LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET"

Transkriptio

1 Mustijoen perusturva Lääkinnällinen kuntoutus LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Mustijoen perusturva Mustijoen perusturva Lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä hyväksynyt Laura Nikunen Versio 2.0

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS KUNTOUTUSTYÖRYHMÄ JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT Perusterveydenhuollon apuvälinepalveluprosessi Apuvälinetarpeen havaitseminen Apuvälinetarpeen arviointi Apuvälineen sovitus, kokeilu, valinta ja tarvittavat muutostyöt Apuvälineen hankinta, luovutus ja käytön opetus Apuvälineiden kuljetus ja asennus Apuvälineen käytön seuranta Apuvälineen huolto, korjaus ja vaaratilanteet Apuvälineen palautus Laitoshoidossa olevien apuvälineet Ulkokuntalaisten apuvälinepalvelut Lasten ja nuorten apuvälineet Erikoistason apuvälineet Apuvälinelainauksen dokumentointi APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Hoito- ja harjoitusvälineet Henkilökohtaisen hygienian ja suojan välineet Päivittäisten toimintojen pienapuvälineet Tukilaitteet ja proteesit Liikkumisen apuvälineet Apuvälineet keuhkosairauksissa Kuulon apuvälineet Kommunikaatioapuvälineet Näönhuollon apuvälineet Asuntojen ja muiden tilojen varusteet Turva- ja hälytyslaitteet Vapaa-ajan ja leikin välineet MUUT APUVÄLINETAHOT Terveyskeskus/Hoitotarvikejakelu HUS/ Hyvinkään sairaala HUS/ Porvoon sairaala HUS-Apuvälinekeskus Vammaispalvelut KELA Koulutoimi... 31

3 6.8 Työvoimahallinto Valtiokonttori Vakuutuslaitokset LÄHTEET LIITTEET... 34

4 1 1 JOHDANTO Keski-Uudenmaan alueen kunnat (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä ja Tuusula) ja Hyvinkään sairaanhoitoalue ovat alueellisesti yhtenäistäneet apuvälineiden saatavuusperusteita, saatavuusperusteet julkaistiin v Myös HUS apuvälinehanke on aloitettu v.2008 tarkoituksena yhtenäistää koko HUS-alueen apuvälinepalveluja. Mäntsälän ja Pornaisten perusturvat yhdistyivät vuoden 2009 alussa, jolloin Pornaisten kunnan lääkinnällinen kuntoutus siirtyi Mäntsälän terveyskeskuksen lääkinnällisen kuntoutustyöryhmän hoidettavaksi. Pornaisissa on noudatettu Porvoon sairaanhoitoalueen apuvälinepalvelut - ohjetta. Kunnissamme on ollut hyvin erilaiset lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämiskäytännöt kuntoutuksen ja apuvälineiden osalta, eikä kummassakaan kunnassa ei ole ollut kirjallisia saatavuusperusteita kuntoutuksen osalta. Tämän vuoksi tuli tarve laatia yhtenäiset lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuusperusteet, jotta yhteisen perusturvan työntekijät tietävät mistä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja haetaan ja miten palveluja on saatavilla. Apuvälineiden osalta saatavuusperusteisiin on kirjattu Mustijoen perusturvan tarkennukset Keski-Uudenmaan apuvälineiden saatavuusperusteisiin (2009). Lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuusperusteita työstettiin kuntoutustyöryhmässä ja ne valmistuivat Nämä lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuusperusteet ovat tarkoitettu Mustijoen perusturvan henkilökunnalle toimintaohjeeksi. Ohjeet ovat viitteelliset, kuntoutuspäätöksissä käytetään tarvittaessa yksilöllistä harkintaa. Saatavuusperusteet päivitetään tarvittaessa kuntoutustyöryhmässä ja ovat luettavissa kunnan intranetissa. Apuvälineiden saralla on tapahtunut paljon muutoksia vuoden 2011 jälkeen. Uusi asetus 1363/2011 lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä tuli voimaan Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan apuvälinepalvelut ovat osa sairaanhoitoon liittyvää lääkinnällistä kuntoutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä apuvälineiden käyttöön luovutuksen perusteista. Uusi asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista korostaa apuvälinepalvelujen käyttäjälähtöisyyttä, oikea-aikaisuutta ja yksilöllistä apuvälinetarpeen arviointia. Apuvälineiden käyttöön luovutuksen

5 2 perusteena ovat apuvälineen käyttäjän tarpeet. Ohjauksen ja neuvonnan on oltava riittävää. Tarkoituksena on parantaa potilaan asemaa apuvälinepalvelun käyttäjänä ja tukea siten tämän kotona asumista ja osallisuutta. Hyvin toimivat apuvälinepalvelut voivat vähentää muiden palvelujen tarvetta. HUS-Apuvälinekeskus aloitti toimintansa vaiheittain vuoden 2012 alusta alkaen erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluista. HUS:n jäsenkunnat voivat liittyä mukaan Apuvälinekeskuksen tarjoamiin palveluihin oman aikataulunsa mukaisesti. Vuoden 2012 alusta vaativan erityistason asiakasryhmien apuvälinepalvelut on tuotettu Apuvälinekeskuksesta. HYKSin Apuvälineyksikkö sekä Lasten ja nuorten apuvälinekeskus siirtyivät osaksi Apuvälinekeskus-taseyksikköä alkaen. Muiden erikoissairaanhoidon apuvälinetoimintojen keskittäminen (kuten hankinnat, logistiset ratkaisut jne.) Apuvälinekeskukseen tehtiin vaiheittain vuoden 2012 aikana. Hyvinkään sairaalan apuvälineyksikkö liittyi HUS- Apuvälinekeskukseen vuoden 2014 alusta. HUS-alueella (HYKS-Erva-alue) aloitettiin yhteisten apuvälineiden saatavuusperusteiden työstäminen, työ jäi odottamaan sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän tekemää valtakunnallista ohjeistusta. Apuvälineasetuksen valmistelun lausuntokierroksen palautteessa toivottiin asetukseen yksilöidympää apuvälinepalvelujen määrittelyä ja ohjeistusta. Asetukseen liittyvä muistio ei käytännössä ole ollut riittävä ohjausväline. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut työryhmän , jonka tehtävänä on: laatia ohjeisto terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen tueksi. tehdä päivitysehdotuksia sekä uusia ehdotuksia kiireettömän hoidon perusteisiin liittyviin apuvälineiden käyttöön luovutuksen perusteisiin. tehdä esityksiä tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarpeista, joilla voidaan edistää apuvälinepalvelujen toteutumista käyttäjälähtöisesti ja laadukkaasti. Tavoitteena oli, että terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut toteutetaan yhdenmukaisin laadukkain toimintatavoin ja apuvälineet luovutetaan käyttöön yhtenäisin perustein. Näin parannetaan apuvälinepalvelujen käyttäjien asemaa ja potilasturvallisuutta sekä tuetaan apuvälineen käyttäjän itsenäistä selviytymistä ja osallisuutta. (STM nettisivut ). Työryhmän työskentely on päättynyt, ja uudet valtakunnalliset terveydenhuollon apuvälinepalvelujen ohjeet ovat ilmestyneet

6 3 Sähköiset ohjeet löytyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Apuvälineet - verkkosivuilta (www.thl.fi/apuvalineet ). Suora osoite: https://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/apuvalineet/ohjeitaapuvalinepalveluiden-toteuttamiseksi Mustijoen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden saatavuusperusteet päivitetään nyt, koska apuvälineiden myöntämiseen on tullut huomattavia muutoksia vuoden 2011 jälkeen. Samalla tehdään erilliset saatavuusperusteet apuvälineistä ja terapioista. HUS-Erva alueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden yhtenäiset luovutusperusteet valmistuvat keväällä 2015, jonka jälkeen Mustijoen perusturvan alueella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä luovutetaan niiden perusteella.

7 4 2 LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja ovat: 1) kuntoutumista ja kuntoutuspalveluja koskeva neuvonta ja ohjaus; 2) kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus työ- ja toimintakyvyn arviointeineen ja työkokeiluineen; 3) fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia ja muut näihin rinnastettavat toimintakykyä parantavat ja ylläpitävät terapiat ja toimenpiteet; 4) apuvälinepalvelut, johon kuuluu apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto; 5) sopeutumisvalmennus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen omaistensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen jälkeisessä elämäntilanteessa; 6) edellä mainituista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa; 7) kuntoutusohjaus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä tukemista ja ohjausta sekä kuntoutujan toimintamahdollisuuksiin liittyvistä palveluista tiedottamista; sekä 8) muut näihin rinnastettavat palvelut. (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta /1015/ 3 Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut). Lääkinnällisen kuntoutustoimenpiteen edellytyksenä tulee olla vamma tai sairaus, jolle on asetettu diagnoosi. Diagnoosi ei kuitenkaan automaattisesti johda oikeuteen saada tietynlaista kuntoutusta, vaan vamman tai sairauden aiheuttama toimintakyvyn vajavuus ratkaisee kuntoutustarpeen. Kuntoutuksen pohjana on lääkärin yhdessä asiakkaan kanssa tekemä kuntoutussuunnitelma, joka tulee tarkistaa 1-3 vuoden välein. Kun kuntoutusta haetaan Kelalta, kuntoutussuunnitelma laaditaan B-1 tai B-2 lomakkeelle. Suunnitelman tulee sisältää kaikki diagnoosit, toimintakyky ja kuntoutuksen tavoitteet sekä apuvälineet (Liite 1.).

8 5 3 KUNTOUTUSTYÖRYHMÄ JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI Lääkinnällinen kuntoutus tarkoittaa arjen selviytymistä edistäviä kuntoutusja apuvälinepalveluita, joita on mahdollisuus saada pysyvän tai pitkäaikaisen vamman tai sairauden vuoksi. Tavoitteena on vamman tai sairauden vuoksi pitkäaikaisesti tai pysyvästi heikentyneen fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn parantuminen tai alenemisen ehkäiseminen. Perusterveydenhuollossa lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä yhdessä muiden toimijoiden rinnalla. Kunnassa johtava ylilääkäri päättää kuntoutustyöryhmän kokoonpanon ja sen puheenjohtajana toimivan lääkärin, sekä delegoi päätösvastuun eri terveydenhuollon ammattihenkilöille. Kuntoutustyöryhmä arvioi moniammatillisesti kuntoutustyöryhmän käsittelyä vaativat hakemukset ja kuntoutustyöryhmän puheenjohtajana toimiva ylilääkäri päättää toteutetaanko kuntoutus omana toimintana vai ostopalveluna ja tekee maksusitoumuspäätöksiä - ostopalveluna toteutetuista kuntoutus- ja terapia-arvioista sekä terapia- ja hoitojaksoista (mm. fysio-, lymfa-, toiminta- ja puheterapia, jalkojenhoito, neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus, psykoterapia) - pitkäaikaislainaan hankittavista yksilöllisistä apuvälineistä ja niiden huollosta Kuntoutustyöryhmän kokoonpano: ylilääkäri (pj), toimintaterapeutti (sihteeri) ja vastaava fysioterapeutti, tarvittaessa lasten toimintaterapeutti, johtava psykologi tai muu erityistyöntekijä (Liite 2.). Kuntoutustyöryhmä kokoontuu Mäntsälän terveyskeskuksessa 1-2 kertaa kuukaudessa. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä haetaan asiantuntija-arvion perusteella (lääkäri, terapeutti). Hakemus tehdään kirjallisesti. Hakemuslomakkeen voi tulostaa oheisesta linkistä. Hakemus (liite 3.) Hakemus lähetetään osoitteeseen: Mäntsälän terveysasema Lääkinnällinen kuntoutus Kaakkumäentie Mäntsälä

9 6 Esitys (Pegasoksen Kuntoutuksen palvelut/ostopalvelut) kuntoutuksen tarpeesta tulee toimittaa liitteineen kuntoutustyöryhmän sihteerille, tai esityksen tekijä tulee itse esittelemään asian kokoukseen ja tuo liitteet mukanaan. Liitteet tulee olla eriteltynä Pegasoksen esityksessä. Kuntoutustyöryhmässä tehdään apuvälinepäätökset Pegasokseen (Kuntoutuksen palvelut/kuntoutuksen ostopalvelut/päätösten selailut). Kuntoutuspäätös (myönteinen tai kielteinen) postitetaan asiakkaalle kotiin sekä palveluntuottajalle ja tarvittaessa myös lähettävälle taholle. Kopio päätöksestä tallennetaan sairauskertomuksen väliin arkistoon. (Prosessikuvaus, Liite 4.) Apuvälinettä hankittaessa maksusitoumuspäätös pitää olla tehty, maksusitoumuksia ei myönnetä jälkikäteen. Lääkinnällisen kuntoutuksen maksusitoumusasioissa yhteydenotot: puh /sihteeri. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden hankkimisesta aiheutuvat matkakustannukset korvataan sairausvakuutuslain säännösten perusteella hakemuksen pohjalta Kelasta. Terveydenhuollossa lääkinnällisen kuntoutukseen liittyvät päätökset ovat hoitopäätöksiä, joista ei potilaalla ole varsinaista valitusoikeutta. Tämä koskee niin yksikköjen omaa toimintaa kuin ostopalvelujakin. Jokainen päätös on kirjattu Pegasokseen. Jos potilas on tyytymätön saamaansa päätökseen, hänen valitukseensa liittyvät asiakirjat tulee arkistoida. Hoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön potilas tai hänen omaisensa voi tehdä kirjallisen muistutuksen hoitopaikkansa terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Ennen muistutuksen tekemistä asia kannattaa yrittää selvittää potilasta hoitaneen henkilökunnan kanssa. Muistutuksen voi tehdä vapaamuotoisesti tai valmiilla tulostettavalla lomakkeella, lomake löytyy kunnan verkkosivuilta Muistutus toimitetaan perusturvan johtavalle ylilääkärille. Lisätietoja ja neuvontaa saa potilasasiamiehiltä. Mustijoen perusturvan (Mänsälä/Pornaisten yhteistoiminta-alueen) potilasasiamiestoimintaa hoitaa:

10 7 Riitta Jalava Kotokartano, Kaakkumäentie 1-3, Mäntsälä puh Henkilökohtaisista tapaamisista pyydetään sopimaan puhelimitse etukäteen. Yksilöityjen terveystietojen lähettäminen sähköpostin välityksellä ei ole suositeltavaa. 4 LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia, 3 :ssä tarkoitettuja apuvälineitä ovat lääkinnällisin perustein todetun toimintavajavuuden korjaamiseen tarkoitetut välineet, laitteet tai vastaavat, joita vajaakuntoinen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisissä toiminnoissaan. Apuvälineisiin luetaan myös kuntoutuksessa tarvittavat hoito- ja harjoitusvälineet. (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta /1015, 4.) Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan apuvälinepalvelut ovat osa sairaanhoitoon liittyvää lääkinnällistä kuntoutusta. Apuvälineasetuksen mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksen edellytyksenä on sellainen lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään. Uusi asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista korostaa apuvälinepalvelujen käyttäjälähtöisyyttä, oikea-aikaisuutta ja yksilöllistä apuvälinetarpeen arviointia. Apuvälineiden käyttöön luovutuksen perusteena ovat apuvälineen käyttäjän tarpeet. Ohjauksen ja neuvonnan on oltava riittävää. Tarkoituksena on parantaa potilaan asemaa apuvälinepalvelun käyttäjänä ja tukea siten tämän kotona asumista ja osallisuutta. Hyvin toimivat apuvälinepalvelut voivat vähentää muiden palvelujen tarvetta. Asetuksen mukaan apuvälineiden käyttöön luovutus edellyttää apuvälineisiin perehtyneen terveydenhuollon ammattilaisen tai kuntoutuksen apuvälineasiantuntijan tekemää käyttäjälähtöistä, oikeaaikaista ja yksilöllistä apuvälinetarpeen arviointia. Arvioinnissa on otettava huomioon potilaan toimintakyky, elämäntilanne sekä elinympäristön

11 8 apuvälineen käytölle asettamat vaatimukset. Apuvälinetarpeen arviointi tulee tarvittaessa tehdä moniammatillisessa tiimissä. Apuvälineen tulee edistää potilaan kuntoutumista ja oman elämän hallintaa sekä tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa. Apuvälineellä voidaan myös korvata sairauden tai vamman aiheuttamia haittoja sekä ennaltaehkäistä mahdollisesti suurempia toimintakyvyn muutoksia. Jos potilas asuu asumispalveluyksikössä, sinne hankitaan potilaan tarvitsemat yksilölliset apuvälineet apuvälineisiin perehtyneen terveydenhuollon ammattilaisen tai kuntoutuksen apuvälineasiantuntijan tekemän apuvälinearvioinnin perusteella. Asumispalveluyksikön hankintavastuulle kuuluvat asukkaiden yhteiskäytössä olevat apuvälineet sekä apuvälineet, joiden käytön tavoitteena on henkilökunnan ergonomian ja työturvallisuuden parantaminen, kuten esimerkiksi potilasnostimet, suihkutuolit ja säädettävät sängyt. (STM apuvälineasetuksen muistio) Apuvälineitä lainataan hoitovastuun mukaisesti perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta. Tämän lisäksi on sovittu palvelu- ja hoitoprosesseista (esim. ALS, alaraaja-amputaatio), joissa apuvälineiden järjestämisvastuu on erikoissairaanhoidossa eli Hyvinkään ja Porvoon sairaalassa. Terveyskeskuksen apuvälinepalvelusta lainataan liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineitä (liite 5: Apuvälinepalvelusta lainattavat apuvälineet), yksilölliset apuvälineet hankitaan lääkinnällisen kuntoutuksen maksusitoumuksella Perusterveydenhuollon apuvälinepalveluprosessi Apuvälinetarpeen havaitseminen Apuvälineen tarpeen voi havaita asiakas itse tai omainen, terapeutti, lääkäri tai muu asiakkaan tunteva sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijä. Apuvälinepalveluprosessi käynnistyy kun apuvälineen tarpeesta otetaan yhteyttä terveyskeskuksen Apuvälinepalveluun.

12 Apuvälinetarpeen arviointi Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksen edellytyksenä on sellainen lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään. Apuvälineen tarkoituksena on edistää potilaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. Apuvälineiden käyttöön luovutus edellyttää apuvälineisiin perehtyneen terveydenhuollon ammattilaisen tai kuntoutuksen apuvälineasiantuntijan tekemää käyttäjälähtöistä, oikea-aikaista ja yksilöllistä, tarvittaessa moniammatillista apuvälinetarpeen arviointia. Fysio-, toiminta- ja puheterapeutit ja kuntohoitaja ovat asiantuntijoita asiakkaan tarvetta vastaavan apuvälineen valitsemiseksi. Asiakkaan apuvälinetarve tulee arvioida yksilöllisesti, asiakkaan tulee olla itse paikalla ja hänen puolestaan Apuvälinepalvelussa asioiminen ei ole mahdollista kuin poikkeuksellisissa tilanteissa. Asiakas tulee Apuvälinepalveluun sen aukioloaikana tai tarvittaessa asiakkaalle varataan yksilöllinen arviointiaika. Tarvittaessa yksilöllistä apuvälinetarvetta voidaan arvioida kotikäynnillä. Asiakkaan apuvälineen tarvetta arvioidaan tutustumalla asiakkaan taustatietoihin/ potilaskertomukseen (ikä, sukupuoli, sairaudet ja vammat, toimintakyky ja aikaisemmat apuvälineet). Asiakasta tai muuta hänet tuntevaa henkilöä haastatellaan apuvälineen tarpeesta ja arvioidaan toimintakykyä ja toimintakyvyn ongelmaa. Samalla arvioidaan apuvälineen toimivuutta kotiympäristössä, tarvittaessa voidaan tehdä kotikäynti. Asiakkaan ollessa kotihoidon asiakas tai vuodeosastohoidosta kotiutuva, tarve arvioidaan ensisijaisesti ko. yksikön fysioterapeutin tai yksikön muun henkilökunnan toimesta. Pienapuvälineiden ja käsiortoosien tarve arvioidaan toimintaterapeutin toimesta Apuvälineen sovitus, kokeilu, valinta ja tarvittavat muutostyöt Asiakkaalle sopiva apuväline pyritään ensisijaisesti löytämään Apuvälinepalvelun valikoimasta. Yksilöllisemmän apuvälineen ollessa kyseessä kartoitetaan sopivaa apuvälinettä kokeilemalla eri vaihtoehtoja, tai asiakas kartoittaa vaihtoehtoja esim. hoitavan terapeutin kanssa, laitoskuntoutusjaksolla tai apuvälinefirmassa, josta tehdään

13 10 apuvälinesuositus kuntoutustyöryhmään. Asiakas saa apuvälineen tarvittaessa kokeiluun Apuvälineen hankinta, luovutus ja käytön opetus Liikkumisen ja päivittäisten toimintojen perusapuvälineitä lainataan Apuvälinepalvelusta (Apuvälinepalvelusta lainattavat apuvälineet, liite 5.). Apuvälineitä lainataan lyhytaikaiseen lainaan (3 kuukaudeksi) tai pitkäaikaiseen lainaan, jolloin apuväline on lainassa toistaiseksi ja se palautetaan tarpeen loputtua. Tarvittaessa pyydetään lääkärin kantaa apuvälineen pitkäaikaisesta tarpeesta. Pitkäaikaislainaan hankittavat yksilölliset apuvälineet hankitaan maksusitoumuksella, maksusitoumusasioita hoitaa p /kuntoutustyöryhmän sihteeri. Apuvälinelainaus tehdään ja kirjataan potilaskertomukseen Pegasokseen. Arvioinnin perusteella potilasasiakirjoihin tulee kirjata vähintään apuvälineen käyttöön luovutuksen perusteena oleva sairaus, vamma tai muu toimintavajaus ja niistä aiheutuva toimintakyvyn ongelma, apuvälineen käytölle asetetut tavoitteet sekä suunnitelma palveluprosessin toteutuksesta ja kestosta. Apuvälinelainauksesta tulostetaan asiakkaalle lainaustosite. Asiakkaalle ohjataan apuvälineen käyttö ja selvitetään jatkolainaus-, palautus- ja huoltokäytännöt sekä annetaan sama tieto kirjallisena (Liite apuväline lainaustositteeseen, liite 6). Omistusoikeus apuvälineisiin säilyy luovuttajalla eikä apuvälinettä saa lainata tai luovuttaa toiselle. Apuvälineen käytössä on noudatettava asianmukaista huolellisuutta. Mikäli apuväline vaurioituu tai sitä ei sopimuksen mukaisesti ole palautettu, veloitetaan käyttäjältä apuvälineen tai sen korjauksen todellinen hinta. Puhelimitse/sähköpostitse kotihoidosta tulleet apuvälinepyynnöt; apuvälineet voidaan laittaa Apuvälinepalvelun käytävään asiakkaan nimellä varatuksi, tällöin apuvälineen käyttö ohjataan ensisijaisesti kotihoidon fysioterapeutin tai muun kotihoidon henkilökunnan toimesta. Apuvälinepalvelusta lainataan liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineitä, vastaanotetaan palautuksia, vastataan puheluihin ja sähköpostiviesteihin aukioloaikoina:

14 11 Apuvälinepalvelu, Mäntsälä Kotokartano, kellarikerros Kaakkumäentie 1-3, Mäntsälä puh tiistaisin klo keskiviikkoisin klo perjantaisin klo Apuvälinepalvelu, Pornainen Palvelukoti Värttinän alakerta Mäntymäentie 1, Pornainen puh keskiviikkoisin klo perjantaisin klo Apuvälineiden kuljetus ja asennus Apuvälineiden kuljettamisesta ja asennuksesta (esim. tukikahvat) vastaa käyttäjä tai hänen omaisensa. Tarvittaessa suurien ja painavien apuvälineiden kuljetus tilataan Apuvälinepalvelun kautta Toimitilapalvelun huoltomieheltä, Pornaisissa teknisen osaston kiinteistönhoitajalta. Sähkösäätöisten sänkyjen kuljetus ja käyttöasennus tilataan aina huoltomieheltä Apuvälineen käytön seuranta Apuvälineen käytön seurannan tarkoituksena on varmistaa, että käyttäjällä on toimiva ja hänen käyttötarkoitustaan vastaava apuväline. Apuväline on asiakkaan käytössä tarvittavan ajan, asiakas voi ottaa yhteyttä apuvälinepalveluun laina-ajan jatkamista varten. Apuvälineen käyttöä ja sopivuutta seuraa apuvälineen luovuttaja, seuranta kuuluu myös apuvälineen käyttäjälle, omaiselle ja muille lähihenkilöille. Tarvittaessa asiakkaalle sopimaton apuväline vaihdetaan tai kulunut apuväline uusitaan.

15 Apuvälineen huolto, korjaus ja vaaratilanteet Apuvälineen huollosta ja korjauksesta vastaa apuvälineen luovuttaja ja käyttäjä. Käyttäjän vastuulla on apuvälineen päivittäinen ja säännöllinen puhdistus ja huolto, mm. ruuvien kireyden tarkistaminen, renkaiden ilmanpaineista huolehtiminen, pattereiden vaihtaminen ja liikkuvien osien rasvaaminen. Asiakas toimittaa apuvälineen apuvälinepalveluun huoltoa varten, siitä tehdään huoltolähete sähköiseen tietojärjestelmään. Asiakkaalle lainataan tarvittaessa toinen apuväline huollon ajaksi. Mäntsälän terveyskeskuksessa apuvälineiden huollot ja korjaukset tekee ensisijaisesti Toimitilapalvelun huoltomies, Pornaisissa teknisen osaston kiinteistönhoitaja. Poikkeuksellisesti huoltopalveluja ostetaan apuvälinefirmasta maksusitoumuksella. Vaaratilanteesta ilmoittaminen Terveydenhuollon toimintayksikkö tekee niin pian kuin mahdollista arvion vaaratilanteesta. Arvio vaaratilanteesta tehdään apuvälineen käyttäjän antaman tiedon perusteella. Terveydenhuollon toimintayksikkö tekee tarvittaessa vaaratilanneilmoituksen Valviraan ja ilmoittaa vaaratilanteesta apuvälineen toimittajalle tai valmistajalle. Ammattimaisen käyttäjän on tehtävä vaaratilanneilmoitus Valviraan, mikäli vaaratilanne johtuu apuvälineen: ominaisuuksista suorituskyvyn poikkeamasta tai häiriöstä riittämättömästä merkinnästä riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta tai käytöstä Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun apuvälineen osuus tapahtumaan on epäselvä. Ammattimaisen käyttäjän sähköinen vaaratilanneilmoituslomake Vakavasta vaaratilanteesta 10 vuorokauden kuluessa siitä, kun käyttäjä tai valmistaja on ensimmäisen kerran saanut tiedon tapahtumasta. Läheltä piti tapauksesta 30 vuorokauden kuluessa. Ilmoittamisvelvollisuus koskee Suomessa laitteiden ja tarvikkeiden valmistajia ja ammattimaisia käyttäjiä sekä laitteita ja tarvikkeita maahantuovia yrityksiä. Ilmoituksen tekemättä jättäminen on säädetty rangaistavaksi.

16 13 Vaaratilanneilmoitus lähetetään osoitteella: Valvira Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Lintulahdenkuja 4 PL Helsinki Kiireellisissä tapauksissa ilmoituksen voi tehdä ensin puhelimitse , mutta ilmoitus tulee tehdä viipymättä myös kirjallisena. Ilmoituksen voi lähettää myös faksilla tai sähköpostitse laitevaarat[at]valvira.fi. Lomakkeet löytyvät Valviran verkkosivuilta Vaaratilanne on TLT-lain 25 :n mukaan tapahtuma, joka on johtanut tai olisi voinut johtaa potilaan, käyttäjän tai muun henkilön terveyden vaarantumiseen. Ammattimaisen käyttäjän on TLT-lain 25 :n mukaan ilmoitettava terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen aiheuttamasta vaaratilanteesta, joka johtuu laitteen tai tarvikkeen ominaisuuksista, suorituskyvyn poikkeamasta tai häiriöstä, riittämättömästä merkinnästä, riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta taikka käytöstä. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun laitteen tai tarvikkeen osuus tapahtumaan on epäselvä. Tapahtumasta on ilmoitettava myös valmistajalle tai tämän edustajalle, koska valmistajalla on ensisijainen vastuu tuotteen vaatimustenmukaisuudesta. Apuvälineen käyttöön, neuvontaan ohjaukseen tai apuvälineen teknisestä potilasturvallisuusriskistä ja tapahtuneesta vaaratapahtumasta tulee tehdä HaiPro - ilmoitus. HaiPro - ilmoituksen tekee henkilökunnan jäsen jonka tietoon vaara tai läheltä piti - tapahtuma on tullut. Apuvälineen käyttäjä tai omainen voi tehdä HaiPro-ilmoituksen kunnan internet sivujen kautta Apuvälineen palautus Apuvälineen tarpeen loputtua apuväline palautetaan puhdistettuna Apuvälinepalveluun lainaajan nimellä tai lainasopimuksella varustettuna, palautuksen voi tehdä myös aukioloaikojen ulkopuolella Apuvälinepalvelun

17 14 käytävälle. Apuvälinepalautus tehdään Pegasokseen. Tarvittaessa asiakkaalle tulostetaan palautustosite. Asiakkaan vaihtaessa asuinkuntaa katsotaan apuvälineasiat palautusvelvoitteen osalta tapauskohtaisesti - Apuvälinepalveluiden laatusuositus 2003/Kiireettömän hoidon perusteet: apuvälineen käyttäjän muuttaessa toiselle paikkakunnalle, apuvälineet muuttavat hänen mukanaan vastikkeetta. Tieto apuvälineistä pitää antaa uudelle taholle, jolle siirtyy vastuu seurannasta ja huollosta Laitoshoidossa olevien apuvälineet Laitoshoidossa (vuodeosasto, hoivaosasto, Aurinkomäen osastot) olevat potilaat saavat tarvitsemansa apuvälineet ko. laitoksesta. Laitoshoidon fysioterapeutti arvioi apuvälinetarpeen ja hoitaa lainauksen ja käytön opetuksen. Asiakkaalle maksusitoumuksella hankittujen yksilöllisten apuvälineiden kohdalla katsotaan tapauskohtaisesti, jääkö apuväline lainaan asiakkaan siirtyessä laitoshoitoon Ulkokuntalaisten apuvälinepalvelut Opiskelun tai muun syyn vuoksi paikkakunnalla asuvien apuvälinepalveluista on sovittava henkilön kotikunnan kanssa. Uusien apuvälineiden hankkimisesta tai käytössä olevien välineiden huollosta ja korjauksesta on aina sovittava etukäteen kustannuksista vastaavan kotikunnan kanssa. Tilapäisesti paikkakunnalla vieraileville voidaan antaa akuuttiin lyhytaikaiseen tarpeeseen apuvälineitä (esim. WC-koroke, suihkutuoli jne.) olemassa olevien resurssien puitteissa. Lainaustapahtuma kirjataan Pegasokseen tuolloin paikkakunnalla asuvan isännän / emännän nimiin. Terveydenhuoltolain ( /1326) laajennettu valinnanvapaus tuli voimaan , jonka jälkeen kansalaisilla on ollut mahdollisuus vapaasti valita käyttämänsä terveysasema kotikuntansa ulkopuolelta. Terveysaseman vaihtajan on tehtävä valinnastaan kirjallinen ilmoitus sekä hoitovastuussa olevan kunnan että valitun kunnan terveyskeskukselle. Hoitopaikan valinta koskee kaikkia perusterveydenhuollon palveluita, eli mm. terveysneuvontaa ja -tarkastuksia, sairaanhoidonpalveluita, suunterveydenhuollon palveluita, ehkäisy-, äitiys- ja lasten neuvolapalveluita, sekä avohoidon kuntoutuksen palveluita sisältäen mm.

18 15 apuvälinepalvelut. Palvelujen kustannukset laskutetaan kotikunnasta. Hoitava terveysasema laskuttaa potilasta oman asiakasmaksutaksan mukaisesti Lasten ja nuorten apuvälineet Alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten apuvälineet hankitaan keskitetysti HUS- Apuvälinekeskuksesta sairaalan tai terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Asiakkaan täyttäessä 16 vuotta hänen käytössään olevat apuvälineet siirtyvät kunnan omistukseen, kunta maksaa niistä jäännösarvon. Apuvälineet merkitään apuvälinevarastoon ja tehdään lainaus (Pegasos). HUS-apuvälinekeskukseen tehdään sähköinen lähete, vastaanottajan tiedot: Laitos: HYKS-sha Toimipiste: 7801 AVK Erikoisala: 40N Lastenneurologia tai 77 Neurologia (aikuiset) Terveyskeskuksesta lähetteet tehdään keskitetysti kuntoutustyöryhmässä. Ruskeasuon koulun oppilaiden fysio- ja toimintaterapeuttien tekemä apuvälinetyö menee erikoissairaanhoidon budjetista Erikoistason apuvälineet HUS-Apuvälinekeskus vastaa vaikeavammaisten tarvitsemien vaativan erikoistason apuvälinepalvelujen tuottamisesta HUS-piirin alueella. Apuvälinekeskuksen järjestämis- ja hankintavastuulle kuuluvat sähkötoimiset liikkumis-, kommunikaatio-, ympäristönhallinta- ja muut erityisapuvälineet. HUS-Apuvälinekeskus tekee apuvälinearvion saatuaan sairaalan tai terveyskeskuslääkärin lähetteen. Terveyskeskuksesta lähetteet tehdään keskitetysti kuntoutustyöryhmässä (kts. kohta ) Apuvälinelainauksen dokumentointi Apuvälinelainaus ja palautus tehdään Pegasoksen Kuntoutuksen palvelut - osiossa ja lainasopimus tulostetaan asiakkaalle. Palautuksesta tulostetaan asiakkaan pyynnöstä palautustosite. Apuvälinelainaus tilastoidaan ja kirjataan myös potilaskertomukseen fysioterapia- tai toimintaterapialehdelle Apuvälineet- otsikon alle.

19 16 5 APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Mustijoen perusturvassa noudatetaan Keski-Uudenmaan apuvälineiden saatavuusperusteita (2009), tähän on kirjattu Mustijoen perusturvan tarkennukset niihin. HYKS/Erva-alueen yhtenäisten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden valmistuttua keväällä 2015 apuvälineitä luovutetaan niiden perusteella. 5.1 Hoito- ja harjoitusvälineet 3 HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET (s. 17) 3.1 Hengityskoneet - erikoissairaanhoidosta (Hyvinkään sairaalan keuhkosairauksien poliklinikka, Lasten ja nuorten sairaala) 3.2 Hengityslihasten harjoitusvälineet - Hyvinkään/Porvoon sairaalasta 3.3 Imulaitteet - Hyvinkään/Porvoon sairaalasta hoitovastuun mukaan, kuluvat osat (imukatetrit, letkut ja suodattimet) terveyskeskuksen hoitotarvikejakelusta 3.4 Painetekstiilit ja arvenhoitolevyt - erikoissairaanhoidosta 3.5 Tukitekstiilit 3.6 Tukisukat ja -hihat - myöntämisperusteena on vaikea-asteinen ja pitkäaikainen synnynnäinen tai sairauden aiheuttama lymfakierron vajaatoiminta (myöntämiskriteerit, liite 7) - ei myönnetä suonikohjujen pre/postoperatiiviseen tarpeeseen - tukisukkia/hihoja/käsineitä myönnetään pääsääntöisesti kaksi paria vuodessa jatkuvaan tarpeeseen (harkinnanvaraisesti useammat) 3.7 TNS -laite - lainataan fysioterapiasta lyhytaikaiseen lainaan (3 kk), hankitaan myös harkinnanvaraisesti maksusitoumuksella pitkäaikaislainaan 3.8 Muut stimulaattorit - kasteluhälytyspatjat lainataan

20 17 lastenneuvolasta 3.9 Painehaavojen ehkäisy- ja hoitovälineet - painehaavapatjat ja -tyynyt (dynaamiset ja staattiset) painehaavojen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon hankitaan maksusitoumuksella 3.10 Pystyasennon harjoitusvälineet - seisomatelineet ja kipit hankitaan maksusitoumuksella 3.11 Lihasvoiman harjoitusvälineet - Apuvälinepalvelusta lainataan kuntopyöriä ja restoraattoreita lyhytaikaiseen lainaan (3 kk) 3.12 Kelluntavälineet - uimakaulukset hankitaan maksusitoumuksella kuntoutuksen apuvälineeksi 3.13 Muut harjoitusvälineet - lapsille Lasten ja nuorten sairaalan kautta - painoliivejä ja peittoja ei myönnetä, lasten toimintaterapiassa on yksi painoliivi kokeilukäyttöön 5.2 Henkilökohtaisen hygienian ja suojan välineet 4 HENKILÖ- KOHTAISEN HYGIENIAN JA SUOJAN VÄLINEET (s. 28) 4.1 WC-apuvälineet 4.2 Suihku- ja kylpyapuvälineet - seinään kiinnitettävät suihkutuolit hankitaan maksusitoumuksella - kunnan kilpailuttamat vanhusten ja pitkäaikaissairaiden asumispalveluyksiköt vastaavat asiakkaiden suihkutuolien ja suihkuvaunujen hankinnasta - Asumispalveluyksikön hankintavastuulle kuuluvat asukkaiden yhteiskäytössä olevat apuvälineet sekä apuvälineet, joiden käytön tavoitteena on henkilökunnan ergonomian ja työturvallisuuden parantaminen, kuten esimerkiksi potilasnostimet, suihkutuolit ja säädettävät sängyt (apuvälineasetus ) 4.3 Vaatteet ja kengät 4.4 Erikoisuima-asut 4.5 Pään suojat - hankitaan maksusitoumuksella 4.6 Hengitystiesuojat

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Määräys 4/2010 1/(6) Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki tervedenhuollon laitteista ja

Lisätiedot

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena Perusturvalautakunta 5 29.01.2014 Perusturvalautakunta 106 23.09.2015 Lääkinnälliset kuntoutukset 1.1.2014 alkaen / Option käyttö 150/06/2014 Perusturvalautakunta 29.01.2014 5 Lääkinnällisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS 1 HUS-ERVA ALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET Helsingin ja Uudenmaansairaanhoitopiiri, Kymenlaakson

Lisätiedot

vaaratilanneilmoitus vaaratilanne- ilmoitus

vaaratilanneilmoitus vaaratilanne- ilmoitus vaaratilanneilmoitus 1 Muista vaaratilanneilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvoo ja edistää terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallista käyttöä. Vaaratilanneilmoitukset

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen PÄIVITETTY 2016 Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä kerrotaan järjestettävien

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa

9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa Laihia mukana Alueellisessa apuvälinekeskuksessa perusterveydenhuollon osalta (ostajana Vaasa) Jäsenkuntia 19 Asukkaita noin 198500 Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta Eeva-Liisa Övermark Puheterapeutti

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut:

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut: Saapunut: Palvelua tarvitsevan henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite, katu, paikkakunta, postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhesuhteet naimaton naimisissa avoliitossa eronnut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 6.5.2015 Yli-insinööri Antti Härkönen, Valvira Asiakastietolaki Laki 159/2007 (ja muutokset

Lisätiedot

HAKEMUSLOMAKE TYÖTOIMINTAYKSIK- KÖ TERVAPAJALLE

HAKEMUSLOMAKE TYÖTOIMINTAYKSIK- KÖ TERVAPAJALLE Keskipohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Kokkolan Päivä- ja Työtoimintakeskus HAKEMUSLOMAKE TYÖTOIMINTAYKSIK- KÖ TERVAPAJALLE Vastaanottaja täyttää: Hakija: Hakemus nro: / Saapunut: Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Jaksokirja - oppimistavoi2eet Kuntoutus Jaksokirja - oppimistavoi2eet Tuntee perusterveydenhuollon tehtävät neurologisten sairauksien kuntoutuksessa On selvillä neurologisten sairauksien ennusteesta ja vaikutuksista potilaan työ-,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Puhelinnumero Etunimet Sähköpostiosoite Osoite Ammatti Henkilötunnus Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Kuntoutuspsykoterapia: Kohderyhmänä ovat 16-67-vuotiaat, jotka tarvisevat kuntoutusta työ- tai opiskelukyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi. : Kohderyhmänä ovat alle 65-henkilöt,

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

APUVÄLINEIDEN HUOLLON PROSESSI

APUVÄLINEIDEN HUOLLON PROSESSI APUVÄLINEIDEN HUOLLON PROSESSI LEMPÄÄLÄN KUNTA KUNTOUTUSPALVELUIDEN OSASTONHOITAJA MIKKO KAIPAINEN 30.11.2016 LEMPÄÄLÄN TERVEYSKESKUS LEMPÄÄLÄN ASUKASLUKU 22 542 (VÄESTÖREKISTERIKESKUS 31.12.2015) PÄÄTERVEYSASEMA

Lisätiedot

Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston lausunto kohtaan HUS-ERVA alueen yhtenäisten apuvälineiden luovutusperusteiden noudattaminen Espoossa

Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston lausunto kohtaan HUS-ERVA alueen yhtenäisten apuvälineiden luovutusperusteiden noudattaminen Espoossa 5.2.2016 1 (5) ESPOON VAMMAISNEUVOSTO ESBO HANDIKAPPRÅD Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston lausunto kohtaan HUS-ERVA alueen yhtenäisten apuvälineiden luovutusperusteiden noudattaminen Espoossa Vammaisneuvosto

Lisätiedot

APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA

APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 30.9.2009 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(10) APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Harkinnanvaraiset yksilölliset

Harkinnanvaraiset yksilölliset Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Linjat ja muutokset Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Suunnittelija Anneli Louhenperä 18.- 19.1.2012 Yleistä 1/2 Uudet Kelan avo- ja laitosmuotoisen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Palvelulinjakohtaiset standardit

Palvelulinjakohtaiset standardit kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 1(7) Kelan kuntoutuksena toteutettava harkinnanvarainen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus, yleis- ja neurologinen palvelulinja vuosina 2016 2019 Tarjoajat

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle

Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle Onneksi olkoon! Työnantajasi haluaa pitää sinusta hyvää huolta täydentämällä terveyshuoltoasi. Työnantajasi tarjoaa sinulle

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana

Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 26.5.2016 Yli-insinööri Antti Härkönen, Valvira Tietojärjestelmien valvonta Terveysteknologia-ryhmä

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

Hyväksymishakemus erikoislääkäripalvelujen ja diagnostisten tutkimusten palvelusetelituottajaksi

Hyväksymishakemus erikoislääkäripalvelujen ja diagnostisten tutkimusten palvelusetelituottajaksi Hyväksymishakemus erikoislääkäripalvelujen ja diagnostisten tutkimusten palvelusetelituottajaksi Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt (13.4.2016, 61) hyväksyä palvelusetelin

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN Hyväksytty johtokunta 12.12.2011 191 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2012 ALKAEN Tämä toimintaohje kumoaa Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta 1.5.2010 voimaan

Lisätiedot

Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake

Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake 1) Päivystysyksikkö * nmlkj Hyvinkää nmlkj Keski-Uusimaa 2) Työvuoro * nmlkj Aktiivityö nmlkj Varallaolo Ilmoituksen/ yhteydenotot perustiedot 3) Yhteydenoton viikonpäivä

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Sivu 1 / 5 JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Hakemuksen saapumispäivä: 1. MITÄ HAETAAN JAKSOHOITO, minkä verran jaksohoitoa haetaan: PALVELUASUMINEN (ei ympärivuorokautinen) RYHMÄKOTI(ei ympärivuorokautinen)

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Asumispalvelujen hankinta

Asumispalvelujen hankinta Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella

Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella Kiljavan Sairaala Alueellinen kuntoutussairaala Sijaitsee Nurmijärvellä Sisältönä vaativa moniammatillinen kuntoutus ja hoito Tavoitteena kuntouttaa potilaat

Lisätiedot

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1. Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.2016 alkaen 1. TAVOITE JA MÄÄRITTELY Sosiaalihuoltolain (1301/2014 23) mukaista

Lisätiedot

Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä

Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 906/06.00.00/2015 200 Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä Osastonhoitaja Tiina Virtanen ja johtava ylilääkäri

Lisätiedot

Apuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Apuvälineiden luovutusperusteet

Apuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Apuvälineiden luovutusperusteet Apuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä Apuvälineiden luovutusperusteet Apuvälinekeskuksen johtokunta 17.2.2016 Sisällys OSA I: APUVÄLINEPALVELU KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ... 1 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille Yksilövastuinen hoitotyö opas omahoitajille JOHDANTO... 3 YKSILÖVASTUINEN HOITOTYÖ... 4 OMAHOITAJUUS... 5 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN... 6 OMAHOITAJAN TEHTÄVÄT... 7 HOITO-JA PALVELUSUUNNITELMA... 9 HOITOTUKI...

Lisätiedot