JOHDANTO. Espoossa Työryhmän puolesta Tiina Hannikainen

Transkriptio

1 JOHDANTO Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen asiantuntijaryhmä on päivittänyt Espoon apuvälinepalvelut -ohjeen. Apuvälinehankintapäätös on terveydenhuollon hoitopäätös ja se perustuu aina yksilölliseen tarvearvioon - ja harkintaan. Apuvälinepalvelut ovat osa terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaista lääkinnällistä kuntoutusta ja ovat kuntalaisille maksuttomia. Apuvälinepalveluista on säädetty tarkemmin Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta (1363/2011, jäljempänä Apuvälineasetus). Apuvälineasetuksen mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen ja luovutuksen edellytyksenä on sellainen lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään. Tähän ohjeeseen on kuvattu Espoon apuvälinepalvelujen periaatteita sekä tavallisimpien apuvälineiden luovutusperusteita. Ensisijaista on varmistaa vaikeavammaisten asiakkaiden välttämättömien apuvälineiden hankinta. Espoon kaupunki varaa itselleen oikeuden laajentaa palvelusetelin käyttöönottoa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluissa. Apuvälineohjeistus päivitetään kahden vuoden välein ja tarvittaessa lakimuutosten ja toimintatapojen muutoksien yhteydessä. Espoon kaupunki on kilpailuttanut apuvälinehankinnat. Apuvälineet hankitaan niiltä palvelun tuottajilta, joiden kanssa Espoolla on sopimus. Muilta kuin sopimustoimittajilta voidaan apuvälineitä hankkia silloin, kun sopimustoimittajilta ei löydy vaikeavammaiselle sopivaa apuvälinettä tai muun yksilöllisen perusteen vuoksi. Nykyään myös useissa päivittäistavaraliikkeissä on tarjolla paljon erilaisia apuvälineitä, joita ihmiset voivat itse hankkia helpottamaan arkiaskareista selviytymistään. Apuvälinepalvelut kuuluvat hallinnollisesti Terveyspalvelujen Avokuntoutuspalveluihin. Toiminnasta vastaa avokuntoutuspalvelujen ylilääkäri. Ohjeen päivitykseen ovat osallistuneet ylilääkäri Kirsi Koljonen, johtava kuntoutussuunnittelija Tiina Hannikainen, kuntoutussuunnittelijat Terttu Linna-Kantor, Tuula Neuvonen ja Marion Ticklén, fysioterapeutti Heli Gulin sekä toimintaterapeutti Satu Vahaluoto. Espoossa Työryhmän puolesta Tiina Hannikainen

2 LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA Julkisella terveydenhuollolla on päävastuu lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden järjestämisestä. Apuvälineitä luovutetaan perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta sovitun työn- ja vastuujaon mukaisesti. Apuvälinepalveluihin kuuluvat apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja ohjaus, seuranta sekä välineiden huolto ja korjaus. Perusterveydenhuollosta luovutettavat apuvälineet ovat yleensä tavallisimpia perusapuvälineitä. Espoossa apuvälinepalvelut on keskitetty apuvälineyksikköön. Apuvälineyksikkö tarjoaa apuvälinepalveluja kuntalaisille, jotka asuvat kotona tai asumispalveluyksiköissä. Sairaalassa tai pitkäaikaishoidon yksikössä olevien asiakkaiden apuvälinepalveluista vastaa sosiaali- ja terveystoimen vanhustenpalvelut. Apuvälineitä luovutetaan espoolaisille pääasiassa tämän ohjeen mukaisesti. Ohjeesta poikkeavasta luovutuksesta päätetään apuvälinepalvelujen asiantuntijatyöryhmässä. Apuvälinepalvelujen käsitteitä Lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline Apuvälineasetuksen mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä luovutettavien välineiden, laitteiden ja tarvikkeiden tarkoituksena on edistää käyttäjän kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa. Asetuksessa tuodaan esiin myös apuvälineen ennaltaehkäisevä vaikutus. Terveydenhuollon apuvälinepalveluja tuotetaan sekä lääkinnällisenä kuntoutuksena että sairaanhoitona. Apuväline hankitaan lääkinnällisenä kuntoutuksena silloin, kun henkilön toimintakyky on alentunut lääketieteellisesti todetun vamman tai sairauden vuoksi siten, että se aiheuttaa oleellisen, pitkäaikaisen, pysyväisluontoisen haitan henkilön päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen ja apuvälineellä voidaan lisätä käyttäjänsä itsenäistä suoriutumista. Pitkäaikaisuus / pysyvyys -näkemys perustuu lääkärin tapauskohtaiseen, kliiniseen tietoon ja kokemukseen. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline on aina käyttäjälleen maksuton. Sairauden hoitoon liittyvä apuvälinetarve on luonteeltaan lyhytaikaista ja se kytkeytyy sairauden hoitoon ja/tai sen tulosten seurantaan. Tällaisissa tilanteissa apuväline voidaan lainata julkisesta terveydenhuollosta määräajaksi (esim. kyynärsauvat leikkauksen jälkeen). Muutoin potilasta voidaan ohjata hankkimaan sairauden hoitoon tarvittavat apuvälineet itse. Esimerkkinä itse hankittavista apuvälineistä on muun muassa tukipohjalliset ja

3 polvituet kiputiloissa, jotka eivät aiheuta merkittävää toimintakyvyn alentumista eikä omatoiminen selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa ole heikentynyt. Apuvälineyksikön henkilökunta antaa ohjausta ja neuvontaa apuvälineiden hankintaan liittyvissä asioissa. Tavoitteet ja toimintaperiaatteet Apuvälinepalveluilla tuetaan henkilön itsenäistä selviytymistä kotona ja korjataan vammasta, sairaudesta tai ikääntymisestä aiheutuvaa toimintakyvyn heikkenemistä. Apuvälinetarpeen määrittely perustuu aina asiakkaan toimintakyvyn ja elämäntilanteen, toimintaympäristön sekä niistä nousevien tarpeiden arviointiin. Ensisijaista on varmistaa vaikeavammaisten asiakkaiden välttämättömien apuvälineiden hankinta. Jos tavoitteena on ensisijaisesti hoitokodin henkilökunnan ergonomian parantaminen, ei apuvälinettä myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. Työtä keventävät apuvälineet hankkii työnantaja (työturvallisuuslaki 738/2002). Jos apuväline ei auta asiakkaan suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa, hänet ohjataan muiden palvelujen piiriin. Myös yksityissektorilla tehdyn toimenpiteen, esim. leikkauksen, jälkeen tarvittavat apuvälineet myönnetään julkisesta terveydenhuollosta. Tarvittaessa asiakkaalle tiedotetaan myös muista palveluista, jotka korvaavat apuvälineen tilapäistä puutetta, esimerkiksi apuvälineen vuokrausmahdollisuudesta. Vammaisen henkilön vapaa-ajan harrastuksissa tarvitsemat välineet ovat vammaispalvelulain mukaan harkinnanvaraisesti myönnettäviä välineitä, joita asiakas voi hakea vammaispalveluista. Kun asiakas on saanut vammaispalveluista avustusta harkinnanvaraisen apuvälineen hankintaan, se on asiakkaan omaisuutta ja hän vastaa itse sen huollosta ja korjauksesta. Vammaispalveluista myönnetään asunnon muutostöiden suhteen vaikeavammaiselle henkilölle välttämättömät asunnonmuutostyöt ja asuntoon kiinteästi asennettavat apuvälineet (esim. hissit, kattonostimet) vammaispalvelulain nojalla. Kiinteästi asennettavat apuvälineet esim. tukitangot ja tukikaiteet lainataan apuvälineyksiköstä samalla periaatteella kuin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet, mikäli ne eivät liity laajempaan asunnonmuutostyöhön. Asiakkaan velvollisuus on tarvittaessa selvittää asuntoonsa liittyvät asennusten ja kiinnitysten vaatimat luvat. Jos vammaispalveluista on myönnetty korvausta kiinteiden apuvälineen hankintaan, huollosta ja korjauksesta huolehditaan päätöksessä sovitulla tavalla. Lähetekäytäntö Ensimmäistä kertaa apuvälinettä hankittaessa tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisen suositus. Julkisen terveydenhuollon suositukset / lähetteet ovat maksuttomia. Yksityisen tahon ja erikoissairaanhoidon suositukset toimivat suuntaa antavina aloitteina, jotka arvioidaan erikseen yksilöllisen tarpeen perusteella perusterveydenhuollossa.

4 Apuvälinetarpeesta tulee olla yhteydessä apuvälineyksikköön. Osa apuvälineistä lainataan suoraan apuvälineyksiköstä ja osa hankitaan maksusitoumuksella apuvälinefirmasta. Apuvälineen uusintatavasta sovitaan ensimmäisen apuvälineen luovutuksen / maksusitoumuspäätöksen yhteydessä. Oikeusturvakeinot Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ovat osa terveydenhuoltolain mukaista sairaanhoitoa. Kielteisistä ratkaisuista ei ole säännönmukaista muutoksenhakuoikeutta. Asiakas voi saattaa kielteisen ratkaisun hallinto-riita - asiana Helsingin hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Palveluihin tyytymätön asiakas voi tehdä potilaslain mukaisen muistutuksen yksikön toiminnasta vastaavalle johtavalle kuntoutussuunnittelijalle tai toiminnasta vastaavalle ylilääkärille. Asiakkaalla on myös mahdollisuus tehdä kantelu Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Apuvälinealan asiantuntijan vastuu = palvelulupauksemme Apuvälinealan asiantuntijoiden vastuulla on asiakaslähtöinen ja yksilölliseen tarveharkintaan perustuva apuvälineprosessi. Terveydenhuollon henkilöstö toimii lakien ja asetusten sekä Espoon apuvälinepalvelut -ohjeen mukaan. Apuvälinepalvelu edellyttää kaikkien ammattiryhmien yhteistyötä. Apuvälinealan asiantuntija kunnioittaa asiakkaan etua, itsemääräämisoikeutta ja hänen ilmaisemaa tahtoa sekä antaa asiakkaalle tietoa apuvälineen valintaan liittyvistä vaihtoehdoista. Apuvälineasiantuntija huomioi hankintaesityksiä ja apuvälineen luovutuspäätöksiä tehdessään palveluun ja apuvälineen kustannuksiin liittyviä kysymyksiä. Asiakkaan vastuu Apuvälineen pitäminen käyttökuntoisena on asiakkaan vastuulla. Asiakkaan tai hänen lähihenkilöittensä velvollisuus on huolehtia apuvälineen ylläpitotoimenpiteistä kuten puhdistuksesta, renkaiden ilmanpaineesta ja paristojen vaihtamisesta. Apuvälineen käyttäjän velvollisuus on ilmoittaa käytössään olevan apuvälineen rikkoutumisesta tai huonokuntoisuudesta apuvälineyksikköön. Apuvälineyksikkö ei korvaa huoltoja tai korjauksia, jotka asiakas on itse tilannut ulkopuoliselta taholta ilman apuvälineen myöntäjän lupaa. Asiakas tai hänen lähihenkilönsä eivät myöskään itse saa korjata tai tehdä muutostöitä apuvälineeseen. Asiakas on vahingonkorvauslain perusteella velvollinen korvaamaan apuvälineen rikkoutumisesta aiheutuneet kulut, jotka ovat syntyneet huolimattomasta tai ohjeiden vastaisesta käytöstä. Apuvälineiden vakuuttaminen esimerkiksi lomamatkoilla on asiakkaan vastuulla. Vakuutusyhtiöistä saa lisätietoa apuvälineen vakuuttamiseksi.

