TURVOTUS Kuopio

Transkriptio

1 TURVOTUS Kuopio Sirpa Arvonen Auktorisoitu haavahoitaja, esh jh at

2 Turvotus diagnoosi Konsultoi lääkäriä

3 Alaraajaturvotus ja syitä turvotukseen: Lääkärin käsikirja / Ilkka Kunnamo Akuutti toispuoleinen Syvä laskimotukos Bakerin kysta Lihasaito-oireyhtymä Krooninen toispuoleinen Laskimoiden vajaatoiminta Lymfadeema Lantion alueen tuumori Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä Akuutti molemminpuolinen Syvä laskimotukos Sydämen vajaatoiminta Munuaissairauden äkillinen vaikeutuminen Laskimoiden vajaatoiminta Krooninen molemminpuolinen Sydämen vajaatoiminta Lääkkeet Idiopaattinen turvotus Lymfedeema Premenstruaaliturvotus Raskaus Pre-eklampsia Keuhkoverenpainetauti Lihavuus Munuaissairaus Maksasairaus Lantion alueen tuumori Jatkuva istuminen Anemia Hypoalbuminemia Vaikea-asteinen hypotyreoosi

4 Alaraajan laskimot koostuu laskimoverkostosta: (Lehtola& Hietanen 2002, Haava, s ) Pinnalliset-, syvät -ja niitä yhdistävät perforanssi eli yhdyslaskimot Syvät laskimot huolehtii paluuverenkierrosta Pinnalliset keräilysuonia joista yhdyslaskimoja pitkin veri menee syvään systeemiin

5 Kudoksen kokonaispaine muodostuu: Hydrostaattisesta paineesta (RR) ja Osmoottisesta paineesta (veren ja kudosnesteen sisältämät valkuaisaineet ) Ulkoinen kompressio nostaa hydrostaattisen paineen (nesteen oman painovoiman aiheuttama paine) kudoksessa eli soluvälitilan paine kasvaa ja nestettä alkaa siirtymään filtraation (tihkumisen)kautta takaisin hiussuoniin. Nestettä siirtyy enempi kuin valkuaisaineita ja kudosnesteen osmoottinen paine kasvaa. (Osmoosi on veden diffuusiota puoliläpäisevän kalvon läpi.) Osmoottinen paine aiheuttaa nesteen siirtymisen reabsobtion(imeytymisen) kautta. (Kompressiosta luopuminen aiheuttaa nesteen siirtymisen nopeasti takaisin kudokseen) Liiallisen nesteen kertyminen eli turvotuksen syntyyn vaikuttaa tärkeinä osatekijöinä hiussuonten seinämien läpäisevyys Niitä ympäröivän kudoksen välillä vallitseva hydrostaattinen ja osmoottinen paine-ero.

6 Turvotus: On nesteen kertymistä verisuonten ulkopuoliseen kudokseen. Turvotus ilmaantuu Kapillaarisuonten läpäisevyyden lisääntymisestä (tulehduksellinen turvotus) Laskimo paineen lisääntyminen (sydämen vajaatoiminta, laskimovajaatoiminta) Onkoottisen paineen nousu (imunestekierron häiriö) Onkoottinen hiussuonipaineen lasku (hypoalbunemia, nefroottinen oireyhtymä ja maksan vajaatoiminta)

7 Laskimopaineen kohoaminen lisää Imusuoniston kuormitusta. Jos turvotus lisääntyy edelleen, imusuoniston kapasiteetti ylittyy ja turvotusta esiintyy iltaa kohden nilkoissa ja jalkaterissä. Imusuonisto on rinnakkainen putkisto verisuonille: Tehtävä kerätä soluvälitilasta Kapillaariaineenvaihdunnan Jäljiltä jäänyt nestevalkuaisaineja solukuorma.

8 Laskimovajaatoiminnan vaikutus turvotuksen kehittymiseen: Kohonnut laskimopaine lisää imusuoniston kuormitusta, mikä kompensoituu aluksi imusuoniston pumppaustoiminnan tehostumisella Vajaatoiminta pahenee imusuoniston kapasiteetti ylittyy turvotusta nilkoissa ja jalkaterissä (dynaaminen vajaatoiminta) häviää yöllä. (Cl I sukka) Kompressioterapia ei toteudu, laskimo RR kohoaa edelleen Muutokset kapillaarien seinämissä ja tulehdus leviää myös imusuonistoon ja toimintakapasiteetti laskee. (mekaaninen vajaatoiminta) turvotus ei laske yön aikana. Kudoksen aineenvaihdunta heikkenee syntyy iho- ja kudos muutoksia ja säärihaava. Turvotus pysyvää ja tarvitaan kompressioterapiaa. Vaikeissa turvotuksissa LYKO

9 EWMA- mietintö Kompressiohoito: opas turvalliseen käyttöön Haavapotilas: Perusteellinen potilaan tilanteen ja haavan taustalla olevien syiden arviointi Ennen kompressioterapian aloitusta suositeltavaa: (ABI, laskimosairauden vahvistaminen, tutkimukset muiden syiden pois sulkemiseksi) Abi ei aina luotettava DM lisäselvitys varvaspainemittaus, transkutaaninen hapen osapainemittaus Abi mittaus arvioitava säännöllisesti uudelleen kompressiohoitoa saavilta potilailta Huomioitava: Ihon kunto Ala-raajan muoto Mahdollinen neuropatia Sydämen vajaatoiminta

10 Kompressiohoitoa rajoittavat: ASO -ABI (0,8 ei voimakasta ) Neuropatia Akuutti sydämen vajaatoiminta (molemminpuolinen kompressio voi lisätä verivolyymia 5% ) Alaraajan muoto ja luisevuus Akuutti infektio

11 Turvotusta mutta ei kompressiohoitoa!

12 Kompressiohoidon komplikaatio

13 RISKIJALKOJA

14 Kompressiovaihtoehdot Turvotuksenestohoidon alkuvaiheessa tukisidos on hoitosukkaa suositeltavampi, koska jalan ympärysmitta muuttuu tällöin nopeasti. Kompressio voidaan toteuttaa Sidoksilla : runsaselastiset( venyvyys 140%) vähäelastiset ( venyvyys n 70%) monikerrossidokset Lääkinnälliset hoitosukat Dynaaminen kompressio, Ventipress

15 KÄYPÄ HOITO: Krooninen alaraajahaava Taulukko 3. Tukisidosten ominaisuuksia. Tukisidostyyppi Monikerrossidos Ominaisuudet Koostuu 2 4 eri sidoskerroksesta Antaa voimakkaan tuen Soveltuu potilaille, joilla haavan hoitoväli on pitkä Pysyy hyvin paikoillaan Sidotaan kerran viikossa Heikosti elastinen sidos Antaa kohtalaisen voimakkaan tuen Voi olla paikoillaan useamman päivän, jos valtimoverenkierto on hyvä Sidontatapa anatominen Hyvin elastinen sidos Antaa voimakkaan tuen Poistettava yöksi Sidontatapa spiraali- tai tähkämalli

16 Sukkien jaottelu Lääkinnällinen hoitosukka Antiembolia sukka Hoitosukan valintaa vaikuttaa potilaan diagnoosi ja muut sairaudet sekä toimintakyky Ns. tukisukka/lentosukka Mallivalinta Painetekstiilit Pukeminen ja riisuminen Apuvälineiden tarve

17 Käypä hoito 2010 : Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta Puristusluokka Käyttöaihe Nimi CEN (mmhg) I Syvän laskimoveritulpan esto Kevyt hoitosukka Laskimokierron vajaatoiminta II Laskimoperäinen turvotus ja säärihaavat II puristusluokan hoitosukka Imutieperäiset turvotukset III Vaikea laskimoperäinen turvotus ja säärihaavat III puristusluokan hoitosukka IV Vaikeat imutieperäiset turvotukset yli 50 IV puristusluokan hoitosukka CEN = Comité Européen de Normalisation

18 Lääkinnällisen hoitosukka Cl I (18-21 mmhg) Melko terve jalka tai jos ei muiden sairauksien takia voi käyttää vahvenpaa hoitopainetta -lievä laskimovajaatoiminta -ennaltaehkäisy tai väsyneet jalat -trombin tai trauman jälkihoito Cl II (23-32mmHg) Laskimoperäinen säärihaavanhoito Varikoottinen ekseema Trauman jälkihoito Suonikohjujen korjauksen jälkihoito Imutieperäinen turvotus Syöpäleikkaus ja sädetys Erysipelas Trombi Cl III (34-46mmHg) Laskimoperäinen säärihaava Vaikea laskimovajaatoiminta Laskimotoimenpiteen jälkihoito Vaikea imutieperäinen turvotus Syöpäleikkaus ja sädehoito Erysipelas Trombi Cl IV (49+ mmhg) Vaikea imutieperäinen turvotus Vaikea laskimovajaatoiminta

19 Sukka vai sidos?

20 Mitä tietoja lähetteeseen? Turvotusdiagnoosi turvotukseen vaikuttavat muut syyt säärihaavahistoria laskimotutkimukset ABI tulos (Ruusuinfektiot, trombit, murtumat, leikkaukset) Perussairaudet Paineluokka Harkiten mittaus kotikäyntinä Kykeneekö itse pukemaan/riisumaan sukan? Pukemisenapuväline Seuranta

21

22

23 KOMPRESSIOSIDOKSET Runsaselastinen Pitää yllä lepopainetta(vakio) ja voimakas puristus Liikuntakyvyttömälle Sidontatapa-Tähkä tai spirali Venytys n 50% sidottaessa Aamulla sidonta YÖKSI POIS! Vähäelastinen Matala lepopaine ja korkea kävelypaine keskivoimakas puristus Vahvistaa pohjelihaksen pumppaus työtä Voi olla yölläkin Sidonta anatominen tai spirali

24 Kompressiohoidon vaikutus: Kompressio nostaa ulkoista painetta neste siirtyy hiussuoniin tehostaa laskimopaluuta Laskimoiden läpimitta kaventuu ja läppätoiminta parantuu Verenvirtausnopeus kasvaa tromboosiriski pienenee ja kudosmuutokset alkavat paranemaan ja iho pehmenee Imusuonistoon kohdistuva kuormitus vähenee Tehostaa lihaspumpputoiminnan vaikutusta Ylläpitää saavutettuja hoitotuloksia

25 Jos turvotusta ei saada kuriin Laskimopaine nousee ja pitkittyessään kapillaarien seinämät vahingoittuvat ja tulehdus leviää myös ylikuormitettuun imusuonistoon. Syntyy mekaaninen vajaatoiminta ja turvotus ei laske yönkään aikana. Kudosaineenvaihdunnan heikkeneminen johtaa iho ja kudosmuutoksiin (hyperpigmentaatio ja lipodermatokleroosi) ja lopuksi säärihaavaan.

26 Haavasidos

27 ENNALTAEHKÄISY

28 Kirjallisuus: Suomen Haavanhoitoyhdistys ry Julkaisuja 2005 EWMA-mietintö Kompressiohoito Terveysportti: Jalkojen turvotus. Ilkka Kunnamo 2010 Imunestekierron häiriö. Matti Hannuksela 2011 Turvotus. Osmo Saarelma 2011 Käypä hoito: Krooninen alaraajahaava 2007 Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta 2010 Luentomateriaali. Turvotuksen hoito lymfaterapian keinoin. Tom Väisänen 2003

29