KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLUT TEPA. VÄLIRAPORTTI 2015 Projektipäällikkö Anne Aholainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLUT TEPA. VÄLIRAPORTTI 2015 Projektipäällikkö Anne Aholainen"

Transkriptio

1 KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLUT TEPA VÄLIRAPORTTI 2015 Projektipäällikkö Anne Aholainen

2 Sisällys 1. JOHDANTO TEPA-PROJEKTIN TAUSTA JA TARPEET VALTAKUNNALLINEN KESKUSTELU JA TARVE PROJEKTIN KOHDERYHMIEN TARPEITA KARTOITTAVA TYÖ TILASTOTIETOA KEHITYSVAMMAISISTA HENKILÖISTÄ TOIMINTA-ALUEELLA TEPA-PROJEKTIN VISIO, ARVOT JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET TAVOITTEITA KOHTI VIEVÄT PROSESSIT JA NIIDEN TOIMINTALOGIIKKA VUONNA 2014 ASETETUT TAVOITTEET JA ODOTETUT TULOKSET JA VAIKUTUKSET PROJEKTIN VALMIIT JA VALMISTUMASSA OLEVAT TUOTOKSET JA JATKOSUUNNITELMAT TALOUS TOIMINNAN ARVIOINTIA: TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TULOKSET JA VAIKUTUKSET KOHDERYHMIEN KOHDALLA TULOKSET JA VAIKUTUKSET TEPA:N TYÖNTEKIJÖIDEN JA JOHTORYHMÄN NÄKÖKULMASTA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN JA SIDOSRYHMIEN NÄKÖKULMA TIIVISTELMÄ KOKONAISUUDESTA KOHTI KAUTTA LIITE 1: OHJAUSRYHMÄT JA PALVELUVERKKOTYÖHÖN OSALLISTUNEET LIITE 2: KEHITTÄMISMITTARISTON SISÄLLÖN KUVAUKSET TOIMINTAA KUVAAVAT MITTARIT... 42

3 1. Johdanto Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut (TEPA) on Savon vammaisasuntosäätiön hallinnoima ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti. Projekti on alkanut keväällä 2012 ja jatkaa vuoden 2016 loppuun. Pilottialueina toimivat Mikkelin seutu ja Ylä-Savon Sote. Ensisijainen kohderyhmä on aikuiset kehitysvammaiset henkilöt. TEPA-projektissa kehitetään ja edistetään kehitysvammaisen asemaa terveydenhuollon käyttäjänä. Ihannetilanteessa kehitysvammaisella henkilöllä on yhdenvertaiset ja tasavertaiset mahdollisuudet terveydenhuollon lähipalvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kehitysvammainen henkilö kohdataan, tutkitaan ja hoidetaan hänen kommunikointikykynsä sekä vammansa huomioiden. Kehitysvammaisella henkilöllä on oltava muiden kuntalaisten tavoin mahdollisuus perusterveydenhuollon palveluihin sekä tarpeenmukaiseen erikoissairaanhoitoon. Kohderyhmänä ovat kehitysvammaisten henkilöiden lähiverkostot, johon kuuluvat omaiset sekä lähityöntekijät palvelukodeissa ja työ- ja päivätoiminnoissa. Tämän hetkisessä hajaantuneessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä palvelujen koordinointivastuu on usein omaisella tai muulla lähiverkostolla. Ongelmien monimutkaistuessa ja terveysasioiden sekoittuessa sosiaalisiin huoliin koordinointi vaikeutuu ja palvelupolut pirstaloituvat. Kehittämistä vaatii se, että omaisille ja lähiverkostolle löytyy tukea palvelujen koordinointiin ja oikeanlaisen palvelun löytämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluviidakossa. Projektin kohderyhmänä ovat myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Kehitysvammaisen henkilön aseman sekä oikeanlaisen kohtaamisen huomioiminen vaatii osaamisen kehittämistä kehitysvammaisuudesta ja kommunikointimenetelmistä. Kehitysvammaisella henkilöllä voi olla palveluita ja ammattilaisia ympärillään, mutta ammattilaiset eivät kohtaa. Palvelukokonaisuus jää pirstaleiseksi ja vaikeasti koordinoitavaksi. Kehittämistä vaatii se, että ammattilaisilla on osaamista kehitysvammaisuudesta, he tuntevat toisiaan, tunnistavat oman roolinsa kehitysvammaisten terveydenhuollon palvelupolulla ja lähtevät tekemään uudella tavalla yhteistyötä yli sektorirajojen. Näiden kohderyhmien ja tavoitteiden eteen on nyt tehty työtä kaksi ja puoli vuotta. Projektissa on kokeiltu kahta työtapaa: Mikkelissä konsultoivan sairaanhoitajan ja Ylä-Savossa palvelukoordinaattorin mallia. Molemmissa on syntynyt tärkeää tietoa kehitysvammaisen terveydenhuollon tarpeista ja perusterveydenhuollon kyvystä vastata tarpeisiin. Molemmissa on syntynyt uusia toimintatapoja ja yhteistyötä, jotka hyödyttävät kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelujen saatavuutta. Nyt olemme suuntamassa projektia työ- ja toimintatapojen sekä niiden tulosten vakiinnuttamiseen pilottipaikkakunnilla. Asiakastyön havaintojen pohjalta projektissa suunnitellaan kehitysvammaisen henkilön asemaa kehittävää ja edistävää lopputuotteistoa. Projektissa on tehty vaikuttamistoimintaa kehitysvammaisen henkilön aseman edistämiseksi. Kehitysvammaisen asema terveydenhuollon palveluissa on kartoitettu. Pilottialueiden kehitysvammaisten henkilöiden palvelut ja palveluketjut on kuvattu ja palveluverkon heikkoudet on tehty näkyväksi. Vaikuttamistoimintaa on tehty verkostotyönä sekä perehdytystoimintana. Kehitysvammaosaamista on lisätty ja samalla on pohjustettu työ- ja toimintatapojen ja niiden tulosten vakiintumista kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuoltoon. Tämän raportin tarkoituksena on kuvata tarkemmin projektin toimintaa, tuloksia ja vaikutuksia aikavälillä Raportin avulla suunnataan projektin viimeisten vuosien toimintaa. 1

4 2. TEPA-projektin tausta ja tarpeet 2.1. Valtakunnallinen keskustelu ja tarve Kehitysvammapalvelut ovat parhaillaan rakennemuutoksen kohteena. Lainsäädäntö ja palvelurakenne muuttuvat monella tasolla. Tavoitteena on laitosasumisen lakkauttaminen ja asumisen painopisteen siirtäminen omaan kotiin ja asumista tukeviin avopalveluihin. Suomessa kehitys on kiihtynyt viime vuosina (Sillanpää 2012; Niemelä & Brandt 2008). Kehitysvammaisen nuoren muutto lapsuuden kodista omaan kotiin on tänä päivänä tavallinen osa nuoren itsenäistymistä. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen siirtyessä lähiyhteisöihin ja muutoksen ollessa suhteellisen nopeaa on noussut esiin huoli siitä, miten lähipalvelut pysyvät muutoksen mukana. Tunnistetaanko lähipalveluissa eri tavoin vammaisten henkilöiden tarpeet palveluihin pääsemiseksi sekä heidän hoitamiseksi? Kehitysvammaisten palveluiden kehittämisen merkittävä kiteyttäjä on julkaistu Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta. Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan ei enää asu laitoksessa. Muut keskeiset periaatteet ovat tietoisuuden lisääminen vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksista, vammaisten henkilöiden oikeuksien ja itsemääräämisen kunnioittaminen, palvelujen ja lähiyhteisöjen kehittäminen, organisaatioiden toimintakulttuurin kehittäminen, laadunvalvonta ja seuranta sekä hallinnonalojen välinen yhteistyö. Terveyspalvelut tulevat esille toimenpidekohdassa 3, jossa lähdetään vammaisten ihmisten oikeuksista kaikkiin yleispalveluihin muiden kuntalaisten tavoin. Vastuu lähipalvelujen kehittämisestä on kaikilla kunnan hallinnon aloilla. Keskustelu kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollosta ja siihen liittyvistä rakenteista näyttäytyy erityishuoltokeskeisenä. TEPA-projektia tarvitaan vetämään yhteiskunnallista keskustelua lähemmäksi kehitysvammaista henkilöä ja hänen lähellä sijaitsevia perusterveydenhuollonpalveluja Projektin kohderyhmien tarpeita kartoittava työ Palvelupolkua haluttiin kartoittaa tarkemmin kehittämiskohtien sekä olemassa olevien hyvien käytäntöjen löytämiseksi. Raporttiosuus valmistui syksyllä Kartoitusta varten kuvattiin 8 mikkeliläisen kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelujen käyttöä. Rinnalla haastateltiin viittä kehitysvammaista henkilöä, seitsemää omaista ja 13 ohjaajaa. Lisäksi tehtiin kaksi ryhmähaastattelua ohjaajille mielenterveyspalvelujen kokemuksista. Kehitysvammaisten henkilöiden näkökulman laajentamiseen käytettiin Kristiina Keppon (2012) tekemää Pro Gradu tutkimusta kehitysvammaisten kokemuksista palvelujärjestelmistä. Palvelupolkujen kartoitusta on käytetty keskustelun herättäjänä sekä perusteluna toiminnalle. Projektissa tehtiin opinnäytetyö, jossa haastateltiin omaisia, jotka toimivat saattajina terveydenhuollossa kehitysvammaiselle omaiselleen. Näkökulmana oli terveyspalveluissa koetut esteet palvelujen 2

5 toteutumiselle. Opinnäytetyöllä kartoitettiin oleellista tietoa omaisten näkökulmasta sekä synnyinkodeissaan asuvien kehitysvammaisten henkilöiden näkökulmasta. Kartoittavan työn havainnot ovat seuraavat: Palvelupolulla Kehitysvammainen henkilö Omaiset Palvelukodit ja lähityöntekijät Havainnot Tärkeää terveyspalveluissa on: - Ammattilaisen kohteliaisuus - Tilannetta ennakoivan tiedon saaminen - Tiedon saaminen omasta hoidosta esim. päätöksenteon tueksi - Kehitysvammaisen henkilön mahdollisuus olla vuorovaikutuksen toinen osapuoli - Kehitysvammaisuuden huomioiminen vuorovaikutuksessa: selkokieli ja rauhallisuus Omaisten rooli terveyspalveluissa: - Synnyinkodeissa asuvien sekä usein itsenäisesti asuvien kehitysvammaisten omaiset toimivat kaiken koordinaattoreina. - Omaiset kokevat olevansa haastavassa tilanteessa yksin ja uupuminen on mahdollista. - Tilanteiden vaatima monialaisen asiantuntijuuden kerääminen on omaisten viestinvälityksen varassa. - Siirtyminen lapsuuden palveluista aikuisten julkisen terveydenhuollon palveluverkkoon voi yllättää ja tuottaa epäluottamusta hoidon oikeellisuuteen. - Ryhmäkodeissa asuvien kehitysvammaisten henkilöiden omaiset ovat tärkeä arjen tuki toimiessaan esim. saattajana tai tukena elämäntapojen muutoksessa. Lähityöntekijöiden rooli: - Palvelujen koordinointi on hallitumpaa: kirjaaminen, koulutus, tarkkaavaisuus palvelujen tunteminen, työyhteisön tuki. - Terveydenhuollon asiantuntijuuden tarve on ajoittaista ja usein tarvittaisiin varhaisemmassa vaiheessa konsultatiivista tukea arkeen. - Haastavat tilanteet muodostuvat tulipalojen sammuttamiseksi etenkin kun tarvitaan terveydenhuollon asiantuntijuutta Johtopäätökset, kehittämistarve Kehittämistoiminnan suuntautuminen - Ammattilaisten tietotaidon lisäämiseen kehitysvammaisuudesta sekä kommunikaatiosta - Vaikuttaminen asenteisiin on tärkeää: hyvät kohtaamiset saatava satunnaisuuden sijaan valtavirraksi. Kehittämistoiminnan suuntautuminen - Haastavien tilanteiden koordinointia on siirrettävä palvelujärjestelmän vastuulle: o pompottelun vähentäminen o aito hallinnon alojen yhteistyö o ohjaus ja tiedon antaminen aikuisten palveluista - Avoin ja säännöllinen yhteys omaisten kanssa terveysongelmien kohdatessa tai terveyden edistämisen suunnitelmissa - Huomioitava kehitysvammaisen henkilön oma tahto omaisten mukana oloon Kehittämistoiminnan suuntautuminen: - Lähityöntekijöiden osaamisen tueksi matalalla kynnyksellä terveydenhuollon ammattilaisen näkökulmaa - Palvelujen kokoaminen perusterveydenhuollon palvelujen kautta, jotta erikoissairaanhoidon ja erityishuollon palvelujen käyttö olisi perusteltua ja oikeaan tarpeeseen suuntautuvaa - Saattajan roolia kiteytettävä: hyvän kohtaamisen mahdollistaja ja tiedon välittäjä 3

6 Terveydenhuolto lähipalveluna Odotukset ensineuvojen ja terveyskeskusten henkilöstölle: - Kohteliaisuus ja asianmukainen toiminta, ymmärrys kehitysvammaisuudesta ja perusosaaminen teemasta - Tietoa palveluverkosta esim. sosiaalihuollon palvelut, apuvälineet, jne. - Tuttu henkilöstö ja asiointipaikka vievät palvelupolkua eteenpäin - Matalan kynnyksen ohjaus ja neuvonta sekä valmius poikkihallinnolliseen palvelujen koordinointiin ja yhteistyöhön - Säännöllinen terveyden tarkastaminen ja pitkäjänteisempi seuranta hoidon onnistumiseksi - Perusterveydestä lähtevä palvelukoordinointi voi pysäyttää päivystys- tai vuodeosastokierteen. Palvelupolun sirpaleisuus johtuu: - epäluottamuksesta siihen, että terveyspalveluihin pääsee yhdenvertaisesti, tai että saatu palvelu on oikeanlaista. - Kokonaisvastuun puuttumisesta terveydenhuollon prosesseista - Yhteistyön puute peruspalvelujen viranomaisten välillä: yhteyttä ei pidetä, ei konsultoida, tieto ei kulje - Sama toistuu peruspalvelujen ja kehitysvammapalvelujen (erityishuolto) välillä. - Päivystyspainotteisuus kasaa kriisitilannetta - Tieto kokonaisvastuutahosta rauhoittaa terveyspalvelujen käyttöä Kehittämistoiminnan suuntautuminen: - Perusterveydenhuollon ammattilaisten tiedon ja osaamisen kasvattaminen kehitysvammaisuudesta ja kohtaamisesta - Matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa terveydenhuollon asioissa sekä terveystietojen ja -palvelujen yhteen kokoaminen varhaisemmin oikeaan palveluun pääseminen ja terveydenhuollon vastuutahon löytäminen prosessin eteenpäin viemiseksi - Säännöllinen terveyspalvelujen yhteenveto ja ajankohtaisen tiedon päivittäminen potilastietojärjestelmiin Kehittämistoimenpiteet pirstoutuvalle palvelupolulle: - Millaiset ovat luottamusta herättävät terveyspalvelut? Siinä toteutuvat hoitoon pääsy, kokonaisvaltainen tutkimus, hyvä kohtaaminen, seuranta ja suunnittelu - Vastuutahon määrittäminen erityisesti monimutkaistuvissa tilanteissa perusterveydenhuoltoon - Yhteistyöhön ja monialaisuuteen kannustavien palvelumallien kehittäminen peruspalvelujen tasolle Perusterveydenhuolto Mielenterveyspalvelut Havaintoja mielenterveyspalveluista - Mielenterveyden peruspalveluissa ei ole palvelumalleja, joita voidaan soveltaa kehitysvammaisiin henkilöihin. - Ammattilaisten kokemus siitä, että ei osata hoitaa kehitysvammaista potilasta mielenterveyspalveluissa - Varhaisesta tuesta puuttuu kokonaistilannetta analysoiva kotiin jalkautuva taho. - Tarvitaan kriisitilanne, että asianmukaisiin palveluihin päästään. - Yhteys erityishuollon palvelujen ja peruspalvelujen kautta olemassa olevien hoitosuhteiden välillä ei toimi. Kehittämiskohteena mielenterveyspalveluissa - Mielenterveyden lähipalveluihin kehitysvammaisille henkilöille soveltuvia palvelumalleja - Konsultoivaa tukea erityishuollon osaajilta perusterveydenhuoltoon ja mielenterveysongelmiin - Mielenterveysongelmina pidettyihin tilanteisiin tulisi saada prosessi, jossa somaattisen, olosuhteisiin liittyvät tai muut asiat saataisiin seulottua pois ja lähipalvelujen palvelumahdollisuudet tarkastettua - Kriisitilanteen prosessi selkeytettävä 4

7 Kotiutuminen ja kotipalvelut Kotiin annettavat palvelut - Kotiuttamistilanteissa sairaaloissa ei olla tarpeeksi tietoisia kodin olosuhteista: monialainen arviointimahdollisuus puuttuu. Tämä pätee niin päivystyksestä kotiuttamista kuin vuodeosastolta kotiuttamista. - Kotisairaalan ammattilaiset ovat toimineet tärkeänä tukena kotona kuntoutumisessa - Kotisairaanhoidon kanssa yhteistyö on tärkeää. Yhteistyö valuu rajapintakiistelyyn. Kotona asumiseen tukea kehitettävä - kotihoidon onnistumisen seuranta ja vastuutaho - päivystyksestä - toimintakyvyn arviointi uudessa tilanteessa tarvittavan palvelukokonaisuuden suunnittelun - Kotihoidon kanssa yhteistä hoito- ja palvelusuunnittelua 2.3. Tilastotietoa kehitysvammaisista henkilöistä toiminta-alueella Kehitysvammaisten henkilöiden osuus väestöstä Mikkelin Seutusote Ylä-Savon Sote Väestö (2013) (Mikkeli 54635) Kehitysvammaisten määrä 1% n. 685 (Mikkeli 546) n. 394 Kehitysvammalaitosten asiakkaat 2013 kehitysvammalaitosten asiakkaat Mikkelin Seutusote Ylä-Savon Sote 0-17 vuotiaat vuotiaat vuotiaat 7 (kaikki Mikkelistä) 15 (Mikkelistä, ) 0 Voi olla, että ei ole tilastoitus yli 75 vuotiaat Kehitysvammaisten asiakkaat vuoden aikana Kehitysvammalaistoksissa hoitopäivät 0-17 vuotta vuotta vuotta Autetun asumisen asiakkaat (laitos) vuotiaat vuotiaat Autetun asumisen asiakkaat vuoden aikana Ohjatun asumisen asiakkaat yhteensä (aikuisia) Tuetun asumisen asiakkaat yhteensä (aikuisia) 5 7 (puuttuu iisalmi ja Kiuruvesi Lähde: 5

8 3. TEPA-projektin visio, arvot ja toiminnalliset tavoitteet TEPA-VISIO 2016: Mikkelin seudulla ja Ylä-Savossa on toimivat ja selkeät terveydenhuollon palvelupolut kehitysvammaiselle ihmiselle. Kehitysvammainen henkilö kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi sekä yksilöllisesti huomioiduksi omissa terveydenhuollon tilanteissa. Tämä mahdollistuu linkkityöntekijän, moniammatillisen verkostotyön ja yhdessä sovittujen toimintatapojen avulla. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten, kehitysvammaisten henkilöiden kanssa työskentelevien sekä kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä yhteistyö on hyvää ja toimivaa. Kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon lähipalvelujen tarpeisiin kyetään vastaamaan uusien toimintatapojen avulla. TEPA-PROJEKTIN ARVOT Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla huomioon otetuksi, kuulluksi ja ymmärretyksi omana itsenään. Jokaisella ihmisellä on oikeus saada tukea ollakseen osallinen terveyden ja hyvinvoinnin lähipalveluista. Kumppanuus perustuu yhdessä sovittuihin käytäntöihin, luottamukseen ja vastavuoroisuuteen. Kehittämistyö perustuu hyviin käytäntöihin ja arvioituun tietoon. TEPA-projektin toiminnalliset tavoitteet: Pilotoidaan konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen toimintamalli Saada aikaan toimivia, asiakaslähtöisiä ja poikkihallinnollisia kehitysvammaisten henkilöiden avoterveydenhuollon palvelumalleja. Perehdytetään kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä kohtaamaan kehitysvammaisia kuntalaisia. 6

9 4. Tavoitteita kohti vievät prosessit ja niiden toimintalogiikka Ydinprosessit on kuvattu vaakatasossa olevina nuolina. Niiden sisältö on kuvattu seuraavan sivun toimintalogiikan avulla. Pystytasossa on projektin tukiprosessit. PROJEKTINHALLINTA - Toiminta- ja työsuunnitelma - RAY-raportointi - Budjetti Pilotoidaan konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen toimintamallia TIEDOTUS JA VIESTINTÄ Ulkoinen viestintä Sisäinen viestintä Saada aikaan toimivia, asiakaslähtöisiä ja poikkihallinnollisia kehitysvammaisten henkilöiden avoterveydenhuollon palvelumalleja Perehdytetään kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä kohtaamaan kehitysvammaisia kuntalaisia ARVIOINTI Kartoitustyö Arviointisuunnitelma ja toteutus Ulkoinen arviointi ASIAKASTYÖN PROSESSI VERKOSTOTYÖN PROSESSI HENKILÖSTÖ Koulutus PEREHDYTTÄMISPROSESSI Työsuhde T u o t o k s e t, T u l o k s e t Asiakastyön prosessin tavoite on tuottaa välittömänä vaikutuksena kehitysvammaisille henkilöille onnistuneita terveyspalveluita ja hyvinvoinnin lisääntymistä. Samalla omaisten, lähityöntekijöiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tiedot kehitysvammaisuudesta ja terveydestä lisääntyvät. Kohtaamiset paranevat terveydenhuollossa. Tavoitteena on kehittää kehitysvammaisia 7

10 henkilöitä varten toimiva ja selkeä terveydenhuollon lähipalvelumalli. Se sisältää jalkautuvan työn hyvät käytännöt sekä monialaisen verkostotyön. Lähipalvelumallilla vaikutetaan osaltaan palvelujen pirstaleisuuden vähentämiseen ja kokonaisvastuun löytymiseen kehitysvammaisen arjesta. Verkostotyön prosessin tavoitteena on osallistaa sellaisia henkilöitä kehittämään kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon lähipalvelumallia, jotka päättävät palvelumallin käyttöönotosta ja toimivat osana palvelumallin monialaista verkostoa. Verkostotyöstä haetaan välittöminä vaikutuksia sitä, että kehitysvammaisten palveluissa olevat henkilöt tietäisivät toisensa ja näkisivät yhteistyön merkityksen kehitysvammaisen henkilön kokonaistilanteen kannalta. Välittömänä vaikutuksena yhteistyö lisääntyy ja siitä tulee luontevaa. Verkostotyössä haetaan myös kehitysvammaosaamisen lisääntymistä omaisilla, lähityöntekijöillä sekä sote-ammattilaisilla. Perehdytysprosessissa tuotetaan tietoa kehitysvammaisten henkilöiden asemasta ja sen edistämisestä terveydenhuollossa. Tietoa tuotetaan - verkostotyöhön kehittämisen pohjaksi sekä projektin tuotosten ja tulosten pysyvyyden varmistamiseksi. - terveydenhuollon toimintayksiköille kehitysvammaosaamisen parantamiseksi sekä palvelukodeille ja omaisille terveydenhuollon osaamisen parantamiseksi, sekä kehitysvammaisille henkilöille itselleen terveydenhuollosta ja palveluista. - järjestämällä luentoja sekä seminaareja kehitysvammaisista henkilöistä ja heidän asemastaan. Isommilla tilaisuuksilla levitetään tietoa projektin tuotoksista ja tuloksista. Tuotokset ja tulokset Projektissa on lähdetty keräämään tuotoksia ja tuloksia yhteen. Niitä on kehittymässä viidessä teemassa - Kehitysvammaisen henkilön osallisuus oman terveyden hoidossa ja arjen suunnittelussa - Kehitysvammaisen henkilön tukeminen vuorovaikutuksen osapuolena terveydenhuollossa - Kehitysvammaisen henkilöiden tarpeista lähtevät avoterveydenhuollon palvelumallit - Kehitysvammaisen henkilön ja hänen lähiverkostonsa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tiedon lisääminen palveluverkosta - Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kehitysvammaosaamisen varmistaminen Ydinprosesseja ovat projektinhallinta, viestintä, arviointi sekä henkilöstö. Ydinprosesseilla turvataan projektin eteneminen kohti asetettuja tavoitteita arvioidun tiedon sekä osaavan henkilöstön toimesta. 8

11 YDINPROSESSIEN TOIMINTALOGIIKKA TAVOITTEET TOIMINTA TUOTOKSET TULOKSET VAIKUTUKSET Konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen toimintamallin pilotointi kehitysvammaisen terveydenhuollossa. Saada aikaan toimivia, asiakaslähtöisiä ja poikkihallinnollisia kehitysvammaisten henkilöiden avoterveydenhuollon palvelumalleja Perehdytetään kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä kohtaamaan kehitysvammaisia kuntalaisia. Konsultoivan sairaanhoitajan asiakastyö Mikkelissä Palvelukoordinaattori asiakastyö Ylä-Savossa Verkostotyö palveluketjujen selkeyttämiseksi Palveluverkkotyö monialaisen verkoston kanssa Yleiset seminaarit ja luennot Oppilaitosyhteistyön toteuttaminen: koulutussisällöt, Konsultoivan THA:n asiakastyön ja hyvien käytäntöjen kuvaus ja Kehitysvammaisten terveydenhuollon palvelumalli Oppaat, ohjeistukset ja työvälineet kehitysvammaisten ihmisten kohtaamisesta ja terveydenhuollon toimintakäytännöistä Palvelujen ja yhteistyösuhteiden kuvaus Perehdytykset ja materiaalit Tilaisuudet ja materiaalit Koulutusmateriaalit kehitysvammaisen henkilön kohtaamisesta sekä projektin tuloksista 5. Vuonna 2014 asetetut opinnäytteet, tavoitteet harjoittelut ja odotetut tulokset ja vaikutukset Asiakkaiden terveystilanteen paraneminen Asiakaskohtaamisen parantuminen Konsultoivan THA:n toiminta pysyväksi Palvelupolkujen selkeytyminen Monialaisen yhteistyön lisääntyminen Toiminnan tunnettavuus ja hyväksyttävyys Tuotokset leviävät Osaamisen lisääminen kehitysvammaisuudesta pysyvyyden varmistaminen Jatkuvuus Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työyhteisöperehdytykset kehitysvammaosaamisen varmistamisessa KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ TERVEYDENHUOLLOSSA Yhdenvertaisuus palveluihin pääsyssä ja niiden saamisessa Oikea-aikaiset ja tarpeenmukaiset palvelut Ymmärretyksi tuleminen ja tiedon saaminen terveysasioista Syrjäytyminen palveluista vähenee ja hyvinvointi kasvaa LÄHEISET TERVEYDENHUOLLOSSA yhteistyö toimii kv henkilön, lähipiirin ja sote-ammattilaisten kesken tiedon saaminen toimivista käytännöistä ja työnjaosta palvelupolulla palveluiden koordinoinnin taakka kevenee SOTE-AMMATTILAISET uudet toimintamallit ja hyvät käytännöt tulevat käyttöön osaamisen lisääntyminen työnjako ja vastuut selkeytyvät yksilöllinen ja kokonaisvaltainen kohtaaminen ovat arkipäivää 9

12 ASIAKASTYÖN PROSESSI: Pilotoida konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen toimintamallia VUODELLE 2014 ASETETUT TAVOITTEET (toimintasuunnitelma ) Mikkelin seudulla Konsultoivan sairaanhoitajan työ jatkuu vuonna Tavoitteena on tavoittaa kehitysvammaisia henkilöitä, joilla on vaikeuksia päästä terveydenhuollon palveluihin tai palvelut pirstoutuvat usealle taholle ja kokonaisvastuu puuttuu. Tavoitteena on väh. 20 asiakastapausta pilotin loppuun mennessä. Asiakasprosessia ja monialaista verkostoa kehitetään ja kuvataan vuoden lopussa. Uusi palvelumalli valmistellaan pysyväksi käytännöksi. Toimintainfot jatkuvat: syntyneitä hyviä käytäntöjä perehdytetään palvelukodeissa sekä kuntatoimijoille. Kerätään arviointitietoa juurruttamistyön tueksi. Tietoa levitetään mm. alan ammattilehtien sekä Innokylän kautta. Ylä-Savon seudulla Terveydenhuollon palvelukoordinaattori aloittaa perehtymisen. Mikkelissä syntynyttä työmallia ja välineitä lähdetään muokkaamaan palvelukoordinaattorin työhön sopivaksi. Avainhenkilöiden tapaaminen: toiminnasta tiedottaminen ja yhteistyöstä sopiminen vuoden alussa Asiakastyö aloitetaan muutaman kehitysvammaisen henkilön kanssa, jotta palvelut ja työvälineet tulevat tutuksi. Vähitellen asiakkaiden määrää laajennetaan. Samaan aikaan voi olla max. 10 asiakasta. ODOTETUT TULOKSET JA VAIKUTUKSET Toiminta lisää kehitysvammaisten henkilöiden hyvinvointia sekä selkeyttää palveluja. Se lisää palveluissa työntekijöiden kehitysvammatietoutta ja parantaa kohtaamista. Palvelujen oikea-aikaisuus ja tarvelähtöisyys paranee. Työmallin ja monialaisen verkoston jääminen pysyväksi toiminnaksi mahdollistuu. Kiinnostus työn tuloksia kohtaan syntyy Aloittava työntekijä on kiinnostunut ja innostunut projektista ja valmis sitoutumaan. Mikkelin malli on selkeä ja uskottava lähtökohta Ylä-Savon pilotille Pilotin onnistumisen kannalta oleelliset ihmiset ovat projektista tietoisia ja ovat sitoutuneet projektin eteenpäin viemiseen. Uusi työntekijä ja tapa tehdä työtä hyväksytään toimintaympäristössä. Toiminta lisää kehitysvammaisten henkilöiden hyvinvointia sekä selkeyttää palveluja Se lisää palveluissa työntekijöiden kehitysvammatietoutta ja parantaa kohtaamista. Palvelujen oikea-aikaisuus ja tarvelähtöisyys lisääntyvät. TOTEUTETTU TOIMINTA Mikkelin seudulla asiakkuuksia oli yhteensä 19: yksittäisiä asiakkaita oli 19 (aikaväli ). Konsultoivan sairaanhoitajan työmallin pilotoinnin ensimmäinen osuus päättyi 3/2014. Työntekijä siirtyi toisiin tehtäviin. Konsultoivan sairaanhoitajan työn vaiheet ja toimintatavat kuvattiin väliraporttiin keväällä 2014 ja työstä tiedotettiin alkuvuodesta. Erityisesti esiin nousi itsenäisesti asuvien kehitysvammaisten henkilöiden jääminen 10

13 palvelujärjestelmän ulkopuolelle ja tarve jalkautuvalle, hallintorajat ylittävälle, yhteistyölle. Jäljelle jäänyt resurssi (8 ½ kuukautta + 3 ½ kuukautta aiemmilta vuosilta siirtynyttä avustusta) suunniteltiin käytettäväksi vuoden 2015 aikana. Tavoitteena on konsultoivan sairaanhoitajan työn sekä monialaisen yhteistyön vakiinnuttaminen osaksi kunnan peruspalveluja. Tätä varten koottiin Mikkelin Seutusoten päättäviä tahoja yhteen suunnittelemaan uutta pilottijaksoa. Jakso käynnistyy uuden palveluohjausyksikön rinnalla. Yhteistyön rakenteet on varmistettu yhdessä Mikkelin Seutusoten (tiedonvälityksen kanavat ja toimintamahdollisuudet) ja Mikkelin kaupunkialueen palvelukotien (tiedottaminen, ennakoiva projektiasiakkuuksien kerääminen) kanssa. Kokeilun aloittamisesta sekä muista projektin tuloksista tiedotettiin verkostotapaamisessa, johon osallistuivat yhteyshenkilöt päivystyksestä, ensineuvosta, röntgenistä sekä palvelukodeista. Uusi konsultoiva sairaanhoitaja rekrytoitiin onnistuneesti syksyllä Ylä-Savossa käynnistyi terveydenhuollon palvelukoordinaattorin työ helmikuussa Perehtymisvaihe sekä toiminnan markkinointi Ylä-Savon Soten alueella kesti aiottua pidempään. Alkuvuodesta käytiin läpi Ylä-Savon Soten johtoryhmän jäsenet sekä kotihoidon, vastaanottotoiminnan, vuodeosastojen, mielenterveyspalvelujen esimiehet. Vammaispalvelujen kanssa sovittiin yhteistyöstä ja ensimmäisten asiakkaiden toivottiin tulevan tasa-arvoisesti palveluohjauksen kautta. Pian siirryttiin suoraan yhteydenpitoon palvelukotien ja työ- ja päivätoimintojen kanssa asiakkaiden löytämiseksi. Tämä tuotti tulosta toukokuun aikana. Asiakkaita on ollut yhteensä 6 kappaletta vuonna Asiakkaat ovat tulleet usealta taholta: palvelukodeista (Ylä-Savon soten sekä Savon Vammaisasuntosäätiön), työ- ja päivätoimintojen kautta sekä vammaispalveluista. Asiakastapaukset ovat hyviä ja laaja-alaisia projektin teemojen kannalta. Teemoina ovat mm. mielenterveyspalvelut lähipalveluna sekä perusterveystarkastuksen pohjalta rakennetut terveydenhuollon palvelut ja vastuutahon löytäminen seurantaan. Alkukartoitus terveydestä ja arjessa pärjäämisessä ja hoitotiivistelmä ovat löytäneet paikkansa työvälineinä. Ylä-Savossa työtä on tehty seudullisesti ja kartoitettu neljän kunnan alueelta toimivia käytäntöjä. Palvelukoordinaattori on tavannut kehitysvammaalan ja sote-ammattilaisia aktiivisesti tiedottaen toiminnasta. Toimintaa kuvaavat mittarit vuonna 2014: MIKKELI vuoden aikana olleet asiakkuudet naisia miehiä vuotiaita palkansaaja eläkkeellä 3 kpl yht ASIAKASTYÖ Toimintaa kuvaavat mittarit vuonna 2014: YLÄ-SAVO vuoden aikana olleet asiakkuudet naisia vuotiaita vuotiaita eläkkeellä jalkautuvat asiakastapaamiset 22 jalkautuvat asiakastapaamiset

14 asiakkaan puhelinneuvonta /sähköpostineuvonta 2 asiakkaan puhelinneuvonta /sähköpostineuvonta 4 asiakastyön välineiden käyttäminen / asiakas tarvekartoitus konsultoivalle työlle alkukartoitus terveydenstä ja arjessa pärjäämisestä hoitotiivistelmä jatkosuunnitelma jälkiarviointi asiakastyön välineiden käyttäminen / asiakas tarvekartoitus konsultoivalle työlle alkukartoitus terveydestä ja arjessa pärjäämisestä hoitotiivistelmä jatkosuunnitelma jälkiarviointi tavattujen läheisten määrä naisia vuotiaita vuotiaita tavattujen läheisten määrä naisia vuotiaita vuotiaita läheisten puhelin ja sähköpostineuvonta 6 läheisten puhelin ja sähköpostineuvonta 17 läheisen tapaaminen asiakastapaukseen liittyen 6 läheisen tapaaminen asiakastapaukseen liittyen 13 tavattujen lähityöntekijöiden määrä naisia miehiä vuotiaita vuotiaita tavattujen lähityöntekijöiden määrä naisia miehiä vuotiaita vuotiaita asiakkuuksiin liittyvät yhteydenotot (puhelin, sähköposti) 1 asiakkuuksiin liittyvät yhteydenotot (puhelin, 34 sähköposti) asiakkuuksiin liittyvät henkilökohtaiset tapaamiset 1 asiakkuuksiin liittyvät henkilökohtaiset tapaamiset 11 yleinen terveysasioiden ohjaus/neuvonta palvelukotiin yleinen terveysasioiden ohjaus/neuvonta palvelukotiin 1 asiakastyössä kohdatut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset asiakastyössä kohdatut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset naisia 3 naisia 2 asiakkuuksiin liittyvät yhteydenotot (puhelin, sposti) 8 asiakkuuksiin liittyvät yhteydenotot (puhelin, sposti) 19 asiakkuuksiin liittyvät henkilökohtaiset tapaamiset 2 asiakkuuksiin liittyvät henkilökohtaiset tapaamiset 2 yleinen ohjaus ja neuvonta 1 yleinen ohjaus ja neuvonta - Moniammatilliset asiakastyöryhmät, aloite projektissa) 1 Moniammatilliset asiakastyöryhmät, aloite projektissa - Moniammatilliset asiakastyöryhmät, järjestäjänä joku muu 2 Moniammatilliset asiakastyöryhmät, järjestäjänä muu osallistujia 3 tapaamista, joissa 17 kpl Asiakastyön eteenpäin vieminen (tammi-helmikuu 2014) avainhenkilötapaamiset Yhteydenpito verkostojen kanssa (sposti, puhelin) Uuden pilotointijakson suunnittelu vuodeksi 2015 VERKOSTOITUMINEN 4 henkilöä 35 yhteydenotto kertaa Toimintaympäristöön tutustuminen, asiakastyön käynnistäminen Avainhenkilötapaamiset Yhteydenpito verkostojen kanssa (sposti, puhelin) 19 hlö / 19 tapaamista 285 kpl 12

15 Avainhenkilötapaamiset Suunnittelutapaamiset Tiedotus palvelukoteihin, palveluneuvoon ja kotihoitoon Sähköpostitiedottaminen (pth yksiköt, Mikkelin Seutusote) Kerätyt projektiasiakkuudet 7 henkilöä 1 kpl 12 tilaisuutta 1 40 henkilöä Tiedottaminen toiminnasta Yhteistyöstä sopinen ja suunnittelu 9 tilaisuutta 49 hlö / 20 tapaamista Verkostotyön prosessi: Saada aikaan toimivia, asiakaslähtöisiä ja poikkihallinnollisia palvelumalleja VUODELLE 2014 ASETETUT TAVOITTEET (suunnitelma ) Verkostoja vahvistetaan ja tietoa lisätään edelleen kehitysvammaisten henkilöiden asemasta terveydenhuollossa: avainhenkilöiden tapaamiset ja ohjausryhmien uudelleen tarkastelu toiminnan pysyvyyden kannalta sekä tiedottamistapaamiset. Palveluverkkokuvaukset kootaan ja esitetään kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon kehittämiskohdat palveluketjuissa. Kokoamistyö tehdään osallistavissa työryhmissä ja työn pohjana ovat tiedot kehitysvammaisten henkilöiden asemasta ja toiveista terveydenhuollon palveluille. Kehitetään uusia toimintakäytäntöjä, oppaita ja ohjeistuksia kehitysvammaisille henkilöille terveydenhuollosta, omaisille ja lähityöntekijöille palveluista sekä ammattilaisille kehitysvammaisten henkilöiden kohtaamiseen ja palveluohjaukseen. TOTEUTUNUT TOIMINTA Palveluverkkotyöskentely suunnitelmallisen verkostotyön pohjana. ODOTETUT TULOKSET JA VAIKUTUKSET Saadaan eteenpäin tietoa kehitysvammaisten henkilöiden asemasta ja tarpeista perusterveydenhuollossa ja muissa lähipalveluissa. Verkostoituminen etenee: avainhenkilöt vievät projektia eteenpäin ja projektiin saadaan entistä paremmin sitoutuneita ihmisiä mukaan. Projektin toiminta kiinnostaa ja mukaan lähtevillä on lupa kehittää työtä. Saadaan tietoa kehittämistarpeista sekä tahoista keiden kanssa toimintaa viedään eteenpäin. Saadaan esiin yhteistyötarpeet kehitysvammaisen henkilön asioiden eteenpäin viemiseksi. Yhteistyö vahvistuu Osallistava verkostotyö vahvistaa projektin toiminnan jäämistä pysyviksi käytännöiksi pilottipaikkakunnilla: toimintaympäristöihin sopivia toimintakäytäntöjä sekä osaamista työtapojen käyttöön ottoon. Alussa havaittiin, että ammattilaiset perusterveydenhuollossa eivät olleet halutulla tavalla sitoutuneet projektin tavoitteisiin kehitysvammaisen henkilön aseman kehittämiseksi ja edistämiseksi terveydenhuollossa. Terveydenhuollossa ei nähty ongelmia, joita kehitysvammaiset ja heidän lähiverkostonsa kohtaavat terveysasioissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset eivät kohdanneet palvelujen koordinoinnissa. Tilanne haluttiin tehdä näkyväksi, koska projektin tulosten pysyväksi saaminen vaatii tätä. Työmuodoksi valittiin palveluverkon sekä palveluketjujen kuvaaminen yhdessä sosiaali-, terveydenhuollon-, sekä kehitysvammapalvelujen edustajien kanssa. Työryhmien kokoonpanot ovat liitteessä 1. Palveluketjulla tarkoitetaan saman asiakkaan ongelmakokonaisuuteen kohdistuvaa ja organisaatiorajat ylittävää suunnitelmallista ja yksilöllisesti 13

16 toteutuvaa palveluprosessien kokonaisuutta. Palveluketjut edellyttävät, että jollakin toimintayksiköllä on vastuu asiakkaalle annettavien palvelujen ohjauksesta ja seurannasta. Palveluverkko keskittyy erityisesti eri toimijoiden tarjoamien palvelujen sekä heidän välisensä yhteistyön kuvaamiseen. Mikkelin seudulla koottiin kehitysvammaisen henkilön palveluverkko mielenterveyspalvelujen osalta. Työryhmä kävi läpi arjen tuen, varhaisen puuttumisen, akuuttitilanteiden sekä kotiutumisen palveluketjut ja kartoitti niiden kehittämiskohteet. Palveluverkkokuvaus valmistui syyskuussa Se on esitelty Mikkelin keskussairaalan psykiatrisen osastonhoitajatapaamisessa sekä Mikkelin keskussairaalan päivystyksen kotiutussairaanhoitajille. Työ on otettu osaksi Mikkelin Seutusoten kehitysvammaisten palvelujen kehittämistyöryhmän toimintasuunnitelmaa. Tepa-projektista osallistuttiin työryhmän työskentelyyn asiantuntijana. Mikkelissä on suunniteltu lisäksi kehittämisyhteistyötä laajojen sote-rakenteita kehittävien projektien sekä perusterveydenhuollonyksikön kanssa. Kommunikaatio työvälineen rakentaminen lähti Mikkelissä käyntiin yhteistyössä päivystyksen osastonhoitajan kanssa. Ylä-Savossa palveluverkkotyön äärelle kokoontui projektin laajennettu ohjausryhmä sekä kaksi pienempää työryhmää teemoissa kotiin annettavat palvelut sekä sosiaali- terveys- ja kehitysvammapalvelujen yhteystyön rakenteet. Työ valmistui syyskuussa Ylä-Savossa palveluverkkotyö ja siinä sovitut palveluketjut ovat palvelukoordinaattorin asiakastyössä testattavana. Palveluverkkotyöstä kumpusi yhteistyötapaamisia ja tulevan toiminnan suunnittelua. Marraskuussa 2014järjestettiin Kotiin annattavista palveluista kaksi verkostotapaamista. Lisäksi on suunniteltu monialaisen työryhmän kokeilua vammaispalveluihin sekä mielenterveyspolun kehittämistä mielenterveys-palvelujen lähiesimiesten kanssa. Kommunikaatiotyövälineen suunnittelu siirtyi työntekijävaihdoksen myötä Ylä-Savoon. Sen tiimoilta on tavattu vastaanottotoiminnan työntekijöitä sekä suuhygienistejä. Projektin verkostoja on tavoitettu myös osallistumalla Viljamit tapahtumaan Toimintaa kuvaavat mittarit vuonna 2014: MIKKELI Toimintaa kuvaavat mittarit vuonna 2014: YLÄ-SAVO VERKOSTOITUMINEN PALVELUVERKKOTYÖSSÄ Palveluverkkotyötä kehittäneet ryhmätapaamiset 1 ryhmä/ 3 tapaamista Palveluverkkoa kehittäneet työryhmätapaamiset 3 ryhmää / 6 kertaa naisia miehiä 10 2 naisia miehiä 26 4 PAIKALLINEN KEHITTÄMISVERKOISTOITUMINEN Avainhenkilötapaamiset, yhteistyön suunnitteluun liittyvät 4 henkilöä Avainhenkilötapaamiset, yhteistyön suunnitteluun liittyvät 3 henkilöä 2 tapaamiskertaa Mikkelin Seutusoten kehitysvammapalvelujen kehittäminen työryhmä / asiantuntijana osallistujia työryhmässä opintomatka Helsinki ja Lahti Yhteistyön suunnittelun tapaamiset osallistujia 10 henkilöä 12 henkilöä 3 tapaamista 11 Kehittämistyöryhmätapaamiset: Kotiin annattavat palvelut osallistujia Yhteistyön suunnittelun tapaamiset osallistujia

17 Verkostotapaamiset (kosa-tiedotus + muiden tulosten esittely) osallistujia Palveluverkon jalkauttaminen 3 tapaamista 41 Tapahtumatiedottaminen 1 2 tapaamista Valtakunnallinen verkostoituminen (STM) 1 Perehdytysprosessi: perehdyttää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä kohtaamaan kehitysvammaisia henkilöitä VUODELLE 2014 ASETETUT TAVOITTEET (suunnitelma ) Materiaalia tuotetaan tiedotustoimintaan, verkostotyöhön, perehdytyksiin sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin, palvelukoteihin sekä kehitysvammaisille henkilöille ja omaisille. Kootaan koulutuskokonaisuutta, jonka avulla voidaan levittää ja juurruttaa projektissa tuotetut tuotteet: Kehitysvammaisen tukena terveydenhuollosa kokonaisuus. Järjestetään väliseminaari syksyllä 2014 Oppilaitosyhteistyötä kehitetään: opinnäytetyöt ja harjoittelut, materiaalin kerääminen kehitysvammaisten henkilöiden asemasta terveydenhuollossa ja tulevien ammattilaisten osaamisen edistäminen. ODOTETUT TULOKSET JA VAIKUTUKSET Toiminta tulee tutuksi ja se hyväksytään. Kehittämistyö perustuu tietoon ja tietoa sovelletaan toimintaympäristöön. Osaaminen kehitysvammaisuudesta paranee ja tieto lisääntyy terveydenhuollon ammattilaisten parissa. Terveydenhuollon palvelupolun tuntemus ja terveydenhuollollinen osaaminen lisääntyy palvelukodeissa. Projektin tuloksia levitetään. Ammattilaisten peruskoulutuksessa osaaminen lisääntyy. Pidemmällä tähtäimellä hyvien kohtaamisten sattumanvaraisuus väistyy ja niistä tulee valtavirtaa. TOTEUTETTU TOIMINTA Projektissa on tiedotettu ja tavattu laajasti avainhenkilöitä sekä yhteistyökumppaneita erilaisista teemoista: Ylä-Savossa asiakastyön käynnistymisestä ja Mikkelissä uuden pilotin tiimoilta. Palveluverkkoa kehittäneissä ryhmissä on jaettu tietoa kehitysvammaisen henkilön asemasta terveydenhuollossa ja kartoitetuista kehittämiskohdista TOIMINTA LUKUINA Asiakastyön ja verkostotyön kohdalla Projektissa kokeiltiin täsmäperehdytyksiä terveydenhuollon yksiköihin. 15

18 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin tehtiin perehdytyksiä seuraavasti tämän vuoden puolella: Iisalmen sairaalan vuodeosastoille tuotettiin kaksi samansisältöistä perehdytystä Mikkelin päivystyksen kotiutushoitajat perehdytys Mikkelissä järjestettiin kehitysvammaisille henkilöille sekä omaisille ja muulle lähiverkostolle ravitsemukseen liittyvää koulutusta. Osallistujat olivat palvelu-kodeista ja toimintakeskuksista. Iisalmessa aloitettiin kommunikaatiopassin levittämistä aloitettiin vuoden lopussa. Projektissa valmistui koulutuspaketti keväällä 2014: Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa. Keväällä oli 4 lähipäivää. Lopputuotteena osallistujat saivat Terveydenhuollon työkalupakin muistitikulla levitettäväksi palvelukoteihin Mikkelissä 2 luentotilaisuutta, jotka olivat julkisia kaikille. Mielenterveysluento videoitiin ja liitettiin koulutuspakettiin. Kuopiossa järjestettiin väliseminaari yhteistyössä Tuetun Päätöksenteon projektin kanssa Savonia-ammattikorkeakoulun ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa on tehty yhteistyötä. - Opiskelijayhteistyössä viime vuonna syntyi yksi opinnäytetyö - Mikkelissä lähdettiin suunnittelemaan terveydenhuollon opiskelijoille harjoitusohjelmaa työ- ja toimintakeskuksiin tavoitteena saada työ- ja toimintakeskuksissa oleville kehitysvammaisille henkilöille terveysasioita ja terveystarkastuksia. - Suunnitteilla harjoittelujakso Savonia-ammattikorkealle sekä täydennyskoulutuskokonaisuus kesäopintoihin. Pohjana on Kehitysvammaisen tukena terveydenhuollossa paketti. 10 henkilöä 2 henkilöä 6 luentokertaa 6 ohjaajaa / 1 palvelukoti 14 osallistujaa sai todistuksen: palvelukodeista, työ-ja toimintakeskuksesta, vammaispalvelujen kotihoidosta Terveyden edistäminen 25 osallistujaa (23 naista /1 miestä) Kehitysvammaisuus ja mielenterveys 27 osallistujaa 140 osallistujaa 1 opinnäytetyö 1 suunnittelukokous terveyspäiviin/ kokoonkutsuja 3 tapaamista oppilaitosedustajien kanssa 16

19 Projektin toimintaa eteenpäin vievät toiminnot: projektihallinta, viestintä, arviointi ja henkilöstö OSATAVOITTEET Projektinhallinta: Tavoitteena on tehdä toiminnan eteenpäin viemisestä sujuvaa, suunnitelmallista ja tarkoituksen mukaista. Projektista vastaa projektipäällikkö sekä johtoryhmä. TEPA-tiimi kokoontuu suunnittelemaan yhdessä projektia. Tukena toimivat paikalliset ohjausryhmät. Ohjausryhmien rakennetta muokataan tukemaan projektin loppuvaihetta juurruttamisen näkökulmasta. Taloushallinta on hyvää. Arviointi: Sisäisenä arviointina tehdään tavoitteiden toteutumista sekä odotettujen tulosten ja vaikutusten seurantaa. Ulkoisen arvioinnin konsultoivan sairaanhoitaja toiminnan kustannusvaikuttavuudesta toteuttaa Tampereen teknillinen korkeakoulu. Arviointi tukee RAY:n raportointia sekä projektin eteenpäin viemistä. Arviointisuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan. Viestintä: Projektissa on viestintäsuunnitelma: sisäisessä viestinnässä keskitytään huolehtimaan osallistavista tavoista viedä projektia eteenpäin. Projektin päätöksenteossa tärkeää osaa on tiimin muistioilla, johon kirjataan yhteiset projektin linjaukset. Ulkoiseen viestintään on luotu yleinen Tepa-ilme. Ulkoista viestintää jatketaan TEPA-tiedotteen myötä. Nyt, kun projektissa ollaan siirtymässä tulosten kuvaamiseen, kiinnitetään huomiota tulosten levittämiseen artikkelein. Viestintä kulkee projektipäällikön kautta. Viestintää täytyy koordinoida, etteivät yhteistyökumppanit kuormitu viesteistä eikä eivätkä ne ole ristiriitaisia. Henkilöstö: Perehdytetään uusi työntekijä Ylä-Savoon ja Mikkelissä siirrytään tulosten muokkaamisen vaiheeseen. Näihin molempiin tehtäviin suunnataan koulutusresurssia. Huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista ja jaksamisesta: projektissa on työaikaseuranta sekä kehityskeskustelukäytäntö. TAVOITELLUT TULOKSET JA VAIKUTUKSET Hyvin sujuva projektityöskentely, jossa edetään kohti tavoitteita ja odotettuja tuloksia ja vaikutuksia. Toiminta on suunniteltua ja aikataulutettua. Asioita tehdään oikeiden ihmisten kanssa ja oikeaan aikaan (mm. ohjausryhmien sitoutuneet henkilöt). Työnjako työntekijöiden kesken on selkeää. Taloudelliset resurssit suuntautuvat projektia hyödyttävään toimintaan. Vuonna 2014 saadaan tietoa puoleen väliin päässeestä projektista ja päätetään millaista toimintaa jatketaan. Tehdään RAY:n TVSraportointi Kustannusvaikuttavuus-arviointi valmistuu ja saadaan vaikuttavaa tietoa projektin jatkotyöskentelyyn. Projektin sisäinen viestintä on avointa ja osallistavaa. Projektin toiminta on selkeää kaikille projektissa toimiville tahoille. Ylä-Savon toiminnan alkaessa tilataan uusi esite. TEPA-tiedotteita lähtee 4-6 kertaa vuodessa. Tieto projektin toiminnasta leviää pilottipaikkakunnille Projektin sidosryhmäviestintä ei kuormita liikaa kumppaneita. Projektin toiminnasta (konsultoivan sairaanhoitajan toiminta) syntyy artikkeleita. Perehdytysta ja tuotteistamista tukeva koulutussuunnitelma. Osaava ja motivoitunut henkilöstö. 17

20 TOTEUTUNUT TOIMINTA Projektinhallinta Vuoden aikana projektin tiimi kokoontui suunnittelemaan työtä. Työnjakoa ja vastuita tarkennettiin projektin toiminnan sujumiseksi. Mikkelissä kokoontui ohjausryhmä säännöllisesti. Ylä-Savossa ohjausryhmä toimi osana palveluverkkoa rakentavaa ryhmää. Loppuvuodesta ohjausryhmä kokoontui omana ryhmänään. Mukaan pyydettiin uusia jäseniä toiminnan pysyväksi saamisen näkökulmasta. Projektin dokumentteina syntyy RAY:lle TVS-raportti ja selvitys vuodesta Projektissa tehtiin laajempi väliraportti ensimmäisistä toimintavuosista. Toimintasuunnitelma ja projektihakemus RAY:lle tehtiin syyskuussa. Lisäksi syysaikana tehtiin kaksi selvitystä projektin toiminnasta RAY:lle. Viestintä TEPA-projektin sisäistä viestintää dokumentoitiin tiimimuistioihin sekä työnjakoa selvittävään asiakirjaan. TEPA:ssa hankittiin uusia esitteitä jaettavaksi. Sidosryhmäviestinnässä tärkeää on hyvät ja laadukkaat muistiot, jotka kirjoitetaan joka tapaamisessa. TEPA-tiedote jaettiin 3 kertaa vuoden aikana. Tiedotelistalla on paikalliset verkostot mutta myös THL:n vammaisasioitten tiedotuslistan kautta aiheesta kiinnostuneet henkilöt. Lisäksi väliseminaarista jaettiin tietoa laajasti valtakunnallisille tiedotuskanaville. Projektissa on kotisivut materiaalin julkaisua varten. Arviointi Projektissa tehtiin keväällä 2014 alustava tuloksellisuus ja vaikuttavuus raportti ja samalla tehtiin RAY:lle aiheeseen liittyvä raportti. Vuosi 2014 oli arvioinnin suhteen välivuosi. Johtoryhmä, ohjausryhmä sekä koulutuksiin ovat arvioineet projektin etenemistä. Ulkoisessa arvioinnissa tuotettiin kustannusvaikuttavuus raportti. Henkilöstö Keväällä 2014 keskityttiin Ylä-Savossa aloittaneen työntekijän koulutukseen. Projektipäällikkö suoritti ensimmäisen osan Johtamisen erikoisammattitutkinnon kokonaisuudesta. Itsemääräämisoikeudesta on haettu koulutusta laajalti. TOIMINTA LUKUINA 10 tiimitapaamista 5 johtoryhmän tapaamista, 2 sähköpostikokousta 3 ohjausryhmätapaamista Mikkelissä 1 ohjausryhmän tapaaminen Ylä- Savossa 700 esitettä / jaettu 600 Sähköpostilistalla 145 henkilöä Omat koulutukset JET-tutkinto : projektijohtaminen Terveyttä ja hyvinvointia Itä-Suomessa VIA-itsemääräämisoikeuskoulutus Susanna Hintsalan itsemääräämisoikeuskonsultaatio Ensiapukoulutus Kehitysvammainen seniorikansalaisena Oma elämä omannäköiset palvelut - seminaari 18

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin

Ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin Kuvat: www.papunet.fi Ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin TEPA-projekti Anne Aholainen, projektipäällikkö Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISET HENKILÖT MIELENTERVEYDEN PALVELUPOLULLA

KEHITYSVAMMAISET HENKILÖT MIELENTERVEYDEN PALVELUPOLULLA Kuvat: www.papunet.fi KEHITYSVAMMAISET HENKILÖT MIELENTERVEYDEN PALVELUPOLULLA 7.5.2013 Projektipäällikkö Anne Aholainen Kehitysvammaisen ihmisen terveydenhuollon palvelupolut 2012-2016 Tehtävänä kehittää

Lisätiedot

YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA

YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA Käynnissä olevan palvelurakennemuutoksen tavoitteena on edistää vammaisen henkilön itsenäistä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Terveydenhuollon palveluohjaus kehitysvammaiselle henkilölle

Terveydenhuollon palveluohjaus kehitysvammaiselle henkilölle Kuvat: www.papunet.fi Terveydenhuollon palveluohjaus kehitysvammaiselle henkilölle Terveydenhuollon palveluohjaajan tehtävänkuva, asiakasprosessi, onnistumisen edellytykset konsultoivan sairaanhoitaja

Lisätiedot

TEPA-PROJEKTIN TÄYDENTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2016 (30.9.2014)

TEPA-PROJEKTIN TÄYDENTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2016 (30.9.2014) TEPA-PROJEKTIN TÄYDENTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2016 (30.9.2014) Projektipäällikkö Anne Aholainen TEPA-projekti PÄIVITETTY PÄIVITTÄJÄ MITÄ MUUTETTU HYVÄKSYTTY KESÄN 2012 Anne Aholainen, AIKANA projektipäällikkö

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

TEPA-PROJEKTIN TÄYDENTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 (30.9.2013)

TEPA-PROJEKTIN TÄYDENTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 (30.9.2013) TEPA-PROJEKTIN TÄYDENTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 (30.9.2013) Projektipäällikkö Anne Aholainen TEPA-projekti PÄIVITETTY PÄIVITTÄJÄ MITÄ MUUTETTU HYVÄKSYTTY KESÄN 2012 Anne Aholainen, AIKANA projektipäällikkö

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN TERVEYDENHUOLLON PALVELUVERKOSTO YLÄ-SAVOSSA

KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN TERVEYDENHUOLLON PALVELUVERKOSTO YLÄ-SAVOSSA Kuvat: www.papunet.fi KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN TERVEYDENHUOLLON PALVELUVERKOSTO YLÄ-SAVOSSA 13.5.2013 Alustukset ja keskustelun tuotokset 2. Esittäytyminen ja odotukset tapaamisesta 3. Palveluverkkotyöskentelyn

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLUT TEPA. VÄLIRAPORTTI 2014 (30.4.2014) Projektipäällikkö Anne Aholainen

KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLUT TEPA. VÄLIRAPORTTI 2014 (30.4.2014) Projektipäällikkö Anne Aholainen KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLUT TEPA VÄLIRAPORTTI 2014 (30.4.2014) Projektipäällikkö Anne Aholainen SISÄLLYSLUETTELO 1. TEPA-PROJEKTI JA VÄLIRAPORTIN TAVOITTEET 1 2. TEPA-PROJEKTIN

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Tepa-projektin KONSULTOIVA SAIRAANHOITAJA. Mitä? Kenelle? Miksi?

Tepa-projektin KONSULTOIVA SAIRAANHOITAJA. Mitä? Kenelle? Miksi? Tepa-projektin KONSULTOIVA SAIRAANHOITAJA Mitä? Kenelle? Miksi? TEPA-projektin pilotti Mikkelissä 2015: Konsultoivan sairaanhoitajan työmalli Asiakkaat aikuisia kehitysvammaisia henkilöitä. Kaikki asumispalveluiden

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeen esittely Satakunnan vanhusneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Lahden malli nyt Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Päivi Karvonen, konsultoiva sairaanhoitaja Jonna Salomaa, palvelukoordinaattori Palveluyksikkö VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ TAUSTA-AJATTELUA Voiko näin suuri hanke olla innovatiivinen ja toimiva vai kaatuuko se liian moniin tavoitteisiin, toimijoihin,

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot