VEREN HYYTYMINEN JA SEN HÄIRIÖT
|
|
- Ismo Heikkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Johdanto sydän- ja verisuonisairauksiin II VEREN HYYTYMINEN JA SEN HÄIRIÖT Veli-Pekka Lehto Patologia VEREN HYYTYMINEN JA SEN HÄIRIÖT * Hemostaasi Tromboosi Embolia Infarkti Normaali verisuonen seinämä estää hyytymistä Vaurioitunut verisuonen seinämä on trombogeeninen Estää hyytymisen alkamista (initiaatio) Neutraloi hyytymistekijöitä Estää verihiutaleiden aktivaatiota Aktivoi fibrinolyysiä Estää valkosolujen adheesiota Käynnistää hyytymisen Edistää verihiutaleiden adheesiota ja aggregaatiota Suosii valkosolujen adheesiota Estää fibrinolyysiä Vähentää hyytymisen estäjien tehoa Edistää vasokonstriktiota Hemostaasi Normaalitilanteessa veri virtaa eikä hyydy ja vauriotilanteensa veri hyytyy eikä virtaa Tasapainoa ylläpitävät - verisuonten endoteeli - verihiutaleet - veren hyytymistekijät Hemostaasi on nopea, paikallisen fibriinitulpan muodostuminen versisuonivaurion alueelle Hemostaasin vaiheet Primaari - verihiutaleet aggregoituvat - verisuonen reflektorinen vasokonstriktio Sekundaarinen - hyytymistekijät aktivoivat hyytymiskaskadin - fibriinitulpan synty - intrinsic pathway - extrinsic pathway Tromboosi (1) Patogeneesi (Virchowin triadi) - endoteelivaurio - staasi tai veren turbulentti virtaus - veren lisääntynyt hyytymistaipumus l. hyperkoagulobiliteetti Endoteelivaurio - subendoteliaalisen kollageenin tai muiden verihiutaleita aktivoivien tekijöiden paljastuminen -> verihiutaleiden aggregaatio -> hyytyminen - altistavia tekijöitä - ateroskleroosi - aneurysmat - sydäninfarkti - läppäviat - hyperviskositeettisyndroomat (mm. polysytemia, sirppisoluanemia) - toksiset yhdisteet (mm. tupakansavu) 1
2 Tromboosi (2) Tromboosi (3) Poikkeava veren turbulenttivirtaus - suihkuvirtaukset, veren pyörteily ja kova paine -> endoteelivaurio -> verihiutaleiden aggregaatio Altistavia tekijöitä - laskimostaasi - sydämessä eteisvärinä, sydäninfarkti Hyperkoagulobiliteetti - tromboosin kehittymiselle altistava muutos hyytymisjärjestelmässä - hankitut (sekundaariset) - perinnölliset (primaariset) Tromboosi (4) Primaari hemostaasi Endoteeli Tyvikalvo Arteriolin sileä lihas Kehittyminen Propagaatio l. kasvu Obstruktio l. verisuonen tukkeutuminen Seuraukset irtoaminen -> embolisaatio häviäminen (dissoluutio, resoluutio) organisoituminen ja rekanalisaatio vwf TXA Endoteliinin vapautuminen aiheuttaa vasokonstriktion Reflektorinen vasokonstriktio Soluväliaine (kollageeni) Sekundaarinen hemostaasi Antitromboottinen säätely Fosfolipidikompleksin ekspressio Kudosfaktori Trombiinin aktivaatio Fibriinin polymerisaatio Kudosfaktori Fibriini 2
3 Endothelial dysfunction Dunn W, Lerman A and Shah V. Clinical Expression of Endothelial Dysfunction. Heart and Metabolism 2004:22, 1116 Tromboosi (5) Tyypit Venatrombit - lähes aina okklusiivisia - suurin osa alaraajoissa punaiset trombit Valtimotrombit - yleensä okklusiivisia, mm. sepelvaltimotrombit - valkoiset trombit - Zahnin linjat Elinaikana syntyneet trombit - ominaista kerroksittaisuus Agonaaliset trombit - syntyvät hieman ennen kuolemaa verenkierron hidastuessa Muraalinen trombi - sydämessä ja aortassa - seinämän myötäinen trombi Tromboosi (6) Laskimotrombi - yleensä heikentyneen laskimopaluun alueella - kasvaa verenkierron suuntaan kohti sydäntä - n. 90% alaraajoissa - syviä (v. poplitea, v. femoralis, v. iliaca) n. 90% - turvotusta jaloissa ja nilkoissa (n. 50%) - embolisoivat - pinnallisia (v. saphena) n. 10% - kongestio, turvotus, kipu -embolisoivat harvoin - altistavia tekijöitä - heikentynyt laskimopaluu - immobilisaatio - sydämen vajaatoiminta - hyperkoagulaatio - dehydraatio - ehkäisypillerit - raskauden loppukolmannes - lapsivuodeaika - veritaudit - maligniteetit Trombi alaonttolaskimossa Venatrombi 3
4 Tromboosi (7) Valtimotromboosi - syntyvät endoteelivaurion kohdalle - altistavia tekijöitä - sydämen eteisvärinä - veren virtaus huononee - sydäninfarkti - dyskinesia -> staasi - reumaattinen läppätulehdus - deformiteetit -> turbulenssit - infektiivinen endokardiitti ja non-bakterielli endokardiitti - endoteelivaurio -> hyytymä - ateroskleroosi -> endoteelivaurio -> hyytymä Embolia (1) Solidin, nestemäisen tai kaasumaisen, verenkierron mukana siirtyneen massan muodostama tulppa Syntyvät yleensä aina verisuonessa Yleisin on tromboembolia (99%), joka saa alkunsa fibriinitrombista Trombit yleensä laskimopuolella -> embolukset useimmiten keuhkoihin -> keuhkoembolia Valtimotrombit yleensä sydämen eteiskorvakkeissa -> valtimoverenkierto Embolia (2) Esimerkkejä embolioista Valtimoembolia - lähtöisin yleensä sydämestä - fibriinitrombi - leviää valtimoverenkierrossa Kolesteroliembolia - lähtöisin ateroskleroosipesäkkeistä - ateroomamassa - leviää valtimoverenkierrossa Keuhkoembolia - lähtöisin alaraajalaskimoista - fibriinitrombi - leviää laskimoverenkierrosa Rasvaembolia - lähtöisin yleensä luunmurtumasta - luuydinsolukko - leviää laskimo- tai valtimoverenkierrossa Embolia (3) Ilmaembolia - lähtöisin haavasta, katetreista tai tipasta; sukeltajan tauti - ilma leviää laskimoverenkierrossa Tuumoriembolia - lähtöisin kasvainkudoksesta - kasvainsolut - leviää laskimoverenkierrossa Amnionembolia - amnionneste synnytyksen yhteydessä - leviää laskimoverenkierrossa Paradoksaalinen embolia - yleensä alaraajalaskimo - fibriinitrombi - laskimoverenkierrosta avoimen foramen ovalen kautta valtimoverenkiertoon 4
5 Embolia (4) Keuhkoembolia - yleensä aina alaraajoista lähtöisin olevia tromboembolioita - ratsastava l. satulaembolia - runkohaaraan juuttunut embolia - tukkii n. 60% keuhkoverenkierrosta -> äkkikuolema - pienemmät emboliat keskikokoisissa keuhkovaltimoissa - hemorragia - voi kehittyä infarkti - oireet: hengenahdistus, veriyskä - pienet perifeeriset emboliat - n % - ei merkittäviä oireita - multippelit emboliat -> pulmonaali hypertensio, oikean kammion vajaatoiminta Embolia (4) Valtimoemboliat - 80% peräisin sydämen muraalisista trombeista - Muut lähtökohdat - aortan aneurysma - sydämen vas. puolen läppävegetaatiot - paradoksaaliset emboliat - kolesteroliemboliat - Määräpaikat - alaraajat (n. 70%) - aivot (n. 10%) - suolisto, munuaiset, perna Satulaembolia Syvän laskimotrombin hankittuja ja geneettisiä riskitekijöitä Infarkti (1) Iskeemisen nekroosin seurauksena syntyvä yleensä kiilamainen alue Johtuu yleensä valtimon okkluusiosta tai laskimopaluun estymisestä Johtaa yleensä koagulaationekroosiin, mutta aivoissa kollikvaationekroosiin 85-90% valtimon tromboembolioista tapahtuvia Kehittymiseen vaikuttaa - verisuonituksen tyyppi - pääarteria vs. kollateraalit - kollateraalisuonituksen määrä - okkluusion kehittymisnopeus - kudoksen hypoksiaherkkyys - veren happipitoisuus 5
6 Infarkti (2) Infarktin tyypit - hemorraaginen - löysissä kudoksissa (esim. keuhko, joissa veri kertyy infarktialueelle) - kudoksissa, joissa kaksoisverenkierto (esim. keuhkot, ohutsuoli) - jos infarktia edeltää kongestio - okkluusion jälkeisen infarktin pohjalta - aneeminen - solideissa elimissä, kuten sydämessä, munuaisessa, pernassa - kiinteys rajoittaa verenvuodon syntyä - edellytys, että ei ole kollateraaleja - vedenjakaja-alueen infarktit - voi olla seurausta kr. iskemiasta, esim. paksusuolen alueella Infarkti (3) Altistavia tekijöitä - anomaalinen verisuonitus - esim. circulus Willissiin ja a. vertebraliksien alueiden suonten koliiberin vaihtelu - kollateraalien puute - porttiverenkiertoalueet (esim. maksa, aivolisäkkeen etuosa, munuaisten tubulusepiteeli ja eksokriininen haima) - aerobisesta metaboliasta riippuvat elimet - aivot, verkkokalvo Kiilamainen keuhkoinfarkti Infarktoitunut ohutsuoli Infarktoitunut paksusuoli Terve ohutsuoli 6
7 Infarkti (4) Infarkti (5) Morfologia - yleensä alle 1 vrk:n ikäisessä ei valomikroskooppisia muutoksia - soluorganellien hajoaminen - tulehdussolukko - fagosytoiva solukko - granulosyytit - makrofaagit - nekroosi (n. 1 vrk) - fibroblastit, kapillaarit -> granulaatiokudos - organisoituminen -> arpi (n. 1-2kk) Gangreena - kokonaisen, useista eri kudoksista koostuvan elinjärjestelmän infarktoituminen - yleensä raaja tai sen osa, suoli - kuiva gangreena - kudos kuolee, demarkoituu ja muumioituu - märkä gangreena - tilaa komplisoi bakteeri-infektio 39/2007 Varfariinin yksilölliseen annostukseen liittyvien VKORC1- ja CYP2C9-geenivarianttien tutkimus TUTKIMUSTIEDOTE 2007: PERINNÖLLISYYSLÄÄKETIETEEN VASTUUALUE Tutkimus B VarfaD Varfariinin yksilölliseen annostukseen liittyvien VKORC1- ja CYP2C9-geenivarianttien tutkimus Tiedustelut Molekyyligenetiikan laboratorio, puh (09) sihteeri tai (09) lääkäri tai sähköpostilla: molgenlab hus.fi Lähete HUSLAB Molekyyligenetiikan lähete, tai verkkolähete osoitteesta w ww.huslab.fi Indikaatiot Varfariinilääkehoidon farmakogenetiikkaan perustuvan yksilöllisen annostelun optimointi, erityisesti hoitoa aloitettaessa. CYP2C9-tutkimus voidaan tehdä erillisenä tutkimuksena eri indikaatiolla. Näyte 5ml (lapset 3ml) verta EDTA-putkeen. Näyte toimitetaan osoitteella: HUSLAB, Näytteiden vastaanotto, Meilahden sairaala, PL 340, HUS. Menetelmä Monistetun DNAn syklinen minisekvensointi. Tekotiheys Noin kerran kahdessa viikossa. Yleistä Varfariinhoitoa käytetään pääasiassa ehkäisemään tai hoitamaan veren liiallisesta hyytymisestä aiheutuvia verisuonitukoksia. Näitä ovat distaaliset (ala- ja yläraajojen) ja sentraaliset (esim. mesenteriaali-, porta- ja sinus-) laskimotromboosit tai niiden embolisaatiot (kuten keuhkoembolia, aivo-, ylä- ja alaraajavaltimoiden tukokset). Lisäksi sydämen eteisvärinään, vaikeisiin sydänsairauksiin ja tekoläppiin liittyy suurentunut paikallinen hyytymän muodostus ja embolisaatioriski, jota estetään antikoagulaatiohoidolla. Hoidossa käytettävä varfariini on kahden enantiomeerin, S- ja R-varfariinin, raseeminen seos. Antikoagulaatiovaikutuksen aiheuttaa pääasiallisesti S-varfariini, jonka puhdistuma ja antikoagulaation voimakkuus riippuvat vahvasti maksan sytokromi P450 (CYP) 2C9-entsyymin aktiivisuudesta. CYP2C9:ää koodaavassa geenissä tunnetaan kaksi yleistä toiminnallisesti tärkeää varianttialleelia: CYP2C*2 (nukleotidivariaatio eksonissa 3) ja CYP2C9*3 (nukleotidivariaatio eksonissa 7). Suomalaisessa väestössä näiden alleelien esiintymisfrekvenssit ovat n. 12 % ja 7 %. K-vitamiini epoksidireduktaasin alayksikkö 1 (VKORC1) on keskeinen tekijä veren hyytymistekijöiden synteesin säätelyssä. Tätä proteiinia koodaavalla geenialueella tunnetaan mm. polymorfiset kohdat -1639G>A ja 1173C>T, jotka liittyvät varfariinin lääkkeelliseen tehoon veren hyytymisen estossa. VKORC1-1639A- ja 1173T-alleelien esiintymisfrekvenssiksi valkoihoisessa väestössä on arvioitu noin 40%. Tulkinta Tutkimus kattaa kaksi K-vitamiinin metaboliaan vaikuttavaa VKORC1-alleelia, -1639A ja 1173T, joiden on todettu liittyvän keskimääräistä pienempään varfariinin annostarpeeseen (keskimäärin 22% pienempi heterotsygooteilla ja 43 % pienempi homotsygooteilla henkilöillä), sekä CYP2C9-välitteiseen lääkeainemetaboliaan vaikuttavat yleisimmät polymorfiset alleelit: CYP2C9*1 (Arg144Ile359), CYP2C9*2 (Cys144Ile359) ja CYP2C9*3 (Arg144Leu359). Näistä alleelit CYP2C9*2 ja CYP2C9*3 edustavat proteiineja, joiden entsyymiaktiivisuus on alentunut. Perinnöllisesti hidas metabolia johtaa potilailla keskimääräistä pienempään lääkeaineannostarpeeseen. On todettu, että varfariiniannostarve on n. 20 % keskimääräistä pienempi CYP2C9*2-alleelin kantajilla ja n % pienempi CYP2C9*3-alleelin kantajilla. CYP2C9*2- ja *3-alleelien kantajilla näyttää olevan myös lisääntynyt riski saada verenvuotoja varfariinihoidon alkuvaiheessa.on muistettava, että geneettisten tekijöiden lisäksi varfariinin annostarpeeseen ja vuotoriskiin voivat vaikuttaa huomattavasti monet muut yksilötekijät, kuten lääkeaineyhteisvaikutukset, potilaan ikä, sukupuoli, paino ja sairaudet. Edellä mainittujen VKORC1-alleelien on yhdessä varfariinimetaboliaan liittyvän CYP2C9*3-alleelin, potilaan iän ja pituuden kanssa todettu vaikuttavan potilaan päivittäisen varfariiniannoksen määräytymiseen n. 50 %:n osuudella. Varfariinin annostukseen vaikuttavista genotyyppi- ja muista tekijöistä saa lisätietoa w ebosoitteesta Huomautuksia Näyte ei saa jäätyä. Tarvittaessa näytteen voi säilyttää jääkaapissa 1-3 päivää. Tutkimuksesta annetaan erillinen kirjallinen lausunto. Allekirjoitukset Juha Kolehmainen vs. erikoislääkäri HUSLAB Molekyyligenetiikan laboratorio puh. (09) Arto Orpana 7
Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa
Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotVerisuonien ja sydämen patologiaa
Ödeema Verisuonien ja sydämen patologiaa Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Ödeema tarkoittaa epänormaalia nesteenkertymistä intersellulaaritiloihin
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
LisätiedotHyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.
Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB Labquality-päivät 6.2.2014 Sidonnaisuudet Työsuhteet Helsingin kaupunki, HUSLAB Matka-avustukset
LisätiedotUutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011
Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden
LisätiedotPronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pronaxen 250 mg tabletti OTC 25.9.2015, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Pronaxen 250 mg on tarkoitettu
LisätiedotANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila
ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman
LisätiedotMitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat
Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Lotta Joutsi-Korhonen dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Osastonylilääkäri HUSLAB Naantali 22.3.2013 Hemostaasijärjestelmä Hyytymisnäytteiden preanalytiikka
LisätiedotValtimoverenkierron mittaaminen. Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen
Valtimoverenkierron mittaaminen Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen Verisuonipuuston toiminta Valtimot, laskimot, kapillaarit Elastisuus Autoregulaatio! Seinämän alhainen trombogeenisyys Arterian seinämä elastisia
LisätiedotAntikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotFarmakogeneettinen paneeli Geenitestillä tehokas ja turvallinen lääkehoito
Farmakogeneettinen paneeli Geenitestillä tehokas ja turvallinen lääkehoito VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Farmakogenetiikka mitä ja miksi? Lääkehoitoihin tiedetään liittyvän huomattavaa yksilöllistä vaihtelua,
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotMITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ
PHSOTEY Keskussairaala MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ Potilasopas Tekijät: Saara Marvaila Anne Salonen Lahden ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma 2010 SISÄLTÖ 1 KEUHKOEMBOLIA... 2 2 KEUHKOEMBOLIAN
LisätiedotHEMODYNAMIIKKA. Johdanto sydän- ja verisuonisairauksiin I Veli-Pekka Lehto Patologia KÄSITELTÄVÄT AIHEET
Johdanto sydän- ja verisuonisairauksiin I HEMODYNAMIIKKA Veli-Pekka Lehto Patologia 24.4.2012 KÄSITELTÄVÄT AIHEET Verenkierron säätelymekanismit Verenkierto ja sen häiriöt * Veren hyytyminen ja sen häiriöt
LisätiedotTrombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa
LisätiedotMASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT
INDIKAATIOT MASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT Hannu Manninen Toimenpideradiologian professori, KYS l Hemodynamiikkaa uhkaava embolia ja kontraindikaatio trombolyysille TAI Massiivi embolia
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotHarvinaiset ihohaavat
Harvinaiset ihohaavat TOMMI KETTUNEN Tyypit Vaskulopatia eli verisuonivaurioinen Maligniteetit Muut 1 Vaskulopatia Vaskuliitti (monia alaluokkia) Livedoidi vaskulopatia Kalsifylaksia Buergerin tauti (thromboangiitis
LisätiedotMassiivinen verenvuoto. Jyväskylä 4.10.2012 Markku Leh9mäki K- SKS
Massiivinen verenvuoto Jyväskylä 4.10.2012 Markku Leh9mäki K- SKS Sisältö Määritelmä Veren fysiologiaa Vuodoilla on eroja Trauma Obstetrinen Massiivivuodon hoidosta Osatekijät Laboratoriomonitoroin9 K-
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotVeren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä
Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana
LisätiedotLeikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy
Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon
LisätiedotHyytymisjärjestelmä. hyytymistutkimukset
VIIa Hyytymisjärjestelmä ja hyytymistutkimukset trombiini VIII VWF TF VIIa kudostekijää sisältävä solu TF VIIa Xa Va XIa Va trombosyytti VIIIa IXa VIIIa aktivoitunut trombosyytti Xa Va suuri määrä trombiinia
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotHemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) Antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotHemostaatit GKS koulutuspäivät 23-24.9.2010
Päivi Pakarinen LKT Erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka Hemostaatit GKS koulutuspäivät 23-24.9.2010 Sisältö Elimistön verenvuodonhallinta Mitä ovat Hemostaatit Missä tarvitaan Milloin harkitaan Miten valitaan
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotRunsaat kuukautiset Käypä hoito
Runsaat kuukautiset Käypä hoito 29.10.2018 Mitä uutta? Tässä päivityksessä: HIFU Anemian hoito Kierukan asetus jo perusterveydenhuollossa (maksutta) jos runsaat vuodot ja merkittävä anemia Uudet kierukat
LisätiedotTromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011
Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosin esto ja hoito vaativat lisää huomiota Tromboosi eri muodoissaan on vakavien
LisätiedotSYDÄN- JA VERISUONISAIRAU- DET (5) Veli-Pekka Lehto Patologian osasto 29.8.2012
SYDÄN- JA VERISUONISAIRAU- DET (5) Veli-Pekka Lehto Patologian osasto 29.8.2012 KÄSITELTÄVÄT AIHEET Embryologia Anatomia ja histologia Arterioskleroosi Aneurysmat Vaskuliitit Laskimosairaudet Imusuonten
LisätiedotTromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015
Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa
LisätiedotCYP2C9- ja VKORC1-geenitestit apuna oraalisen antikoagulanttihoidon toteuttamisessa
Farmakogenetiikka Janne Backman, Lotta Joutsi-Korhonen, Pertti Neuvonen ja Riitta Lassila CYP2C9- ja VKORC1-geenitestit apuna oraalisen antikoagulanttihoidon toteuttamisessa Varfariinin käyttöä hankaloittavat
LisätiedotARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE
ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen
LisätiedotVerenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I
Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa
LisätiedotSidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.
Sidekudosoireyhtymät Perinnölliset sidekudosoireyhtymät Sirpa Kivirikko Perinnöllisyyslääkäri, dos 24.08.2012 Marfanin oireyhtymä Ehlers-Danlos oireyhtymä Osteogenesis imperfekta Perinnölliset sidekudoksen
LisätiedotVerenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009
Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.
LisätiedotKeskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri
Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa
Lisätiedot- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)
ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin
LisätiedotOPAS SYVÄ LASKIMOTUKOS- JA KEUHKOEMBOLIAPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle
OPAS SYVÄ LASKIMOTUKOS- JA KEUHKOEMBOLIAPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO SYVÄ LASKIMOTUKOS Mikä on syvä laskimotukos? Mikä aiheuttaa syvän laskimotukoksen? KEUHKOEMBOLIA Mikä on
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotTromboosiprofylaksia
Tromboosiprofylaksia Pirjo Säynäjäkangas Tromboosiprofylaksia on vähentänyt leikkausten ja sydäninfarktin komplikaatioina syntyvien keuhkoembolioiden määrää oleellisesti. Profylaksian käytön tarve sekä
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotPradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet
Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Juha Hyyryläinen Sairaala-apteekin luennot 26.10.2017 Sisältö Johdanto Hyytymisjärjestelmä Laskimo-
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotKeuhkojen vaskuliittien radiologiset löydökset. Kirsi Volmonen
Keuhkojen vaskuliittien radiologiset löydökset Kirsi Volmonen Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana Sidonnaisuuden laatu Ky 1 Ky 2 Saanut ky:lta apurahan Omistan ky:n osakkeita
LisätiedotOhje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle
Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä
Pekka Raatikainen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Keskeistä Antikoagulaatiohoito on ainoa Kohtauksittaisessa eteisvärinässä aivohalvauksen vaara
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotSYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT
SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT Tupakoinnin ja sydän- ja verenkiertoelinten tautien syy-yhteys on tunnettu jo 1950-luvulta. Tupakointi on merkittävin ennaltaehkäistävissä oleva sydän- ja verenkiertoelinten
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.
LisätiedotHyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 4.12.2012 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset
LisätiedotHarvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
LisätiedotPerinnölliset taudit avoterveydenhuollossa. Lääketieteellinen genetiikka - Keskeisiä osaamisalueita avohoidossa
Perinnölliset taudit avoterveydenhuollossa Kliininen opettaja, dosentti Irma Järvelä Lääketieteellisen genetiikan osasto Lääketieteellinen genetiikka - Keskeisiä osaamisalueita avohoidossa 1. Kliininen
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset 39 VALMISTEYHTEENVETO 40 Kohta 4.1 Käyttöaiheet [Tällä hetkellä hyväksytyt käyttöaiheet poistetaan ja korvataan seuraavasti:] Keskivaikean
LisätiedotOPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle
OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO ETEISVÄRINÄ Mikä on eteisvärinä? 3 XARELTO Mikä on XARELTO? 4 Miksi XARELTO -lääkkeen säännöllinen käyttö on tärkeää? 6 XARELTO
LisätiedotObstetrisen verenvuodon erityispiirteitä
Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä - taustaa - hemostaasi, trombosyytit - fibrinolyysi - fibrinogeeni - vinkkejä - yhteenveto Lappeenranta 18.03.2016 jouni.ahonen@hus.fi HUS HYKS Kätilöopiston sairaala
LisätiedotLeikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito
Leikkausasennot Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasento ja anestesia Kirurgille mieleinen asento tuottaa epäsuotuisia fysiologisia seuraamuksia hypotensio
LisätiedotSYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola
SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.
LisätiedotOpas potilaalle/potilasta hoitavalle henkilölle
Opas potilaalle/potilasta hoitavalle henkilölle HEMLIBRA (emisitsumabi) Injektio ihon alle Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa
LisätiedotMunuaisen parenkyymisairaudet
Verenkierron suunta 13.11.2012 Luennon sisältö Munuaisen parenkyymisairaudet Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, erikoislääkäri HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Munuaisen rakenteen ja toiminnan
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotVerisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet
venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen
LisätiedotAVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010
AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 1 TEHO Invasiiviset toimenpiteet Antidootti Muut vaikeat sairaudet syöpä ja infektio TURVALLISUUS
LisätiedotKOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND.
KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND. ARVOISA ASIAKAS Arvioiden mukaan maailman länsiosassa aikuisista miehistä 40-50 % ja naisista 50-55
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.
LisätiedotNuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
NuvaRing N.V. Organon 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Etonogestreelia ja etinyyliestradiolia
LisätiedotTromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?
Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Jukka Saarinen LT, erikoislää ääkäri TAYS verisuonikirurgia Hatanpää ään sairaala, kirurgia 8.5.2006 Tampere Avainsanoja: oireettomuus, kumulatiivinen
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotHyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011
Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto
LisätiedotD-DIMEERIN KÄYTTÖ TROMBOEMBOLISTEN SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA
D-DIMEERIN KÄYTTÖ TROMBOEMBOLISTEN SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA Antti Jokiniitty Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos 3/2011 Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos
LisätiedotAortan dissekaatio ja keuhkoembolia. RiHa 2 2011
Aortan dissekaatio ja keuhkoembolia RiHa 2 2011 Obduktio YR98-362 29-vuotias nainen, jolla anamneesissa vuonna -87 oikean polven vamma, operaatio + kipsiimmobilisaatio. Sai distaalisen venatrombin polven
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotIV-kanyylien käsittely
IV-kanyylien käsittely Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 Hygieniahoitaja Tuula Keränen infektioiden torjuntayksikkö, OYS Puh 0405094097 Sisältö
LisätiedotINR-vieritestaus ja omahoito
INR-vieritestaus ja omahoito Labquality Days 9.2.2017 Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Varfariini Käytetyin suun kautta annosteltava antikoagulantti Suomessa varfariinin käyttäjiä noin 1,8
LisätiedotRaplixan (ihmisen fibrinogeeni / ihmisen trombiini) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/66782/2015 Raplixan (ihmisen fibrinogeeni / ihmisen trombiini) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä asiakirja on Raplixa-lääkevalmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto. Siinä esitetään
LisätiedotARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE
ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora IV-annosteltava trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin
LisätiedotKomplementtitutkimukset
Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
LisätiedotLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotATEROSKLEROOSI ja ARTERIOSKLEROOSI 1 ja 2
Johdatus sydän- ja verisuonisairauksiin III ATEROSKLEROOSI ja ARTERIOSKLEROOSI 1 ja 2 ANATOMIA JA HISTOLOGIA Verisuonten rakenne - Intima - endoteeli, sen tyvikalvo ja sidekudos - Media - sileälihas, sidekudos
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
LisätiedotEpidemiologia. Vaaratekijät. Vaaratekijöitä
Epidemiologia Keuhkoembolian riskitekijät ja diagnostiikan suuntaviivat Ilmaantuvuus 100-200/100 000/v EU: 317 000 kuolemaa 2004 (arvio) pop. 454,4 milj. 34% äkillinen fataali PE 59% kuolemia, joissa PE
Lisätiedot