Mustijoen perusturva Lääkinnällinen kuntoutus LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN TERAPIOIDEN SAATAVUUSPERUSTEET. Mustijoen perusturva

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mustijoen perusturva Lääkinnällinen kuntoutus LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN TERAPIOIDEN SAATAVUUSPERUSTEET. Mustijoen perusturva"

Transkriptio

1 Mustijoen perusturva Lääkinnällinen kuntoutus LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN TERAPIOIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Mustijoen perusturva Mustijoen perusturva Lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä hyväksynyt Laura Nikunen Versio 2.0

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS KUNTOUTUSTYÖRYHMÄ JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI KUNTOUTUSPALVELUT Fysioterapia Lymfaterapia Toimintaterapia Puheterapia Jalkojenhoito Neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus Psykoterapia Sopeutumisvalmennus Ratsastusterapia Laitoskuntoutus MUUT KUNTOUTUSTAHOT: Veteraanikuntoutus Kela Vakuutusyhtiön maksama kuntoutus LÄHTEET LIITTEET... 19

3 1 1 JOHDANTO Keski-Uudenmaan alueen kunnat (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä ja Tuusula) ja Hyvinkään sairaanhoitoalue ovat alueellisesti yhtenäistäneet apuvälineiden saatavuusperusteita, saatavuusperusteet julkaistiin v Myös HUS apuvälinehanke on aloitettu v.2008 tarkoituksena yhtenäistää koko HUS-alueen apuvälinepalveluja. Mäntsälän ja Pornaisten perusturvat yhdistyivät vuoden 2009 alussa, jolloin Pornaisten kunnan lääkinnällinen kuntoutus siirtyi Mäntsälän terveyskeskuksen lääkinnällisen kuntoutustyöryhmän hoidettavaksi. Pornaisissa on noudatettu Porvoon sairaanhoitoalueen apuvälinepalvelut - ohjetta. Kunnissamme on ollut hyvin erilaiset lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämiskäytännöt kuntoutuksen ja apuvälineiden osalta, eikä kummassakaan kunnassa ole ollut kirjallisia saatavuusperusteita kuntoutuksen osalta. Tämän vuoksi tuli tarve laatia yhtenäiset lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuusperusteet, jotta yhteisen perusturvan työntekijät tietävät mistä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja haetaan ja miten palveluja on saatavilla. Lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuusperusteita työstettiin kuntoutustyöryhmässä ja ne valmistuivat Nämä lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuusperusteet ovat tarkoitettu Mustijoen perusturvan henkilökunnalle toimintaohjeeksi. Ohjeet ovat viitteelliset, kuntoutuspäätöksissä käytetään tarvittaessa yksilöllistä harkintaa. Saatavuusperusteet päivitetään tarvittaessa kuntoutustyöryhmässä ja ovat luettavissa kunnan intranetissa. Lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalvelut (fysio, - lymfa-, toiminta-, puheterapia, jalkojenhoito sekä neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus) kilpailutettiin syksyllä Kilpailutuksen myötä myös myöntämiskriteerejä on tarkennettu. Myös apuvälinepalveluissa on tullut paljon muutoksia, joten saatavuusperusteet päivitettiin ja tehtiin erilliset saatavuusperusteet apuvälineistä sekä terapiapalveluista.

4 2 2 LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja ovat: 1) kuntoutumista ja kuntoutuspalveluja koskeva neuvonta ja ohjaus; 2) kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus työ- ja toimintakyvyn arviointeineen ja työkokeiluineen; 3) fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia ja muut näihin rinnastettavat toimintakykyä parantavat ja ylläpitävät terapiat ja toimenpiteet; 4) apuvälinepalvelut, johon kuuluu apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto; 5) sopeutumisvalmennus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen omaistensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen jälkeisessä elämäntilanteessa; 6) edellä mainituista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa; 7) kuntoutusohjaus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä tukemista ja ohjausta sekä kuntoutujan toimintamahdollisuuksiin liittyvistä palveluista tiedottamista; sekä 8) muut näihin rinnastettavat palvelut. (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta /1015/ 3 Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut). Perusterveydenhuollon fysioterapian piiriin kuuluvat alle 65-v pitkäaikaissairaat, jotka eivät kuulu Kelan kuntoutuksen piiriin, alle 65-v vaikeavammaiset akuutissa vaiheessa (sairastumisesta on alle vuosi) mikäli kuntoutusta ei saa Kelan kautta, sekä yli 65-v pitkäaikaissairaat ja vaikeavammaiset. Lääkinnällisen kuntoutustoimenpiteen edellytyksenä tulee olla vamma tai sairaus, jolle on asetettu diagnoosi. Diagnoosi ei kuitenkaan automaattisesti johda oikeuteen saada tietynlaista kuntoutusta, vaan vamman tai sairauden aiheuttama toimintakyvyn vajavuus ratkaisee kuntoutustarpeen. Kuntoutuksen pohjana on lääkärin yhdessä asiakkaan kanssa tekemä kuntoutussuunnitelma, joka tulee tarkistaa 1-3 vuoden välein. Kun kuntoutusta haetaan Kelalta, kuntoutussuunnitelma laaditaan B-1 tai B-2 lomakkeelle. Terveyskeskuksen fysioterapian toteuttama kuntoutussuunnitelma laaditaan fysioterapia-lehdelle. Suunnitelman tulee

5 3 sisältää kaikki diagnoosit, toimintakyky ja kuntoutuksen tavoitteet sekä apuvälineet (Liite 1). Mikäli sairaalasta on jo tullut kuntoutussuunnitelma, sen lisäksi tulee tehdä lyhyt lähete fysioterapialehdelle, jossa viitataan sairaalasta tulleeseen kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutustoimenpiteiden ensisijaisuus: Kela vastaa kuntoutuksessa siinä vaiheessa, kun sairaus on kestänyt noin vuoden, eikä asiakas ole pysyvässä laitoshoidossa. Kela myöntää kuntoutukselle jatkoa, mikäli kuntoutustarve on pitkäaikainen ja asiakas on vaikeavammainen. Vaikeavammaisuuden edellytyksenä on että asiakkaalle on myönnetty korotettu tai erityishoitotuki. Kuntoutusta voi saada vain Kelalta tai kunnalta, ei yhtä aikaa molemmilta. Asiakasmaksuasetuksen mukaiset sarjahoidon käyntimaksut laskutetaan 18 vuotta täyttäneiltä. Kunnan palveluista fysioterapian käyntimaksu laskutetaan asiakkaalta. Ostopalveluissa asiakas maksaa omavastuuosuuden palveluntuottajalle hoitokäynnin yhteydessä, ja palveluntuottaja vähentää summan kunnalle tekemästään laskusta. Omavastuuosuus on v ,80 euroa/käynti. Ostopalveluissa omavastuuosuus koskee fysio- ja lymfaterapiaa sekä jalkojenhoitoa ja se veloitetaan enintään 45 käynniltä kalenterivuodessa. Asiakasmaksut kerryttävät maksukattoa. 3 KUNTOUTUSTYÖRYHMÄ JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI Lääkinnällinen kuntoutus tarkoittaa arjen selviytymistä edistäviä kuntoutusja apuvälinepalveluita, joita on mahdollisuus saada pysyvän tai pitkäaikaisen vamman tai sairauden vuoksi. Tavoitteena on vamman tai sairauden vuoksi pitkäaikaisesti tai pysyvästi heikentyneen fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn parantuminen tai alenemisen ehkäiseminen. Perusterveydenhuollossa lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä yhdessä muiden toimijoiden rinnalla. Kunnassa johtava ylilääkäri päättää kuntoutustyöryhmän kokoonpanon ja sen puheenjohtajana toimivan lääkärin, sekä delegoi päätösvastuun eri terveydenhuollon ammattihenkilöille. Kuntoutustyöryhmä arvioi moniammatillisesti kuntoutustyöryhmän käsittelyä vaativat hakemukset ja kuntoutustyöryhmän puheenjohtajana

6 4 toimiva ylilääkäri päättää toteutetaanko kuntoutus omana toimintana vai ostopalveluna ja tekee maksusitoumuspäätöksiä - ostopalveluna toteutetuista kuntoutus- ja terapia-arvioista sekä terapia- ja hoitojaksoista (mm. fysio-, lymfa-, toiminta- ja puheterapia, jalkojenhoito, neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus, psykoterapia) - pitkäaikaislainaan hankittavista yksilöllisistä apuvälineistä ja niiden huollosta Kuntoutustyöryhmän kokoonpano: ylilääkäri (pj), toimintaterapeutti (sihteeri) ja vastaava fysioterapeutti, tarvittaessa lasten toimintaterapeutti, johtava psykologi tai muu erityistyöntekijä (Liite 2, kunnan intranetissa). Kuntoutustyöryhmä kokoontuu Mäntsälän terveyskeskuksessa 1-2 kertaa kuukaudessa. Lääkinnällistä kuntoutusta haetaan asiantuntija-arvion perusteella (lääkäri, terapeutti, psykologi). Hakemus tehdään kirjallisesti. Hakemuslomakkeen voi tulostaa oheisesta linkistä. Hakemus (Liite 3) Hakemus liitteineen lähetetään osoitteeseen: Mäntsälän terveysasema Lääkinnällinen kuntoutus Kaakkumäentie Mäntsälä Esitys (Pegasoksen Kuntoutuksen palvelut/ostopalvelut) kuntoutuksen tarpeesta tulee toimittaa liitteineen kuntoutustyöryhmän sihteerille, tai esityksen tekijä tulee itse esittelemään asian kokoukseen ja tuo liitteet mukanaan. Liitteet tulee olla eriteltyinä Pegasoksen esityksessä. Kuntoutustyöryhmässä tehdään kuntoutus- ja apuvälinepäätökset Pegasokseen (Kuntoutuksen palvelut/kuntoutuksen ostopalvelut/päätösten selailut). Kuntoutuspäätös (myönteinen tai kielteinen) postitetaan asiakkaalle kotiin sekä palveluntuottajalle ja tarvittaessa myös lähettävälle taholle. Kopio päätöksestä tallennetaan sairauskertomuksen väliin arkistoon. (Lääkinnällisen kuntoutuksen prosessikuvaus, Liite 4) Palveluntuottaja tekee kirjallisen palautteen toteutuneesta terapiasta ja asiakkaan edistymisestä suhteessa tavoitteisiin. Palaute toimitetaan lähettävälle taholle viimeistään kuukautta ennen maksusitoumuksen voimassaolon päättymistä.

7 5 Apuvälinettä tai kuntoutusta hankittaessa maksusitoumuspäätös pitää olla tehty, maksusitoumuksia ei myönnetä jälkikäteen. Lääkinnällisen kuntoutuksen maksusitoumusasioissa yhteydenotot: puh / sihteeri. Lääkinnällisen kuntoutuksen ja apuvälineiden hankkimisesta aiheutuvat matkakustannukset korvataan sairausvakuutuslain säännösten perusteella hakemuksen pohjalta Kelasta. Terveydenhuollossa lääkinnällisen kuntoutukseen liittyvät päätökset ovat hoitopäätöksiä, joista ei potilaalla ole varsinaista valitusoikeutta. Tämä koskee niin yksikköjen omaa toimintaa kuin ostopalvelujakin. Jokainen päätös on kirjattu Pegasokseen. Jos potilas on tyytymätön saamaansa päätökseen, hänen valitukseensa liittyvät asiakirjat tulee arkistoida. Hoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön potilas tai hänen omaisensa voi tehdä kirjallisen muistutuksen hoitopaikkansa terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Ennen muistutuksen tekemistä asia kannattaa yrittää selvittää potilasta hoitaneen henkilökunnan kanssa. Muistutuksen voi tehdä vapaamuotoisesti tai valmiilla tulostettavalla lomakkeella, lomake löytyy kunnan verkkosivuilta Muistutus toimitetaan perusturvan johtavalle ylilääkärille. Lisätietoja ja neuvontaa saa potilasasiamiehiltä. Mustijoen perusturvan (Mäntsälä/Pornaisten yhteistoiminta-alueen) potilasasiamiestoimintaa hoitaa: Riitta Jalava Kotokartano, Kaakkumäentie 1-3, Mäntsälä puh Henkilökohtaisista tapaamisista pyydetään sopimaan puhelimitse etukäteen. Yksilöityjen terveystietojen lähettäminen sähköpostin välityksellä ei ole suositeltavaa.

8 6 4 KUNTOUTUSPALVELUT Kuntoutuspalveluja tuotetaan kunnan omana toimintana sekä ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta (Liite 5) Myös perusterveydenhuollon kuntoutuspalveluihin tarvitaan kuntoutussuunnitelma (Liite 1) 4.1 Fysioterapia Perusterveydenhuollon fysioterapian piiriin kuuluvat kaikki eri-ikäiset kuntalaiset. Fysioterapian tavoitteena on palauttaa ja ylläpitää fysioterapeuttisin menetelmin eri-ikäisten asiakkaiden liikkumis- ja toimintakykyä, tukea asiakkaiden mahdollisimman itsenäistä selviytymistä ja osallistumista omassa elinympäristössä, vahvistaa itsehoitovalmiuksia sekä edistää terveyttä. Fysioterapia toteutetaan ensisijaisesti omana toimintana. Fysioterapiaresurssit ovat Mäntsälässä 6 fysioterapeuttia ja yksi kuntohoitaja. Pornaisissa on yksi fysioterapeutti. Fysioterapiapalveluja saa avovastaanotolla, vuodeosastoilla ja kotihoidossa. Oma toiminta Fysioterapia Mäntsälä Kotokartano (3.krs) Kaakkumäentie Mäntsälä puh ajanvaraus ma-pe klo Fysioterapia Pornainen Aurinkomäki Mäntymäentie Pornainen puh ajanvaraus ma-pe klo Fysioterapian vastaanotolle pääsee terveyskeskuslääkärin tai erikoissairaanhoidon lähetteellä. Lasten kohdalla lastenneuvolan/kouluterveydenhuollon lääkärin tai terveydenhoitajan lähetteellä. Pitkäaikaissairaiden ja pysyvästi vammautuneiden asiakkaiden kuntoutussuunnitelma laaditaan Pegasokseen fysioterapia-lehdelle, 1-2 vuodeksi kerrallaan. Suunnitelman tulee sisältää kaikki diagnoosit, arvio sen hetkisestä toimintakyvystä sekä kuntoutuksen tavoitteet (ks. Liite 4). Mikäli asiakkaan kuntoutussuunnitelma on tehty erikoissairaanhoidossa, tulee sen lisäksi tehdä lyhyt lähete fysioterapialehdelle, jossa viitataan sairaalasta tulleeseen kuntoutussuunnitelmaan. SV3-lähete tehdään jos asiakas ohjataan yksityispuolelle fysioterapiaan/fysikaaliseen hoitoon.

9 7 Neuvontaa ja ohjausta fysioterapian asiakas saa enintään 5 käyntikertaa/lähete. Yksilöllinen fysioterapiajakso sisältää enintään 30 käyntikertaa vuodessa. Käyntimaksut veloitetaan asiakasmaksuasetuksen mukaisesti (v.2015 on 8,80 euroa/käynti) enintään 45 käynniltä kalenterivuodessa. Asiakasmaksut kerryttävät maksukattoa. Ryhmätoiminnat eri ikäryhmille, ei käyntimaksua. Ryhmiin ei tarvita fys-lähetettä, mutta suosituksen ryhmään osallistumisesta voi kirjata fys-lehdelle. Pornaislaisten neuvolaikäisten lasten fysioterapia järjestetään Mäntsälässä. Ostopalvelukriteerit Fysioterapiaa ostetaan lääkärin tai fysioterapeutin suosituksesta seuraavissa tapauksissa: - lasten erityiset neurologiset ongelmat - fysioterapia kotikäynteinä, kun asiakas ei pysty tulemaan terveyskeskuksen fysioterapiaan - asuminen muulla paikkakunnalla - allasterapia - OMT-terapia - akuutit AVH -potilaat, MS-potilaat, Parkinson-potilaat ja muut neurologiset sairaudet (sairastumisesta alle vuosi) ennen kuin siirtyvät Kelan kuntoutuksen piiriin, jos ei pystytä järjestämään omana toimintana - kuntoutustyöryhmän yksilöllisellä harkinnalla jos ei pystytä järjestämään omana toimintana Ostopalveluissa noudatetaan terapiamäärissä samaa periaatetta kuin terveyskeskuksen fysioterapiassa eli myönnetään enintään 30x vuodessa. Poikkeuksellisesti voidaan myöntää enemmän käyntejä yksilöllisen tarpeen mukaan. Kuntoutussuunnitelman tekee terveyskeskuksen lääkäri tarvittaessa yhteistyössä fysioterapeutin

10 8 kanssa ja kuntoutuspäätös tehdään kuntoutustyöryhmässä. Esitykset tekee fysioterapeutti. Palveluntuottaja veloittaa asiakkaalta voimassa olevan asiakasmaksuasetuksen mukaisen omavastuun enintään 45 käynniltä kalenterivuodessa (v ,80 euroa/käynti). Asiakasmaksut kerryttävät maksukattoa. 4.2 Lymfaterapia Lymfaterapia on fysioterapian erityismuoto, jolla hoidetaan eri syistä syntyneitä turvotuksia ja niiden seurauksia sekä vaivoja tai sairauksia, joiden yhtenä oireena on turvotus. Lymfaterapiaa ostetaan lähinnä syöpäpotilaille, joilla esiintyy imusuoniston mekaanisesta vajaatoiminnasta johtuva turvotusta. Turvotuksen syynä voi olla imusuoniston synnynnäinen kehityshäiriö tai imusolmukkeiden poisto ja sädetys, laajat imusuonistoa vahingoittaneet muut operaatiot, traumat tai toistuneet infektiot; yleensä erysipelas l. ruusu. Ostopalvelukriteerit Pääasiassa tehdään SV3 lähete yksityispuolelle. Manuaalista lymfaterapiaa voidaan myöntää jos on kyseessä vaikea lymfaperäinen turvotus. Lymfaterapiaa ostetaan lääkärin, fysioterapeutin tai lymfaterapeutin suosituksesta. Lisäksi on arvioitava hoitosukan, -hihan ja -käsineen tarve. Lymfaterapia ostetaan pääsääntöisesti intensiivisenä sarjana tavoitteena turvotuksen vähentyminen, 10-45x/vuosi. Esitykset tekee fysioterapeutti. Palveluntuottaja veloittaa asiakkaalta voimassa olevan asiakasmaksuasetuksen mukaisen omavastuun enintään 45 käynniltä kalenterivuodessa (v ,80 euroa/käynti). Asiakasmaksut kerryttävät maksukattoa.

11 9 4.3 Toimintaterapia Mustijoen perusturvassa on kaksi toimintaterapeuttia; aikuisten/ikääntyneiden palveluista vastaava toimintaterapeutti ja lasten palveluista vastaava toimintaterapeutti. Aikuisten ja ikääntyneiden toimintaterapia toteutetaan ensisijaisesti omana toimintana. Toimintaterapia painottuu toimintamahdollisuuksien arviointiin, neuvontaan ja ohjaukseen. Toimintaterapian keinoja asiakkaan toimintamahdollisuuksien parantamiseksi voivat olla esim. päivittäisten toimintojen arviointi ja ohjaus, käden toimintojen arviointi ja kuntoutus, apuvälineiden tarpeen arviointi, asunnonmuutostöiden tarpeen arviointi ja suunnittelu, sekä ohjaus, neuvonta ja konsultaatio. Lasten toimintaterapeutti arvioi lapsen taitoja ja valmiuksia käyttäen standardoituja testejä, havainnointia sekä haastattelua. Arvioinnissa kartoitetaan kokonaismotoriikkaa, käden taitoja, hahmotustaitoja, aistitiedon käsittelyä, leikkitaitoja, toiminnanohjauksen taitoja ja tarkkaavaisuutta. Lisäksi haastattelemalla vanhempia ja esim. päivähoidon henkilöstöä saadaan tärkeää tietoa lapsen selviytymisestä arjen toiminnoista eri ympäristöissä, jotta voidaan suunnitella tukitoimia arkeen. Arviointijaksosta laaditaan yhteenveto josta käy ilmi jatkosuunnitelmat kuntoutuksen osalta. Arvioinnin perusteella voidaan suositella perusterveydenhuollon toimintaterapeutin seuranta/ohjauskäyntejä tai terapiajaksoa resurssien puitteissa, tai yksityisellä palveluntuottajalla toteutuvaa tiiviimpää terapiajaksoa ostopalveluna. Suositeltaessa terapiajaksoa tulee yhteenvedossa olla terapian tavoitteet jotka on käyty läpi yhdessä vanhempien kanssa. Oma toiminta Toimintaterapia Kotokartano (3.krs) Kaakkumäentie Mäntsälä Aikuisten ja ikääntyneiden toimintaterapia Toimintaterapiaan tullaan lääkärin lähetteellä, pääasiassa sairaalan lähetteellä jatkokuntoutukseen. Suositus voi tulla myös muulta sosiaali- tai terveydenhuollon henkilökunnalta. Asiakas itse tai hänen omaisensa voivat ottaa myös suoraan yhteyttä neuvontaa ja ohjausta varten. Toimintaterapia painottuu toimintamahdollisuuksien arviointiin, neuvontaan ja

12 10 Aikuisten ja ikääntyneiden toimintaterapia puh Lasten toimintaterapia puh , puhelinaika ma-ke klo ohjaukseen. Lasten toimintaterapia Alle kouluikäisten lasten toimintaterapia-arviot ja resurssien mukaan terapiajaksot toteutetaan omana toimintana. Lasten toimintaterapiaan tullaan kirjallisella lähetteellä. Lähettävänä tahona voi olla hyvinvointineuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri, kiertävä erityislastentarhaopettaja, fysioterapeutti, puheterapeutti, psykologi tai psykiatrinen sairaanhoitaja. Lähetekriteerit lasten (alle kouluikäiset) toimintaterapiaan löytyvät kunnan intranetista. Toimintaterapeutti ottaa yhteyttä perheeseen tutkimusajankohdan osalta. Toimintaterapiakäynnit ovat maksuttomia. Ostopalvelukriteerit Aikuisten toimintaterapiapalveluja ostetaan poikkeuksellisesti, esim. kehitysvammaisille asiakkaille. Lasten toimintaterapiaa ostetaan perusterveydenhuollon toimintaterapeutin suosituksesta, myös erikoissairaanhoidon toimintaterapeutin suosituksesta. Esitykset tekee lasten toimintaterapeutti. Tiiviimmät terapiajaksot sekä kouluikäisten toimintaterapia (arviointi ja terapiajaksot) toteutetaan ostopalveluna. Toimintaterapian arviointijakso on yleensä 2-4 käyntiä. Erityisosaamista vaativa arviointi tai terapia, esim. Sensory Integration and Praxis Tests (SIPT), voidaan ostaa toimintaterapeutin harkinnan mukaan tarvittaessa. Terapiakäynnit toteutetaan pääosin

13 11 vastaanottokäynteinä kertaviikkoisesti, jaksoon voi sisältyä 1-5 ohjauskäyntiä lapsen kotiin/päiväkotiin/esikouluun/kouluun. Joissain tapauksissa jakso voidaan toteuttaa koti/päiväkoti/koulukäynteinä. Vastaanottokäynnin pituus on 45min tai 60min, ohjauskäynnin 60min. Lapsella jolla on pulmia usealla kehityksen eri osa-alueella voi 60min terapiakäynti olla tarpeellinen, tai jos kyseessä on pari/ryhmämuotoinen terapia. Terapiajaksoja myönnetään pääsääntöisesti: Terapiajakso kertaa/vuosi - lievempiä ongelmia useammalla osa-alueella - selkeitä ongelmia yhdellä osa-alueella Terapiajakso kertaa/vuosi - ongelmia usealla kehityksen eri osa-alueella taidoissa ja valmiuksissa - psykososiaaliset ongelmat Toimintaterapiaryhmä kertaa/vuosi: - ryhmäsisällöt voivat painottua eri tavoin lasten ongelmista riippuen Toimintaterapiaa myönnetään yleensä kahden vuoden ajan, jatko yksilöllisen harkinnan mukaan. Lähettävä taho seuraa tavoitteiden toteutumista terapiapalautteista, tarvittaessa väli- ja loppuarvioinneilla. Ostopalvelujen tuottajalta edellytetään palautetta terapian toteutumisesta, palautteessa tulee käydä ilmi käytetyt terapiamenetelmät ja miten tavoitteiden toteutuminen näkyy lapsen toiminnassa. Psykiatrinen toimintaterapia Psykiatrista toimintaterapiaa (arviointi ja terapiajaksot) ostetaan tarkalla harkinnalla psykologin sekä perheneuvolan lääkärin tai lastenpsykiatrin arvioimina ensisijaisesti

14 12 kouluikäisille lapsille, joilla on sosiaalisten taitojen, vuorovaikutuksen ja tunne-elämän pulmia. Esitykset tehdään perheneuvolasta. Terapian tarve on pitkäaikainen, tiivis jakso, yleensä yli 30 käyntiä vuodessa. Tarvittaessa konsultoidaan lastenpsykiatria arvioinnin jälkeen terapiajakson tarpeellisuudesta. Terapia voi olla yksilöllistä tai ryhmämuotoista. Ryhmämuotoista toimintaterapiaa ostetaan maksimissaan 2 vuoden ajan. Terapiajakson aikana vanhempainohjaus on perheneuvolassa tai terapeutilla, terapiapalaute kaksi kertaa vuodessa ja hoitoneuvottelut 6 kuukauden välein. Hoidon seurannan arviointi on lähettävällä taholla. 4.4 Puheterapia Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä, lievittää ja poistaa kommunikaatiohäiriöitä sekä niihin liittyviä kontaktin, vuorovaikutuksen ja kehityksen ongelmia. Häiriöt voivat olla kielen, puheen, äänen, syömisen, nielemisen, kuulon, lukemisen ja kirjoittamisen alueella. Puheterapiassa tavoitteena on asiakkaan mahdollisimman hyvä toiminta- ja kommunikaatiokyky jokapäiväisessä elämässä. Lasten puheterapia toteutetaan ensisijaisesti omana toimintana, painopisteenä alle kouluikäiset lapset. Puheterapiaresurssit ovat kaksi puheterapeuttia; Mäntsälässä 1,5 puheterapeuttia, Pornaisissa 0,5 puheterapeuttia. Aikuisten puheterapiapalvelut toteutetaan ostopalveluna. Oma toiminta Puheterapia Mäntsälän toimistotalo Karhukuja Mäntsälä puh ja Puheterapiaan tarvitaan aina kirjallinen lähete. Lähettävinä tahoina voivat olla lääkärit, terveydenhoitajat, psykologit, kiertävät erityislastentarhanopettajat ja koulujen erityisopettajat. Lähetteet osoitetaan johtavalle psykologille (puheterapian esimies). Lasten puheterapeutin arviointiin lähettämisen

15 13 perusteet löytyvät kunnan intranetista. Ostopalvelukriteerit Lasten puheterapiaa ostetaan perusterveydenhuollon puheterapeutin suosituksesta, myös erikoissairaanhoidon puheterapeutin suosituksesta. Ostopalveluna toteutetaan intensiivisemmät terapiajaksot (vaikeat ja keskivaikeat kielelliset ongelmat) sekä ruotsinkieliset puheterapia-arviot. Terapia voi olla yksilöllistä tai ryhmämuotoista. Esitykset tekee johtava psykologi. Aikuisten puheterapia-arviot ja terapiajaksot ostetaan hoitavan tahon suosituksesta (erikoissairaanhoito, Kiljava, muun kuntoutuslaitoksen puheterapeutti), pääsääntöisesti afasiapotilaille. Esitykset tekee kuntoutustyöryhmän sihteeri ja konsultoi tarvittaessa johtavaa psykologia. 4.5 Jalkojenhoito Jalkojenhoitopalveluja ostetaan mm. reumaatikoille ja neurologisille asiakkaille. Jalkojenhoidon myöntämisen edellytyksenä on että asiakkaalla on tietty sairaus ja jalkaongelma, jonka hoidolla sairauden tai jalkaongelman paheneminen voidaan estää tai että asiakas selkeästi hyötyy ennaltaehkäisevästä jalkojenhoidosta. Ostopalvelukriteerit Lähete jalkojenhoitoon tarvitaan lääkäriltä tai jalkojenhoitajan/jalkaterapeutin suosituksesta. Jalkojenhoito ostetaan kriteerien mukaisesti lääkinnällisen kuntoutuksen maksusitoumuksella yksityiseltä palveluntuottajalta, jolta edellytetään nimikesuojatun jalkojenhoitajan tai jalkaterapeutin tutkintoa. Jalkojenhoitoon lähettämisen kriteerit (Liite 6). Diabeetikoiden maksusitoumukset hoidetaan diabetesyksikön kautta. Jalkojenhoitoa myönnetään 1-12 käyntiä vuodessa

16 14 jalkojen ongelmista riippuen. Ensimmäisellä jalkojenhoitokäynnillä tehdään hoidontarpeen arviointi jonka pohjalta tarvittava hoitokertojen määrä tarkentuu. Jalkojen omahoito-ohje postitetaan maksusitoumuksen mukana asiakkaalle (Jalkojen päivittäinen hoito-ohje, Liite 7). Palveluntuottaja veloittaa asiakkaalta voimassa olevan asiakasmaksuasetuksen mukaisen omavastuun enintään 45 käynniltä kalenterivuodessa (v ,80 euroa/käynti). Asiakasmaksut kerryttävät maksukattoa. Jalkojenhoito tehdään pääasiassa palveluntuottajan vastaanotolla, erillisellä harkinnalla kotikäynteinä. Laitoshoidossa (Aurinkomäki, vuodeosasto, hoivaosasto) olevien jalkojenhoidon maksaa ko. laitos, jolloin laitoshoidon maksusitoumuksen antaa vanhustyön päällikkö. 4.6 Neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus Neuropsykologinen kuntoutus on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on parantaa lapsen/ nuoren oppimis- ja toimintakykyä. Neuropsykologinen kuntoutus on tuki lapselle/nuorelle, jolla on riittävät kognitiiviset edellytykset hyötyä siitä. Kuntoutuksen kohteiksi soveltuvat kielelliset ja visuospatiaaliset erityisvaikeudet, muistiongelmat, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet sekä näistä aiheutuvat lukivaikeudet ja matematiikan oppimisen erityisvaikeudet Neuropsykologinen kuntoutus ei poista koulun tukitoimien tarvetta. Kouluikäisen tulee ensisijaisesti saada erityisopetusta, mikäli hänellä on oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Ostopalvelukriteerit Neuropsykologista tutkimusta ja kuntoutusta ostetaan kouluikäisille lapsille ja nuorille. Neuropsykologiseen tutkimukseen ja

17 15 kuntoutukseen tarvitaan lähete koulupsykologilta tai perheneuvolapsykologilta. Neuropsykologisen kuntoutuksen tarpeen arviointi perustuu aina neuropsykologin tekemään arviointiin. Kuntoutusta myönnetään pääsääntöisesti 20 kertaa, siten, että yhden kuntoutuskerran pituus on 45 minuuttia. Kuntoutuksen lisäksi voidaan myöntää kouluneuvottelu. Kuntoutus voi olla yksilöllistä tai ryhmämuotoista. Kuntoutusta jatketaan maksimissaan 2 vuotta/ 2 kuntoutusjaksoa. Lähetteet ohjataan johtavan psykologin arvioon, joka tekee esitykset kuntoutustyöryhmään. Hän ilmoittaa keskitetysti palveluntuottajille palveluja tarvitsevat lapset/nuoret. Neuropsykologinen kuntoutus Mustijoen perusturvassa -liite löytyy kunnan intranetista. 4.7 Psykoterapia Ostopalvelukriteerit Lasten ja nuorten psykoterapia Psykoterapian tarve arvioidaan yhtenäisin kriteerein sairaanhoitoalueella, käyttäen apuna psykoterapian tarpeen arviointilomaketta. Lähetteen (arvio ja terapia) tekee perheneuvolan psykologi ja se edellyttää lastenpsykiatrin suositusta ja seurantaa. Perheneuvolassa arvioidaan: 1) Lapsen oireilua ja psyykkistä häiriötä, toimintakykyä, kehitystasoa, kognitiivista kyvykkyyttä, persoonallisuuden rakennetta, kykyä vuorovaikutussuhteeseen sekä kasvun ja kehityksen edellytyksiä. 2) Lapsen ja huoltajien motivaatiota ja kykyä sitoutua terapiaprosessiin. 3) Lapsen perhetilannetta/sijoitetun lapsen sijoitusympäristöä, mikä sisältää arvion perheen vuorovaikutussuhteista ja vanhemmuudesta.

18 16 Vasta-aiheita terapialle saattavat olla esimerkiksi lapsen huoltajien eroprosessi, huoltajuusriita, toistuva perheväkivalta tai lastensuojelun toimenpiteiden ensisijaisuus. Psykoterapia voi olla myös musiikki- tai taideterapiaa. Terapia voi olla yksilöllistä tai ryhmämuotoista. Terapiajakson aikana vanhempainohjaus on ensisijaisesti perheneuvolassa. Terapiapalaute toimitetaan lähettävälle taholle kirjallisesti kaksi kertaa vuodessa ja hoitoneuvottelut ovat 6 kuukauden välein hoitosuunnitelman päivittämiseksi. Hoidon seurannan arviointi on lähettävällä taholla. 13 vuotta täyttäneiden nuorten psykoterapian maksajana on ensisijaisesti erikoissairaanhoito tai Kela (16v täyttäneet, harkinnanvarainen kuntoutus). 4.8 Sopeutumisvalmennus ei ole myönnetty perusterveydenhuollosta, haetaan Kelasta tai vammaispalveluista 4.9 Ratsastusterapia - ei ole myönnetty perusterveydenhuollosta, haetaan Kelasta 4.10 Laitoskuntoutus - kuntoutus terveyskeskuksen vuodeosastolla - Kiljavan sairaalan kuntoutus - tarkka harkinta - Porvoon sairaalan suosittaessa laitoskuntoutusta Porvoon sairaalan tulee järjestää kuntoutusjakso

19 17 5 MUUT KUNTOUTUSTAHOT: 5.1 Veteraanikuntoutus - Valtiokonttorin maksamaa kuntoutusta; laitoskuntoutus, avokuntoutus, jalkojenhoito - veteraanikuntoutusasioita hoitaa toistaiseksi Vanhustyön suunnittelija Marianne Heinola Heikinkuja Mäntsälä puh Valtiokonttori Sotilasvamma- ja veteraaniasiat PL VALTIOKONTTORI p. (09) Kela Kela järjestää työikäisille monipuolista kuntoutusta, jolla parannetaan ja tuetaan työkykyä ja edistetään työelämään pääsyä tai sinne paluuta. Vaikeavammaisten lääkinnällisellä kuntoutuksella tuetaan vaikeavammaista kuntoutujaa mahdollisimman itsenäiseen ja täysipainoiseen toimintaan ja osallistumiseen. Sairausryhmäkohtaiset kuntoutuskurssit tukevat sairastuneita tai vammautuneita henkilöitä sekä heidän perheitään monissa eri elämäntilanteissa. Kelan kuntoutus työikäisille Lääkinnällinen kuntoutus vaikeavammaisille Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

20 18 Kuntoutuksena voidaan myöntää myös apuvälineitä, jotka helpottavat opiskelua tai työtä. Yrittäjälle tai ammatinharjoittajalle voidaan myöntää kuntoutuksena elinkeinotukea. Alle 16-vuotiaille lapsille Kela järjestää vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutusta voivat joissain tapauksissa saada myös työelämän ulkopuolella olevat yli 65- vuotiaat, joiden toimintakykyä ja elämänlaatua voidaan parantaa kuntoutuksella. Kela maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa, jos kuntoutukseen osallistuminen aiheuttaa kuntoutujalle ansionmenetystä. Kela korvaa myös kuntoutuksesta aiheutuneita matkakustannuksia. Kelan järjestämä kuntoutus on yleensä maksutonta. (www.kela.fi, katsottu ) 5.3 Vakuutusyhtiön maksama kuntoutus Jos kuntoutustarpeen syynä on työtapaturma, ammattitauti tai liikennevahinko, kuntoutusta korvaa tapaturma- tai liikennevakuutusyhtiö, lisätietoa: Vakuutuskuntoutus VKK ry, Vakuutusyhtiö pyytää lääkärin E-lausuntoa tarvittaessa

21 19 LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Kuntoutussuunnitelman sisältö Liite 2: Kuntoutustyöryhmän kokoonpano ja yhteystiedot (kunnan intranetissa) Liite 3: Lääkinnällisen kuntoutuksen hakemus Liite 4: Lääkinnällisen kuntoutuksen prosessikuvaus Liite 5: Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajat Liite 6: Jalkojenhoitoon lähettämisen kriteerit Liite 7: Jalkojen päivittäinen hoito ohje

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Kuntoutuspsykoterapia: Kohderyhmänä ovat 16-67-vuotiaat, jotka tarvisevat kuntoutusta työ- tai opiskelukyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi. : Kohderyhmänä ovat alle 65-henkilöt,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Jaksokirja - oppimistavoi2eet Kuntoutus Jaksokirja - oppimistavoi2eet Tuntee perusterveydenhuollon tehtävät neurologisten sairauksien kuntoutuksessa On selvillä neurologisten sairauksien ennusteesta ja vaikutuksista potilaan työ-,

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Tiina Suomela-Markkanen Vastaava asiantuntijalääkäri Kela, Vakuutuslääketieteen yksikkö Vakuutuspiirit ja niiden lääkärikeskukset:

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Oppilashuollollinen tuki Yhteisöllistä Yksilökohtaista Yhteistyötahojen tärkeä merkitys

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä PERUSTERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 2012 Terveydenhuollon maksukatto on 636 (633 ) kalenterivuosi. Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta

Lisätiedot

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA Mustijoen perusturva Perusturvapalvelukeskus Perusturvajohtaja Perusturvan johtoryhmä Kehittämis- ja hallintopalvelut Terveydenhuoltopalvelut PALVELU- ALUEET Lasten,

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN Hyväksytty johtokunta 12.12.2011 191 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2012 ALKAEN Tämä toimintaohje kumoaa Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta 1.5.2010 voimaan

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä

Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 906/06.00.00/2015 200 Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä Osastonhoitaja Tiina Virtanen ja johtava ylilääkäri

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Harkinnanvaraiset yksilölliset

Harkinnanvaraiset yksilölliset Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Linjat ja muutokset Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Suunnittelija Anneli Louhenperä 18.- 19.1.2012 Yleistä 1/2 Uudet Kelan avo- ja laitosmuotoisen

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Palvelulinjakohtaiset standardit

Palvelulinjakohtaiset standardit kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 1(7) Kelan kuntoutuksena toteutettava harkinnanvarainen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus, yleis- ja neurologinen palvelulinja vuosina 2016 2019 Tarjoajat

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus 2.9.2010 Markku Kauppi ylilääkäri Reumahoidon tavoitteet Oireiden lievitys Kudosvaurioiden esto Toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito Komplikaatioiden esto ja

Lisätiedot

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

HAKEMUSLOMAKE TYÖTOIMINTAYKSIK- KÖ TERVAPAJALLE

HAKEMUSLOMAKE TYÖTOIMINTAYKSIK- KÖ TERVAPAJALLE Keskipohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Kokkolan Päivä- ja Työtoimintakeskus HAKEMUSLOMAKE TYÖTOIMINTAYKSIK- KÖ TERVAPAJALLE Vastaanottaja täyttää: Hakija: Hakemus nro: / Saapunut: Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Hakuohje Nuorten perhekursseille

Hakuohje Nuorten perhekursseille 1(5) Hakuohje Nuorten perhekursseille Norio-keskus järjestää koko perheelle suunnattuja sopeutumisvalmennuskursseja. Kurssit järjestetään Helsingissä Norio-keskuksen tiloissa, jossa osallistujat asuvat

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa 2.12.15 Kelan kuntoutuksen tavoitteet Oikea-aikainen kuntoutus Vaikuttavat kuntoutustoimenpiteet Kuntoutujan tukeminen elämäntilanteen edellyttämällä tavalla 2 Seuraavaksi

Lisätiedot

Turun kaupungin lääkinnällisen kuntoutuksen Kela

Turun kaupungin lääkinnällisen kuntoutuksen Kela Terapiapalvelut 1/5 Lapselle tai nuorelle lääkinnällisenä kuntoutuksena suositeltava terapia (esim. puhe-, toiminta- tai fysioterapia) perustuu lapsen tai nuoren hoidosta vastaavan yksikön tekemään arvioon,

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus. Satakieli keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä

Kelan järjestämä kuntoutus. Satakieli keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan järjestämä kuntoutus Satakieli keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan kuntoutustoiminnan perusta ja tavoite Kelan kuntoutus-

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Menettelyohjeita terapeuteille Kelan kuntoutuspsykoterapian toteuttamiseen liittyen 3/2016

Menettelyohjeita terapeuteille Kelan kuntoutuspsykoterapian toteuttamiseen liittyen 3/2016 Menettelyohjeita terapeuteille Kelan kuntoutuspsykoterapian toteuttamiseen liittyen 3/2016 Ohje sisältää seuraavia aihealueita: Mitä Kela voi korvata kuntoutuspsykoterapiana Mitä Kela ei korvaa kuntoutuspsykoterapiana

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Lisätiedot

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset HALLINTO- JA TUKIPALVELUT / PERUSTURVA TP2013 TP2014 TP2015 Varhaiskasvatus Asiakasmaksupäätökset 1 762 2 145 1 644 Yksityisen hoidon tukipäätökset 314 252 278 Ostopalvelupäätökset sekä lasten kotihoidontuen

Lisätiedot

Perusturvalautakunta liite nro 1

Perusturvalautakunta liite nro 1 Perusturvalautakunta 16.8.2016 liite nro 1 1/5 ASIAKASMAKSULAIN JA - MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2017 VOIMASSA OLEVAN AVOHOIDON MAKSUT Maksukatto 691,00 Vuosimaksu

Lisätiedot

Työikäisen kuntoutussuunnitelma. Timo Pohjolainen Helsinki Hospital

Työikäisen kuntoutussuunnitelma. Timo Pohjolainen Helsinki Hospital Työikäisen kuntoutussuunnitelma Timo Pohjolainen Helsinki Hospital Sidonnaisuudet Työpaikka - Helsinki Hospital Asiantuntijalääkäri - Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta - Vakuutuslautakunta - Potilasvakuutuskeskus

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Mihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma?

Mihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma? Mihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma? Päivi Hämäläinen, kliinisen neuropsykologian dosen>, kuntoutuskeskuksen johtaja Olemassa oleva kuntoutusvalikoima on varsin ka.ava

Lisätiedot

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa Terveysosasto Dnro 16/331/2014 Kuntoutusryhmä 18.3.2014 Kelan kuntoutuksena toteutettava vaikeavammaisen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus (neurologinen, tules- ja reuma- ja yleispalvelulinjat)

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Paikalliset voimat yhteen Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Keuruun-Multian alueella Taru Soini Keuruun Multian th ky Taustaa Vuonna 2003 KeuLa työryhm ryhmä tuotettiin vuokaaviolla toimintamalli, miten

Lisätiedot

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet Riitta Pylvänen 29.9.2016 Alustavan sisältökuvauksen taustaa Sitra on julkaissut Kokeilun ehdot ja periaatteet keskustelupaperina, ja sitä varten on luotu

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. Perustiedot palvelujen tuottajasta Palvelujen tuottajan nimi Y-tunnus Palvelujen tuottajan yhtiömuoto

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Sisällys VALIDIA KUNTOUTUS LAHTI ESTEETTÖMYYDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Sisällys VALIDIA KUNTOUTUS LAHTI ESTEETTÖMYYDEN EDELLÄKÄVIJÄ KUNTOUDU KAUPUNGISSA Validia Kuntoutus Lahti Kuntoutuspalvelut 2016 Sisällys Tervetuloa kuntoutumaan Lahteen 3 Tietoa meistä 4 Ohjeet hakijalle 6 Lasten ja perheiden sopeutumisvalmennus 9 Nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2017 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo 9 15) Kurssisuunnittelija

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot