- ohje alueelliseksi käytännöksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "- ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008"

Transkriptio

1 PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT - ohje alueelliseksi käytännöksi päivitetty voimassa toistaiseksi Porvoon sairaanhoitoalueen fysioterapian ja apuvälinetoiminnan yhtenäistäminen -hanke Porvoon sairaanhoitoalueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ohje alueelliseksi käytännöksi Elokuu 2006 Irja Suhonen, projektityöntekijä, TtM, ft Päivitys. Anita Karlsson, fys oh Loviisa Tiina Salonen, fys oh Sipoo Paula Siltanen, fys oh Porvoon sairaala Merja Skogster, fys oh Porvoo

2 2 TIIVISTELMÄ Porvoon sairaanhoitoalueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut - ohje alueelliseksi käytännöksi Koonnut ja toimittanut Irja Suhonen Itä-Uudenmaan liitto käynnisti vuonna 2003 aluekeskusohjelman, jonka yhdeksi osa-alueeksi päätettiin terveydenhuollon alueellisen yhteistyöstrategian luominen. Yhteistyöstrategian tavoitteena oli käynnistää konkreettista toiminnallista ja taloudellista yhteistyötä alueen terveyskeskusten ja sairaalan välillä. Tämän aluekeskusohjelman yhdeksi osahankkeeksi valittiin Kuntoutus apuvälineet. Osahanketta työstämään nimitettiin työryhmä Porvoon sairaanhoitoalueen terveyskeskusten ja Porvoon sairaalan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinetuottajista. Etelä-Suomen lääninhallitus myönsi Porvoon sairaanhoitoalueen fysioterapian ja apuvälinetoiminnan yhtenäistäminen -hankkeelle valtionavustusta ajalle Hankkeeseen palkattiin projektityöntekijä. Hän laati Porvoon sairaanhoitoalueelle yhteisen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ohjeen yhteistyössä alueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden tuottajien ja niistä päättävien kanssa. Porvoon sairaanhoitoalueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut - ohje alueelliseksi käytännöksi määrittelee lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden saatavuuden sekä työn- ja vastuunjaon alueen terveyskeskusten ja Porvoon sairaalan välillä. Ohjeessa on kuvattu koko apuvälinepalveluprosessi sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Ohjeen ulkopuolelle jäävät erikoissairaanhoidosta saatavat, erikoisasiantuntijuutta vaativat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet. Vammaispalvelulain ja -asetuksen perusteella myönnettävät apuvälineet eivät kuulu tähän ohjeistukseen, vaikka niitä sivutaan saatavuusperusteissa. Kuntien vammaispalvelulain ja -asetuksen perusteella apuvälineiden myöntämisestä vastaavilta henkilöiltä sekä kotihoidon yksikköjen vastaavilta on pyydetty kommentit tästä ohjeesta. Porvoon sairaanhoitoalueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut - ohje alueelliseksi käytännöksi perustana on käytetty Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen kuntaliiton vuonna 2003 julkaisemaa valtakunnallista Apuvälinepalveluiden laatusuositusta. Kaikki Porvoon sairaanhoitoalueen kunnat ja Porvoon sairaala paitsi Sipoo ovat hyväksyneet Porvoon sairaanhoitoalueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ohje alueelliseksi käytännöksi ohjeen. Sipoo hyväksyy ohjeen johtavan lääkärin tekemien tarkennusten jälkeen, jotka on mainittu liitteessä 2. Porvoon sairaanhoitoalueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut - ohje alueelliseksi käytännöksi päivitetään kahden vuoden välein. Avainsanat: Apuvälinepalvelujen tuottajat, apuvälinepalveluprosessi, lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet

3 3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 5 2. YLEISTÄ LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUISTA 6 3. TERVEYDENHUOLLON APUVÄLINEPALVELUJA OHJAAVAT LAIT JA ASETUKSET 7 4. APUVÄLINEPALVELUIDEN PORRASTUS APUVÄLINEPALVELUITA TUOTTAVIEN VÄLILLÄ Terveyskeskus Porvoon sairaala HUS Apuvälinekeskus (Lapset ja nuoret) HUS Apuvälinekeskus (Aikuiset) HUS/ Neurologian klinikka/ Kuntoutuspoliklinikka HUS/ Silmä-korvasairaala, Näönhuollon apuvälineet Kuulonhuollon sekä puhe- ja äänihäiriöiden apuvälineet Sosiaalitoimi Opetustoimi Kansaneläkelaitos Vakuutusyhtiöt Valtiokonttori Työvoimahallinto Työvoima- ja elinkeinokeskus SUOSITUS LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUPROSESSIN TOIMINTAKÄYTÄNNÖISTÄ PORVOON SAIRAANHOITOALUEELLA Apuvälinetarpeen havaitseminen ja palveluihin hakeutuminen Apuvälinetarpeen arviointi Apuvälineen sovitus, kokeilu, valinta ja mahdollisten muutostöiden suunnittelu Apuvälineen hankinta ja luovutus Lyhytaikainen apuvälinelaina Pitkäaikainen apuvälinelaina Henkilökohtainen apuväline Apuvälineen käytön opetus Apuvälineen kuljetus Apuvälineen käytön seuranta Apuvälineiden huolto, korjaus ja puhdistus Luovuttajan vastuu Käyttäjän vastuu Apuvälineiden palautus 20

4 Laitoshoidossa olevien / laitoshoitoon siirtyvien apuvälineet Kotikunnan muutos Apuvälinepäätös ja valitusoikeus Tiedottaminen kuntalaisille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle APUVÄLINEIDEN TIETOJÄRJESTELMÄT JA APUVÄLINEPALVELUPROSESSIN DOKUMENTOINTI PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN APUVÄLINETOIMIPISTEET LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUS SEKÄ VASTUUN- JA TYÖNJAKO PORVOON SAIRAANHOITOALUEELLA Hoito- ja harjoitusvälineet Tukilaitteet ja proteesit Henkilökohtaisen hygienian ja suojan välineet Liikkumisen apuvälineet Kodinhoitovälineet Asuntojen ja muiden tilojen varusteet ja lisälaitteet Kommunikointi- ja havaitsemisvälineet Tuotteiden ja tavaroiden käsittely- ja kuljetusvälineet Ympäristöolosuhteita parantavat välineet, työvälineet ja tietokoneet LÄHTEET 44 LIITE 1 LIITE 2

5 5 1. JOHDANTO Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut Porvoon sairaanhoitoalueella -ohje alueelliseksi käytännöksi on Porvoon sairaalan ja Porvoon sairaanhoitoalueen jäsenkuntien välillä sovitun työn- ja vastuunjaon sekä apuvälineiden saatavuusperusteiden ohje. Erikoissairaanhoidosta myönnettävät ja erikoisasiantuntijuutta vaativat muut kuin Porvoon sairaalasta saatavat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet eivät ole mainittu tässä ohjeessa. Porvoon sairaanhoitoalueeseen kuuluu kahdeksan kuntaa; Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Pernaja, Pornainen ( Mäntsälän perusturva), Porvoo ja Sipoo. Näistä kunnista Lapinjärvi, Liljendal, Pernaja ja Loviisa muodostavat Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymän, joka vastaa alueen perusterveydenhuollon palveluista ( Loviisa). Tämän alueellisen ohjeen tavoitteena on ohjata ja kehittää Porvoon sairaanhoitoalueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluja siten, että ne toimivat käyttäjälähtöisesti, oikeaaikaisesti ja yhtäläisin perustein, kuten Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton julkaisemassa apuvälineiden laatusuosituksessa (2003) suositellaan. Tehokas ja ammattitaitoinen apuvälinepalvelu takaa sen, että kuntalainen saa apuvälineen todetun apuvälinetarpeen mukaisesti asuinkunnasta riippumatta. Porvoon sairaala ja sairaanhoitoalueen kunnat ovat sitoutuneet noudattamaan tätä ohjetta; apuvälineitä lainataan tai apuvälineiden hankintaa varten tehdään maksusitoumuksia pääasiassa tämän ohjeen mukaisesti. Ohjeistuksen perustana oleva tieto on kerätty Porvoon sairaalasta ja sairaanhoitoalueen jäsenkuntien lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden tuottajien ja päättäjien yhteisten neuvottelujen ja kirjallisten kyselyjen avulla syksyllä 2005 ja keväällä Apuvälineohjeen pääluokitusta tehtäessä on käytetty pohjana SFS - EN ISO 9999 luokitusta vuodelta 1998 sekä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen kuntaliiton julkaisua Apuvälinepalveluiden laatusuositus/ Oppaita 2003:7. Apuvälinepalvelut ohje päivitetään jatkossa kahden vuoden välein. HUS apuvälinehanke on aloitettu 2009 tavoitteenaan HUS alueen yhtenäiset apuvälinepalvelut.

6 6 2. YLEISTÄ LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUISTA Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta (Terveydenhuoltolaki /1326). Apuvälinepalveluihin kuuluu apuvälinetarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia apuvälineitä ovat lääkinnällisin perustein todetun toimintavajavuuden korjaamiseen tarkoitetut välineet, laitteet tai vastaavat, joita vajaakuntoinen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisissä toiminnoissaan. Apuvälineisiin luetaan myös kuntoutuksessa tarvittavat hoito- ja harjoitusvälineet sekä peruskoulua tai lukiota käyvän vammaisen oppilaan henkilökohtaiset koulussa ja muissa elämän tilanteissa tarvitsemat apuvälineet. Apuväline on väline, laite tai vastaava, joka edistää tai ylläpitää henkilön toimintakykyä ja osallistumista silloin, kun se on vamman, sairauden tai ikääntymisen takia heikentynyt. Apuvälinetarpeen arvioinnin lähtökohtana on potilaan toimintakyky ja kokonaiselämäntilanne sekä niistä nousevat tarpeet. Apuväline hankitaan mahdollistamaan ihmisen toimintaa, ei korvaamaan puutteita. (Salminen 2002, Apuvälinepalvelujen laatusuositus 2003, Apuvälinepalvelunimikkeistö -opas terveydenhuollon käyttöön 2004). Terveydenhuollossa apuvälinepalvelut ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta, joka on kuntien ja niiden muodostamien sairaanhoitopiirien tehtävä. Niiden tulee huolehtia siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve kunnassa tai kuntainliiton alueella edellyttää. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ovat osa saumatonta hoito- ja kuntoutusprosessia. ( Apuvälinepalveluiden laatusuositus 2003).

7 7 3. TERVEYDENHUOLLON APUVÄLINEPALVELUJA OHJAAVAT LAIT JA ASETUKSET Suomen lainsäädäntö takaa, että kansalaisilla on oikeus yhteiskunnan kustantamiin apuvälineisiin. Terveyden- ja sosiaalihuollon lainsäädäntö ohjaa apuvälinepalvelujen järjestämistä perusterveyden- ja sosiaalihuollon sekä erikoissairaanhoidon tasolla. Lähtökohtana apuvälinepalveluiden järjestämiselle on Suomen perustuslaki (731/1999). Kansanterveyslaki (66/1972) velvoittaa kuntaa järjestämään kuntalaisten terveyden- ja sairaanhoidon, johon kuuluvat lääkärin suorittama tutkimus, hänen antamansa tai valvomansa hoito ja lääkinnällinen kuntoutus. Terveydenhuoltolaki /1326 määrittelee kuntoutuksen sisältöä tarkemmin. Kuntoutukseen katsotaan kuuluvaksi neuvonta, kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus, apuvälinehuolto sekä sopeutumisvalmennus ja ohjaustoiminta sekä muut siihen rinnastettavat toiminnat. Erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) ovat vastaavat säännökset lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä. Hoitotakuu eli hoitoon pääsyä koskeva lainsäädäntö alkaen (kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa) määrittelee enimmäisajat, joiden kuluessa on päästävä tutkimuksiin ja hoitoon. Potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta, tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma (potilaslaki). Hoitoon pääsy terveyskeskukseen edellyttää välitöntä yhteydensaantia terveyskeskukseen arkipäivisin virkaaikana. Terveydenhuollon ammattihenkilön hoidon tarpeen arvioinnin tulee tapahtua kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta terveyskeskukseen, ellei asiaa voida selvittää puhelimitse. Lääketieteellisesti perusteltu hoito tulee järjestää kohtuullisessa ajassa, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Erikoissairaanhoidossa arvio hoidon tarpeesta tulee tapahtua viimeistään kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Hoitoon pääsy on järjestettävä ja hoito aloitettava kiireellisyys huomioon ottaen viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Lääkinnällinen kuntoutus on osa kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain tarkoittamaa sairaanhoitoa, joten lääkinnälliseen kuntoutukseen on päästävä laissa todetussa enimmäisajassa. Usein kuntoutus on osa muuta hoitoa tai jatkoa muulle hoidolle. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) säätää lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ja apuvälineet maksuttomiksi niitä tarvitseville.

8 8 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) ja vastaava asetus (759/1987) ohjaavat myös kuntien apuvälinepalveluja. Niiden mukaan kunta on velvollinen korvaamaan vaikeavammaiselle henkilölle asuntoon kiinteästi asennettavien välineiden ja laitteiden hankinnasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Vaikeavammaisena pidetään sellaista henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Muita apuvälinepalveluja ohjaavia lakeja ovat laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992), laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä ja siihen liittyvien lakien muutokset ( /2003) sekä laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994). Lait luettavissa osoitteessa

9 9 4. APUVÄLINEPALVELUIDEN PORRASTUS APUVÄLINEPALVELUJA TUOTTAVIEN VÄLILLÄ Terveydenhuollossa apuvälinepalvelut ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta, joka on kuntien ja niiden muodostamien sairaanhoitopiirien tehtävä. Niiden tulee huolehtia siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve kunnassa tai kuntainliiton alueella edellyttää. Apuvälinepalveluita järjestävät myös muut hallinnon alat kuten sosiaalitoimi, opetustoimi, KELA, vakuutusyhtiöt, valtiokonttori, työvoimahallinto sekä työvoima- ja elinkeinokeskus oman lainsäädäntönsä puitteissa. Näidenkin myöntämien apuvälineiden tarpeen määrittely ja suositus hankittavasta apuvälineestä tehdään pääsääntöisesti terveydenhuollossa. (Salminen 2002). Lisäksi myös kuntoutuslaitokset tuottavat apuvälinepalveluja. Osan palveluista toteuttavat järjestöt, yksityiset palveluntuottajat ja apuvälineyritykset. Apuvälineen tarvitsija voi halutessaan myös itse hankkia toimintakykyään edistäviä välineitä. 4.1 Terveyskeskus Terveyskeskuksen apuvälineyksikkö huolehtii omassa ja yksityisen terveydenhuollon seurannassa olevien potilaiden apuvälinepalveluista ja lisäksi yksityisissä vanhusten asumispalveluyksiköissä asuvien vanhusten apuvälinepalveluista. Sairaalassa tai muussa laitoshoidossa pitkäaikaispäätöksellä olevien potilaiden apuvälinehankinnoista vastaa kyseinen hoitopaikka, ellei kunnassa ole muutoin sovittu. HUS/Porvoon sairaalasta kotiutuvat potilaat saavat apuvälineet tarvittaessa Porvoon sairaalasta, mikäli kunta ei anna apuvälineitä omasta terveyskeskuksesta. Terveyskeskus vastaa asiakkaan apuvälineistä alaraajaleikkausten yhteydessä. Terveyskeskus vastaa myös erityishuollon asiakkaiden apuvälineistä, poikkeuksena sairaalan hoitovastuulla olevat potilaat ja apuvälineet, jotka luovutetaan erikoissairaanhoidosta. 4.2 Porvoon sairaala Porvoon sairaala vastaa hoitovastuullaan olevien potilaiden kaikista kyseiseen sairauteen liittyvistä apuvälinetarpeista. Käytäntö koskee myös tilanteita, joissa potilas on Porvoon

10 10 sairaalan maksamana hoidossa esim. Ortonissa, Reumasäätiön sairaalassa, Folkhälsanissa, Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa (Synapsiassa). Hengitysapuvälineiden tarve arvioidaan erikoissairaanhoidossa; inhalaatiolaitteet (lääkesumuttimet), CPAP-laitteet ja happirikastimet. Pysyvä happihoito aloitetaan aina erikoissairaanhoidossa. Porvoon sairaala vastaa myös hengityshalvausdiagnoosin saaneiden potilaiden kyseiseen sairauteen liittyvistä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä. Ennen hengityshalvausdiagnoosia saadut apuvälineet jäävät tarvittaessa potilaan käyttöön. 4.3 HUS Apuvälinekeskus (Lapset ja nuoret) Apuvälinekeskus vastaa Lasten ja nuorten sairaalan toimintaan liittyvästä apuvälinepalvelusta 18-vuotiaaksi saakka. Asiakkaat ovat Lasten ja nuorten sairaalan hoito/kuntoutusvastuulla tai tulevat HUS-alueelta lääkärin lähetteellä apuvälinekeskukseen. Lasten ja nuorten sairaala vastaa myös Ruskeasuon koulun oppilaiden apuvälinepalveluista. Apuvälinekeskuksen yhteydessä toimii Tietoteekki. Se on tietokoneavusteisen kuntoutuksen keskus, joka vastaa kommunikaatioapuvälineistä. HUS Lasten ja nuorten sairaala, Apuvälinekeskus Mannerheimintie 107 PL HUS Käyntiosoite: Nauvontie 8, 2 krs Helsinki Kanslian puh. (09) HUS Apuvälinekeskus (Aikuiset) Apuvälinekeskus vastaa vaikeavammaisten tarvitsemien vaativan erikoistason apuvälinepalvelujen tuottamisesta HUS-piirin alueella. Apuvälineyksikön järjestämisvastuulle kuuluvat sähkötoimiset liikkumis-, kommunikaatio-, ympäristönhallinta- ja muut erikoisapuvälineet.

11 11 Apuvälineyksikön palveluihin kuuluvat apuvälinetarpeen ja käyttömahdollisuuksien arviointi, apuvälineen sovitus, käytön opetus, luovutus ja seuranta sekä apuvälineen huolto ja korjaus ja apuvälineneuvonta. Yhteydenotot terveyskeskusten tai Porvoon sairaalan lähetteellä. HUS Apuvälinekesku Mannerheimintie 107 PL HUS Käyntiosoite: Nauvontie 8, 2 krs Helsinki puh. (09) HUS/Neurologian klinikka/kuntoutuspoliklinikka Kuntoutuspoliklinikka on ajanvarauspoliklinikka, jonne potilaat tulevat lääkärin lähetteellä. Kuntoutuspoliklinikka vastaa moniammatillista asiantuntemusta vaativan aivohalvauksen jälkeisen kuntoutuksen ja jatkohoidon järjestämisestä ja tarvittaessa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden mm. ortoosien ja liikkumisen apuvälineiden hankinnasta. Kuntoutuskeskus Paciuksenkatu 21, 5. kerros, Helsinki PL 302, HUS puh. (09) HUS/ Silmä-korvasairaala, näönhuollon apuvälineet Kuntoutuspoliklinikka on ajanvarauspoliklinikka, jonne saavutaan lääkärin lähetteellä. Kuntoutuspoliklinikalla tutkitaan ja kuntoutetaan sairaanhoitopiirin näkövammaisia henkilöitä, joiden paremman silmän näöntarkkuus on alle 0,3 parhaalla mahdollisella lasikorjauksella tai kun henkilö näkökenttien tai muun syyn takia luokitellaan näkövammaiseksi. Kuntoutuspoliklinikan silmälääkäri tapaa ensikäynnillä kaikki uudet asiakkaat ja tarvittaessa kuntoutuspoliklinikalla aikaisemmin käyneet asiakkaat. Uuden asiakkaan toisella käyntikerralla kuntoutuspoliklinikalla arvioidaan hänen apuvälinetarpeensa.

12 12 Kuntoutuspoliklinikan kautta myönnettävät apuvälineet ovat silmälasit lähityöskentelyyn, suodatin- eli absorptiolasit häikäisynestoa varten, piilolasit, heikkonäköisten optiset apuvälineet, atk-apuvälineet, kohotasot ja -pulpetit, pistekirjoituskoneet, ensimmäinen valkoinen keppi, opaskoirat sekä silmäproteesit. Näönhuollon apuvälineiden korvausmenettelystä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tehdään vuosittain oma suosituksensa. Kuntoutuspoliklinikka Silmä-korvasairaala Haartmaninkatu 4 C, Helsinki PL 220, HUS puh. (09) Kuulonhuollon sekä puhe- ja äänihäiriöiden apuvälineet Kuulonhuollon apuvälineitä asiakkaat saavat kuntakohtaisesti eri palveluntuottajilta. Silmä- ja korvasairaalan kuulokeskus jakautuu lasten ja aikuisten kuulokeskukseen. Asiakkaat tulevat kuulokeskukseen tutkimuksiin sekä hoito- ja kuntoutusarvioon lääkärin lähetteellä. Kuulokeskus audiologian poliklinikka Silmä-korvasairaala Haartmaninkatu 4 E, Helsinki PL 220, HUS Ajanvaraus: puh. (09) Muut asiat: puh. (09) Foniatrian poliklinikalle tulevat erilaisista kommunikaatiohäiriöistä kärsivät lapset ja aikuiset lääkärin lähetteellä. Poliklinikan erikoisalaa ovat kommunikaation apuvälineet. Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala Haartmaninkatu 4 E, Helsinki PL 220, HUS puh. (09)

13 Sosiaalitoimi Kuntien sosiaalitoimen vastuulla on vammaispalvelulain 9 :n sekä vammaispalveluasetuksen 12 :n perusteella vammaisen henkilön asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden sekä 17 :n perusteella muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden hankinnasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen. Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voivat olla esimerkiksi kiinteästi asennetut henkilönnostolaitteet ja kuulovammaisille tarkoitetut valolliset ovikellot tai muut hälytyslaitteet. Asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaamiseen oikeutettuna vaikeavammaisena henkilönä pidetään sellaista henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet korvataan kokonaan, mikäli hakija on lain tarkoittamalla tavalla vaikeavammainen, eikä hän ole jatkuvassa laitoshoidon tarpeessa. Muita kuin lääkinnällisen kuntoutuksen välineitä, laitteita ja kojeita voivat olla esimerkiksi auto, matkapuhelin tai mikroaaltouuni. Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien apuvälineiden hankkimisesta maksetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa takia liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Näiden välineiden ja laitteiden hankintahinnasta voidaan korvata puolet, ja tällöin ne jäävät asiakkaan omaisuudeksi. Ne voidaan myös antaa maksutta asiakkaan käyttöön, jolloin omistusoikeus säilyy kunnalla. Asiakkaan omistuksessa olevan välineen huolloista ja korjauksista vastaa asiakas. 4.9 Opetustoimi Perusopetuslain mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät koulussa käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset erityiset apuvälineet, joita tarvitaan liikkumisessa ja päivittäisissä toiminnoissa. Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus esteettömän opiskelun edellyttämiin erityisiin apuvälineisiin. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on järjestää nämä erityiset apuvälineet, joita ovat mm. hissit, kaiteet, luiskat, laskettavat ja nostettavat pesualtaat sekä erilaiset pulpetit, tuolit ja muut vastaavat välineet. Opetusvälineisiin ja oppimateriaaleihin kuuluvat mm. kommunikointia tukevat materiaalit ja välineet. Oppilaan henkilökohtaisesti koulussa tarvitsemat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet tulevat terveydenhuollon kautta ja peruskoulun 7-9 luokilta alkaen tarvittavat vaativat opiskelun apuvälineet Kelan kautta.

14 14 Lisätietoja: Kansaneläkelaitos Kela järjestää vaikeavammaiselle työssä ja opiskelussa sairauden tai vamman vuoksi tarpeelliset apuvälineet. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka ei selviydy työstään tai opiskelustaan ilman suunniteltua apuvälinettä. Kelan korvaamia apuvälineitä ovat esim. tekniset erityislaitteet, kuten lukutelevisio, piste- ja isonäytöt sekä tietokonelaitteistot. Apuvälineitä voidaan myöntää aikaisintaan peruskoulun 7. luokalta alkaen silloin, kun apuväline katsotaan tarpeelliseksi myös myöhemmin työelämään tähtäävässä opiskelussa. Apuvälineet annetaan kuntoutujan käyttöön, mutta ne säilyvät Kelan omistuksessa. Kela vastaa apuvälineiden käytön opettamisesta, huollosta ja seurannasta. Lisätietoja: Vakuutusyhtiöt Vakuutusyhtiöt korvaavat liikenne- ja tapaturmavakuutuslain perusteella toimintakykykuntoutuksena tarpeelliset ja kohtuulliset kulut, joita aiheutuu toiminnan rajoitusten vuoksi tarvittavista apuvälineistä. Apuvälinetarpeen tulee johtua korvattavasta liikennevahingosta, työtapaturmasta tai ammattitaudista. Kustannuksina korvataan apuvälineiden määräämisestä, sovittamisesta, hankkimisesta, käyttöön luovuttamisesta, käyttöön harjaannuttamisesta sekä huollosta tai uusimisesta aiheutuvat kustannukset. Apuvälineillä tarkoitetaan kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön apuvälineiksi katsomia välineitä, sekä sellaisia muita apuvälineitä, joita vahingoittunut tarvitsee vamman aiheuttamien toimintarajoitusten vuoksi. Korvattavia välineitä ovat myös kotona tarvittavat opiskelua helpottavat välineet ja erityiset harrastusvälineet. Vamman edellyttämät apuvälineiden muutostyöt korvataan kokonaisuudessaan. Vapaaehtoisissa vakuutuksissa korvaukset toteutetaan vakuutusehtojen mukaisesti. Apuvälineen tarve arvioidaan pääasiassa kunnallisen terveydenhuollon piirissä. Lisätietoja:

15 Valtiokonttori Valtiokonttori korvaa asevelvollisille ja puolustuslaitoksen työntekijöille tai työvelvollisten palveluksesta aiheutuneen ruumiinvamman tai sairauden johdosta tarpeelliset proteesit ja muut apuvälineet sekä niiden korjaamisen, uusimisen ja käytön opettamisen. Myös opaskoira korvataan harkinnan mukaan sokean käytettäväksi. Vähintään 10 prosentin invalidille korvataan päivittäisten toimintojen apuvälineet, joiden arvonlisäverollinen hinta on enintään 95 euroa ( kävelykepit, kyynärsauvat ja jääpiikit, sukanvetolaitteet, liukuesteet kenkiin, pukeutumisen apuvälineet, tarttumapihdit, yleisavaajat, tölkin avaajat ja oven avaamiseen tarvittavat apuvälineet, koroketyynyt, sängynjalan korotukset, suihkujakkarat, tukitangot, näkövammaisten apuvälineet esim. suurennuslasit ja kellot, kuulovammaisten apuvälineet esim. ovikellon ja puhelimen lisähälyttimet). Korvausta voi saada useampaankin apuvälineeseen. Edellytyksenä on, että invalidi tarvitsee apuvälinettä ja siitä on hänelle hyötyä. Valtiokonttori voi tarvittaessa pyytää asiantuntijan arvion apuvälineiden tarpeellisuudesta. Yli 95 euroa maksava apuväline korvataan vain, jos tarve johtuu korvatusta vammasta tai sairaudesta. Jos tarve ei aiheudu korvatusta vammasta, Valtiokonttori ei korvaa apuvälinettä 95 euroon asti, vaikka invalidi olisi itse halukas maksamaan ylimenevän osuuden. Apuvälineen hankkimisesta aiheutuvat mahdolliset toimituskulut maksetaan korvauksen lisäksi. Jos vähintään 20 % sotainvalidille hankitaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä kotihoidon tukemiseksi ja apuvälineen tarve ei liity korvattuun vammaan ja maksaa yli 95, niin Valtiokonttori maksaa kunnalle korvauksen jälkikäteen niin sanottuna kuntaennakkona. Lisätietoja: Sotilasvamma- ja veteraaniasiat Vahingonkorvauspalvelut Valtiokonttori Sörnäisten rantatie 13 PL 60, VALTIOKONTTORI Puhelin (09) Työvoimahallinto Työvoimahallinto voi korvata vajaakuntoisen henkilön työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea, jos vajaakuntoisen henkilön työhön sijoittuminen tai työssä pysyminen edellyttävät vamman tai sairauden takia erityisjärjestelyjä. Tällä tuella työnantaja voi hankkia

16 16 työkoneita, työtuoleja, erityisvalaisimia ja tietokonelaitteistoja, kehittää työmenetelmiä tai teettää työpaikan muutostöitä, jotka auttavat vajaakuntoisen työntekijän työhön sijoittumista tai tukevat hänen työssä pysymistään. Järjestelytuen enimmäismäärä henkilöä kohden määritellään vuosittain. Lisätietoja: Työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-Keskus) Työvoima- ja elinkeinokeskus maksaa maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden pitkäaikaisesta vammasta tai sairaudesta aiheutuneet kustannukset kunnalle, joka on tehnyt sopimuksen TE-keskuksen kanssa näiden henkilöiden vastaanotosta ja kotouttamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Korvausta maksetaan enintään kymmeneltä vuodelta, paitsi entisen Neuvostoliiton alueelta tulleilta viideltä vuodelta. Pakolaisen tai ulkomaalaisen Suomessa oleskelun perusteista riippuu, mitä kustannuksia korvataan. Muilta osin maahanmuuttajien apuvälinepalveluissa noudatetaan samoja sääntöjä kuin terveyspalveluissa muutoinkin. Akuuttihoito ja siihen liittyvät apuvälineet annetaan kaikille tarvittaessa. Suomen kansalaisuuden saanut ei kuulu kustannusten korvaamisen piiriin. Heidän apuvälinepalvelunsa hoidetaan samoin kuin muidenkin Suomen kansalaisten. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Käyntiosoite Maistraatinportti 2, Helsinki Postiosoite PL 15, Helsinki

17 17 5. SUOSITUS LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUPROSESSIN TOIMINTAKÄYTÄNNÖISTÄ PORVOON SAIRAANHOITOALUEELLA Porvoon sairaanhoitoalueella lääkinnällisen kuntoutuksen liikkumisen- ja päivittäistentoimintojen apuvälineet ovat ensisijaisesti keskitetty fysioterapiaosastojen yhteyteen osana osaston muuta toimintaa. Apuvälinepalvelujen toteutuksesta vastaa tällöin fysioterapian henkilökunta. Sairaanhoitoalueella apuvälinepalveluja antavat myös toimintaterapeutit, kotihoidon henkilökunta, lääkärit ja puheterapeutit. Muiden apuvälineiden kohdalta katso sivu Apuvälinetarpeen havaitseminen ja palveluihin hakeutuminen Apuvälinepalveluprosessin lähtökohtana on vammasta, sairaudesta tai ikääntymisestä johtuva toiminnan haitta, joka rajoittaa ihmisen selviytymistä päivittäisissä toiminnoissaan hänen toimintaympäristössään. Apuvälinetarpeen voi havaita ja aloitteen apuvälinetarpeesta voi tehdä asiakas itse, hänen omaisensa tai muu läheinen henkilö, terapeutti, lääkäri tai muu asiakkaan tilanteen tunteva sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijä. Apuvälinepalveluprosessi voi käynnistyä suoraan yhteydenotolla oman kunnan terveyskeskuksen apuvälinelainaamoon tai kunnan apuvälinevastaavaan. Porvoon sairaala vastaa hoitovastuullaan olevien potilaiden kaikista kyseiseen sairauteen liittyvistä apuvälineistä. 5.2 Apuvälinetarpeen arviointi Alkuvaiheessa on tärkeää tutustua asiakkaan taustatietoihin, kuten sairauden/vamman laatuun, aikaisempiin apuvälineisiin sekä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmiin. Apuvälinetarpeen arvioinnin lähtökohtana on asiakkaan toimintakyky ja elämäntilanne ja näistä nousevat yksilölliset tarpeet. Arvioinnissa otetaan huomioon myös henkilön toimintaympäristö; sen mahdolliset päivittäistä toimintaa haittaavat esteet ja ympäristön soveltuvuus apuvälineen käytölle. Apuvälinetarpeen arvioinnin tekee usein fysioterapeutti/kuntohoitaja/ toimintaterapeutti yhdessä asiakkaan, mahdollisesti häntä hoitavan omaisen, tai muun sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijän kanssa.

18 Apuvälineen sovitus, kokeilu, valinta ja mahdollisten muutostöiden suunnittelu Tavoitteena on löytää asiakkaan tarpeisiin, toimintakykyyn ja toimintaympäristöön soveltuva apuväline. Apuvälineen tarpeen arvio voidaan suorittaa myös asiakkaan toimintaympäristössä. Kokeilun yhteydessä arvioidaan mahdolliset apuvälineen muutostyöntarpeet, jotka johtuvat asiakkaan toimintakyvystä ja yksilöllisistä tarpeista. Kokeilun tuloksena päädytään asiakkaalle soveltuvaan apuvälineratkaisuun. 5.4 Apuvälineen hankinta ja luovutus Päätös apuvälineen hankinnasta tehdään kunkin organisaation toiminta- ja hankintamenettelyn mukaisesti. Päätöksen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinehankinnoista Porvoon sairaanhoitoalueella tekee yleensä johtava lääkäri fysioterapeuttien, kuntohoitajien, toimintaterapeuttien tai lääkäreiden suosituksesta, Porvoon sosiaali- ja terveyskeskuksessa fysioterapian osastonhoitaja. Porvoon sairaanhoitoalueella terveyskeskuksista ja Porvoon sairaalasta luovutetaan apuvälineitä lyhytaikaiseen - ja pitkäaikaiseen lainaan. Lisäksi asiakkaalle voidaan myöntää maksusitoumuksella henkilökohtainen apuväline / apuvälineitä omaksi Lyhytaikainen apuvälinelaina Lyhytaikaisella apuvälinelainalla tarkoitetaan lainaa, jonka kesto korkeintaan 3 kuukautta. Apuvälineen omistusoikeus säilyy luovuttajalla. Laina-aikaa voidaan tarpeen mukaan jatkaa Pitkäaikainen apuvälinelaina Pitkäaikaisella apuvälinelainalla tarkoitetaan lainaa, jolloin laina-ajan päättymistä ei ole etukäteen määritelty. Apuväline palautetaan luovuttajalle käytön päätyttyä. Apuvälineen omistusoikeus säilyy luovuttajalla. Pitkäaikaiseen lainaan luovutettujen apuvälineiden lainauksesta päättää pääasiallisesti fysioterapiayksikön henkilöstö tai apuvälinevastaavaksi nimetty henkilö. Apuvälinepäätöksiä ja hankintoja tehtäessä tavoitteena on ensisijaisesti löytää toimiva apuvälineratkaisu apuvälinevarastossa olevista vaihtoehdoista.

19 Henkilökohtainen apuväline Henkilökohtaisella apuvälineellä tarkoitetaan sellaista apuvälinettä, joka ei palaudu luovuttajalle. Se on joko henkilökohtaisesti valmistettu tai siinä on paljon yksilöllisiä muutostöitä. Palveluntuottaja valmistaa, sovittaa, ohjaa käytön ja luovuttaa apuvälineen ja laskuttaa sitten tilaavaa yksikköä. Kun apuväline hankitaan erikoissairaanhoidosta, apuvälinekustannukset menevät suoraan kuntalaskutukseen. 5.5 Apuvälineen käytön opetus Apuvälineen käytön opetuksella varmistetaan että apuvälineen käyttäjä ja hänen tukiverkostonsa hallitsevat apuvälineen tarkoituksenmukaisen ja turvallisen käytön. Apuvälineen käyttäjälle kerrotaan apuvälineen toimintaan liittyvistä teknisistä ominaisuuksista sekä annetaan ohjeet apuvälineen kunnossapidosta ja huoltomenettelystä. Ohjeet annetaan suullisesti ja kirjallisesti. 5.6 Apuvälineiden kuljetus Terveyskeskuksissa ja Porvoon sairaalassa apuvälineen kuljettamisesta vastaa välineen käyttäjä tai hänen omaisensa. Terveyskeskuksissa ja Porvoon sairaalassa apuvälineyksiköt huolehtivat tarvittaessa suurien apuvälineiden kuten sänkyjen kuljettamisesta. 5.7 Apuvälineiden käytön seuranta Porvoon sairaanhoitoalueella terveyskeskuksissa ja Porvoon sairaalassa apuvälineen luovuttaja seuraa apuvälineen käyttöä. Seurannan tavoitteena on, että käyttäjällä on hänelle soveltuva, toimiva ja hänen käyttötarkoitustaan vastaava apuväline, joka on aktiivisessa käytössä ja teknisesti toimintakunnossa. Seurannan yhteydessä saadaan tietoa myös käyttäjän mahdollisista sairauden tai elämäntilanteen aiheuttamista muutoksista. Tarvittaessa arvioidaan uusi apuvälinetarve ja käynnistetään apuvälineprosessi uudelleen. Seuranta kuuluu kaikille apuvälineen käyttäjän kanssa tekemisissä oleville terveydenhuollon työntekijöille ja lisäksi omaisille, avustajille ja kotipalvelun työntekijöille.

20 Apuvälineiden huolto ja korjaus sekä puhdistus Apuvälineen huolto- ja korjaustoiminnan tavoitteena on, että asiakkaalla on käytössään toimiva ja mahdollisimman turvallinen apuväline. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden huolloista ja korjauksista vastaa apuvälineen luovuttaja ja käyttäjä Luovuttajan vastuu Porvoon sairaanhoitoalueen terveyskeskusten ja Porvoon sairaalan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden huolloista ja korjauksista vastaavat joko apuvälinevastaavat, työhön nimetyt huoltomiehet tai talon-/laitosmiehet. Teknisesti vaativien apuvälineiden korjauksien palvelu ostetaan valtuutetuilta huoltoyksiköiltä. Huolto pyritään järjestämään asiakkaan kannalta joustavasti ja huollon ajaksi asiakkaalle pyritään järjestämään korvaava väline Käyttäjän vastuu Apuvälineen säännöllinen huolto ja puhdistus ovat asiakkaan tai hänen läheisensä vastuulla. Apuvälineen käyttäjän vastuulla on ruuvien kireyden tarkistaminen sekä renkaiden ilmanpaineista, pattereiden vaihtamisesta sekä apuvälineiden puhdistuksesta ja liikkuvien osien rasvauksesta huolehtiminen. 5.9 Apuvälineiden palautus Apuväline palautetaan sen käytyä tarpeettomaksi apuvälineen luovuttaneeseen yksikköön. Apuvälineen lainaaja ei saa luovuttaa apuvälinettä käyttöön toiselle henkilölle Laitoshoidossa olevien / laitoshoitoon siirtyvien apuvälineet Porvoon sairaanhoitoalueella laitokset vastaavat perusvälineistöstä kuten sängyistä ja yhteiskäytössä olevista apuvälineistä. Laitoshoidossa olevien asiakkaiden muista apuvälinepalveluista vastaavat kuntakohtaisten sopimusten mukaan joko laitokset tai terveyskeskusten apuvälineyksiköt. Asiakkaan siirtyessä laitoshoitoon siirtyvät myös hänen mukanaan käytössä olevat yksilöllisesti valitut ja valmistetut apuvälineet, mikäli niistä on hänelle edelleen hyötyä. Muiden apuvälineiden kohdalla noudatetaan kuntakohtaisia sopimuksia.

21 Kotikunnan muutos Apuvälineen käyttäjän muuttaessa toiselle paikkakunnalle, apuvälineet muuttavat hänen mukanaan vastikkeetta. Tieto apuvälineistä pitää antaa uudelle taholle, jolle siirtyy vastuu seurannasta ja huollosta. ( Sosiaali- ja terveysministeriö 2005). Asiakkaan tai hänen omaisensa velvollisuus on ilmoittaa muutosta apuvälineen luovuttaneeseen yksikköön Apuvälinepäätös ja valitusoikeus Terveydenhuollossa tapahtuva apuvälineen tarpeen arviointi, kokeilu ja luovutus käyttöön ovat lääkinnällisin perustein tapahtuvia hoitopäätöksiä, joista ei voi valittaa. Asiakkaan potilastietoihin kirjataan todettu apuvälinetarve ja luovutettu apuväline sekä myös mahdollinen kielteinen apuvälinepäätös. Päätös annetaan asiakkaalle kirjallisena. Mikäli asiakas on tyytymätön ratkaisuun, hänen voi ottaa ensimmäiseksi yhteyttä apuvälinepäätöksestä vastaavaan henkilöön tai hänen esimieheensä. Asiakkaalla on myös mahdollisuus kannella joko lääninhallitukselle tai oikeusasiamiehelle. Potilasasiamies tarvittaessa informoi ja auttaa tekemään muistutuksen tai kantelun. Terveydenhuollossa tehty kielteinen apuvälinepäätös voidaan myös saattaa hallinto-oikeuden ja edelleen korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi hallintoriita-asiana. (Salminen 2003) Tiedottaminen kuntalaisille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle Jokaisen terveyskeskuksen vastuulla on kuntakohtaisesti järjestää, että kuntalaiset saavat riittävästi tietoa apuvälinepalveluista ja siitä, mitä palveluja on saatavilla, mistä palveluja saa ja miten niihin hakeudutaan. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden tiedottamisesta omassa yksikössään muulle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle vastaa kukin yksikkö sopimallaan tavalla.

22 22 6. APUVÄLINEIDEN TIETOJÄRJESTELMÄT JA APUVÄLINEPALVELUPROSESSIN DOKUMENTOINTI Terveyskeskuksissa ja Porvoon sairaalassa on käytössä useita apuvälinepalveluiden tietojärjestelmiä kuten Mediatri, Effica Kunto, KuntoApu ja Musti. Tietojärjestelmät palvelevat apuvälineiden lainaustoimintaa, seurantaa ja apuvälinevarastojen tilannetta. Tietojärjestelmään kirjataan hankitut apuvälineet ja kustannukset. Apuvälinepalveluprosessi ja päätökset kirjataan asiakkaan potilasasiakirjoihin.

23 23 7. PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN APUVÄLINETOIMIPISTEET Askola Loviisa Pornainen Askolan terveyskeskus/vastaanotto Terveystie Askola tai Mari HONKANEN fysioterapeutti klo Fysioterapia Öhmaninkatu Loviisa klo 8-9 ja Aurinkomäen pihapiiri, Värttinän kellarikerroksessa Mäntymäentie 1, Pornainen puh tai sähköposti: apuvalinepalvelu.por(at)mantsala.fi Lainaus, palautus sekä puhelimitse tapahtuvat yhteydenotot: keskiviikkoisin klo perjantaisin klo Porvoo Porvoon sosiaali- ja terveyskeskus, fysioterapia Askolinintie Porvoo klo Omenamäen palvelukeskus / toimintaterapeutti Monica Henriksson Tulliportinkatu Porvoo Sipoo HUS/ Porvoon sairaala Sipoon terveyskeskus,fysioterapia PL 23, Jussaksentie 18 / käyntiosoite Lukkarintien kautta Sipoo klo 8-9, ma,ti,to,pe Fysioterapia osasto Fysioterapia ja toimintaterapia PL 500, Sairaalantie Porvoo ma-to klo 8-9, pe

24 24 8. LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUS JA VASTUUN- JA TYÖNJAKO PORVOON SAIRAANHOITOALUEELLA Tk = terveyskeskus Ps = Porvoon sairaala L = lyhytaikaislaina (kesto korkeintaan 3 kk) P = pitkäaikaislaina L = lyhytaikaislaina (kesto korkeintaan 3 kk) P = pitkäaikaislaina 8.1 HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET Hengityshoitovälineet Hengitysilmanlämmittimet Inhalaattorit Inhalaattoreita eli lääkeainesumuttimia luovutetaan lainaan Porvoon sairaalasta. Tarve arvioidaan yksilöllisesti ja hoidon aloituksesta päättää aina Porvoon sairaalan lääkäri. Laitteiden huollosta / korjauksesta / varaosista vastaa Porvoon sairaala. Lääkeannostelijoita ei lainata Hengityslaitteet C-PAP -laitteet luovutetaan lainaan Porvoon sairaalasta henkilölle, jolla on uniapneadiagnoosi ja lääkärin määrittelemä apuvälinetarve. Uniapnealaitteiden maski uusitaan kerran vuodessa. Lisälaitteita kuten akkukaapeleita, inventterejä ja hengitysilman kostuttimia voidaan myöntää lääkinnällisenä kuntoutuksena Porvoon sairaalasta silloin, kun laitteen päivittäinen ja säännöllinen käyttö sairauden hoitamiseksi sitä vaatii Happilaitteet Happihoitolaitteiden mukaan lukien happirikastimet tarpeen arvio ja lainaustoiminta on keskitetty Porvoon sairaalaan. Nestemäisen hapen ja painehappipullot asiakas vuokraa itse AGA:lta tai Woikoskelta saaden Kelalta peruslääkekorvauksen. Kelan korvausta varten potilas tarvitsee lääkäriltä A-todistuksen tai reseptin. Happipullotelineen rollaattoriin tai pyörätuoliin potilas saa hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta Imulaitteet Imulaitteen voi tarvittaessa saada hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksen kotihoidon yksiköstä tai terveyskeskuksen apuvälinelainaamosta sekä Porvoon sairaalasta.

25 Hengityslihasten harjoitusvälineet Hengitystä mittaavat laitteet PEF-mittari on tarkoitettu ensisijaisesti diagnostiikkaa varten ja se luovutetaan lainaan hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta. Hoidon seurantaa varten henkilö hankkii itse PEF-mittarin Verenkiertohäiriöiden ja palovammojen hoitovälineet Painepuvut ja sukat Palovammojen jälkihoitoon tarkoitettuja puristavia tekstiilejä, kuten hoitosukkia ja hoitohihoja voidaan hankkia laajojen ja syvien palovammojen jälkihoitoon Porvoon sairaalasta. Lapset, jotka tarvitsevat lihastoiminnan aktivointia kuten Downin-syndroomaa sairastavat lapset, voivat saada painevaatteen lääkinnällisenä kuntoutuksena hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta Tukisukat ja -hihat Tukisukkien ja -hihojen saamisperusteena on vaikea-asteinen synnynnäinen tai hankittu laskimoverenkierron vajaatoiminta tai vastaavasti veren hyytymisjärjestelmän puute tromboosi taipumuksineen, erysipelaksen jälkitilat tai muu erityinen peruste lääkärin harkinnan mukaan esim. syövän hoidossa. Tukisukkia ei myönnetä suonikohjujen hoitoon. Tukisukkia ja -hihoja myönnetään lääkinnällisenä kuntoutuksena hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta Tyränhoitovälineet Tyrävyöt Tyrävöitä myönnetään lääkinnällisenä kuntoutuksena hoitovastuun mukaisesti joko terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta, kun vatsan alueella on avannetyrä tai tyrä ei ole leikattavissa esimerkiksi potilaan heikon yleiskunnon tai tyrän suuren koon vuoksi Stimulaattorit Kivunhoitovälineet TNS-laite voidaan lainata kotikäyttööni esim. pitkäaikaisen kivun vuoksi hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta lyhytaikaislainaan, erityistapauksissa pitkäaikaislaina.

26 26 TNS/NMES-laitteet lihasten stimulointiin luovutetaan lainaan esimerkiksi hemiplegia-potilaille hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta Painehaavojen ehkäisyvälineet Painehaavapehmusteet tuolityynyt ja istuinalustat Luovutetaan lainaan terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta hoitovastuun mukaisesti. Suositellaan käytettävän riskipistemittaria Patjat ja makuualusta Painehaavapatjat luovutetaan lainaan hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta riskiluokituksen perusteella. Peruspatjoja ei hankita Kommunikoinnin terapia- ja harjoitusvälineet Puheen ja äänenkäytön harjoitusvälineet Katso kohta 4.7 Kuulonhuollon sekä puhe- ja äänihäiriöiden apuvälineet Lukemistaitojen kehittämiseen harjoitustarvikkeet Tietokonekuntoutusohjelmia myönnetään lyhytaikaiseen lainaan harkinnan mukaan lapsille kuntoutuksen tueksi terveyskeskuksesta Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin harjoitusvälineet Viittomakielen harjoitusvälineet Katso. kohta 4.8 Sosiaalitoimi

27 Liikkeen, voiman ja tasapainon harjoitusvälineet Kuntopyörät Nojapuut ja seisontatuet Seisomatelineet ja kippilaudat Seisomateline luovutetaan lainaan pystyasennon tukemisessa silloin, kun henkilön omatoiminen mahdollisuus pystyasentoon on heikentynyt ja pystyasennolla arvioidaan olevan edullisia vaikutuksia pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön elimistön toimintaan. Seisomatelineet lainataan hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta Sormien ja käden harjoitusvälineet Yläraajan, vartalon ja alaraajan harjoitusvälineet Restoraattorin voi saada lyhytaikaiseen lainaan tai erityisperustein pitkäaikaiseen lainaan (esimerkiksi vaikea spastisiteetti) hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta CP-pallot ja kiilatyynyt Katso kohta 4.3. HUS/ Lasten ja nuorten sairaalan apuvälinekeskus Painomansetit ja punnukset, painovyöt Katso kohta 4.3. HUS/ Lasten ja nuorten sairaalan apuvälinekeskus Pidätyskyvyn harjoitusvälineet Inkontinenssihälyttimet Luovutetaan lainaan hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta lasten neuvolasta tai Porvoon sairaalan lasten poliklinikalta. Laitteeseen kuuluvan alustan asiakas hankkii itse.

28 Sukupuolielämän apuvälineet TUKILAITTEET JA PROTEESIT Vartalon ja selkärangan tuet Sacroiliacavyöt Luovutetaan lyhytaikaiseen lainaan mm. odottaville äideille SI-ongelmissa hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta Lannerangan tai ristiselän tuet Luovutetaan lyhytaikaiseen lainaan (1kk) hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta. Tukiliivi voidaan hankkia erityisen harkinnan jälkeen pitkäaikaiseen lainaan, jos tukiliivin jatkuva ja jokapäiväinen käyttö päivittäisessä liikkumisessa on välttämätöntä selän vaikean vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi Kaula-, rintarankatuet Luovutetaan lyhytaikaiseen lainaan (1kk) hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta. Luovutetaan pitkäaikaislainaan vain, jos kyseessä vaikea pitkäaikainen sairaus tai vamma esim. reuma, MS, ALS, neliraajahalvaus Yläraajan ortoosit Rannetuet Luovutetaan lyhytaikaiseen lainaan (2 vk) hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta. Luovutetaan pitkäaikaislainaan henkilökohtaiseen käyttöön vain, jos kyseessä vaikea pitkäaikainen sairaus tai vamma, esim. reuma, MS, ALS, neliraajahalvaus Kyynärniveltuet Epicondyliittituet Luovutetaan lyhytaikaiseen lainaan (2 8 vk) hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta.

29 Olkaniveltuet Luovutetaan lainaan hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta, jos kyseessä on vaikea pitkäaikainen sairaus tai vamma esim. reuma, MS, ALS, neliraajahalvaus, hemiplegia Alaraajan ortoosit Tukipohjalliset Tukipohjallisia voi saada hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta vain vaikeasti deformoituneisiin kivuliaisiin jalkateriin tai kun jalkaterissä on selvät röntgenmuutokset esim. reuma sekä diabeetikot riskiluokituksen perusteella ( liite 1 ) Alaraajan pitkät tukisidokset Luovutetaan pitkäaikaislainaan hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta. Porvoon sairaalasta luovutetaan lyhytaikaislainaan mm. säädettävä polviortoosi Alaraajan lyhyet tukisidokset, peroneustuet Luovutetaan lainaan hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta Polven yliojennustuet, Polvituet sivukiskoilla Luovutetaan lainaan hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta Nilkkatuet, ei elastiset Luovutetaan lainaan hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta. Plantaarifaskiitin hoitoon tarkoitettu yölasta luovutetaan lyhytaikaiseen lainaan terveyskeskuksesta.

30 Yläraajaproteesit Nämä tuet ovat toiminnallisia proteeseja Luovutetaan pitkäaikaislainaan hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta maksusitoumuksella. Sähköiset proteesit Luovutetaan pitkäaikaislainaan terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta, proteesit uusitaan terveyskeskuksessa Kosmeettiset, ei-toiminnalliset yläraajaproteesit 0621 Kosmeettiset, ei-toiminnalliset yläraajaproteesit Luovutetaan pitkäaikaislainaan maksusitoumuksella hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta. Proteesit ja proteesin pinta uusitaan terveyskeskuksen maksusitoumuksella Alaraajaproteesit Sääriproteesit Luovutetaan pitkäaikaislainaan maksusitoumuksella hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta. Kylpyproteesi myönnetään vain erityisperustein Reisiproteesi Luovutetaan pitkäaikaislainaan maksusitoumuksella hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta. Kylpyproteesi myönnetään vain erityisperustein Väliaikaisproteesit (ensiproteesi) Luovutetaan pitkäaikaislainaan maksusitoumuksella hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta.

31 Proteesit, lukuun ottamatta raajaproteeseja Peruukit Luovutetaan pitkäaikaislainaan hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta maksusitoumuksella henkilölle, jolla on laaja-alaista hiusten lähtöä johtuen vaikeasta ihosairaudesta tai syövästä. Peruukin kustannuksista korvataan korkeintaan 300 /vuosi Rintaproteesi Rinnan poiston jälkeen asiakas saa ensimmäisen proteesin maksusitoumuksella Porvoon sairaalasta. Potilaan hoitovastuun ollessa terveyskeskuksessa, terveyskeskus vastaa rintaproteesin uusimisesta Silmäproteesi Ensimmäisen silmäproteesin (hankinta silmäklinikka) kustantaa erikoissairaanhoito. Seuraavat silmäproteesit kustantaa terveyskeskus. Aikuisten proteesit korvataan anomuksen perusteella kulumisen perusteella korkeintaan viiden vuoden välein. Lapsille korvataan silmäproteesi tarpeen mukaan, mikäli vaihdon perusteena on lapsen kasvu. Terveyskeskus kustantaa silmäproteesin kiillotuksen lääkinnällisenä kuntoutuksena korkeintaan vuoden välein Ortopediset jalkineet Valmiina saatavat jalkineet Tehdasvalmisteiset jalkineet asiakas hankkii itse Yksilöllisesti valmistetut jalkineet Yksilölliset valmistetut erikoisjalkineet voidaan hankkia lääkinnällisenä kuntoutuksena hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta asiakkaalle, jolle ei sovellu sarjavalmisteinen erityisjalkine muutostöineen ja tukipohjallisineen Jalkineet, valmiina saatavat muunnellut Asiakkaan kengänkorotus korvataan lääkinnällisenä kuntoutuksena hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta, jos pituusero on vähintään 2 cm. Muut jalkineisiin tarvittavat muutostyöt voidaan kustantaa harkinnan mukaan lääkinnällisenä kuntoutuksena hoitovastuun mukaisesti terveyskeskuksesta tai Porvoon sairaalasta.

- ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008

- ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT - ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 - päivitetty 4.4.2012 voimassa toistaiseksi Porvoon sairaanhoitoalueen fysioterapian

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut

Lisätiedot

Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella. PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti)

Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella. PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti) Perusturvalautakunta 94 25.06.2014 Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti) Perusterveydenhuollon järjestämät

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

4. APUVÄLINEPALVELUT ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. 4.1 Apuvälinepalveluiden työn- ja vastuunjako keskussairaalan ja terveyskeskusten välillä

4. APUVÄLINEPALVELUT ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. 4.1 Apuvälinepalveluiden työn- ja vastuunjako keskussairaalan ja terveyskeskusten välillä 4. APUVÄLINEPALVELUT ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 4.1 Apuvälinepalveluiden työn- ja vastuunjako keskussairaalan ja terveyskeskusten välillä Lyhyt- ja pitkäaikaiseen lainaan tarvittavia apuvälineitä lainataan

Lisätiedot

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET PYSYVÄISOHJE 1 (5) VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET Voimassa: 1.11.2012 alkaen toistaiseksi 1. Yleistä asunnonmuutostöistä 2. Vaikeavammainen henkilö

Lisätiedot

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS 1 HUS-ERVA ALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET Helsingin ja Uudenmaansairaanhoitopiiri, Kymenlaakson

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet. Outi Töytäri

Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet. Outi Töytäri Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet Outi Töytäri Viimeiset 10 vuotta: mm Apuvälinepalveluiden laatusuositus (2003) Apuvälinepalveluiden saatavuusselvitykset (viim. 2006) Apuvälineasetus

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

JOHDANTO. Espoossa 8.8 2013. Työryhmän puolesta Tiina Hannikainen

JOHDANTO. Espoossa 8.8 2013. Työryhmän puolesta Tiina Hannikainen JOHDANTO Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen asiantuntijaryhmä on päivittänyt Espoon apuvälinepalvelut -ohjeen. Apuvälinehankintapäätös on terveydenhuollon hoitopäätös ja se perustuu aina yksilölliseen

Lisätiedot

LÄNTISEN UUDENMAAN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT

LÄNTISEN UUDENMAAN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT LÄNTISEN UUDENMAAN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT Ohje lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluprosessin toimintakäytännöistä Raaseporin, Hangon ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET

LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Mustijoen perusturva Lääkinnällinen kuntoutus LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Mustijoen perusturva Mustijoen perusturva Lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä hyväksynyt Laura

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA

APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 30.9.2009 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(10) APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt Sotilasvammalain mukaiset Asunnon muutostyöt sisällysluet telo 1 ESIPUHE 2 ASUNNON MUUTOSTYÖT 3 MITÄ MUUTOSTOITÄ KORVATAAN 4 KORVATTAVAT PERUSKORJAUSTYÖT 5 KUINKA KORVAUSTA HAETAAN? 6 KORVAUSMÄÄRÄT 7 KORVAUSTEN

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 18.6.2014 liite nro SOTAINVALIDIEN JA SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS- JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET

Perusturvalautakunta 18.6.2014 liite nro SOTAINVALIDIEN JA SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS- JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET 1 2 Perusturvalautakunta 18.6.2014 liite nro ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Perusturva SOTAINVALIDIEN JA SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS- JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET 1. Sotainvalidien kuntoutus (Sotilasvammalaki) eli

Lisätiedot

Aluehallintovirasto PÄÄTÖS PU 2966 A. Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 28.11.2012 ESAVI/1 019/05.06.11/2011

Aluehallintovirasto PÄÄTÖS PU 2966 A. Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 28.11.2012 ESAVI/1 019/05.06.11/2011 Aluehallintovirasto PÄÄTÖS PU 2966 A Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 28.11.2012 ESAVI/1 019/05.06.11/2011 Espoon sosiaali- ja terveystoimen toimiala PL 202 02070 ESPOON KAUPUNKI VALVONTA-ASIA

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalveluiden suunnitelma Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalveluiden suunnitelma Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisut 2/2005 Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalveluiden suunnitelma Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä - suositus alueelliseksi käytännöksi Toimittanut Leena Autio

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Miten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi.

Miten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi. ANNA PALAUTETTA! Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry. Postios: Parivaljakontie 6, 00410 Helsinki. Käyntiosoite: Maja, Vellikellonpolku 1, Malminkartano, Helsinki Puhelin: (09) 477 1002, email:

Lisätiedot

Apuvälinepalveluiden linjaukset ja toimintakäytännöt

Apuvälinepalveluiden linjaukset ja toimintakäytännöt Apuvälinepalveluiden linjaukset ja toimintakäytännöt Päivitetty 2011 Sisällysluettelo 2 1 JOHDANTO... 6 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON APUVÄLINEPALVELUJA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA KÄSITTEET... 7 2.1 TERVEYDENHUOLTO...

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Alueelliset apuvälinepalvelut Satakunnassa Toimintakäsikirja

Alueelliset apuvälinepalvelut Satakunnassa Toimintakäsikirja Toimintakäsikirja Versio 3.1 Huhtikuu 2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4 1.1. Yhdenvertaisuuden periaate kuntien apuvälinepalveluissa... 4 1.2. Potilaan oikeudet... 4 1.3. Apuvälinepalvelujen resursointi...

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi VAMMAISPALVELUT Pyhäranta Laitila Uusikaupunki Vehmaa Kustavi Taivassalo VAKKA-SUOMESSA Sisällysluettelo Laki 2 Vammainen henkilö 3 Kunnan erityinen järjestämisvelvollisuus 3 -palvelusuunnitelma ja palvelutarpeen

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

Apuvälineet OSA1 MINNA KONTIO SIRPA PALAMAA TOIM.

Apuvälineet OSA1 MINNA KONTIO SIRPA PALAMAA TOIM. MINNA KONTIO SIRPA PALAMAA TOIM. Apuvälineet OSA1 Apuvälineiden saatavuusperusteet Keski-Uudenmaan alueella, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä, Tuusula ja HUS Hyvinkään sairaanhoitoalueella

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet. Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala

Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet. Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala Kuntien järjestämä sotainvalidien avo- ja laitoshoito Valtiokonttori korvaa kunnille ja kuntayhtymille

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE 1 Johdanto 1.1 Mitä kuntoutus on? 1.1.1 Kuntoutuksen käsite 1.1.2 Kuntoutuksen toimintajärjestelmä 1.2 Työkyky ja toimintakyky 1.3 Kuntoutuksen

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

VALPAS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö

VALPAS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö VALPAS Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö VSSHP, Alueellinen apuvälinekeskus, Alueellinen apuvälinetoiminta 2005, päivitetty 2015 3. versio Esipuhe Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Apuvälinepalvelut käytännössä, tulkintavaraisuudet, ratkaisuehdotukset

Apuvälinepalvelut käytännössä, tulkintavaraisuudet, ratkaisuehdotukset Apuvälinepalvelut käytännössä, tulkintavaraisuudet, ratkaisuehdotukset 10.9.2013 Kaija Jokela Apuvälinekeskuksen johtaja, HUS 10/21/2013 1 Esittäjä lyhyesti Kaija Jokela FT, fysiikka Apuvälinekeskuksen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät. 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät

12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät. 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät 5.2.4 Liikkumisen apuvälineet 12 12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät 12 03 03 Kävelykepit 12 03 06 Kyynärsauvat 12 03 09 Käsivarsituella varustetut sauvat 12 03 12 Kainalosauvat 12 03

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5)

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5) 1(5) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Puoliso Tytär/Poika

Lisätiedot

Muistio sarjahoitomaksusta / asiakasmaksuasetus 11 / marraskuu 2011

Muistio sarjahoitomaksusta / asiakasmaksuasetus 11 / marraskuu 2011 Muistio Liite Suomen Kuntaliiton yleiskirjeeseen 24/80/2011 Sinikka Huhtala 25.11.2011 Muistio sarjahoitomaksusta / asiakasmaksuasetus 11 / marraskuu 2011 Sarjahoidosta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädäntö

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Joensuun Seudun Erilaiset oppijat ry/ OppiApu- hanke Koulukatu 24 B II krs 80100 JOENSUU

Joensuun Seudun Erilaiset oppijat ry/ OppiApu- hanke Koulukatu 24 B II krs 80100 JOENSUU Joensuun Seudun Erilaiset oppijat ry/ OppiApu- hanke Koulukatu 24 B II krs 80100 JOENSUU Joensuun seudun erilaiset oppijat ry:n OppiApu-hankkeesta: Pirjo Mononen & Anne-Maria Saaristo I Oppimisvaikeuden

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi Alueelliset apuvälineiden luovutuskäytännöt Kick off - Kuntoutuskoordinaatio 12.11.2015 Sirpa Palamaa Kuntoutus linjaesimies, kuntoutuskoordinaatioryhmä, sihteeri Ammattitaitoinen,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalvelujen saatavuusperusteet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä. (versio 2.0 päivitetty 1.2.

Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalvelujen saatavuusperusteet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä. (versio 2.0 päivitetty 1.2. Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalvelujen saatavuusperusteet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä (versio 2.0 päivitetty 1.2.2008) Koonnut ja toimittanut Anna-Kaisa Koistinen Kuopion yliopistollinen

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat 7.4.2011 Mirja Reinikka Kela, Oulun toimisto Kela korvaa matkakustannuksia Sairauden, vaikean vamman raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen

Lisätiedot

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä versio 0.9 5 Sisällysluettelo OSA I: APUVÄLINEPALVELUT PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ... 9 1 JOHDANTO... 9 2

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Osoite Ammatti Puhelinnumero Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä asuvat Henkilöiden

Lisätiedot

Muistio sarjahoitomaksusta / asiakasmaksuasetus 11 / joulukuu 2009

Muistio sarjahoitomaksusta / asiakasmaksuasetus 11 / joulukuu 2009 Muistio Liite Suomen Kuntaliiton yleiskirjeeseen 29/80/2009 Sinikka Huhtala 5.10.2009 Muistio sarjahoitomaksusta / asiakasmaksuasetus 11 / joulukuu 2009 Sarjahoidosta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädäntö

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta arviolta

Lisätiedot

Terveyskeskusten johtavat viranhaltijat ja PPSHP yhteistyöseminaari 7.10.2014. potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP

Terveyskeskusten johtavat viranhaltijat ja PPSHP yhteistyöseminaari 7.10.2014. potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP Terveyskeskusten johtavat viranhaltijat ja yhteistyöseminaari 7.10.2014 www.stm.fi } kaikkialla terveydenhuollossa } asuin- tai olinpaikasta riippumatta } lapsen kiireellistä hoitoa ei voi kukaan kieltää

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Kelan korvaamat. terveydenhuoltoon. Kela, Terveysosasto 12.9.2013

Kelan korvaamat. terveydenhuoltoon. Kela, Terveysosasto 12.9.2013 Kelan korvaamat matkat terveydenhuoltoon Kela, Terveysosasto 12.9.2013 Matkakorvausten myöntämisperusteet Matka korvataan sairauden, raskauden, synnytyksen ja Kelan myöntämän kuntoutuksen vuoksi tehdyistä

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten

Lisätiedot

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT KESÄKUU 2006 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 2 HAKEMISTO A sivu Apuvälineet 3 F Fysioterapia 3 H Hoitotarvikkeet 3 K Kotihoidon

Lisätiedot