TEPA-PROJEKTIN TÄYDENTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA ( )

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEPA-PROJEKTIN TÄYDENTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2016 (30.9.2014)"

Transkriptio

1 TEPA-PROJEKTIN TÄYDENTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA ( ) Projektipäällikkö Anne Aholainen TEPA-projekti

2 PÄIVITETTY PÄIVITTÄJÄ MITÄ MUUTETTU HYVÄKSYTTY KESÄN 2012 Anne Aholainen, AIKANA projektipäällikkö ALKU KEVÄT 2013 Anne Aholainen projektipäällikkö Projektisuunnitelman ja tapaamisten pohjaltamuotoiltu toiminta ja työsuunnitelma, johtoryhmän kokouksessa päätetty pilottiprosessin aikaistamisesta Prosesseja on muutettu syksyn 2012 aikana vastaamaan käynnistynyttä toimintaa. Liitteet on muutettu vuotta vuosia kuvaamaan Johtoryhmä, johtoryhmän muistiossa esitetyt muutokset kirjattu Johtoryhmä hyväksynyt Anne Aholainen Viestintäsuunnitelma Hyväksytty tepa-tiimissa mennessä Anne Aholainen Koko teksti käyty läpi Täydennetty TEPA tiimeissä 29.8 ja Anne Aholainen TEPA-tiimin lisäykset ja RAYhakemuksen kanssa yhteneväisyys SYKSY 2014 Anne Aholainen TEPA-tiimissä tulleet muutokset Johtoryhmän kommentit Hyväksytty Joryssä Johtoryhmä hyväksynyt

3 Sisällysluettelo 1. PROJEKTIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT 2 2. PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINTASUUNNITELMA Projektin tavoitteet 3 TEPA-projektin toiminnalliset tavoitteet: Projektin tavoitteita kohti vievät prosessit Ydinprosessit Konsultoiva terveydenhuollon ammattilainen pilottiprosessi Verkostokehittämisen prosessi Perehdyttämisprosessi Tukiprosessit Projektinhallinnan prosessi Viestintä ja tiedotus Henkilöstö Arviointi 20 LIITE 1: TOIMINTASUUNNITELMA SYKSY 2014 ja KEVÄT LIITE 2: MIKKELIN PILOTTISUUNNITELMA VUODELLE LIITE 3: TYÖ-JA TOIMINTASUUNNITELMA PROJEKTISSA 29 LIITE 4: TEPA- projektin riskienhallintasuunnitelma LIITE 5: VIESTINTÄSUUNNITELMA 39 1

4 1. Projektin tausta ja lähtökohdat Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut (TEPA) projekti on Savon vammaisasuntosäätiön hallinnoima ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti. Projekti on alkanut keväällä 2012 ja jatkaa vuoden 2016 loppuun. Pilottialueena toimii välillä Mikkelin seutu ja Ylä-Savo. Projektin tarkoituksena on edistää kehitysvammaisten henkilöiden perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta omissa lähiyhteisöissään ja kotipaikkakunnillaan. Tarve projektille pohjautuu kehitysvammapalvelujen rakennemuutokseen, jossa tavoitteena on laitospaikkojen vähentäminen ja asumisen painopisteen siirtäminen omaan kotiin ja asumista tukeviin avopalveluihin. Tämä on ollut tavoitteena jo pitkään, mutta kehitys on kiihtynyt vasta viime vuosina (Sillanpää 2012; Niemelä & Brandt 2008). Projekti kumpuaa siitä huolesta, että perusterveydenhuollon palvelut eivät ole kehittyneet muutoksen mukana ja kehitysvammaisten henkilöiden tarpeita eivät näin tule huomioiduksi lähipalveluissa. Tällä hetkellä merkittävä kehityksen suuntaaja on julkaistu Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta. Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan ei enää asu laitoksessa. Muut keskeiset periaatteet ovat tietoisuuden lisääminen vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksista, vammaisten henkilöiden oikeuksien ja itsemääräämisen kunnioittaminen, palvelujen ja lähiyhteisöjen kehittäminen, organisaatioiden toimintakulttuurin kehittäminen, laadunvalvonta ja seuranta sekä hallinnonalojen välinen yhteistyö. Terveyspalvelut tulevat esille toimenpidekohdassa 3, jossa lähdetään vammaisten ihmisten oikeuksista kaikkiin yleispalveluihin muiden kuntalaisten tavoin. Seuraavassa kappaleessa projektin toteutus on esitetty tavoitteita kohti etenevinä prosesseina. Kappaleessa on kuvattu prosessien tarkoitus, tavoite sekä odotetut tulokset ja vaikutukset. Väliraportissa (huhtikuu 2013) on kuvattu prosessien alkuvaiheen etenemistä. Näiden huomioiden pohjalta projektia suunnitellaan eteenpäin. Liitteistä löytyvät dokumentit ovat: - Työsuunnitelma projektin etenemiselle syksystä Pilottisuunnitelma konsultoivan sairaanhoitajan työmallin juurruttamiseksi Riskienhallintasuunnitelma vuosille Viestintäsuunnitelma Projektin muita, suunnittelun kannalta oleellisia dokumentteja (http://www.savas.fi/tepa/), ovat: - Projektin alkuperäinen suunnitelma sekä aiemmat toimintasuunnitelmat - Väliraportti 2014, jossa on kuvattu vuoden 2013 toiminta. - Arviointisuunnitelma (päivitetty ) - Palvelupolkukartoitus (julkaistu ) - Palveluverkkokartoitukset Ylä-Savossa (sote) ja Mikkeli (mielenterveys) 2

5 2. Projektin tavoitteet ja toimintasuunnitelma 2.1. Projektin tavoitteet TEPA-projektissa kehitetään ja edistetään kehitysvammaisen asemaa terveydenhuollon käyttäjänä. Ihannetilanteessa kehitysvammaisella henkilöllä on yhdenvertaiset ja tasavertaiset mahdollisuudet terveydenhuollon palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen. TEPAssa tehdään työtä, jotta olisimme matkalla kohti seuraavaa: TEPA-VISIO 2016: Mikkelin seudulla ja Ylä-Savossa on toimivat ja selkeät terveydenhuollon palvelupolut kehitysvammaiselle ihmiselle. Kehitysvammainen henkilö kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi sekä yksilöllisesti huomioiduksi omissa terveydenhuollon tilanteissa. Tämä mahdollistuu linkkityöntekijän, verkostotyön ja yhdessä sovittujen toimintatapojen avulla. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten, kehitysvammaisten henkilöiden kanssa työskentelevien sekä kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä yhteistyö on hyvää ja toimivaa. Kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon lähipalvelujen tarpeisiin kyetään vastaamaan uusien toimintatapojen avulla. TEPA-projektin toiminnalliset tavoitteet: TEPA-projektin arvot: Kokeillaan konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen toimintamallia Saada aikaan toimivia, asiakaslähtöisiä ja poikkihallinnollisia kehitysvammaisten henkilöiden avoterveydenhuollon palvelumalleja. Perehdytetään kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä kohtaamaan kehitysvammaisia kuntalaisia. Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla huomioon otetuksi, kuulluksi ja ymmärretyksi omana itsenään. Jokaisella ihmisellä on oikeus saada tukea ollakseen osallinen terveyden ja hyvinvoinnin lähipalveluista. Kumppanuus perustuu yhdessä sovittuihin käytäntöihin, luottamukseen ja vastavuoroisuuteen. Kehittämistyö perustuu hyviin käytäntöihin ja arvioituun tietoon. 3

6 2.2. Projektin tavoitteita kohti vievät prosessit PROJEKTINHALLINTA TIEDOTUS JA ARVIOINTI HENKILÖSTÖ -3. Toiminta- ja VIESTINTÄ Arviointisuunnitelma ja 4. työsuunnitelma Koulutus 5. Ulkoinen viestintä - RAY-raportointi toteutus Työsuhde -6. Budjetti Sisäinen viestintä 7. Ulkoinen arviointi Työnohjaus Pilotoidaan 10. konsultoivan PILOTTIPROSESSI Konsultoivan sairaanhoitajan ja terveydenhuollon 11. ammattilaisen palvelukoordinaattorin työtapa toimintamallia Asiakaslähtöinen ja yhteistyötä 15. edistävä kehitysvammaisen Saada aikaan toimivia, asiakaslähtöisiä 16. henkilön palvelupolku -kuvaus ja poikkihallinnollisia 17. VERKOSTOKEHITTÄMISENPROSESSI kehitysvammaisten henkilöiden 18. avoterveydenhuollon palvelumalleja Dokumentit: palvelupolkukartoitus, palveluverkkokuvaukset Kommunikaatiopassi Asennevaikuttaminen ja keskustelu kehitysvammaisen tarpeista ja asemasta Perehdytetään kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä kohtaamaan kehitysvammaisia kuntalaisia PEREHDYTTÄMISPROSESSI Työvälineitä terveydenhuollon kommunikaatioon opas ja mobiiliversip sekä koulutus Asumisen terveydenhuollon työkalupakki Koulutusmateriaalien kokoaminen oppilaitoksille 4

7 2.3. Ydinprosessit Ydinprosessit muotoutuvat projektin toiminnallisista tavoitteista ja odotetuista vaikutuksista. Tässä käydään läpi lyhyesti kunkin prosessin tämän hetkinen tilanne sekä prosessien vaiheittainen jatkuminen. Prosessin eri vaiheissa odotetaan vaikutuksia, jotka tarvitaan seuraavaan vaiheeseen pääsemiseksi ja lopulta tavoitteeseen pääsemiseksi Konsultoiva terveydenhuollon ammattilainen pilottiprosessi Prosessin kuvaus Pilottiprosessin tavoitteena on pilotoida konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen tehtävää ja moniammatillista työryhmä työskentelyä kahdella pilottipaikkakunnalla. Prosessin vaiheet ovat: Pilotoinnin esityöt - rekrytointi - aloitusmallin hahmottelu/ aineiston kerääminen - perehdytyssuunnitelma Pilotoinnin valmistelu - perehtyminen - aloitusmallin ja työtehtävien kartoitus - tärkeiden yhteistyötahojen kartoittaminen - hyväksyntä toiminnalle aktiivisella tiedottamisella Pilotointi - Asiakastyön aloittaminen, arviointi ja kehittäminen - moniammatillisen työryhmätyöskentelyn kokeileminen - Tiedottaminen työstä ja työn tuloksista Pilotoinnin kuvaaminen - Asiakkuuksista huolehtiminen - työmallin ja siihen liittyvien verkostojen kuvaus - juurtuminen ja leviäminen Pilotin esikuvana toimii Etevan Kaste-hankkeessa kehittämä konsultoivan sairaanhoitajan työtapa. Eteva-kuntayhtymässä konsultoivan sairaanhoitajan työtehtäviin on kuulunut terveyskartoituskäytännöt, verkostoituminen ja yhteistyö, kontaktiväylänä toimiminen, ohjaaminen ja neuvonta, hoidontarpeen selvittäminen, ja tarvittaessa jatkohoidon suunnittelu. Mikkelin Seutusoten alueella on lähdetty kokeilemaan konsultoivan sairaanhoitajan työtä ja Ylä- Savon SOTEn alueella palvelukoordinaattorin/sosionomi työtapaa. Työtapaan kuuluu palveluohjauksellinen ote, jolla tarkoitetaan asiakkaan kanssa tehtävää ohjauksellista työtä sekä asiakkaan palvelujen ja tukimuotojen koordinointia ja yhteensovittamista. Palveluohjauksen ja suunnittelun lähtökohtina on yksilökeskeinen suunnittelu, jonka tavoitteena on parantaa henkilön elämänlaatua ja voimaantumista omassa elämässään, saada henkilön oma ääni ja mielipiteet kuuluviin. Tuloksena on kuvaus Konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen (konsultoivan sairaanhoitajan/palvelukoordinaattorin) tehtävästä sekä kuvaus tehtävästä osana palvelupolkua. 5

8 Tavoitteena on myös moniammatillisen työskentelyn ja sote-ammattilaisten välisen yhteistyön kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnalla. Konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen tehtävä on toimia ammattilaisten kokoajana asiakkaan tarpeiden mukaan ja koota yhtenäinen palvelupolku. Tuloksena on kuvaus asiakaslähtöisestä ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä edistävästä kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolusta Linkkityöntekijä on ihmisten yhteen saattaja, ei portinvartija tai erottava tekijä. Pilottiprosessin vaikutuksia ovat kehitysvammaisilla henkilöillä, sekä heidän läheisillään, on taho, joka neuvoo, opastaa ja tarvittaessa koordinoi terveydenhuollon palveluja asiakkaan tarpeista käsin. asiakkaiden, läheisten, kehitysvammahuollon työntekijöiden ja sote-ammattilaisten yhteistyö sujuvoituu, ja moniammatillinen yhteistyö tiivistyy. Linkkityöntekijä toimii erityisesti kehitysvammapalveluiden ja terveydenhuollon palvelujen vuorovaikutuksen lisääjänä. yhteistyön lisääntymisen sekä tukihenkilöajattelun myötä kehitysvammaosaamista liikkuu perusterveydenhuoltoon sekä perustason erikoissairaanhoitoon palvelupolun varrelle. Prosessin tilanne Mikkelissä konsultoivan sairaanhoitajan pilotti keskeytyi keväällä 2014 työntekijän siirryttyä toisiin tehtäviin. Asiakkaita konsultoivalla sairaanhoitajalla ehti olla 17. Tämä kokeilun lopputulos on koottu Väliraporttiin Projektissa haluttiin ottaa aikalisä ja kartoittaa yhteistyökumppaneiden näkemyksiä siitä, miten konsultoivan sairaanhoitajan työmallia jatketaan. Loppuresurssi halutaan käyttää sellaiseen yhteistyöhön, jossa on mahdollisuus pysyviin lopputuloksiin. Mahdollisuus tällaiseen vaikuttavaan työhön tuli, kun Mikkelin Seutusote päätti lähteä rakentamaan uutta palveluohjausyksikköä. Yksikkö kokoaa yhteen kotihoidon, vammaispalvelut sekä mielenterveys- ja päihdetyön. Uuden palveluohjausyksikön muokatessa työntekijöiden työnkuvaa ja rakenteita, on TEPA-projektin mahdollista jatkaa konsultoivan sairaanhoitajan kehittämistyötä uudesta näkökulmasta. Muuttuva lainsäädäntö auttaa tässä vaiheessa TEPAprojektia olemaan muutoksessa mukana. Konsultoivan sairaanhoitajan asiakastyö on konsultoivaa, asiakkaita ja lähiverkostoa terveydenhuollon asioissa ohjaavaa, neuvovaa ja tukevaa. Pilotin lyhyen ajan vuoksi konsultoivan sairaanhoitajan työ suuntautuu Mikkelin kaupungin alueen palvelukoteihin (Savon vammaisasuntosäätiön, Vaalijalan sekä kunnan omaksi toiminnaksi siirtyvän ryhmäkodin tuottamiin asumispalveluihin) ja niissä asuviin vaikeammin vammaisiin henkilöihin. Yhteistyö palveluohjausyksikkön kanssa antaa näköalan myös itsenäisesti ja synnyinkodeissa asuvien 6

9 henkilöiden terveydenhuollon tarpeisiin. Tavoitteena on, että syntyy asiakaslähtöinen ja moniammatillinen toimintamalli kehitysvammaisille henkilöille terveydenhuollon lähipalveluihin. Malliin sisältyy luonteva yhteys erityishuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluihin. Työn kuvaan kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten perehdyttäminen kehitysvammaisten ihmisten kohtaamiseen. Konsultoiva sairaanhoitaja ei tee tehtäviä, jotka lakisääteisesti kuuluu julkiselle terveydenhuollolle, kotisairaanhoidolle tai muulle taholle. Tämä on selvitetty myös Mikkelin Seutusoten johtaville esimiehille sekä palveluohjausyksikköä koordinoiville henkilöille. Lähdemme yksituumaisesti kehittämään kehitysvammaisten henkilöiden asemaa lähipalveluissa. Syksyn 2014 aikana tehdään työntekijän rekrytointi sekä tiedotetaan toiminnan alkamisesta alueen kehitysvammaisia henkilöitä sekä lähiverkostoa. Tarkoituksena on, että vuosi 2015 on tehokas juurruttamisvuosi, jonka aikana arvioidaan tavoitteiden toteutumista ja kustannusvaikuttavuutta. Ylä-Savossa palvelukoordinaattorin asiakastyö on käynnistynyt vuoden 2014 aikana 5 asiakkuudella. Lähtömalli on kuvattu Mikkelin kokemusten pohjalta (Väliraportti 2014). Tiedotusta asiakastyöstä jatketaan Ylä-Savon Soten alueella kehitysvammaisten palvelukoteihin, vammaispalveluihin sekä päivätoimintaan. Uutena yhteistyökumppanina asiakastyössä aloittaa työtoimintaa tarjoava Toimi-säätiö. Palvelukoordinaattorin työtapa siirretään soten rakenteisiin joko kokonaisena tai hyvinä käytöntöinä. Nämä kuvataan vuoden 2015 aikana ja aloitetaan keskustelut työn jatkamisesta. Prosessin tulevat vaiheet, tavoitteet ja odotetut vaikutukset VAIHE JA TOTEUTUS AIKATAULU MITÄ OLEMME TEKEMÄSSÄ? MISTÄ TIEDÄMME, ETTÄ OLEMME TEHNEET TÄMÄN? (tuotokset, tulokset, tehokkuus, pysyvyys) MIKSI TÄMÄ VAIHE TOTEUTETAAN? (toiminnon vaikutukset, joiden avulla prosessissa päästään eteenpäin) PILOTOINNIN ESITYÖT JA VALMISTA- MINEN Työstetään toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma , pilottisuunnitelmat Toimintasuunnitelma orientoi ja realisoi toimintaa MIKKELI 9/ /2014 Tehdään aloitusmalli toiminnasta, jota lähdetään toteuttamaan Kartoitetaan yhteistyökumppanit sekä käydään läpi avaintoimijat Prosessikaavio Sopimukset ja yhteydenotot yhteistyökumppaneihn ja avaintoimijoihin Perehtymisen helpottumiseksi 2015 avainhenkilötapaamisia 10 kpl, yhteistyötapaamisia 15 kpl Sitoutuminen toimintaan ja tiedon lisääminen tulevasta 7

10 MIKKELI 1-2/2015 Tehdään rekrytointi Pätevä henkilö on valittu Saadaan hyvä ja kokenut työntekijä Verkostojen kokoaminen ja tiedottaminen toiminnasta Väliraporttiin 2015 kooste aloitustilanteesta Toiminnan saaminen nopeasti käyntiin ja palveluihin tutustuminen PILOTOINNIN KÄYNNISTÄ- MINEN JA PILOTOINTI Mikkeli 1/ /2015 Hyväksyntä toiminnalle Infotapahtumat, Materiaalin levittäminen toiminnasta Yhteydenottojen lisääntyminen Tapahtumia vuonna 2015: vähintään 10 kpl Hyvän tiedostuksen ansiosta ympäristössä tiedetään, mistä on kyse ja herätetään mielenkiintoa toimintaa kohtaan, saavutetaan hyväksyntä, yhteydenotot lisääntyvät. Ylä-Savo 9/ /2015 Asiakastyön eri vaiheiden kehittäminen: Aloitusvaihe Mitä vaaditaan hyvän asiakkuuden käynnistämiseksi? Keskivaihe Suunnitelma asiakkuudelle ja sen toteuttaminen Lopetus Miten asiakkuus lopetetaan? Miten asiakkuutta arvioidaan? - Yksittäisten asiakkuuksien dokumentointi DomaCareen - Asiakastyön kuvaaminen ja kehittäminen tapausten pohjalta, dokumentointi arviointipisteissä (1/2014; 1/2015; 1/2016) - ohjausryhmän ja sidosryhmien arviointi 2015 asiakasmäärät: Mikkeli 30 kpl, Ylä-Savon Sote 15 kpl Linkkityöntekijän toiminta: - selkeyttää asiakkaalle ja läheiselle terveydenhuoltoa - helpottaa ymmärretyksi tulemista palveluissa - ammattilaiset kokevat linkkityöntekijän olemassa olon omaa työtään helpottavana - kehitysvammaisen henkilön kohtaaminen helpottuu ja on mielekkäämpää Moniammatillisuuden toteuttaminen - Missä tilanteissa? - Miten kootaan? Miten asiakaslähtöisyys varmistetaan? Asiakastyön kuvaukseen liittyy moniammatillisen työn paikat Yhteistyö lisääntyy ammattilaisten keskuudessa, moniammatillinen ajattelutapa murtaa sosiaali- ja terveystoimen raja-aitoja Tiedottaminen toiminnasta 2015 tiedotustapahtumia 5 kpl Tiedotustapaamisten Tapaamisten määrä ja Tiedetään, mistä on kyse 8

11 jatkaminen osallistujat Toiminta hyväksytään Pienet jutut toiminnasta ammatti- ja paikallislehtiin Julkaistut lehtijutut Yhteydenotot lisääntyvät PILOTOINNIN KUVAAMINEN Pilotoitavan työmallin tehtävän kuvaus ja arviointi MIKKELI 11-12/2015 YLÄ-SAVO 11/2015-1/ tehtävän kuvaus - asiakastyön osalta kehitetyn toimintamallin kuvaus Linkkityöntekijän malli paikkakunnilla, toimintamallin kuvaus levitettävä versio Arviointitietoa: vaikutus palvelupolulla Asiakas ja työntekijävaikutukset osoitetaan toteutuneiksi Kehittämistyön kuvaaminen Arviointimateriaali auttaa toiminnan juurruttamisessa MOLEMMAT PAIKKA- KUNNAT 2016 Juurtuminen ja leviäminen Pätevä arviointitieto Tiedotus ja osaamista varmistavaa perehdytystä toimintaa jatkaville. Tuloksista viestiminen verkostoille sekä ulkopuolelle Tiedotus ja tuloksia varmistava koulutus paikkakunnilla, Selkeät tiedotusmateriaalit olemassa arvioinnin ja työn kuvausten pohjalta Artikkelit ja tapahtumat Pilottipaikkakunnilla toimii linkkityöntekijät jatkossa Mukana olleet työntekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa ottavat työtapoja käyttöön Mukana olleissa organisaatioissa rakenteet muuttuvat palvelupolulle myönteiseksi. Tehdystä työstä kiinnostutaan Verkostokehittämisen prosessi Verkostokehittämisen prosessin tavoitteena on saada aikaan toimivia, asiakaslähtöisiä ja poikkihallinnollisia avoterveydenhuollon palvelumalleja. Tarkoituksena on kerätä yhteen toimijoita sosiaalihuollosta, terveydenhuollosta, sekä kehitysvammapalveluista pohtimaan palvelupolkuihin liittyviä haasteita ja ratkaisuja niihin. Prosessin vaiheet ovat seuraavat 9

12 Verkostojen kartoittaminen Avainhenkilötapaamiset, sidosryhmien tapaamiset ja olemassa olevien verkostojen kartoitus pilottipaikkakunnilla ja valtakunnallisesti. Palveluverkoston kuvaaminen osana palvelupolkukartoitusta. Kehittämisteemojen tarkentuminen palvelupolkukartoituksen ja tapaamisten myötä. Ammattilaisten osaamisen ja tarpeiden kartoittaminen Palvelupolkujen kehittäminen Kehittämisteemojen ympärille syntyvillä työryhmillä on tavoite ja toimintasuunnitelma Työryhmissä toimivia ihmisiä - perehdytetään kehittämisteemoihin - osallistetaan kehittämistyöhön - rohkaistaan kokeilemaan uusia toimintatapoja ja välineitä - juurruttamaan hyviksi koettuja tapoja työyhteisöihin Työryhmät kokeilevat ja arvioivat uusia toimintatapoja. Verkostotyön kuvaaminen Verkostojen tuottamat uudet tavat ja mallit kuvataan osina palvelupolkuja. Valmistuu oppaita ja ohjeistuksia palvelupolun sujuvoittamiseen Uudet toimintatavat juurrutetaan Osaamista varmistetaan Prosessin lopputuotteena syntyvät kuvaukset sellaisista toimintamalleista ja työtavoista, jotka helpottavat kehitysvammaisten ihmisten terveydenhuollon saamista ja saatavuutta. Tulokset kuvataan osana palveluverkkoa sekä erilaisina oppaina toisaalta kehitysvammaisille henkilöille, heidän kanssaan työskenteleville ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Prosessin tavoitteena on lisätä kehitysvamma-, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden tuntemusta toisistaan ja toistensa rooleista. Tarkoitus on lisätä käytännön yhteistyötä: yhteiset pelisäännöt tukevat konsultointia ja yhteistyötä. Yhteistyön kannalta tärkeää on lisätä luottamusta ja yhteistä ymmärrystä kehitysvammaisten ihmisten terveydenhuollon päämääristä. Prosessin tilanne Työvälineeksi on otettu kehitysvammaisten terveydenhuollon palveluverkon kuvaaminen pilottialueilla. Projektin alkuvaiheessa syntyi kuva siitä, että kehitysvammaisten henkilöiden ongelmat terveydenhuollossa eivät näy eri toimijoille eivätkä he tunne toistensa roolia kehitysvammaisten henkilöiden palvelupolulla. Palvelupolkukartoituksessa toimijoiden erillisyys näkyy hämmentävästi. Palveluverkkotyön keskiössä on yhteistyö- ja toimintaohjeista sopiminen. Palveluketjulla tarkoitetaan saman asiakkaan ongelmakokonaisuuteen kohdistuvaa ja organisaatiorajat ylittävää suunnitelmallista ja yksilöllisesti toteutuvaa palveluprosessien kokonaisuutta. Palveluketjut edellyttävät, että jollakin toimintayksiköllä on vastuu asiakkaalle annettavien palvelujen ohjauksesta ja seurannasta. Palveluverkko keskittyy erityisesti eri toimijoiden tarjoamien palveluiden sekä heidän välisensä yhteistyön kuvaamiseen (Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitoketju opas) 10

13 Palveluverkkokuvauksen avulla pystytään hyvin saavuttamaan edellä kuvattuja vaikutuksia yhteisen kehittämisen ja ymmärryksen lisääntymisen suhteen ja sopimaan yhteisiä pelisääntöjä toimijoiden välillä. Palveluverkkotyöllä on mahdollista nähdä oleellisimmat kehittämiskohteet palveluverkossa. Ylä-Savossa on valmistunut tämän hetkistä tilannetta kuvaava Kehitysvammaisen henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkokuvaus. Kuvausta on ollut tekemässä moniammatillinen palveluverkkotyöryhmä. Palveluverkkokuvausta on työstetty pienemmissä teematyöryhmissä. Teemoittainen työ jatkuu käytännön tasolla. Syksyllä 2014 käynnistyy kotihoidon, kotisairaalan, palvelukotien sekä vammaispalvelun palveluohjaajien yhteistyötä kehittävä työryhmä. Iisalmen vuodeosastolla aloitetaan koulutusyhteistyötä. Tavoitteena on ensi vuoden aikana tavoittaa myös muita terveydenhuollon yksiköitä koulutuksen ja kehittämisen piiriin palvelupolun heikoista kohdista. Palveluverkkokuvausta päivitetään uusien yhteistyö käytäntöjen osalta ensi vuoden aikana. Mikkelin Seutusotessa palveluverkkotyötä on tehty mielenterveyden teemasta. Seuraava askel on syksyn 2014 aikana käydä läpi kehitysvammaisten henkilöiden asemaa mielenterveyden lähipalveluissa. Palveluverkkotyön suunta muotoutuu näiden tapaamisten myötä. Suunnitteilla on Mikkelin keskussairaalan yhteispäivystyksen kanssa tehdä kotiutumisen malli kehitysvammaisen henkilön kohdalle. Konsultoivan sairaanhoitajan työssä tarkastellaan jalkautuvia palveluja ja niiden yhteistyötä. Palveluverkko tulee päivitettäväksi tulevan vuoden aikana. Lisäksi: Mikkelin Seutusotessa on työstetty kommunikaatiopassi verkostotyönä. Tätä vuorovaikutuksen välinettä otetaan käyttöön tulevan vuoden aikana. Mikkelin Seutusotessa muokataan Kehitysvammaisten asumisen ja palvelujen toimenpideohjelmaa. TEPA-projektista on osallistuttu tähän ja tuotu esiin lähipalvelujen tärkeää tukea kehitysvammaisten yksilölliselle asumiselle. Tätä kautta on saatu eteenpäin projektin tavoitteita ja teeman näkyvyyttä. Prosessin tulevat vaiheet, tavoitteet ja odotetut vaikutukset VAIHE JA TOTEUTUS AIKATAULU MITÄ OLEMME TEKEMÄSSÄ? MISTÄ TIEDÄMME, ETTÄ OLEMME TEHNEET TÄMÄN? (tuotokset, tulokset, tehokkuus, pysyvyys) MIKSI TÄMÄ VAIHE TOTEUTETAAN? (toiminnon vaikutukset, joiden avulla prosessissa päästään eteenpäin) VERKOSTOJEN VAHVISTAMI- NEN molemmilla paikkakunnilla jatkuu yhä käynnistyneen Avainhenkilötapaamisia jatketaan edelleen - yhteyttä avainhenkilöihin vahvistetaan Verkostosuunnitelman päivittäminen Tapaamismuistiot Avainhenkilöitä tavataan 10 kpl Verkostoituminen etenee Avainhenkilöt vievät eteenpäin projektin teemoja 11

14 kehittämistyön rinnalla 9/ / Ohjausryhmien kokoaminen toimintaa edistävästi Palveluverkkotyön vieminen eteenpäin ja päivittäminen Mikkelissä ja Ylä- Savossa toiminnan (työryhmien, verkostotapaamisten, koulutuksen tai muun vastaavan) syntyminen kehittämiskohtiin Ammattilaisten osaamisen ja tarpeiden kartoittaminen jatkuu erilaisissa tilaisuuksissa. Esim. verkostotapaamisissa Ohjausryhmissä on oikeat ihmiset (tieto ja vaikutusmahdollisuus) Työryhmiin saadaan mukaan oikeat ihmiset (tieto ja vaikutusmahdollisuus) Ohjaus- ja työryhmissä mukana olevat sitoutuvat Palveluverkkokuvaukset levitetty eteenpäin Kehittämiskohteet kehitysvammaisten palvelupolulla ja uusista toimintatavoista sopiminen erityisesti palvelusta toiseen siirryttäessä Tapaamiset ja muistiot On saatu tietoa ammattilaisten tiedoista ja tarpeista Sovitaan uusia tapaamisia sidosryhmien kanssa Ohjausryhmiin löytyy oikeat ja sitoutuneet ihmiset Saadaan tietoa kehittämiskohteista sekä ihmisistä, joiden kanssa lähteä tekemään työtä 2015: ohjausryhmät kokoontuvat 6 krt Kehittämisteemoja on 3 kpl, Teemoissa kokoontuvia ryhmiä on 6 kpl Saadaan koottua konkreettinen tuote, joka hyödyttää koko verkostoa. Saadaan koottua kokonaistieto palveluverkon toimijoista ja tavattua niiden edustajia. Saadaan sovittua palvelupolkua selkeyttävistä toimintatavoista Toimintainfoihin, koulutuksiin sekä työryhmien sisältöihin saadaan muotoiltua oikeisiin tarpeisiin vastaavaa materiaalia. Tieto projektista leviää. 12

15 PALVELU- POLKUJEN KEHITTÄ- MINEN 9/2014 6/2016 Sovittujen toimintatapojen kokeileminen Kehittämisen tukena toteutetut perehdytyk-set ja niistä koottu perehdytysmateriaali Säännöllisesti kokoontuvat kehittämistyöryhmät ja työryhmämuistiot Kehittämisellä, kokeilulla ja arvioinnilla on aikataulu (arviointikohdat 1/2014; 1/2015 ja 1/2016) Kokeilun kuluessa kerätään asiakastietoa toimintatapojen vaikutuksesta Tarvelähtöinen ja asiakaslähtöinen kehittämistuote Kehittämistuote sopii ympäristöönsä ja on lähtötilanteeseen nähden parempi Perehdytysmateriaalit ovat kehittämiseen innostavia ja antavat uutta osaamista ja tietoa Toimintatapojen kuvaus Kehittämistuotteet kuvataan yksittäin sekä osana palveluverkkoa. Kuvaukset toimintatavoista Kuvaukset osana palveluverkkoa Lopputuotosten täytyy asiakkaan sekä heidän kanssaan työtä tekevien näkökulmasta helpottaa, sujuvoittaa ja selkeyttää palvelupolkua Kehittämiskohteiden tulee auttaa työntekijöitä toimintaan kehitysvammaisten henkilöiden kanssa. UUSIEN TAPOJEN KUVAAMINEN JA PALVELU- POLKU- TUOTTEET Mikkeli 12/ / 2016 Ylä-Savo 11/ /2016 Oppaita tai ohjeistuksia palvelupolkujen käyttöön Kehitysvammaisille henkilöille ja läheisille terveydenhuollon toiminnasta Ammattilaisille kehitysvammaisuudes -ta sekä kommunikoinnin ja kohtaamisen keinoista Kehittämistyön tuloksesta kerätään: 1) mitä tietoa sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan kehitysvammaisten kohtaamiseen. 2) Mitä tietoa asiakkaat/läheiset/ kehitysvammahuollon työntekijät tarvitsevat terveydenhuollosta. Oppaat ja esitteet ovat käytössä terveydenhuollossa. Ne auttavat ihmisiä etenemään omassa tilanteessaan. Pysyvyyden varmistaminen Järjestää tarpeenmukaista Toimintatavat tai mallit jäävät työyhteisöihin Työntekijät vahvistavat osaamistaan 13

16 koulutusta tai työryhmätapaamisia juurtumisen varmistamiseksi Tuloksista tiedotetaan, jotta lopputuotokset leviävät. vakiintuneiksi palvelumalleiksi. Tietoa saadaan leviämään lopputuloksista. Saadaan tietoa juurtumista tukevasta koulutuksesta tai työnohjauksesta kehitysvammaisten kohtaamisesta. Työyhteisöissä kehittämiskohteet jäävät elämään. Moniammatillinen yhteistyö vahvistuu Perehdyttämisprosessi Perehdyttämisprosessin tavoitteena on perehdyttää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia kohtaamaan kehitysvammaisia henkilöitä potilaana ja asiakkaana. Osallistavalla kehittämistyöllä tavoitellaan työyhteisöjen ja sen jäsenten oman työn ja työtapojen tarkastelua. Innostava ja uskottava pohjamateriaali virittää ihmiset oikeiden asioiden äärelle. Koulutusta tarjotaan projektin kehittämistyöhön mukaan lähteneille. Tavoiteena on, terveydenhuoltoon saadaan henkilöitä, jotka osaavat kohdata kehitysvammaisia ihmisiä ja ohjata myös työtovereitaan hyvään kohtaamiseen. Yleistä tietoa ja koulutusta tuotetaan terveydenhuoltoon kehitysvammaisen henkilön kohtaamisesta ja kommunikoinnin tuesta. Koulutusten vaikutuksesta osallistujat tulevat tietoiseksi kehitysvammaisen henkilön erityisestä kohtaamistarpeista ja saavat osaamista sitä varten. Tarkoituksena on koota koulutus- ja infomateriaalia yhteen. Prosessin kuluessa kartoitetaan ammatillisten koulutusten sisältöä kehitysvammaosaamisen suhteen. Hankkeen toimintamallien koulutuksista kerätään materiaali, jonka käytettävyyttä ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten täydennyskoulutukseen tutkitaan. Työkaluksi on valikoitunut Eliademy oppimisympäristö. Tästä prosessista syntyy tuloksena koulutusmateriaalipaketti, sekä dokumentointi kehitysvammaosaamisen tilanteesta. Peruskoulutukseen saadaan osaamista kehitysvammaisuudesta ja kokemusta kehitysvammaisten henkilöiden kohtaamisesta. Seuraavassa taulukossa on esitetty prosessin eteneminen ja sisältö. Osaamiskartoitus ja oppilaitosyhteistyö Koulutussuunnittelu Koulutusten toteuttaminen Arviointi Koulutusten toteuttaminen Paketin kasaaminen 14

17 Prosessin tilanne Perehdyttämisosiossa suurin panostus tällä hetkellä on kommunikaatio-oppaan (Hospital Communication Book) valmistaminen yhteistyössä terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tarkoituksena on tuottaa syksyn 2014 aikana opas testikäyttöön ja kehittää sitä eteenpäin seuraavan vuoden aikana kokeilun myötä. Kokeiluyksiköitä on saatu hyvin jo nyt mukaan. Konkreettisen välineen avulla kehitysvammaosaamista viedään eteenpäin. Keväällä 2014 järjestettiin Mikkelissä kaksi iltapäivätilaisuutta, johon kutsuttiin terveydenhuollon henkilöstöä. Lisäksi järjestettiin Kehitysvammaisen tukena terveydenhuollossa koulutuskokonaisuus, joka alkoi syksyllä Osallistujat olivat pääosin kehitysvammaisten palvelukotien ja päivätoiminnan ohjaajia sekä vammaispalvelujen työntekijöitä. Tilaisuudet taltioitiin videoiksi ja materiaali on kerätty Eliademy palveluun. Eliademyn materiaalia kartutetaan ja materiaali tarjotaan alueen sairaanhoidon ja terveydenhuollon perusopetuksen välineiksi. Oppilaitosyhteistyö on käsittänyt Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Savonian ammattikorkeakoulun. Diakonia-ammattikorkeakoululle Pieksämäellä on tiedotettu mahdollisuudesta osallistua toimintaan. Eliademy-ympäristöön kootaan Asumisen terveydenhuollon työkalupakki kokonaisuus. Kehitysvammaisten henkilöiden lähityöntekijöiden on mahdollista koota itselleen ja työyhteisölleen terveydenhuollon tietoa. Terveydenhuollon puolelle kootaan kokonaisuus Terveydenhuollon kommunikaation työvälineistä. Kokonaisuus kouluttaa terveydenhuollon edellä kuvatun kommunikaatio-oppaan käyttöön ottamiseen. Ylä-Savossa on koottu Eliademyn koulutuksista koulutustarjotin, jota on markkinoitu terveydenhuoltoon. Ylä-Savon Soten kotihoito ja asumisen palvelut sekä Iisalmen sairaalan vuodeosastot ovat tarttuneet mahdollisuuteen. Koulutustarjotinta tullaan tarjoamaan jatkossakin eteenpäin. 15

18 Prosessin tulevat vaiheet, tavoitteet ja odotetut vaikutukset VAIHE JA TOTEUTUS AIKATAULU MITÄ OLEMME TEKEMÄSSÄ? MISTÄ TIEDÄMME, ETTÄ OLEMME TEHNEET TÄMÄN? (tuotokset, tulokset, tehokkuus, pysyvyys) MIKSI TÄMÄ VAIHE TOTEUTETAAN? (toiminnon vaikutukset, joiden avulla prosessissa päästään eteenpäin) Oppilaitosyhteistyö 8/ /2016 Oppilaitosyhteistyö Kehitysvamma-asian saaminen perusopetukseen ja täydennyskoulutuksen rakentaminen terveydenhuollon alalle. Tavattu alueen oppilaitosväkeä ja sovittu jatkotyöskentelystä Jatkotyöskentelyn tuloksena syntyy koulutuskokonaisuus 2015 oppilaitostapaamisia 4 kpl Saadaan alulle osaamisen lisäämistä jo peruskoulutukseen. Koulutussuunnittelu 1/2013 6/2016 Koulutusten toteuttaminen 1/ /2016 Koulutussuunnittelu Suunnittelua tehdään koko hankkeen ajan. Koulutusta suunnitellaan arviointitietoon perustuen Tiedotustoiminta yhteistyöyksiköihin Perehdytykset kehittämistyöhön Harjoittelu- ja opinnäytetöitä syntyy Koulutussuunnitelmat hankkeessa toteutettavasta koulutuksesta toukokesäkuussa koottuna Sovitut tiedotusajat Kehittämistyöryhmissä on saatavilla perehdytystä toimintaan. Hankkeessa toteutetaan suunnitelmallista ja tavoitteiden mukaista koulutusta Koulutuksen sopivuutta parannetaan arviointitiedolla, jolloin valmistuva koulutus on pilotoitua ja laadukasta. 2015: Tiedotustapahtumia 10 kpl Toiminta tulee tutuksi ja se hyväksytään. Teemaryhmiä väh. 6 kpl Työvälineitä terveydenhuollon kommunikointiin -opas Valmisopas ja yksiköt, jotka lähtevät kokeilemaan Oppaita on 50 kpl ja testiyksiköitä 25 kploppaita on 50 kpl ja testiyksiköitä 25 kpl 16

19 Perehdytykset terveydenhuollon ja sosiaalihuollon puolelle (koulutustarjotin) Asumisyksikköjen terveydenhuollon työkalupakki Seminaarit Väliseminaari 2014 Loppuseminaari 2016 Arviointi 1/ /2016 Paketin kasaaminen 2016 Palaute koulutuksista Paketti kasaan Koulutustilaisuudet, jotka kohdistettu terveydenhuollon henkilöstölle Järjestetyt tilaisuudet yleisesti kehitysvammapuolelle. (enemmän 2016) Levitetään tietoa projektista ja sen teemoista. Palautteet koulutuksista kerätään arviointipisteissä:4/2013, 1/2014, 1/2015, 1/2016 Projektissa valmistuu koulutusmateriaalikokonaisuudet Täsmäkoulutuksia 10 kpl Kehittämistyö perustuu tietoon ja sen soveltamiseen omaan toimintaympäristöön Yleisesti tietoisuus ja osaaminen paranee terveydenhuollon ammattilaisten piirissä. Terveydenhuollon palvelupolun tuntemus ja terveydenhuollollinen osaaminen paranevat. Kehitysvammaasumisyksiköiden osaaminen ja tarkkaavaisuus paranee. Tieto projektin tuloksista leviää ja kiinnostusta työtapoja kohtaan on olemassa. Koulutuksia voidaan muokata arvioinnin pohjalta paremmiksi ja tarpeenmukaisemmiksi Oppilaitosyhteistyön myötä materiaali saadaan kokeiluu 2.4. Tukiprosessit Tukiprosessien tehtävä on mahdollistaa ydinprosessien kulku ja helpottaa toimintaa. Tässä hankkeessa on eroteltu neljä tukiprosessia Projektinhallinnan prosessi Projektinhallinnan tavoitteena on tehdä projektin ja ydinprosessien eteenpäin viemisestä sujuvaa, suunnitelmallista ja tarkoituksenmukaista. Projektinhallinnasta vastaa kokonaisuuden osalta projektipäällikkö ja johtoryhmä. Projektinhallinnan tärkeänä tukena toimii avainhenkilöistä kootut 17

20 ohjausryhmät. Tässä hankkeessa on päädytty järjestämään ohjausryhmätyöskentelyä kahdella pilottipaikkakunnalla. Tällä hetkellä Ylä-Savossa ohjausryhmä on sulautettu osaksi palveluverkkotyöryhmää. Tavoitteena on saada ohjausryhmä uudelleen organisoitua syksyn 2014 aikana palvelukoordinaattorin tueksi. Mikkelin Seutusotessa jatkaa sama ohjauryhmä. Projektinhallinnan tärkein työkalu on käsillä oleva täydentyvä toimintasuunnitelma ja sen liitteet. Toimintaa ohjataan arviointityön avulla, joka on erillinen prosessi. Arviointi ja toiminnansuunnittelu tukevat RAY:lle tehtävää raportointia: syksyisin toimintasuunnitelmaa sekä kevättalvella tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointia ja toimintakertomusta. Projektinhallintaan kuuluu myös budjetin ja talousasioiden seuranta. Tavoitteena on, että prosessin etenemisen ja eri vaiheiden vaikutuksesta projekti etenee suunnitelmallisesti ja vaivattomasti. Projektissa tehdään asioita, jotka vievät kohti tavoitteita. Kukin mukana oleva henkilö tietää oman roolinsa ja tehtävänsä hankkeen ohjaamisessa. Projektihallinta on tehokasta, mikäli toiminta saadaan sovitettua resursseihin ja tehdään oikeita asioita oikeiden ihmisten kanssa oikeaan aikaan. Projektinhallinnan vuosikello on kirjattu taulukkoon. Ajankohdat vaihtelevat tilanteen ja aikataulujen mukaan, mutta taulukosta näkee karkean suunnitelman. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu KESÄ Arviointiaineiston OHRYT ja Jory RAY: selvitys kokoaminen väliraportti Seuraavan syksyn toiminnan tarkentaminen RAY: tuloksellisuus ja vaikuttavuus Projektin koulutukset seuraavalle vuodelle Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohryt ja Jory RAYn hakemus ja toiminnan suunnittelu Seuraavan kevään toiminnan tarkennus Ohryt ja Jory Henkilöstö koulutussuunnitelma 2016 Loppuraportti Riskienhallinta Liitteessä 4 on esitelty TEPA-projektin riskikartoitus. Sen mukaan projekti ja talous etenevät hallitusti. Muutoksia on tehty toimintaan ja budjettiin (kommunikaatio-oppaan valmistus sekä Mikkelin alueen pilotoinnin muutokset). Kokonaisuus on pysynyt kasassa ja samalla toiminnan osaalueet ovat kiteytyneet. Tämä on luonut luottamusta siihen, että saadaan aikaiseksi selkeät ja hyvät loppukuvaukset ja lopputuotteet. Myös oppilaitosyhteistyö on kiteytyneempää kuin aiemmin. Pilotointiprosessiin liittyvät riskit ovat jonkin verran nousseet. Toimenpiteinä Ylä-Savossa on painopistettä siirretty verkostotyöhön ja perehdyttämiseen. Mikkelissä lähdetään selkeän kumppanin kanssa uuteen kokeiluun. Asiakkaiden saaminen projektiin ei konsultoivan sairaanhoitajan osalta ole ollut ongelma, mutta palvelukoordinaattorin asiakastyössä on hankaluuksia. Tiedottamisella asiakkaita yritetään saada enemmän. Juurruttamista ei kuitenkaan 18

21 nähdä isona riskinä tällä hetkellä: juuri nyt Mikkelin uusi pilotointi lisää mahdollisuutta saada toiminnasta pysyvää. Projektiin on saatu pätevät työntekijät. Mikkelin osalta ollaan jälleen rekrytointitilanteessa, joten pätevän henkilön löytäminen työvoimapulan tilanteessa on lisännyt riskiä. Projektin henkilöstön vaihtuminen tuo tyhjäkäyntiä projektiin, mutta myös mahdollisuuksia ajatella uudella tavalla pilotoinnin järjestämistä sekä kartoittaa yhteistyötahoja. Viestintä ei ole ollut liian runsasta vaan sitä voisi lisätä. Yhä edelleen on riskiä sille, että projektin viesti ei tavoita kohdettaan. Esimerkiksi terveydenhuollon puolella vaikuttaa siltä, että viestit jäävät näkymättömiksi Viestintä ja tiedotus Projektin viestintäsuunnitelma on liitteenä 5. Viestintää ja tiedostusta on suunniteltu kolmessa eri lohkossa: sisäisessä tiedotuksessa, sidosryhmätiedotuksessa ja ulkoisessa tiedotuksessa. TEPAtiedote 4-6 kertaa vuodessa on kaikkia mukana olevia tahoja yhdistävä tiedotusmuoto. Projektin tiedotuksen lisäksi sidosryhmille lähtee yksittäisiä kutsuja kokouksiin tai koulutuksiin. Viestinnälle on luotu yhteinen yleisilme. Projektille on tilattu yleisesite ja julisteita, sekä asiakirja- ja tiedotepohja. Kun projektissa alkaa olemaan lopputuotteita ja tietoa kehitysvammaisten terveydenhuollon hyvistä käytännöistä, aletaan suunnittelemaan tiedotusta niistä. Tämä on tiedotuksessa ensi vuoden painopisteenä Henkilöstö Henkilöstö tukiprosessiin kuuluu henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen. Eriteltyinä toimintoina ovat koulutus, työnohjaus ja rekrytointi. Koulutussuunnitelma henkilöstölle tehdään joulukuussa. Sitä ovat edeltäneet kehityskeskustelut. Henkilöstön työaikaa seurataan titania-työaikaseurannalla. Syksyn 2014 aikana tehdään rekrytointi. Vuoden 2015 aikana jatketaan konsultoivan sairaanhoitajan pilottityötä. Ylä-Savossa jatkuu palvelukoordinaattorin työ. Projektinhallinnasta vastaa projektipäällikkö Kuopiossa. Ensi vuonna henkilöstö olisi täydet kolme. Lisäksi projektilla on Savon vammaissäätiön kehittämispäällikön työosuutta. 19

22 Arviointi Projektissa on työstetty arviointisuunnitelma. Arviointi on oleellinen osa projektin eteenpäin työstämisen välineistöä. Hankkeessa toteutetaan sisäistä arviointia, sekä ulkoinen arviointi. Projektin arviointi pohjautuu kahteen ajatusmalliin. Seuraavat kysymykset on asetettu projektin eri vaiheille ja toiminnalle tässä toimintasuunnitelmassa. Tavoitteena on suunnitella lähtökohtaisesti vaikuttavaa toimintaa. - Mitä olemme tekemässä (toiminta)? - Mistä tiedämme, että olemme tehneet tämän (tulokset)? - Mitä tapahtuu tekemistemme seurauksena (vaikutukset)? Projektin kuluessa arvioidaan: - välittömät vaikutukset, jotka on helppo mitata ja kontroloida. - välitason vaikutukset, joka näkyy toiminnan kohteen muutoksena - lopullisiin vaikutuksiin, jotka tapahtuvat pitkällä aikavälillä, kuten vaikutukset johonkin Mitä laajempia vaikutuksia haetaan, sen vaikeampaa mittaaminen on. Välitason ja lopullisten vaikutusten syntyyn vaikuttavat muutkin asiat kuin arvioinnin kohteena oleva toiminta (Scotti 2004, Rajavaara 2006). TEPA-hankkeen arvioinnissa pyritään todentamaan välittömät vaikutukset sekä osoittamaan niiden tuottavan odotettua vaikutusta myös kohteen muutoksessa. Tätä ajattelua tukee realistisen arvioinnin malli (Pawson & Tilley, 1997), jonka mukaan vaikuttavuuden arvioinnin kehä kulkee seuraavasti. Oletusten taustalla on tutkittua tietoa, aikaisemman kehittämistyön tuloksia tai jokin muu vahva käsitys toiminnan kausaaliketjuista. Aloitus: nykyisen tilanteen analyysi - olosuhteet, millä mekanismeilla, millaisin vaikutuksin Oletukset: Mikä saattaa toimia, kenen kohdalla ja missä olosuhteissa? Havainnot: Erilaisilla mittareilla tietoa mekanismeista olosuhteista ja vaikutuksista Toteutuma: Mikä on toiminut, kenen kohdalla ja missä olosuhteissa Savon vammaisasuntosäätiöllä on käytössään oma kehikko, jossa arvointiperusteina ovat toiminnan tuloksellisuus, joka yhdistetään vaikutuksiin; tarkoituksenmukaisuus eli laatu; tehokkuus ja pysyvyys. Arvioinnin vaiheet menevät seuraavasti: 20

23 Palvelupolkukartoitus - valtakunnallinen kehittäminen - toimintaympäristöt - polun kriittiset kohdat - työn aloitusmallit ja lähtökohdat Käynnistyminen 1/ tulokset ja vaikutukset - työmallien tilanne RAY-selvitys ; 4/ projektin eteneminen Puoliväli 1/ tulokset ja vaikutukset - Ylä-Savon tilanne RAY-selvitys ; 4/ projektin eteneminen Kohti päätöstä 1/ tulokset ja vaikutukset - Ylä-Savon valmiit mallit - Mikkelin valmiit mallit ja jatkosuunnitelma - Jatkosuunnitelma RAY-selvitys 4/ /2016 loppuraportti Arvioinnin tilanne Keväällä 2014 tehtiin laaja arviointi projektin käynnistymisestä. Konsultoivan sairaanhoitajan pilotin keskeytyminen tuotti väliarvioinnin työmallista ja jatkosuunnitelman. Syksyllä 2014 valmistuu kustannusvaikuttavuuden arviointi ulkoisena arviointina. Arviointisuunnitelma uusitaan tämän toimintasuunnitelman ohessa. Osa suunnitelluista mittareista on vaikea toteuttaa, joten ne täytyy uusia. Aikataulujen muutokset pilotoinneissa ovat muuttaneet arvioinnin aikatauluja. Arvioinnin tulevat teemat, aineistot sekä ajankohdat (ks. tarkemmin arviointisuunnitelmassa) 2015 Huhtikuu Syyskuu AIKATAULU DOKUMENTTI JA AINEISTO DOKUMENTTI 2014 Syyskuu - Väliraportti ja sen johtopäätökset Täydentyvä - Tepa-tiimi, johtoryhmän arviointi toimintasuunnitelma Lokatammikuu Helmimaaliskuu Lokajoulukuu - Ulkoisen arvioinnin: kustannusvaikuttavuus - Sidosryhmä/työryhmäkyselyt ja haastattelut: Ylä-Savo - Koulutuspalautteet - Ohjaus- ja johtoryhmä - TEPA-työpäiväkirjat - kehittämismittaristot vuodelta Ohjaus- ja johtoryhmien palaute - Väliraportti ja sen johtopäätökset - Tepa-tiimi johtoryhmän arviointi - Ylä-Savon ja Mikkelin vaikuttavuuden arviointi - Ulkoinen arviointi: kustannusvaikuttavuus Tiedonkeruu tähän arviointiin: tilastot, lähiverkoston haastattelu - Sidosryhmä/työryhmäkyselyt ja haastattelut - Koulutuspalautteet - Ohjaus- ja johtoryhmä Ulkoisen arvioinnin raportti Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi Väliraportti 2015: tavoitteiden saavuttaminen Täydentyvä toimintasuunnitelma

24 2016 Tammikuu Tuloksellisuus ja vaikuttavuus raportti sekä Pilottien tulokset helmimaaliskuu - TEPA-työpäiväkirjat - Ohjaus- ja johtoryhmien palaute Huhtikuu Väliraportti 2016: tavoitteiden saavuttaminen pilottien aikana Toukokuu Ulkoisen arvioinnin raportti Marraskuu - Tulosten kuvaaminen Loppuraportti - tavoitteisiin pääseminen - vaikutukset ja vaikuttavuus - jatkokehittämisen kohteet 22

25 LÄHDE Eurooppalainen manifesti Rotterdam. Suom. Helena Ylinen. Pawson, Ray & Tilley, Nick (1997) Realistic evaluation, London: Sage Publications Rajavaara, M Yhteiskuntaan vaikuttava Kela. Katsaus vaikuttavuuden käsitteisiin ja arviointiin. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 69. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Scotti S Moving from performance measurement to performance management. International Social Security Association. International Conference on Changes in the structure and organisation of social security administration. Cracow, Poland Viitattu TEPAn materiaali: 23

26 LIITE 1: TOIMINTASUUNNITELMA SYKSY 2014 Saada aikaan avoterveydenhuollon palvelumalleja Pilotoida konsultoivan tha:n malli Perehdyttää terveydenhuollon ammattilaisia Tukiprosessit: projektinhallinta, viestintä, henkilöstö, arviointi Mikkeli: Kommunikaatiopassi: markkinointi ja kokeilun suunnittelu Mielenterveyden palveluverkkotyöryhmä ja palveluverkon kuvaus jalkauttaminen Osallistuminen kehitysvammaisten palvelujen kehittämistyöryhmään Hyvis-yhteistyö sekä muiden kehittäjien kanssa aloitettu yhteistyö Ylä-Savo Palveluverkkotyön jatkaminen Käynnistyy käytännön tason työryhmät palvelupolkujen kehittämiskohtiin. Kommunikaatiopassi: palvelukoteihin markkinointi ja kokeilun suunnittelu Valtakunnallinen kehittäminen: Innokylä Mikkeli Pilotoinnin suunnittelu vuodelle 2015 Rekrytointi Yhteistyökumppaneiden mukana olon ja sitoutumisen varmistaminen Tiedottaminen pilotoinnista Ylä-Savo Palvelukoordinaattorin asiakastyö jatkuu ja tiedotusta lisätään palvelukoteihin. Terveyspäivien suunnittelu yhdessä Toimi-säätiön ja Savonian kanssa. Mikkeli Koulutustarjottimen markkinointi mahdolliset täsmäperehdytykset 2015 Ylä-Savo Koulutustarjottimen koulutukset: vuodeosasto, kotihoito Koulutustarjottimen markkinointi myös muille terveydenhuollon alueelle Yleisesti Kommunikaatio-opas valmistuu ja siihen liittyvä koulutuskokonaisuus Eliademy- oppimisympäristö: - asumisen terveydenhuollon työkalupakki - Koulutustarjottimen päivittäminen - oppilaitosyhteistyö Väliseminaari TEPA-tiimi Johtoryhmä Ohjausryhmät Toimintasuunnitelma , Arviointisuunnitelman päivittäminen Arviointimateriaalin keruu: ulkoinen arviointi, oma arviointi TEPA-tiedotteet - syyskuu - marraskuu Artikkelit Oma perehtyminen, tutustuminen ja vertaistuki kehitysvammat, lainsäädäntö 24

27 TOIMINTASUUNNITELMA KEVÄÄLLE 2015 Saada aikaan avoterveydenhuollon palvelumalleja Pilotoida konsultoivan tha:n malli Perehdyttää terveydenhuollon ammattilaisia Tukiprosessit: projektinhallinta, viestintä, henkilöstö, arviointi Mikkeli: Mielenterveyden palveluverkkotyön päivittäminen ja tiedon levittäminen kehitysvammaisten henkilöiden asemasta palvelupolulla. Osallistuminen kehitysvammaisten palvelujen kehittämistyöryhmään Ylä-Savo Palveluverkkotyön päivittäminen, Käytännön tason työryhmien tapaamiset: yhteisiä käytöntöjä kehitysvammaisten palveluihin Valtakunnallinen kehittäminen: Innokylä Mikkeli Konsultoivan sairaanhoitajan pilotointi: - Asiakastyön tavan juurruttaminen - Asiakaslähtöinen kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon toimintamalli - Kuvaukset työstä Ylä-Savo Palvelukoordinaattorin pilotointi - Asiakastyö ja kuvaus - Terveyspäivät työtoimintaan - Asiakaslähtöinen kehitysvammaisten henkilöiden toimintamalli ja sen kuvaus Mikkeli Koulutustarjotin koulutukset Kommunikaatio-oppaan käyttökoulutukset: kehitysvammatietoa terveydenhuoltoon Ylä-Savo Koulutustarjottimen koulutukset jatkuvat Kommunikaatio-oppaan käyttökoulutukset: kehitysvammatietoa terveydenhuoltoon Yleisesti Kommunikaatio-oppaan arviointi ja jatkokehittäminen Eliademy- oppimisympäristö: asumisen työkalupakki oppilaitosyhteistyö Koulutustarjottimen päivittäminen TEPA-tiimi Johtoryhmä Ohjausryhmät Väliraportti 2016 Toimintasuunnitelma 2016, Arviointimateriaalin keruu: ulkoinen arviointi, oma arviointi TEPA-tiedotteet Artikkelit ilmaantuvista aiheista Oma perehtyminen, tutustuminen ja vertaistuki kehitysvammat, lainsäädäntö 25

28 LIITE 2: MIKKELIN PILOTTISUUNNITELMA VUODELLE 2015 AIHE PILOTOINTISUUNNITELMA Konsultoivan sairaanhoitajan työmallin testaaminen yhteistyössä palveluohjausyksikön kanssa ja asiakaslähtöisen kehitysvammaisten terveydenhuollon toimintamallin kehittäminen AIKA PILOTTIORGANISAATIO JA RESURSSIT Pilotin rahoittaja Pilotin asettaja ja omistaja Yhteistyökumppani Pilotin kehittämistyöryhmä Raha-automaattiyhdistys osana TEPA-projektia TEPA-projekti, Savon vammaisasuntosäätiö Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, uusi Palveluohjausyksikkö Konsultoiva sairaanhoitaja Anne Aholainen, projektipäällikkö, TEPA-projekti Sari Kärkkäinen, Palveluohjausyksikön esimies Pilotin alkaessa valittavat muut ydinhenkilöt eteenpäin menemisen kannalta. Pilottia arvioiva sekä taloudesta ja muista resursseista vastaava ryhmä Pilotin vastuuhenkilö Sidosryhmät / tavoitellut kumppanit TEPA-projektin johtoryhmä täydennettynä Mikkelin Seutusoten valitsemalla yhteyshenkilöllä. Anne Aholainen, projektipäällikkö, TEPA-projekti (pilotin alkaessa konsultoiva sairaanhoitaja) Kehitysvammaiset henkilöt ja omaiset sekä heidän lähityöntekijänsä Mikkelin Seutusoten perusterveydenhuollon palvelut Vaalijalan kuntayhtymä: kuntoutuskeskus ja poliklinikka Etelä-Savon sairaanhoitopiiri: erikoissairaanhoidon palvelut: somaattinen ja psykiatrinen sekä perusterveydenhuollon yksikkö. Yhteyshenkilöt PILOTINPERUSTELUT, LÄHTÖTILANTEEN KUVAUS Anne Aholainen, , (pilotin alkaessa konsultoiva sairaanhoitaja) TEPA-projektissa kokeiltiin ja mallinnettiin konsultoivan sairaanhoitajan toimintamalli ajalla Kokeilu on raportoitu TEPAn väliraporttiin Projektissa kokeiltava konsultoivan sairaanhoitajan työmalli on kehitetty Kaste hankkeessa: Valtakunnallinen vammaispalvelujen kehittämishanke, ETEVAn osahanke Seuraava askel kokeilussa on saattaa konsultoiva sairaanhoitajan työmalli käytännön työympäristöön kokeiltavaksi osaksi peruspalveluja. Työmallin 26

29 juurruttamisen lisäksi on tarve tehdä palvelusta matalan kynnyksen jalkautuva palvelu. Työmalli ei tule juurtumaan ilman tätä pilotointimahdollisuutta. Lahden kaupungissa Lahden sosiaali- ja terveystoimen, hyvinvointipalvelujen, vammaispalveluissa toimii konsultoiva sairaanhoitaja (pohjana ETEVAssa KASTEhankkeessa kehitetty malli).. Oleellisia asioita työn onnistumisen kannalta ovat olleet mm. yhteinen potilashallintajärjestelmä terveyspalvelujen kanssa, oma lääkäri terveysasemalla, sekä kaupungin omien palvelujen ja hoitopolkujen tunteminen (esim. konsultaatio omiin psykiatrisiin palveluihin). TEPAssa jo kokeillun konsultoivan sairaanhoitajan työmallin jatkokehittäminen ja pysyväksi saaminen Mikkelin Seutusoten toimintaympäristössä on TEPAssa toteutettavan pilotin kohteena. Työmalliin halutaan tuoda mukaan Lahden kaupungin kokemukset työtavan menestystekijöistä. Mallia sovelletaan niin, että konsultoiva sairaanhoitaja on terveysasioissa kehitysvammaisia henkilöitä ja heidän lähiverkostoaan terveysasioissa ohjaava ja neuvova henkilö. Hän ei tee terveydenhuollon toimenpiteitä, jotka kuuluvat lakisääteisesti kunnan terveydenhuollon tai kotihoidon perustehtäviin. Tehtävä on kehittää työmallia eteenpäin ympäristössä, joka realistisesti voi mallin ottaa pysyvään käyttöön. Samalla kehitetään asiakaslähtöistä kehitysvammaisten terveydenhuollon mallia sekä perehdytetään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia kehitysvammaisten kohtaamiseen lähi- ja peruspalveluissa. Mikkelin Seutusote suunnittelee uutta palveluohjausyksikköä, johon yhdistyvät vammaispalvelujen, kotihoidon sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen palveluohjaus. Tavoitteena on yhden luukun palvelu, yhtenäinen palvelu- ja hoitosuunnitelma sekä tarpeenmukaiset ja oikea-aikaiset palveluketjut. Konsultoiva sairaanhoitaja toimii yhteistyössä uuden yksikön kanssa kehittäen hyvää tapaa tehdä asiakaslähtöistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupolkua sekä moniammatillista yhteistyötä. PILOTIN TYÖNTEKIJÄN TYÖNKUVA ohjaava ja neuvova työ kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palveluissa kehitysvammaisten asumisyksiköissä tehdä palvelutarpeen arviointeja ja ohjata asiakas oikealle polulle oikeaaikaisesti sekä tiivis yhteistyö palveluohjausyksikön kanssa kehittää konsultointikäytäntöä ja yhteistyötä palveluohjausyksikön lääkärin sekä terveysasemien alueellisten tiimien kanssa parantaa asumisyksiköiden lähityöntekijöiden osaamista toimia terveydenhuollon asioissa: tiedon tiivistämisessä ja seurannassa sekä kotihoidon mahdollistamisessa muodostaa toimiva moniammatillinen käytäntöä (esim. kehitysvammatiimi) kehitysvammaisten henkilöiden kokonaistilanteen arviointia vaativiin tilanteisiin suunnitella kehitysvammaisten terveydenhuollon palvelupolut palveluohjausyksiköstä ulospäin: terveysasemille, erikoissairaanhoitoon, Vaalijalan kuntoutuskeskukseen. levittää tietoa kehitysvammaisuudesta ja kehitysvammaisten henkilöiden tarpeista perusterveydenhuoltoon sekä muihin terveyspalveluihin: kommunikaatio-oppaan levittäminen ja kouluttaminen TEPA-projektiin kuuluva tiedonkeruu arviointia varten ja raportointi 27

30 TEPAn projektipäällikön ROOLI Projektitoiminnan tuki, esimies konsultoivalle sairaanhoitajalle Raportointi: toiminnan suunnittelu ja väliraportit RAY:lle Laadullisen vaikuttavuuden arvioinnin sekä kustannusvaikuttavuuden arvioinnin koordinointi PILOTIN TEKIJÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TYÖVÄLINEET PILOTIN TAVOITTEET VUODEN 2015 LOPPUUN Toimintayksikkö: Mikkelin Seutusoten palveluohjausyksikkö Työtila: Palveluohjaus-yksiköstä, Maaherrankatu 10 Potilastietojärjestelmä: Effican käyttömahdollisuus tiedonsiirtoon, Asiakastyössä käytetään Savaksen järjestelmää DomaCarea Työtilan kalustus: Kalustettu työtila palveluohjausyksiköstä, tarpeen vaatiessa projektissa hankitaan peruskalustus Tavoitteena on: juurruttaa konsultoivan sairaanhoitajan työ osaksi Mikkelin Seutusoten omia kehitysvammapalveluja ja palveluohjausyksikön toimintaa kehittää toimivaa ja moniammatillista yhteistyötä ja käytäntöjä oman toimintayksikön ammattilaisten välille sekä toimintayksikön ulkopuolelle Toiminnan laadullinen vaikuttavuuden arviointi sekä kustannusvaikuttavuuden arviointi Jatkosuunnitelman tekeminen sille, miten pilotoitua konsultoivan sairaanhoitajan työtehtävää kannattaa jatkaa kunnan omana toimintana. PILOTIN TULOKSET Konsultoitava sairaanhoitajan toimintamalli on käytössä Kuvaus toimintamallista ja sen kehittämistyöstä Vaikuttavuuden sekä kustannusvaikuttavuuden arviointi PILOTIN ODOTETUT VAIKUTUKSET Kehitysvammaisten asumisyksiköiden asiakkaiden on mahdollista saada kotiin tai työpaikalleen jalkautuvaa terveydenhuollon ammattilaisen näkökulmaa terveydenhuollon tilanteeseensa. Pilottiyksikkö saa tietoa kehitysvammaisten asiakkaiden terveydenhuollon palveluista sekä kokemusta jalkautuvasta työmallista. Kokemuksia voi käyttää hyväksi omien palvelujen kehittämistyössä ja toimintamallin juurruttamisessa koko Mikkelin Seutusoten alueelle Sote-ammattilaisten osaaminen ja tieto kehitysvammaisuudesta lisääntyvät. Lähityöntekijöiden tieto ja osaaminen terveydenhuollon palveluista lisääntyvät. PILOTIN SEURANNAN TOTEUTTAMINEN ELO-SYYSKUU 2014: Pilottisuunnitelmaa hiotaan ja solmitaan siihen liittyvät sopimukset SYYSKUU 2014: RAY:lta haetaan vuodelle 2015 resurssin siirtoa konsultoivan sairaanhoitajan toimintamallin jatkolle SYYSKUU 2014: aloitetaan rekrytointi TAMMIKUU 2015: lähtötilanteen arviointi käynnistymisen arviointi kehittämistiimissä ja johtoryhmässä, raportointi TEPA-projektin väliraportissa 2015 TOUKOKUU 2015: käynnistymisen arviointi kehittämistyöryhmässä SYKSY 2015: arviointimateriaalin kerääminen ja raportointi joulukuussa

31 LIITE 3: TYÖ-JA TOIMINTASUUNNITELMA PROJEKTISSA Pilotoidaan konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen toimintamallia PILOTTIPROSESSI PILOTOINNIN ESITYÖT JA VALMISTELU Mikkeli Pilotin suunnittelu 8-11/2014 PP Yhteistyökumppaneiden tiedottaminen ja asioista 9-12/2014 PP sopiminen Rekrytointi 9-11/2014 PP Työntekijän perehtyminen 1/2015-3/2015 PP PILOTOINNIN VALMISTELU YLÄ-SAVO Perehtyminen työmalliin ja työhon 1-3/2014 PT Sidosryhmiin tutustuminen ja tiedotustoiminnan aloittaminen yhteistyökohteisiin Yhteyshenkilöverkoston muodostaminen, palvelukartan muotoilu työn pohjaksi (seuraa palveluverkkotyötä) 2-12/2014 PT 1-3/2014 PT PILOTOINTI MIKKELI Asiakastyön aloittaminen ja kehittäminen eri vaiheissa 2/ /2015 PT Asiakaslähtöisen ja moniammatillisen toimintamallin kehittäminen Tiedottaminen: infot ja pienet artikkelit paikallislehtiin sekä tiedotustyö sidosryhmille (ks. verkostoprosessi) YLÄ-SAVO Asiakastyön aloittaminen ja kehittäminen (asiakkaiden lisääminen, kun työmalli ja kumppanit tuttuja) Asiakaslähtöisen ja moniammatillisen toimintamallin kehittäminen Tiedottaminen: infot sidosryhmille ja pienet artikkelit paikallislehtiin 2/ /2015 PT 9/ /2014 PT ja PP 4/ /2015 PT 4/ /2015 PT 9/ /2015 PT ja PP 29

32 PILOTOINNIN KUVAUS JA JUURTUMISEN VARMISTAMINEN MIKKELI Asiakkuuksien hallittu päättäminen/siirtäminen 11-12/2015 PT Asiakaslähtöisen ja moniammatillisen toimintamallin kuvaaminen 11-12/2015 PT (ja PP) Juurruttamistoimet, levittämisen toimet, 11-12/2015 PT (ja PP) jatkosuunnitelma näille YLÄ-SAVO Asiakkuuksien hallittu päättäminen/siirtäminen 6/ /2015 PT Asiakaslähtöisen ja moniammatillisen toimintamallin 10-12/2015 PT kuvaaminen Juurruttamistoimet, levittämistoimet jatkosuunnitelman mukaan 2016 PP 30

33 Saada aikaan toimivia, asiakaslähtöisiä ja poikkihallinnollisia kehitysvammaisten henkilöiden avoterveydenhuollon palvelumalleja VERKOSTOKEHITTÄMISENPROSESSI KÄYTÄNNÖN TOIMET AIKATAULU VASTUUTAHO VERKOSTOJEN: jäntevöittäminen ja vahvistaminen Mikkeli Sidosryhmä- ja avainhenkilötapaamisia jatketaan verkostojen vahvistamiseksi 9/ /2014 PP Tiedotusinfoja ja koulutuksellisia tilaisuuksia jatketaan 9/ /2015 PT (ja PP) Ylä-Savo Sidosryhmä- ja avainhenkilötapaamisia verkostojen 9/ /2015 PTy vahvistamiseksi jatketaan Tiedotusinfojen ja koulutukselliset tilaisuudet jatkuvat 5/ /2015 PTy PALVELUPOLKUJEN KEHITTÄMINEN: toimivat ja selkeät palvelupolut Mikkeli Avainhenkilöiden ja ryhmien tapaamiset jatkuvat 9/ /2015 PP JA PT Verkostotapaamiset 9/ /2016 Mielenterveyden palveluverkon työstäminen eteenpäin ja siihen liittyvä verkostotyö Ylä-Savo 9/2014-1/2016 PP Palveluverkkotyön päivittäminen ja jatkaminen 9/2014-7/2016 PP Mahdolliset kehittämisen työryhmät palveluverkkotyössä esiintyneiden tarpeiden pohjalta Ohjausryhmän kokoaminen uudelleen Ylä-Savoon 5/ /2014 4/ /2015 9/2016 KUVAAMINEN JA JATKOSUUNNITELMA JUURRUTTAMISEEN JA LEVITTÄMISEEN Palveluverkkotyön ja sen alla tapahtuvan toiminnan Tulosten ja vaikutusten arviointi Ylä-Savossa Tulosten ja vaikutusten arviointi Mikkelissä Mikkeli 4/ /2015 Pty 1/2016 1/2016 PTy PP PP 31

34 Jatkosuunnitelman mukainen toiminnan jatkaminen, toiminta tarkentuu prosessin edetessä 2016 PP Ylä-Savo Jatkosuunnitelman mukainen toiminnan jatkaminen, toiminta tarkentuu prosessin edetessä 2016 PP Loppuraportti 6/ /2016 PP Perehdytetään kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä kohtaamaan kehitysvammaisia kuntalaisia PEREHDYTYSPROSESSI KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUTAHO Oppilaitosyhteistyö 6/ /2016 PP Projektin koulutussuunnitelman päivittäminen vuosittain toukokuu PP Arvioinnin kerääminen koulutuspalautteista, kokoaminen raportiksi Mikkeli 1/2014 1/2015 1/2016 PP ja PT järjestämistään koulutuksista Tiedotustoiminta hankkeesta ja toiminnasta Juurruttava ja levittävä tiedotus 9/ /2015 1/ /2016 PP (2014), PT (2015) PP Koulutuksellisia infoja terveydenhuollon yksiköihin sekä kehitysvamma- ja sosiaalialan yksiköihin 9/ /2016 PT (ja PP 2014, 2016) (koulutustarjotin) Kommunikaatio-oppaan markkinointi ja koulutuskohteet, 1/2015-5/2016 PT (2015) (2016 PP) (koulutustarjotin) Asumisen terveydenhuollon työkalupakki 10/2014-5/2016 PP Ylä-Savo Tiedotustoiminta hankkeesta ja toiminnasta Juurruttava ja levittävä tiedotus 1/ / / /2016 PTy Pty (ja PP 2016) Perusterveydenhuoltoa perehdyttävä koulutus: 3/ /2016 Pty täsmäluennot tai koulutukselliset tilaisuudet yksiköihin Kommunikaatio-opas markkinointi ja koulutus 9/ /2015 PTy Asumisyksiköiden terveystyökalupakin levittäminen 6/ /2015 PTy Kokonaisuuden kerääminen yhdeksi koulutuspaketiksi, kommunikaatio-oppaan jatkokehittäminen, asumisen terveydenhuollon työkalupakki 2016 PP 32

35 PROJEKTIN- HALLINTA ARVIOINTI VIESTINTÄ HENKILÖSTÖ KÄYTÄNNÖN TOIMET AIKATAULU VASTUUTAHO PROJEKTIHALLINTA JA DOKUMENTIT Tepa-tiimit 1 krt kuukaudessa PP Ohjausryhmät 2 krt/vuodessa PT (siht) Johtoryhmä 3 krt/vuodessa (huhtikuu PP (siht) ja syyskuu) Työ- ja toimintasuunnitelma + RAY-hakemus syyskuu PP Toimintasuunnitelma Tuloksellisuus ja vaikuttavuuskatsaus Väliraportti + RAY-raportti Koulutukset projektissa (palvelin) Verkostosuunnitelma (palvelin ) loka-marras huhti-touko maaliskuu huhtikuu toukokuu toukokuu joulukuu MIKKELIN tulokset ja juurruttamissuunnitelma YLÄ-SAVO tilokset ja juurruttamissuunnitelma 1/2016 1/2016 PP PP Loppuraportti 6-11/2016 PP ARVIOINTI Sisäinen arviointi ks. arviointisuunnitelma PP Ulkoiset arviointiraportit konsultoiva THA ja muut kehittämiskohteet HENKILÖSTÖ Kehityskeskustelut Työnohjaus TYKYTOIMINTA Sisäisen koulutuksen suunnitelma Titania TIEDOTUS 2014 syksy 2016 kevät Syksyisin 9 krt/vuodessa Sovitaan TEPA-tiimissä joulukuu 3 viikon suunnittelujakso ks. viestintäsuunnitelma PP PP PP 33

TEPA-PROJEKTIN TÄYDENTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 (30.9.2013)

TEPA-PROJEKTIN TÄYDENTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 (30.9.2013) TEPA-PROJEKTIN TÄYDENTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 (30.9.2013) Projektipäällikkö Anne Aholainen TEPA-projekti PÄIVITETTY PÄIVITTÄJÄ MITÄ MUUTETTU HYVÄKSYTTY KESÄN 2012 Anne Aholainen, AIKANA projektipäällikkö

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISET HENKILÖT MIELENTERVEYDEN PALVELUPOLULLA

KEHITYSVAMMAISET HENKILÖT MIELENTERVEYDEN PALVELUPOLULLA Kuvat: www.papunet.fi KEHITYSVAMMAISET HENKILÖT MIELENTERVEYDEN PALVELUPOLULLA 7.5.2013 Projektipäällikkö Anne Aholainen Kehitysvammaisen ihmisen terveydenhuollon palvelupolut 2012-2016 Tehtävänä kehittää

Lisätiedot

Ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin

Ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin Kuvat: www.papunet.fi Ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin TEPA-projekti Anne Aholainen, projektipäällikkö Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti

Lisätiedot

Seinät pois, ihmiset tilalle! Lahti

Seinät pois, ihmiset tilalle! Lahti Kuvat: www.papunet.fi Seinät pois, ihmiset tilalle! 29.9.2016 Lahti Tepa projekti, Savon vammaisasuntosäätiö ja Lahden kaupungin vammaispalvelut ALUSTUSTA PÄIVÄÄN TEPA projekti Mihin lähdetty etsimään

Lisätiedot

YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA

YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA Käynnissä olevan palvelurakennemuutoksen tavoitteena on edistää vammaisen henkilön itsenäistä

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön

1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön Palveluohjaus 1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

OSAKE- KOKEMUKSIA TAMPEREELTA

OSAKE- KOKEMUKSIA TAMPEREELTA 1 OSAKE- KOKEMUKSIA TAMPEREELTA Piia Tienhaara Seminaari 23.11.2017: Miten nostaa SOTE- asiakas keskiöön? 2 TAUSTAA Selvitys Tampereen kaupungille vuonna 2015 Haastattelut 2016 ( Finnish Service Alliance

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

TEPA projekti ( ) Toiminta, tuotokset ja tulokset

TEPA projekti ( ) Toiminta, tuotokset ja tulokset Kuvat: www.papunet.fi TEPA projekti (2012-2016) Toiminta, tuotokset ja tulokset 12.8.2016 Tepa-projekti Tepa-projekti Sisältö Odotetut tulokset ja vaikutukset? Toiminta sekä saavutetut tulokset ja valmistuvat

Lisätiedot

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille 2016 2017 Toteutussuunnitelma Johdanto Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen merkittävä toimintamuoto on liikkuvat kuntoutuspalvelut. Ne muodostavat sisällöllisesti

Lisätiedot

TEPA projekti ( ) Toiminta, tuotokset ja tulokset

TEPA projekti ( ) Toiminta, tuotokset ja tulokset Kuvat: www.papunet.fi TEPA projekti (2012-2016) Toiminta, tuotokset ja tulokset 12.12.2016 Tepa-projekti Tepa-projekti Sisältö Odotetut tulokset ja vaikutukset? Toiminta sekä saavutetut tulokset ja valmistuvat

Lisätiedot

Konsultoivan sairaanhoitajan työtä kehittämässä. Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Konsultoivan sairaanhoitajan työtä kehittämässä. Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Konsultoivan sairaanhoitajan työtä kehittämässä Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö TEPA projektin taustan lähtökohtia Miksi kehitysvammaisten terveydenhuolto

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma. TEPA-PROJEKTI (päiv )

Arviointisuunnitelma. TEPA-PROJEKTI (päiv ) Arviointisuunnitelma TEPA-PROJEKTI (päiv. 19.2.2013) 6 Arviointisuunnitelma Tämä on Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut (TEPA 2012-2016) projektin arviointisuunnitelma. Suunnitelmassa

Lisätiedot

Kehitysvammapalveluissa toimivien ja terveyskeskuksen yhteistyö

Kehitysvammapalveluissa toimivien ja terveyskeskuksen yhteistyö Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammapalveluissa toimivien ja terveyskeskuksen yhteistyö Terveydenhuollon palveluohjauksen mallin soveltaminen verkostotyönä 16.8.2016 Sisältö Taustaa ja mistä on kyse Tehtävät

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLUT TEPA. VÄLIRAPORTTI 2015 Projektipäällikkö Anne Aholainen

KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLUT TEPA. VÄLIRAPORTTI 2015 Projektipäällikkö Anne Aholainen KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLUT TEPA VÄLIRAPORTTI 2015 Projektipäällikkö Anne Aholainen Sisällys 1. JOHDANTO... 1 2. TEPA-PROJEKTIN TAUSTA JA TARPEET... 2 2.1. VALTAKUNNALLINEN

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN TERVEYDENHUOLLON PALVELUVERKOSTO YLÄ-SAVOSSA

KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN TERVEYDENHUOLLON PALVELUVERKOSTO YLÄ-SAVOSSA Kuvat: www.papunet.fi KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN TERVEYDENHUOLLON PALVELUVERKOSTO YLÄ-SAVOSSA 13.5.2013 Alustukset ja keskustelun tuotokset 2. Esittäytyminen ja odotukset tapaamisesta 3. Palveluverkkotyöskentelyn

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaan LAPE Pippuri

Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaan LAPE Pippuri Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen 2.10.2017 Pirkanmaan LAPE Pippuri 1 4.10.2017 Päivi Viitanen-Marchegiano Päivän ohjelma 2.10.2017 Kuulumiskierros Terveiset THL:n Valtakunnallisilta LAPE-päiviltä

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Terveydenhuollon palveluohjaus kehitysvammaiselle henkilölle

Terveydenhuollon palveluohjaus kehitysvammaiselle henkilölle Kuvat: www.papunet.fi Terveydenhuollon palveluohjaus kehitysvammaiselle henkilölle Terveydenhuollon palveluohjaajan tehtävänkuva, asiakasprosessi, onnistumisen edellytykset konsultoivan sairaanhoitaja

Lisätiedot

Pohjois-Savon järjestöyhteistyön kehittämishanke Sakke

Pohjois-Savon järjestöyhteistyön kehittämishanke Sakke Pohjois-Savon järjestöyhteistyön kehittämishanke Sakke 2017-2019 Viestintäsuunnitelma päivitetty 14.7.2017 Sisällys 1 Viestinnän tavoitteet... 2 2 Sisäinen viestintä... 2 Työntekijät ja esimies... 2 Johtoryhmä...

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLUT TEPA. VÄLIRAPORTTI 2013 Projektipäällikkö Anne Aholainen

KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLUT TEPA. VÄLIRAPORTTI 2013 Projektipäällikkö Anne Aholainen KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLUT TEPA VÄLIRAPORTTI 2013 Projektipäällikkö Anne Aholainen SISÄLLYSLUETTELO 1. TEPA-PROJEKTI JA VÄLIRAPORTIN TAVOITTEET 1 2. TEPA-PROJEKTIN VISIO, TAVOITTEET

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Jalkautuvat erityishuollon palvelut

Jalkautuvat erityishuollon palvelut Jalkautuvat erityishuollon palvelut Jalkautuvat erityishuollon palvelut ovat PKSSK:n Honkalampi-keskuksen palvelu, Pilotin yhteyshenkilöt jolla tuetaan alueen kehitysvammaisia, heidän läheisiään ja lähipalveluja

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus

Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus 24.3.2017 1 Ikäneuvon neuvonnan ja asiakasohjauksen rautalankamalli Asiakas tai omainen visualisoituna Maakunnallinen neuvontanumero neuvonnalle, ohjaukselle ja alustavalle

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLUT TEPA. VÄLIRAPORTTI 2014 (30.4.2014) Projektipäällikkö Anne Aholainen

KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLUT TEPA. VÄLIRAPORTTI 2014 (30.4.2014) Projektipäällikkö Anne Aholainen KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLUT TEPA VÄLIRAPORTTI 2014 (30.4.2014) Projektipäällikkö Anne Aholainen SISÄLLYSLUETTELO 1. TEPA-PROJEKTI JA VÄLIRAPORTIN TAVOITTEET 1 2. TEPA-PROJEKTIN

Lisätiedot

INNOAGENTTI koulutus. I-tason agentit. Seinäjoki Y-talo Tupa-kokoushuone Hanna Lahti

INNOAGENTTI koulutus. I-tason agentit. Seinäjoki Y-talo Tupa-kokoushuone Hanna Lahti INNOAGENTTI koulutus I-tason agentit Seinäjoki Y-talo Tupa-kokoushuone 13.6.2017 Hanna Lahti Kahvit ja kastettavaa tarjolla Tervetuloa Klo 14-14.30 / Hanna Lahti Arvokas tieto hanke Mikä on Aktiivisen

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Maakunnallinen ikäihmisten neuvonta ja asiakasohjaus Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa -seminaari Mari Patronen ja Essi Mäki-Hallila

Maakunnallinen ikäihmisten neuvonta ja asiakasohjaus Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa -seminaari Mari Patronen ja Essi Mäki-Hallila Maakunnallinen ikäihmisten neuvonta ja asiakasohjaus Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa -seminaari 7.9.2017 Mari Patronen ja Essi Mäki-Hallila Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

TEPA projekti ja ratkaisuja ongelmiin

TEPA projekti ja ratkaisuja ongelmiin TEPA projekti ja ratkaisuja ongelmiin Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA- projekti Sisältö TEPA projekti Lyhyesti jalkautuvan

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Hyvien käytäntöjen juurtuminen

Hyvien käytäntöjen juurtuminen Hyvinvointia työstä Hyvien käytäntöjen juurtuminen Mikko Nykänen 11.12.2015 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Hyvän käytännön määritelmä Hankkeen aikana kehitetyt uudet tuotteet, palvelut, mallit,

Lisätiedot

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM VESOTE-hanke Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke Yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista (2017 18) Edistetään terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLUT TEPA. LOPPURAPORTTI 2017 Projektipäällikkö Anne Aholainen

KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLUT TEPA. LOPPURAPORTTI 2017 Projektipäällikkö Anne Aholainen KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLUT TEPA LOPPURAPORTTI 2017 Projektipäällikkö Anne Aholainen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. TEPA-projektin tausta ja tarpeet... 2 2.1. Valtakunnallinen

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

suositukset rahoittajille

suositukset rahoittajille EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille

Lisätiedot

Katsaus Kehas-työryhmän raporttiin. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Helsinki 6.4.

Katsaus Kehas-työryhmän raporttiin. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Helsinki 6.4. Katsaus Kehas-työryhmän raporttiin Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Helsinki 6.4.2017 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen

Lisätiedot

Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto

Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen (KAAPO) työpaja järjestettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella 13.10.2017. Tutustu I&Okärkihankkeen vuoden

Lisätiedot

Hankkeen viestintäsuunnitelma

Hankkeen viestintäsuunnitelma Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke Yhteisvoimin kotona -hanke Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE Toimenpide/ toimintamalli/ kehitettävä käytäntö tms. 1. Gerontologinen kokonaisarviointi 2. Moniammatillinen arviointiryhmä

Lisätiedot

Yksi tekijöistä. Osallisuutta ja Työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerien jalkauttaminen -hanke. Hankesuunnitelma vuosille

Yksi tekijöistä. Osallisuutta ja Työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerien jalkauttaminen -hanke. Hankesuunnitelma vuosille Yksi tekijöistä Osallisuutta ja Työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerien jalkauttaminen -hanke Hankesuunnitelma vuosille 2016-2018 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 KVANK Kehitysvamma-alan

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Organisaatio : Hämeen liitto Niittykatu 5 13100 Hämeenlinna Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Hankkeen nimi ja tavoite Nimi:

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

Asiakkaan ja hänen toimintaympäristönsä tueksi jalkautuvat Tays kehitysvammahuollon palvelut

Asiakkaan ja hänen toimintaympäristönsä tueksi jalkautuvat Tays kehitysvammahuollon palvelut Asiakkaan ja hänen toimintaympäristönsä tueksi jalkautuvat Tays kehitysvammahuollon palvelut Pirkanmaan VammaisKaste-hankkeen tavoitteena on kehittää uusia tapoja vammaisalan osaamisen jakamiseksi asiakkaan

Lisätiedot

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN RANTAKYLÄN HYVINVOINTIASEMA pilotti 2016 MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN - Joensuun palveluohjelmat ja hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilu * asiakaslähtöiset ja moniammatilliset toimintamallit

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 VAJAALIIKKEISTEN KUNTO RY. WWW.VLKUNTO.FI 15.11.2007 HKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ EEVA SEPPÄLÄ 1. PROJEKTIN VISIO Lasten

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Juurruttamissuunnitelmat. Sparrauspäivä Kuusa, Varjolan tila

Juurruttamissuunnitelmat. Sparrauspäivä Kuusa, Varjolan tila Juurruttamissuunnitelmat Sparrauspäivä 6.9.2017 Kuusa, Varjolan tila Toimintamallit asiakasprosessissa Hankkeen kehitystoimenpiteet ja toimintamallit kohdistuvat asiakkaan hoitoketjun eri vaiheisiin Toimintamallit

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot