LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET

Transkriptio

1 Mustijoen perusturva Lääkinnällinen kuntoutus LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Mustijoen perusturva Mustijoen perusturva Lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä hyväksynyt Laura Nikunen Versio 2.0

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS KUNTOUTUSTYÖRYHMÄ JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT Perusterveydenhuollon apuvälinepalveluprosessi Apuvälinetarpeen havaitseminen Apuvälinetarpeen arviointi Apuvälineen sovitus, kokeilu, valinta ja tarvittavat muutostyöt Apuvälineen hankinta, luovutus ja käytön opetus Apuvälineiden kuljetus ja asennus Apuvälineen käytön seuranta Apuvälineen huolto, korjaus ja vaaratilanteet Apuvälineen palautus Laitoshoidossa olevien apuvälineet Ulkokuntalaisten apuvälinepalvelut Lasten ja nuorten apuvälineet Erikoistason apuvälineet Apuvälinelainauksen dokumentointi APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Hoito- ja harjoitusvälineet Henkilökohtaisen hygienian ja suojan välineet Päivittäisten toimintojen pienapuvälineet Tukilaitteet ja proteesit Liikkumisen apuvälineet Apuvälineet keuhkosairauksissa Kuulon apuvälineet Kommunikaatioapuvälineet Näönhuollon apuvälineet Asuntojen ja muiden tilojen varusteet Turva- ja hälytyslaitteet Vapaa-ajan ja leikin välineet MUUT APUVÄLINETAHOT Terveyskeskus/Hoitotarvikejakelu HUS/ Hyvinkään sairaala HUS/ Porvoon sairaala HUS-Apuvälinekeskus Vammaispalvelut KELA Koulutoimi... 31

3 6.8 Työvoimahallinto Valtiokonttori Vakuutuslaitokset LÄHTEET LIITTEET... 34

4 1 1 JOHDANTO Keski-Uudenmaan alueen kunnat (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä ja Tuusula) ja Hyvinkään sairaanhoitoalue ovat alueellisesti yhtenäistäneet apuvälineiden saatavuusperusteita, saatavuusperusteet julkaistiin v Myös HUS apuvälinehanke on aloitettu v.2008 tarkoituksena yhtenäistää koko HUS-alueen apuvälinepalveluja. Mäntsälän ja Pornaisten perusturvat yhdistyivät vuoden 2009 alussa, jolloin Pornaisten kunnan lääkinnällinen kuntoutus siirtyi Mäntsälän terveyskeskuksen lääkinnällisen kuntoutustyöryhmän hoidettavaksi. Pornaisissa on noudatettu Porvoon sairaanhoitoalueen apuvälinepalvelut - ohjetta. Kunnissamme on ollut hyvin erilaiset lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämiskäytännöt kuntoutuksen ja apuvälineiden osalta, eikä kummassakaan kunnassa ei ole ollut kirjallisia saatavuusperusteita kuntoutuksen osalta. Tämän vuoksi tuli tarve laatia yhtenäiset lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuusperusteet, jotta yhteisen perusturvan työntekijät tietävät mistä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja haetaan ja miten palveluja on saatavilla. Apuvälineiden osalta saatavuusperusteisiin on kirjattu Mustijoen perusturvan tarkennukset Keski-Uudenmaan apuvälineiden saatavuusperusteisiin (2009). Lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuusperusteita työstettiin kuntoutustyöryhmässä ja ne valmistuivat Nämä lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuusperusteet ovat tarkoitettu Mustijoen perusturvan henkilökunnalle toimintaohjeeksi. Ohjeet ovat viitteelliset, kuntoutuspäätöksissä käytetään tarvittaessa yksilöllistä harkintaa. Saatavuusperusteet päivitetään tarvittaessa kuntoutustyöryhmässä ja ovat luettavissa kunnan intranetissa. Apuvälineiden saralla on tapahtunut paljon muutoksia vuoden 2011 jälkeen. Uusi asetus 1363/2011 lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä tuli voimaan Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan apuvälinepalvelut ovat osa sairaanhoitoon liittyvää lääkinnällistä kuntoutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä apuvälineiden käyttöön luovutuksen perusteista. Uusi asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista korostaa apuvälinepalvelujen käyttäjälähtöisyyttä, oikea-aikaisuutta ja yksilöllistä apuvälinetarpeen arviointia. Apuvälineiden käyttöön luovutuksen

5 2 perusteena ovat apuvälineen käyttäjän tarpeet. Ohjauksen ja neuvonnan on oltava riittävää. Tarkoituksena on parantaa potilaan asemaa apuvälinepalvelun käyttäjänä ja tukea siten tämän kotona asumista ja osallisuutta. Hyvin toimivat apuvälinepalvelut voivat vähentää muiden palvelujen tarvetta. HUS-Apuvälinekeskus aloitti toimintansa vaiheittain vuoden 2012 alusta alkaen erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluista. HUS:n jäsenkunnat voivat liittyä mukaan Apuvälinekeskuksen tarjoamiin palveluihin oman aikataulunsa mukaisesti. Vuoden 2012 alusta vaativan erityistason asiakasryhmien apuvälinepalvelut on tuotettu Apuvälinekeskuksesta. HYKSin Apuvälineyksikkö sekä Lasten ja nuorten apuvälinekeskus siirtyivät osaksi Apuvälinekeskus-taseyksikköä alkaen. Muiden erikoissairaanhoidon apuvälinetoimintojen keskittäminen (kuten hankinnat, logistiset ratkaisut jne.) Apuvälinekeskukseen tehtiin vaiheittain vuoden 2012 aikana. Hyvinkään sairaalan apuvälineyksikkö liittyi HUS- Apuvälinekeskukseen vuoden 2014 alusta. HUS-alueella (HYKS-Erva-alue) aloitettiin yhteisten apuvälineiden saatavuusperusteiden työstäminen, työ jäi odottamaan sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän tekemää valtakunnallista ohjeistusta. Apuvälineasetuksen valmistelun lausuntokierroksen palautteessa toivottiin asetukseen yksilöidympää apuvälinepalvelujen määrittelyä ja ohjeistusta. Asetukseen liittyvä muistio ei käytännössä ole ollut riittävä ohjausväline. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut työryhmän , jonka tehtävänä on: laatia ohjeisto terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen tueksi. tehdä päivitysehdotuksia sekä uusia ehdotuksia kiireettömän hoidon perusteisiin liittyviin apuvälineiden käyttöön luovutuksen perusteisiin. tehdä esityksiä tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarpeista, joilla voidaan edistää apuvälinepalvelujen toteutumista käyttäjälähtöisesti ja laadukkaasti. Tavoitteena oli, että terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut toteutetaan yhdenmukaisin laadukkain toimintatavoin ja apuvälineet luovutetaan käyttöön yhtenäisin perustein. Näin parannetaan apuvälinepalvelujen käyttäjien asemaa ja potilasturvallisuutta sekä tuetaan apuvälineen käyttäjän itsenäistä selviytymistä ja osallisuutta. (STM nettisivut ). Työryhmän työskentely on päättynyt, ja uudet valtakunnalliset terveydenhuollon apuvälinepalvelujen ohjeet ovat ilmestyneet

6 3 Sähköiset ohjeet löytyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Apuvälineet - verkkosivuilta ( ). Suora osoite: Mustijoen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden saatavuusperusteet päivitetään nyt, koska apuvälineiden myöntämiseen on tullut huomattavia muutoksia vuoden 2011 jälkeen. Samalla tehdään erilliset saatavuusperusteet apuvälineistä ja terapioista. HUS-Erva alueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden yhtenäiset luovutusperusteet valmistuvat keväällä 2015, jonka jälkeen Mustijoen perusturvan alueella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä luovutetaan niiden perusteella.

7 4 2 LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja ovat: 1) kuntoutumista ja kuntoutuspalveluja koskeva neuvonta ja ohjaus; 2) kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus työ- ja toimintakyvyn arviointeineen ja työkokeiluineen; 3) fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia ja muut näihin rinnastettavat toimintakykyä parantavat ja ylläpitävät terapiat ja toimenpiteet; 4) apuvälinepalvelut, johon kuuluu apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto; 5) sopeutumisvalmennus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen omaistensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen jälkeisessä elämäntilanteessa; 6) edellä mainituista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa; 7) kuntoutusohjaus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä tukemista ja ohjausta sekä kuntoutujan toimintamahdollisuuksiin liittyvistä palveluista tiedottamista; sekä 8) muut näihin rinnastettavat palvelut. (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta /1015/ 3 Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut). Lääkinnällisen kuntoutustoimenpiteen edellytyksenä tulee olla vamma tai sairaus, jolle on asetettu diagnoosi. Diagnoosi ei kuitenkaan automaattisesti johda oikeuteen saada tietynlaista kuntoutusta, vaan vamman tai sairauden aiheuttama toimintakyvyn vajavuus ratkaisee kuntoutustarpeen. Kuntoutuksen pohjana on lääkärin yhdessä asiakkaan kanssa tekemä kuntoutussuunnitelma, joka tulee tarkistaa 1-3 vuoden välein. Kun kuntoutusta haetaan Kelalta, kuntoutussuunnitelma laaditaan B-1 tai B-2 lomakkeelle. Suunnitelman tulee sisältää kaikki diagnoosit, toimintakyky ja kuntoutuksen tavoitteet sekä apuvälineet (Liite 1.).

8 5 3 KUNTOUTUSTYÖRYHMÄ JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI Lääkinnällinen kuntoutus tarkoittaa arjen selviytymistä edistäviä kuntoutusja apuvälinepalveluita, joita on mahdollisuus saada pysyvän tai pitkäaikaisen vamman tai sairauden vuoksi. Tavoitteena on vamman tai sairauden vuoksi pitkäaikaisesti tai pysyvästi heikentyneen fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn parantuminen tai alenemisen ehkäiseminen. Perusterveydenhuollossa lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä yhdessä muiden toimijoiden rinnalla. Kunnassa johtava ylilääkäri päättää kuntoutustyöryhmän kokoonpanon ja sen puheenjohtajana toimivan lääkärin, sekä delegoi päätösvastuun eri terveydenhuollon ammattihenkilöille. Kuntoutustyöryhmä arvioi moniammatillisesti kuntoutustyöryhmän käsittelyä vaativat hakemukset ja kuntoutustyöryhmän puheenjohtajana toimiva ylilääkäri päättää toteutetaanko kuntoutus omana toimintana vai ostopalveluna ja tekee maksusitoumuspäätöksiä - ostopalveluna toteutetuista kuntoutus- ja terapia-arvioista sekä terapia- ja hoitojaksoista (mm. fysio-, lymfa-, toiminta- ja puheterapia, jalkojenhoito, neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus, psykoterapia) - pitkäaikaislainaan hankittavista yksilöllisistä apuvälineistä ja niiden huollosta Kuntoutustyöryhmän kokoonpano: ylilääkäri (pj), toimintaterapeutti (sihteeri) ja vastaava fysioterapeutti, tarvittaessa lasten toimintaterapeutti, johtava psykologi tai muu erityistyöntekijä (Liite 2.). Kuntoutustyöryhmä kokoontuu Mäntsälän terveyskeskuksessa 1-2 kertaa kuukaudessa. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä haetaan asiantuntija-arvion perusteella (lääkäri, terapeutti). Hakemus tehdään kirjallisesti. Hakemuslomakkeen voi tulostaa oheisesta linkistä. Hakemus (liite 3.) Hakemus lähetetään osoitteeseen: Mäntsälän terveysasema Lääkinnällinen kuntoutus Kaakkumäentie Mäntsälä

9 6 Esitys (Pegasoksen Kuntoutuksen palvelut/ostopalvelut) kuntoutuksen tarpeesta tulee toimittaa liitteineen kuntoutustyöryhmän sihteerille, tai esityksen tekijä tulee itse esittelemään asian kokoukseen ja tuo liitteet mukanaan. Liitteet tulee olla eriteltynä Pegasoksen esityksessä. Kuntoutustyöryhmässä tehdään apuvälinepäätökset Pegasokseen (Kuntoutuksen palvelut/kuntoutuksen ostopalvelut/päätösten selailut). Kuntoutuspäätös (myönteinen tai kielteinen) postitetaan asiakkaalle kotiin sekä palveluntuottajalle ja tarvittaessa myös lähettävälle taholle. Kopio päätöksestä tallennetaan sairauskertomuksen väliin arkistoon. (Prosessikuvaus, Liite 4.) Apuvälinettä hankittaessa maksusitoumuspäätös pitää olla tehty, maksusitoumuksia ei myönnetä jälkikäteen. Lääkinnällisen kuntoutuksen maksusitoumusasioissa yhteydenotot: puh /sihteeri. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden hankkimisesta aiheutuvat matkakustannukset korvataan sairausvakuutuslain säännösten perusteella hakemuksen pohjalta Kelasta. Terveydenhuollossa lääkinnällisen kuntoutukseen liittyvät päätökset ovat hoitopäätöksiä, joista ei potilaalla ole varsinaista valitusoikeutta. Tämä koskee niin yksikköjen omaa toimintaa kuin ostopalvelujakin. Jokainen päätös on kirjattu Pegasokseen. Jos potilas on tyytymätön saamaansa päätökseen, hänen valitukseensa liittyvät asiakirjat tulee arkistoida. Hoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön potilas tai hänen omaisensa voi tehdä kirjallisen muistutuksen hoitopaikkansa terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Ennen muistutuksen tekemistä asia kannattaa yrittää selvittää potilasta hoitaneen henkilökunnan kanssa. Muistutuksen voi tehdä vapaamuotoisesti tai valmiilla tulostettavalla lomakkeella, lomake löytyy kunnan verkkosivuilta Muistutus toimitetaan perusturvan johtavalle ylilääkärille. Lisätietoja ja neuvontaa saa potilasasiamiehiltä. Mustijoen perusturvan (Mänsälä/Pornaisten yhteistoiminta-alueen) potilasasiamiestoimintaa hoitaa:

10 7 Riitta Jalava Kotokartano, Kaakkumäentie 1-3, Mäntsälä puh Henkilökohtaisista tapaamisista pyydetään sopimaan puhelimitse etukäteen. Yksilöityjen terveystietojen lähettäminen sähköpostin välityksellä ei ole suositeltavaa. 4 LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia, 3 :ssä tarkoitettuja apuvälineitä ovat lääkinnällisin perustein todetun toimintavajavuuden korjaamiseen tarkoitetut välineet, laitteet tai vastaavat, joita vajaakuntoinen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisissä toiminnoissaan. Apuvälineisiin luetaan myös kuntoutuksessa tarvittavat hoito- ja harjoitusvälineet. (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta /1015, 4.) Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan apuvälinepalvelut ovat osa sairaanhoitoon liittyvää lääkinnällistä kuntoutusta. Apuvälineasetuksen mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksen edellytyksenä on sellainen lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään. Uusi asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista korostaa apuvälinepalvelujen käyttäjälähtöisyyttä, oikea-aikaisuutta ja yksilöllistä apuvälinetarpeen arviointia. Apuvälineiden käyttöön luovutuksen perusteena ovat apuvälineen käyttäjän tarpeet. Ohjauksen ja neuvonnan on oltava riittävää. Tarkoituksena on parantaa potilaan asemaa apuvälinepalvelun käyttäjänä ja tukea siten tämän kotona asumista ja osallisuutta. Hyvin toimivat apuvälinepalvelut voivat vähentää muiden palvelujen tarvetta. Asetuksen mukaan apuvälineiden käyttöön luovutus edellyttää apuvälineisiin perehtyneen terveydenhuollon ammattilaisen tai kuntoutuksen apuvälineasiantuntijan tekemää käyttäjälähtöistä, oikeaaikaista ja yksilöllistä apuvälinetarpeen arviointia. Arvioinnissa on otettava huomioon potilaan toimintakyky, elämäntilanne sekä elinympäristön

11 8 apuvälineen käytölle asettamat vaatimukset. Apuvälinetarpeen arviointi tulee tarvittaessa tehdä moniammatillisessa tiimissä. Apuvälineen tulee edistää potilaan kuntoutumista ja oman elämän hallintaa sekä tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa. Apuvälineellä voidaan myös korvata sairauden tai vamman aiheuttamia haittoja sekä ennaltaehkäistä mahdollisesti suurempia toimintakyvyn muutoksia. Jos potilas asuu asumispalveluyksikössä, sinne hankitaan potilaan tarvitsemat yksilölliset apuvälineet apuvälineisiin perehtyneen terveydenhuollon ammattilaisen tai kuntoutuksen apuvälineasiantuntijan tekemän apuvälinearvioinnin perusteella. Asumispalveluyksikön hankintavastuulle kuuluvat asukkaiden yhteiskäytössä olevat apuvälineet sekä apuvälineet, joiden käytön tavoitteena on henkilökunnan ergonomian ja työturvallisuuden parantaminen, kuten esimerkiksi potilasnostimet, suihkutuolit ja säädettävät sängyt. (STM apuvälineasetuksen muistio) Apuvälineitä lainataan hoitovastuun mukaisesti perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta. Tämän lisäksi on sovittu palvelu- ja hoitoprosesseista (esim. ALS, alaraaja-amputaatio), joissa apuvälineiden järjestämisvastuu on erikoissairaanhoidossa eli Hyvinkään ja Porvoon sairaalassa. Terveyskeskuksen apuvälinepalvelusta lainataan liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineitä (liite 5: Apuvälinepalvelusta lainattavat apuvälineet), yksilölliset apuvälineet hankitaan lääkinnällisen kuntoutuksen maksusitoumuksella Perusterveydenhuollon apuvälinepalveluprosessi Apuvälinetarpeen havaitseminen Apuvälineen tarpeen voi havaita asiakas itse tai omainen, terapeutti, lääkäri tai muu asiakkaan tunteva sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijä. Apuvälinepalveluprosessi käynnistyy kun apuvälineen tarpeesta otetaan yhteyttä terveyskeskuksen Apuvälinepalveluun.

12 Apuvälinetarpeen arviointi Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksen edellytyksenä on sellainen lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään. Apuvälineen tarkoituksena on edistää potilaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. Apuvälineiden käyttöön luovutus edellyttää apuvälineisiin perehtyneen terveydenhuollon ammattilaisen tai kuntoutuksen apuvälineasiantuntijan tekemää käyttäjälähtöistä, oikea-aikaista ja yksilöllistä, tarvittaessa moniammatillista apuvälinetarpeen arviointia. Fysio-, toiminta- ja puheterapeutit ja kuntohoitaja ovat asiantuntijoita asiakkaan tarvetta vastaavan apuvälineen valitsemiseksi. Asiakkaan apuvälinetarve tulee arvioida yksilöllisesti, asiakkaan tulee olla itse paikalla ja hänen puolestaan Apuvälinepalvelussa asioiminen ei ole mahdollista kuin poikkeuksellisissa tilanteissa. Asiakas tulee Apuvälinepalveluun sen aukioloaikana tai tarvittaessa asiakkaalle varataan yksilöllinen arviointiaika. Tarvittaessa yksilöllistä apuvälinetarvetta voidaan arvioida kotikäynnillä. Asiakkaan apuvälineen tarvetta arvioidaan tutustumalla asiakkaan taustatietoihin/ potilaskertomukseen (ikä, sukupuoli, sairaudet ja vammat, toimintakyky ja aikaisemmat apuvälineet). Asiakasta tai muuta hänet tuntevaa henkilöä haastatellaan apuvälineen tarpeesta ja arvioidaan toimintakykyä ja toimintakyvyn ongelmaa. Samalla arvioidaan apuvälineen toimivuutta kotiympäristössä, tarvittaessa voidaan tehdä kotikäynti. Asiakkaan ollessa kotihoidon asiakas tai vuodeosastohoidosta kotiutuva, tarve arvioidaan ensisijaisesti ko. yksikön fysioterapeutin tai yksikön muun henkilökunnan toimesta. Pienapuvälineiden ja käsiortoosien tarve arvioidaan toimintaterapeutin toimesta Apuvälineen sovitus, kokeilu, valinta ja tarvittavat muutostyöt Asiakkaalle sopiva apuväline pyritään ensisijaisesti löytämään Apuvälinepalvelun valikoimasta. Yksilöllisemmän apuvälineen ollessa kyseessä kartoitetaan sopivaa apuvälinettä kokeilemalla eri vaihtoehtoja, tai asiakas kartoittaa vaihtoehtoja esim. hoitavan terapeutin kanssa, laitoskuntoutusjaksolla tai apuvälinefirmassa, josta tehdään

13 10 apuvälinesuositus kuntoutustyöryhmään. Asiakas saa apuvälineen tarvittaessa kokeiluun Apuvälineen hankinta, luovutus ja käytön opetus Liikkumisen ja päivittäisten toimintojen perusapuvälineitä lainataan Apuvälinepalvelusta (Apuvälinepalvelusta lainattavat apuvälineet, liite 5.). Apuvälineitä lainataan lyhytaikaiseen lainaan (3 kuukaudeksi) tai pitkäaikaiseen lainaan, jolloin apuväline on lainassa toistaiseksi ja se palautetaan tarpeen loputtua. Tarvittaessa pyydetään lääkärin kantaa apuvälineen pitkäaikaisesta tarpeesta. Pitkäaikaislainaan hankittavat yksilölliset apuvälineet hankitaan maksusitoumuksella, maksusitoumusasioita hoitaa p /kuntoutustyöryhmän sihteeri. Apuvälinelainaus tehdään ja kirjataan potilaskertomukseen Pegasokseen. Arvioinnin perusteella potilasasiakirjoihin tulee kirjata vähintään apuvälineen käyttöön luovutuksen perusteena oleva sairaus, vamma tai muu toimintavajaus ja niistä aiheutuva toimintakyvyn ongelma, apuvälineen käytölle asetetut tavoitteet sekä suunnitelma palveluprosessin toteutuksesta ja kestosta. Apuvälinelainauksesta tulostetaan asiakkaalle lainaustosite. Asiakkaalle ohjataan apuvälineen käyttö ja selvitetään jatkolainaus-, palautus- ja huoltokäytännöt sekä annetaan sama tieto kirjallisena (Liite apuväline lainaustositteeseen, liite 6). Omistusoikeus apuvälineisiin säilyy luovuttajalla eikä apuvälinettä saa lainata tai luovuttaa toiselle. Apuvälineen käytössä on noudatettava asianmukaista huolellisuutta. Mikäli apuväline vaurioituu tai sitä ei sopimuksen mukaisesti ole palautettu, veloitetaan käyttäjältä apuvälineen tai sen korjauksen todellinen hinta. Puhelimitse/sähköpostitse kotihoidosta tulleet apuvälinepyynnöt; apuvälineet voidaan laittaa Apuvälinepalvelun käytävään asiakkaan nimellä varatuksi, tällöin apuvälineen käyttö ohjataan ensisijaisesti kotihoidon fysioterapeutin tai muun kotihoidon henkilökunnan toimesta. Apuvälinepalvelusta lainataan liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineitä, vastaanotetaan palautuksia, vastataan puheluihin ja sähköpostiviesteihin aukioloaikoina:

14 11 Apuvälinepalvelu, Mäntsälä Kotokartano, kellarikerros Kaakkumäentie 1-3, Mäntsälä puh tiistaisin klo keskiviikkoisin klo perjantaisin klo Apuvälinepalvelu, Pornainen Palvelukoti Värttinän alakerta Mäntymäentie 1, Pornainen puh keskiviikkoisin klo perjantaisin klo Apuvälineiden kuljetus ja asennus Apuvälineiden kuljettamisesta ja asennuksesta (esim. tukikahvat) vastaa käyttäjä tai hänen omaisensa. Tarvittaessa suurien ja painavien apuvälineiden kuljetus tilataan Apuvälinepalvelun kautta Toimitilapalvelun huoltomieheltä, Pornaisissa teknisen osaston kiinteistönhoitajalta. Sähkösäätöisten sänkyjen kuljetus ja käyttöasennus tilataan aina huoltomieheltä Apuvälineen käytön seuranta Apuvälineen käytön seurannan tarkoituksena on varmistaa, että käyttäjällä on toimiva ja hänen käyttötarkoitustaan vastaava apuväline. Apuväline on asiakkaan käytössä tarvittavan ajan, asiakas voi ottaa yhteyttä apuvälinepalveluun laina-ajan jatkamista varten. Apuvälineen käyttöä ja sopivuutta seuraa apuvälineen luovuttaja, seuranta kuuluu myös apuvälineen käyttäjälle, omaiselle ja muille lähihenkilöille. Tarvittaessa asiakkaalle sopimaton apuväline vaihdetaan tai kulunut apuväline uusitaan.

15 Apuvälineen huolto, korjaus ja vaaratilanteet Apuvälineen huollosta ja korjauksesta vastaa apuvälineen luovuttaja ja käyttäjä. Käyttäjän vastuulla on apuvälineen päivittäinen ja säännöllinen puhdistus ja huolto, mm. ruuvien kireyden tarkistaminen, renkaiden ilmanpaineista huolehtiminen, pattereiden vaihtaminen ja liikkuvien osien rasvaaminen. Asiakas toimittaa apuvälineen apuvälinepalveluun huoltoa varten, siitä tehdään huoltolähete sähköiseen tietojärjestelmään. Asiakkaalle lainataan tarvittaessa toinen apuväline huollon ajaksi. Mäntsälän terveyskeskuksessa apuvälineiden huollot ja korjaukset tekee ensisijaisesti Toimitilapalvelun huoltomies, Pornaisissa teknisen osaston kiinteistönhoitaja. Poikkeuksellisesti huoltopalveluja ostetaan apuvälinefirmasta maksusitoumuksella. Vaaratilanteesta ilmoittaminen Terveydenhuollon toimintayksikkö tekee niin pian kuin mahdollista arvion vaaratilanteesta. Arvio vaaratilanteesta tehdään apuvälineen käyttäjän antaman tiedon perusteella. Terveydenhuollon toimintayksikkö tekee tarvittaessa vaaratilanneilmoituksen Valviraan ja ilmoittaa vaaratilanteesta apuvälineen toimittajalle tai valmistajalle. Ammattimaisen käyttäjän on tehtävä vaaratilanneilmoitus Valviraan, mikäli vaaratilanne johtuu apuvälineen: ominaisuuksista suorituskyvyn poikkeamasta tai häiriöstä riittämättömästä merkinnästä riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta tai käytöstä Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun apuvälineen osuus tapahtumaan on epäselvä. Ammattimaisen käyttäjän sähköinen vaaratilanneilmoituslomake Vakavasta vaaratilanteesta 10 vuorokauden kuluessa siitä, kun käyttäjä tai valmistaja on ensimmäisen kerran saanut tiedon tapahtumasta. Läheltä piti tapauksesta 30 vuorokauden kuluessa. Ilmoittamisvelvollisuus koskee Suomessa laitteiden ja tarvikkeiden valmistajia ja ammattimaisia käyttäjiä sekä laitteita ja tarvikkeita maahantuovia yrityksiä. Ilmoituksen tekemättä jättäminen on säädetty rangaistavaksi.

16 13 Vaaratilanneilmoitus lähetetään osoitteella: Valvira Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Lintulahdenkuja 4 PL Helsinki Kiireellisissä tapauksissa ilmoituksen voi tehdä ensin puhelimitse , mutta ilmoitus tulee tehdä viipymättä myös kirjallisena. Ilmoituksen voi lähettää myös faksilla tai sähköpostitse laitevaarat[at]valvira.fi. Lomakkeet löytyvät Valviran verkkosivuilta Vaaratilanne on TLT-lain 25 :n mukaan tapahtuma, joka on johtanut tai olisi voinut johtaa potilaan, käyttäjän tai muun henkilön terveyden vaarantumiseen. Ammattimaisen käyttäjän on TLT-lain 25 :n mukaan ilmoitettava terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen aiheuttamasta vaaratilanteesta, joka johtuu laitteen tai tarvikkeen ominaisuuksista, suorituskyvyn poikkeamasta tai häiriöstä, riittämättömästä merkinnästä, riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta taikka käytöstä. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun laitteen tai tarvikkeen osuus tapahtumaan on epäselvä. Tapahtumasta on ilmoitettava myös valmistajalle tai tämän edustajalle, koska valmistajalla on ensisijainen vastuu tuotteen vaatimustenmukaisuudesta. Apuvälineen käyttöön, neuvontaan ohjaukseen tai apuvälineen teknisestä potilasturvallisuusriskistä ja tapahtuneesta vaaratapahtumasta tulee tehdä HaiPro - ilmoitus. HaiPro - ilmoituksen tekee henkilökunnan jäsen jonka tietoon vaara tai läheltä piti - tapahtuma on tullut. Apuvälineen käyttäjä tai omainen voi tehdä HaiPro-ilmoituksen kunnan internet sivujen kautta Apuvälineen palautus Apuvälineen tarpeen loputtua apuväline palautetaan puhdistettuna Apuvälinepalveluun lainaajan nimellä tai lainasopimuksella varustettuna, palautuksen voi tehdä myös aukioloaikojen ulkopuolella Apuvälinepalvelun

17 14 käytävälle. Apuvälinepalautus tehdään Pegasokseen. Tarvittaessa asiakkaalle tulostetaan palautustosite. Asiakkaan vaihtaessa asuinkuntaa katsotaan apuvälineasiat palautusvelvoitteen osalta tapauskohtaisesti - Apuvälinepalveluiden laatusuositus 2003/Kiireettömän hoidon perusteet: apuvälineen käyttäjän muuttaessa toiselle paikkakunnalle, apuvälineet muuttavat hänen mukanaan vastikkeetta. Tieto apuvälineistä pitää antaa uudelle taholle, jolle siirtyy vastuu seurannasta ja huollosta Laitoshoidossa olevien apuvälineet Laitoshoidossa (vuodeosasto, hoivaosasto, Aurinkomäen osastot) olevat potilaat saavat tarvitsemansa apuvälineet ko. laitoksesta. Laitoshoidon fysioterapeutti arvioi apuvälinetarpeen ja hoitaa lainauksen ja käytön opetuksen. Asiakkaalle maksusitoumuksella hankittujen yksilöllisten apuvälineiden kohdalla katsotaan tapauskohtaisesti, jääkö apuväline lainaan asiakkaan siirtyessä laitoshoitoon Ulkokuntalaisten apuvälinepalvelut Opiskelun tai muun syyn vuoksi paikkakunnalla asuvien apuvälinepalveluista on sovittava henkilön kotikunnan kanssa. Uusien apuvälineiden hankkimisesta tai käytössä olevien välineiden huollosta ja korjauksesta on aina sovittava etukäteen kustannuksista vastaavan kotikunnan kanssa. Tilapäisesti paikkakunnalla vieraileville voidaan antaa akuuttiin lyhytaikaiseen tarpeeseen apuvälineitä (esim. WC-koroke, suihkutuoli jne.) olemassa olevien resurssien puitteissa. Lainaustapahtuma kirjataan Pegasokseen tuolloin paikkakunnalla asuvan isännän / emännän nimiin. Terveydenhuoltolain ( /1326) laajennettu valinnanvapaus tuli voimaan , jonka jälkeen kansalaisilla on ollut mahdollisuus vapaasti valita käyttämänsä terveysasema kotikuntansa ulkopuolelta. Terveysaseman vaihtajan on tehtävä valinnastaan kirjallinen ilmoitus sekä hoitovastuussa olevan kunnan että valitun kunnan terveyskeskukselle. Hoitopaikan valinta koskee kaikkia perusterveydenhuollon palveluita, eli mm. terveysneuvontaa ja -tarkastuksia, sairaanhoidonpalveluita, suunterveydenhuollon palveluita, ehkäisy-, äitiys- ja lasten neuvolapalveluita, sekä avohoidon kuntoutuksen palveluita sisältäen mm.

18 15 apuvälinepalvelut. Palvelujen kustannukset laskutetaan kotikunnasta. Hoitava terveysasema laskuttaa potilasta oman asiakasmaksutaksan mukaisesti Lasten ja nuorten apuvälineet Alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten apuvälineet hankitaan keskitetysti HUS- Apuvälinekeskuksesta sairaalan tai terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Asiakkaan täyttäessä 16 vuotta hänen käytössään olevat apuvälineet siirtyvät kunnan omistukseen, kunta maksaa niistä jäännösarvon. Apuvälineet merkitään apuvälinevarastoon ja tehdään lainaus (Pegasos). HUS-apuvälinekeskukseen tehdään sähköinen lähete, vastaanottajan tiedot: Laitos: HYKS-sha Toimipiste: 7801 AVK Erikoisala: 40N Lastenneurologia tai 77 Neurologia (aikuiset) Terveyskeskuksesta lähetteet tehdään keskitetysti kuntoutustyöryhmässä. Ruskeasuon koulun oppilaiden fysio- ja toimintaterapeuttien tekemä apuvälinetyö menee erikoissairaanhoidon budjetista Erikoistason apuvälineet HUS-Apuvälinekeskus vastaa vaikeavammaisten tarvitsemien vaativan erikoistason apuvälinepalvelujen tuottamisesta HUS-piirin alueella. Apuvälinekeskuksen järjestämis- ja hankintavastuulle kuuluvat sähkötoimiset liikkumis-, kommunikaatio-, ympäristönhallinta- ja muut erityisapuvälineet. HUS-Apuvälinekeskus tekee apuvälinearvion saatuaan sairaalan tai terveyskeskuslääkärin lähetteen. Terveyskeskuksesta lähetteet tehdään keskitetysti kuntoutustyöryhmässä (kts. kohta ) Apuvälinelainauksen dokumentointi Apuvälinelainaus ja palautus tehdään Pegasoksen Kuntoutuksen palvelut - osiossa ja lainasopimus tulostetaan asiakkaalle. Palautuksesta tulostetaan asiakkaan pyynnöstä palautustosite. Apuvälinelainaus tilastoidaan ja kirjataan myös potilaskertomukseen fysioterapia- tai toimintaterapialehdelle Apuvälineet- otsikon alle.

19 16 5 APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Mustijoen perusturvassa noudatetaan Keski-Uudenmaan apuvälineiden saatavuusperusteita (2009), tähän on kirjattu Mustijoen perusturvan tarkennukset niihin. HYKS/Erva-alueen yhtenäisten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden valmistuttua keväällä 2015 apuvälineitä luovutetaan niiden perusteella. 5.1 Hoito- ja harjoitusvälineet 3 HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET (s. 17) 3.1 Hengityskoneet - erikoissairaanhoidosta (Hyvinkään sairaalan keuhkosairauksien poliklinikka, Lasten ja nuorten sairaala) 3.2 Hengityslihasten harjoitusvälineet - Hyvinkään/Porvoon sairaalasta 3.3 Imulaitteet - Hyvinkään/Porvoon sairaalasta hoitovastuun mukaan, kuluvat osat (imukatetrit, letkut ja suodattimet) terveyskeskuksen hoitotarvikejakelusta 3.4 Painetekstiilit ja arvenhoitolevyt - erikoissairaanhoidosta 3.5 Tukitekstiilit 3.6 Tukisukat ja -hihat - myöntämisperusteena on vaikea-asteinen ja pitkäaikainen synnynnäinen tai sairauden aiheuttama lymfakierron vajaatoiminta (myöntämiskriteerit, liite 7) - ei myönnetä suonikohjujen pre/postoperatiiviseen tarpeeseen - tukisukkia/hihoja/käsineitä myönnetään pääsääntöisesti kaksi paria vuodessa jatkuvaan tarpeeseen (harkinnanvaraisesti useammat) 3.7 TNS -laite - lainataan fysioterapiasta lyhytaikaiseen lainaan (3 kk), hankitaan myös harkinnanvaraisesti maksusitoumuksella pitkäaikaislainaan 3.8 Muut stimulaattorit - kasteluhälytyspatjat lainataan

20 17 lastenneuvolasta 3.9 Painehaavojen ehkäisy- ja hoitovälineet - painehaavapatjat ja -tyynyt (dynaamiset ja staattiset) painehaavojen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon hankitaan maksusitoumuksella 3.10 Pystyasennon harjoitusvälineet - seisomatelineet ja kipit hankitaan maksusitoumuksella 3.11 Lihasvoiman harjoitusvälineet - Apuvälinepalvelusta lainataan kuntopyöriä ja restoraattoreita lyhytaikaiseen lainaan (3 kk) 3.12 Kelluntavälineet - uimakaulukset hankitaan maksusitoumuksella kuntoutuksen apuvälineeksi 3.13 Muut harjoitusvälineet - lapsille Lasten ja nuorten sairaalan kautta - painoliivejä ja peittoja ei myönnetä, lasten toimintaterapiassa on yksi painoliivi kokeilukäyttöön 5.2 Henkilökohtaisen hygienian ja suojan välineet 4 HENKILÖ- KOHTAISEN HYGIENIAN JA SUOJAN VÄLINEET (s. 28) 4.1 WC-apuvälineet 4.2 Suihku- ja kylpyapuvälineet - seinään kiinnitettävät suihkutuolit hankitaan maksusitoumuksella - kunnan kilpailuttamat vanhusten ja pitkäaikaissairaiden asumispalveluyksiköt vastaavat asiakkaiden suihkutuolien ja suihkuvaunujen hankinnasta - Asumispalveluyksikön hankintavastuulle kuuluvat asukkaiden yhteiskäytössä olevat apuvälineet sekä apuvälineet, joiden käytön tavoitteena on henkilökunnan ergonomian ja työturvallisuuden parantaminen, kuten esimerkiksi potilasnostimet, suihkutuolit ja säädettävät sängyt (apuvälineasetus ) 4.3 Vaatteet ja kengät 4.4 Erikoisuima-asut 4.5 Pään suojat - hankitaan maksusitoumuksella 4.6 Hengitystiesuojat