JOHDANTO. Espoossa Työryhmän puolesta Tiina Hannikainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDANTO. Espoossa 8.8 2013. Työryhmän puolesta Tiina Hannikainen"

Transkriptio

1 JOHDANTO Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen asiantuntijaryhmä on päivittänyt Espoon apuvälinepalvelut -ohjeen. Apuvälinehankintapäätös on terveydenhuollon hoitopäätös ja se perustuu aina yksilölliseen tarvearvioon - ja harkintaan. Apuvälinepalvelut ovat osa terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaista lääkinnällistä kuntoutusta ja ovat kuntalaisille maksuttomia. Apuvälinepalveluista on säädetty tarkemmin Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta (1363/2011, jäljempänä Apuvälineasetus). Apuvälineasetuksen mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen ja luovutuksen edellytyksenä on sellainen lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään. Tähän ohjeeseen on kuvattu Espoon apuvälinepalvelujen periaatteita sekä tavallisimpien apuvälineiden luovutusperusteita. Ensisijaista on varmistaa vaikeavammaisten asiakkaiden välttämättömien apuvälineiden hankinta. Espoon kaupunki varaa itselleen oikeuden laajentaa palvelusetelin käyttöönottoa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluissa. Apuvälineohjeistus päivitetään kahden vuoden välein ja tarvittaessa lakimuutosten ja toimintatapojen muutoksien yhteydessä. Espoon kaupunki on kilpailuttanut apuvälinehankinnat. Apuvälineet hankitaan niiltä palvelun tuottajilta, joiden kanssa Espoolla on sopimus. Muilta kuin sopimustoimittajilta voidaan apuvälineitä hankkia silloin, kun sopimustoimittajilta ei löydy vaikeavammaiselle sopivaa apuvälinettä tai muun yksilöllisen perusteen vuoksi. Nykyään myös useissa päivittäistavaraliikkeissä on tarjolla paljon erilaisia apuvälineitä, joita ihmiset voivat itse hankkia helpottamaan arkiaskareista selviytymistään. Apuvälinepalvelut kuuluvat hallinnollisesti Terveyspalvelujen Avokuntoutuspalveluihin. Toiminnasta vastaa avokuntoutuspalvelujen ylilääkäri. Ohjeen päivitykseen ovat osallistuneet ylilääkäri Kirsi Koljonen, johtava kuntoutussuunnittelija Tiina Hannikainen, kuntoutussuunnittelijat Terttu Linna-Kantor, Tuula Neuvonen ja Marion Ticklén, fysioterapeutti Heli Gulin sekä toimintaterapeutti Satu Vahaluoto. Espoossa Työryhmän puolesta Tiina Hannikainen

2 LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA Julkisella terveydenhuollolla on päävastuu lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden järjestämisestä. Apuvälineitä luovutetaan perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta sovitun työn- ja vastuujaon mukaisesti. Apuvälinepalveluihin kuuluvat apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja ohjaus, seuranta sekä välineiden huolto ja korjaus. Perusterveydenhuollosta luovutettavat apuvälineet ovat yleensä tavallisimpia perusapuvälineitä. Espoossa apuvälinepalvelut on keskitetty apuvälineyksikköön. Apuvälineyksikkö tarjoaa apuvälinepalveluja kuntalaisille, jotka asuvat kotona tai asumispalveluyksiköissä. Sairaalassa tai pitkäaikaishoidon yksikössä olevien asiakkaiden apuvälinepalveluista vastaa sosiaali- ja terveystoimen vanhustenpalvelut. Apuvälineitä luovutetaan espoolaisille pääasiassa tämän ohjeen mukaisesti. Ohjeesta poikkeavasta luovutuksesta päätetään apuvälinepalvelujen asiantuntijatyöryhmässä. Apuvälinepalvelujen käsitteitä Lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline Apuvälineasetuksen mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä luovutettavien välineiden, laitteiden ja tarvikkeiden tarkoituksena on edistää käyttäjän kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa. Asetuksessa tuodaan esiin myös apuvälineen ennaltaehkäisevä vaikutus. Terveydenhuollon apuvälinepalveluja tuotetaan sekä lääkinnällisenä kuntoutuksena että sairaanhoitona. Apuväline hankitaan lääkinnällisenä kuntoutuksena silloin, kun henkilön toimintakyky on alentunut lääketieteellisesti todetun vamman tai sairauden vuoksi siten, että se aiheuttaa oleellisen, pitkäaikaisen, pysyväisluontoisen haitan henkilön päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen ja apuvälineellä voidaan lisätä käyttäjänsä itsenäistä suoriutumista. Pitkäaikaisuus / pysyvyys -näkemys perustuu lääkärin tapauskohtaiseen, kliiniseen tietoon ja kokemukseen. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline on aina käyttäjälleen maksuton. Sairauden hoitoon liittyvä apuvälinetarve on luonteeltaan lyhytaikaista ja se kytkeytyy sairauden hoitoon ja/tai sen tulosten seurantaan. Tällaisissa tilanteissa apuväline voidaan lainata julkisesta terveydenhuollosta määräajaksi (esim. kyynärsauvat leikkauksen jälkeen). Muutoin potilasta voidaan ohjata hankkimaan sairauden hoitoon tarvittavat apuvälineet itse. Esimerkkinä itse hankittavista apuvälineistä on muun muassa tukipohjalliset ja

3 polvituet kiputiloissa, jotka eivät aiheuta merkittävää toimintakyvyn alentumista eikä omatoiminen selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa ole heikentynyt. Apuvälineyksikön henkilökunta antaa ohjausta ja neuvontaa apuvälineiden hankintaan liittyvissä asioissa. Tavoitteet ja toimintaperiaatteet Apuvälinepalveluilla tuetaan henkilön itsenäistä selviytymistä kotona ja korjataan vammasta, sairaudesta tai ikääntymisestä aiheutuvaa toimintakyvyn heikkenemistä. Apuvälinetarpeen määrittely perustuu aina asiakkaan toimintakyvyn ja elämäntilanteen, toimintaympäristön sekä niistä nousevien tarpeiden arviointiin. Ensisijaista on varmistaa vaikeavammaisten asiakkaiden välttämättömien apuvälineiden hankinta. Jos tavoitteena on ensisijaisesti hoitokodin henkilökunnan ergonomian parantaminen, ei apuvälinettä myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. Työtä keventävät apuvälineet hankkii työnantaja (työturvallisuuslaki 738/2002). Jos apuväline ei auta asiakkaan suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa, hänet ohjataan muiden palvelujen piiriin. Myös yksityissektorilla tehdyn toimenpiteen, esim. leikkauksen, jälkeen tarvittavat apuvälineet myönnetään julkisesta terveydenhuollosta. Tarvittaessa asiakkaalle tiedotetaan myös muista palveluista, jotka korvaavat apuvälineen tilapäistä puutetta, esimerkiksi apuvälineen vuokrausmahdollisuudesta. Vammaisen henkilön vapaa-ajan harrastuksissa tarvitsemat välineet ovat vammaispalvelulain mukaan harkinnanvaraisesti myönnettäviä välineitä, joita asiakas voi hakea vammaispalveluista. Kun asiakas on saanut vammaispalveluista avustusta harkinnanvaraisen apuvälineen hankintaan, se on asiakkaan omaisuutta ja hän vastaa itse sen huollosta ja korjauksesta. Vammaispalveluista myönnetään asunnon muutostöiden suhteen vaikeavammaiselle henkilölle välttämättömät asunnonmuutostyöt ja asuntoon kiinteästi asennettavat apuvälineet (esim. hissit, kattonostimet) vammaispalvelulain nojalla. Kiinteästi asennettavat apuvälineet esim. tukitangot ja tukikaiteet lainataan apuvälineyksiköstä samalla periaatteella kuin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet, mikäli ne eivät liity laajempaan asunnonmuutostyöhön. Asiakkaan velvollisuus on tarvittaessa selvittää asuntoonsa liittyvät asennusten ja kiinnitysten vaatimat luvat. Jos vammaispalveluista on myönnetty korvausta kiinteiden apuvälineen hankintaan, huollosta ja korjauksesta huolehditaan päätöksessä sovitulla tavalla. Lähetekäytäntö Ensimmäistä kertaa apuvälinettä hankittaessa tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisen suositus. Julkisen terveydenhuollon suositukset / lähetteet ovat maksuttomia. Yksityisen tahon ja erikoissairaanhoidon suositukset toimivat suuntaa antavina aloitteina, jotka arvioidaan erikseen yksilöllisen tarpeen perusteella perusterveydenhuollossa.

4 Apuvälinetarpeesta tulee olla yhteydessä apuvälineyksikköön. Osa apuvälineistä lainataan suoraan apuvälineyksiköstä ja osa hankitaan maksusitoumuksella apuvälinefirmasta. Apuvälineen uusintatavasta sovitaan ensimmäisen apuvälineen luovutuksen / maksusitoumuspäätöksen yhteydessä. Oikeusturvakeinot Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ovat osa terveydenhuoltolain mukaista sairaanhoitoa. Kielteisistä ratkaisuista ei ole säännönmukaista muutoksenhakuoikeutta. Asiakas voi saattaa kielteisen ratkaisun hallinto-riita - asiana Helsingin hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Palveluihin tyytymätön asiakas voi tehdä potilaslain mukaisen muistutuksen yksikön toiminnasta vastaavalle johtavalle kuntoutussuunnittelijalle tai toiminnasta vastaavalle ylilääkärille. Asiakkaalla on myös mahdollisuus tehdä kantelu Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Apuvälinealan asiantuntijan vastuu = palvelulupauksemme Apuvälinealan asiantuntijoiden vastuulla on asiakaslähtöinen ja yksilölliseen tarveharkintaan perustuva apuvälineprosessi. Terveydenhuollon henkilöstö toimii lakien ja asetusten sekä Espoon apuvälinepalvelut -ohjeen mukaan. Apuvälinepalvelu edellyttää kaikkien ammattiryhmien yhteistyötä. Apuvälinealan asiantuntija kunnioittaa asiakkaan etua, itsemääräämisoikeutta ja hänen ilmaisemaa tahtoa sekä antaa asiakkaalle tietoa apuvälineen valintaan liittyvistä vaihtoehdoista. Apuvälineasiantuntija huomioi hankintaesityksiä ja apuvälineen luovutuspäätöksiä tehdessään palveluun ja apuvälineen kustannuksiin liittyviä kysymyksiä. Asiakkaan vastuu Apuvälineen pitäminen käyttökuntoisena on asiakkaan vastuulla. Asiakkaan tai hänen lähihenkilöittensä velvollisuus on huolehtia apuvälineen ylläpitotoimenpiteistä kuten puhdistuksesta, renkaiden ilmanpaineesta ja paristojen vaihtamisesta. Apuvälineen käyttäjän velvollisuus on ilmoittaa käytössään olevan apuvälineen rikkoutumisesta tai huonokuntoisuudesta apuvälineyksikköön. Apuvälineyksikkö ei korvaa huoltoja tai korjauksia, jotka asiakas on itse tilannut ulkopuoliselta taholta ilman apuvälineen myöntäjän lupaa. Asiakas tai hänen lähihenkilönsä eivät myöskään itse saa korjata tai tehdä muutostöitä apuvälineeseen. Asiakas on vahingonkorvauslain perusteella velvollinen korvaamaan apuvälineen rikkoutumisesta aiheutuneet kulut, jotka ovat syntyneet huolimattomasta tai ohjeiden vastaisesta käytöstä. Apuvälineiden vakuuttaminen esimerkiksi lomamatkoilla on asiakkaan vastuulla. Vakuutusyhtiöistä saa lisätietoa apuvälineen vakuuttamiseksi.

5 Apuvälineen käytön seuranta Apuvälineen käytön seurannan tavoitteena on, että käyttäjällä on hänelle soveltuva, toimiva ja hänen käyttötarkoitustaan vastaava apuväline, joka on säännöllisessä käytössä ja teknisesti toimintakunnossa. Tarvittaessa arvioidaan uusi apuvälinetarve ja käynnistetään apuvälinepalveluprosessi uudelleen. Mikäli apuväline on tarpeeton tai siitä ei ole enää hyötyä, tulee se palauttaa apuvälineyksikköön. Seuranta kuuluu kaikille käyttäjän kanssa tekemisissä oleville, kuten omaisille, avustajille, terveydenhuollon ja kotipalvelun työntekijöille. Apuvälineyksikkö seuraa apuvälineiden käyttöä kohdennetuilla seurantalomakkeilla ja asiakaspalautekyselyillä. Apuvälineiden huolto ja korjaus Apuvälineen huolto- ja korjauspalvelun tavoitteena on, että asiakkaalla on käytössään toimiva ja turvallinen apuväline. Apuvälineen huollosta ja korjauksesta vastaa se taho, joka sen on luovuttanut käyttöön. Kun apuväline on huollossa tai korjauksessa, tilalle annetaan toinen apuväline aina, kun se on mahdollista. Kun asiakas on saanut vammaispalveluista avustusta harkinnanvaraisen apuvälineen hankintaan, se on asiakkaan omaisuutta ja hän vastaa itse sen huollosta ja korjauksesta. Jos vammaispalveluista on myönnetty korvausta asunnon muutostyön yhteydessä kiinteän apuvälineen hankintaan, huollosta ja korjauksesta huolehditaan päätöksessä sovitulla tavalla, kaupunki vastaa apuvälineen tavanomaisesta huollosta ja korjauksesta. Apuvälineiden kuljetukset Apuvälineen kuljetus on ensisijaisesti asiakkaan vastuulla. Kooltaan suurien ja painavien apuvälineiden, kuten nostolaitteiden ja kotihoitosänkyjen, kuljetuksista vastaa apuvälineyksikkö. Asiakkaan muuttaessa asunnosta toiseen, hän vastaa itse muuttokustannuksista. Asiakas voi hakea lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinekäyntien matkakuluista korvausta Kelalta. Erikoissairaanhoito (HUS Apuvälinekeskus) ohjeistaa luovuttamiensa apuvälineiden kuljetuskäytännöistä (esimerkiksi sähköpyörätuolit ja -mopedit). TYÖNJAKO PERUSTERVEYDENHUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON VÄLILLÄ Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) korostetaan toimivan työnjaon merkitystä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Lääkinnällinen kuntoutus on kiinteä osa terveydenhuoltoa ja kuntoutuksen vastuu on sillä hoidon porrastuksen tasolla, jossa potilas on hoidossa. Kunnan järjestämisvastuulle säädetyn lääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen kohdalla kunta tuottaa kuntoutuspalvelut ensisijassa siinä muodossa ja tavalla sekä

6 sellaisessa määräajassa, että sillä on kuntoutujan kannalta vaikutusta, ja että vaikuttavuus on osoitettavissa. Hoitovastuulla tarkoitetaan toimintayksikön velvollisuutta laatia asiakkaan jatkohoito- tai kuntoutussuunnitelma ja toteuttaa palvelut sen mukaisesti. Perusolettamus on, että asiakkaan hoitovastuu on perusterveydenhuollossa. Asiakkaan ollessa tutkimuksen tai hoidon vuoksi pitkäaikaisesti erikoissairaanhoidon seurannassa, hoitovastuu on erikoissairaanhoidolla ja se huolehtii silloin myös asiakkaan apuvälinepalveluista. Tutkimuksen ja hoidon kohteena on oltava silloin se sairaus tai vamma, jonka aiheuttaman toimintavajavuuden vuoksi kyseistä apuvälinettä tarvitaan. Yksittäinen polikliininen käynti sairaalassa katsotaan konsultaatioksi eikä se vielä siirrä hoitovastuuta erikoissairaanhoidolle. Asiakkaan siirtyessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon (tai päinvastoin) hoitovastuulle huolehditaan riittävästä tiedonsiirrosta, jotta jatkossa apuvälinepalvelut voidaan toteuttaa joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Hoitovastuun siirto kirjataan asiakkaan tietoihin. Erityisesti moniongelmaisten ja useassa paikassa hoidettavien asiakkaiden kohdalla on välttämätöntä kirjata sairauskertomukseen hoitovastuussa oleva toimintayksikkö. Hengityshoitovälineet Hengitystoimintoihin liittyvien apuvälineiden tarve arvioidaan erikoissairaanhoidossa. Hengityslaitteet, inhalaatiolaitteet ja happihoitolaitteet myönnetään HUS erikoissairaanhoidon erikoisalan poliklinikan kautta. Pysyvä happihoito aloitetaan erikoissairaanhoidossa, josta asiakkaalle lainataan happirikastin. Jos asiakas tarvitsee happea liikkuessaan, hän vuokraa happipullon itse. Kelan korvausta varten asiakas tarvitsee lääkäriltä A- todistuksen tai reseptin saadakseen lääkekorvauksen. Kuulon ja näön apuvälineet Kuulon apuvälineet asiakkaat saavat HYKS:in Kuulokeskuksesta, johon asiakas tarvitsee lääkärin lähetteen. Kuulon apuvälineiden käytön seurannasta ja huollosta vastaa kuulokeskus. Vaativat näön apuvälineet ja apuvälinepalvelut hoidetaan HYKS:n Läntisen Silmäsairaalan Kuntoutuspoliklinikalla, jonne asiakas tarvitsee lääkärin lähetteen. HUS Apuvälinekeskus HUS Apuvälinekeskus vastaa erityistä osaamista vaativien apuvälineiden lainauksesta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Luovutettavia apuvälineitä ovat esimerkiksi ympäristönhallintalaitteet, sähkökäyttöiset liikkumisen apuvälineet, kuten sähkökäyttöiset pyörätuolit ja mopot, niiden lisävarusteet ja porraskiipijät. Lähetteet ja suositukset ohjataan ensin Espoon apuvälineyksikköön, josta arvioinnin jälkeen tehdään lähete

7 HUS Apuvälinekeskukseen. Kommunikaatioon liittyvien apuvälineiden tarve arvioidaan perusterveydenhuollossa. Arvioinnin tehnyt yksikkö tekee tarvittaessa lähetteen HUS Apuvälinekeskukseen. APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET ESPOON PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET Lääkinnälliset hoitolaitteet Tippatelineitä ja imulaitteita lainataan asiakkaalle tehdyn hoitosuunnitelman perusteella. Verenkiertohäiriöiden hoitovälineet Lääkinnälliset hoitosukat, -hihat ja -käsineet hankitaan turvotuksen hoitoon toistuvien ruusutulehdusten aiheuttaman turvotuksen, leikkauksen jälkitilaan liittyvän vaikean imunestekierron häiriön, vakavan sairauden aiheuttaman laskimoverenkierron häiriön tai vaikean säärihaavan hoitoon. Toimintakyvyn tukemiseksi / edistämiseksi. Enintään 2kpl / raaja / vuosi. Tynkäsukkia myönnetään yksilöllisen arvion perusteella. Painepukuja (Lycra-vaatteita) hankitaan lapsille erityisperustein, esim. asennon ja tunnon stimulointiin sekä turvotuksen hoitoon. Tyränhoitovälineet Tyrävyö hankitaan, kun vatsan alueella avannetyrä tai tyrä ei ole leikattavissa ja hoidetaan konservatiivisesti lääkärin tekemän hoitosuunnitelman perusteella. Enintään 2kpl/vuosi. Fysikaaliset hoitovälineet Sähköisiä kivunhoitovälineitä (TNS-laitteita) lainataan 3 kuukauden ajaksi. Painehaavojen hoitovälineet Painehaavaumien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn lainataan keskiriskin ja korkeariskin painehaavapatjoja sekä pehmusteita.

8 Liikkeen, voiman ja tasapainon harjoitusvälineet. Seisomatelineet Terapia- ja pukeutumispenkit ja lattiakiilatyynyt. Ylä- ja alaraajan ja vartalon harjoitusvälineet Kuntopyöriä lainataan 3kk ajaksi Pään ja vartalon tuet ja suojat Kypärät ja päänsuojat TUKILAITTEET JA PROTEESIT Vartalon ja raajojen valmistuet ja yksilöllisesti valmistetut ortoosit Valmistukia ja yksilöllisesti valmistettuja ortooseja ( olka-, kyynär- ja rannetuet/ortoosit, peroneus-, polvi- ja nilkkatuet/ortoosit sekä niskatuet ja rintarangan, lannerangan ja ristiselän tuet/ortoosit) voidaan myöntää mikäli henkilöllä on pitkäaikaisen toimintakyvyn haitan aiheuttama vamma tai sairaus, joiden vuoksi selviytyminen päivittäisistä toiminnoista ja liikkuminen on oleellisesti vaikeutunut. Selän tukiliivejä annetaan lyhytaikaiseen lainaan ja kokeiluun fysioterapiayksiköstä. Tukiliivi luovutetaan pitkäaikaiseen käyttöön kun kokeilulla on saatu hyvä vaste ja tukiliivin jatkuva käyttö päivittäisistä toimista selviytymiseksi on arvioitu välttämättömäksi selän vaikean vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi. Tukipohjallisia hankitaan 1 pari / vuosi seuraavin perustein: a) vain vaikeasti deformoituneisiin jalkateriin tai b) jos jalkaterät ovat tulehtuneet ja kivuliaat ja niissä on selvät röntgen muutokset tai c) jos asiakkaalla on vaikea diabetes ja jalan ihossa on haavauma tai ihosiirre. d) pitkäaikaissairauteen tai -vammaan liittyvä tuntopuutos Irrallisia varvastukia ei hankita. Yläraajaproteesit Yläraajaproteeseja (osakämmen-ja sormiproteesit sekä kyynär- ja olkavarsiproteesit) hankitaan ja niiden osia uusitaan apuvälineteknikon ja/tai lääkärin arvion perusteella. Toiminnallisia sormiproteeseja hankitaan enintään 5kpl / vuosi ja kosmeettisia sormiproteeseja 2kpl / vuosi. Hanskoja hankitaan enintään 6kpl / vuosi. Vaativat proteesihankinta-arviot lähetetään erikoissairaanhoidon poliklinikalle konsultaatioon ennen hankintapäätöstä.

9 Alaraajaproteesit Alaraajaproteeseja (jalkaterän osaproteesit sekä sääri- ja reisiproteesit) hankitaan ja niiden osia uusitaan apuvälineteknikon ja/tai lääkärin arvion perusteella. Vaativat proteesihankinta-arviot lähetetään erikoissairaanhoidon poliklinikalle konsultaatioon ennen hankintapäätöstä. Käyttäjälle myönnetään yksi käyttöproteesi kerrallaan. Proteesit, lukuun ottamatta raajaproteeseja Peruukkeja hankitaan, kun kyseessä on sairauden aiheuttama pysyvä hiuksettomuus. Aikuisille myönnetään keinokuituperuukin hankintaan 400 ja lapsille 800 vuodessa. Aitohiusperuukki myönnetään sekä aikuisille että lapsille lääketieteellisin perustein ihotautien erikoislääkärin lausunnon perusteella. Rintaproteesit uusitaan tarpeen mukaan. Silmäproteeseja myönnetään aikuisille 5v välein ja lapsille kasvun mukaan. Silmäproteesin kiillotus korvataan kerran vuodessa. Ortopediset jalkineet ja jalkineiden muutostyöt Yksilöllisesti valmistetut ortopediset jalkineet voidaan hankkia, kun kyseessä on huomattavaa haittaa aiheuttava epämuodostunut jalka tai jonkin sairauden (esim. nivelreuma, neurologinen sairaus) seurauksena on syntynyt vaikea jalkaterän rakenteellinen muutos. Hankitaan enintään 2 paria / vuosi. Ortopediset mittajalkineet hankitaan silloin, kun tehdasvalmisteisiin jalkineisiin tehtävät muutostyöt ja tukipohjalliset eivät riitä, mutta jalkaterän tai nilkan virheasennot eivät vaadi yksilöllisesti valmistettuja ortopedisia jalkineita. Hankitaan enintään kaksi paria / vuosi. Muutostöitä myönnetään enintään kahteen pariin itse hankittuja kenkiä / vuosi. Jalkineiden muutostöitä ovat muun muassa korotus (alaraajojen pituusero on vähintään. 2 cm). HENKILÖKOHTAISEN HOIDON JA PUKEUTUMISEN VÄLINEET Wc-, suihku- ja kylpyvälineet Siirrettävät WC-tuolit ja WC-tuki-istuimet Jalalliset, irralliset ja kiinteät WC-korotukset Pyörälliset kelattavat ja kuljetussuihkutuolit Korkeussäädettävät / käsinojalliset / kokoontaitettavat suihkutuolit

10 Suihkujakkarat ja suihkutuolityynyt Ammelaudat ja ammeistuimet Pyörälliset suihkulaverit Peseytymis- ja pukeutumisvälineet Päivittäisiä välttämättömiä perustoimintoja helpottavia pienapuvälineitä hankitaan esimerkiksi nivelreuman, aivohalvauksen tai muun neurologisen sairauden aiheuttamiin puristusvoiman, ulottuvuuden tai hienomotoriikan aiheuttamien rajoituksien korvaamiseksi esimerkiksi sukanvetolaitteet. Pienapuvälineenä ei myönnetä päivittäistavarakaupoista saatavia arjen toimista helpottavia tarvikkeita esim. pitkävartinen selänpesin. Apuvälineyksikön henkilökunta antaa ohjausta ja neuvontaa apuvälineiden hankintaan liittyvissä asioissa. LIIKKUMISVÄLINEET Kävelyn apuvälineet Kävelykepit ja kyynärsauvat Kävelytelineet ja kävelykehikot (fordit) Valkoiset kepit näkövammaisille Polkupyörät Kolmipyöräiset polkupyörät Apupyörät voidaan hankkia itse ostettuun polkupyörään. Pyörätuolit, rattaat ja niiden lisävarusteet Käsikäyttöiset pyörätuolit Rattaat Pyörätuolien ja rattaiden lisävarusteet ja istuintyynyt Turvavyöt Siirtymistä helpottavat välineet Pyörälliset nostolaitteet Liukulaudat ja kääntölevyt Nostokaaret KODINHOITOVÄLINEET Päivittäisiä välttämättömiä perustoimintoja helpottavia pienapuvälineitä hankitaan esimerkiksi nivelreuman, aivohalvauksen tai muun neurologisen sairauden aiheuttamiin puristusvoiman, ulottuvuuden tai hienomotoriikan

11 aiheuttamien rajoituksien korvaamiseksi esimerkiksi leikkuu- ja pilkkomisvälineet ja ruokailuvälineet. Pienapuvälineenä ei myönnetä päivittäistavarakaupoista saatavia arjen toimista helpottavia tarvikkeita esim. pystykahvainen leikkuuveitsi tai avaajahattu. Apuvälineyksikön henkilökunta antaa ohjausta ja neuvontaa apuvälineiden hankintaan liittyvissä asioissa. ASUNTOJEN JA MUIDEN TILOJEN VARUSTEET JA LISÄLAITTEET Pyörälliset vuodepöydät, pyörätuolitarjottimet ja lukutelineet Sähkökäyttöiset, mekaaniset ja kiinteät työtuolit Lasten erityistuolit Sähköisesti säädettävät sängyt Sängyn kaiteet Siirrettävät luiskat Huonekalujen lisävarusteet ja korkeudensäätövälineet Sängynjalankorotukset Korotus- ja lonkkatyynyt Tukeutumisvälineet Seinään, lattiaan ja kalusteisiin kiinnitettävät tukikaiteet ja -tangot. Tukikaiteiden - ja tankojen kiinnityksestä vastaa ensisijaisesti asiakas itse. KOMMUNIKAATIO- JA HAVAITSEMISVÄLINEET Silmälasit ja piilolinssit Silmälasilinssit myönnetään alle 8-vuotiaille lapsille. Silmälasit hankitaan karsastuksen ja toiminnallisen heikkonäköisyyden hoitoon. Piilolinssit myönnetään alle 8-vuotiaille lapsille. Piilolinssejä hankitaan, kun kyseessä on mykiöttömyys tai sarveiskalvon poikkeavuus tai muu lääketieteellinen peruste alkaen myös yli 8-vuotiaiden lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävät silmälasi- ja piilolinssit. Luovutusperusteet HUS:n tekemän suosituksen näönhuollon apuvälineiden korvausmenettelyn perusteella. Äänitys- ja kuuntelulaitteet Nauhurit ja kuuntelu- sekä sanelulaitteet Digisanelin lainataan erityisperustein Puhelimet ja puhelimen käytön apuvälineet

12 Matkapuhelimen puhetuki ja suurennusohjelma hankitaan näkövammaiselle seuraavin perustein: 100% haitta-aste näkövammasta johtuen, asiantuntijan suositus sisältäen kuvauksen käyttäjän edellytyksistä ko. ohjelman käyttämiseksi ja puheohjelman käyttö lisää näkövammaisen itsenäisyyttä ja omatoimisuutta Hälytys- ja merkinantolaitteet Yksinkertainen hoitajakutsu MUIDEN TUOTTEIDEN KÄSITTELYVÄLINEET Päivittäisiä välttämättömiä perustoimintoja helpottavia pienapuvälineitä hankitaan esimerkiksi nivelreuman, aivohalvauksen tai muun neurologisen sairauden aiheuttamiin puristusvoiman, ulottuvuuden tai hienomotoriikan aiheuttamien rajoituksien korvaamiseksi, esimerkiksi tarttumapihdit ja erilaiset otteen muuntajat. Pienapuvälineenä ei myönnetä päivittäistavarakaupoista saatavia arjen toimista helpottavia tarvikkeita esim. pystykahvainen leikkuuveitsi tai avaajahattu. Apuvälineyksikön henkilökunta antaa ohjausta ja neuvontaa apuvälineiden hankintaan liittyvissä asioissa. MUUT APUVÄLINEPALVELUJA TOTEUTTAVAT TAHOT Opetustoimi Lisätietoja (erityisopetus/apuvälineet) Kansaneläkelaitos Lisätietoja Liikenne- ja tapaturmavakuutukset Lisätietoja Työvoimahallinto Lisätietoja Valtiokonttori Lisätietoja

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet. Outi Töytäri

Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet. Outi Töytäri Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet Outi Töytäri Viimeiset 10 vuotta: mm Apuvälinepalveluiden laatusuositus (2003) Apuvälinepalveluiden saatavuusselvitykset (viim. 2006) Apuvälineasetus

Lisätiedot

12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät. 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät

12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät. 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät 5.2.4 Liikkumisen apuvälineet 12 12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät 12 03 03 Kävelykepit 12 03 06 Kyynärsauvat 12 03 09 Käsivarsituella varustetut sauvat 12 03 12 Kainalosauvat 12 03

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS 1 HUS-ERVA ALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET Helsingin ja Uudenmaansairaanhoitopiiri, Kymenlaakson

Lisätiedot

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET PYSYVÄISOHJE 1 (5) VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET Voimassa: 1.11.2012 alkaen toistaiseksi 1. Yleistä asunnonmuutostöistä 2. Vaikeavammainen henkilö

Lisätiedot

Turun kaupungin lääkinnällisen kuntoutuksen Kela

Turun kaupungin lääkinnällisen kuntoutuksen Kela Terapiapalvelut 1/5 Lapselle tai nuorelle lääkinnällisenä kuntoutuksena suositeltava terapia (esim. puhe-, toiminta- tai fysioterapia) perustuu lapsen tai nuoren hoidosta vastaavan yksikön tekemään arvioon,

Lisätiedot

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisen kriteerit Lapuan terveyskeskuksessa

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisen kriteerit Lapuan terveyskeskuksessa 1 Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisen kriteerit Lapuan terveyskeskuksessa Lääkinnällisen kuntoutuksen määritelmä Lääkinnällisellä kuntoutuksella tarkoitetaan niitä kuntoutuksen toimenpiteitä, jotka

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA. Tarja Hallikainen

VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA. Tarja Hallikainen VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA Tarja Hallikainen 26.4.2016 ALUEELLINEN ULOTTUVUUS VAMMAISPALVELU ASIAKKAAT - Kehitysvammaisia noin 1 480 - Vpl- kuljetuspalvelun saajia noin 2 400 - Erityistä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa

Lisätiedot

- ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008

- ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT - ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 - päivitetty 4.4.2012 voimassa toistaiseksi Porvoon sairaanhoitoalueen fysioterapian

Lisätiedot

4. APUVÄLINEPALVELUT ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. 4.1 Apuvälinepalveluiden työn- ja vastuunjako keskussairaalan ja terveyskeskusten välillä

4. APUVÄLINEPALVELUT ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. 4.1 Apuvälinepalveluiden työn- ja vastuunjako keskussairaalan ja terveyskeskusten välillä 4. APUVÄLINEPALVELUT ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 4.1 Apuvälinepalveluiden työn- ja vastuunjako keskussairaalan ja terveyskeskusten välillä Lyhyt- ja pitkäaikaiseen lainaan tarvittavia apuvälineitä lainataan

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Miten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi.

Miten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi. ANNA PALAUTETTA! Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry. Postios: Parivaljakontie 6, 00410 Helsinki. Käyntiosoite: Maja, Vellikellonpolku 1, Malminkartano, Helsinki Puhelin: (09) 477 1002, email:

Lisätiedot

- ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008

- ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT - ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 - päivitetty 4.4.2012 voimassa toistaiseksi Porvoon sairaanhoitoalueen fysioterapian

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella. PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti)

Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella. PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti) Perusturvalautakunta 94 25.06.2014 Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti) Perusterveydenhuollon järjestämät

Lisätiedot

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut

Lisätiedot

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT Kelan kautta haettavia etuuksia: Osittain tai kokonaan korvattavat lääkkeet Eläkettä saavan hoitotuki Eläkkeen saajan asumistuki LÄÄKEKORVAUKSET

Lisätiedot

APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET APUVÄLINERYHMITTÄIN

APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET APUVÄLINERYHMITTÄIN Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälineyksikkö 07/2009 APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET APUVÄLINERYHMITTÄIN HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET 0303 HENGITYSHOITOVÄLINEET Hengityshoidon apuvälineiden

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta

Lisätiedot

Apuvälineiden saatavuusperusteet Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Apuvälineiden saatavuusperusteet Satakunnan sairaanhoitopiirissä TOIMINTAKÄSIKIRJAN LIITE 1 ALUEELLINEN MALLI Apuvälineiden saatavuusperusteet Satakunnan sairaanhoitopiirissä Apuvälineluokituksen mukaisesti (SFS-EN ISO 9999, 2007) 28.10.2014 Versio 3.1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ajankohtaista apuvälinealalta. Asetus, toimintaohjeet, vaikuttavuustutkimus, apuvälineluokitus, tietolähteet

Ajankohtaista apuvälinealalta. Asetus, toimintaohjeet, vaikuttavuustutkimus, apuvälineluokitus, tietolähteet Ajankohtaista apuvälinealalta Asetus, toimintaohjeet, vaikuttavuustutkimus, apuvälineluokitus, tietolähteet Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta

Lisätiedot

LÄNTISEN UUDENMAAN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT

LÄNTISEN UUDENMAAN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT LÄNTISEN UUDENMAAN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT Ohje lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluprosessin toimintakäytännöistä Raaseporin, Hangon ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Aluehallintovirasto PÄÄTÖS PU 2966 A. Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 28.11.2012 ESAVI/1 019/05.06.11/2011

Aluehallintovirasto PÄÄTÖS PU 2966 A. Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 28.11.2012 ESAVI/1 019/05.06.11/2011 Aluehallintovirasto PÄÄTÖS PU 2966 A Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 28.11.2012 ESAVI/1 019/05.06.11/2011 Espoon sosiaali- ja terveystoimen toimiala PL 202 02070 ESPOON KAUPUNKI VALVONTA-ASIA

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUT OSANA KUNTOUTUSTA

APUVÄLINEPALVELUT OSANA KUNTOUTUSTA APUVÄLINEPALVELUT OSANA KUNTOUTUSTA Anne Kanto-Ronkanen, Kuntoutussuunnittelija, Kuopion yliopistollinen sairaala, Kuntoutus 24.11.2017 1 Millä äänellä puhun? toimintaterpeutti, TtM, opettaja apuvälinehankkeita

Lisätiedot

Alueelliset apuvälinepalvelut Satakunnassa Toimintakäsikirja

Alueelliset apuvälinepalvelut Satakunnassa Toimintakäsikirja Toimintakäsikirja Versio 3.1 Huhtikuu 2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4 1.1. Yhdenvertaisuuden periaate kuntien apuvälinepalveluissa... 4 1.2. Potilaan oikeudet... 4 1.3. Apuvälinepalvelujen resursointi...

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

VALPAS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö

VALPAS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö VALPAS Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö VSSHP, Alueellinen apuvälinekeskus, Alueellinen apuvälinetoiminta 2005, päivitetty 2015 3. versio Esipuhe Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston lausunto kohtaan HUS-ERVA alueen yhtenäisten apuvälineiden luovutusperusteiden noudattaminen Espoossa

Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston lausunto kohtaan HUS-ERVA alueen yhtenäisten apuvälineiden luovutusperusteiden noudattaminen Espoossa 5.2.2016 1 (5) ESPOON VAMMAISNEUVOSTO ESBO HANDIKAPPRÅD Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston lausunto kohtaan HUS-ERVA alueen yhtenäisten apuvälineiden luovutusperusteiden noudattaminen Espoossa Vammaisneuvosto

Lisätiedot

LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET

LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Mustijoen perusturva Lääkinnällinen kuntoutus LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Mustijoen perusturva Mustijoen perusturva Lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä hyväksynyt Laura

Lisätiedot

Apuvälinepalveluiden linjaukset ja toimintakäytännöt

Apuvälinepalveluiden linjaukset ja toimintakäytännöt Apuvälinepalveluiden linjaukset ja toimintakäytännöt Päivitetty 2011 Sisällysluettelo 2 1 JOHDANTO... 6 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON APUVÄLINEPALVELUJA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA KÄSITTEET... 7 2.1 TERVEYDENHUOLTO...

Lisätiedot

HYVINVOINNIN LAITOS. TËRVEYDEN JA. Potilaan asemasta ja oikeusturvasta

HYVINVOINNIN LAITOS.  TËRVEYDEN JA. Potilaan asemasta ja oikeusturvasta TËRVEYDEN JA LAUSUNTO 1(4) THL THL/536t 4.00.00 t201 5 Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiri HYKS - Sisätaudit ja kuntoutus Toim ialajohtaja Jukka Louhija Viite: Lausuntopyyntönne Hus-Hallintodiaari/200

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,

Lisätiedot

Apuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Apuvälineiden luovutusperusteet

Apuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Apuvälineiden luovutusperusteet Apuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä Apuvälineiden luovutusperusteet Apuvälinekeskuksen johtokunta 17.2.2016 Sisällys OSA I: APUVÄLINEPALVELU KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ... 1 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Apuvälinekeskus toimii lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden asiantuntijana ja koordinoijana Satakunnassa.

Apuvälinekeskus toimii lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden asiantuntijana ja koordinoijana Satakunnassa. Alueellinen ALS-koulutuspäivä II Apuvälinepalvelut 16.10.2017 Satshp Apuvälinekeskus Apuvälinekeskus toimii lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden asiantuntijana ja koordinoijana Satakunnassa.

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 19.10.2016 Taltionumero 4403 Diaarinumero 3824/3/15 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelulain mukaista taloudellista tukitointa koskeva valitus Mäntsälän perusturvalautakunta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) 25.03.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Hannikainen, puh. 046 877 1308 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

1. Toimii kunnan hallintosäännön 10 :n mukaisena tulosalueen vastuuhenkilönä. 2. Käyttää kunnan puhevaltaa tulosalueellensa kuuluvissa asioissa.

1. Toimii kunnan hallintosäännön 10 :n mukaisena tulosalueen vastuuhenkilönä. 2. Käyttää kunnan puhevaltaa tulosalueellensa kuuluvissa asioissa. Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille terveyspalveluiden ja toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueilla (esitetyt muutokset / lisäykset sinisellä fontilla):

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.5.2015 Taltionumero 1249 Diaarinumero 4087/3/13 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

VALPAS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö

VALPAS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö VALPAS Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö VSSHP, Alueellinen apuvälinekeskus, Alueellinen apuvälinetoiminta 2005, päivitetty 2013 3. versio Esipuhe Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Käyttökelpoisen Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käytön varmistaminen Marja Rahkola Alueellinen apuvälinekeskus Toimialuejohtaja,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 19.04.2017 Sivu 1 / 1 4693/2016 00.01.01.00 49 Maksuttomien hoitotarvikkeiden ohjeen päivitys Valmistelijat / lisätiedot: Elina Sihvola, puh. 043 825 6268 Anna-Mari Leppäkoski, puh. 043 824 6699 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA

APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 30.9.2009 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(10) APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT JA TUKITOIMET

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT JA TUKITOIMET VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT JA TUKITOIMET Vammaispalvelun toteuttaminen pohjautuu vammaispalvelulakiin ja asetukseen sekä soveltamisohjeisiin. Lain tarkoitus on - edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu mitä se on? Kaisa Pesonen

Henkilökohtainen apu mitä se on? Kaisa Pesonen Henkilökohtainen apu mitä se on? Kaisa Pesonen 21.10.2015 VAMMAISPALVELUT Vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden palveluiden tavoitteena on mahdollistaa vammaiselle henkilölle mielekäs ja muihin asukkaisiin

Lisätiedot

Kirjaamissuositus Toimintaterapianimikkeistön nimikkeiden ja kansallisten otsikoiden käytöstä potilaskertomusdokumentaatiossa

Kirjaamissuositus Toimintaterapianimikkeistön nimikkeiden ja kansallisten otsikoiden käytöstä potilaskertomusdokumentaatiossa Kirjaamissuositus Toimintaterapianimikkeistön nimikkeiden ja kansallisten otsikoiden käytöstä potilaskertomusdokumentaatiossa Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry Finlands Ergoterapeutförbund rf Kirjaamissuositus

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91. Valtuusto Sivu 1 / Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91. Valtuusto Sivu 1 / Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 30 25.3.2015 Kaupunginhallitus 177 11.5.2015 91 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Apuvälineet OSA1 MINNA KONTIO SIRPA PALAMAA TOIM.

Apuvälineet OSA1 MINNA KONTIO SIRPA PALAMAA TOIM. MINNA KONTIO SIRPA PALAMAA TOIM. Apuvälineet OSA1 Apuvälineiden saatavuusperusteet Keski-Uudenmaan alueella, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä, Tuusula ja HUS Hyvinkään sairaanhoitoalueella

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 24.4.2014 Taltionumero 1409 Diaarinumero 145/3/13 1 (7) Asia Muutoksenhakija Vammaiselle henkilölle järjestettävää taloudellista tukitointa koskeva valituslupahakemus

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 02112017 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi Alueelliset apuvälineiden luovutuskäytännöt Kick off - Kuntoutuskoordinaatio 12.11.2015 Sirpa Palamaa Kuntoutus linjaesimies, kuntoutuskoordinaatioryhmä, sihteeri Ammattitaitoinen,

Lisätiedot

Alueelliset apuvälinepalvelut Satakunnassa Toimintakäsikirja

Alueelliset apuvälinepalvelut Satakunnassa Toimintakäsikirja Toimintakäsikirja Versio 3.2 Kesäkuu 2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4 1.1. Yhdenvertaisuuden periaate kuntien apuvälinepalveluissa... 4 1.2. Potilaan oikeudet... 4 1.3. Apuvälinepalvelujen resursointi...

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi VAMMAISPALVELUT Pyhäranta Laitila Uusikaupunki Vehmaa Kustavi Taivassalo VAKKA-SUOMESSA Sisällysluettelo Laki 2 Vammainen henkilö 3 Kunnan erityinen järjestämisvelvollisuus 3 -palvelusuunnitelma ja palvelutarpeen

Lisätiedot

Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille

Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille Lausunto 4.4.2017 Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi Viite STM010:00/2015 VALTAKUNNALLISET LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä

Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä Apuvälinefoorumi 16.4.2015 tt Johanna Kuisma Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, Apuvälinepalvelut Apuvälinepalveluprosessi 1.

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Apuvälineyhteistyöselvitys Espoo HUS AVK Tietotekniikka. Ohjausryhmä 14.3.2013

Apuvälineyhteistyöselvitys Espoo HUS AVK Tietotekniikka. Ohjausryhmä 14.3.2013 Apuvälineyhteistyöselvitys Espoo HUS AVK Tietotekniikka Ohjausryhmä 14.3.2013 Työryhmät Tietoteknikka - Effector Apuvälinelogistiikka (huolto, pesu, logistiikka, varastointi) Talousryhmä (hankinnat, sopimusten

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö arvioi tarpeen, päätetään viime kädessä toimialan johtoryhmässä)

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

Geriatriakeskus OHJEET KORVAUKSETTA JAETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA 3.3.2009

Geriatriakeskus OHJEET KORVAUKSETTA JAETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA 3.3.2009 Geriatriakeskus OHJEET KORVAUKSETTA JAETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA 3.3.2009 2 YLEISET OHJEET JA PERUSTEET ASIAKKAALLE ANNETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA Asiakkaille, jotka eivät ole laitoshoidossa, voidaan

Lisätiedot

Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä

Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 906/06.00.00/2015 200 Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä Osastonhoitaja Tiina Virtanen ja johtava ylilääkäri

Lisätiedot

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta 11.11.2016 Katariina Kallio-Laine LKT, neurologian erikoislääkäri Vastaava asiantuntijalääkäri katariina.kallio-laine@kela.fi Neuropsykologinen

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

VALPAS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet

VALPAS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet VALPAS Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet VSSHP, Kuntoutusklinikka, Alueellinen apuvälinetoiminta 2005, päivitetty 2008 2.2 versio Esipuhe Suomen lainsäädäntö

Lisätiedot

Asunnonmuutostyöt ja apuvälineet osallisuuden varmistajana. Elina Lindström Johtava sosiaalityöntekijä Espoon kaupunki

Asunnonmuutostyöt ja apuvälineet osallisuuden varmistajana. Elina Lindström Johtava sosiaalityöntekijä Espoon kaupunki Asunnonmuutostyöt ja apuvälineet osallisuuden varmistajana Elina Lindström Johtava sosiaalityöntekijä Espoon kaupunki Miksi? Rakentaminen Asenteet Missä asunnon muutostöistä puhutaan? 2 Tausta Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot