Apuvälineet OSA1 MINNA KONTIO SIRPA PALAMAA TOIM.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Apuvälineet OSA1 MINNA KONTIO SIRPA PALAMAA TOIM."

Transkriptio

1 MINNA KONTIO SIRPA PALAMAA TOIM. Apuvälineet OSA1 Apuvälineiden saatavuusperusteet Keski-Uudenmaan alueella, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä, Tuusula ja HUS Hyvinkään sairaanhoitoalueella

2 MINNA KONTIO SIRPA PALAMAA TOIM. Apuvälineet OSA1 Apuvälineiden saatavuusperusteet Keski-Uudenmaan alueella, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä, Tuusula ja HUS Hyvinkään sairaanhoitoalueella

3 Julkaisu perustuu HUS -selvitysraportissa esitettyyn malliin saatavuusperusteista Lähde: Pohjolainen Timo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apuvälinepalveluiden nykytila, ongelmat ja ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Selvitysraportti ISBN (nid.) ISBN (PDF) Ulkoasu: Edita Press Oy Paino: Edita Prima Oy, 2009

4 Asiakaslähtöisyys Palveluiden saumattomuus Tasapuolisuus Taloudellisuus Apuväline hankitaan mahdollistamaan ihmisen toimintaa, ei korvaamaan puutteita. Apuvälineet voivat vähentää muiden palveluiden tarvetta, aikaansaada taloudellisia säästöjä, helpottaa avustavien henkilöiden työtä ja parantaa työturvallisuutta. Apuvälinetarpeen arvioinnin lähtökohta on potilaan toimintakyky ja kokonaiselämätilanne ja niistä nousevat tarpeet. Kuntien päätöksentekijöiden tulee taata kattavat apuvälinepalvelut ja riittävän osaava henkilöstö. Timo Pohjolainen, HUS Apuvälinepalveluiden selvitysraportti, Miten on käytännössä? Apuvälineet tukevat ihmisen itsenäistä suoriutumista ja mahdollistavat kotona asumista ja osallistumista silloin, kun henkilön toimintakyky on alentunut vamman, sairauden, kehitysviivästymän tai ikääntymisen takia. Terveydenhuollon tehtävänä on järjestää apuvälinepalvelut maksutta. Puolet terveyskeskuksista rajoittaa rollaattorin luovuttamista ulkona liikkumista varten, ja puolet keskussairaaloista kuulon apuvälineiden luovuttamista. Luovutusrajoituksia oli yli 60 %:lla terveydenhuollon yksiköistä. Apuvälineosaaminen koettiin heikoksi perusterveydenhuollossa ja keskihyväksi keskussairaaloissa. Outi Töytäri, Apuvälineiden ja apuvälinepalveluiden saatavuus terveyskeskuksissa ja keskussairaaloissa 2006, Stakesin raportteja 15/2007. Apuvälinepalveluiden tulee olla osa asiakkaan saumatonta hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaa. Apuvälinetoiminta ei ole muusta hoidosta irrallista välinelainausta ilman asianmukaista apuvälinearviointi ja hoitoa - tai kuntoutusta. Outi Töytäri, Apuvälineiden ja apuvälinepalveluiden saatavuus terveyskeskuksissa ja keskussairaaloissa 2006, Stakesin raportteja 15/2007. Mitä laki sanoo? Perustuslain 19 on kirjattu velvoite turvata riittävät terveyspalvelut ja tähän liittyy myös perustuslain 22 :ssa julkiselle vallalle säädetty velvollisuus turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Nämä perustuslain säädökset sisältyvät eduskunnan oikeusasiamiehen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen järjestämisestä antamaan ratkaisuun ( /4/00) kanteluasiassa. Apuvälinepalvelut tulee toimia käyttäjälähtöisesti ja yhtäläisin perustein. Hallintolain mukaan tulee noudattaa hyvän hallinnon periaatteita, erityisesti palveluperiaatetta, palvelun asianmukaisuus periaatetta ja viranomaisten yhteistyötä. Asiakas tulee ohjata oikean palvelun piiriin. Yksilöllisen tarvearvioinnin tekemistä ei saa rajoittaa sellaisin ohjein, joilla suljetaan pois apuvälineitä tai joilla suljetaan pois tiettyjä asiakasryhmiä, esimerkiksi iän perusteella. Perustuslain 6 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa ikään tai vammaisuuteen liittyvin perustein. Kattava ja kriittinen selvitysraportti Vammaisfoorumi Oy:n lausunto vastineesta HUS hallituksen lausuntopyyntöön HUS Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apuvälinepalvelut Mitä asiakas ajattelee? Huomattavaa on, että apuvälineet ovat käyttäjilleen paljon enemmän kuin teknisiä välineitä. Ne ovat itsenäisen elämän mahdollistajia ja joskus jopa osa persoonallisuutta. 3

5 APUVÄLINEPALVELUT Esipuhe Keski-Uudenmaan alueellisessa apuvälinehankkeessa (KuumApu) ovat mukana Hyvinkään sairaanhoitoalue ja sen omistajakunnat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula sekä Kerava KUUMA -yhteistyön kautta. Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää alueellisten apuvälinepalveluiden käytäntöjä ja kehittää apuvälinepalvelutoimintaa KUUMA -kuntien alueella vastamaan valtakunnallista apuvälinepalveluiden laatusuositusta (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:7). Tämä julkaisu ohjeistaa KUUMA -alueen kuntien ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen apuvälineiden saatavuusperusteita huomioiden tammikuussa 2008 valmistuneen Timo Pohjolaisen tekemän Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) apuvälinepalveluiden selvitystyön tuloksia. Valtakunnallisen apuvälinepalveluiden laatusuosituksen mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimintayksiköiden tulee noudattaa alueellisesti sovittuja yhtenäisiä käytäntöjä apuvälinepalveluista. Sairaanhoitopiireittäin tulee sopia vastuun ja työnjaosta sekä yhtenäisistä menettelytavoista. HUS alueella ei ole yhteistä sovittua käytäntöä. Apuvälinepalveluiden laajuus ja jatkuva kysynnän kasvu ovat saaneet HUS alueen useat sairaanhoitoalueet kehittämään omia ohjeistuksia (Porvoo, Lohja). Myöskään KUUMA -alueen kuntien ja Hyvinkään sairaanhoitoalueella ei olo aiemmin ollut yhteisesti sovittua apuvälinepalvelukäytäntöä. Terveydenhuoltopalveluissa on meneillään useita mittavia muutoksia, jotka vaikuttavat myös apuvälinepalveluihin. HUS apuvälinepalveluiden selvitysraportti (Timo Pohjolainen 2008) esittää yhteisen käytännön sopimista ja yhteisen keskitetyn apuvälinekeskuksen perustamista. Käytännön toteutus vienee 3 5 vuotta. Apuvälineiden saatavuus liittyy hyvin toimiviin yli organisaatioalueiden ulottuviin prosesseihin. Kuntien apuvälinepalveluista vastaavat ja käytännön työssä mukana olevat toimijat ovat arvioineet esitettyjä HUS saatavuusperusteita oman kunnan apuvälinetoiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on ollut arvioida esitettyä mallia KUUMA -alueen kuntien laitoksissa ja apuvälinepalveluita tuottavissa toimipisteissä ja kuvata kuntakohtaiset muutokset. Näön ja kuulon apuvälineiden osalta on käytetty HUS selvitysraportissa esitettyjä saatavuusperusteita. Kohdasta 3 alkaen mustalla kirjoitettu pääteksti pohjautuu HUS apuvälineselvityksen tekstiin. HUS esityksestä poikkeavat alueelliset käytännöt vuonna 2008 on kirjattu kunkin kohdan loppuun vihreään laatikkoon. Tulevaisuuden muutosehdotukset on esitetty sen alla olevassa oranssissa laatikossa. Apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet Keski-Uudellamaalla raportti on julkaistu osana KuumApu -hankkeen loppuraporttia. Hanke sai

6 euron HUS toiminnankehittämishankerahoituksen, mikä on osaltaan mahdollistanut tämän julkaisun tuottamisen käytännön työn tueksi. Painettua ohjekirjasta on saatavilla kaikista alueen apuvälineyksiöistä, yhteystiedot löytyvät liitteessä 1. ESIPUHE Projektipäällikkö Projektisihteeri Sirpa Palamaa Minna Kontio HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue, Hyvinkään sairaala, Sairaalankatu 1, Hyvinkää 5

7 APUVÄLINEPALVELUT Kiitokset Tämän raportin tekemiseen ovat osallistuneet seuraavat Keski-Uudenmaan alueellisen apuvälinehankkeen (KuumApu) projektiryhmän jäsenet: Kuntakohtaiset käytännöt Arja Gartz, osastonhoitaja, Järvenpään terveyskeskus, puh , Sanna Lehmusoksa, toimintaterapeutti, Mäntsälän terveyskeskus, puh , Anne Nuotto, osastonhoitaja, Hyvinkään terveyskeskus, puh , Sirkku Roisko, fysioterapeutti, Tuusulan terveyskeskus, puh , Hannele Viskari, osastonhoitaja, Keravan terveyskeskus, puh , Paula Ypyä, fysioterapian johtaja asti/ Leena Kukkonen, fysioterapian johtaja alkaen, Nurmijärven terveyskeskus, puh , Toimintaterapiaan liittyvät apuvälinepalvelut Leena Mustonen, vastaava toimintaterapeutti, Hyvinkään sairaala, puh , Lasten ja nuorten apuvälinepalvelut Anu Vähä-Jaakkola, fysioterapeutti, Hyvinkää sairaala, puh , Kommunikaation apuvälineet (kappale 10) Heli Äikäs, puheterapeutti, Hyvinkään sairaala, puh , Apuvälinehankkeen projektiryhmän jäsenet Sirpa Palamaa, osastonhoitaja, projektipäällikkö, Hyvinkään sairaala Arja Gartz, osastonhoitaja, Järvenpään terveyskeskus Kari Hurskainen, ylilääkäri, Hyvinkään sairaala/johtava lääkäri alkaen, Kiljavan Sairaala Oy Leena Kukkonen, fysioterapian johtaja alkaen, Nurmijärven terveyskeskus 6

8 Sanna Lehmusoksa, toimintaterapeutti, Mäntsälän terveyskeskus Minna Meller, puheterapeutti, Hyvinkään sairaala Leena Mustonen, vastaava toimintaterapeutti, Hyvinkään sairaala Päivi Niemi, vastaava fysioterapeutti, Kiljavan Sairaala Anne Nuotto, osastonhoitaja, Hyvinkään terveyskeskus Sanna Nuutinen, toimintaterapeutti, Kiljavan Sairaala Katarina Paasonen, apulaisosastonhoitaja, Hyvinkään sairaala Sirkku Roisko, fysioterapeutti, Tuusulan terveyskeskus Sirpa Vihavainen, toimintaterapeutti, Tuusulan terveyskeskus Hannele Viskari, osastonhoitaja, Keravan terveyskeskus Anu Vähä-Jaakkola, fysioterapeutti, Hyvinkää sairaala Paula Ypyä, fysioterapian johtaja asti, Nurmijärven terveyskeskus Heli Äikäs, puheterapeutti, Hyvinkään sairaala Minna Kontio, fysioterapeutti, projektisihteeri, Hyvinkään sairaala KIITOKSET Apuvälinehankkeen ohjaus Asko Saari, Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja Harri Eloranta, terveydenhuollon johtaja, Hyvinkää Minna Helenius, terveydenhuollon johtaja, Kerava Riitta Ristolainen, johtava lääkäri, Tuusula Ilpo Salminen, johtava ylilääkäri, Nurmijärvi Tuula Salokangas, johtava ylilääkäri, Järvenpää Ahti Tiusanen, ylilääkäri, Mäntsälä Kiitämme kaikkia aktiivisesta osallistumisesta raportin tekemiseen ja KuumA pu apuvälinehankkeen käytännön toteutukseen. 7

9 APUVÄLINEPALVELUT Sisällys APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET 11 1 APUVÄLINEIDEN HANKINTA 12 2 APUVÄLINEPALVELUT 13 3 HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET Hengityskoneet Hengityslihasten harjoitusvälineet Imulaitteet Painetekstiilit ja arvenhoitolevyt Tukitekstiilit Tukisukat ja hoitohihat (Hoitosukat ja hoitohihat) TNS-laite Muut stimulaattorit Painehaavojen ehkäisy- ja hoitovälineet Pystyasennon harjoitusvälineet Lihasvoiman harjoitusvälineet Kelluntavälineet Muut harjoitusvälineet 26 4 HENKILÖKOHTAISEN HYGIENIAN JA SUOJAN VÄLINEET WC-apuvälineet Suihku- ja kylpyapuvälineet Vaatteet ja kengät Erikoisuima-asut Pään suojat Hengitystiesuojat 32 5 PÄIVITTÄISTEN TOIMINTOJEN PIENAPUVÄLINEET 33 6 TUKILAITTEET JA PROTEESIT Vartalon ja selkärangan tuet Tyrävyöt Ylä- ja alaraajaortoosit 36 8

10 6.4 Tukipohjalliset Jalkinekorotukset Erityisjalkineet 39 Sarjavalmisteiset (valmiina saatavat) erityisjalkineet 39 Hoitojalkineet 40 Yksilöllisesti valmistettavat erityisjalkineet Raajaproteesit Peruukit Rintaproteesit 44 SISÄLLYS 7 LIIKKUMISEN APUVÄLINEET Kävelyn apuvälineet Pyörätuolit Sähköiset liikkumisen apuvälineet 48 Sähköpyörätuolit ja -mopot 49 Sähkökäyttöiset kelauksen keventäjät 50 Sähkökäyttöiset pyörätuolin työntöapulaitteet avustajan käyttöön Erityispolkupyörät Muut kulkuvälineet Siirtymisvälineet Henkilönnostolaitteet Auton käyttöä helpottavat välineet 54 8 APUVÄLINEET KEUHKOSAIRAUKSISSA Happirikastimet Hengityslihasten harjoitusvälineet Ylipainehengityshoito, nenä-cpap Kaksoispaineventilaattori 59 9 KUULON APUVÄLINEET Kuulokojeet 60 Kuulokojetyypit 60 Kuulokojeiden sovituskriteerit 61 Kuulon apuvälineperusteet Kuulon apuvälineet 62 Apuvälineiden jaottelu (I IV) KOMMUNIKAATIOAPUVÄLINEET Määritelmiä 63 9

11 APUVÄLINEPALVELUT 10.2 Kommunikaatioapuvälineiden luovutus 64 Yleistä 64 Asiantuntijayksiköt NÄÖNHUOLLON APUVÄLINEET Optiset apuvälineet 67 Silmälasit ja piilolasit (kohdat I VIII) 67 Suurennuslasit 68 Kiikarit 68 Lukutelevisiot ja muut suurennuslaitteet 68 Tietokoneen lisälaitteet ja ohjelmat 69 Pistenäyttö 69 Matkapuhelimien lisäohjelmat Näkövammaisen liikkumisen apuvälineet 69 Valkoiset kepit 69 Opaskoirat Lukemisen ja kirjoittamisen apuvälineet Silmäproteesit, kosmeettiset piilolasit ASUNTOJEN JA MUIDEN TILOJEN VARUSTEET Työpöydät Lukupöydät Vuodepöydät Erityistuolit Sängyt ja sänkyjen lisävarusteet Tukeutumisvälineet Kodinkoneet Porraskiipijät Porrashissit ja tasonostimet TURVA- JA HÄLYTYSLAITTEET Yksittäiset laiteratkaisut Ympäristönhallintajärjestelmät VAPAA-AJAN JA LEIKIN VÄLINEET 83 10

12 Apuvälineiden saatavuusperusteet Koko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella toimitaan perusterveydenhuollon kunnissa ja erikoissairaanhoidossa yhtenäisten apuvälinepalveluiden saatavuusperusteiden mukaisesti, joista on sovittu yhteisesti. APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET 11

13 APUVÄLINEPALVELUT 1 APUVÄLINEIDEN HANKINTA HUS -alueen alueellinen apuvälinekeskus (myöhemmin HUS apuvälinekeskus) kilpailuttaa keskitetysti sekä apuvälineiden että niihin liittyvien palvelujen (mm. huolto, korjaus, kuljetus, puhdistus) hankinnat, toimittaa apuvälineet perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköille ja laskuttaa apuvälineen käytöstä käyttäjän kotikuntaa tai muuta tilaajaorganisaatiota (mm. vakuutusyhtiö, Valtiokonttori, Kela, opetustoimi) erilliseen hinnastoon perustuvan käyttömaksun mukaisesti. Henkilökohtaisten apuvälineiden hankintakustannukset laskutetaan kotikunnalta. Apuvälinepalvelua tulee tarkastella päätöksenteossa apuvälineen käyttäjien, ammattihenkilöiden, toimivan johdon ja päätöksen tekijän näkökulmista. Apuvälinepalveluiden ensisijainen lähtökohta ovat apuvälineen käyttäjän tarpeet. Tämä ohje perustuu HUS selvitysraporttiin ja linjaa apuvälitoiminnan käytäntöä alueellisesti selvitysraportissa esitetyn mallin mukaisesti. HUS selvitysraportin linjaukset on hyväksytty kaikissa hankkeessa mukana olevissa kunnissa ja Hyvinkään sairaanhoitoalueella apuvälinetoimintaa ohjaavaksi käytännöksi. Ennen HUS apuvälinekeskuksen toiminnan käynnistymistä alueen kunnat ja Hyvinkään sairaanhoitoalue sopivat tämän ohjeistuksen mukaisesti yhteistyöstä, toimintalinjoista ja vastuunjaosta tavoitteena nostaa alueella toteutettavien apuvälinepalveluiden laatua ja hilliten kustannuksia. Suunnitelmallinen ja hyvin ohjattu apuvälineprosessi tuottaa tehokkaat palvelut. 12

14 2 APUVÄLINEPALVELUT Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköiden työntekijät toteuttavat apuvälinepalveluun kuuluvaa työtä (mm. arviointi, sovitus, luovutus, käytön ohjaus, palautus) omalla vastuualueellaan. Tulevaisuudessa HUS apuvälinekeskus vastaa apuvälineiden huollon ja korjausten organisoinnista ja apuvälineiden kilpailuttamisesta ja hankinnasta. Kukin terveyskeskus ja Hyvinkään sairaala hoitaa tulevaisuudessa läheisyysperiaatteen mukaisesti apuvälineiden luovuttamisen ja luovuttamiensa apuvälineiden perushuollon kuten pinnalliset puhdistukset, säädöt ja osien vaihdot. HUS apuvälinekeskus järjestää ja kustantaa apuvälineiden vaativan huollon ja korjaukset kuten esim. pyörätuolien likaisten istuinten pesut, apuvälineiden merkittävät muutostyöt, hitsaukset ja vastaa varaosakustannuksista. HUS apuvälinekeskus vastaa apuvälineiden kuljetuksesta logistiikkakeskuksen ja terveydenhuollon yksikön välillä ja tarvittaessa esim. sänkyjen ja painehaavapatjojen osalta käyttäjän kotiin. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon apuvälineet siirtyvät HUS apuvälinekeskuksen omaisuudeksi. Ennen HUS apuvälinekeskuksen toiminnan käynnistämistä kaikissa alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelua tuottavissa yksiköissä tulee olla yhtenäiset apuvälinetoiminnan atk -järjestelmät. Terveyskeskuksissa ja Hyvinkään sairaalassa tulee olla apuvälinetoiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen edellyttämät lähivarastot. Terveyskeskus ja Hyvinkään sairaala huolehtivat lähivaraston ylläpidosta ja kustannuksista. Apuvälinevaraston täydentämisestä ja välineiden siirrosta muihin tiloihin huolehditaan tieto- ja kuljetusjärjestelmän avulla. APUVÄLINEPALVELUT Apuvälinepalveluiden nykykäytännöt Perusperiaatteena on, että apuväline hankitaan sen organisaation kautta (kunta tai sairaala), jossa potilaan hoitovastuu on. Apuvälinetarve arvioidaan osana toimintakykyä, ei erillisenä tuotteena tai palveluna. Apuvälineen tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon lääketieteelliset perusteet ja yksilön toimintakyky sekä hänen elinympäristönsä ja ympäristöolosuhteet. Keski-Uudenmaan kuntien ja Hyvinkään sairaalan apuvälineyksiköiden yhteystiedot on kuvattu liitteessä 1. KUUMA -alueen kuntien terveyskeskuksissa on liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttavien apuvälineiden lainauspisteet, joista alueen kuntalaiset voivat hankkia tarvitsemansa apuvälinepalvelut. Esimerkkinä alueen kuntien toimin- 13

15 APUVÄLINEPALVELUT nasta on kuvattu Tuusulan terveyskeskuksen fysio- ja toimintaterapian lainattavat apuvälineet (liite 2) ja Mäntsälän apuvälinetahot (liite 3). Hyvinkään sairaanhoitoalueella hoidossa olevat potilaat saavat tarvitsemansa apuvälineet Hyvinkään sairaanhoitoalueen kautta niin kauan kuin potilaan hoitosuhde erikoissairaanhoitoon jatkuu. Tämän lisäksi on sovittu palvelu- ja hoitoprosesseista, joissa apuvälinepalveluiden järjestämisvastuu on erikoissairaanhoidossa (esim. ALS, alaraaja-amputaatio). Erikoissairaanhoidon yksiköt tekevät yhteistyötä apuvälinepalveluiden toteuttamisessa perusterveydenhuollon potilasta hoitavien/kuntouttavien yksiköiden kanssa. Mikäli potilaan kannalta apuvälinepalvelut on parempi toteuttaa oman kunnan toimesta, voidaan sopia potilaskohtaisista järjestelyistä sopimalla asiasta etukäteen paikallisen toimijan (fysioterapeutti, toimintaterapeutti) ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen asianomaisen terapeutin välityksellä. Käytännöt kirjataan potilasasiakirjoihin. Ostopalveluterapeutit osallistuvat myös apuvälineiden sovitukseen sekä tarpeen arviointiin. Lasten ja nuorten (0 16 v.) apuvälinepalveluiden osalta perusvälineet hankitaan hoitovastuun mukaisesti joko erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta. Vaativien, henkilökohtaisten ja muutostöitä tarvitsevien apuvälineiden hankinta on keskitetty Lasten ja Nuorten sairaalan (LNS) apuvälinekeskukseen, jonne erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta tehdään avoin tai kohdennettu lähete. Kehitysvammahuollon piirissä olevien lasten ja nuorten (esim. Rinnekoti) yksilöllisten apuvälineiden hankinta tapahtuu kuntoutussuunnitelman tehneen lääkärin esitysten pohjalta kuntien lääkinnällisten kuntoutustyöryhmien kautta. HYKS apuvälineyksikkö vastaa vaikeavammaisten tarvitsemien vaativan erikoistason apuvälinepalvelujen tuottamisesta koko HUS -piirin alueella. Apuvälineyksikön järjestämis- ja hankintavastuulle kuuluvat aikuisten ja lasten sähkötoimiset liikkumis-, kommunikaatio-, ympäristönhallinta- ja muut erityisapuvälineet. Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnat ja Kerava sekä Hyvinkään sairaala hankkivat kyseisiä apuvälineitä HYKS apuvälineyksiköstä. Nurmijärvellä sijaitsevassa Kiljavan Sairaalassa kuntoutetaan omistajakuntien eli Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan sekä HUS -kuntayhtymän potilaita. Kuntoutusjakson aikana käytetään sairaalan apuvälineitä. Omistajakunnat vastaavat kotiutuvien potilaiden apuvälineiden hankinnasta. Apuvälinepalveluista aiheutuvat kustannukset Apuvälineistä syntyneiden kustannusten raportointitavoissa on kunta- ja yksikkökohtaisia eroja. HUS selvitysraportissa (Timo Pohjolainen 2008) on laskettu alueen perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa apuvälinepalveluihin käytetyt kustannukset. Useimmilla kunnilla on oma perusterveydenhuollon 14

16 lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinebudjetti, jonka perusteella apuvälineet hankitaan ja kustannuksia seurataan. Kustannukset kuntien välillä laskettuna asukasta kohti vaihtelivat 1,5 9,8 euroa. Hyvinkään sairaanhoitoalueella erikoissairaanhoidon apuvälinekustannukset olivat euroa vuonna 2006 (Timo Pohjolainen 2008). Asukasta kohden kustannuksia syntyi 5,6 euroa (vaihteluväli HUS sairaanhoitoalueella 5,0 8,4 /asukas). Hyvinkään sairaanhoitoalueella lainaustoiminnassa olevat apuvälineet menevät fysiatria ja kuntoutus alueen terapiayksiöiden budjeteista. Maksusitoumuspäätöksen allekirjoittaa hoidosta päättävä lääkäri erikoisalan ohjeistuksen mukaisesti. Maksusitoumuksen allekirjoittaja on joko erikoisalan ylilääkäri tai potilaan hoidosta vastaava lääkäri. Fysioterapiaan liittyvien apuvälineiden maksusitoumuskäytäntöä hoitaa potilaan kuntoutukseen osallistuva terapeutti ja/tai yksikön osastonsihteeri. Henkilökohtaisten apuvälineiden osalta kustannukset menevät erikoisalan budjetista ja ne läpilaskutetaan kuntalaskutuksessa erikseen. Hyvinkään sairaanhoitoalueen fysioterapiayksikkö vastaa Hyvinkään sairaalassa käytössä olevien apuvälineiden hankinnasta myös erikoisaloille. HUS selvitysraportin apuvälinepalveluiden saatavuusperusteissa on joissakin kohdin arvioitu apuvälinekustannuksia. Tästä raportista olemme jättäneet yksittäiset kustannuskohdat pois yhdenmukaisen käytännön vuoksi. KuumApu saatavuusperusteissa on arvioitu nykykäytäntöjä ja verrattu niitä malliin, jossa apuvälinepalvelut on keskitetty HUS apuvälinekeskukseen. Esitetyssä HUS saatavuusperusteissa apuvälinepalvelupäätöksen tekijäksi oli useissa kohdissa merkitty lääkäri tai lääkäreitä. Terveydenhuollossa meneillään oleviin muutoksiin liittyy tehtäviensiirrot lääkäreiltä hoito- ja terapiahenkilöstölle. Apuvälinepalvelut toimivat nykyisin usein pääasiallisesti terapiahenkilöstön toimesta. Joissain kunnissa päätökset on jo delegoitu apuvälineprosessista vastaavalle henkilölle. Tulevaisuudessa apuvälineprosessiin liittyvää päätösten tekoa tulee delegoida ja hierarkiaa vähentää. Tämä vaikuttaa myös kustannustehokkaasti toimintaan. HUS saatavuusperusteissa oli esitetty usein toimijaksi perusterveydenhuolto. Olemme linjanneet hyvin useissa kohdin apuvälinepalveluiden keskittämistä HUS apuvälinekeskukseen apuvälineen/palvelun kilpailuttamisen ja apuvälineen käyttöön liittyvän osaamisen osalta. Kustannukset ja apuvälineen luovutus tulee toteuttaa hoitovastuun mukaisesti. HUS apuvälinekeskus voi olla kustannustehokas ainoastaan, jos se pystyy tuottamaan alueen yksiköille apuvälinepalveluita kilpailuttamisen ja keskitettyjen palveluiden kautta. Apuvälinekeskuksen logistiikkatoiminnan perustamista suurempi haaste on saada olemassa olevat apuvälineprosessit toimimaan yhteen kuntoutusja hoitoketjujen kautta niin, että apuvälineet ovat oleellinen osa koko kuntoutusprosessia. Kustannusvaikutukset tulevat osaamisverkoston perustamisesta. Alueelle tarvitaan jokaiseen terveyskeskuksen ja sairaalan apuvälinepalveluita tuotta- APUVÄLINEPALVELUT 15

17 APUVÄLINEPALVELUT vaan yksikköön apuvälinetoiminnasta vastaavat henkilöt, jotka toimivat yhteyshenkilöinä ja paikallisen verkoston yhteyshenkilöinä ja kehittäjinä. Apuvälineiden myöntämisperusteet lähtevät potilaan toimintakykyyn liittyvistä ongelmista. Apuvälineillä ennaltaehkäistään todennäköistä toimintakyvyn alenemista, ylläpidetään olemassa olevaa toimintakykyisyyttä tai mahdollistetaan parempi toimintakyky. Apuvälinepalveluita ei tule suunnitella yksinomaan apuvälinelähtöisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksiköillä ei voi olla listauksia apuvälineistä, joita se luovuttaa/ ei luovuta kuntalaisilleen. Yhteiskunnan varoilla hankittaviin/ lainattaviin apuvälinepalveluihin liittyy aina asiakaslähtöinen apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen sovitus ja käytön ohjaus. Apuvälinelainaus on osa kuntoutusta ja/tai hoitovälineiden osalta hoitoa. Apuvälineiden lainaaja on vastuussa apuvälineestä ja myös välineiden asianmukaisesta käytön-ohjauksesta. Apuvälinepalvelut vaativat ammattihenkilöstöltä laaja-alaista osaamista sekä ymmärrystä asiakkaana olevien henkilöiden sairauksien vaikutuksesta toimintakykyisyyteen eri elämän vaiheessa ja miten eri apuvälineillä voidaan vaikuttaa henkilön toimintakykyisyyteen erilaisissa toimintaympäristöissä. On osattava myös ohjata eri asiantuntijoiden luo, jos omat taidot eivät riitä. Julkisen terveydenhuollon tehtävänä on huolehtia yhdenmukaisista apuvälinepalveluiden käytännöistä ja prosessien käytännön sujuvuudesta. Lähtökohtana on pidettävä apuvälinepalveluiden lisäarvoa potilaalle. Apuväline mahdollistaa väestön paremman selviämisen omassa toimintaympäristössään. Tulevaisuudessa tämä tarkoittaa yhä useampia erilaisia vaihtoehtoja. Myös ikääntyvien henkilöiden apuvälinepalveluissa tulee huomioida erilaisia sisä- ja ulkokäyttöön tarkoitettujen mm. liikkumisvälineiden ja ympäristöhallintalaitteisiin liittyvien palvelujen kehittäminen. Teknologiaan liittyvät haasteet näkyvät apuvälinepalveluissa, paitsi osaamisessa, mutta myös kustannusten nousuna. Nämä ovat haasteita myös HUS apuvälinekeskukselle. Ympäristösuojelulliset näkökulmat tulee huomioida niin kuljetuksessa, kierrätyksessä kuin myös materiaalivalinnoissa. Tällä hetkellä mitään näistä ei ole huomioitu riittävästi. Yksittäisen apuvälineen kustannukset ja palautukseen liittyvät kirjaamis-, huolto- ja puhdistuskustannukset tulee arvioida mietittäessä apuvälineiden luovuttamista omaksi tai lainaksi. Kallein apuväline on käyttämätön apuväline. 16

18 3 HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET Ryhmään kuuluvat esim. hengityskoneet, imulaitteet, verenkiertohäiriöiden hoitovälineet, pystyasennon ja lihasvoiman harjoitusvälineet, painehaavojen ehkäisy- ja hoitovälineet sekä päivittäisten toimintojen harjoitus ja terapiavälineet. 3.1 Hengityskoneet HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET Hengityskonetta käyttää henkilö, joka tarvitsee vamman tai sairauden vuoksi hengityksen mekaanista tukemista joko ajoittain yleensä yöaikaan tai ympärivuorokautisesti. Tarpeen arvioi erikoissairaanhoidon anestesialääkäri. Apuvälinepäätöksen hyväksyy keuhkosairauksien erikoislääkäri. Hengityskone luovutetaan henkilölle HUS apuvälinekeskuksesta tai erikoisalan poliklinikalta. Henkilölle valmistetaan tarvittaessa yksilöllinen nenämaski. Lasten ylipainehengityslaitteiden ja kaksoispaineventilaattoreiden apuvälinetarpeen arvioi lapsen hoidosta vastaava lääkäri. Apuvälinepäätöksen hyväksyy lasten toimintayksikön ylilääkäri tai hänen valtuuttamansa henkilö. Laitteen säädön määrittelee ja ohjaa perheelle anestesian erikoislääkäri. Liikuntavammaisten lasten kuntoutusohjaajan on suositeltavaa olla mukana tilanteessa. Hän vastaa tarvittaessa muiden henkilöiden perehdytyksestä laitteen käytössä ja toimii yhdyshenkilönä kodin ja sairaalan välillä. Hyvinkään sairaalan keuhkosairauksien poliklinikalle on keskitetty sairaanhoitoalueen kuntien hengityslaitteiden lainaustoiminta. Lasten hoidosta vastaa Lasten ja Nuorten sairaala (LNS). Lääkäreiden osallistuminen päätöksentekoon alueella vaihtelee. Uniapnean ja kroonisen hengitysvajauksen noninvasiivisen hengitystukihoidon osalta hoitopäätöksen tekee keuhkosairauksien erikoislääkäri; invasiivisen hengityslaitehoidon (trakeostomia) keuhkosairauksien erikoislääkäri ja anestesialääkäri yhdessä. Keravalaisten hengityksen hoitovälineiden tarvearvio ja luovutus käyttöön on erikoissairaanhoidossa; Peijaksen keuhkosairauksien osastolla ja lasten kohdalla LNS:ssa. Hoitotarvikejakelu tapahtuu terveyskeskusten kautta, yhteystiedot liitteessä 1. 17

19 APUVÄLINEPALVELUT Tulevaisuudessa hoitotarvikejakeluun tarvitaan yhtenäiset alueelliset käytännöt, esimerkiksi lomakkeet ja verkosto hoitotarvikevastaavista. Eri ammattiryhmien osuus hengityskoneiden päätösprosessiin on tarkennettava, esimerkiksi lääkärin rooli. 3.2 Hengityslihasten harjoitusvälineet Tyhjennyshoitolaite myönnetään henkilölle, jolla on todettu keuhkoputken laajentuma tai keuhkoahtaumatauti ja mikäli hän lääkärin ja fysioterapeutin arvion mukaan on motivoitunut hoitoon. Käytön ohjauksesta vastaa fysioterapeutti. Välineet luovutetaan henkilölle HUS apuvälinekeskuksesta tai keuhkosairauksien poliklinikalta. Hengityslihasten harjoitusvälineet, esimerkiksi yskityskone, luovutetaan Hyvinkään sairaalasta. Keravalaisten hengityksen hoitovälineiden tarvearvio ja luovutus käyttöön on erikoissairaanhoidossa; Peijaksen keuhkosairauksien osastolla ja lasten kohdalla LNS:ssa. Pulloonpuhallustarvikkeita (silikoniletku ja ohjeet) annetaan myös terveyskeskuksista, apuvälinepalveluiden ja hoitotarvikejakeluiden yhteystiedot liitteessä 1. Tulevaisuuden muutosehdotuksena on yskityskoneiden ja muiden sähköisesti toimivien hengityslihasten harjoitusvälineiden lainaustoiminnan keskittäminen HUS apuvälinekeskukseen. 3.3 Imulaitteet Imulaite myönnetään henkilölle, jolla on voimakasta limaneritystä ja jota ei normaalikeinoin saada poistettua. Imulaitteen saa pääsääntöisesti HUS apuvälinekeskuksesta tai joissakin tapauksissa terveyskeskuksesta. Erityistapauksissa imulaitteen voi saada korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalta. Välineet luovutetaan henkilölle HUS apuvälinekeskuksesta, keuhkosairauksien poliklinikalta tai terveyskeskuksesta. Kertakäyttöiset imukatetrit henkilö saa terveyskeskuksien hoitotarvikejakelun kautta. 18

20 Henkilö saa pääsääntöisesti imulaitteen erikoissairaanhoidon kautta, Hyvinkään sairaanhoitoalueella Hyvinkään sairaalan tai joidenkin lasten osalta LNS:n kautta, Keravalaisten osalta Peijaksen tai LNS:n kautta. Imulaite voidaan myöntää myös perusterveydenhuollon kautta maksusitoumuksella, esimerkiksi vaikeavammaiselle henkilölle, jonka kokonaishoitovastuu on perusterveydenhuollossa. Hyvinkään sairaanhoitoalueen ALS-potilaiden tarvitsemat imulaitteet luovutetaan hoitoketjun mukaisesti Hyvinkään sairaalan kautta. Kertakäyttöiset hoitotarvikkeet ja imukatetrit henkilö saa terveyskeskuksen hoitotarvikejakelun kautta, yhteystiedot liite 1. Tulevaisuudessa imulaitteet tulee saada pääsääntöisesti HUS apuvälinekeskuksesta ja kertakäyttöiset imukatetrit terveyskeskuksien hoitotarvikejakelun kautta. HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET 3.4 Painetekstiilit ja arvenhoitolevyt Palovammojen jälkihoitoon tarkoitettuja painetekstiilejä sekä arvenhoitolevyjä voidaan hankkia syvien palovammojen jälkihoitoon sekä hypertrofisten ja keloidiarpien hoitoon. Ongelmallisissa tilanteissa arvenhoitolevyjä voidaan käyttää suojaamaan kivulta ja ihoärsytykseltä. Tapaturman jälkihoitona tarvittavien painetekstiilien ja arvenhoitolevyjen maksajana voi olla myös vakuutusyhtiö. Painetekstiilien ja arvenhoitolevyjen tarpeen arvion ja käytönopetuksen antavat erikoissairaanhoidon toimintaterapeutit. Hyvinkään sairaanhoitoalueella painetekstiilien ja arvenhoitolevyjen arvion ja käytön opetuksen antavat erikoissairaanhoidon toimintaterapeutit vastuulääkärin lähetteen/arvion perusteella. Painetekstiilien ja arvenhoitolevyjen arvioon ja opetukseen varataan vastaanottoaika toimintaterapeutille, mahdollisuuksien mukaan kirurgian poliklinikan lääkärin vastaanottoajan yhteyteen. Keravalaisten potilaiden palovammojen hoito on erikoissairaanhoidossa (Töölön sairaala, LNS). Potilaan kotiuduttua arvenhoito jatkuu perusterveydenhuollon palveluina joko avovastaanotossa tai kotihoitona erikoissairaanhoidon ohjein. Tulevaisuudessa tulee sopia palovammapotilaan hoito-ohje ja apuvälinepalvelukäytännöt alueella. 19

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS 1 HUS-ERVA ALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET Helsingin ja Uudenmaansairaanhoitopiiri, Kymenlaakson

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa

9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa Laihia mukana Alueellisessa apuvälinekeskuksessa perusterveydenhuollon osalta (ostajana Vaasa) Jäsenkuntia 19 Asukkaita noin 198500 Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta Eeva-Liisa Övermark Puheterapeutti

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston lausunto kohtaan HUS-ERVA alueen yhtenäisten apuvälineiden luovutusperusteiden noudattaminen Espoossa

Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston lausunto kohtaan HUS-ERVA alueen yhtenäisten apuvälineiden luovutusperusteiden noudattaminen Espoossa 5.2.2016 1 (5) ESPOON VAMMAISNEUVOSTO ESBO HANDIKAPPRÅD Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston lausunto kohtaan HUS-ERVA alueen yhtenäisten apuvälineiden luovutusperusteiden noudattaminen Espoossa Vammaisneuvosto

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) 25.03.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Hannikainen, puh. 046 877 1308 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA

APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 30.9.2009 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(10) APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

APUVÄLINEIDEN HUOLLON PROSESSI

APUVÄLINEIDEN HUOLLON PROSESSI APUVÄLINEIDEN HUOLLON PROSESSI LEMPÄÄLÄN KUNTA KUNTOUTUSPALVELUIDEN OSASTONHOITAJA MIKKO KAIPAINEN 30.11.2016 LEMPÄÄLÄN TERVEYSKESKUS LEMPÄÄLÄN ASUKASLUKU 22 542 (VÄESTÖREKISTERIKESKUS 31.12.2015) PÄÄTERVEYSASEMA

Lisätiedot

Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella

Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella Kiljavan Sairaala Alueellinen kuntoutussairaala Sijaitsee Nurmijärvellä Sisältönä vaativa moniammatillinen kuntoutus ja hoito Tavoitteena kuntouttaa potilaat

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Heikki Suoyrjö LT, Fysiatrian ja työterveyshuollon el, Kuntoutuksen erityispätevyys Toiminta-aluejohtaja Esityksen sisältö Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on yhteistyössä Esteetön opiskelu

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Kyh 24.1.2012 10 Kyh liite 5 Kyh 22.5.2012 62 Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Hyväksytty yhtymähallituksessa

Lisätiedot

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen SFS-EN ISO 9999 Vammaisten apuvälineet Luokitus ja termit

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 Suomen Kuntaliitto APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 R = Rehabilitation A = Apuvälinepalvelut RA1 ARVIOINTI JA SUUNNITTELU ASIAKKAAN APUVÄLINEPALVELUISSA Arviointi ja suunnittelu ovat perusta asiakkaan

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kokemuksia apuvälineiden määräaikaistarkastusten järjestämisestä

Kokemuksia apuvälineiden määräaikaistarkastusten järjestämisestä Kokemuksia apuvälineiden määräaikaistarkastusten järjestämisestä Apuvälinealan valtakunnalliset koulutus- ja neuvottelupäivät Turku 13.10.2106 Riitta Korkiatupa, apuvälinepalvelupäällikkö Alueellisen apuvälinekeskuksen

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena Perusturvalautakunta 5 29.01.2014 Perusturvalautakunta 106 23.09.2015 Lääkinnälliset kuntoutukset 1.1.2014 alkaen / Option käyttö 150/06/2014 Perusturvalautakunta 29.01.2014 5 Lääkinnällisen kuntoutuksen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Alueellinen apuvälinepalvelumalli

Alueellinen apuvälinepalvelumalli Alueellinen apuvälinepalvelumalli Tilaajarenkaan pääneuvottelijoiden ja PSHP:n yhteistyökokous 14.6.16 Anne Ojala apuvälinepalvelupäällikkö Alueellinen apuvälinepalvelumalli K380 Projektipäällikkö Jaana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto.

Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. Invalidiliiton 1 (7) Asiakaspalaute polikliinisesta fysioterapiasta Vastausohje Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. A Taustatiedot 1 Sukupuoli 1 mies 2 nainen 2 Syntymäaika pp.kk.vvvv 3

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / koulun nimi:

Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / koulun nimi: Lomakkeen täyttöpäivä _ / _2009 Tämän lomakkeen tarkoituksena on kartoittaa vaikeavammaisten Cp-lasten ja -nuorten tämänhetkisiä kuntoutusprosesseja ja -käytäntöjä. Täytä lomake keskustelematta muiden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 16.9.2014 Taltionumero 2747 Diaarinumero 1114/3/13 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Palvelulinjakohtaiset standardit

Palvelulinjakohtaiset standardit kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 1(7) Kelan kuntoutuksena toteutettava harkinnanvarainen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus, yleis- ja neurologinen palvelulinja vuosina 2016 2019 Tarjoajat

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maakunnallinen Kuntoutuksen Toimintaohjelma terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntoutusyhteistyön päivitys 2020 luvulle SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGINEN PROJEKTI 2016-2017 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä

Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 906/06.00.00/2015 200 Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä Osastonhoitaja Tiina Virtanen ja johtava ylilääkäri

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä versio 0.9 5 Sisällysluettelo OSA I: APUVÄLINEPALVELUT PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ... 9 1 JOHDANTO... 9 2

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. Vastausaika :55: Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. Vastausaika :55: Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Lausuntopyyntö STM Vastausaika 10.3.2014 11:55:06 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kuuloliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Anniina Lavikainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistukset

Kuntoutuksen uudistukset Kuntoutuksen uudistukset 1 Kuntoutuksen verkosto KUVE 10.2.2016 etuuspäällikkö Tuula Ahlgren Kelan kuntoutuksen uudistukset Tilastotietoja 2014 ja 2015 Mikä muuttuu? Uudistukset lainsäädännössä Miten harkinnanvaraisen

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut:

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut: Saapunut: Palvelua tarvitsevan henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite, katu, paikkakunta, postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhesuhteet naimaton naimisissa avoliitossa eronnut

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN Hyväksytty johtokunta 12.12.2011 191 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2012 ALKAEN Tämä toimintaohje kumoaa Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta 1.5.2010 voimaan

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91. Valtuusto Sivu 1 / Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91. Valtuusto Sivu 1 / Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 30 25.3.2015 Kaupunginhallitus 177 11.5.2015 91 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään

Lisätiedot