- ohje alueelliseksi käytännöksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "- ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008"

Transkriptio

1 PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT - ohje alueelliseksi käytännöksi päivitetty voimassa toistaiseksi Porvoon sairaanhoitoalueen fysioterapian ja apuvälinetoiminnan yhtenäistäminen -hanke Porvoon sairaanhoitoalueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ohje alueelliseksi käytännöksi Elokuu 2006 Irja Suhonen, projektityöntekijä, TtM, ft Päivitys. Anita Karlsson, fys oh Loviisa Tiina Salonen, fys oh Sipoo Paula Siltanen, fys oh Porvoon sairaala Merja Skogster, fys oh Porvoo

2 2 TIIVISTELMÄ Porvoon sairaanhoitoalueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut - ohje alueelliseksi käytännöksi Koonnut ja toimittanut Irja Suhonen Itä-Uudenmaan liitto käynnisti vuonna 2003 aluekeskusohjelman, jonka yhdeksi osa-alueeksi päätettiin terveydenhuollon alueellisen yhteistyöstrategian luominen. Yhteistyöstrategian tavoitteena oli käynnistää konkreettista toiminnallista ja taloudellista yhteistyötä alueen terveyskeskusten ja sairaalan välillä. Tämän aluekeskusohjelman yhdeksi osahankkeeksi valittiin Kuntoutus apuvälineet. Osahanketta työstämään nimitettiin työryhmä Porvoon sairaanhoitoalueen terveyskeskusten ja Porvoon sairaalan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinetuottajista. Etelä-Suomen lääninhallitus myönsi Porvoon sairaanhoitoalueen fysioterapian ja apuvälinetoiminnan yhtenäistäminen -hankkeelle valtionavustusta ajalle Hankkeeseen palkattiin projektityöntekijä. Hän laati Porvoon sairaanhoitoalueelle yhteisen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ohjeen yhteistyössä alueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden tuottajien ja niistä päättävien kanssa. Porvoon sairaanhoitoalueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut - ohje alueelliseksi käytännöksi määrittelee lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden saatavuuden sekä työn- ja vastuunjaon alueen terveyskeskusten ja Porvoon sairaalan välillä. Ohjeessa on kuvattu koko apuvälinepalveluprosessi sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Ohjeen ulkopuolelle jäävät erikoissairaanhoidosta saatavat, erikoisasiantuntijuutta vaativat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet. Vammaispalvelulain ja -asetuksen perusteella myönnettävät apuvälineet eivät kuulu tähän ohjeistukseen, vaikka niitä sivutaan saatavuusperusteissa. Kuntien vammaispalvelulain ja -asetuksen perusteella apuvälineiden myöntämisestä vastaavilta henkilöiltä sekä kotihoidon yksikköjen vastaavilta on pyydetty kommentit tästä ohjeesta. Porvoon sairaanhoitoalueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut - ohje alueelliseksi käytännöksi perustana on käytetty Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen kuntaliiton vuonna 2003 julkaisemaa valtakunnallista Apuvälinepalveluiden laatusuositusta. Kaikki Porvoon sairaanhoitoalueen kunnat ja Porvoon sairaala paitsi Sipoo ovat hyväksyneet Porvoon sairaanhoitoalueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ohje alueelliseksi käytännöksi ohjeen. Sipoo hyväksyy ohjeen johtavan lääkärin tekemien tarkennusten jälkeen, jotka on mainittu liitteessä 2. Porvoon sairaanhoitoalueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut - ohje alueelliseksi käytännöksi päivitetään kahden vuoden välein. Avainsanat: Apuvälinepalvelujen tuottajat, apuvälinepalveluprosessi, lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet

3 3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 5 2. YLEISTÄ LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUISTA 6 3. TERVEYDENHUOLLON APUVÄLINEPALVELUJA OHJAAVAT LAIT JA ASETUKSET 7 4. APUVÄLINEPALVELUIDEN PORRASTUS APUVÄLINEPALVELUITA TUOTTAVIEN VÄLILLÄ Terveyskeskus Porvoon sairaala HUS Apuvälinekeskus (Lapset ja nuoret) HUS Apuvälinekeskus (Aikuiset) HUS/ Neurologian klinikka/ Kuntoutuspoliklinikka HUS/ Silmä-korvasairaala, Näönhuollon apuvälineet Kuulonhuollon sekä puhe- ja äänihäiriöiden apuvälineet Sosiaalitoimi Opetustoimi Kansaneläkelaitos Vakuutusyhtiöt Valtiokonttori Työvoimahallinto Työvoima- ja elinkeinokeskus SUOSITUS LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUPROSESSIN TOIMINTAKÄYTÄNNÖISTÄ PORVOON SAIRAANHOITOALUEELLA Apuvälinetarpeen havaitseminen ja palveluihin hakeutuminen Apuvälinetarpeen arviointi Apuvälineen sovitus, kokeilu, valinta ja mahdollisten muutostöiden suunnittelu Apuvälineen hankinta ja luovutus Lyhytaikainen apuvälinelaina Pitkäaikainen apuvälinelaina Henkilökohtainen apuväline Apuvälineen käytön opetus Apuvälineen kuljetus Apuvälineen käytön seuranta Apuvälineiden huolto, korjaus ja puhdistus Luovuttajan vastuu Käyttäjän vastuu Apuvälineiden palautus 20

4 Laitoshoidossa olevien / laitoshoitoon siirtyvien apuvälineet Kotikunnan muutos Apuvälinepäätös ja valitusoikeus Tiedottaminen kuntalaisille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle APUVÄLINEIDEN TIETOJÄRJESTELMÄT JA APUVÄLINEPALVELUPROSESSIN DOKUMENTOINTI PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN APUVÄLINETOIMIPISTEET LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUS SEKÄ VASTUUN- JA TYÖNJAKO PORVOON SAIRAANHOITOALUEELLA Hoito- ja harjoitusvälineet Tukilaitteet ja proteesit Henkilökohtaisen hygienian ja suojan välineet Liikkumisen apuvälineet Kodinhoitovälineet Asuntojen ja muiden tilojen varusteet ja lisälaitteet Kommunikointi- ja havaitsemisvälineet Tuotteiden ja tavaroiden käsittely- ja kuljetusvälineet Ympäristöolosuhteita parantavat välineet, työvälineet ja tietokoneet LÄHTEET 44 LIITE 1 LIITE 2

5 5 1. JOHDANTO Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut Porvoon sairaanhoitoalueella -ohje alueelliseksi käytännöksi on Porvoon sairaalan ja Porvoon sairaanhoitoalueen jäsenkuntien välillä sovitun työn- ja vastuunjaon sekä apuvälineiden saatavuusperusteiden ohje. Erikoissairaanhoidosta myönnettävät ja erikoisasiantuntijuutta vaativat muut kuin Porvoon sairaalasta saatavat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet eivät ole mainittu tässä ohjeessa. Porvoon sairaanhoitoalueeseen kuuluu kuusi kuntaa; Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen ( Mäntsälän perusturva), Porvoo ja Sipoo. Näistä kunnista Lapinjärvi ja Loviisa muodostavat yhteistoiminta-alueen, joka vastaa perusterveydenhuollon palveluista ( Loviisa). Tämän alueellisen ohjeen tavoitteena on ohjata ja kehittää Porvoon sairaanhoitoalueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluja siten, että ne toimivat käyttäjälähtöisesti, oikeaaikaisesti ja yhtäläisin perustein, kuten Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton julkaisemassa apuvälineiden laatusuosituksessa (2003) suositellaan. Tehokas ja ammattitaitoinen apuvälinepalvelu takaa sen, että kuntalainen saa apuvälineen todetun apuvälinetarpeen mukaisesti asuinkunnasta riippumatta. Porvoon sairaala ja sairaanhoitoalueen kunnat ovat sitoutuneet noudattamaan tätä ohjetta; apuvälineitä lainataan tai apuvälineiden hankintaa varten tehdään maksusitoumuksia pääasiassa tämän ohjeen mukaisesti. Ohjeistuksen perustana oleva tieto on kerätty Porvoon sairaalasta ja sairaanhoitoalueen jäsenkuntien lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden tuottajien ja päättäjien yhteisten neuvottelujen ja kirjallisten kyselyjen avulla syksyllä 2005 ja keväällä Apuvälineohjeen pääluokitusta tehtäessä on käytetty pohjana SFS - EN ISO 9999 luokitusta vuodelta 1998 sekä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen kuntaliiton julkaisua Apuvälinepalveluiden laatusuositus/ Oppaita 2003:7. Apuvälinepalvelut ohje päivitetään jatkossa kahden vuoden välein. HUS apuvälinehanke on aloitettu 2009 tavoitteenaan HUS alueen yhtenäiset apuvälinepalvelut.

6 6 2. YLEISTÄ LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUISTA Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta (Terveydenhuoltolaki /1326). Apuvälinepalveluihin kuuluu apuvälinetarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia apuvälineitä ovat lääkinnällisin perustein todetun toimintavajavuuden korjaamiseen tarkoitetut välineet, laitteet tai vastaavat, joita vajaakuntoinen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisissä toiminnoissaan. Apuvälineisiin luetaan myös kuntoutuksessa tarvittavat hoito- ja harjoitusvälineet sekä peruskoulua tai lukiota käyvän vammaisen oppilaan henkilökohtaiset koulussa ja muissa elämän tilanteissa tarvitsemat apuvälineet. Apuväline on väline, laite tai vastaava, joka edistää tai ylläpitää henkilön toimintakykyä ja osallistumista silloin, kun se on vamman, sairauden tai ikääntymisen takia heikentynyt. Apuvälinetarpeen arvioinnin lähtökohtana on potilaan toimintakyky ja kokonaiselämäntilanne sekä niistä nousevat tarpeet. Apuväline hankitaan mahdollistamaan ihmisen toimintaa, ei korvaamaan puutteita. (Salminen 2002, Apuvälinepalvelujen laatusuositus 2003, Apuvälinepalvelunimikkeistö -opas terveydenhuollon käyttöön 2004). Terveydenhuollossa apuvälinepalvelut ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta, joka on kuntien ja niiden muodostamien sairaanhoitopiirien tehtävä. Niiden tulee huolehtia siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve kunnassa tai kuntainliiton alueella edellyttää. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ovat osa saumatonta hoito- ja kuntoutusprosessia. ( Apuvälinepalveluiden laatusuositus 2003).

7 7 3. TERVEYDENHUOLLON APUVÄLINEPALVELUJA OHJAAVAT LAIT JA ASETUKSET Suomen lainsäädäntö takaa, että kansalaisilla on oikeus yhteiskunnan kustantamiin apuvälineisiin. Terveyden- ja sosiaalihuollon lainsäädäntö ohjaa apuvälinepalvelujen järjestämistä perusterveyden- ja sosiaalihuollon sekä erikoissairaanhoidon tasolla. Lähtökohtana apuvälinepalveluiden järjestämiselle on Suomen perustuslaki (731/1999). Kansanterveyslaki (66/1972) velvoittaa kuntaa järjestämään kuntalaisten terveyden- ja sairaanhoidon, johon kuuluvat lääkärin suorittama tutkimus, hänen antamansa tai valvomansa hoito ja lääkinnällinen kuntoutus. Terveydenhuoltolaki /1326 määrittelee kuntoutuksen sisältöä tarkemmin. Kuntoutukseen katsotaan kuuluvaksi neuvonta, kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus, apuvälinehuolto sekä sopeutumisvalmennus ja ohjaustoiminta sekä muut siihen rinnastettavat toiminnat. Erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) ovat vastaavat säännökset lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä. Hoitotakuu eli hoitoon pääsyä koskeva lainsäädäntö alkaen (kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa) määrittelee enimmäisajat, joiden kuluessa on päästävä tutkimuksiin ja hoitoon. Potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta, tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma (potilaslaki). Hoitoon pääsy terveyskeskukseen edellyttää välitöntä yhteydensaantia terveyskeskukseen arkipäivisin virkaaikana. Terveydenhuollon ammattihenkilön hoidon tarpeen arvioinnin tulee tapahtua kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta terveyskeskukseen, ellei asiaa voida selvittää puhelimitse. Lääketieteellisesti perusteltu hoito tulee järjestää kohtuullisessa ajassa, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Erikoissairaanhoidossa arvio hoidon tarpeesta tulee tapahtua viimeistään kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Hoitoon pääsy on järjestettävä ja hoito aloitettava kiireellisyys huomioon ottaen viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Lääkinnällinen kuntoutus on osa kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain tarkoittamaa sairaanhoitoa, joten lääkinnälliseen kuntoutukseen on päästävä laissa todetussa enimmäisajassa. Usein kuntoutus on osa muuta hoitoa tai jatkoa muulle hoidolle. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) säätää lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ja apuvälineet maksuttomiksi niitä tarvitseville.

8 8 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) ja vastaava asetus (759/1987) ohjaavat myös kuntien apuvälinepalveluja. Niiden mukaan kunta on velvollinen korvaamaan vaikeavammaiselle henkilölle asuntoon kiinteästi asennettavien välineiden ja laitteiden hankinnasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Vaikeavammaisena pidetään sellaista henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Muita apuvälinepalveluja ohjaavia lakeja ovat laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992), laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä ja siihen liittyvien lakien muutokset ( /2003) sekä laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994). Lait luettavissa osoitteessa

9 9 4. APUVÄLINEPALVELUIDEN PORRASTUS APUVÄLINEPALVELUJA TUOTTAVIEN VÄLILLÄ Terveydenhuollossa apuvälinepalvelut ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta, joka on kuntien ja niiden muodostamien sairaanhoitopiirien tehtävä. Niiden tulee huolehtia siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve kunnassa tai kuntainliiton alueella edellyttää. Apuvälinepalveluita järjestävät myös muut hallinnon alat kuten sosiaalitoimi, opetustoimi, KELA, vakuutusyhtiöt, valtiokonttori, työvoimahallinto sekä työvoima- ja elinkeinokeskus oman lainsäädäntönsä puitteissa. Näidenkin myöntämien apuvälineiden tarpeen määrittely ja suositus hankittavasta apuvälineestä tehdään pääsääntöisesti terveydenhuollossa. (Salminen 2002). Lisäksi myös kuntoutuslaitokset tuottavat apuvälinepalveluja. Osan palveluista toteuttavat järjestöt, yksityiset palveluntuottajat ja apuvälineyritykset. Apuvälineen tarvitsija voi halutessaan myös itse hankkia toimintakykyään edistäviä välineitä. 4.1 Terveyskeskus Terveyskeskuksen apuvälineyksikkö huolehtii omassa ja yksityisen terveydenhuollon seurannassa olevien potilaiden apuvälinepalveluista ja lisäksi yksityisissä vanhusten asumispalveluyksiköissä asuvien vanhusten apuvälinepalveluista. Sairaalassa tai muussa laitoshoidossa pitkäaikaispäätöksellä olevien potilaiden apuvälinehankinnoista vastaa kyseinen hoitopaikka, ellei kunnassa ole muutoin sovittu. HUS/Porvoon sairaalasta kotiutuvat potilaat saavat apuvälineet tarvittaessa Porvoon sairaalasta, mikäli kunta ei anna apuvälineitä omasta terveyskeskuksesta. Terveyskeskus vastaa asiakkaan apuvälineistä alaraajaleikkausten yhteydessä. Terveyskeskus vastaa myös erityishuollon asiakkaiden apuvälineistä, poikkeuksena sairaalan hoitovastuulla olevat potilaat ja apuvälineet, jotka luovutetaan erikoissairaanhoidosta. 4.2 Porvoon sairaala Porvoon sairaala vastaa hoitovastuullaan olevien potilaiden kaikista kyseiseen sairauteen liittyvistä apuvälinetarpeista. Käytäntö koskee myös tilanteita, joissa potilas on Porvoon

10 10 sairaalan maksamana hoidossa esim. Ortonissa, Reumasäätiön sairaalassa, Folkhälsanissa, Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa (Synapsiassa). Hengitysapuvälineiden tarve arvioidaan erikoissairaanhoidossa; inhalaatiolaitteet (lääkesumuttimet), CPAP-laitteet ja happirikastimet. Pysyvä happihoito aloitetaan aina erikoissairaanhoidossa. Porvoon sairaala vastaa myös hengityshalvausdiagnoosin saaneiden potilaiden kyseiseen sairauteen liittyvistä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä. Ennen hengityshalvausdiagnoosia saadut apuvälineet jäävät tarvittaessa potilaan käyttöön. 4.3 HUS Apuvälinekeskus (Lapset ja nuoret) Apuvälinekeskus vastaa Lasten ja nuorten sairaalan toimintaan liittyvästä apuvälinepalvelusta 18-vuotiaaksi saakka. Asiakkaat ovat Lasten ja nuorten sairaalan hoito/kuntoutusvastuulla tai tulevat HUS-alueelta lääkärin lähetteellä apuvälinekeskukseen. Lasten ja nuorten sairaala vastaa myös Ruskeasuon koulun oppilaiden apuvälinepalveluista. Apuvälinekeskuksen yhteydessä toimii Tietoteekki. Se on tietokoneavusteisen kuntoutuksen keskus, joka vastaa kommunikaatioapuvälineistä. HUS Lasten ja nuorten sairaala, Apuvälinekeskus Mannerheimintie 107 PL HUS Käyntiosoite: Nauvontie 8, 2 krs Helsinki Kanslian puh. (09) HUS Apuvälinekeskus (Aikuiset) Apuvälinekeskus vastaa vaikeavammaisten tarvitsemien vaativan erikoistason apuvälinepalvelujen tuottamisesta HUS-piirin alueella. Apuvälineyksikön järjestämisvastuulle kuuluvat sähkötoimiset liikkumis-, kommunikaatio-, ympäristönhallinta- ja muut erikoisapuvälineet.

11 11 Apuvälineyksikön palveluihin kuuluvat apuvälinetarpeen ja käyttömahdollisuuksien arviointi, apuvälineen sovitus, käytön opetus, luovutus ja seuranta sekä apuvälineen huolto ja korjaus ja apuvälineneuvonta. Yhteydenotot terveyskeskusten tai Porvoon sairaalan lähetteellä. HUS Apuvälinekeskus Mannerheimintie 107 PL HUS Käyntiosoite: Nauvontie 8, 2 krs Helsinki puh. (09) HUS/Neurologian klinikka/kuntoutuspoliklinikka Kuntoutuspoliklinikka on ajanvarauspoliklinikka, jonne potilaat tulevat lääkärin lähetteellä. Kuntoutuspoliklinikka vastaa moniammatillista asiantuntemusta vaativan aivohalvauksen jälkeisen kuntoutuksen ja jatkohoidon järjestämisestä ja tarvittaessa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden mm. ortoosien ja liikkumisen apuvälineiden hankinnasta. Kuntoutuskeskus Paciuksenkatu 21, 5. kerros, Helsinki PL 302, HUS puh. (09) HUS/ Silmä-korvasairaala, näönhuollon apuvälineet Kuntoutuspoliklinikka on ajanvarauspoliklinikka, jonne saavutaan lääkärin lähetteellä. Kuntoutuspoliklinikalla tutkitaan ja kuntoutetaan sairaanhoitopiirin näkövammaisia henkilöitä, joiden paremman silmän näöntarkkuus on alle 0,3 parhaalla mahdollisella lasikorjauksella tai kun henkilö näkökenttien tai muun syyn takia luokitellaan näkövammaiseksi. Kuntoutuspoliklinikan silmälääkäri tapaa ensikäynnillä kaikki uudet asiakkaat ja tarvittaessa kuntoutuspoliklinikalla aikaisemmin käyneet asiakkaat. Uuden asiakkaan toisella käyntikerralla kuntoutuspoliklinikalla arvioidaan hänen apuvälinetarpeensa.

12 12 Kuntoutuspoliklinikan kautta myönnettävät apuvälineet ovat silmälasit lähityöskentelyyn, suodatin- eli absorptiolasit häikäisynestoa varten, piilolasit, heikkonäköisten optiset apuvälineet, atk-apuvälineet, kohotasot ja -pulpetit, pistekirjoituskoneet, ensimmäinen valkoinen keppi, opaskoirat sekä silmäproteesit. Näönhuollon apuvälineiden korvausmenettelystä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tehdään vuosittain oma suosituksensa. Kuntoutuspoliklinikka Silmä-korvasairaala Haartmaninkatu 4 C, Helsinki PL 220, HUS puh. (09) Kuulonhuollon sekä puhe- ja äänihäiriöiden apuvälineet Kuulonhuollon apuvälineitä asiakkaat saavat kuntakohtaisesti eri palveluntuottajilta. Silmä- ja korvasairaalan kuulokeskus jakautuu lasten ja aikuisten kuulokeskukseen. Asiakkaat tulevat kuulokeskukseen tutkimuksiin sekä hoito- ja kuntoutusarvioon lääkärin lähetteellä. Kuulokeskus audiologian poliklinikka Silmä-korvasairaala Haartmaninkatu 4 E, Helsinki PL 220, HUS Ajanvaraus: puh. (09) Muut asiat: puh. (09) Foniatrian poliklinikalle tulevat erilaisista kommunikaatiohäiriöistä kärsivät lapset ja aikuiset lääkärin lähetteellä. Poliklinikan erikoisalaa ovat kommunikaation apuvälineet. Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala Haartmaninkatu 4 E, Helsinki PL 220, HUS puh. (09)

13 Sosiaalitoimi Kuntien sosiaalitoimen vastuulla on vammaispalvelulain 9 :n sekä vammaispalveluasetuksen 12 :n perusteella vammaisen henkilön asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden sekä 17 :n perusteella muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden hankinnasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen. Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voivat olla esimerkiksi kiinteästi asennetut henkilönnostolaitteet ja kuulovammaisille tarkoitetut valolliset ovikellot tai muut hälytyslaitteet. Asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaamiseen oikeutettuna vaikeavammaisena henkilönä pidetään sellaista henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet korvataan kokonaan, mikäli hakija on lain tarkoittamalla tavalla vaikeavammainen, eikä hän ole jatkuvassa laitoshoidon tarpeessa. Muita kuin lääkinnällisen kuntoutuksen välineitä, laitteita ja kojeita voivat olla esimerkiksi auto, matkapuhelin tai mikroaaltouuni. Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien apuvälineiden hankkimisesta maksetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa takia liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Näiden välineiden ja laitteiden hankintahinnasta voidaan korvata puolet, ja tällöin ne jäävät asiakkaan omaisuudeksi. Ne voidaan myös antaa maksutta asiakkaan käyttöön, jolloin omistusoikeus säilyy kunnalla. Asiakkaan omistuksessa olevan välineen huolloista ja korjauksista vastaa asiakas. 4.9 Opetustoimi Perusopetuslain mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät koulussa käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset erityiset apuvälineet, joita tarvitaan liikkumisessa ja päivittäisissä toiminnoissa. Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus esteettömän opiskelun edellyttämiin erityisiin apuvälineisiin. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on järjestää nämä erityiset apuvälineet, joita ovat mm. hissit, kaiteet, luiskat, laskettavat ja nostettavat pesualtaat sekä erilaiset pulpetit, tuolit ja muut vastaavat välineet. Opetusvälineisiin ja oppimateriaaleihin kuuluvat mm. kommunikointia tukevat materiaalit ja välineet. Oppilaan henkilökohtaisesti koulussa tarvitsemat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet tulevat terveydenhuollon kautta ja peruskoulun 7-9 luokilta alkaen tarvittavat vaativat opiskelun apuvälineet Kelan kautta.

14 14 Lisätietoja: Kansaneläkelaitos Kela järjestää vaikeavammaiselle työssä ja opiskelussa sairauden tai vamman vuoksi tarpeelliset apuvälineet. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka ei selviydy työstään tai opiskelustaan ilman suunniteltua apuvälinettä. Kelan korvaamia apuvälineitä ovat esim. tekniset erityislaitteet, kuten lukutelevisio, piste- ja isonäytöt sekä tietokonelaitteistot. Apuvälineitä voidaan myöntää aikaisintaan peruskoulun 7. luokalta alkaen silloin, kun apuväline katsotaan tarpeelliseksi myös myöhemmin työelämään tähtäävässä opiskelussa. Apuvälineet annetaan kuntoutujan käyttöön, mutta ne säilyvät Kelan omistuksessa. Kela vastaa apuvälineiden käytön opettamisesta, huollosta ja seurannasta. Lisätietoja: Vakuutusyhtiöt Vakuutusyhtiöt korvaavat liikenne- ja tapaturmavakuutuslain perusteella toimintakykykuntoutuksena tarpeelliset ja kohtuulliset kulut, joita aiheutuu toiminnan rajoitusten vuoksi tarvittavista apuvälineistä. Apuvälinetarpeen tulee johtua korvattavasta liikennevahingosta, työtapaturmasta tai ammattitaudista. Kustannuksina korvataan apuvälineiden määräämisestä, sovittamisesta, hankkimisesta, käyttöön luovuttamisesta, käyttöön harjaannuttamisesta sekä huollosta tai uusimisesta aiheutuvat kustannukset. Apuvälineillä tarkoitetaan kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön apuvälineiksi katsomia välineitä, sekä sellaisia muita apuvälineitä, joita vahingoittunut tarvitsee vamman aiheuttamien toimintarajoitusten vuoksi. Korvattavia välineitä ovat myös kotona tarvittavat opiskelua helpottavat välineet ja erityiset harrastusvälineet. Vamman edellyttämät apuvälineiden muutostyöt korvataan kokonaisuudessaan. Vapaaehtoisissa vakuutuksissa korvaukset toteutetaan vakuutusehtojen mukaisesti. Apuvälineen tarve arvioidaan pääasiassa kunnallisen terveydenhuollon piirissä. Lisätietoja:

15 Valtiokonttori Valtiokonttori korvaa asevelvollisille ja puolustuslaitoksen työntekijöille tai työvelvollisten palveluksesta aiheutuneen ruumiinvamman tai sairauden johdosta tarpeelliset proteesit ja muut apuvälineet sekä niiden korjaamisen, uusimisen ja käytön opettamisen. Myös opaskoira korvataan harkinnan mukaan sokean käytettäväksi. Vähintään 10 prosentin invalidille korvataan päivittäisten toimintojen apuvälineet, joiden arvonlisäverollinen hinta on enintään 95 euroa ( kävelykepit, kyynärsauvat ja jääpiikit, sukanvetolaitteet, liukuesteet kenkiin, pukeutumisen apuvälineet, tarttumapihdit, yleisavaajat, tölkin avaajat ja oven avaamiseen tarvittavat apuvälineet, koroketyynyt, sängynjalan korotukset, suihkujakkarat, tukitangot, näkövammaisten apuvälineet esim. suurennuslasit ja kellot, kuulovammaisten apuvälineet esim. ovikellon ja puhelimen lisähälyttimet). Korvausta voi saada useampaankin apuvälineeseen. Edellytyksenä on, että invalidi tarvitsee apuvälinettä ja siitä on hänelle hyötyä. Valtiokonttori voi tarvittaessa pyytää asiantuntijan arvion apuvälineiden tarpeellisuudesta. Yli 95 euroa maksava apuväline korvataan vain, jos tarve johtuu korvatusta vammasta tai sairaudesta. Jos tarve ei aiheudu korvatusta vammasta, Valtiokonttori ei korvaa apuvälinettä 95 euroon asti, vaikka invalidi olisi itse halukas maksamaan ylimenevän osuuden. Apuvälineen hankkimisesta aiheutuvat mahdolliset toimituskulut maksetaan korvauksen lisäksi. Jos vähintään 20 % sotainvalidille hankitaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä kotihoidon tukemiseksi ja apuvälineen tarve ei liity korvattuun vammaan ja maksaa yli 95, niin Valtiokonttori maksaa kunnalle korvauksen jälkikäteen niin sanottuna kuntaennakkona. Lisätietoja: Sotilasvamma- ja veteraaniasiat Vahingonkorvauspalvelut Valtiokonttori Sörnäisten rantatie 13 PL 60, VALTIOKONTTORI Puhelin (09) Työvoimahallinto Työvoimahallinto voi korvata vajaakuntoisen henkilön työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea, jos vajaakuntoisen henkilön työhön sijoittuminen tai työssä pysyminen edellyttävät vamman tai sairauden takia erityisjärjestelyjä. Tällä tuella työnantaja voi hankkia

16 16 työkoneita, työtuoleja, erityisvalaisimia ja tietokonelaitteistoja, kehittää työmenetelmiä tai teettää työpaikan muutostöitä, jotka auttavat vajaakuntoisen työntekijän työhön sijoittumista tai tukevat hänen työssä pysymistään. Järjestelytuen enimmäismäärä henkilöä kohden määritellään vuosittain. Lisätietoja: Työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-Keskus) Työvoima- ja elinkeinokeskus maksaa maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden pitkäaikaisesta vammasta tai sairaudesta aiheutuneet kustannukset kunnalle, joka on tehnyt sopimuksen TE-keskuksen kanssa näiden henkilöiden vastaanotosta ja kotouttamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Korvausta maksetaan enintään kymmeneltä vuodelta, paitsi entisen Neuvostoliiton alueelta tulleilta viideltä vuodelta. Pakolaisen tai ulkomaalaisen Suomessa oleskelun perusteista riippuu, mitä kustannuksia korvataan. Muilta osin maahanmuuttajien apuvälinepalveluissa noudatetaan samoja sääntöjä kuin terveyspalveluissa muutoinkin. Akuuttihoito ja siihen liittyvät apuvälineet annetaan kaikille tarvittaessa. Suomen kansalaisuuden saanut ei kuulu kustannusten korvaamisen piiriin. Heidän apuvälinepalvelunsa hoidetaan samoin kuin muidenkin Suomen kansalaisten. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Käyntiosoite Maistraatinportti 2, Helsinki Postiosoite PL 15, Helsinki

17 17 5. SUOSITUS LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUPROSESSIN TOIMINTAKÄYTÄNNÖISTÄ PORVOON SAIRAANHOITOALUEELLA Porvoon sairaanhoitoalueella lääkinnällisen kuntoutuksen liikkumisen- ja päivittäistentoimintojen apuvälineet ovat ensisijaisesti keskitetty fysioterapiaosastojen yhteyteen osana osaston muuta toimintaa. Apuvälinepalvelujen toteutuksesta vastaa tällöin fysioterapian henkilökunta. Sairaanhoitoalueella apuvälinepalveluja antavat myös toimintaterapeutit, kotihoidon henkilökunta, lääkärit ja puheterapeutit. Muiden apuvälineiden kohdalta katso sivu Apuvälinetarpeen havaitseminen ja palveluihin hakeutuminen Apuvälinepalveluprosessin lähtökohtana on vammasta, sairaudesta tai ikääntymisestä johtuva toiminnan haitta, joka rajoittaa ihmisen selviytymistä päivittäisissä toiminnoissaan hänen toimintaympäristössään. Apuvälinetarpeen voi havaita ja aloitteen apuvälinetarpeesta voi tehdä asiakas itse, hänen omaisensa tai muu läheinen henkilö, terapeutti, lääkäri tai muu asiakkaan tilanteen tunteva sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijä. Apuvälinepalveluprosessi voi käynnistyä suoraan yhteydenotolla oman kunnan terveyskeskuksen apuvälinelainaamoon tai kunnan apuvälinevastaavaan. Porvoon sairaala vastaa hoitovastuullaan olevien potilaiden kaikista kyseiseen sairauteen liittyvistä apuvälineistä. 5.2 Apuvälinetarpeen arviointi Alkuvaiheessa on tärkeää tutustua asiakkaan taustatietoihin, kuten sairauden/vamman laatuun, aikaisempiin apuvälineisiin sekä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmiin. Apuvälinetarpeen arvioinnin lähtökohtana on asiakkaan toimintakyky ja elämäntilanne ja näistä nousevat yksilölliset tarpeet. Arvioinnissa otetaan huomioon myös henkilön toimintaympäristö; sen mahdolliset päivittäistä toimintaa haittaavat esteet ja ympäristön soveltuvuus apuvälineen käytölle. Apuvälinetarpeen arvioinnin tekee usein fysioterapeutti/kuntohoitaja/ toimintaterapeutti yhdessä asiakkaan, mahdollisesti häntä hoitavan omaisen, tai muun sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijän kanssa.

18 Apuvälineen sovitus, kokeilu, valinta ja mahdollisten muutostöiden suunnittelu Tavoitteena on löytää asiakkaan tarpeisiin, toimintakykyyn ja toimintaympäristöön soveltuva apuväline. Apuvälineen tarpeen arvio voidaan suorittaa myös asiakkaan toimintaympäristössä. Kokeilun yhteydessä arvioidaan mahdolliset apuvälineen muutostyöntarpeet, jotka johtuvat asiakkaan toimintakyvystä ja yksilöllisistä tarpeista. Kokeilun tuloksena päädytään asiakkaalle soveltuvaan apuvälineratkaisuun. 5.4 Apuvälineen hankinta ja luovutus Päätös apuvälineen hankinnasta tehdään kunkin organisaation toiminta- ja hankintamenettelyn mukaisesti. Päätöksen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinehankinnoista Porvoon sairaanhoitoalueella tekee yleensä johtava lääkäri fysioterapeuttien, kuntohoitajien, toimintaterapeuttien tai lääkäreiden suosituksesta, Porvoon sosiaali- ja terveyskeskuksessa fysioterapian osastonhoitaja. Porvoon sairaanhoitoalueella terveyskeskuksista ja Porvoon sairaalasta luovutetaan apuvälineitä lyhytaikaiseen - ja pitkäaikaiseen lainaan. Lisäksi asiakkaalle voidaan myöntää maksusitoumuksella henkilökohtainen apuväline / apuvälineitä omaksi Lyhytaikainen apuvälinelaina Lyhytaikaisella apuvälinelainalla tarkoitetaan lainaa, jonka kesto korkeintaan 3 kuukautta. Apuvälineen omistusoikeus säilyy luovuttajalla. Laina-aikaa voidaan tarpeen mukaan jatkaa Pitkäaikainen apuvälinelaina Pitkäaikaisella apuvälinelainalla tarkoitetaan lainaa, jolloin laina-ajan päättymistä ei ole etukäteen määritelty. Apuväline palautetaan luovuttajalle käytön päätyttyä. Apuvälineen omistusoikeus säilyy luovuttajalla. Pitkäaikaiseen lainaan luovutettujen apuvälineiden lainauksesta päättää pääasiallisesti fysioterapiayksikön henkilöstö tai apuvälinevastaavaksi nimetty henkilö. Apuvälinepäätöksiä ja hankintoja tehtäessä tavoitteena on ensisijaisesti löytää toimiva apuvälineratkaisu apuvälinevarastossa olevista vaihtoehdoista.

19 Henkilökohtainen apuväline Henkilökohtaisella apuvälineellä tarkoitetaan sellaista apuvälinettä, joka ei palaudu luovuttajalle. Se on joko henkilökohtaisesti valmistettu tai siinä on paljon yksilöllisiä muutostöitä. Palveluntuottaja valmistaa, sovittaa, ohjaa käytön ja luovuttaa apuvälineen ja laskuttaa sitten tilaavaa yksikköä. Kun apuväline hankitaan erikoissairaanhoidosta, apuvälinekustannukset menevät suoraan kuntalaskutukseen. 5.5 Apuvälineen käytön opetus Apuvälineen käytön opetuksella varmistetaan että apuvälineen käyttäjä ja hänen tukiverkostonsa hallitsevat apuvälineen tarkoituksenmukaisen ja turvallisen käytön. Apuvälineen käyttäjälle kerrotaan apuvälineen toimintaan liittyvistä teknisistä ominaisuuksista sekä annetaan ohjeet apuvälineen kunnossapidosta ja huoltomenettelystä. Ohjeet annetaan suullisesti ja kirjallisesti. 5.6 Apuvälineiden kuljetus Terveyskeskuksissa ja Porvoon sairaalassa apuvälineen kuljettamisesta vastaa välineen käyttäjä tai hänen omaisensa. Terveyskeskuksissa ja Porvoon sairaalassa apuvälineyksiköt huolehtivat tarvittaessa suurien apuvälineiden kuten sänkyjen kuljettamisesta. 5.7 Apuvälineiden käytön seuranta Porvoon sairaanhoitoalueella terveyskeskuksissa ja Porvoon sairaalassa apuvälineen luovuttaja seuraa apuvälineen käyttöä. Seurannan tavoitteena on, että käyttäjällä on hänelle soveltuva, toimiva ja hänen käyttötarkoitustaan vastaava apuväline, joka on aktiivisessa käytössä ja teknisesti toimintakunnossa. Seurannan yhteydessä saadaan tietoa myös käyttäjän mahdollisista sairauden tai elämäntilanteen aiheuttamista muutoksista. Tarvittaessa arvioidaan uusi apuvälinetarve ja käynnistetään apuvälineprosessi uudelleen. Seuranta kuuluu kaikille apuvälineen käyttäjän kanssa tekemisissä oleville terveydenhuollon työntekijöille ja lisäksi omaisille, avustajille ja kotipalvelun työntekijöille.

20 Apuvälineiden huolto ja korjaus sekä puhdistus Apuvälineen huolto- ja korjaustoiminnan tavoitteena on, että asiakkaalla on käytössään toimiva ja mahdollisimman turvallinen apuväline. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden huolloista ja korjauksista vastaa apuvälineen luovuttaja ja käyttäjä Luovuttajan vastuu Porvoon sairaanhoitoalueen terveyskeskusten ja Porvoon sairaalan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden huolloista ja korjauksista vastaavat joko apuvälinevastaavat, työhön nimetyt huoltomiehet tai talon-/laitosmiehet. Teknisesti vaativien apuvälineiden korjauksien palvelu ostetaan valtuutetuilta huoltoyksiköiltä. Huolto pyritään järjestämään asiakkaan kannalta joustavasti ja huollon ajaksi asiakkaalle pyritään järjestämään korvaava väline Käyttäjän vastuu Apuvälineen säännöllinen huolto ja puhdistus ovat asiakkaan tai hänen läheisensä vastuulla. Apuvälineen käyttäjän vastuulla on ruuvien kireyden tarkistaminen sekä renkaiden ilmanpaineista, pattereiden vaihtamisesta sekä apuvälineiden puhdistuksesta ja liikkuvien osien rasvauksesta huolehtiminen. 5.9 Apuvälineiden palautus Apuväline palautetaan sen käytyä tarpeettomaksi apuvälineen luovuttaneeseen yksikköön. Apuvälineen lainaaja ei saa luovuttaa apuvälinettä käyttöön toiselle henkilölle Laitoshoidossa olevien / laitoshoitoon siirtyvien apuvälineet Porvoon sairaanhoitoalueella laitokset vastaavat perusvälineistöstä kuten sängyistä ja yhteiskäytössä olevista apuvälineistä. Laitoshoidossa olevien asiakkaiden muista apuvälinepalveluista vastaavat kuntakohtaisten sopimusten mukaan joko laitokset tai terveyskeskusten apuvälineyksiköt. Asiakkaan siirtyessä laitoshoitoon siirtyvät myös hänen mukanaan käytössä olevat yksilöllisesti valitut ja valmistetut apuvälineet, mikäli niistä on hänelle edelleen hyötyä. Muiden apuvälineiden kohdalla noudatetaan kuntakohtaisia sopimuksia.

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS 1 HUS-ERVA ALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET Helsingin ja Uudenmaansairaanhoitopiiri, Kymenlaakson

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt Sotilasvammalain mukaiset Asunnon muutostyöt sisällysluet telo 1 ESIPUHE 2 ASUNNON MUUTOSTYÖT 3 MITÄ MUUTOSTOITÄ KORVATAAN 4 KORVATTAVAT PERUSKORJAUSTYÖT 5 KUINKA KORVAUSTA HAETAAN? 6 KORVAUSMÄÄRÄT 7 KORVAUSTEN

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä

Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 906/06.00.00/2015 200 Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä Osastonhoitaja Tiina Virtanen ja johtava ylilääkäri

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalveluiden suunnitelma Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalveluiden suunnitelma Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisut 2/2005 Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalveluiden suunnitelma Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä - suositus alueelliseksi käytännöksi Toimittanut Leena Autio

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA

APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 30.9.2009 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(10) APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan sotilasvammalakia muutettavaksi siten, että sotainvalidille, jonka sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste

Lisätiedot

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? 11.10.2016 Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Mikä ihmeen palveluseteli? Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 Suomen Kuntaliitto APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 R = Rehabilitation A = Apuvälinepalvelut RA1 ARVIOINTI JA SUUNNITTELU ASIAKKAAN APUVÄLINEPALVELUISSA Arviointi ja suunnittelu ovat perusta asiakkaan

Lisätiedot

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT KESÄKUU 2006 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 2 HAKEMISTO A sivu Apuvälineet 3 F Fysioterapia 3 H Hoitotarvikkeet 3 K Kotihoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalvelujen saatavuusperusteet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä. (versio 2.0 päivitetty 1.2.

Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalvelujen saatavuusperusteet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä. (versio 2.0 päivitetty 1.2. Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalvelujen saatavuusperusteet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä (versio 2.0 päivitetty 1.2.2008) Koonnut ja toimittanut Anna-Kaisa Koistinen Kuopion yliopistollinen

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 27.9.2016 Taltionumero 4075 Diaarinumero 1045/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus ja hallintoriita-asia A Päätös, jota valitus koskee

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Puhelinnumero Etunimet Sähköpostiosoite Osoite Ammatti Henkilötunnus Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 16.9.2014 Taltionumero 2747 Diaarinumero 1114/3/13 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Kelan korvaamat. terveydenhuoltoon. Kela, Terveysosasto 12.9.2013

Kelan korvaamat. terveydenhuoltoon. Kela, Terveysosasto 12.9.2013 Kelan korvaamat matkat terveydenhuoltoon Kela, Terveysosasto 12.9.2013 Matkakorvausten myöntämisperusteet Matka korvataan sairauden, raskauden, synnytyksen ja Kelan myöntämän kuntoutuksen vuoksi tehdyistä

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä versio 0.9 5 Sisällysluettelo OSA I: APUVÄLINEPALVELUT PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ... 9 1 JOHDANTO... 9 2

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUJEN ALUEELLINEN JÄRJESTÄMINEN JA APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET LAPIN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ

APUVÄLINEPALVELUJEN ALUEELLINEN JÄRJESTÄMINEN JA APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET LAPIN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ APUVÄLINEPALVELUJEN ALUEELLINEN JÄRJESTÄMINEN JA APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET LAPIN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 7 APUVÄLINEPALVELUJEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT LAPIN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ...

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Apuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Apuvälineiden luovutusperusteet

Apuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Apuvälineiden luovutusperusteet Apuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä Apuvälineiden luovutusperusteet Apuvälinekeskuksen johtokunta 17.2.2016 Sisällys OSA I: APUVÄLINEPALVELU KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ... 1 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS

ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS Vanhus- ja vammaispalvelut ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS Saapunut..20 Nimi Osoite Henkilötunnus Postinumero- ja toimipaikka Puhelin ja sähköposti Kotikunta Ammatti (myös entinen) Siviilisääty Naimaton Avio-

Lisätiedot

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut:

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut: Saapunut: Palvelua tarvitsevan henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite, katu, paikkakunta, postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhesuhteet naimaton naimisissa avoliitossa eronnut

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet Riitta Pylvänen 29.9.2016 Alustavan sisältökuvauksen taustaa Sitra on julkaissut Kokeilun ehdot ja periaatteet keskustelupaperina, ja sitä varten on luotu

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 1 (6) VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN Perusturvatoimi Vammaispalvelu Kalevankatu 4 08100 Lohja saapunut: 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa?

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Terveydenhuollon ATK-päivät 15.-16.5.2012 KanTa-palveluihin liittyvää keskeistä lainsäädäntöä Laki sähköisestä lääkemääräyksestä

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN LUONNOS 4.12.104 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON SAIRAALA-, KUNTOUTUS- JA HOIVAPALVELUT -OSASTON FYSIATRIAN POLIKLINIKKATOI- MINNAN LUOVUTUKSESTA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRILLE

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1. Ikäihmisten lautakunta

Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1. Ikäihmisten lautakunta REKISTERISELOSTE JA ASIAKKAAN INFORMOINTI Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1 Päivitetty: 19.1.2015 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA. 1/5 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto: Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi: N LAATIJAT: ASUMINEN,

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisten maksujen tarkistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisten maksujen tarkistaminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 1138/02.05.00/2013 402 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisten maksujen tarkistaminen 1.1.2017 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Apuvälinepalveluprosessin ulottuvuudet ja palveluiden järjestäminen

Apuvälinepalveluprosessin ulottuvuudet ja palveluiden järjestäminen Apuvälinepalveluprosessin ulottuvuudet ja palveluiden järjestäminen Marja-Leena Viinamäki Apuvälinealanasiantuntija Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 10.11.2011 Marja-Leena Viinamäki 1 Tein kehittämistyön

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus 25.8.2016 Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Sisältö 1. Yleistä hoito-oikeuksista Suomessa 2. Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja hoitooikeus

Lisätiedot

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 5.10.2016 Sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluita Suomessa Miten hoito-oikeus

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2011 1 134 LAUSUNTO KIRJEESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MAKSUKATOSTA Terke 2011-284 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti antaa kirjeestä kaupunginhallitukselle

Lisätiedot