Mustijoen perusturva Lääkinnällinen kuntoutus LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN TERAPIOIDEN SAATAVUUSPERUSTEET. Mustijoen perusturva

Transkriptio

1 Mustijoen perusturva Lääkinnällinen kuntoutus LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN TERAPIOIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Mustijoen perusturva Mustijoen perusturva Lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä hyväksynyt Laura Nikunen Versio 2.0

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS KUNTOUTUSTYÖRYHMÄ JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI KUNTOUTUSPALVELUT Fysioterapia Lymfaterapia Toimintaterapia Puheterapia Jalkojenhoito Neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus Psykoterapia Sopeutumisvalmennus Ratsastusterapia Laitoskuntoutus MUUT KUNTOUTUSTAHOT: Veteraanikuntoutus Kela Vakuutusyhtiön maksama kuntoutus LÄHTEET LIITTEET... 19

3 1 1 JOHDANTO Keski-Uudenmaan alueen kunnat (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä ja Tuusula) ja Hyvinkään sairaanhoitoalue ovat alueellisesti yhtenäistäneet apuvälineiden saatavuusperusteita, saatavuusperusteet julkaistiin v Myös HUS apuvälinehanke on aloitettu v.2008 tarkoituksena yhtenäistää koko HUS-alueen apuvälinepalveluja. Mäntsälän ja Pornaisten perusturvat yhdistyivät vuoden 2009 alussa, jolloin Pornaisten kunnan lääkinnällinen kuntoutus siirtyi Mäntsälän terveyskeskuksen lääkinnällisen kuntoutustyöryhmän hoidettavaksi. Pornaisissa on noudatettu Porvoon sairaanhoitoalueen apuvälinepalvelut - ohjetta. Kunnissamme on ollut hyvin erilaiset lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämiskäytännöt kuntoutuksen ja apuvälineiden osalta, eikä kummassakaan kunnassa ole ollut kirjallisia saatavuusperusteita kuntoutuksen osalta. Tämän vuoksi tuli tarve laatia yhtenäiset lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuusperusteet, jotta yhteisen perusturvan työntekijät tietävät mistä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja haetaan ja miten palveluja on saatavilla. Lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuusperusteita työstettiin kuntoutustyöryhmässä ja ne valmistuivat Nämä lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuusperusteet ovat tarkoitettu Mustijoen perusturvan henkilökunnalle toimintaohjeeksi. Ohjeet ovat viitteelliset, kuntoutuspäätöksissä käytetään tarvittaessa yksilöllistä harkintaa. Saatavuusperusteet päivitetään tarvittaessa kuntoutustyöryhmässä ja ovat luettavissa kunnan intranetissa. Lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalvelut (fysio, - lymfa-, toiminta-, puheterapia, jalkojenhoito sekä neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus) kilpailutettiin syksyllä Kilpailutuksen myötä myös myöntämiskriteerejä on tarkennettu. Myös apuvälinepalveluissa on tullut paljon muutoksia, joten saatavuusperusteet päivitettiin ja tehtiin erilliset saatavuusperusteet apuvälineistä sekä terapiapalveluista.

4 2 2 LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja ovat: 1) kuntoutumista ja kuntoutuspalveluja koskeva neuvonta ja ohjaus; 2) kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus työ- ja toimintakyvyn arviointeineen ja työkokeiluineen; 3) fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia ja muut näihin rinnastettavat toimintakykyä parantavat ja ylläpitävät terapiat ja toimenpiteet; 4) apuvälinepalvelut, johon kuuluu apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto; 5) sopeutumisvalmennus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen omaistensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen jälkeisessä elämäntilanteessa; 6) edellä mainituista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa; 7) kuntoutusohjaus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä tukemista ja ohjausta sekä kuntoutujan toimintamahdollisuuksiin liittyvistä palveluista tiedottamista; sekä 8) muut näihin rinnastettavat palvelut. (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta /1015/ 3 Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut). Perusterveydenhuollon fysioterapian piiriin kuuluvat alle 65-v pitkäaikaissairaat, jotka eivät kuulu Kelan kuntoutuksen piiriin, alle 65-v vaikeavammaiset akuutissa vaiheessa (sairastumisesta on alle vuosi) mikäli kuntoutusta ei saa Kelan kautta, sekä yli 65-v pitkäaikaissairaat ja vaikeavammaiset. Lääkinnällisen kuntoutustoimenpiteen edellytyksenä tulee olla vamma tai sairaus, jolle on asetettu diagnoosi. Diagnoosi ei kuitenkaan automaattisesti johda oikeuteen saada tietynlaista kuntoutusta, vaan vamman tai sairauden aiheuttama toimintakyvyn vajavuus ratkaisee kuntoutustarpeen. Kuntoutuksen pohjana on lääkärin yhdessä asiakkaan kanssa tekemä kuntoutussuunnitelma, joka tulee tarkistaa 1-3 vuoden välein. Kun kuntoutusta haetaan Kelalta, kuntoutussuunnitelma laaditaan B-1 tai B-2 lomakkeelle. Terveyskeskuksen fysioterapian toteuttama kuntoutussuunnitelma laaditaan fysioterapia-lehdelle. Suunnitelman tulee

5 3 sisältää kaikki diagnoosit, toimintakyky ja kuntoutuksen tavoitteet sekä apuvälineet (Liite 1). Mikäli sairaalasta on jo tullut kuntoutussuunnitelma, sen lisäksi tulee tehdä lyhyt lähete fysioterapialehdelle, jossa viitataan sairaalasta tulleeseen kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutustoimenpiteiden ensisijaisuus: Kela vastaa kuntoutuksessa siinä vaiheessa, kun sairaus on kestänyt noin vuoden, eikä asiakas ole pysyvässä laitoshoidossa. Kela myöntää kuntoutukselle jatkoa, mikäli kuntoutustarve on pitkäaikainen ja asiakas on vaikeavammainen. Vaikeavammaisuuden edellytyksenä on että asiakkaalle on myönnetty korotettu tai erityishoitotuki. Kuntoutusta voi saada vain Kelalta tai kunnalta, ei yhtä aikaa molemmilta. Asiakasmaksuasetuksen mukaiset sarjahoidon käyntimaksut laskutetaan 18 vuotta täyttäneiltä. Kunnan palveluista fysioterapian käyntimaksu laskutetaan asiakkaalta. Ostopalveluissa asiakas maksaa omavastuuosuuden palveluntuottajalle hoitokäynnin yhteydessä, ja palveluntuottaja vähentää summan kunnalle tekemästään laskusta. Omavastuuosuus on v ,80 euroa/käynti. Ostopalveluissa omavastuuosuus koskee fysio- ja lymfaterapiaa sekä jalkojenhoitoa ja se veloitetaan enintään 45 käynniltä kalenterivuodessa. Asiakasmaksut kerryttävät maksukattoa. 3 KUNTOUTUSTYÖRYHMÄ JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI Lääkinnällinen kuntoutus tarkoittaa arjen selviytymistä edistäviä kuntoutusja apuvälinepalveluita, joita on mahdollisuus saada pysyvän tai pitkäaikaisen vamman tai sairauden vuoksi. Tavoitteena on vamman tai sairauden vuoksi pitkäaikaisesti tai pysyvästi heikentyneen fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn parantuminen tai alenemisen ehkäiseminen. Perusterveydenhuollossa lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä yhdessä muiden toimijoiden rinnalla. Kunnassa johtava ylilääkäri päättää kuntoutustyöryhmän kokoonpanon ja sen puheenjohtajana toimivan lääkärin, sekä delegoi päätösvastuun eri terveydenhuollon ammattihenkilöille. Kuntoutustyöryhmä arvioi moniammatillisesti kuntoutustyöryhmän käsittelyä vaativat hakemukset ja kuntoutustyöryhmän puheenjohtajana

6 4 toimiva ylilääkäri päättää toteutetaanko kuntoutus omana toimintana vai ostopalveluna ja tekee maksusitoumuspäätöksiä - ostopalveluna toteutetuista kuntoutus- ja terapia-arvioista sekä terapia- ja hoitojaksoista (mm. fysio-, lymfa-, toiminta- ja puheterapia, jalkojenhoito, neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus, psykoterapia) - pitkäaikaislainaan hankittavista yksilöllisistä apuvälineistä ja niiden huollosta Kuntoutustyöryhmän kokoonpano: ylilääkäri (pj), toimintaterapeutti (sihteeri) ja vastaava fysioterapeutti, tarvittaessa lasten toimintaterapeutti, johtava psykologi tai muu erityistyöntekijä (Liite 2, kunnan intranetissa). Kuntoutustyöryhmä kokoontuu Mäntsälän terveyskeskuksessa 1-2 kertaa kuukaudessa. Lääkinnällistä kuntoutusta haetaan asiantuntija-arvion perusteella (lääkäri, terapeutti, psykologi). Hakemus tehdään kirjallisesti. Hakemuslomakkeen voi tulostaa oheisesta linkistä. Hakemus (Liite 3) Hakemus liitteineen lähetetään osoitteeseen: Mäntsälän terveysasema Lääkinnällinen kuntoutus Kaakkumäentie Mäntsälä Esitys (Pegasoksen Kuntoutuksen palvelut/ostopalvelut) kuntoutuksen tarpeesta tulee toimittaa liitteineen kuntoutustyöryhmän sihteerille, tai esityksen tekijä tulee itse esittelemään asian kokoukseen ja tuo liitteet mukanaan. Liitteet tulee olla eriteltyinä Pegasoksen esityksessä. Kuntoutustyöryhmässä tehdään kuntoutus- ja apuvälinepäätökset Pegasokseen (Kuntoutuksen palvelut/kuntoutuksen ostopalvelut/päätösten selailut). Kuntoutuspäätös (myönteinen tai kielteinen) postitetaan asiakkaalle kotiin sekä palveluntuottajalle ja tarvittaessa myös lähettävälle taholle. Kopio päätöksestä tallennetaan sairauskertomuksen väliin arkistoon. (Lääkinnällisen kuntoutuksen prosessikuvaus, Liite 4) Palveluntuottaja tekee kirjallisen palautteen toteutuneesta terapiasta ja asiakkaan edistymisestä suhteessa tavoitteisiin. Palaute toimitetaan lähettävälle taholle viimeistään kuukautta ennen maksusitoumuksen voimassaolon päättymistä.

7 5 Apuvälinettä tai kuntoutusta hankittaessa maksusitoumuspäätös pitää olla tehty, maksusitoumuksia ei myönnetä jälkikäteen. Lääkinnällisen kuntoutuksen maksusitoumusasioissa yhteydenotot: puh / sihteeri. Lääkinnällisen kuntoutuksen ja apuvälineiden hankkimisesta aiheutuvat matkakustannukset korvataan sairausvakuutuslain säännösten perusteella hakemuksen pohjalta Kelasta. Terveydenhuollossa lääkinnällisen kuntoutukseen liittyvät päätökset ovat hoitopäätöksiä, joista ei potilaalla ole varsinaista valitusoikeutta. Tämä koskee niin yksikköjen omaa toimintaa kuin ostopalvelujakin. Jokainen päätös on kirjattu Pegasokseen. Jos potilas on tyytymätön saamaansa päätökseen, hänen valitukseensa liittyvät asiakirjat tulee arkistoida. Hoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön potilas tai hänen omaisensa voi tehdä kirjallisen muistutuksen hoitopaikkansa terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Ennen muistutuksen tekemistä asia kannattaa yrittää selvittää potilasta hoitaneen henkilökunnan kanssa. Muistutuksen voi tehdä vapaamuotoisesti tai valmiilla tulostettavalla lomakkeella, lomake löytyy kunnan verkkosivuilta Muistutus toimitetaan perusturvan johtavalle ylilääkärille. Lisätietoja ja neuvontaa saa potilasasiamiehiltä. Mustijoen perusturvan (Mäntsälä/Pornaisten yhteistoiminta-alueen) potilasasiamiestoimintaa hoitaa: Riitta Jalava Kotokartano, Kaakkumäentie 1-3, Mäntsälä puh Henkilökohtaisista tapaamisista pyydetään sopimaan puhelimitse etukäteen. Yksilöityjen terveystietojen lähettäminen sähköpostin välityksellä ei ole suositeltavaa.

8 6 4 KUNTOUTUSPALVELUT Kuntoutuspalveluja tuotetaan kunnan omana toimintana sekä ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta (Liite 5) Myös perusterveydenhuollon kuntoutuspalveluihin tarvitaan kuntoutussuunnitelma (Liite 1) 4.1 Fysioterapia Perusterveydenhuollon fysioterapian piiriin kuuluvat kaikki eri-ikäiset kuntalaiset. Fysioterapian tavoitteena on palauttaa ja ylläpitää fysioterapeuttisin menetelmin eri-ikäisten asiakkaiden liikkumis- ja toimintakykyä, tukea asiakkaiden mahdollisimman itsenäistä selviytymistä ja osallistumista omassa elinympäristössä, vahvistaa itsehoitovalmiuksia sekä edistää terveyttä. Fysioterapia toteutetaan ensisijaisesti omana toimintana. Fysioterapiaresurssit ovat Mäntsälässä 6 fysioterapeuttia ja yksi kuntohoitaja. Pornaisissa on yksi fysioterapeutti. Fysioterapiapalveluja saa avovastaanotolla, vuodeosastoilla ja kotihoidossa. Oma toiminta Fysioterapia Mäntsälä Kotokartano (3.krs) Kaakkumäentie Mäntsälä puh ajanvaraus ma-pe klo Fysioterapia Pornainen Aurinkomäki Mäntymäentie Pornainen puh ajanvaraus ma-pe klo Fysioterapian vastaanotolle pääsee terveyskeskuslääkärin tai erikoissairaanhoidon lähetteellä. Lasten kohdalla lastenneuvolan/kouluterveydenhuollon lääkärin tai terveydenhoitajan lähetteellä. Pitkäaikaissairaiden ja pysyvästi vammautuneiden asiakkaiden kuntoutussuunnitelma laaditaan Pegasokseen fysioterapia-lehdelle, 1-2 vuodeksi kerrallaan. Suunnitelman tulee sisältää kaikki diagnoosit, arvio sen hetkisestä toimintakyvystä sekä kuntoutuksen tavoitteet (ks. Liite 4). Mikäli asiakkaan kuntoutussuunnitelma on tehty erikoissairaanhoidossa, tulee sen lisäksi tehdä lyhyt lähete fysioterapialehdelle, jossa viitataan sairaalasta tulleeseen kuntoutussuunnitelmaan. SV3-lähete tehdään jos asiakas ohjataan yksityispuolelle fysioterapiaan/fysikaaliseen hoitoon.

9 7 Neuvontaa ja ohjausta fysioterapian asiakas saa enintään 5 käyntikertaa/lähete. Yksilöllinen fysioterapiajakso sisältää enintään 30 käyntikertaa vuodessa. Käyntimaksut veloitetaan asiakasmaksuasetuksen mukaisesti (v.2015 on 8,80 euroa/käynti) enintään 45 käynniltä kalenterivuodessa. Asiakasmaksut kerryttävät maksukattoa. Ryhmätoiminnat eri ikäryhmille, ei käyntimaksua. Ryhmiin ei tarvita fys-lähetettä, mutta suosituksen ryhmään osallistumisesta voi kirjata fys-lehdelle. Pornaislaisten neuvolaikäisten lasten fysioterapia järjestetään Mäntsälässä. Ostopalvelukriteerit Fysioterapiaa ostetaan lääkärin tai fysioterapeutin suosituksesta seuraavissa tapauksissa: - lasten erityiset neurologiset ongelmat - fysioterapia kotikäynteinä, kun asiakas ei pysty tulemaan terveyskeskuksen fysioterapiaan - asuminen muulla paikkakunnalla - allasterapia - OMT-terapia - akuutit AVH -potilaat, MS-potilaat, Parkinson-potilaat ja muut neurologiset sairaudet (sairastumisesta alle vuosi) ennen kuin siirtyvät Kelan kuntoutuksen piiriin, jos ei pystytä järjestämään omana toimintana - kuntoutustyöryhmän yksilöllisellä harkinnalla jos ei pystytä järjestämään omana toimintana Ostopalveluissa noudatetaan terapiamäärissä samaa periaatetta kuin terveyskeskuksen fysioterapiassa eli myönnetään enintään 30x vuodessa. Poikkeuksellisesti voidaan myöntää enemmän käyntejä yksilöllisen tarpeen mukaan. Kuntoutussuunnitelman tekee terveyskeskuksen lääkäri tarvittaessa yhteistyössä fysioterapeutin

10 8 kanssa ja kuntoutuspäätös tehdään kuntoutustyöryhmässä. Esitykset tekee fysioterapeutti. Palveluntuottaja veloittaa asiakkaalta voimassa olevan asiakasmaksuasetuksen mukaisen omavastuun enintään 45 käynniltä kalenterivuodessa (v ,80 euroa/käynti). Asiakasmaksut kerryttävät maksukattoa. 4.2 Lymfaterapia Lymfaterapia on fysioterapian erityismuoto, jolla hoidetaan eri syistä syntyneitä turvotuksia ja niiden seurauksia sekä vaivoja tai sairauksia, joiden yhtenä oireena on turvotus. Lymfaterapiaa ostetaan lähinnä syöpäpotilaille, joilla esiintyy imusuoniston mekaanisesta vajaatoiminnasta johtuva turvotusta. Turvotuksen syynä voi olla imusuoniston synnynnäinen kehityshäiriö tai imusolmukkeiden poisto ja sädetys, laajat imusuonistoa vahingoittaneet muut operaatiot, traumat tai toistuneet infektiot; yleensä erysipelas l. ruusu. Ostopalvelukriteerit Pääasiassa tehdään SV3 lähete yksityispuolelle. Manuaalista lymfaterapiaa voidaan myöntää jos on kyseessä vaikea lymfaperäinen turvotus. Lymfaterapiaa ostetaan lääkärin, fysioterapeutin tai lymfaterapeutin suosituksesta. Lisäksi on arvioitava hoitosukan, -hihan ja -käsineen tarve. Lymfaterapia ostetaan pääsääntöisesti intensiivisenä sarjana tavoitteena turvotuksen vähentyminen, 10-45x/vuosi. Esitykset tekee fysioterapeutti. Palveluntuottaja veloittaa asiakkaalta voimassa olevan asiakasmaksuasetuksen mukaisen omavastuun enintään 45 käynniltä kalenterivuodessa (v ,80 euroa/käynti). Asiakasmaksut kerryttävät maksukattoa.

11 9 4.3 Toimintaterapia Mustijoen perusturvassa on kaksi toimintaterapeuttia; aikuisten/ikääntyneiden palveluista vastaava toimintaterapeutti ja lasten palveluista vastaava toimintaterapeutti. Aikuisten ja ikääntyneiden toimintaterapia toteutetaan ensisijaisesti omana toimintana. Toimintaterapia painottuu toimintamahdollisuuksien arviointiin, neuvontaan ja ohjaukseen. Toimintaterapian keinoja asiakkaan toimintamahdollisuuksien parantamiseksi voivat olla esim. päivittäisten toimintojen arviointi ja ohjaus, käden toimintojen arviointi ja kuntoutus, apuvälineiden tarpeen arviointi, asunnonmuutostöiden tarpeen arviointi ja suunnittelu, sekä ohjaus, neuvonta ja konsultaatio. Lasten toimintaterapeutti arvioi lapsen taitoja ja valmiuksia käyttäen standardoituja testejä, havainnointia sekä haastattelua. Arvioinnissa kartoitetaan kokonaismotoriikkaa, käden taitoja, hahmotustaitoja, aistitiedon käsittelyä, leikkitaitoja, toiminnanohjauksen taitoja ja tarkkaavaisuutta. Lisäksi haastattelemalla vanhempia ja esim. päivähoidon henkilöstöä saadaan tärkeää tietoa lapsen selviytymisestä arjen toiminnoista eri ympäristöissä, jotta voidaan suunnitella tukitoimia arkeen. Arviointijaksosta laaditaan yhteenveto josta käy ilmi jatkosuunnitelmat kuntoutuksen osalta. Arvioinnin perusteella voidaan suositella perusterveydenhuollon toimintaterapeutin seuranta/ohjauskäyntejä tai terapiajaksoa resurssien puitteissa, tai yksityisellä palveluntuottajalla toteutuvaa tiiviimpää terapiajaksoa ostopalveluna. Suositeltaessa terapiajaksoa tulee yhteenvedossa olla terapian tavoitteet jotka on käyty läpi yhdessä vanhempien kanssa. Oma toiminta Toimintaterapia Kotokartano (3.krs) Kaakkumäentie Mäntsälä Aikuisten ja ikääntyneiden toimintaterapia Toimintaterapiaan tullaan lääkärin lähetteellä, pääasiassa sairaalan lähetteellä jatkokuntoutukseen. Suositus voi tulla myös muulta sosiaali- tai terveydenhuollon henkilökunnalta. Asiakas itse tai hänen omaisensa voivat ottaa myös suoraan yhteyttä neuvontaa ja ohjausta varten. Toimintaterapia painottuu toimintamahdollisuuksien arviointiin, neuvontaan ja

12 10 Aikuisten ja ikääntyneiden toimintaterapia puh Lasten toimintaterapia puh , puhelinaika ma-ke klo ohjaukseen. Lasten toimintaterapia Alle kouluikäisten lasten toimintaterapia-arviot ja resurssien mukaan terapiajaksot toteutetaan omana toimintana. Lasten toimintaterapiaan tullaan kirjallisella lähetteellä. Lähettävänä tahona voi olla hyvinvointineuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri, kiertävä erityislastentarhaopettaja, fysioterapeutti, puheterapeutti, psykologi tai psykiatrinen sairaanhoitaja. Lähetekriteerit lasten (alle kouluikäiset) toimintaterapiaan löytyvät kunnan intranetista. Toimintaterapeutti ottaa yhteyttä perheeseen tutkimusajankohdan osalta. Toimintaterapiakäynnit ovat maksuttomia. Ostopalvelukriteerit Aikuisten toimintaterapiapalveluja ostetaan poikkeuksellisesti, esim. kehitysvammaisille asiakkaille. Lasten toimintaterapiaa ostetaan perusterveydenhuollon toimintaterapeutin suosituksesta, myös erikoissairaanhoidon toimintaterapeutin suosituksesta. Esitykset tekee lasten toimintaterapeutti. Tiiviimmät terapiajaksot sekä kouluikäisten toimintaterapia (arviointi ja terapiajaksot) toteutetaan ostopalveluna. Toimintaterapian arviointijakso on yleensä 2-4 käyntiä. Erityisosaamista vaativa arviointi tai terapia, esim. Sensory Integration and Praxis Tests (SIPT), voidaan ostaa toimintaterapeutin harkinnan mukaan tarvittaessa. Terapiakäynnit toteutetaan pääosin

13 11 vastaanottokäynteinä kertaviikkoisesti, jaksoon voi sisältyä 1-5 ohjauskäyntiä lapsen kotiin/päiväkotiin/esikouluun/kouluun. Joissain tapauksissa jakso voidaan toteuttaa koti/päiväkoti/koulukäynteinä. Vastaanottokäynnin pituus on 45min tai 60min, ohjauskäynnin 60min. Lapsella jolla on pulmia usealla kehityksen eri osa-alueella voi 60min terapiakäynti olla tarpeellinen, tai jos kyseessä on pari/ryhmämuotoinen terapia. Terapiajaksoja myönnetään pääsääntöisesti: Terapiajakso kertaa/vuosi - lievempiä ongelmia useammalla osa-alueella - selkeitä ongelmia yhdellä osa-alueella Terapiajakso kertaa/vuosi - ongelmia usealla kehityksen eri osa-alueella taidoissa ja valmiuksissa - psykososiaaliset ongelmat Toimintaterapiaryhmä kertaa/vuosi: - ryhmäsisällöt voivat painottua eri tavoin lasten ongelmista riippuen Toimintaterapiaa myönnetään yleensä kahden vuoden ajan, jatko yksilöllisen harkinnan mukaan. Lähettävä taho seuraa tavoitteiden toteutumista terapiapalautteista, tarvittaessa väli- ja loppuarvioinneilla. Ostopalvelujen tuottajalta edellytetään palautetta terapian toteutumisesta, palautteessa tulee käydä ilmi käytetyt terapiamenetelmät ja miten tavoitteiden toteutuminen näkyy lapsen toiminnassa. Psykiatrinen toimintaterapia Psykiatrista toimintaterapiaa (arviointi ja terapiajaksot) ostetaan tarkalla harkinnalla psykologin sekä perheneuvolan lääkärin tai lastenpsykiatrin arvioimina ensisijaisesti

14 12 kouluikäisille lapsille, joilla on sosiaalisten taitojen, vuorovaikutuksen ja tunne-elämän pulmia. Esitykset tehdään perheneuvolasta. Terapian tarve on pitkäaikainen, tiivis jakso, yleensä yli 30 käyntiä vuodessa. Tarvittaessa konsultoidaan lastenpsykiatria arvioinnin jälkeen terapiajakson tarpeellisuudesta. Terapia voi olla yksilöllistä tai ryhmämuotoista. Ryhmämuotoista toimintaterapiaa ostetaan maksimissaan 2 vuoden ajan. Terapiajakson aikana vanhempainohjaus on perheneuvolassa tai terapeutilla, terapiapalaute kaksi kertaa vuodessa ja hoitoneuvottelut 6 kuukauden välein. Hoidon seurannan arviointi on lähettävällä taholla. 4.4 Puheterapia Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä, lievittää ja poistaa kommunikaatiohäiriöitä sekä niihin liittyviä kontaktin, vuorovaikutuksen ja kehityksen ongelmia. Häiriöt voivat olla kielen, puheen, äänen, syömisen, nielemisen, kuulon, lukemisen ja kirjoittamisen alueella. Puheterapiassa tavoitteena on asiakkaan mahdollisimman hyvä toiminta- ja kommunikaatiokyky jokapäiväisessä elämässä. Lasten puheterapia toteutetaan ensisijaisesti omana toimintana, painopisteenä alle kouluikäiset lapset. Puheterapiaresurssit ovat kaksi puheterapeuttia; Mäntsälässä 1,5 puheterapeuttia, Pornaisissa 0,5 puheterapeuttia. Aikuisten puheterapiapalvelut toteutetaan ostopalveluna. Oma toiminta Puheterapia Mäntsälän toimistotalo Karhukuja Mäntsälä puh ja Puheterapiaan tarvitaan aina kirjallinen lähete. Lähettävinä tahoina voivat olla lääkärit, terveydenhoitajat, psykologit, kiertävät erityislastentarhanopettajat ja koulujen erityisopettajat. Lähetteet osoitetaan johtavalle psykologille (puheterapian esimies). Lasten puheterapeutin arviointiin lähettämisen

15 13 perusteet löytyvät kunnan intranetista. Ostopalvelukriteerit Lasten puheterapiaa ostetaan perusterveydenhuollon puheterapeutin suosituksesta, myös erikoissairaanhoidon puheterapeutin suosituksesta. Ostopalveluna toteutetaan intensiivisemmät terapiajaksot (vaikeat ja keskivaikeat kielelliset ongelmat) sekä ruotsinkieliset puheterapia-arviot. Terapia voi olla yksilöllistä tai ryhmämuotoista. Esitykset tekee johtava psykologi. Aikuisten puheterapia-arviot ja terapiajaksot ostetaan hoitavan tahon suosituksesta (erikoissairaanhoito, Kiljava, muun kuntoutuslaitoksen puheterapeutti), pääsääntöisesti afasiapotilaille. Esitykset tekee kuntoutustyöryhmän sihteeri ja konsultoi tarvittaessa johtavaa psykologia. 4.5 Jalkojenhoito Jalkojenhoitopalveluja ostetaan mm. reumaatikoille ja neurologisille asiakkaille. Jalkojenhoidon myöntämisen edellytyksenä on että asiakkaalla on tietty sairaus ja jalkaongelma, jonka hoidolla sairauden tai jalkaongelman paheneminen voidaan estää tai että asiakas selkeästi hyötyy ennaltaehkäisevästä jalkojenhoidosta. Ostopalvelukriteerit Lähete jalkojenhoitoon tarvitaan lääkäriltä tai jalkojenhoitajan/jalkaterapeutin suosituksesta. Jalkojenhoito ostetaan kriteerien mukaisesti lääkinnällisen kuntoutuksen maksusitoumuksella yksityiseltä palveluntuottajalta, jolta edellytetään nimikesuojatun jalkojenhoitajan tai jalkaterapeutin tutkintoa. Jalkojenhoitoon lähettämisen kriteerit (Liite 6). Diabeetikoiden maksusitoumukset hoidetaan diabetesyksikön kautta. Jalkojenhoitoa myönnetään 1-12 käyntiä vuodessa

16 14 jalkojen ongelmista riippuen. Ensimmäisellä jalkojenhoitokäynnillä tehdään hoidontarpeen arviointi jonka pohjalta tarvittava hoitokertojen määrä tarkentuu. Jalkojen omahoito-ohje postitetaan maksusitoumuksen mukana asiakkaalle (Jalkojen päivittäinen hoito-ohje, Liite 7). Palveluntuottaja veloittaa asiakkaalta voimassa olevan asiakasmaksuasetuksen mukaisen omavastuun enintään 45 käynniltä kalenterivuodessa (v ,80 euroa/käynti). Asiakasmaksut kerryttävät maksukattoa. Jalkojenhoito tehdään pääasiassa palveluntuottajan vastaanotolla, erillisellä harkinnalla kotikäynteinä. Laitoshoidossa (Aurinkomäki, vuodeosasto, hoivaosasto) olevien jalkojenhoidon maksaa ko. laitos, jolloin laitoshoidon maksusitoumuksen antaa vanhustyön päällikkö. 4.6 Neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus Neuropsykologinen kuntoutus on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on parantaa lapsen/ nuoren oppimis- ja toimintakykyä. Neuropsykologinen kuntoutus on tuki lapselle/nuorelle, jolla on riittävät kognitiiviset edellytykset hyötyä siitä. Kuntoutuksen kohteiksi soveltuvat kielelliset ja visuospatiaaliset erityisvaikeudet, muistiongelmat, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet sekä näistä aiheutuvat lukivaikeudet ja matematiikan oppimisen erityisvaikeudet Neuropsykologinen kuntoutus ei poista koulun tukitoimien tarvetta. Kouluikäisen tulee ensisijaisesti saada erityisopetusta, mikäli hänellä on oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Ostopalvelukriteerit Neuropsykologista tutkimusta ja kuntoutusta ostetaan kouluikäisille lapsille ja nuorille. Neuropsykologiseen tutkimukseen ja

17 15 kuntoutukseen tarvitaan lähete koulupsykologilta tai perheneuvolapsykologilta. Neuropsykologisen kuntoutuksen tarpeen arviointi perustuu aina neuropsykologin tekemään arviointiin. Kuntoutusta myönnetään pääsääntöisesti 20 kertaa, siten, että yhden kuntoutuskerran pituus on 45 minuuttia. Kuntoutuksen lisäksi voidaan myöntää kouluneuvottelu. Kuntoutus voi olla yksilöllistä tai ryhmämuotoista. Kuntoutusta jatketaan maksimissaan 2 vuotta/ 2 kuntoutusjaksoa. Lähetteet ohjataan johtavan psykologin arvioon, joka tekee esitykset kuntoutustyöryhmään. Hän ilmoittaa keskitetysti palveluntuottajille palveluja tarvitsevat lapset/nuoret. Neuropsykologinen kuntoutus Mustijoen perusturvassa -liite löytyy kunnan intranetista. 4.7 Psykoterapia Ostopalvelukriteerit Lasten ja nuorten psykoterapia Psykoterapian tarve arvioidaan yhtenäisin kriteerein sairaanhoitoalueella, käyttäen apuna psykoterapian tarpeen arviointilomaketta. Lähetteen (arvio ja terapia) tekee perheneuvolan psykologi ja se edellyttää lastenpsykiatrin suositusta ja seurantaa. Perheneuvolassa arvioidaan: 1) Lapsen oireilua ja psyykkistä häiriötä, toimintakykyä, kehitystasoa, kognitiivista kyvykkyyttä, persoonallisuuden rakennetta, kykyä vuorovaikutussuhteeseen sekä kasvun ja kehityksen edellytyksiä. 2) Lapsen ja huoltajien motivaatiota ja kykyä sitoutua terapiaprosessiin. 3) Lapsen perhetilannetta/sijoitetun lapsen sijoitusympäristöä, mikä sisältää arvion perheen vuorovaikutussuhteista ja vanhemmuudesta.

18 16 Vasta-aiheita terapialle saattavat olla esimerkiksi lapsen huoltajien eroprosessi, huoltajuusriita, toistuva perheväkivalta tai lastensuojelun toimenpiteiden ensisijaisuus. Psykoterapia voi olla myös musiikki- tai taideterapiaa. Terapia voi olla yksilöllistä tai ryhmämuotoista. Terapiajakson aikana vanhempainohjaus on ensisijaisesti perheneuvolassa. Terapiapalaute toimitetaan lähettävälle taholle kirjallisesti kaksi kertaa vuodessa ja hoitoneuvottelut ovat 6 kuukauden välein hoitosuunnitelman päivittämiseksi. Hoidon seurannan arviointi on lähettävällä taholla. 13 vuotta täyttäneiden nuorten psykoterapian maksajana on ensisijaisesti erikoissairaanhoito tai Kela (16v täyttäneet, harkinnanvarainen kuntoutus). 4.8 Sopeutumisvalmennus ei ole myönnetty perusterveydenhuollosta, haetaan Kelasta tai vammaispalveluista 4.9 Ratsastusterapia - ei ole myönnetty perusterveydenhuollosta, haetaan Kelasta 4.10 Laitoskuntoutus - kuntoutus terveyskeskuksen vuodeosastolla - Kiljavan sairaalan kuntoutus - tarkka harkinta - Porvoon sairaalan suosittaessa laitoskuntoutusta Porvoon sairaalan tulee järjestää kuntoutusjakso

19 17 5 MUUT KUNTOUTUSTAHOT: 5.1 Veteraanikuntoutus - Valtiokonttorin maksamaa kuntoutusta; laitoskuntoutus, avokuntoutus, jalkojenhoito - veteraanikuntoutusasioita hoitaa toistaiseksi Vanhustyön suunnittelija Marianne Heinola Heikinkuja Mäntsälä puh Valtiokonttori Sotilasvamma- ja veteraaniasiat PL VALTIOKONTTORI p. (09) Kela Kela järjestää työikäisille monipuolista kuntoutusta, jolla parannetaan ja tuetaan työkykyä ja edistetään työelämään pääsyä tai sinne paluuta. Vaikeavammaisten lääkinnällisellä kuntoutuksella tuetaan vaikeavammaista kuntoutujaa mahdollisimman itsenäiseen ja täysipainoiseen toimintaan ja osallistumiseen. Sairausryhmäkohtaiset kuntoutuskurssit tukevat sairastuneita tai vammautuneita henkilöitä sekä heidän perheitään monissa eri elämäntilanteissa. Kelan kuntoutus työikäisille Lääkinnällinen kuntoutus vaikeavammaisille Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

20 18 Kuntoutuksena voidaan myöntää myös apuvälineitä, jotka helpottavat opiskelua tai työtä. Yrittäjälle tai ammatinharjoittajalle voidaan myöntää kuntoutuksena elinkeinotukea. Alle 16-vuotiaille lapsille Kela järjestää vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutusta voivat joissain tapauksissa saada myös työelämän ulkopuolella olevat yli 65- vuotiaat, joiden toimintakykyä ja elämänlaatua voidaan parantaa kuntoutuksella. Kela maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa, jos kuntoutukseen osallistuminen aiheuttaa kuntoutujalle ansionmenetystä. Kela korvaa myös kuntoutuksesta aiheutuneita matkakustannuksia. Kelan järjestämä kuntoutus on yleensä maksutonta. ( katsottu ) 5.3 Vakuutusyhtiön maksama kuntoutus Jos kuntoutustarpeen syynä on työtapaturma, ammattitauti tai liikennevahinko, kuntoutusta korvaa tapaturma- tai liikennevakuutusyhtiö, lisätietoa: Vakuutuskuntoutus VKK ry, Vakuutusyhtiö pyytää lääkärin E-lausuntoa tarvittaessa

21 19 LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Kuntoutussuunnitelman sisältö Liite 2: Kuntoutustyöryhmän kokoonpano ja yhteystiedot (kunnan intranetissa) Liite 3: Lääkinnällisen kuntoutuksen hakemus Liite 4: Lääkinnällisen kuntoutuksen prosessikuvaus Liite 5: Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajat Liite 6: Jalkojenhoitoon lähettämisen kriteerit Liite 7: Jalkojen päivittäinen hoito ohje