Mustijoen perusturva Lääkinnällinen kuntoutus LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN TERAPIOIDEN SAATAVUUSPERUSTEET. Mustijoen perusturva

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mustijoen perusturva Lääkinnällinen kuntoutus LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN TERAPIOIDEN SAATAVUUSPERUSTEET. Mustijoen perusturva"

Transkriptio

1 Mustijoen perusturva Lääkinnällinen kuntoutus LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN TERAPIOIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Mustijoen perusturva Mustijoen perusturva Lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä hyväksynyt Laura Nikunen Versio 2.0

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS KUNTOUTUSTYÖRYHMÄ JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI KUNTOUTUSPALVELUT Fysioterapia Lymfaterapia Toimintaterapia Puheterapia Jalkojenhoito Neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus Psykoterapia Sopeutumisvalmennus Ratsastusterapia Laitoskuntoutus MUUT KUNTOUTUSTAHOT: Veteraanikuntoutus Kela Vakuutusyhtiön maksama kuntoutus LÄHTEET LIITTEET... 19

3 1 1 JOHDANTO Keski-Uudenmaan alueen kunnat (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä ja Tuusula) ja Hyvinkään sairaanhoitoalue ovat alueellisesti yhtenäistäneet apuvälineiden saatavuusperusteita, saatavuusperusteet julkaistiin v Myös HUS apuvälinehanke on aloitettu v.2008 tarkoituksena yhtenäistää koko HUS-alueen apuvälinepalveluja. Mäntsälän ja Pornaisten perusturvat yhdistyivät vuoden 2009 alussa, jolloin Pornaisten kunnan lääkinnällinen kuntoutus siirtyi Mäntsälän terveyskeskuksen lääkinnällisen kuntoutustyöryhmän hoidettavaksi. Pornaisissa on noudatettu Porvoon sairaanhoitoalueen apuvälinepalvelut - ohjetta. Kunnissamme on ollut hyvin erilaiset lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämiskäytännöt kuntoutuksen ja apuvälineiden osalta, eikä kummassakaan kunnassa ole ollut kirjallisia saatavuusperusteita kuntoutuksen osalta. Tämän vuoksi tuli tarve laatia yhtenäiset lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuusperusteet, jotta yhteisen perusturvan työntekijät tietävät mistä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja haetaan ja miten palveluja on saatavilla. Lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuusperusteita työstettiin kuntoutustyöryhmässä ja ne valmistuivat Nämä lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuusperusteet ovat tarkoitettu Mustijoen perusturvan henkilökunnalle toimintaohjeeksi. Ohjeet ovat viitteelliset, kuntoutuspäätöksissä käytetään tarvittaessa yksilöllistä harkintaa. Saatavuusperusteet päivitetään tarvittaessa kuntoutustyöryhmässä ja ovat luettavissa kunnan intranetissa. Lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalvelut (fysio, - lymfa-, toiminta-, puheterapia, jalkojenhoito sekä neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus) kilpailutettiin syksyllä Kilpailutuksen myötä myös myöntämiskriteerejä on tarkennettu. Myös apuvälinepalveluissa on tullut paljon muutoksia, joten saatavuusperusteet päivitettiin ja tehtiin erilliset saatavuusperusteet apuvälineistä sekä terapiapalveluista.

4 2 2 LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja ovat: 1) kuntoutumista ja kuntoutuspalveluja koskeva neuvonta ja ohjaus; 2) kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus työ- ja toimintakyvyn arviointeineen ja työkokeiluineen; 3) fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia ja muut näihin rinnastettavat toimintakykyä parantavat ja ylläpitävät terapiat ja toimenpiteet; 4) apuvälinepalvelut, johon kuuluu apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto; 5) sopeutumisvalmennus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen omaistensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen jälkeisessä elämäntilanteessa; 6) edellä mainituista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa; 7) kuntoutusohjaus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä tukemista ja ohjausta sekä kuntoutujan toimintamahdollisuuksiin liittyvistä palveluista tiedottamista; sekä 8) muut näihin rinnastettavat palvelut. (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta /1015/ 3 Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut). Perusterveydenhuollon fysioterapian piiriin kuuluvat alle 65-v pitkäaikaissairaat, jotka eivät kuulu Kelan kuntoutuksen piiriin, alle 65-v vaikeavammaiset akuutissa vaiheessa (sairastumisesta on alle vuosi) mikäli kuntoutusta ei saa Kelan kautta, sekä yli 65-v pitkäaikaissairaat ja vaikeavammaiset. Lääkinnällisen kuntoutustoimenpiteen edellytyksenä tulee olla vamma tai sairaus, jolle on asetettu diagnoosi. Diagnoosi ei kuitenkaan automaattisesti johda oikeuteen saada tietynlaista kuntoutusta, vaan vamman tai sairauden aiheuttama toimintakyvyn vajavuus ratkaisee kuntoutustarpeen. Kuntoutuksen pohjana on lääkärin yhdessä asiakkaan kanssa tekemä kuntoutussuunnitelma, joka tulee tarkistaa 1-3 vuoden välein. Kun kuntoutusta haetaan Kelalta, kuntoutussuunnitelma laaditaan B-1 tai B-2 lomakkeelle. Terveyskeskuksen fysioterapian toteuttama kuntoutussuunnitelma laaditaan fysioterapia-lehdelle. Suunnitelman tulee

5 3 sisältää kaikki diagnoosit, toimintakyky ja kuntoutuksen tavoitteet sekä apuvälineet (Liite 1). Mikäli sairaalasta on jo tullut kuntoutussuunnitelma, sen lisäksi tulee tehdä lyhyt lähete fysioterapialehdelle, jossa viitataan sairaalasta tulleeseen kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutustoimenpiteiden ensisijaisuus: Kela vastaa kuntoutuksessa siinä vaiheessa, kun sairaus on kestänyt noin vuoden, eikä asiakas ole pysyvässä laitoshoidossa. Kela myöntää kuntoutukselle jatkoa, mikäli kuntoutustarve on pitkäaikainen ja asiakas on vaikeavammainen. Vaikeavammaisuuden edellytyksenä on että asiakkaalle on myönnetty korotettu tai erityishoitotuki. Kuntoutusta voi saada vain Kelalta tai kunnalta, ei yhtä aikaa molemmilta. Asiakasmaksuasetuksen mukaiset sarjahoidon käyntimaksut laskutetaan 18 vuotta täyttäneiltä. Kunnan palveluista fysioterapian käyntimaksu laskutetaan asiakkaalta. Ostopalveluissa asiakas maksaa omavastuuosuuden palveluntuottajalle hoitokäynnin yhteydessä, ja palveluntuottaja vähentää summan kunnalle tekemästään laskusta. Omavastuuosuus on v ,80 euroa/käynti. Ostopalveluissa omavastuuosuus koskee fysio- ja lymfaterapiaa sekä jalkojenhoitoa ja se veloitetaan enintään 45 käynniltä kalenterivuodessa. Asiakasmaksut kerryttävät maksukattoa. 3 KUNTOUTUSTYÖRYHMÄ JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI Lääkinnällinen kuntoutus tarkoittaa arjen selviytymistä edistäviä kuntoutusja apuvälinepalveluita, joita on mahdollisuus saada pysyvän tai pitkäaikaisen vamman tai sairauden vuoksi. Tavoitteena on vamman tai sairauden vuoksi pitkäaikaisesti tai pysyvästi heikentyneen fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn parantuminen tai alenemisen ehkäiseminen. Perusterveydenhuollossa lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä yhdessä muiden toimijoiden rinnalla. Kunnassa johtava ylilääkäri päättää kuntoutustyöryhmän kokoonpanon ja sen puheenjohtajana toimivan lääkärin, sekä delegoi päätösvastuun eri terveydenhuollon ammattihenkilöille. Kuntoutustyöryhmä arvioi moniammatillisesti kuntoutustyöryhmän käsittelyä vaativat hakemukset ja kuntoutustyöryhmän puheenjohtajana

6 4 toimiva ylilääkäri päättää toteutetaanko kuntoutus omana toimintana vai ostopalveluna ja tekee maksusitoumuspäätöksiä - ostopalveluna toteutetuista kuntoutus- ja terapia-arvioista sekä terapia- ja hoitojaksoista (mm. fysio-, lymfa-, toiminta- ja puheterapia, jalkojenhoito, neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus, psykoterapia) - pitkäaikaislainaan hankittavista yksilöllisistä apuvälineistä ja niiden huollosta Kuntoutustyöryhmän kokoonpano: ylilääkäri (pj), toimintaterapeutti (sihteeri) ja vastaava fysioterapeutti, tarvittaessa lasten toimintaterapeutti, johtava psykologi tai muu erityistyöntekijä (Liite 2, kunnan intranetissa). Kuntoutustyöryhmä kokoontuu Mäntsälän terveyskeskuksessa 1-2 kertaa kuukaudessa. Lääkinnällistä kuntoutusta haetaan asiantuntija-arvion perusteella (lääkäri, terapeutti, psykologi). Hakemus tehdään kirjallisesti. Hakemuslomakkeen voi tulostaa oheisesta linkistä. Hakemus (Liite 3) Hakemus liitteineen lähetetään osoitteeseen: Mäntsälän terveysasema Lääkinnällinen kuntoutus Kaakkumäentie Mäntsälä Esitys (Pegasoksen Kuntoutuksen palvelut/ostopalvelut) kuntoutuksen tarpeesta tulee toimittaa liitteineen kuntoutustyöryhmän sihteerille, tai esityksen tekijä tulee itse esittelemään asian kokoukseen ja tuo liitteet mukanaan. Liitteet tulee olla eriteltyinä Pegasoksen esityksessä. Kuntoutustyöryhmässä tehdään kuntoutus- ja apuvälinepäätökset Pegasokseen (Kuntoutuksen palvelut/kuntoutuksen ostopalvelut/päätösten selailut). Kuntoutuspäätös (myönteinen tai kielteinen) postitetaan asiakkaalle kotiin sekä palveluntuottajalle ja tarvittaessa myös lähettävälle taholle. Kopio päätöksestä tallennetaan sairauskertomuksen väliin arkistoon. (Lääkinnällisen kuntoutuksen prosessikuvaus, Liite 4) Palveluntuottaja tekee kirjallisen palautteen toteutuneesta terapiasta ja asiakkaan edistymisestä suhteessa tavoitteisiin. Palaute toimitetaan lähettävälle taholle viimeistään kuukautta ennen maksusitoumuksen voimassaolon päättymistä.

7 5 Apuvälinettä tai kuntoutusta hankittaessa maksusitoumuspäätös pitää olla tehty, maksusitoumuksia ei myönnetä jälkikäteen. Lääkinnällisen kuntoutuksen maksusitoumusasioissa yhteydenotot: puh / sihteeri. Lääkinnällisen kuntoutuksen ja apuvälineiden hankkimisesta aiheutuvat matkakustannukset korvataan sairausvakuutuslain säännösten perusteella hakemuksen pohjalta Kelasta. Terveydenhuollossa lääkinnällisen kuntoutukseen liittyvät päätökset ovat hoitopäätöksiä, joista ei potilaalla ole varsinaista valitusoikeutta. Tämä koskee niin yksikköjen omaa toimintaa kuin ostopalvelujakin. Jokainen päätös on kirjattu Pegasokseen. Jos potilas on tyytymätön saamaansa päätökseen, hänen valitukseensa liittyvät asiakirjat tulee arkistoida. Hoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön potilas tai hänen omaisensa voi tehdä kirjallisen muistutuksen hoitopaikkansa terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Ennen muistutuksen tekemistä asia kannattaa yrittää selvittää potilasta hoitaneen henkilökunnan kanssa. Muistutuksen voi tehdä vapaamuotoisesti tai valmiilla tulostettavalla lomakkeella, lomake löytyy kunnan verkkosivuilta Muistutus toimitetaan perusturvan johtavalle ylilääkärille. Lisätietoja ja neuvontaa saa potilasasiamiehiltä. Mustijoen perusturvan (Mäntsälä/Pornaisten yhteistoiminta-alueen) potilasasiamiestoimintaa hoitaa: Riitta Jalava Kotokartano, Kaakkumäentie 1-3, Mäntsälä puh Henkilökohtaisista tapaamisista pyydetään sopimaan puhelimitse etukäteen. Yksilöityjen terveystietojen lähettäminen sähköpostin välityksellä ei ole suositeltavaa.

8 6 4 KUNTOUTUSPALVELUT Kuntoutuspalveluja tuotetaan kunnan omana toimintana sekä ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta (Liite 5) Myös perusterveydenhuollon kuntoutuspalveluihin tarvitaan kuntoutussuunnitelma (Liite 1) 4.1 Fysioterapia Perusterveydenhuollon fysioterapian piiriin kuuluvat kaikki eri-ikäiset kuntalaiset. Fysioterapian tavoitteena on palauttaa ja ylläpitää fysioterapeuttisin menetelmin eri-ikäisten asiakkaiden liikkumis- ja toimintakykyä, tukea asiakkaiden mahdollisimman itsenäistä selviytymistä ja osallistumista omassa elinympäristössä, vahvistaa itsehoitovalmiuksia sekä edistää terveyttä. Fysioterapia toteutetaan ensisijaisesti omana toimintana. Fysioterapiaresurssit ovat Mäntsälässä 6 fysioterapeuttia ja yksi kuntohoitaja. Pornaisissa on yksi fysioterapeutti. Fysioterapiapalveluja saa avovastaanotolla, vuodeosastoilla ja kotihoidossa. Oma toiminta Fysioterapia Mäntsälä Kotokartano (3.krs) Kaakkumäentie Mäntsälä puh ajanvaraus ma-pe klo Fysioterapia Pornainen Aurinkomäki Mäntymäentie Pornainen puh ajanvaraus ma-pe klo Fysioterapian vastaanotolle pääsee terveyskeskuslääkärin tai erikoissairaanhoidon lähetteellä. Lasten kohdalla lastenneuvolan/kouluterveydenhuollon lääkärin tai terveydenhoitajan lähetteellä. Pitkäaikaissairaiden ja pysyvästi vammautuneiden asiakkaiden kuntoutussuunnitelma laaditaan Pegasokseen fysioterapia-lehdelle, 1-2 vuodeksi kerrallaan. Suunnitelman tulee sisältää kaikki diagnoosit, arvio sen hetkisestä toimintakyvystä sekä kuntoutuksen tavoitteet (ks. Liite 4). Mikäli asiakkaan kuntoutussuunnitelma on tehty erikoissairaanhoidossa, tulee sen lisäksi tehdä lyhyt lähete fysioterapialehdelle, jossa viitataan sairaalasta tulleeseen kuntoutussuunnitelmaan. SV3-lähete tehdään jos asiakas ohjataan yksityispuolelle fysioterapiaan/fysikaaliseen hoitoon.

9 7 Neuvontaa ja ohjausta fysioterapian asiakas saa enintään 5 käyntikertaa/lähete. Yksilöllinen fysioterapiajakso sisältää enintään 30 käyntikertaa vuodessa. Käyntimaksut veloitetaan asiakasmaksuasetuksen mukaisesti (v.2015 on 8,80 euroa/käynti) enintään 45 käynniltä kalenterivuodessa. Asiakasmaksut kerryttävät maksukattoa. Ryhmätoiminnat eri ikäryhmille, ei käyntimaksua. Ryhmiin ei tarvita fys-lähetettä, mutta suosituksen ryhmään osallistumisesta voi kirjata fys-lehdelle. Pornaislaisten neuvolaikäisten lasten fysioterapia järjestetään Mäntsälässä. Ostopalvelukriteerit Fysioterapiaa ostetaan lääkärin tai fysioterapeutin suosituksesta seuraavissa tapauksissa: - lasten erityiset neurologiset ongelmat - fysioterapia kotikäynteinä, kun asiakas ei pysty tulemaan terveyskeskuksen fysioterapiaan - asuminen muulla paikkakunnalla - allasterapia - OMT-terapia - akuutit AVH -potilaat, MS-potilaat, Parkinson-potilaat ja muut neurologiset sairaudet (sairastumisesta alle vuosi) ennen kuin siirtyvät Kelan kuntoutuksen piiriin, jos ei pystytä järjestämään omana toimintana - kuntoutustyöryhmän yksilöllisellä harkinnalla jos ei pystytä järjestämään omana toimintana Ostopalveluissa noudatetaan terapiamäärissä samaa periaatetta kuin terveyskeskuksen fysioterapiassa eli myönnetään enintään 30x vuodessa. Poikkeuksellisesti voidaan myöntää enemmän käyntejä yksilöllisen tarpeen mukaan. Kuntoutussuunnitelman tekee terveyskeskuksen lääkäri tarvittaessa yhteistyössä fysioterapeutin

10 8 kanssa ja kuntoutuspäätös tehdään kuntoutustyöryhmässä. Esitykset tekee fysioterapeutti. Palveluntuottaja veloittaa asiakkaalta voimassa olevan asiakasmaksuasetuksen mukaisen omavastuun enintään 45 käynniltä kalenterivuodessa (v ,80 euroa/käynti). Asiakasmaksut kerryttävät maksukattoa. 4.2 Lymfaterapia Lymfaterapia on fysioterapian erityismuoto, jolla hoidetaan eri syistä syntyneitä turvotuksia ja niiden seurauksia sekä vaivoja tai sairauksia, joiden yhtenä oireena on turvotus. Lymfaterapiaa ostetaan lähinnä syöpäpotilaille, joilla esiintyy imusuoniston mekaanisesta vajaatoiminnasta johtuva turvotusta. Turvotuksen syynä voi olla imusuoniston synnynnäinen kehityshäiriö tai imusolmukkeiden poisto ja sädetys, laajat imusuonistoa vahingoittaneet muut operaatiot, traumat tai toistuneet infektiot; yleensä erysipelas l. ruusu. Ostopalvelukriteerit Pääasiassa tehdään SV3 lähete yksityispuolelle. Manuaalista lymfaterapiaa voidaan myöntää jos on kyseessä vaikea lymfaperäinen turvotus. Lymfaterapiaa ostetaan lääkärin, fysioterapeutin tai lymfaterapeutin suosituksesta. Lisäksi on arvioitava hoitosukan, -hihan ja -käsineen tarve. Lymfaterapia ostetaan pääsääntöisesti intensiivisenä sarjana tavoitteena turvotuksen vähentyminen, 10-45x/vuosi. Esitykset tekee fysioterapeutti. Palveluntuottaja veloittaa asiakkaalta voimassa olevan asiakasmaksuasetuksen mukaisen omavastuun enintään 45 käynniltä kalenterivuodessa (v ,80 euroa/käynti). Asiakasmaksut kerryttävät maksukattoa.

11 9 4.3 Toimintaterapia Mustijoen perusturvassa on kaksi toimintaterapeuttia; aikuisten/ikääntyneiden palveluista vastaava toimintaterapeutti ja lasten palveluista vastaava toimintaterapeutti. Aikuisten ja ikääntyneiden toimintaterapia toteutetaan ensisijaisesti omana toimintana. Toimintaterapia painottuu toimintamahdollisuuksien arviointiin, neuvontaan ja ohjaukseen. Toimintaterapian keinoja asiakkaan toimintamahdollisuuksien parantamiseksi voivat olla esim. päivittäisten toimintojen arviointi ja ohjaus, käden toimintojen arviointi ja kuntoutus, apuvälineiden tarpeen arviointi, asunnonmuutostöiden tarpeen arviointi ja suunnittelu, sekä ohjaus, neuvonta ja konsultaatio. Lasten toimintaterapeutti arvioi lapsen taitoja ja valmiuksia käyttäen standardoituja testejä, havainnointia sekä haastattelua. Arvioinnissa kartoitetaan kokonaismotoriikkaa, käden taitoja, hahmotustaitoja, aistitiedon käsittelyä, leikkitaitoja, toiminnanohjauksen taitoja ja tarkkaavaisuutta. Lisäksi haastattelemalla vanhempia ja esim. päivähoidon henkilöstöä saadaan tärkeää tietoa lapsen selviytymisestä arjen toiminnoista eri ympäristöissä, jotta voidaan suunnitella tukitoimia arkeen. Arviointijaksosta laaditaan yhteenveto josta käy ilmi jatkosuunnitelmat kuntoutuksen osalta. Arvioinnin perusteella voidaan suositella perusterveydenhuollon toimintaterapeutin seuranta/ohjauskäyntejä tai terapiajaksoa resurssien puitteissa, tai yksityisellä palveluntuottajalla toteutuvaa tiiviimpää terapiajaksoa ostopalveluna. Suositeltaessa terapiajaksoa tulee yhteenvedossa olla terapian tavoitteet jotka on käyty läpi yhdessä vanhempien kanssa. Oma toiminta Toimintaterapia Kotokartano (3.krs) Kaakkumäentie Mäntsälä Aikuisten ja ikääntyneiden toimintaterapia Toimintaterapiaan tullaan lääkärin lähetteellä, pääasiassa sairaalan lähetteellä jatkokuntoutukseen. Suositus voi tulla myös muulta sosiaali- tai terveydenhuollon henkilökunnalta. Asiakas itse tai hänen omaisensa voivat ottaa myös suoraan yhteyttä neuvontaa ja ohjausta varten. Toimintaterapia painottuu toimintamahdollisuuksien arviointiin, neuvontaan ja

12 10 Aikuisten ja ikääntyneiden toimintaterapia puh Lasten toimintaterapia puh , puhelinaika ma-ke klo ohjaukseen. Lasten toimintaterapia Alle kouluikäisten lasten toimintaterapia-arviot ja resurssien mukaan terapiajaksot toteutetaan omana toimintana. Lasten toimintaterapiaan tullaan kirjallisella lähetteellä. Lähettävänä tahona voi olla hyvinvointineuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri, kiertävä erityislastentarhaopettaja, fysioterapeutti, puheterapeutti, psykologi tai psykiatrinen sairaanhoitaja. Lähetekriteerit lasten (alle kouluikäiset) toimintaterapiaan löytyvät kunnan intranetista. Toimintaterapeutti ottaa yhteyttä perheeseen tutkimusajankohdan osalta. Toimintaterapiakäynnit ovat maksuttomia. Ostopalvelukriteerit Aikuisten toimintaterapiapalveluja ostetaan poikkeuksellisesti, esim. kehitysvammaisille asiakkaille. Lasten toimintaterapiaa ostetaan perusterveydenhuollon toimintaterapeutin suosituksesta, myös erikoissairaanhoidon toimintaterapeutin suosituksesta. Esitykset tekee lasten toimintaterapeutti. Tiiviimmät terapiajaksot sekä kouluikäisten toimintaterapia (arviointi ja terapiajaksot) toteutetaan ostopalveluna. Toimintaterapian arviointijakso on yleensä 2-4 käyntiä. Erityisosaamista vaativa arviointi tai terapia, esim. Sensory Integration and Praxis Tests (SIPT), voidaan ostaa toimintaterapeutin harkinnan mukaan tarvittaessa. Terapiakäynnit toteutetaan pääosin

13 11 vastaanottokäynteinä kertaviikkoisesti, jaksoon voi sisältyä 1-5 ohjauskäyntiä lapsen kotiin/päiväkotiin/esikouluun/kouluun. Joissain tapauksissa jakso voidaan toteuttaa koti/päiväkoti/koulukäynteinä. Vastaanottokäynnin pituus on 45min tai 60min, ohjauskäynnin 60min. Lapsella jolla on pulmia usealla kehityksen eri osa-alueella voi 60min terapiakäynti olla tarpeellinen, tai jos kyseessä on pari/ryhmämuotoinen terapia. Terapiajaksoja myönnetään pääsääntöisesti: Terapiajakso kertaa/vuosi - lievempiä ongelmia useammalla osa-alueella - selkeitä ongelmia yhdellä osa-alueella Terapiajakso kertaa/vuosi - ongelmia usealla kehityksen eri osa-alueella taidoissa ja valmiuksissa - psykososiaaliset ongelmat Toimintaterapiaryhmä kertaa/vuosi: - ryhmäsisällöt voivat painottua eri tavoin lasten ongelmista riippuen Toimintaterapiaa myönnetään yleensä kahden vuoden ajan, jatko yksilöllisen harkinnan mukaan. Lähettävä taho seuraa tavoitteiden toteutumista terapiapalautteista, tarvittaessa väli- ja loppuarvioinneilla. Ostopalvelujen tuottajalta edellytetään palautetta terapian toteutumisesta, palautteessa tulee käydä ilmi käytetyt terapiamenetelmät ja miten tavoitteiden toteutuminen näkyy lapsen toiminnassa. Psykiatrinen toimintaterapia Psykiatrista toimintaterapiaa (arviointi ja terapiajaksot) ostetaan tarkalla harkinnalla psykologin sekä perheneuvolan lääkärin tai lastenpsykiatrin arvioimina ensisijaisesti

14 12 kouluikäisille lapsille, joilla on sosiaalisten taitojen, vuorovaikutuksen ja tunne-elämän pulmia. Esitykset tehdään perheneuvolasta. Terapian tarve on pitkäaikainen, tiivis jakso, yleensä yli 30 käyntiä vuodessa. Tarvittaessa konsultoidaan lastenpsykiatria arvioinnin jälkeen terapiajakson tarpeellisuudesta. Terapia voi olla yksilöllistä tai ryhmämuotoista. Ryhmämuotoista toimintaterapiaa ostetaan maksimissaan 2 vuoden ajan. Terapiajakson aikana vanhempainohjaus on perheneuvolassa tai terapeutilla, terapiapalaute kaksi kertaa vuodessa ja hoitoneuvottelut 6 kuukauden välein. Hoidon seurannan arviointi on lähettävällä taholla. 4.4 Puheterapia Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä, lievittää ja poistaa kommunikaatiohäiriöitä sekä niihin liittyviä kontaktin, vuorovaikutuksen ja kehityksen ongelmia. Häiriöt voivat olla kielen, puheen, äänen, syömisen, nielemisen, kuulon, lukemisen ja kirjoittamisen alueella. Puheterapiassa tavoitteena on asiakkaan mahdollisimman hyvä toiminta- ja kommunikaatiokyky jokapäiväisessä elämässä. Lasten puheterapia toteutetaan ensisijaisesti omana toimintana, painopisteenä alle kouluikäiset lapset. Puheterapiaresurssit ovat kaksi puheterapeuttia; Mäntsälässä 1,5 puheterapeuttia, Pornaisissa 0,5 puheterapeuttia. Aikuisten puheterapiapalvelut toteutetaan ostopalveluna. Oma toiminta Puheterapia Mäntsälän toimistotalo Karhukuja Mäntsälä puh ja Puheterapiaan tarvitaan aina kirjallinen lähete. Lähettävinä tahoina voivat olla lääkärit, terveydenhoitajat, psykologit, kiertävät erityislastentarhanopettajat ja koulujen erityisopettajat. Lähetteet osoitetaan johtavalle psykologille (puheterapian esimies). Lasten puheterapeutin arviointiin lähettämisen

15 13 perusteet löytyvät kunnan intranetista. Ostopalvelukriteerit Lasten puheterapiaa ostetaan perusterveydenhuollon puheterapeutin suosituksesta, myös erikoissairaanhoidon puheterapeutin suosituksesta. Ostopalveluna toteutetaan intensiivisemmät terapiajaksot (vaikeat ja keskivaikeat kielelliset ongelmat) sekä ruotsinkieliset puheterapia-arviot. Terapia voi olla yksilöllistä tai ryhmämuotoista. Esitykset tekee johtava psykologi. Aikuisten puheterapia-arviot ja terapiajaksot ostetaan hoitavan tahon suosituksesta (erikoissairaanhoito, Kiljava, muun kuntoutuslaitoksen puheterapeutti), pääsääntöisesti afasiapotilaille. Esitykset tekee kuntoutustyöryhmän sihteeri ja konsultoi tarvittaessa johtavaa psykologia. 4.5 Jalkojenhoito Jalkojenhoitopalveluja ostetaan mm. reumaatikoille ja neurologisille asiakkaille. Jalkojenhoidon myöntämisen edellytyksenä on että asiakkaalla on tietty sairaus ja jalkaongelma, jonka hoidolla sairauden tai jalkaongelman paheneminen voidaan estää tai että asiakas selkeästi hyötyy ennaltaehkäisevästä jalkojenhoidosta. Ostopalvelukriteerit Lähete jalkojenhoitoon tarvitaan lääkäriltä tai jalkojenhoitajan/jalkaterapeutin suosituksesta. Jalkojenhoito ostetaan kriteerien mukaisesti lääkinnällisen kuntoutuksen maksusitoumuksella yksityiseltä palveluntuottajalta, jolta edellytetään nimikesuojatun jalkojenhoitajan tai jalkaterapeutin tutkintoa. Jalkojenhoitoon lähettämisen kriteerit (Liite 6). Diabeetikoiden maksusitoumukset hoidetaan diabetesyksikön kautta. Jalkojenhoitoa myönnetään 1-12 käyntiä vuodessa

16 14 jalkojen ongelmista riippuen. Ensimmäisellä jalkojenhoitokäynnillä tehdään hoidontarpeen arviointi jonka pohjalta tarvittava hoitokertojen määrä tarkentuu. Jalkojen omahoito-ohje postitetaan maksusitoumuksen mukana asiakkaalle (Jalkojen päivittäinen hoito-ohje, Liite 7). Palveluntuottaja veloittaa asiakkaalta voimassa olevan asiakasmaksuasetuksen mukaisen omavastuun enintään 45 käynniltä kalenterivuodessa (v ,80 euroa/käynti). Asiakasmaksut kerryttävät maksukattoa. Jalkojenhoito tehdään pääasiassa palveluntuottajan vastaanotolla, erillisellä harkinnalla kotikäynteinä. Laitoshoidossa (Aurinkomäki, vuodeosasto, hoivaosasto) olevien jalkojenhoidon maksaa ko. laitos, jolloin laitoshoidon maksusitoumuksen antaa vanhustyön päällikkö. 4.6 Neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus Neuropsykologinen kuntoutus on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on parantaa lapsen/ nuoren oppimis- ja toimintakykyä. Neuropsykologinen kuntoutus on tuki lapselle/nuorelle, jolla on riittävät kognitiiviset edellytykset hyötyä siitä. Kuntoutuksen kohteiksi soveltuvat kielelliset ja visuospatiaaliset erityisvaikeudet, muistiongelmat, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet sekä näistä aiheutuvat lukivaikeudet ja matematiikan oppimisen erityisvaikeudet Neuropsykologinen kuntoutus ei poista koulun tukitoimien tarvetta. Kouluikäisen tulee ensisijaisesti saada erityisopetusta, mikäli hänellä on oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Ostopalvelukriteerit Neuropsykologista tutkimusta ja kuntoutusta ostetaan kouluikäisille lapsille ja nuorille. Neuropsykologiseen tutkimukseen ja

17 15 kuntoutukseen tarvitaan lähete koulupsykologilta tai perheneuvolapsykologilta. Neuropsykologisen kuntoutuksen tarpeen arviointi perustuu aina neuropsykologin tekemään arviointiin. Kuntoutusta myönnetään pääsääntöisesti 20 kertaa, siten, että yhden kuntoutuskerran pituus on 45 minuuttia. Kuntoutuksen lisäksi voidaan myöntää kouluneuvottelu. Kuntoutus voi olla yksilöllistä tai ryhmämuotoista. Kuntoutusta jatketaan maksimissaan 2 vuotta/ 2 kuntoutusjaksoa. Lähetteet ohjataan johtavan psykologin arvioon, joka tekee esitykset kuntoutustyöryhmään. Hän ilmoittaa keskitetysti palveluntuottajille palveluja tarvitsevat lapset/nuoret. Neuropsykologinen kuntoutus Mustijoen perusturvassa -liite löytyy kunnan intranetista. 4.7 Psykoterapia Ostopalvelukriteerit Lasten ja nuorten psykoterapia Psykoterapian tarve arvioidaan yhtenäisin kriteerein sairaanhoitoalueella, käyttäen apuna psykoterapian tarpeen arviointilomaketta. Lähetteen (arvio ja terapia) tekee perheneuvolan psykologi ja se edellyttää lastenpsykiatrin suositusta ja seurantaa. Perheneuvolassa arvioidaan: 1) Lapsen oireilua ja psyykkistä häiriötä, toimintakykyä, kehitystasoa, kognitiivista kyvykkyyttä, persoonallisuuden rakennetta, kykyä vuorovaikutussuhteeseen sekä kasvun ja kehityksen edellytyksiä. 2) Lapsen ja huoltajien motivaatiota ja kykyä sitoutua terapiaprosessiin. 3) Lapsen perhetilannetta/sijoitetun lapsen sijoitusympäristöä, mikä sisältää arvion perheen vuorovaikutussuhteista ja vanhemmuudesta.

18 16 Vasta-aiheita terapialle saattavat olla esimerkiksi lapsen huoltajien eroprosessi, huoltajuusriita, toistuva perheväkivalta tai lastensuojelun toimenpiteiden ensisijaisuus. Psykoterapia voi olla myös musiikki- tai taideterapiaa. Terapia voi olla yksilöllistä tai ryhmämuotoista. Terapiajakson aikana vanhempainohjaus on ensisijaisesti perheneuvolassa. Terapiapalaute toimitetaan lähettävälle taholle kirjallisesti kaksi kertaa vuodessa ja hoitoneuvottelut ovat 6 kuukauden välein hoitosuunnitelman päivittämiseksi. Hoidon seurannan arviointi on lähettävällä taholla. 13 vuotta täyttäneiden nuorten psykoterapian maksajana on ensisijaisesti erikoissairaanhoito tai Kela (16v täyttäneet, harkinnanvarainen kuntoutus). 4.8 Sopeutumisvalmennus ei ole myönnetty perusterveydenhuollosta, haetaan Kelasta tai vammaispalveluista 4.9 Ratsastusterapia - ei ole myönnetty perusterveydenhuollosta, haetaan Kelasta 4.10 Laitoskuntoutus - kuntoutus terveyskeskuksen vuodeosastolla - Kiljavan sairaalan kuntoutus - tarkka harkinta - Porvoon sairaalan suosittaessa laitoskuntoutusta Porvoon sairaalan tulee järjestää kuntoutusjakso

19 17 5 MUUT KUNTOUTUSTAHOT: 5.1 Veteraanikuntoutus - Valtiokonttorin maksamaa kuntoutusta; laitoskuntoutus, avokuntoutus, jalkojenhoito - veteraanikuntoutusasioita hoitaa toistaiseksi Vanhustyön suunnittelija Marianne Heinola Heikinkuja Mäntsälä puh Valtiokonttori Sotilasvamma- ja veteraaniasiat PL VALTIOKONTTORI p. (09) Kela Kela järjestää työikäisille monipuolista kuntoutusta, jolla parannetaan ja tuetaan työkykyä ja edistetään työelämään pääsyä tai sinne paluuta. Vaikeavammaisten lääkinnällisellä kuntoutuksella tuetaan vaikeavammaista kuntoutujaa mahdollisimman itsenäiseen ja täysipainoiseen toimintaan ja osallistumiseen. Sairausryhmäkohtaiset kuntoutuskurssit tukevat sairastuneita tai vammautuneita henkilöitä sekä heidän perheitään monissa eri elämäntilanteissa. Kelan kuntoutus työikäisille Lääkinnällinen kuntoutus vaikeavammaisille Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

20 18 Kuntoutuksena voidaan myöntää myös apuvälineitä, jotka helpottavat opiskelua tai työtä. Yrittäjälle tai ammatinharjoittajalle voidaan myöntää kuntoutuksena elinkeinotukea. Alle 16-vuotiaille lapsille Kela järjestää vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutusta voivat joissain tapauksissa saada myös työelämän ulkopuolella olevat yli 65- vuotiaat, joiden toimintakykyä ja elämänlaatua voidaan parantaa kuntoutuksella. Kela maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa, jos kuntoutukseen osallistuminen aiheuttaa kuntoutujalle ansionmenetystä. Kela korvaa myös kuntoutuksesta aiheutuneita matkakustannuksia. Kelan järjestämä kuntoutus on yleensä maksutonta. (www.kela.fi, katsottu ) 5.3 Vakuutusyhtiön maksama kuntoutus Jos kuntoutustarpeen syynä on työtapaturma, ammattitauti tai liikennevahinko, kuntoutusta korvaa tapaturma- tai liikennevakuutusyhtiö, lisätietoa: Vakuutuskuntoutus VKK ry, Vakuutusyhtiö pyytää lääkärin E-lausuntoa tarvittaessa

21 19 LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Kuntoutussuunnitelman sisältö Liite 2: Kuntoutustyöryhmän kokoonpano ja yhteystiedot (kunnan intranetissa) Liite 3: Lääkinnällisen kuntoutuksen hakemus Liite 4: Lääkinnällisen kuntoutuksen prosessikuvaus Liite 5: Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajat Liite 6: Jalkojenhoitoon lähettämisen kriteerit Liite 7: Jalkojen päivittäinen hoito ohje

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena Perusturvalautakunta 5 29.01.2014 Perusturvalautakunta 106 23.09.2015 Lääkinnälliset kuntoutukset 1.1.2014 alkaen / Option käyttö 150/06/2014 Perusturvalautakunta 29.01.2014 5 Lääkinnällisen kuntoutuksen

Lisätiedot

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena Perusturvalautakunta 5 29.01.2014 Lääkinnälliset kuntoutukset 1.1.2014 alkaen 150/06/2014 Perusturvalautakunta 5 Lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuusperusteet on päätetty Mäntsälän kunnan perusturvalautakunnassa

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena Perusturvalautakunta 5 29.01.2014 Perusturvalautakunta 39 29.04.2014 Lääkinnälliset kuntoutukset 1.1.2014 alkaen 150/06/2014 Perusturvalautakunta 29.01.2014 5 Lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuusperusteet

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela 16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat

Lisätiedot

LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN JA PSYKOLOGIPALVELUIDEN HANKINTA

LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN JA PSYKOLOGIPALVELUIDEN HANKINTA LIITE 2 1 (15) LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN JA PSYKOLOGIPALVELUIDEN HANKINTA Kilpailutus koskee seuraavia lääkinnällisen kuntoutuksen ja psykologipalveluiden hankintaa: Fysioterapiapalveluita (sisältävät

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Suunnittelija Riikka Peltonen Terveysosaston kuntoutusryhmä 29.8.2012 2 30.8.2012 Kelan järjestämä kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,

Lisätiedot

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat

Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat 8. Kuntoutus Fysioterapia tuottaa kansanterveyslain mukaisia terapiapalveluja Kallion alueen väestölle sekä ohjaa liikunta- ja toimintakyvyn ylläpitämistä / edistämistä yhteistyössä eri ammattiryhmien

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2013 2 Kelan avomuotoinen kuntoutus 2014 3 Vajaakuntoisten ammatillinen

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 18.6.2014 liite nro SOTAINVALIDIEN JA SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS- JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET

Perusturvalautakunta 18.6.2014 liite nro SOTAINVALIDIEN JA SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS- JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET 1 2 Perusturvalautakunta 18.6.2014 liite nro ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Perusturva SOTAINVALIDIEN JA SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS- JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET 1. Sotainvalidien kuntoutus (Sotilasvammalaki) eli

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen 24.09.2014 Sivu 1 / 1 3856/05.10.01/2014 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Lehtinen, puh. 050 321 6289 Marja-Leena

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

GAS-menetelmää käytetty

GAS-menetelmää käytetty PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA TAVOITEASETTELUSSA GAS-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN Anne Huuskonen Sanna Toivonen GAS-menetelmää käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus eli Vake-hanke

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Muistio sarjahoitomaksusta / asiakasmaksuasetus 11 / marraskuu 2011

Muistio sarjahoitomaksusta / asiakasmaksuasetus 11 / marraskuu 2011 Muistio Liite Suomen Kuntaliiton yleiskirjeeseen 24/80/2011 Sinikka Huhtala 25.11.2011 Muistio sarjahoitomaksusta / asiakasmaksuasetus 11 / marraskuu 2011 Sarjahoidosta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädäntö

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Sairaalapalvelut Katriinan sairaala Päiväsairaala

Sairaalapalvelut Katriinan sairaala Päiväsairaala Sairaalapalvelut Katriinan sairaala Päiväsairaala Käsien desinfektio-ohje KÄSIHUUHTEEN KÄYTTÖ huoneeseen mennessä huoneesta poistuttaessa 2 painallusta huuhdetta hierotaan käsiin kunnes kädet ovat kuivat

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN

Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN Tämä toimintaohje kumoaa Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta 1.1.2013 voimaan tulleen

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Muistio sarjahoitomaksusta / asiakasmaksuasetus 11 / joulukuu 2009

Muistio sarjahoitomaksusta / asiakasmaksuasetus 11 / joulukuu 2009 Muistio Liite Suomen Kuntaliiton yleiskirjeeseen 29/80/2009 Sinikka Huhtala 5.10.2009 Muistio sarjahoitomaksusta / asiakasmaksuasetus 11 / joulukuu 2009 Sarjahoidosta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädäntö

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

AVOKUNTOUTUSTA Päijät-Hämeessä. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

AVOKUNTOUTUSTA Päijät-Hämeessä. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus AVOKUNTOUTUSTA Päijät-Hämeessä Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus AVOKUNTOUTUSTA ERI-IKÄISILLE PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Avokuntoutuksemme sisältää palveluja, jotka on suunnattu lähiympäristössämme asuville eri-ikäisille

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2016 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ

KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Jyväskylän yliopisto 1 KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Vastaustunnus Ohjeita vastaamiseen Tämä kyselytutkimus on kaksiosainen sisältäen moniammatillisen työryhmän kyselyn

Lisätiedot

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen PÄIVITETTY 2016 Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä kerrotaan järjestettävien

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus 2.9.2010 Markku Kauppi ylilääkäri Reumahoidon tavoitteet Oireiden lievitys Kudosvaurioiden esto Toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito Komplikaatioiden esto ja

Lisätiedot

Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella

Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella Kiljavan Sairaala Alueellinen kuntoutussairaala Sijaitsee Nurmijärvellä Sisältönä vaativa moniammatillinen kuntoutus ja hoito Tavoitteena kuntouttaa potilaat

Lisätiedot

Kirjaamissuositus Toimintaterapianimikkeistön nimikkeiden ja kansallisten otsikoiden käytöstä potilaskertomusdokumentaatiossa

Kirjaamissuositus Toimintaterapianimikkeistön nimikkeiden ja kansallisten otsikoiden käytöstä potilaskertomusdokumentaatiossa Kirjaamissuositus Toimintaterapianimikkeistön nimikkeiden ja kansallisten otsikoiden käytöstä potilaskertomusdokumentaatiossa Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry Finlands Ergoterapeutförbund rf Kirjaamissuositus

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot