Apuvälineet OSA1 MINNA KONTIO SIRPA PALAMAA TOIM.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Apuvälineet OSA1 MINNA KONTIO SIRPA PALAMAA TOIM."

Transkriptio

1 MINNA KONTIO SIRPA PALAMAA TOIM. Apuvälineet OSA1 Apuvälineiden saatavuusperusteet Keski-Uudenmaan alueella, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä, Tuusula ja HUS Hyvinkään sairaanhoitoalueella

2 MINNA KONTIO SIRPA PALAMAA TOIM. Apuvälineet OSA1 Apuvälineiden saatavuusperusteet Keski-Uudenmaan alueella, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä, Tuusula ja HUS Hyvinkään sairaanhoitoalueella

3 Julkaisu perustuu HUS -selvitysraportissa esitettyyn malliin saatavuusperusteista Lähde: Pohjolainen Timo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apuvälinepalveluiden nykytila, ongelmat ja ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Selvitysraportti ISBN (nid.) ISBN (PDF) Ulkoasu: Edita Press Oy Paino: Edita Prima Oy, 2009

4 Asiakaslähtöisyys Palveluiden saumattomuus Tasapuolisuus Taloudellisuus Apuväline hankitaan mahdollistamaan ihmisen toimintaa, ei korvaamaan puutteita. Apuvälineet voivat vähentää muiden palveluiden tarvetta, aikaansaada taloudellisia säästöjä, helpottaa avustavien henkilöiden työtä ja parantaa työturvallisuutta. Apuvälinetarpeen arvioinnin lähtökohta on potilaan toimintakyky ja kokonaiselämätilanne ja niistä nousevat tarpeet. Kuntien päätöksentekijöiden tulee taata kattavat apuvälinepalvelut ja riittävän osaava henkilöstö. Timo Pohjolainen, HUS Apuvälinepalveluiden selvitysraportti, Miten on käytännössä? Apuvälineet tukevat ihmisen itsenäistä suoriutumista ja mahdollistavat kotona asumista ja osallistumista silloin, kun henkilön toimintakyky on alentunut vamman, sairauden, kehitysviivästymän tai ikääntymisen takia. Terveydenhuollon tehtävänä on järjestää apuvälinepalvelut maksutta. Puolet terveyskeskuksista rajoittaa rollaattorin luovuttamista ulkona liikkumista varten, ja puolet keskussairaaloista kuulon apuvälineiden luovuttamista. Luovutusrajoituksia oli yli 60 %:lla terveydenhuollon yksiköistä. Apuvälineosaaminen koettiin heikoksi perusterveydenhuollossa ja keskihyväksi keskussairaaloissa. Outi Töytäri, Apuvälineiden ja apuvälinepalveluiden saatavuus terveyskeskuksissa ja keskussairaaloissa 2006, Stakesin raportteja 15/2007. Apuvälinepalveluiden tulee olla osa asiakkaan saumatonta hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaa. Apuvälinetoiminta ei ole muusta hoidosta irrallista välinelainausta ilman asianmukaista apuvälinearviointi ja hoitoa - tai kuntoutusta. Outi Töytäri, Apuvälineiden ja apuvälinepalveluiden saatavuus terveyskeskuksissa ja keskussairaaloissa 2006, Stakesin raportteja 15/2007. Mitä laki sanoo? Perustuslain 19 on kirjattu velvoite turvata riittävät terveyspalvelut ja tähän liittyy myös perustuslain 22 :ssa julkiselle vallalle säädetty velvollisuus turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Nämä perustuslain säädökset sisältyvät eduskunnan oikeusasiamiehen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen järjestämisestä antamaan ratkaisuun ( /4/00) kanteluasiassa. Apuvälinepalvelut tulee toimia käyttäjälähtöisesti ja yhtäläisin perustein. Hallintolain mukaan tulee noudattaa hyvän hallinnon periaatteita, erityisesti palveluperiaatetta, palvelun asianmukaisuus periaatetta ja viranomaisten yhteistyötä. Asiakas tulee ohjata oikean palvelun piiriin. Yksilöllisen tarvearvioinnin tekemistä ei saa rajoittaa sellaisin ohjein, joilla suljetaan pois apuvälineitä tai joilla suljetaan pois tiettyjä asiakasryhmiä, esimerkiksi iän perusteella. Perustuslain 6 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa ikään tai vammaisuuteen liittyvin perustein. Kattava ja kriittinen selvitysraportti Vammaisfoorumi Oy:n lausunto vastineesta HUS hallituksen lausuntopyyntöön HUS Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apuvälinepalvelut Mitä asiakas ajattelee? Huomattavaa on, että apuvälineet ovat käyttäjilleen paljon enemmän kuin teknisiä välineitä. Ne ovat itsenäisen elämän mahdollistajia ja joskus jopa osa persoonallisuutta. 3

5 APUVÄLINEPALVELUT Esipuhe Keski-Uudenmaan alueellisessa apuvälinehankkeessa (KuumApu) ovat mukana Hyvinkään sairaanhoitoalue ja sen omistajakunnat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula sekä Kerava KUUMA -yhteistyön kautta. Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää alueellisten apuvälinepalveluiden käytäntöjä ja kehittää apuvälinepalvelutoimintaa KUUMA -kuntien alueella vastamaan valtakunnallista apuvälinepalveluiden laatusuositusta (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:7). Tämä julkaisu ohjeistaa KUUMA -alueen kuntien ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen apuvälineiden saatavuusperusteita huomioiden tammikuussa 2008 valmistuneen Timo Pohjolaisen tekemän Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) apuvälinepalveluiden selvitystyön tuloksia. Valtakunnallisen apuvälinepalveluiden laatusuosituksen mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimintayksiköiden tulee noudattaa alueellisesti sovittuja yhtenäisiä käytäntöjä apuvälinepalveluista. Sairaanhoitopiireittäin tulee sopia vastuun ja työnjaosta sekä yhtenäisistä menettelytavoista. HUS alueella ei ole yhteistä sovittua käytäntöä. Apuvälinepalveluiden laajuus ja jatkuva kysynnän kasvu ovat saaneet HUS alueen useat sairaanhoitoalueet kehittämään omia ohjeistuksia (Porvoo, Lohja). Myöskään KUUMA -alueen kuntien ja Hyvinkään sairaanhoitoalueella ei olo aiemmin ollut yhteisesti sovittua apuvälinepalvelukäytäntöä. Terveydenhuoltopalveluissa on meneillään useita mittavia muutoksia, jotka vaikuttavat myös apuvälinepalveluihin. HUS apuvälinepalveluiden selvitysraportti (Timo Pohjolainen 2008) esittää yhteisen käytännön sopimista ja yhteisen keskitetyn apuvälinekeskuksen perustamista. Käytännön toteutus vienee 3 5 vuotta. Apuvälineiden saatavuus liittyy hyvin toimiviin yli organisaatioalueiden ulottuviin prosesseihin. Kuntien apuvälinepalveluista vastaavat ja käytännön työssä mukana olevat toimijat ovat arvioineet esitettyjä HUS saatavuusperusteita oman kunnan apuvälinetoiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on ollut arvioida esitettyä mallia KUUMA -alueen kuntien laitoksissa ja apuvälinepalveluita tuottavissa toimipisteissä ja kuvata kuntakohtaiset muutokset. Näön ja kuulon apuvälineiden osalta on käytetty HUS selvitysraportissa esitettyjä saatavuusperusteita. Kohdasta 3 alkaen mustalla kirjoitettu pääteksti pohjautuu HUS apuvälineselvityksen tekstiin. HUS esityksestä poikkeavat alueelliset käytännöt vuonna 2008 on kirjattu kunkin kohdan loppuun vihreään laatikkoon. Tulevaisuuden muutosehdotukset on esitetty sen alla olevassa oranssissa laatikossa. Apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet Keski-Uudellamaalla raportti on julkaistu osana KuumApu -hankkeen loppuraporttia. Hanke sai

6 euron HUS toiminnankehittämishankerahoituksen, mikä on osaltaan mahdollistanut tämän julkaisun tuottamisen käytännön työn tueksi. Painettua ohjekirjasta on saatavilla kaikista alueen apuvälineyksiöistä, yhteystiedot löytyvät liitteessä 1. ESIPUHE Projektipäällikkö Projektisihteeri Sirpa Palamaa Minna Kontio HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue, Hyvinkään sairaala, Sairaalankatu 1, Hyvinkää 5

7 APUVÄLINEPALVELUT Kiitokset Tämän raportin tekemiseen ovat osallistuneet seuraavat Keski-Uudenmaan alueellisen apuvälinehankkeen (KuumApu) projektiryhmän jäsenet: Kuntakohtaiset käytännöt Arja Gartz, osastonhoitaja, Järvenpään terveyskeskus, puh , Sanna Lehmusoksa, toimintaterapeutti, Mäntsälän terveyskeskus, puh , Anne Nuotto, osastonhoitaja, Hyvinkään terveyskeskus, puh , Sirkku Roisko, fysioterapeutti, Tuusulan terveyskeskus, puh , Hannele Viskari, osastonhoitaja, Keravan terveyskeskus, puh , Paula Ypyä, fysioterapian johtaja asti/ Leena Kukkonen, fysioterapian johtaja alkaen, Nurmijärven terveyskeskus, puh , Toimintaterapiaan liittyvät apuvälinepalvelut Leena Mustonen, vastaava toimintaterapeutti, Hyvinkään sairaala, puh , Lasten ja nuorten apuvälinepalvelut Anu Vähä-Jaakkola, fysioterapeutti, Hyvinkää sairaala, puh , Kommunikaation apuvälineet (kappale 10) Heli Äikäs, puheterapeutti, Hyvinkään sairaala, puh , Apuvälinehankkeen projektiryhmän jäsenet Sirpa Palamaa, osastonhoitaja, projektipäällikkö, Hyvinkään sairaala Arja Gartz, osastonhoitaja, Järvenpään terveyskeskus Kari Hurskainen, ylilääkäri, Hyvinkään sairaala/johtava lääkäri alkaen, Kiljavan Sairaala Oy Leena Kukkonen, fysioterapian johtaja alkaen, Nurmijärven terveyskeskus 6

8 Sanna Lehmusoksa, toimintaterapeutti, Mäntsälän terveyskeskus Minna Meller, puheterapeutti, Hyvinkään sairaala Leena Mustonen, vastaava toimintaterapeutti, Hyvinkään sairaala Päivi Niemi, vastaava fysioterapeutti, Kiljavan Sairaala Anne Nuotto, osastonhoitaja, Hyvinkään terveyskeskus Sanna Nuutinen, toimintaterapeutti, Kiljavan Sairaala Katarina Paasonen, apulaisosastonhoitaja, Hyvinkään sairaala Sirkku Roisko, fysioterapeutti, Tuusulan terveyskeskus Sirpa Vihavainen, toimintaterapeutti, Tuusulan terveyskeskus Hannele Viskari, osastonhoitaja, Keravan terveyskeskus Anu Vähä-Jaakkola, fysioterapeutti, Hyvinkää sairaala Paula Ypyä, fysioterapian johtaja asti, Nurmijärven terveyskeskus Heli Äikäs, puheterapeutti, Hyvinkään sairaala Minna Kontio, fysioterapeutti, projektisihteeri, Hyvinkään sairaala KIITOKSET Apuvälinehankkeen ohjaus Asko Saari, Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja Harri Eloranta, terveydenhuollon johtaja, Hyvinkää Minna Helenius, terveydenhuollon johtaja, Kerava Riitta Ristolainen, johtava lääkäri, Tuusula Ilpo Salminen, johtava ylilääkäri, Nurmijärvi Tuula Salokangas, johtava ylilääkäri, Järvenpää Ahti Tiusanen, ylilääkäri, Mäntsälä Kiitämme kaikkia aktiivisesta osallistumisesta raportin tekemiseen ja KuumA pu apuvälinehankkeen käytännön toteutukseen. 7

9 APUVÄLINEPALVELUT Sisällys APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET 11 1 APUVÄLINEIDEN HANKINTA 12 2 APUVÄLINEPALVELUT 13 3 HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET Hengityskoneet Hengityslihasten harjoitusvälineet Imulaitteet Painetekstiilit ja arvenhoitolevyt Tukitekstiilit Tukisukat ja hoitohihat (Hoitosukat ja hoitohihat) TNS-laite Muut stimulaattorit Painehaavojen ehkäisy- ja hoitovälineet Pystyasennon harjoitusvälineet Lihasvoiman harjoitusvälineet Kelluntavälineet Muut harjoitusvälineet 26 4 HENKILÖKOHTAISEN HYGIENIAN JA SUOJAN VÄLINEET WC-apuvälineet Suihku- ja kylpyapuvälineet Vaatteet ja kengät Erikoisuima-asut Pään suojat Hengitystiesuojat 32 5 PÄIVITTÄISTEN TOIMINTOJEN PIENAPUVÄLINEET 33 6 TUKILAITTEET JA PROTEESIT Vartalon ja selkärangan tuet Tyrävyöt Ylä- ja alaraajaortoosit 36 8

10 6.4 Tukipohjalliset Jalkinekorotukset Erityisjalkineet 39 Sarjavalmisteiset (valmiina saatavat) erityisjalkineet 39 Hoitojalkineet 40 Yksilöllisesti valmistettavat erityisjalkineet Raajaproteesit Peruukit Rintaproteesit 44 SISÄLLYS 7 LIIKKUMISEN APUVÄLINEET Kävelyn apuvälineet Pyörätuolit Sähköiset liikkumisen apuvälineet 48 Sähköpyörätuolit ja -mopot 49 Sähkökäyttöiset kelauksen keventäjät 50 Sähkökäyttöiset pyörätuolin työntöapulaitteet avustajan käyttöön Erityispolkupyörät Muut kulkuvälineet Siirtymisvälineet Henkilönnostolaitteet Auton käyttöä helpottavat välineet 54 8 APUVÄLINEET KEUHKOSAIRAUKSISSA Happirikastimet Hengityslihasten harjoitusvälineet Ylipainehengityshoito, nenä-cpap Kaksoispaineventilaattori 59 9 KUULON APUVÄLINEET Kuulokojeet 60 Kuulokojetyypit 60 Kuulokojeiden sovituskriteerit 61 Kuulon apuvälineperusteet Kuulon apuvälineet 62 Apuvälineiden jaottelu (I IV) KOMMUNIKAATIOAPUVÄLINEET Määritelmiä 63 9

11 APUVÄLINEPALVELUT 10.2 Kommunikaatioapuvälineiden luovutus 64 Yleistä 64 Asiantuntijayksiköt NÄÖNHUOLLON APUVÄLINEET Optiset apuvälineet 67 Silmälasit ja piilolasit (kohdat I VIII) 67 Suurennuslasit 68 Kiikarit 68 Lukutelevisiot ja muut suurennuslaitteet 68 Tietokoneen lisälaitteet ja ohjelmat 69 Pistenäyttö 69 Matkapuhelimien lisäohjelmat Näkövammaisen liikkumisen apuvälineet 69 Valkoiset kepit 69 Opaskoirat Lukemisen ja kirjoittamisen apuvälineet Silmäproteesit, kosmeettiset piilolasit ASUNTOJEN JA MUIDEN TILOJEN VARUSTEET Työpöydät Lukupöydät Vuodepöydät Erityistuolit Sängyt ja sänkyjen lisävarusteet Tukeutumisvälineet Kodinkoneet Porraskiipijät Porrashissit ja tasonostimet TURVA- JA HÄLYTYSLAITTEET Yksittäiset laiteratkaisut Ympäristönhallintajärjestelmät VAPAA-AJAN JA LEIKIN VÄLINEET 83 10

12 Apuvälineiden saatavuusperusteet Koko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella toimitaan perusterveydenhuollon kunnissa ja erikoissairaanhoidossa yhtenäisten apuvälinepalveluiden saatavuusperusteiden mukaisesti, joista on sovittu yhteisesti. APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET 11

13 APUVÄLINEPALVELUT 1 APUVÄLINEIDEN HANKINTA HUS -alueen alueellinen apuvälinekeskus (myöhemmin HUS apuvälinekeskus) kilpailuttaa keskitetysti sekä apuvälineiden että niihin liittyvien palvelujen (mm. huolto, korjaus, kuljetus, puhdistus) hankinnat, toimittaa apuvälineet perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköille ja laskuttaa apuvälineen käytöstä käyttäjän kotikuntaa tai muuta tilaajaorganisaatiota (mm. vakuutusyhtiö, Valtiokonttori, Kela, opetustoimi) erilliseen hinnastoon perustuvan käyttömaksun mukaisesti. Henkilökohtaisten apuvälineiden hankintakustannukset laskutetaan kotikunnalta. Apuvälinepalvelua tulee tarkastella päätöksenteossa apuvälineen käyttäjien, ammattihenkilöiden, toimivan johdon ja päätöksen tekijän näkökulmista. Apuvälinepalveluiden ensisijainen lähtökohta ovat apuvälineen käyttäjän tarpeet. Tämä ohje perustuu HUS selvitysraporttiin ja linjaa apuvälitoiminnan käytäntöä alueellisesti selvitysraportissa esitetyn mallin mukaisesti. HUS selvitysraportin linjaukset on hyväksytty kaikissa hankkeessa mukana olevissa kunnissa ja Hyvinkään sairaanhoitoalueella apuvälinetoimintaa ohjaavaksi käytännöksi. Ennen HUS apuvälinekeskuksen toiminnan käynnistymistä alueen kunnat ja Hyvinkään sairaanhoitoalue sopivat tämän ohjeistuksen mukaisesti yhteistyöstä, toimintalinjoista ja vastuunjaosta tavoitteena nostaa alueella toteutettavien apuvälinepalveluiden laatua ja hilliten kustannuksia. Suunnitelmallinen ja hyvin ohjattu apuvälineprosessi tuottaa tehokkaat palvelut. 12

14 2 APUVÄLINEPALVELUT Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköiden työntekijät toteuttavat apuvälinepalveluun kuuluvaa työtä (mm. arviointi, sovitus, luovutus, käytön ohjaus, palautus) omalla vastuualueellaan. Tulevaisuudessa HUS apuvälinekeskus vastaa apuvälineiden huollon ja korjausten organisoinnista ja apuvälineiden kilpailuttamisesta ja hankinnasta. Kukin terveyskeskus ja Hyvinkään sairaala hoitaa tulevaisuudessa läheisyysperiaatteen mukaisesti apuvälineiden luovuttamisen ja luovuttamiensa apuvälineiden perushuollon kuten pinnalliset puhdistukset, säädöt ja osien vaihdot. HUS apuvälinekeskus järjestää ja kustantaa apuvälineiden vaativan huollon ja korjaukset kuten esim. pyörätuolien likaisten istuinten pesut, apuvälineiden merkittävät muutostyöt, hitsaukset ja vastaa varaosakustannuksista. HUS apuvälinekeskus vastaa apuvälineiden kuljetuksesta logistiikkakeskuksen ja terveydenhuollon yksikön välillä ja tarvittaessa esim. sänkyjen ja painehaavapatjojen osalta käyttäjän kotiin. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon apuvälineet siirtyvät HUS apuvälinekeskuksen omaisuudeksi. Ennen HUS apuvälinekeskuksen toiminnan käynnistämistä kaikissa alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelua tuottavissa yksiköissä tulee olla yhtenäiset apuvälinetoiminnan atk -järjestelmät. Terveyskeskuksissa ja Hyvinkään sairaalassa tulee olla apuvälinetoiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen edellyttämät lähivarastot. Terveyskeskus ja Hyvinkään sairaala huolehtivat lähivaraston ylläpidosta ja kustannuksista. Apuvälinevaraston täydentämisestä ja välineiden siirrosta muihin tiloihin huolehditaan tieto- ja kuljetusjärjestelmän avulla. APUVÄLINEPALVELUT Apuvälinepalveluiden nykykäytännöt Perusperiaatteena on, että apuväline hankitaan sen organisaation kautta (kunta tai sairaala), jossa potilaan hoitovastuu on. Apuvälinetarve arvioidaan osana toimintakykyä, ei erillisenä tuotteena tai palveluna. Apuvälineen tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon lääketieteelliset perusteet ja yksilön toimintakyky sekä hänen elinympäristönsä ja ympäristöolosuhteet. Keski-Uudenmaan kuntien ja Hyvinkään sairaalan apuvälineyksiköiden yhteystiedot on kuvattu liitteessä 1. KUUMA -alueen kuntien terveyskeskuksissa on liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttavien apuvälineiden lainauspisteet, joista alueen kuntalaiset voivat hankkia tarvitsemansa apuvälinepalvelut. Esimerkkinä alueen kuntien toimin- 13

15 APUVÄLINEPALVELUT nasta on kuvattu Tuusulan terveyskeskuksen fysio- ja toimintaterapian lainattavat apuvälineet (liite 2) ja Mäntsälän apuvälinetahot (liite 3). Hyvinkään sairaanhoitoalueella hoidossa olevat potilaat saavat tarvitsemansa apuvälineet Hyvinkään sairaanhoitoalueen kautta niin kauan kuin potilaan hoitosuhde erikoissairaanhoitoon jatkuu. Tämän lisäksi on sovittu palvelu- ja hoitoprosesseista, joissa apuvälinepalveluiden järjestämisvastuu on erikoissairaanhoidossa (esim. ALS, alaraaja-amputaatio). Erikoissairaanhoidon yksiköt tekevät yhteistyötä apuvälinepalveluiden toteuttamisessa perusterveydenhuollon potilasta hoitavien/kuntouttavien yksiköiden kanssa. Mikäli potilaan kannalta apuvälinepalvelut on parempi toteuttaa oman kunnan toimesta, voidaan sopia potilaskohtaisista järjestelyistä sopimalla asiasta etukäteen paikallisen toimijan (fysioterapeutti, toimintaterapeutti) ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen asianomaisen terapeutin välityksellä. Käytännöt kirjataan potilasasiakirjoihin. Ostopalveluterapeutit osallistuvat myös apuvälineiden sovitukseen sekä tarpeen arviointiin. Lasten ja nuorten (0 16 v.) apuvälinepalveluiden osalta perusvälineet hankitaan hoitovastuun mukaisesti joko erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta. Vaativien, henkilökohtaisten ja muutostöitä tarvitsevien apuvälineiden hankinta on keskitetty Lasten ja Nuorten sairaalan (LNS) apuvälinekeskukseen, jonne erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta tehdään avoin tai kohdennettu lähete. Kehitysvammahuollon piirissä olevien lasten ja nuorten (esim. Rinnekoti) yksilöllisten apuvälineiden hankinta tapahtuu kuntoutussuunnitelman tehneen lääkärin esitysten pohjalta kuntien lääkinnällisten kuntoutustyöryhmien kautta. HYKS apuvälineyksikkö vastaa vaikeavammaisten tarvitsemien vaativan erikoistason apuvälinepalvelujen tuottamisesta koko HUS -piirin alueella. Apuvälineyksikön järjestämis- ja hankintavastuulle kuuluvat aikuisten ja lasten sähkötoimiset liikkumis-, kommunikaatio-, ympäristönhallinta- ja muut erityisapuvälineet. Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnat ja Kerava sekä Hyvinkään sairaala hankkivat kyseisiä apuvälineitä HYKS apuvälineyksiköstä. Nurmijärvellä sijaitsevassa Kiljavan Sairaalassa kuntoutetaan omistajakuntien eli Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan sekä HUS -kuntayhtymän potilaita. Kuntoutusjakson aikana käytetään sairaalan apuvälineitä. Omistajakunnat vastaavat kotiutuvien potilaiden apuvälineiden hankinnasta. Apuvälinepalveluista aiheutuvat kustannukset Apuvälineistä syntyneiden kustannusten raportointitavoissa on kunta- ja yksikkökohtaisia eroja. HUS selvitysraportissa (Timo Pohjolainen 2008) on laskettu alueen perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa apuvälinepalveluihin käytetyt kustannukset. Useimmilla kunnilla on oma perusterveydenhuollon 14

16 lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinebudjetti, jonka perusteella apuvälineet hankitaan ja kustannuksia seurataan. Kustannukset kuntien välillä laskettuna asukasta kohti vaihtelivat 1,5 9,8 euroa. Hyvinkään sairaanhoitoalueella erikoissairaanhoidon apuvälinekustannukset olivat euroa vuonna 2006 (Timo Pohjolainen 2008). Asukasta kohden kustannuksia syntyi 5,6 euroa (vaihteluväli HUS sairaanhoitoalueella 5,0 8,4 /asukas). Hyvinkään sairaanhoitoalueella lainaustoiminnassa olevat apuvälineet menevät fysiatria ja kuntoutus alueen terapiayksiöiden budjeteista. Maksusitoumuspäätöksen allekirjoittaa hoidosta päättävä lääkäri erikoisalan ohjeistuksen mukaisesti. Maksusitoumuksen allekirjoittaja on joko erikoisalan ylilääkäri tai potilaan hoidosta vastaava lääkäri. Fysioterapiaan liittyvien apuvälineiden maksusitoumuskäytäntöä hoitaa potilaan kuntoutukseen osallistuva terapeutti ja/tai yksikön osastonsihteeri. Henkilökohtaisten apuvälineiden osalta kustannukset menevät erikoisalan budjetista ja ne läpilaskutetaan kuntalaskutuksessa erikseen. Hyvinkään sairaanhoitoalueen fysioterapiayksikkö vastaa Hyvinkään sairaalassa käytössä olevien apuvälineiden hankinnasta myös erikoisaloille. HUS selvitysraportin apuvälinepalveluiden saatavuusperusteissa on joissakin kohdin arvioitu apuvälinekustannuksia. Tästä raportista olemme jättäneet yksittäiset kustannuskohdat pois yhdenmukaisen käytännön vuoksi. KuumApu saatavuusperusteissa on arvioitu nykykäytäntöjä ja verrattu niitä malliin, jossa apuvälinepalvelut on keskitetty HUS apuvälinekeskukseen. Esitetyssä HUS saatavuusperusteissa apuvälinepalvelupäätöksen tekijäksi oli useissa kohdissa merkitty lääkäri tai lääkäreitä. Terveydenhuollossa meneillään oleviin muutoksiin liittyy tehtäviensiirrot lääkäreiltä hoito- ja terapiahenkilöstölle. Apuvälinepalvelut toimivat nykyisin usein pääasiallisesti terapiahenkilöstön toimesta. Joissain kunnissa päätökset on jo delegoitu apuvälineprosessista vastaavalle henkilölle. Tulevaisuudessa apuvälineprosessiin liittyvää päätösten tekoa tulee delegoida ja hierarkiaa vähentää. Tämä vaikuttaa myös kustannustehokkaasti toimintaan. HUS saatavuusperusteissa oli esitetty usein toimijaksi perusterveydenhuolto. Olemme linjanneet hyvin useissa kohdin apuvälinepalveluiden keskittämistä HUS apuvälinekeskukseen apuvälineen/palvelun kilpailuttamisen ja apuvälineen käyttöön liittyvän osaamisen osalta. Kustannukset ja apuvälineen luovutus tulee toteuttaa hoitovastuun mukaisesti. HUS apuvälinekeskus voi olla kustannustehokas ainoastaan, jos se pystyy tuottamaan alueen yksiköille apuvälinepalveluita kilpailuttamisen ja keskitettyjen palveluiden kautta. Apuvälinekeskuksen logistiikkatoiminnan perustamista suurempi haaste on saada olemassa olevat apuvälineprosessit toimimaan yhteen kuntoutusja hoitoketjujen kautta niin, että apuvälineet ovat oleellinen osa koko kuntoutusprosessia. Kustannusvaikutukset tulevat osaamisverkoston perustamisesta. Alueelle tarvitaan jokaiseen terveyskeskuksen ja sairaalan apuvälinepalveluita tuotta- APUVÄLINEPALVELUT 15

17 APUVÄLINEPALVELUT vaan yksikköön apuvälinetoiminnasta vastaavat henkilöt, jotka toimivat yhteyshenkilöinä ja paikallisen verkoston yhteyshenkilöinä ja kehittäjinä. Apuvälineiden myöntämisperusteet lähtevät potilaan toimintakykyyn liittyvistä ongelmista. Apuvälineillä ennaltaehkäistään todennäköistä toimintakyvyn alenemista, ylläpidetään olemassa olevaa toimintakykyisyyttä tai mahdollistetaan parempi toimintakyky. Apuvälinepalveluita ei tule suunnitella yksinomaan apuvälinelähtöisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksiköillä ei voi olla listauksia apuvälineistä, joita se luovuttaa/ ei luovuta kuntalaisilleen. Yhteiskunnan varoilla hankittaviin/ lainattaviin apuvälinepalveluihin liittyy aina asiakaslähtöinen apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen sovitus ja käytön ohjaus. Apuvälinelainaus on osa kuntoutusta ja/tai hoitovälineiden osalta hoitoa. Apuvälineiden lainaaja on vastuussa apuvälineestä ja myös välineiden asianmukaisesta käytön-ohjauksesta. Apuvälinepalvelut vaativat ammattihenkilöstöltä laaja-alaista osaamista sekä ymmärrystä asiakkaana olevien henkilöiden sairauksien vaikutuksesta toimintakykyisyyteen eri elämän vaiheessa ja miten eri apuvälineillä voidaan vaikuttaa henkilön toimintakykyisyyteen erilaisissa toimintaympäristöissä. On osattava myös ohjata eri asiantuntijoiden luo, jos omat taidot eivät riitä. Julkisen terveydenhuollon tehtävänä on huolehtia yhdenmukaisista apuvälinepalveluiden käytännöistä ja prosessien käytännön sujuvuudesta. Lähtökohtana on pidettävä apuvälinepalveluiden lisäarvoa potilaalle. Apuväline mahdollistaa väestön paremman selviämisen omassa toimintaympäristössään. Tulevaisuudessa tämä tarkoittaa yhä useampia erilaisia vaihtoehtoja. Myös ikääntyvien henkilöiden apuvälinepalveluissa tulee huomioida erilaisia sisä- ja ulkokäyttöön tarkoitettujen mm. liikkumisvälineiden ja ympäristöhallintalaitteisiin liittyvien palvelujen kehittäminen. Teknologiaan liittyvät haasteet näkyvät apuvälinepalveluissa, paitsi osaamisessa, mutta myös kustannusten nousuna. Nämä ovat haasteita myös HUS apuvälinekeskukselle. Ympäristösuojelulliset näkökulmat tulee huomioida niin kuljetuksessa, kierrätyksessä kuin myös materiaalivalinnoissa. Tällä hetkellä mitään näistä ei ole huomioitu riittävästi. Yksittäisen apuvälineen kustannukset ja palautukseen liittyvät kirjaamis-, huolto- ja puhdistuskustannukset tulee arvioida mietittäessä apuvälineiden luovuttamista omaksi tai lainaksi. Kallein apuväline on käyttämätön apuväline. 16

18 3 HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET Ryhmään kuuluvat esim. hengityskoneet, imulaitteet, verenkiertohäiriöiden hoitovälineet, pystyasennon ja lihasvoiman harjoitusvälineet, painehaavojen ehkäisy- ja hoitovälineet sekä päivittäisten toimintojen harjoitus ja terapiavälineet. 3.1 Hengityskoneet HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET Hengityskonetta käyttää henkilö, joka tarvitsee vamman tai sairauden vuoksi hengityksen mekaanista tukemista joko ajoittain yleensä yöaikaan tai ympärivuorokautisesti. Tarpeen arvioi erikoissairaanhoidon anestesialääkäri. Apuvälinepäätöksen hyväksyy keuhkosairauksien erikoislääkäri. Hengityskone luovutetaan henkilölle HUS apuvälinekeskuksesta tai erikoisalan poliklinikalta. Henkilölle valmistetaan tarvittaessa yksilöllinen nenämaski. Lasten ylipainehengityslaitteiden ja kaksoispaineventilaattoreiden apuvälinetarpeen arvioi lapsen hoidosta vastaava lääkäri. Apuvälinepäätöksen hyväksyy lasten toimintayksikön ylilääkäri tai hänen valtuuttamansa henkilö. Laitteen säädön määrittelee ja ohjaa perheelle anestesian erikoislääkäri. Liikuntavammaisten lasten kuntoutusohjaajan on suositeltavaa olla mukana tilanteessa. Hän vastaa tarvittaessa muiden henkilöiden perehdytyksestä laitteen käytössä ja toimii yhdyshenkilönä kodin ja sairaalan välillä. Hyvinkään sairaalan keuhkosairauksien poliklinikalle on keskitetty sairaanhoitoalueen kuntien hengityslaitteiden lainaustoiminta. Lasten hoidosta vastaa Lasten ja Nuorten sairaala (LNS). Lääkäreiden osallistuminen päätöksentekoon alueella vaihtelee. Uniapnean ja kroonisen hengitysvajauksen noninvasiivisen hengitystukihoidon osalta hoitopäätöksen tekee keuhkosairauksien erikoislääkäri; invasiivisen hengityslaitehoidon (trakeostomia) keuhkosairauksien erikoislääkäri ja anestesialääkäri yhdessä. Keravalaisten hengityksen hoitovälineiden tarvearvio ja luovutus käyttöön on erikoissairaanhoidossa; Peijaksen keuhkosairauksien osastolla ja lasten kohdalla LNS:ssa. Hoitotarvikejakelu tapahtuu terveyskeskusten kautta, yhteystiedot liitteessä 1. 17

19 APUVÄLINEPALVELUT Tulevaisuudessa hoitotarvikejakeluun tarvitaan yhtenäiset alueelliset käytännöt, esimerkiksi lomakkeet ja verkosto hoitotarvikevastaavista. Eri ammattiryhmien osuus hengityskoneiden päätösprosessiin on tarkennettava, esimerkiksi lääkärin rooli. 3.2 Hengityslihasten harjoitusvälineet Tyhjennyshoitolaite myönnetään henkilölle, jolla on todettu keuhkoputken laajentuma tai keuhkoahtaumatauti ja mikäli hän lääkärin ja fysioterapeutin arvion mukaan on motivoitunut hoitoon. Käytön ohjauksesta vastaa fysioterapeutti. Välineet luovutetaan henkilölle HUS apuvälinekeskuksesta tai keuhkosairauksien poliklinikalta. Hengityslihasten harjoitusvälineet, esimerkiksi yskityskone, luovutetaan Hyvinkään sairaalasta. Keravalaisten hengityksen hoitovälineiden tarvearvio ja luovutus käyttöön on erikoissairaanhoidossa; Peijaksen keuhkosairauksien osastolla ja lasten kohdalla LNS:ssa. Pulloonpuhallustarvikkeita (silikoniletku ja ohjeet) annetaan myös terveyskeskuksista, apuvälinepalveluiden ja hoitotarvikejakeluiden yhteystiedot liitteessä 1. Tulevaisuuden muutosehdotuksena on yskityskoneiden ja muiden sähköisesti toimivien hengityslihasten harjoitusvälineiden lainaustoiminnan keskittäminen HUS apuvälinekeskukseen. 3.3 Imulaitteet Imulaite myönnetään henkilölle, jolla on voimakasta limaneritystä ja jota ei normaalikeinoin saada poistettua. Imulaitteen saa pääsääntöisesti HUS apuvälinekeskuksesta tai joissakin tapauksissa terveyskeskuksesta. Erityistapauksissa imulaitteen voi saada korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalta. Välineet luovutetaan henkilölle HUS apuvälinekeskuksesta, keuhkosairauksien poliklinikalta tai terveyskeskuksesta. Kertakäyttöiset imukatetrit henkilö saa terveyskeskuksien hoitotarvikejakelun kautta. 18

20 Henkilö saa pääsääntöisesti imulaitteen erikoissairaanhoidon kautta, Hyvinkään sairaanhoitoalueella Hyvinkään sairaalan tai joidenkin lasten osalta LNS:n kautta, Keravalaisten osalta Peijaksen tai LNS:n kautta. Imulaite voidaan myöntää myös perusterveydenhuollon kautta maksusitoumuksella, esimerkiksi vaikeavammaiselle henkilölle, jonka kokonaishoitovastuu on perusterveydenhuollossa. Hyvinkään sairaanhoitoalueen ALS-potilaiden tarvitsemat imulaitteet luovutetaan hoitoketjun mukaisesti Hyvinkään sairaalan kautta. Kertakäyttöiset hoitotarvikkeet ja imukatetrit henkilö saa terveyskeskuksen hoitotarvikejakelun kautta, yhteystiedot liite 1. Tulevaisuudessa imulaitteet tulee saada pääsääntöisesti HUS apuvälinekeskuksesta ja kertakäyttöiset imukatetrit terveyskeskuksien hoitotarvikejakelun kautta. HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET 3.4 Painetekstiilit ja arvenhoitolevyt Palovammojen jälkihoitoon tarkoitettuja painetekstiilejä sekä arvenhoitolevyjä voidaan hankkia syvien palovammojen jälkihoitoon sekä hypertrofisten ja keloidiarpien hoitoon. Ongelmallisissa tilanteissa arvenhoitolevyjä voidaan käyttää suojaamaan kivulta ja ihoärsytykseltä. Tapaturman jälkihoitona tarvittavien painetekstiilien ja arvenhoitolevyjen maksajana voi olla myös vakuutusyhtiö. Painetekstiilien ja arvenhoitolevyjen tarpeen arvion ja käytönopetuksen antavat erikoissairaanhoidon toimintaterapeutit. Hyvinkään sairaanhoitoalueella painetekstiilien ja arvenhoitolevyjen arvion ja käytön opetuksen antavat erikoissairaanhoidon toimintaterapeutit vastuulääkärin lähetteen/arvion perusteella. Painetekstiilien ja arvenhoitolevyjen arvioon ja opetukseen varataan vastaanottoaika toimintaterapeutille, mahdollisuuksien mukaan kirurgian poliklinikan lääkärin vastaanottoajan yhteyteen. Keravalaisten potilaiden palovammojen hoito on erikoissairaanhoidossa (Töölön sairaala, LNS). Potilaan kotiuduttua arvenhoito jatkuu perusterveydenhuollon palveluina joko avovastaanotossa tai kotihoitona erikoissairaanhoidon ohjein. Tulevaisuudessa tulee sopia palovammapotilaan hoito-ohje ja apuvälinepalvelukäytännöt alueella. 19

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut

Lisätiedot

LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET

LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Mustijoen perusturva Lääkinnällinen kuntoutus LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Mustijoen perusturva Mustijoen perusturva Lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä hyväksynyt Laura

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

4. APUVÄLINEPALVELUT ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. 4.1 Apuvälinepalveluiden työn- ja vastuunjako keskussairaalan ja terveyskeskusten välillä

4. APUVÄLINEPALVELUT ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. 4.1 Apuvälinepalveluiden työn- ja vastuunjako keskussairaalan ja terveyskeskusten välillä 4. APUVÄLINEPALVELUT ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 4.1 Apuvälinepalveluiden työn- ja vastuunjako keskussairaalan ja terveyskeskusten välillä Lyhyt- ja pitkäaikaiseen lainaan tarvittavia apuvälineitä lainataan

Lisätiedot

Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet. Outi Töytäri

Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet. Outi Töytäri Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet Outi Töytäri Viimeiset 10 vuotta: mm Apuvälinepalveluiden laatusuositus (2003) Apuvälinepalveluiden saatavuusselvitykset (viim. 2006) Apuvälineasetus

Lisätiedot

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS 1 HUS-ERVA ALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET Helsingin ja Uudenmaansairaanhoitopiiri, Kymenlaakson

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET PYSYVÄISOHJE 1 (5) VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET Voimassa: 1.11.2012 alkaen toistaiseksi 1. Yleistä asunnonmuutostöistä 2. Vaikeavammainen henkilö

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät. 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät

12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät. 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät 5.2.4 Liikkumisen apuvälineet 12 12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät 12 03 03 Kävelykepit 12 03 06 Kyynärsauvat 12 03 09 Käsivarsituella varustetut sauvat 12 03 12 Kainalosauvat 12 03

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi Alueelliset apuvälineiden luovutuskäytännöt Kick off - Kuntoutuskoordinaatio 12.11.2015 Sirpa Palamaa Kuntoutus linjaesimies, kuntoutuskoordinaatioryhmä, sihteeri Ammattitaitoinen,

Lisätiedot

JOHDANTO. Espoossa 8.8 2013. Työryhmän puolesta Tiina Hannikainen

JOHDANTO. Espoossa 8.8 2013. Työryhmän puolesta Tiina Hannikainen JOHDANTO Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen asiantuntijaryhmä on päivittänyt Espoon apuvälinepalvelut -ohjeen. Apuvälinehankintapäätös on terveydenhuollon hoitopäätös ja se perustuu aina yksilölliseen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa

9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa Laihia mukana Alueellisessa apuvälinekeskuksessa perusterveydenhuollon osalta (ostajana Vaasa) Jäsenkuntia 19 Asukkaita noin 198500 Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta Eeva-Liisa Övermark Puheterapeutti

Lisätiedot

- ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008

- ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT - ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 - päivitetty 4.4.2012 voimassa toistaiseksi Porvoon sairaanhoitoalueen fysioterapian

Lisätiedot

- ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008

- ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT - ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 - päivitetty 4.4.2012 voimassa toistaiseksi Porvoon sairaanhoitoalueen fysioterapian

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Apuvälinepalvelut käytännössä, tulkintavaraisuudet, ratkaisuehdotukset

Apuvälinepalvelut käytännössä, tulkintavaraisuudet, ratkaisuehdotukset Apuvälinepalvelut käytännössä, tulkintavaraisuudet, ratkaisuehdotukset 10.9.2013 Kaija Jokela Apuvälinekeskuksen johtaja, HUS 10/21/2013 1 Esittäjä lyhyesti Kaija Jokela FT, fysiikka Apuvälinekeskuksen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

Aluehallintovirasto PÄÄTÖS PU 2966 A. Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 28.11.2012 ESAVI/1 019/05.06.11/2011

Aluehallintovirasto PÄÄTÖS PU 2966 A. Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 28.11.2012 ESAVI/1 019/05.06.11/2011 Aluehallintovirasto PÄÄTÖS PU 2966 A Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 28.11.2012 ESAVI/1 019/05.06.11/2011 Espoon sosiaali- ja terveystoimen toimiala PL 202 02070 ESPOON KAUPUNKI VALVONTA-ASIA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen 24.09.2014 Sivu 1 / 1 3856/05.10.01/2014 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Lehtinen, puh. 050 321 6289 Marja-Leena

Lisätiedot

Apuvälineiden saatavuusperusteet Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Apuvälineiden saatavuusperusteet Satakunnan sairaanhoitopiirissä TOIMINTAKÄSIKIRJAN LIITE 1 ALUEELLINEN MALLI Apuvälineiden saatavuusperusteet Satakunnan sairaanhoitopiirissä Apuvälineluokituksen mukaisesti (SFS-EN ISO 9999, 2007) 28.10.2014 Versio 3.1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA

APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 30.9.2009 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(10) APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA

Lisätiedot

APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET APUVÄLINERYHMITTÄIN

APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET APUVÄLINERYHMITTÄIN Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälineyksikkö 07/2009 APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET APUVÄLINERYHMITTÄIN HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET 0303 HENGITYSHOITOVÄLINEET Hengityshoidon apuvälineiden

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella. PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti)

Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella. PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti) Perusturvalautakunta 94 25.06.2014 Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti) Perusterveydenhuollon järjestämät

Lisätiedot

VALPAS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö

VALPAS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö VALPAS Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö VSSHP, Alueellinen apuvälinekeskus, Alueellinen apuvälinetoiminta 2005, päivitetty 2015 3. versio Esipuhe Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Apuvälinepalveluiden linjaukset ja toimintakäytännöt

Apuvälinepalveluiden linjaukset ja toimintakäytännöt Apuvälinepalveluiden linjaukset ja toimintakäytännöt Päivitetty 2011 Sisällysluettelo 2 1 JOHDANTO... 6 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON APUVÄLINEPALVELUJA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA KÄSITTEET... 7 2.1 TERVEYDENHUOLTO...

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

Alueelliset apuvälinepalvelut Satakunnassa Toimintakäsikirja

Alueelliset apuvälinepalvelut Satakunnassa Toimintakäsikirja Toimintakäsikirja Versio 3.1 Huhtikuu 2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4 1.1. Yhdenvertaisuuden periaate kuntien apuvälinepalveluissa... 4 1.2. Potilaan oikeudet... 4 1.3. Apuvälinepalvelujen resursointi...

Lisätiedot

Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella

Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella Kiljavan Sairaala Alueellinen kuntoutussairaala Sijaitsee Nurmijärvellä Sisältönä vaativa moniammatillinen kuntoutus ja hoito Tavoitteena kuntouttaa potilaat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) 25.03.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Hannikainen, puh. 046 877 1308 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Miten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi.

Miten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi. ANNA PALAUTETTA! Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry. Postios: Parivaljakontie 6, 00410 Helsinki. Käyntiosoite: Maja, Vellikellonpolku 1, Malminkartano, Helsinki Puhelin: (09) 477 1002, email:

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 18.6.2014 liite nro SOTAINVALIDIEN JA SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS- JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET

Perusturvalautakunta 18.6.2014 liite nro SOTAINVALIDIEN JA SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS- JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET 1 2 Perusturvalautakunta 18.6.2014 liite nro ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Perusturva SOTAINVALIDIEN JA SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS- JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET 1. Sotainvalidien kuntoutus (Sotilasvammalaki) eli

Lisätiedot

Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat

Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat 8. Kuntoutus Fysioterapia tuottaa kansanterveyslain mukaisia terapiapalveluja Kallion alueen väestölle sekä ohjaa liikunta- ja toimintakyvyn ylläpitämistä / edistämistä yhteistyössä eri ammattiryhmien

Lisätiedot

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA

ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA VAMMAISTYÖN ALUEELLINEN KEHITTÄMISPÄIVÄ PROPELLIPÄIVÄ 10.9.2008 Mirja Willberg FT, Palvelupäällikkö Taustaa palveluntuottajan/toimijan

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Luottamuksellinen. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Henkilötunnus. KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne.

Luottamuksellinen. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Henkilötunnus. KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne. Luottamuksellinen KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Kotikunta Äidin nimi huoltaja Isän nimi huoltaja Huoltaja,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Ajankohtaista apuvälinealalta. Asetus, toimintaohjeet, vaikuttavuustutkimus, apuvälineluokitus, tietolähteet

Ajankohtaista apuvälinealalta. Asetus, toimintaohjeet, vaikuttavuustutkimus, apuvälineluokitus, tietolähteet Ajankohtaista apuvälinealalta Asetus, toimintaohjeet, vaikuttavuustutkimus, apuvälineluokitus, tietolähteet Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.8.2013 11 Liite 1.4.4. VANTAAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT 1.9.2013 ALKAEN

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena 26.3.2010 Ft Sari Ollila Suomen Oy Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavia asioita Sairaudet Vammat Yksilölliset ominaisuudet Elämäntavat Ympäristö

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Käyttökelpoisen Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käytön varmistaminen Marja Rahkola Alueellinen apuvälinekeskus Toimialuejohtaja,

Lisätiedot

ehittämiskoordinaattori uula Ekholm

ehittämiskoordinaattori uula Ekholm NYKYTILAKARTOITUS HANGOSSA - KOTIHOIDON ASIAKKAAN KÄYTÖSSÄ OLEVAT APUVÄLINEET JA TULEVAISUUDEN APUVÄLINETARPEET HENKILÖKUNNAN ARVIOIMANA (TOTEUTUS VIIKOT 43-45/2013) - KOTIHOIDON HENKILÖSTÖN ITSEARVIOITU

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

LÄNTISEN UUDENMAAN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT

LÄNTISEN UUDENMAAN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT LÄNTISEN UUDENMAAN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT Ohje lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluprosessin toimintakäytännöistä Raaseporin, Hangon ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena Perusturvalautakunta 5 29.01.2014 Perusturvalautakunta 106 23.09.2015 Lääkinnälliset kuntoutukset 1.1.2014 alkaen / Option käyttö 150/06/2014 Perusturvalautakunta 29.01.2014 5 Lääkinnällisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen SFS-EN ISO 9999 Vammaisten apuvälineet Luokitus ja termit

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat 7.4.2011 Mirja Reinikka Kela, Oulun toimisto Kela korvaa matkakustannuksia Sairauden, vaikean vamman raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apuvälinepalveluiden nykytila, ongelmat ja ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apuvälinepalveluiden nykytila, ongelmat ja ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apuvälinepalveluiden nykytila, ongelmat ja ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi Selvitysraportti Timo Pohjolainen LKT, dosentti SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 4 1

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Työpapereita 13.8.2014

Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Työpapereita 13.8.2014 Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Työpapereita 3.8.2 LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Kyh 24.1.2012 10 Kyh liite 5 Kyh 22.5.2012 62 Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Hyväksytty yhtymähallituksessa

Lisätiedot