistetaan ja korvataan seuraavasti:] Keskivaikean
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotKOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND.
KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND. ARVOISA ASIAKAS Arvioiden mukaan maailman länsiosassa aikuisista miehistä 40-50 % ja naisista 50-55
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotMihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?
Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart
LisätiedotSidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)
Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä
LisätiedotTromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?
Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Jukka Saarinen LT, erikoislää ääkäri TAYS verisuonikirurgia Hatanpää ään sairaala, kirurgia 8.5.2006 Tampere Avainsanoja: oireettomuus, kumulatiivinen
LisätiedotVerenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I
Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa
LisätiedotFAG ja ICG - perusteet ja tulkinta. Kirsi Ikäheimo Silmätautien erikoislääkäri, KYS Lääkärikouluttajan erityispätevyys, Itä-Suomen yliopisto
FAG ja ICG - perusteet ja tulkinta Kirsi Ikäheimo Silmätautien erikoislääkäri, KYS Lääkärikouluttajan erityispätevyys, Itä-Suomen yliopisto Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta: silmätautien erikoislääkäri,
LisätiedotPronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pronaxen 250 mg tabletti OTC 25.9.2015, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Pronaxen 250 mg on tarkoitettu
LisätiedotAivoverenkierron häiriöt (=AVH)
Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset
LisätiedotYleispatologia. Tulehdus. Akuutti tulehdus. Akuutin tulehduksen syyt. Lisääntyneen verisuonten permeabiliteetin syitä
Akuutti tulehdus Yleispatologia Tulehdus Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Vaurion aiheuttama alkuvaiheen kudosreaktio. Vaskulaarinen
LisätiedotAIVOVASKULIITIT. 27.3.09 Aki Hietaharju TAYS
AIVOVASKULIITIT 27.3.09 Aki Hietaharju TAYS Keskushermostovaskuliitin ilmenemismuodot Akuutti tai subakuutti enkefalopatia päänsärky sekavuus tajunnan häiriöt Varjoaineella latautuva tuumorimainen muutos
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotSydän- ja verisuonisairaudet
1 Sydän- ja verisuonisairaudet Mikko Vestola Koulun nimi TT1-Terveystiedon tutkielma 10.1.2002 Arvosana: Erinomainen 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 AKTIIVINEN LIIKUNTA ON VÄHENTYNYT... 3 1.2 HUONO
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotEdistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA
Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA Mikä aiheuttaa nesteen kerääntymisen Epänormaali imunestekierto aiheuttaa muutoksia
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
LisätiedotVerenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I
Verenkierto II Helena Hohtari Pitkäkurssi I Aivojen verenkierto Neljä suurta valtimoa: nikamavaltimot ja sisemmät kaulavaltimot Oma laskimojärjestelmä: veriviemärit Jatkuva tarve hapelle ja glukoosille,
LisätiedotVoimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki
Voimaa arkeen Sepelvaltimotauti Sydänhoitaja Aino Rantamäki Sydän Sydämen rakenne Sydämen rytminen toiminta perustuu sähköilmiöön. Jokainen sydänlihassolu sisältää sähkövarauksen, jonka muutos saa sydänlihaksen
LisätiedotTietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta
Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa
LisätiedotTietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta
Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa
LisätiedotSydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ
Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen jakso: FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Farmakologian kurssityössä tutustutaan verisuonen tonuksen fysiologiseen säätelyyn
LisätiedotVERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi
VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,
LisätiedotMunuaisen parenkyymisairaudet
Verenkierron suunta 13.11.2012 Luennon sisältö Munuaisen parenkyymisairaudet Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, erikoislääkäri HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Munuaisen rakenteen ja toiminnan
LisätiedotPainavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
LisätiedotHarvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?
LisätiedotVERMAN Turvotus ja kompressiohoito Valkeakoski Sirpa Arvonen Auktorisoitu haavahoitaja, esh, jalkojenhoidon at
VERMAN Turvotus ja kompressiohoito Valkeakoski 27.9.2018 Sirpa Arvonen Auktorisoitu haavahoitaja, esh, jalkojenhoidon at Painovoima ja pohjelihaspumppu Alaraajan verenkierto koostuu verta tuovasta valtimoverestä
LisätiedotVäestö ikääntyy lisääntyykö suoliston verenkiertohäiriöt. Markku Pajala 19.9.2013
Väestö ikääntyy lisääntyykö suoliston verenkiertohäiriöt Markku Pajala 19.9.2013 Ainakin Ruotsissa Acosta, Incidence of acute T-E occlusion of SMA, obduktioaineisto, Eur J Endovasc surg 2004 määritelmä
LisätiedotTOSITIETOA NUUSKA POISON
TOSITIETOA NUUSKA POISON NUUSKA ON TERVEYDELLE HAITALLINEN TUPAKKATUOTE Vaikka nuuska ei sisällä savun mukana elimistöön leviäviä myrkyllisiä aineita, se on silti terveydelle haitallinen tuote. Nuuska
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON
LisätiedotOECD:n terveydenhuollon laatuindikaattorit Suomessa
OECD:n terveydenhuollon Suomessa 2011 2012 Päivi Hämäläinen, Jouni Rasilainen & Mika Gissler 26.9.2017 1 OECD:n terveydenhuollon Suomen terveydenhuolto näyttää selviytyvän hyvin tai kohtalaisesti, kun
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotKoiran sydänsairaudet
Koiran sydänsairaudet Voedingsovergevoeligheid KOIRAN SYDÄNSAIRAUDET Koiran sydänsairaudet ovat yleensä eteneviä: ne pahenevat hitaasti, mutta varmasti. Hyvällä hoidolla, sopivalla ruokavaliolla ja lääkityksen
LisätiedotVEREN HYYTYMINEN JA SEN HÄIRIÖT
Johdanto sydän- ja verisuonisairauksiin II VEREN HYYTYMINEN JA SEN HÄIRIÖT Veli-Pekka Lehto Patologia 24.4.2012 VEREN HYYTYMINEN JA SEN HÄIRIÖT * Hemostaasi Tromboosi Embolia Infarkti Normaali verisuonen
LisätiedotHyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.
Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotLeikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito
Leikkausasennot Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasento ja anestesia Kirurgille mieleinen asento tuottaa epäsuotuisia fysiologisia seuraamuksia hypotensio
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotRAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki
RAVINTO JA SUOLISTO Fit4Life Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki Ruoansulatus järjestelmä: Lisäelimet Sylkirauhaset Hampaat Maksa Haima Sappirakko Tärkeät
LisätiedotOSA VI: RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EU RMP Lääkeaine Bikalutamidi Version numero 2 Päivämäärä 2 toukokuu 2014 OSA VI: RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Bikalutamidi (CASODEX 1 ) on hormonaalinen
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.
TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1000 ml infuusionestettä sisältää 150 g mannitolia. Ominaisuudet: Teoreettinen
LisätiedotVerenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el
Verenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el 10.4.2018 Verenpaine (RR) Suurimmissa valtimoissa oleva painetta Pitää veren liikkeessä Vaihtelee sydämen pumppauksen tahdissa Suurimmillaan
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotAortan dissekaatio ja keuhkoembolia. RiHa 2 2011
Aortan dissekaatio ja keuhkoembolia RiHa 2 2011 Obduktio YR98-362 29-vuotias nainen, jolla anamneesissa vuonna -87 oikean polven vamma, operaatio + kipsiimmobilisaatio. Sai distaalisen venatrombin polven
Lisätiedot23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg
Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,
LisätiedotValmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi
Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2
LisätiedotCYPRETYL RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CYPRETYL Päivämäärä: 29.6.2015, Versio: 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akne on yleinen ihovaiva, jonka tunnusmerkkejä
LisätiedotKeuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä
Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta Leena Meinilä 30.9.2016 2 1 Varhaisvaiheen PAH 50 10 5 40 5 8 3 Keuhkovaltimopaine terveillä Mean pulmonary arterial pressure (P pa) during rest and slight supine exercise
LisätiedotTAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)
TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) Tuomas Mäkelä Anestesiasairaanhoitaja TG4 TYKS Anestesiakurssi 19.- 20.3.2015 Naantali TYKS Leikkausosasto TG4 24/7 12-14 salia 14-19 heräämöpaikkaa AorNaläppävika
LisätiedotVerisuoniperäiset alaraajahaavat
Verisuoniperäiset alaraajahaavat Jukka Palokangas Haavalla tarkoitetaan väkivallan aiheuttamaa ihon tai sen alaisen kudoksen äkillistä vioittumaa tai kudososien puutosta tai irtoamista toisistaan ( mukaan
LisätiedotOHJEET SYDÄMEN JA VERISUONIEN TERVEYTEEN. Kuopiolaistutkimus: Sydänperäinen äkkikuolema kaataa myös nuoria ja kovakuntoisia
OHJEET SYDÄMEN JA VERISUONIEN TERVEYTEEN Kuopiolaistutkimus: Sydänperäinen äkkikuolema kaataa myös nuoria ja kovakuntoisia Kymmenvaiheinen ohjelma sepelvaltimoiden terveyden ylläpitoon luontaishoidoilla
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. PAUSANOL 0,1 mg/g -emätinemulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI PAUSANOL 0,1 mg/g -emätinemulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emätinemulsiovoidetta sisältää estriolia 0,1 mg. Täydellinen apuaineluettelo,
LisätiedotEläinfysiologia ja histologia
Eläinfysiologia ja histologia Nisäkkään sydän Keuhkovaltimo Aortta Luento VIII Vasen ja oikea puolisko Yläonttolaskimo l Keuhkovaltimo Läpät: Eteiskammioläpät Oikea eteinen Vasen eteinen Kolmiliuskaläppä
LisätiedotPramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA
LisätiedotPainehaavojen kirurginen hoito
Painehaavojen kirurginen hoito Kristiina Hietanen Plastiikkakirurgi 21.11.2016 Määritelmä Ihon tai ihonalaisen kudoksen vaurio, jonka on aiheuttanut paine ja/tai ihon venyttyminen ja hankaus yhdessä tai
LisätiedotSYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola
SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotTieteelliset johtopäätökset ja perusteet
Liite IV Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista Tieteelliset
LisätiedotLääkeaineet ja toksiinit DILD. Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB
Lääkeaineet ja toksiinit DILD Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB DILD - Sisältö Taustaa Mekanismia Morfologiaa Paljon esimerkkejä Miten selvitellä? Take home DILD Drug induced liver disease
LisätiedotNuuskan käyttö lisää syöpäriskiä.
TOSITIETOA NUUSKA NUUSKA ON TERVEYDELLE HAITALLINEN TUPAKKATUOTE Vaikka nuuska ei sisällä savun mukana elimistöön leviäviä myrkyllisiä aineita, se on silti terveydelle haitallinen tuote. Nuuska sisältää
Lisätiedot