5 Apuvälineen käytön seuranta Apuvälineen käytön seurannan tavoitteena on, että käyttäjällä on hänelle soveltuva, toimiva ja hänen käyttötarkoitustaan vastaava apuväline, joka on säännöllisessä käytössä ja teknisesti toimintakunnossa. Tarvittaessa arvioidaan uusi apuvälinetarve ja käynnistetään apuvälinepalveluprosessi uudelleen. Mikäli apuväline on tarpeeton tai siitä ei ole enää hyötyä, tulee se palauttaa apuvälineyksikköön. Seuranta kuuluu kaikille käyttäjän kanssa tekemisissä oleville, kuten omaisille, avustajille, terveydenhuollon ja kotipalvelun työntekijöille. Apuvälineyksikkö seuraa apuvälineiden käyttöä kohdennetuilla seurantalomakkeilla ja asiakaspalautekyselyillä. Apuvälineiden huolto ja korjaus Apuvälineen huolto- ja korjauspalvelun tavoitteena on, että asiakkaalla on käytössään toimiva ja turvallinen apuväline. Apuvälineen huollosta ja korjauksesta vastaa se taho, joka sen on luovuttanut käyttöön. Kun apuväline on huollossa tai korjauksessa, tilalle annetaan toinen apuväline aina, kun se on mahdollista. Kun asiakas on saanut vammaispalveluista avustusta harkinnanvaraisen apuvälineen hankintaan, se on asiakkaan omaisuutta ja hän vastaa itse sen huollosta ja korjauksesta. Jos vammaispalveluista on myönnetty korvausta asunnon muutostyön yhteydessä kiinteän apuvälineen hankintaan, huollosta ja korjauksesta huolehditaan päätöksessä sovitulla tavalla, kaupunki vastaa apuvälineen tavanomaisesta huollosta ja korjauksesta. Apuvälineiden kuljetukset Apuvälineen kuljetus on ensisijaisesti asiakkaan vastuulla. Kooltaan suurien ja painavien apuvälineiden, kuten nostolaitteiden ja kotihoitosänkyjen, kuljetuksista vastaa apuvälineyksikkö. Asiakkaan muuttaessa asunnosta toiseen, hän vastaa itse muuttokustannuksista. Asiakas voi hakea lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinekäyntien matkakuluista korvausta Kelalta. Erikoissairaanhoito (HUS Apuvälinekeskus) ohjeistaa luovuttamiensa apuvälineiden kuljetuskäytännöistä (esimerkiksi sähköpyörätuolit ja -mopedit). TYÖNJAKO PERUSTERVEYDENHUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON VÄLILLÄ Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) korostetaan toimivan työnjaon merkitystä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Lääkinnällinen kuntoutus on kiinteä osa terveydenhuoltoa ja kuntoutuksen vastuu on sillä hoidon porrastuksen tasolla, jossa potilas on hoidossa. Kunnan järjestämisvastuulle säädetyn lääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen kohdalla kunta tuottaa kuntoutuspalvelut ensisijassa siinä muodossa ja tavalla sekä

6 sellaisessa määräajassa, että sillä on kuntoutujan kannalta vaikutusta, ja että vaikuttavuus on osoitettavissa. Hoitovastuulla tarkoitetaan toimintayksikön velvollisuutta laatia asiakkaan jatkohoito- tai kuntoutussuunnitelma ja toteuttaa palvelut sen mukaisesti. Perusolettamus on, että asiakkaan hoitovastuu on perusterveydenhuollossa. Asiakkaan ollessa tutkimuksen tai hoidon vuoksi pitkäaikaisesti erikoissairaanhoidon seurannassa, hoitovastuu on erikoissairaanhoidolla ja se huolehtii silloin myös asiakkaan apuvälinepalveluista. Tutkimuksen ja hoidon kohteena on oltava silloin se sairaus tai vamma, jonka aiheuttaman toimintavajavuuden vuoksi kyseistä apuvälinettä tarvitaan. Yksittäinen polikliininen käynti sairaalassa katsotaan konsultaatioksi eikä se vielä siirrä hoitovastuuta erikoissairaanhoidolle. Asiakkaan siirtyessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon (tai päinvastoin) hoitovastuulle huolehditaan riittävästä tiedonsiirrosta, jotta jatkossa apuvälinepalvelut voidaan toteuttaa joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Hoitovastuun siirto kirjataan asiakkaan tietoihin. Erityisesti moniongelmaisten ja useassa paikassa hoidettavien asiakkaiden kohdalla on välttämätöntä kirjata sairauskertomukseen hoitovastuussa oleva toimintayksikkö. Hengityshoitovälineet Hengitystoimintoihin liittyvien apuvälineiden tarve arvioidaan erikoissairaanhoidossa. Hengityslaitteet, inhalaatiolaitteet ja happihoitolaitteet myönnetään HUS erikoissairaanhoidon erikoisalan poliklinikan kautta. Pysyvä happihoito aloitetaan erikoissairaanhoidossa, josta asiakkaalle lainataan happirikastin. Jos asiakas tarvitsee happea liikkuessaan, hän vuokraa happipullon itse. Kelan korvausta varten asiakas tarvitsee lääkäriltä A- todistuksen tai reseptin saadakseen lääkekorvauksen. Kuulon ja näön apuvälineet Kuulon apuvälineet asiakkaat saavat HYKS:in Kuulokeskuksesta, johon asiakas tarvitsee lääkärin lähetteen. Kuulon apuvälineiden käytön seurannasta ja huollosta vastaa kuulokeskus. Vaativat näön apuvälineet ja apuvälinepalvelut hoidetaan HYKS:n Läntisen Silmäsairaalan Kuntoutuspoliklinikalla, jonne asiakas tarvitsee lääkärin lähetteen. HUS Apuvälinekeskus HUS Apuvälinekeskus vastaa erityistä osaamista vaativien apuvälineiden lainauksesta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Luovutettavia apuvälineitä ovat esimerkiksi ympäristönhallintalaitteet, sähkökäyttöiset liikkumisen apuvälineet, kuten sähkökäyttöiset pyörätuolit ja mopot, niiden lisävarusteet ja porraskiipijät. Lähetteet ja suositukset ohjataan ensin Espoon apuvälineyksikköön, josta arvioinnin jälkeen tehdään lähete

7 HUS Apuvälinekeskukseen. Kommunikaatioon liittyvien apuvälineiden tarve arvioidaan perusterveydenhuollossa. Arvioinnin tehnyt yksikkö tekee tarvittaessa lähetteen HUS Apuvälinekeskukseen. APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET ESPOON PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET Lääkinnälliset hoitolaitteet Tippatelineitä ja imulaitteita lainataan asiakkaalle tehdyn hoitosuunnitelman perusteella. Verenkiertohäiriöiden hoitovälineet Lääkinnälliset hoitosukat, -hihat ja -käsineet hankitaan turvotuksen hoitoon toistuvien ruusutulehdusten aiheuttaman turvotuksen, leikkauksen jälkitilaan liittyvän vaikean imunestekierron häiriön, vakavan sairauden aiheuttaman laskimoverenkierron häiriön tai vaikean säärihaavan hoitoon. Toimintakyvyn tukemiseksi / edistämiseksi. Enintään 2kpl / raaja / vuosi. Tynkäsukkia myönnetään yksilöllisen arvion perusteella. Painepukuja (Lycra-vaatteita) hankitaan lapsille erityisperustein, esim. asennon ja tunnon stimulointiin sekä turvotuksen hoitoon. Tyränhoitovälineet Tyrävyö hankitaan, kun vatsan alueella avannetyrä tai tyrä ei ole leikattavissa ja hoidetaan konservatiivisesti lääkärin tekemän hoitosuunnitelman perusteella. Enintään 2kpl/vuosi. Fysikaaliset hoitovälineet Sähköisiä kivunhoitovälineitä (TNS-laitteita) lainataan 3 kuukauden ajaksi. Painehaavojen hoitovälineet Painehaavaumien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn lainataan keskiriskin ja korkeariskin painehaavapatjoja sekä pehmusteita.

8 Liikkeen, voiman ja tasapainon harjoitusvälineet. Seisomatelineet Terapia- ja pukeutumispenkit ja lattiakiilatyynyt. Ylä- ja alaraajan ja vartalon harjoitusvälineet Kuntopyöriä lainataan 3kk ajaksi Pään ja vartalon tuet ja suojat Kypärät ja päänsuojat TUKILAITTEET JA PROTEESIT Vartalon ja raajojen valmistuet ja yksilöllisesti valmistetut ortoosit Valmistukia ja yksilöllisesti valmistettuja ortooseja ( olka-, kyynär- ja rannetuet/ortoosit, peroneus-, polvi- ja nilkkatuet/ortoosit sekä niskatuet ja rintarangan, lannerangan ja ristiselän tuet/ortoosit) voidaan myöntää mikäli henkilöllä on pitkäaikaisen toimintakyvyn haitan aiheuttama vamma tai sairaus, joiden vuoksi selviytyminen päivittäisistä toiminnoista ja liikkuminen on oleellisesti vaikeutunut. Selän tukiliivejä annetaan lyhytaikaiseen lainaan ja kokeiluun fysioterapiayksiköstä. Tukiliivi luovutetaan pitkäaikaiseen käyttöön kun kokeilulla on saatu hyvä vaste ja tukiliivin jatkuva käyttö päivittäisistä toimista selviytymiseksi on arvioitu välttämättömäksi selän vaikean vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi. Tukipohjallisia hankitaan 1 pari / vuosi seuraavin perustein: a) vain vaikeasti deformoituneisiin jalkateriin tai b) jos jalkaterät ovat tulehtuneet ja kivuliaat ja niissä on selvät röntgen muutokset tai c) jos asiakkaalla on vaikea diabetes ja jalan ihossa on haavauma tai ihosiirre. d) pitkäaikaissairauteen tai -vammaan liittyvä tuntopuutos Irrallisia varvastukia ei hankita. Yläraajaproteesit Yläraajaproteeseja (osakämmen-ja sormiproteesit sekä kyynär- ja olkavarsiproteesit) hankitaan ja niiden osia uusitaan apuvälineteknikon ja/tai lääkärin arvion perusteella. Toiminnallisia sormiproteeseja hankitaan enintään 5kpl / vuosi ja kosmeettisia sormiproteeseja 2kpl / vuosi. Hanskoja hankitaan enintään 6kpl / vuosi. Vaativat proteesihankinta-arviot lähetetään erikoissairaanhoidon poliklinikalle konsultaatioon ennen hankintapäätöstä.

9 Alaraajaproteesit Alaraajaproteeseja (jalkaterän osaproteesit sekä sääri- ja reisiproteesit) hankitaan ja niiden osia uusitaan apuvälineteknikon ja/tai lääkärin arvion perusteella. Vaativat proteesihankinta-arviot lähetetään erikoissairaanhoidon poliklinikalle konsultaatioon ennen hankintapäätöstä. Käyttäjälle myönnetään yksi käyttöproteesi kerrallaan. Proteesit, lukuun ottamatta raajaproteeseja Peruukkeja hankitaan, kun kyseessä on sairauden aiheuttama pysyvä hiuksettomuus. Aikuisille myönnetään keinokuituperuukin hankintaan 400 ja lapsille 800 vuodessa. Aitohiusperuukki myönnetään sekä aikuisille että lapsille lääketieteellisin perustein ihotautien erikoislääkärin lausunnon perusteella. Rintaproteesit uusitaan tarpeen mukaan. Silmäproteeseja myönnetään aikuisille 5v välein ja lapsille kasvun mukaan. Silmäproteesin kiillotus korvataan kerran vuodessa. Ortopediset jalkineet ja jalkineiden muutostyöt Yksilöllisesti valmistetut ortopediset jalkineet voidaan hankkia, kun kyseessä on huomattavaa haittaa aiheuttava epämuodostunut jalka tai jonkin sairauden (esim. nivelreuma, neurologinen sairaus) seurauksena on syntynyt vaikea jalkaterän rakenteellinen muutos. Hankitaan enintään 2 paria / vuosi. Ortopediset mittajalkineet hankitaan silloin, kun tehdasvalmisteisiin jalkineisiin tehtävät muutostyöt ja tukipohjalliset eivät riitä, mutta jalkaterän tai nilkan virheasennot eivät vaadi yksilöllisesti valmistettuja ortopedisia jalkineita. Hankitaan enintään kaksi paria / vuosi. Muutostöitä myönnetään enintään kahteen pariin itse hankittuja kenkiä / vuosi. Jalkineiden muutostöitä ovat muun muassa korotus (alaraajojen pituusero on vähintään. 2 cm). HENKILÖKOHTAISEN HOIDON JA PUKEUTUMISEN VÄLINEET Wc-, suihku- ja kylpyvälineet Siirrettävät WC-tuolit ja WC-tuki-istuimet Jalalliset, irralliset ja kiinteät WC-korotukset Pyörälliset kelattavat ja kuljetussuihkutuolit Korkeussäädettävät / käsinojalliset / kokoontaitettavat suihkutuolit

10 Suihkujakkarat ja suihkutuolityynyt Ammelaudat ja ammeistuimet Pyörälliset suihkulaverit Peseytymis- ja pukeutumisvälineet Päivittäisiä välttämättömiä perustoimintoja helpottavia pienapuvälineitä hankitaan esimerkiksi nivelreuman, aivohalvauksen tai muun neurologisen sairauden aiheuttamiin puristusvoiman, ulottuvuuden tai hienomotoriikan aiheuttamien rajoituksien korvaamiseksi esimerkiksi sukanvetolaitteet. Pienapuvälineenä ei myönnetä päivittäistavarakaupoista saatavia arjen toimista helpottavia tarvikkeita esim. pitkävartinen selänpesin. Apuvälineyksikön henkilökunta antaa ohjausta ja neuvontaa apuvälineiden hankintaan liittyvissä asioissa. LIIKKUMISVÄLINEET Kävelyn apuvälineet Kävelykepit ja kyynärsauvat Kävelytelineet ja kävelykehikot (fordit) Valkoiset kepit näkövammaisille Polkupyörät Kolmipyöräiset polkupyörät Apupyörät voidaan hankkia itse ostettuun polkupyörään. Pyörätuolit, rattaat ja niiden lisävarusteet Käsikäyttöiset pyörätuolit Rattaat Pyörätuolien ja rattaiden lisävarusteet ja istuintyynyt Turvavyöt Siirtymistä helpottavat välineet Pyörälliset nostolaitteet Liukulaudat ja kääntölevyt Nostokaaret KODINHOITOVÄLINEET Päivittäisiä välttämättömiä perustoimintoja helpottavia pienapuvälineitä hankitaan esimerkiksi nivelreuman, aivohalvauksen tai muun neurologisen sairauden aiheuttamiin puristusvoiman, ulottuvuuden tai hienomotoriikan

11 aiheuttamien rajoituksien korvaamiseksi esimerkiksi leikkuu- ja pilkkomisvälineet ja ruokailuvälineet. Pienapuvälineenä ei myönnetä päivittäistavarakaupoista saatavia arjen toimista helpottavia tarvikkeita esim. pystykahvainen leikkuuveitsi tai avaajahattu. Apuvälineyksikön henkilökunta antaa ohjausta ja neuvontaa apuvälineiden hankintaan liittyvissä asioissa. ASUNTOJEN JA MUIDEN TILOJEN VARUSTEET JA LISÄLAITTEET Pyörälliset vuodepöydät, pyörätuolitarjottimet ja lukutelineet Sähkökäyttöiset, mekaaniset ja kiinteät työtuolit Lasten erityistuolit Sähköisesti säädettävät sängyt Sängyn kaiteet Siirrettävät luiskat Huonekalujen lisävarusteet ja korkeudensäätövälineet Sängynjalankorotukset Korotus- ja lonkkatyynyt Tukeutumisvälineet Seinään, lattiaan ja kalusteisiin kiinnitettävät tukikaiteet ja -tangot. Tukikaiteiden - ja tankojen kiinnityksestä vastaa ensisijaisesti asiakas itse. KOMMUNIKAATIO- JA HAVAITSEMISVÄLINEET Silmälasit ja piilolinssit Silmälasilinssit myönnetään alle 8-vuotiaille lapsille. Silmälasit hankitaan karsastuksen ja toiminnallisen heikkonäköisyyden hoitoon. Piilolinssit myönnetään alle 8-vuotiaille lapsille. Piilolinssejä hankitaan, kun kyseessä on mykiöttömyys tai sarveiskalvon poikkeavuus tai muu lääketieteellinen peruste alkaen myös yli 8-vuotiaiden lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävät silmälasi- ja piilolinssit. Luovutusperusteet HUS:n tekemän suosituksen näönhuollon apuvälineiden korvausmenettelyn perusteella. Äänitys- ja kuuntelulaitteet Nauhurit ja kuuntelu- sekä sanelulaitteet Digisanelin lainataan erityisperustein Puhelimet ja puhelimen käytön apuvälineet

12 Matkapuhelimen puhetuki ja suurennusohjelma hankitaan näkövammaiselle seuraavin perustein: 100% haitta-aste näkövammasta johtuen, asiantuntijan suositus sisältäen kuvauksen käyttäjän edellytyksistä ko. ohjelman käyttämiseksi ja puheohjelman käyttö lisää näkövammaisen itsenäisyyttä ja omatoimisuutta Hälytys- ja merkinantolaitteet Yksinkertainen hoitajakutsu MUIDEN TUOTTEIDEN KÄSITTELYVÄLINEET Päivittäisiä välttämättömiä perustoimintoja helpottavia pienapuvälineitä hankitaan esimerkiksi nivelreuman, aivohalvauksen tai muun neurologisen sairauden aiheuttamiin puristusvoiman, ulottuvuuden tai hienomotoriikan aiheuttamien rajoituksien korvaamiseksi, esimerkiksi tarttumapihdit ja erilaiset otteen muuntajat. Pienapuvälineenä ei myönnetä päivittäistavarakaupoista saatavia arjen toimista helpottavia tarvikkeita esim. pystykahvainen leikkuuveitsi tai avaajahattu. Apuvälineyksikön henkilökunta antaa ohjausta ja neuvontaa apuvälineiden hankintaan liittyvissä asioissa. MUUT APUVÄLINEPALVELUJA TOTEUTTAVAT TAHOT Opetustoimi Lisätietoja (erityisopetus/apuvälineet) Kansaneläkelaitos Lisätietoja Liikenne- ja tapaturmavakuutukset Lisätietoja Työvoimahallinto Lisätietoja Valtiokonttori Lisätietoja