TEPA-PROJEKTIN TÄYDENTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA ( )

Transkriptio

1 TEPA-PROJEKTIN TÄYDENTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA ( ) Projektipäällikkö Anne Aholainen TEPA-projekti

2 PÄIVITETTY PÄIVITTÄJÄ MITÄ MUUTETTU HYVÄKSYTTY KESÄN 2012 Anne Aholainen, AIKANA projektipäällikkö ALKU KEVÄT 2013 Anne Aholainen projektipäällikkö Projektisuunnitelman ja tapaamisten pohjaltamuotoiltu toiminta ja työsuunnitelma, johtoryhmän kokouksessa päätetty pilottiprosessin aikaistamisesta Prosesseja on muutettu syksyn 2012 aikana vastaamaan käynnistynyttä toimintaa. Liitteet on muutettu vuotta vuosia kuvaamaan Johtoryhmä, johtoryhmän muistiossa esitetyt muutokset kirjattu Johtoryhmä hyväksynyt Anne Aholainen Viestintäsuunnitelma Hyväksytty tepa-tiimissa mennessä Anne Aholainen Koko teksti käyty läpi Täydennetty TEPA tiimeissä 29.8 ja Anne Aholainen TEPA-tiimin lisäykset ja RAYhakemuksen kanssa yhteneväisyys Hyväksytty Joryssä

3 Sisällysluettelo 1. PROJEKTIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT 2 2. PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINTASUUNNITELMA Projektin tavoitteet Projektin tavoitteita kohti vievät prosessit Ydinprosessit Konsultoiva terveydenhuollon ammattilainen pilottiprosessi Verkostokehittämisen prosessi Perehdyttämisprosessi Tukiprosessit Projektinhallinnan prosessi Viestintä ja tiedotus Henkilöstö Arviointi 21 LIITE 1: TOIMINTASUUNNITELMA SYKSYLLE LIITE 2: TYÖ-JA TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 3: TEPA- projektin riskienhallintasuunnitelma LIITE 3: VIESTINTÄSUUNNITELMA 37 LIITE 4: TEPA projektin vaiheistus ja arviointipisteet 40 1

4 1. Projektin tausta ja lähtökohdat Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut (TEPA) projekti on Savon vammaisasuntosäätiön hallinnoima ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti. Projekti on alkanut keväällä 2012 ja jatkaa vuoden 2016 loppuun. Pilottialueena toimii välillä Mikkelin seutu ja Ylä-Savo. Projektin tarkoituksena on edistää kehitysvammaisten henkilöiden perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta omissa lähiyhteisöissään ja kotipaikkakunnillaan. Tarve projektille perustuu kehitysvammapalvelujen rakennemuutokseen, jossa tavoitteena on laitospaikkojen vähentäminen ja asumisen painopisteen siirtäminen omaan kotiin ja asumista tukeviin avopalveluihin. Tämä on ollut tavoitteena jo pitkään, mutta kehitys on kiihtynyt vasta viime vuosina (Sillanpää 2012; Niemelä & Brandt 2008). Kehitysvammaisen nuoren muutto lapsuuden kodista omaan kotiin on tänä päivänä tavallinen osa nuoren itsenäistymistä. Tällä hetkellä merkittävä kehityksen suuntaaja on julkaistu Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta. Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan ei enää asu laitoksessa. Muut keskeiset periaatteet ovat tietoisuuden lisääminen vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksista, vammaisten henkilöiden oikeuksien ja itsemääräämisen kunnioittaminen, palvelujen ja lähiyhteisöjen kehittäminen, organisaatioiden toimintakulttuurin kehittäminen, laadunvalvonta ja seuranta sekä hallinnonalojen välinen yhteistyö. Terveyspalvelut tulevat esille toimenpidekohdassa 3, jossa lähdetään vammaisten ihmisten oikeuksista kaikkiin yleispalveluihin muiden kuntalaisten tavoin. Vastuu lähipalvelujen kehittämisestä on kaikilla kunnan hallinnon aloilla. Seuraavassa kappaleessa projektin toteutus on esitetty tavoitteita kohti etenevinä prosesseina. Kappaleessa on kuvattu prosessien tarkoitus, tavoite sekä odotetut tulokset ja vaikutukset. Väliraportissa (huhtikuu 2013) on kuvattu prosessien alkuvaiheen etenemistä. Näiden huomioiden pohjalta projektia suunnitellaan eteenpäin. Liitteistä löytyvät dokumentit ovat: - Työsuunnitelma projektin etenemiselle syksystä Riskienhallintasuunnitelma vuosille Viestintäsuunnitelma Projektin muita, suunnittelun kannalta oleellisia dokumentteja ( ), ovat: - Projektin alkuperäinen suunnitelma sekä aiemmat toimintasuunnitelmat - Väliraportti 2013, jossa on kuvattu ensimmäinen toimintavuosi - Arviointisuunnitelma löytyy tarkempi kuvaus arvioinnin toteuttamisesta ja mittareista. - Palvelupolkukartoituksessa on kuvattu projektin kohteena olevia ilmiötä, pilottialueiden toimintaympäristöä, sekä kehittämisen kohteita 2

5 2. Projektin tavoitteet ja toimintasuunnitelma 2.1. Projektin tavoitteet TEPA-projektissa kehitetään ja edistetään kehitysvammaisen asemaa terveydenhuollon käyttäjänä. Ihannetilanteessa kehitysvammaisella henkilöllä on yhdenvertaiset ja tasavertaiset mahdollisuudet terveydenhuollon palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen. TEPAssa tehdään työtä, jotta olisimme matkalla kohti seuraavaa: TEPA-VISIO 2016: Mikkelin seudulla ja Ylä-Savossa on toimivat ja selkeät terveydenhuollon palvelupolut kehitysvammaiselle ihmiselle. Kehitysvammainen henkilö kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi sekä yksilöllisesti huomioiduksi omissa terveydenhuollon tilanteissa. Tämä mahdollistuu linkkityöntekijän, moniammatillisen verkostotyön ja yhdessä sovittujen toimintatapojen avulla. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten, kehitysvammaisten henkilöiden kanssa työskentelevien sekä kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä yhteistyö on hyvää ja toimivaa. Kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon lähipalvelujen tarpeisiin kyetään vastaamaan uusien toimintatapojen avulla. TEPA-projektin toiminnalliset tavoitteet: TEPA-projektin arvot: Perehdytetään kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä kohtaamaan kehitysvammaisia kuntalaisia. Pilotoidaan konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen toimintamallia pohjana konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen malli (esim. Eteva). Saada aikaan toimivia, asiakaslähtöisiä ja poikkihallinnollisia kehitysvammaisten henkilöiden avoterveydenhuollon palvelumalleja. Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla huomioon otetuksi, kuulluksi ja ymmärretyksi omana itsenään. Jokaisella ihmisellä on oikeus saada tukea ollakseen osallinen terveyden ja hyvinvoinnin lähipalveluista. Kumppanuus perustuu yhdessä sovittuihin käytäntöihin, luottamukseen ja vastavuoroisuuteen. Kehittämistyö perustuu hyviin käytäntöihin ja arvioituun tietoon. 3

6 2.2. Projektin tavoitteita kohti vievät prosessit PROJEKTINHALLINTA TIEDOTUS JA ARVIOINTI HENKILÖSTÖ -3. Toiminta- ja VIESTINTÄ Arviointisuunnitelma ja 4. työsuunnitelma Koulutus 5. Ulkoinen viestintä - RAY-raportointi toteutus Työsuhde -6. Budjetti Sisäinen viestintä 7. Ulkoinen arviointi Työnohjaus Pilotoidaan 10. konsultoivan PILOTTIPROSESSI terveydenhuollon 11. ammattilaisen Asiakastyön ja moniammatillisen toimintamallia 12. työryhmätyöskentelyn malli Saada 15. aikaan toimivia, asiakaslähtöisiä ja poikkihallinnollisia 16. VERKOSTOKEHITTÄMISENPROSESSI kehitysvammaisten 17. henkilöiden Palvelupolkukartoitus, 18. avoterveydenhuollon palvelumalleja Palveluverkkokuvaukset Palvelupolkuja selkeyttävät ja 21. oikaisevat toimintatavat- ja mallit, 22. sekä ohjeistukset ja oppaat. 23. Perehdytetään kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä PEREHDYTTÄMISPROSESSI kohtaamaan kehitysvammaisia Tukihenkilökoulutus ja materiaali kuntalaisia Seminaarit, muut perehdytykset Asumisyksiköiden terveydenhuollon työkalupakki 4

7 2.3. Ydinprosessit Ydinprosessit muotoutuvat projektin toiminnallisista tavoitteista ja odotetuista vaikutuksista. Tässä käydään läpi lyhyesti kunkin prosessin tämän hetkinen tilanne sekä prosessien vaiheittainen jatkuminen. Prosessin eri vaiheissa odotetaan vaikutuksia, jotka tarvitaan seuraavaan vaiheeseen pääsemiseksi ja lopulta tavoitteeseen pääsemiseksi Konsultoiva terveydenhuollon ammattilainen pilottiprosessi Prosessin kuvaus Pilottiprosessin tavoitteena on pilotoida konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen tehtävää ja moniammatillista työryhmä työskentelyä kahdella pilottipaikkakunnalla. Prosessin vaiheet ovat: Pilotoinnin esityöt - rekrytointi - aloitusmallin hahmottelu/ aineiston kerääminen - perehdytyssuunnitelma Pilotoinnin valmistelu - perehtyminen - aloitusmallin ja työtehtävien kartoitus - tärkeiden yhteistyötahojen kartoittaminen - hyväksyntä toiminnalle aktiivisella tiedottamisella Pilotointi - Asiakastyön aloittaminen, arviointi ja kehittäminen - moniammatillisen työryhmätyöskentelyn kokeileminen - Tiedottaminen työstä ja työn tuloksista Pilotoinnin kuvaaminen - Asiakkuuksista huolehtiminen - työmallin ja siihen liittyvien verkostojen kuvaus - juurtuminen ja leviäminen Pilotin mallina toimii Etevan Kaste-hankkeessa kehittämä konsultoivan sairaanhoitajan malli. Eteva-kuntayhtymässä on konsultoivan sairaanhoitajan työtehtäviin kuulunut terveyskartoituskäytännöt, verkostoituminen ja yhteistyö, kontaktiväylänä toimiminen, ohjaaminen ja neuvonta, hoidontarpeen selvittäminen, ja tarvittaessa jatkohoidon suunnittelu. Toimintatapaan kuuluu palveluohjauksellinen ote, jolla tarkoitetaan asiakkaan kanssa tehtävää työtä sekä asiakkaan palvelujen ja tukimuotojen koordinointia ja yhteensovittamista. Palveluohjauksen ja suunnittelun lähtökohtina on yksilökeskeinen suunnittelu, jonka tavoitteena on parantaa henkilön elämänlaatua ja voimaantumista omassa elämässään, saada henkilön oma ääni ja mielipiteet kuuluviin. Tuloksena on kuvaus Konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen tehtävästä sekä kuvaus osana palvelupolkua. Tavoitteena on myös moniammatillinen työskentely ja ammattilaisten välisen yhteistyön kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnalla. Konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen tehtävä on toimia moniammatillisten työryhmien kokoajana asiakkaan tarpeiden mukaan ja kokemusten mukaan vakiinnuttaa toiminta. Tässä pilotoidaan Pirkanmaalla, Kaste- 5

8 hankkeissa, kuvaamaa moniammatillisen tiimin työmallia. Tuloksena on kuvaus TEPAn kokemuksista moniammatillisesta työstä sekä kuvaus osana palvelupolkua. Projektissa on otettu käyttöön Hospital Communication Book opas konkreettiseksi yhteistyön avaajaksi (esim. jonka avulla on mahdollista lisätä tietoa kehitysvammaisuudesta ja kohtaamisesta terveydenhuollon puolella. TEPA-projektissa opasta muokataan pilottikohteisiin ja tuotetaan versio levitettäväksi terveydenhuoltoon. Linkkityöntekijä on ihmisten yhteen saattaja, ei portinvartija tai erottava tekijä. Pilottiprosessin vaikutuksia ovat kehitysvammaisilla henkilöillä, sekä heidän läheisillään, on taho, joka neuvoo, opastaa ja tarvittaessa koordinoi terveydenhuollon palveluja asiakkaan tarpeista käsin. asiakkaiden, läheisten, kehitysvammahuollon työntekijöiden ja sote-ammattilaisten yhteistyö sujuvoituu, ja moniammatillinen yhteistyö tiivistyy. Linkkityöntekijä toimii erityisesti kehitysvammapalveluiden ja terveydenhuollon palvelujen vuorovaikutuksen lisääjänä. yhteistyön lisääntymisen sekä tukihenkilöajattelun myötä kehitysvammaosaamista liikkuu perusterveydenhuoltoon sekä perustason erikoissairaanhoitoon palvelupolun varrelle. Prosessin tilanne Mikkelissä konsultoivan sairaanhoitajan pilotti sekä moniammatillisen työryhmä asiakastyön ovat edenneet Mikkelin Seutusotessa pilotointivaiheeseen. Asiakastyön välineet on kokeiltu 5 asiakastapauksen avulla ja asiakastyön malli on todettu hyväksi lähtökohdaksi. Asiakastapaukset ovat olleet Savon vammaisasuntosäätiö asiakkaita, joilla on ollut jonkin tietty terveysongelma tai joilla palvelupolku on jostain syystä pitkittynyt. Asiakastyö on ollut merkittävää toimintaa verkostojen kokoamiseksi asiakkaan terveydenhuollon palvelupolun selvittämiseksi. Konsultoivan sairaanhoitajan kokemus ja osaaminen ovat luoneet työlle luottamuksen ilmapiirin. Pilotti jatkuu tulevan vuoden ajan Mikkelin alueella asiakastyön merkeissä. Asiakasyhteistyötä lisätään Mikkelin Seutusoten vammaispalvelujen sekä Vaalijalan Etelä-Savon Kehitysvammapoliklikan kanssa. Näistä molemmat ovat potentiaalisia työmallin tai sen osien haltuun ottajia. Tulevan vuoden aikana kartoitetaan lääkäriyhteistyön mahdollisuuksia alueen terveyskeskuksen kanssa. Verkostot asiakastyön ympärillä on koottu. Verkostoituminen on ollut hyvää ja laajaa. Tämän hetken palveluista on koottu palvelukartta, joka jaetaan palvelupolun toimijoille. Verkostojen kokoaminen on ollut tärkeää. Asiantuntijuus asiakastyöhön on ollut saatavissa tätä kautta. Myös moniammatilliset työryhmät on koottu verkostojen joukosta. Moniammatillinen työryhmä kootaan, mikäli se on asiakkaan tapauksen kannalta oleellista. 6

9 Ylä-Savossa käynnistyy syksyn 2013 aikana konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen rekrytointi. Ylä-Savon Sote on kiinnostunut hakemaan työntekijää sisäisellä haulla. Tämä haku kestää syyskuun puoleen väliin. Tämän jälkeen tarpeen mukaan tehdään uusi julkinen haku. Tavoitteena on, että uusi työntekijä aloittaisi vuoden 2014 alussa. Prosessin tulevat vaiheet, tavoitteet ja odotetut vaikutukset VAIHE JA TOTEUTUS AIKATAULU MITÄ OLEMME TEKEMÄSSÄ? MISTÄ TIEDÄMME, ETTÄ OLEMME TEHNEET TÄMÄN? (tuotokset, tulokset, tehokkuus, pysyvyys) MIKSI TÄMÄ VAIHE TOTEUTETAAN? (toiminnon vaikutukset, joiden avulla prosessissa päästään eteenpäin) YLÄ-SAVOSSA Pilotoinnin esityöt 8/ /2013 Esityöt Rekrytointi Mikkelin aloitusmalli ja sen kokemukset kootaan väliraporttiin valmistellaan perehdytys Rekrytointi Iisalmessa (2014) on onnistunut. Väliraportissa on kokemusten jalostama versio Mikkelin mallista Aloittava työntekijä on kiinnostunut ja innostunut projektista ja valmis sitoutumaan. Aloitusmalli on selkeä ja uskottava lähtökohta uudelle pilotille. Avainhenkilötapaamiset jatkuvat pilotin pohjustamiseksi Ylä-Savossa on valmis, työtä ohjaamaan kykenevä verkosto Pilotin onnistumisen kannalta oleelliset ihmiset ovat projektista tietoisia ja osa on sitoutunut projektin eteenpäin viemiseen. YLÄ-SAVOSSA PILOTOINNIN KÄYNNISTÄ- MINEN Ylä-Savo 1/2014 4/2014 Perehtyminen Osaamisen ja tiedon hankkiminen Oman ja työryhmän roolin määrittely suhteessa asiakkaaseen ja eri viranomaisiin Yhteistyötahojen kontaktoiminen ja palvelukartan muotoilu Koulutustapahtumiin on osallistuttu. Asiakastyön verkosto selkiytyy, on tiedossa lähimmät yhteistyötahot sekä konsultoivat tahot. Palvelut on kartoitettu, työpäiväkirjassa on tilastoituja tapaamisia. Projektityöntekijän osaaminen ja tieto lisääntyy Tehtävänkuva selkiytyy Kuva työlle oleellisesta verkostosta selkiytyy. Työmallin luominen Asiakastyön malli ja työn kulku, työmenetelmät Aloittelu asiakkaiden ja verkostojen kanssa, kun Mikkelin mallin ja sen osien soveltaminen Ylä- Savon toimintaympäristöön Selkeä työmalli antaa hyvän, uskottavan ja selkeän pohjan pilotin valmistelulle ja tarvittavalle 7

10 on selkeä kuva siitä, mitä tehdään! Ensimmäiset asiakkaat 1-5 asiakasta - työmenetelmät - työvälineet - työprosessi: miten aloitetaan ja lopetetaan arvot ja asenteet Kuva siitä, ketkä ovat asiakkaita ja milloin. perehtymiselle. Asiakastapaukset selventävät mallia ja sen vaatimaa ajallista panosta. - johtoryhmän priorisointi: muistio Moniammatillisen verkoston aloitusmalli: milloin ja miten kutsutaan, miten toimitaan kokouksessa, miten sovitaan vastuu kysymykset Verkostoituminen ja sen syventäminen kohti asiakastyön moniammatillista työryhmätyöskentelyä: oikeat ihmiset oikeaan paikkaan Hyväksyntä toiminnalle Toiminta tutuksi, toimintainfot: Savaksen palvelukodit, sosiaalihuollon vammaispalvelut, perusterveydenhuolto Palveluverkkotyöryhmän ja muiden verkostojen kokouksissa toiminnan esittely ja arviointi Infotapahtumat, materiaalin levittäminen toiminnasta, Yhteydenottojen lisääntyminen Asia esitellään ja keskustellaan ohjausryhmässä: muistio Hyvän tiedostuksen ansiosta ympäristössä tiedetään, mistä on kyse ja herätetään mielenkiintoa toimintaa kohtaan, saavutetaan hyväksyntä, yhteydenotot lisääntyvät. PILOTOINTI MIKKELI 2/2013-9/2014 YLÄ-SAVO 5/2014-9/2015 Asiakastyön eri vaiheiden kehittäminen: Aloitusvaihe Mitä vaaditaan hyvän asiakkuuden käynnistämiseksi? Keskivaihe Suunnitelma asiakkuudelle ja sen toteuttaminen Yksittäisten asiakkuuksien dokumentointi DomaCareen, Asiakastyön kuvaaminen ja kehittäminen tapausten pohjalta, dokumentointi arviointipisteissä (1/2014; 1/2015; 1/2016) ohryn ja Linkkityöntekijän toiminta: - selkeyttää asiakkaalle ja läheiselle terveydenhuoltoa - helpottaa ymmärretyksi tulemista palveluissa - ammattilaiset kokevat linkkityöntekijän olemassa olon omaa työtään helpottavana - kehitysvammaisen henkilön kohtaaminen helpottuu ja on 8

11 Lopetus sidosryhmän arviointi mielekkäämpää Miten asiakkuus lopetetaan? Miten asiakkuutta arvioidaan? Moniammatillisten työryhmien kokoaminen - Missä tilanteissa? - Miten kootaan? - Miten asiakaslähtöisyys varmistetaan? Moniammatillisen työryhmän mallin kuvaaminen arviointipisteissä Moniammatillinen työryhmä toimii oikeissa paikoissa: - oikeat ihmiset löytyvät asiakkaan palvelupolulla - kaikilla verkostossa toimivilla on rooli Tiedottaminen Toimintainfojen jatkaminen Pienet jutut toiminnasta ammatti- ja paikallislehtiin Infojen määrä ja tapahtumat Julkaistut lehtijutut Tiedetään, mistä on kyse Toiminta hyväksytään Yhteydenotot lisääntyvät PILOTOINNIN KUVAUS Mikkeli 6/ /2014 Ylä-Savo 9/ /2015 Asiakastyön päättäminen Vastuullinen lopettaminen tai siirtäminen Konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen tehtävän kuvaus - tehtäväkuvaus - kuvaus osana palvelupolkua - moniammattillisen työryhmän kuvaus vrt.innokylän malli Asiakkailla ja lähiverkostolla on tietoa, miten jatkossa edetään palveluissa ja verkostoissa Linkkityöntekijän malli paikkakunnilla, levitettävä versio Arviointitietoa: vaikutus palvelupolulla Vertaileva kuvaus moniammatillisesta verkostosta Toiminnan jatkuvuuden huolehtiminen Asiakas tai läheiset eivät tunne jäävänsä heitteille Asiakas ja työntekijävaikutukset osoitetaan toteutuneiksi Kehittämistyön kuvaaminen - olosuhteet - mitä tehty ja millä ajatuksella - tulokset ja vaikutukset Arviointimateriaali auttaa toiminnan juurruttamisessa Juurtuminen lähtee käyntiin ja sitä voidaan vahvistaa Mikkelissä , Ylä-Savossa

12 Mikkeli Ylä-Savo 2016 jo 2015 puolella) Juurtuminen ja leviäminen Pätevä arviointitieto Tiedotus ja osaamista varmistava työtä jatkaville Tuloksista viestiminen verkostoille sekä ulkopuolelle Tiedotus ja koulutus paikkakunnilla, selkeät tiedotusmateriaalit olemassa arvioinnin ja työn kuvausten pohjalta Artikkelit ja tapahtumat Pilottipaikkakunnilla toimii linkkityöntekijät tai tukihenkilöt jatkossa Mukana olleet työntekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa ottavat työtapoja käyttöön Mukana olleissa organisaatioissa rakenteet muuttuvat palvelupolulle myönteiseksi. Tehdystä työstä kiinnostutaan Verkostokehittämisen prosessi Verkostokehittämisen prosessin tavoitteena on saada aikaan toimivia, asiakaslähtöisiä ja poikkihallinnollisia avoterveydenhuollon palvelumalleja. Tarkoituksena on kerätä yhteen toimijoita sosiaalihuollosta, terveydenhuollosta, sekä kehitysvammapalveluista pohtimaan palvelupolkuihin liittyviä haasteita ja ratkaisuja niihin. Prosessin vaiheet ovat seuraavat: Verkostojen kartoittaminen Avainhenkilötapaamiset, sidosryhmien tapaamiset ja olemassa olevien verkostojen kartoitus pilottipaikkakunnilla ja valtakunnallisesti. Palveluverkoston kuvaaminen osana palvelupolkukartoitusta. Kehittämisteemojen tarkentuminen palvelupolkukartoituksen ja tapaamisten myötä. Ammattilaisten osaamisen ja tarpeiden kartoittaminen Palvelupolkujen kehittäminen Kehittämisteemojen ympärille syntyvillä työryhmillä on tavoite ja toimintasuunnitelma Työryhmissä toimivia ihmisiä - perehdytetään kehittämisteemoihin - osallistetaan kehittämistyöhön - rohkaistaan kokeilemaan uusia toimintatapoja ja välineitä - juurruttamaan hyviksi koettuja tapoja työyhteisöihin Työryhmät kokeilevat ja arvioivat uusia toimintatapoja. Verkostotyön kuvaaminen Verkostojen tuottamat uudet tavat ja mallit kuvataan osina palvelupolkuja. Valmistuu oppaita ja ohjeistuksia palvelupolun sujuvoittamiseen Uudet toimintatavat juurrutetaan Osaamista varmistetaan Prosessin lopputuotteena syntyvät kuvaukset sellaisista uusista toimintamalleista ja työtavoista, jotka helpottavat kehitysvammaisten ihmisten terveydenhuollon saamista ja saatavuutta. Tulokset kuvataan osana palveluverkoston ja palvelupolun kokonaisuutta, sekä erilaisina oppaina 10

13 toisaalta kehitysvammaisille henkilöille, heidän kanssaan työskenteleville ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Tuloksena vastataan projektin palvelupolkukartoituksessa havaittuihin ongelmakohtiin ja luodaan uusia toimintatapoja ja yhdessä sovittuja pelisääntöjä, joiden ansiosta asiakas pääsee palvelupolulle helpommin ja liikkuu siinä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Prosessin tavoitteena on lisätä kehitysvamma-, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden tuntemusta toisistaan ja toistensa rooleista. Tarkoitus on lisätä käytännön yhteistyötä: yhteiset pelisäännöt tukevat konsultointia ja moniammatillista yhteistyötä. Yhteistyön kannalta tärkeää on lisätä luottamusta ja yhteistä ymmärrystä päämääristä. Prosessin tilanne Verkostokehittämisen prosessi on edennyt pääosin palvelupolkujen kehittämisen alkuvaiheeseen. Prosessi on kuitenkin vielä osin verkostojen kartoittamisen osiossa. Pilottipaikkakunnilla on tavoitettu hyvin avainhenkilöitä ja esimerkiksi tiedotuslista on melko laaja. Palveluista on koottu Mikkelin seudulta kartta ja se on raportoitu väliraportissa (2013). Kehittämisteemoja on saatu esille palvelupolkukartoituksen tekemisen ja asiakastyön pilotin myötä. Verkostokehittämisen työryhmät eivät ole kuitenkaan jäsentyneet niin selkeästi kuin alun perin on ollut ajatuksena. Tämä johtuu siitä, että projektissa toimitaan kehittämisen kohteena olevien organisaatioiden ulkopuolella. Esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisten osaamista ja tarpeita ei ole kattavasti pystytty selvittämään (Väliraportti 2013). Ensimmäistä vaiheen toimintaa jatketaankin Verkostojen jäntevöittämisen ja vahvistamisen teemalla. Verkostotyön välineeksi on noussut palveluverkkokuvaustyö. Idea on lähtenyt liikkeelle Valtakunnallisen vammaispalvelu hankkeen Pirkamaan osahankkeen tuotoksesta: Pirkamaan kehitysvammapalveluista hyötyvän ihmisen palveluverkko ( Tämä kuvaus on tehty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Hoitoketju oppaan pohjalta. Oppaan mukaan palveluverkolla tarkoitetaan Palveluketjulla tarkoitetaan saman asiakkaan ongelmakokonaisuuteen kohdistuvaa ja organisaatiorajat ylittävää suunnitelmallista ja yksilöllisesti toteutuvaa palveluprosessien kokonaisuutta. Palveluketjut edellyttävät, että jollakin toimintayksiköllä on vastuu asiakkaalle annettavien palvelujen ohjauksesta ja seurannasta. Palveluverkko keskittyy erityisesti eri toimijoiden tarjoamien palveluiden sekä heidän välisensä yhteistyön kuvaamiseen Palveluverkkokuvauksen avulla pystytään hyvin saavuttamaan edellä kuvattuja vaikutuksia yhteisen kehittämisen ja ymmärryksen lisääntymisen suhteen ja sopimaan yhteisiä pelisääntöjä toimijoiden välillä. Palveluverkkotyöllä on mahdollista nähdä oleellisimmat kehittämiskohteet palveluverkossa. Ylä-Savossa toiminnan lähtökohdaksi on valikoitunut palveluverkkokuvauksen tekeminen Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palveluverkosta. Kuvausta on tekemässä 11

14 laajapohjainen palveluverkkotyöryhmä, johon on integroitu TEPA-projektin ohjausryhmä. Palveluverkkokuvausta työstetään pienemmissä teematyöryhmissä: 1) Asuminen ja sen tuki, 2) Yhteistyö (mm. kriisi- ja päivystysprosessit) 3) Terveyden edistäminen ja vaihtoehdot vastaanotolle. Työskentelyn ohjelma on toimintasuunnitelman liitteenä 5. Työstä on informoitu Pohjois-Savon perusterveydenhuollon yksikköä. Mikkelin Seutusotessa palveluverkkotyötä rakennetaan mielenterveyden teemassa. Työryhmä on kutsuttu kokoon. Työryhmätyön pohjana käytetään Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa tehtyä kriisija päivystysprosessien kuvausta. Mikkelin Seutusotessa ollaan mukana asiantuntijana kehitysvammaisten asumisen ja sen palvelujen suunnitteluryhmässä. Mikkelin Seutusoten pilotissa järjestettiin huhtikuussa 2013 kaksi verkostoja kokoavaa tilaisuutta. Tilaisuudet sisälsivät koulutusta kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon haasteista sekä kommunikaatiokeinoista. Tapaamisissa käytiin läpi kehitysvammaisen ihmisen palvelupolkua asiakastapauksen avulla ja etsittiin keinoja hankaliin tilanteisiin. Tapaamisten pohjalta käynnistyy ryhmä, joka pyrkii etsimään parhaan mahdollisen tavan välittää asiakkaasta tärkeät tiedot palvelupolulla (kommunikaatio, arkitottumukset ja muut vastaavat). Ryhmää kutsutaan esitietoryhmäksi. Prosessin tulevat vaiheet, tavoitteet ja odotetut vaikutukset VAIHE JA TOTEUTUS AIKATAULU MITÄ OLEMME TEKEMÄSSÄ? MISTÄ TIEDÄMME, ETTÄ OLEMME TEHNEET TÄMÄN? (tuotokset, tulokset, tehokkuus, pysyvyys) MIKSI TÄMÄ VAIHE TOTEUTETAAN? (toiminnon vaikutukset, joiden avulla prosessissa päästään eteenpäin) VERKOSTOJEN JÄNTEVÖITTÄM INEN JA VAHVISTAMI- NEN molemmilla paikkakunnilla jatkuu yhä käynnistyneen kehittämistyön rinnalla 4/ /2014 Avainhenkilötapaamisia jatketaan edelleen - yhteyttä avainhenkilöihin vahvistetaan - Ohjausryhmien uudelleen kokoaminen toimintaa edistävästi Verkostosuunnitelman päivittäminen Tapaamismuistiot Ohjausryhmien kokoonpanot ja ensimmäiset tapaamiset Ohjausryhmissä on oikeat ihmiset (tieto ja vaikutusmahdollisuus) Työryhmiin saadaan mukaan oikeat ihmiset (tieto ja vaikutusmahdollisuus) Ohjaus- ja työryhmissä mukana olevat sitoutuvat Verkostoituminen etenee Avainhenkilöt vievät eteenpäin projektin teemoja Sovitaan uusia tapaamisia sidosryhmien kanssa Verkostokehittämisen ryhmät muotoutuvat Ohjausryhmiin löytyy oikeat ja sitoutuneet ihmiset Saadaan tietoa kehittämiskohteista sekä ihmisistä, joiden kanssa lähteä tekemään työtä 12

15 Palveluverkon kuvaaminen: - palvelukartat esim. Mikkelissä tiedon välityksen välineenä - palveluverkkotyö erityisesti Ylä-Savossa verkostokehittämisen välineeksi Mikkelin palvelukartasta on tehty jaettava versio ja sitä jaetaan eteenpäin Ylä-Savossa työryhmät kokoontuvat Valmis palveluverkkokuvaus ja kehittämisen teemat Saadaan koottua ensimmäinen konkreettinen tuote, joka hyödyntää koko verkostoa. Saadaan koottua kokonaistieto sidosryhmistä ja tavattua sidosryhmien edustajia Tiedotusinfot sidosryhmille (ks. konsultoivan tha:n pilotti) Toteutetut tiedotusinfot Saadaan tiedotettua hankkeesta sidosryhmille Saadaan työryhmiin jäseniä olennaisista sidosryhmistä. Kehittämisteemojen tarkentuminen palvelupolkukartoituks en ja eri toimijoiden tapaamisen myötä Palvelupolkukartoitus ja artikkeli kehittämisteemoista Ohjausryhmien ja avainhenkilöiden tapaaminen kehittämisteemojen osalta Kehittämisteemat kohdentuvat oikeisiin tarpeisiin ja ne ovat todellisia. Kehittämisteemoihin on lupa lähteä vastaamaan projektin keinoilla. Ammattilaisten osaamisen ja tarpeiden kartoittaminen jatkuu erilaisissa tilaisuuksissa On saatu tietoa ammattilaisten tiedoista ja tarpeista Toimintainfoihin, koulutuksiin sekä työryhmien sisältöihin saadaan muotoiltua oikeisiin tarpeisiin vastaavaa materiaalia. Tieto hankkeesta leviää. PALVELU- POLKUJEN KEHITTÄ- MINEN 5/2013 6/2016 Kehittämisteemat saavat ympärilleen työryhmät Mikkelin esitietotyöryhmä Mielenterveyden palveluverkkotyöryhmä Ylä-Savon palveluverkostotyöryh mä ja teematyöryhmät Verkostotapaamiset ja niiden muistiot Työryhmät, joilla tavoite ja toimintasuunnitelma, ja niiden muistiot Pilottipaikkakunnilta löydetään kehittämiskohteet Mukaan saadaan sitoutumishaluisia ihmisiä, joilla on myös sitoutumismahdollisuus Kehittämistä on mahdollista tehdä omassa toimintaympäristössään. 13

16 Kehittämiskohteiden työstäminen ja pilotointi Suunnitellaan ja toteutetaan kehittämistyön mahdollistava perehdytys. Mikäli kehittämisteemaan liittyy kokeilua ja testaamista, niin sovitaan aikataulusta ja arvioinnista. Kehittämisen tukena toteutetut perehdytykset ja niistä koottu perehdytysmateriaali Säännöllisesti kokoontuvat kehittämistyöryhmät ja työryhmämuistiot Kehittämisellä, kokeilulla ja arvioinnilla on aikataulu (arviointikohdat 1/2014; 1/2015 ja 1/2016) Kehittämisen ja kokeilun kuluessa kerätään asiakastietoa mallista Tarvelähtöinen ja asiakaslähtöinen kehittämistuote Kehittämistuote sopii ympäristöönsä ja on lähtötilanteeseen nähden parempi Perehdytysmateriaalit ovat kehittämiseen innostavia ja antavat uutta osaamista ja tietoa UUSIEN TAPOJEN KUVAAMINEN JA PALVELU- POLKU- TUOTTEET Mikkeli 9/2014 1/2015 ja 2016 Ylä-Savo 8/ /2015 ja 2016 Kehittämistuotteiden kuvaus Kehittämistuotteet kuvataan yksittäin sekä osana palvelupolkua. Mikkelissä ensimmäiset tuotokset kuvataan 1/2015. Mukaan liitetään jatkosuunnitelma kehittämistyöstä sekä juurruttamisesta. Ylä-Savossa kuvaukset tehdään 1/2016 mennessä Syntyy: Kuvaukset kehittämistuotteista Kuvaukset osana palvelupolku Lopputuotosten täytyy asiakkaan sekä heidän kanssaan työtä tekevien näkökulmasta helpottaa, sujuvoittaa ja selkeyttää palvelupolkua Kehittämiskohteiden tulee auttaa työntekijöitä toimintaan kehitysvammaisten henkilöiden kanssa. Palvelupolun osana kuvaukset tehdään 2016 Oppaita tai ohjeistuksia palvelupolkujen käyttöön Kehitysvammaisille henkilöille ja läheisille terveydenhuollon Kehittämistyön tuloksesta kerätään: 1) mitä tietoa sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan kehitysvammaisten Oppaat ja esitteet ovat käytössä terveydenhuollossa. Ne auttavat ihmisiä etenemään omassa tilanteessaan. 14

17 toiminnasta kohtaamiseen. Ammattilaisille kehitysvammaisuudesta sekä kommunikoinnin ja kohtaamisen keinoista 2) Mitä tietoa asiakkaat/läheiset/ kehitysvammahuollon työntekijät tarvitsevat terveydenhuollosta. JUURTUMINEN Mikkeli Ylä-Savo 2016 Juurtumisen varmistaminen Järjestää tarpeenmukaista koulutusta tai työryhmätapaamisia juurtumisen varmistamiseksi Tuloksista tiedotetaan, jotta lopputuotokset leviävät. Kehittämisen kohteet jäävät työyhteisöihin vakiintuneiksi palvelumalleiksi. Tietoa saadaan leviämään lopputuloksista. Saadaan tietoa juurtumista tukevasta koulutuksesta tai työnohjauksesta Työntekijät vahvistavat osaamistaan kehitysvammaisten kohtaamisesta. Työyhteisöissä kehittämiskohteet jäävät elämään. Moniammatillinen yhteistyö vahvistuu Perehdyttämisprosessi Perehdyttämisprosessin tavoitteena on perehdyttää terveydenhuollon ammattilaisia kohtaamaan kehitysvammaisia henkilöitä potilaana ja asiakkaana. Perehdyttämissä on kolme osa-aluetta. Näistä ensimmäinen on tärkeä tuki pilottiprosessille ja verkostokehittämisen prosessille. Tämän prosessin tuloksena syntyy työryhmille tarkoitettuja kehittämisen ja pilotoinnin tuki-infoja ja perehdytysosioita. Tämä on luonteeltaan kehittämiseen sidottua: esitellään pohja-aineisto, jonka avulla työryhmä miettii sovellusta omaan työyhteisöön. Osa-alue voi ajan myötä sulautua osaksi kehittämisen prosesseja. Osallistavan kehittämisen vaikutus on, että saadaan työyhteisöt ja sen jäsenet kehittämään omaa työtään ja työtapojaan heille annetun informaation pohjalta. Innostava ja uskottava pohjamateriaali virittää ihmiset oikeiden asioiden äärelle. Perehdyttämisen toinen osa-alue on tuottaa terveydenhuoltoon yleisesti tietoa kehitysvammaisen henkilön kohtaamisesta ja kommunikoinnin tuesta. Tätä tehdään hankkeen järjestämien seminaarien sekä tarpeenmukaisten, osaamiskartoituksen osoittamien, koulutustilaisuuksien avulla. Koulutusten vaikutuksesta osallistujat tulevat tietoiseksi kehitysvammaisen henkilön erityisestä kohtaamistarpeista ja saavat osaamista sitä varten. 15

18 Kolmantena osa-alueena projektissa toteutetaan tukihenkilökoulutus, jonka tavoitteena on saada terveydenhuollon yksiköihin henkilöitä, jotka tietävät enemmän kehitysvammaisista henkilöistä potilaina, sekä työskentelymateriaaleja eri työyhteisöihin. Tässä prosessissa tarkoituksena on koota koulutus- ja infomateriaalia yhteen. Prosessin kuluessa kartoitetaan ammatillisten koulutusten sisältöä kehitysvammaosaamisen suhteen. Hankkeen toimintamallien koulutuksista kerätään materiaali, jonka käytettävyyttä ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten täydennyskoulutukseen tutkitaan. Tästä prosessista syntyy tuloksena koulutusmateriaalipaketti, sekä dokumentointi kehitysvammaosaamisen tilanteesta. Vaikutuksena saadaan osaamista kehitysvammaisuudesta ja kokemusta kehitysvammaisten henkilöiden kohtaamisesta jo kouluttautumisvaiheeseen. Seuraavassa taulukossa on esitetty prosessin eteneminen ja sisältö. Osaamiskartoitus ja oppilaitosyhteistyö Koulutussuunnittelu Koulutusten toteuttaminen Arviointi Koulutusten toteuttaminen Paketin kasaaminen Prosessin tilanne Projektin alkuvaiheessa terveydenhuollon ammattilaisten tarpeita ja osaamista on yritetty kartoittaa erilaisina tavoin. Tuloksia on raportoitu Väliraporttiin (2013). Tarpeita ja osaamista kartoitetaan jatkuvasti erilaisissa tapahtumissa palautetta kysymällä, jotta järjestetty koulutus olisi tarpeenmukaista. Perehdyttämisprosessi avattiin kolmen iltapäiväseminaarin myötä. Tarkoituksena oli tavoittaa terveys- ja sosiaalipuolen ammattilaisia. Luennot lähetettiin Mikkelin keskussairaalan auditoriosta Ylä-Savooon videoneuvotteluna. Osallistujat olivat sosiaali- ja kehitysvamma-alan ammatti-ihmisiä. Myös erikoissairaanhoidosta osallistuttiin. Perusterveydenhuollon ammattilaisia ei tavoitettu kovinkaan paljon. Mikkelissä järjestetyissä verkostotapaamisissa saatiin perusterveydenhuollon puolelta osallistujia. Tältä pohjalta ajateltiin, että perusterveydenhuoltoon tehdään täsmäluentoja. Paras tapa olisi viedä asiantuntijoita arkeen, mutta Mikkelissä terveysasemalla arveltiin, että iltapäiväseminaarit olisivat kuitenkin parempia. Tätä kokeillaan uudestaan syksyn aikana. Hyvä kokemus on ollut joistakin konsultoivan sairaanhoitajan tekemistä infoista suoraan terveydenhuollon yksiköihin. Tämän kaltainen kouluttajan rooli sopii hyvin konsultoivan sairaanhoitajan työnkuvaan. Tällaisia tilaisuuksia pyritään saamaan lisää. Mikkelin alueella toteutettavaksi on suunniteltu Kehitysvammaisen tukena terveydenhuollossa koulutusta. Ajatuksena on ollut kouluttaa terveydenhuollon henkilöstön joukosta ihmisiä, jotka 16

19 tietäisivät enemmän kehitysvammaisuudesta ja pystyisivät tarvittaessa toimimaan kehitysvammaisen ihmisen ja hänen lähiverkostonsa tukena. Koulutus toteutetaan, mutta osallistujat ovat sosiaalipalveluista ja kehitysvammaisten asumisyksiköistä. Perusterveydenhuollosta ei ole innostuttu koulutuksesta. Tukihenkilökoulutus on pilottimuotoinen ja tarkoituksena on kehittää sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoululle täydennyskoulutuspaketti. Mikkelin kierroksen jälkeen koulutusta kokeillaan Ylä-Savossa. Yhteistyötä on viritetty Mikkelin ammattikorkean ja Savonian kanssa. Alustavasti on puhuttu yhteisen avoimen korkeakoulun täydennyskoulutustuotteesta. Yhteistyötä täytyy vielä jäntevöittää ja sille täytyy löytyä rakenne. Projektissa on huomattu tarve edistää kehitysvammaisten ihmisten asumisyksikköjen tietoutta terveysasioista ja palveluista. Tukihenkilökoulutus tällaisessa muodossa tukee tätä, mutta lisäksi on ajateltu, että asumisyksiköille olisi tarpeen yhteinen terveydenhuollon osaamista tukeva työkalupakki. Projektissa järjestetään väliseminaari. Alustavasti on sovittu päivä syksyyn 2014 ja yhteistyötä tehdään Tuetusti päätöksentekoon projektin kanssa. Prosessin tulevat vaiheet, tavoitteet ja odotetut vaikutukset VAIHE JA TOTEUTUS AIKATAULU Oppilaitosyhteistyö 8/ /2016 Koulutussuunnittelu 1/2013 MITÄ OLEMME TEKEMÄSSÄ? Oppilaitosyhteistyö Kehitysvamma-asian saaminen perusopetukseen ja täydennyskoulutukse n rakentaminen terveydenhuollon alalle. Koulutussuunnittelu MISTÄ TIEDÄMME, ETTÄ OLEMME TEHNEET TÄMÄN? (tuotokset, tulokset, tehokkuus, pysyvyys) Tavattu alueen oppilaitosväkeä ja sovittu jatkotyöskentelystä Jatkotyöskentelyn tuloksena syntyy koulutuskokonaisuus Harjoittelu- ja opinnäytetöitä syntyy MIKSI TÄMÄ VAIHE TOTEUTETAAN? (toiminnon vaikutukset, joiden avulla prosessissa päästään eteenpäin) Saadaan alulle osaamisen lisäämistä jo peruskoulutukseen. Suunnittelua tehdään Koulutussuunnitelmat Hankkeessa toteutetaan 17

20 6/2016 koko hankkeen ajan. Koulutusta suunnitellaan arviointitietoon perustuen Koulutusten toteuttamienen 1/ /2016 Tiedotustoiminta yhteistyöyksiköihin Perehdytykset kehittämistyöhön Perehdytykset terveydenhuollon ja sosiaalihuollon puolelle Tukihenkilökoulutus Arviointi 1/ /2016 Paketin kasaami-nen 2016 Palaute koulutuksista Paketti kasaan hankkeessa toteutettavasta koulutuksesta toukokesäkuussa koottuna Sovitut tiedotusajat Kehittämistyöryhmissä on saatavilla perehdytystä toimintaan. Koulutustilaisuudet, jotka kohdistettu terveydenhuollon henkilöstölle Pilottialueilla on ihmisiä jotka voivat ohjata ihmisiä terveydenhuollon palvelupolulla Järjestetyt tilaisuudet yleisesti kehitysvammapuolelle. Levitetään tietoa projektista ja sen teemoista. Palautteet koulutuksista kerätään arviointipisteissä:4/2013, 1/2014, 1/2015, 1/2016 Projektissa valmistuu koulutusmateriaali tukihenkilökoulutukseen ja asumisyksiköiden terveydenhuollon osaamisen kohottamiseen suunnitelmallista ja tavoitteiden mukaista koulutusta Koulutuksen sopivuutta parannetaan arviointitiedolla, jolloin valmistuva koulutus on pilotoitua ja laadukasta. Toiminta tulee tutuksi ja se hyväksytään. Kehittämistyö perustuu tietoon ja sen soveltamiseen omaan toimintaympäristöön Yleisesti tietoisuus ja osaaminen paranee terveydenhuollon ammattilaisten piirissä. Terveydenhuollon palvelupolun tuntemus ja terveydenhuollollinen osaaminen paranevat. Perehdytykset kehitysvammapuolelle (asumisyksiköihin) Seminaarit Väliseminaari 2014 Loppuseminaari 2016 Kehitysvammaasumisyksiköiden osaaminen ja tarkkaavaisuus paranee. Tieto projektin tuloksista leviää ja kiinnostusta työtapoja kohtaan on olemassa. Koulutuksia voidaan muokata arvioinnin pohjalta paremmiksi ja tarpeenmukaisemmiksi Oppilaitosyhteistyön myötä materiaali saadaan kokeiluun täydennyskoulutukseen. 18

21 2.4. Tukiprosessit Tukiprosessien tehtävä on mahdollistaa ydinprosessien kulku ja helpottaa toimintaa. Tässä hankkeessa on eroteltu neljä tukiprosessia Projektinhallinnan prosessi Projektinhallinnan tavoitteena on tehdä projektin ja ydinprosessien eteenpäin viemisestä sujuvaa, suunnitelmallista ja tarkoituksenmukaista. Projektinhallinnasta vastaa kokonaisuuden osalta projektipäällikkö ja johtoryhmä. Projektinhallinnan tärkeänä tukena toimii avainhenkilöistä kootut ohjausryhmät. Tässä hankkeessa on päädytty järjestämään ohjausryhmätyöskentelyä kahdella pilottipaikkakunnalla. Juuri tällä hetkellä ohjausryhmätyöskentelyä suunnitellaan uudelleen. Mikkelin pilotissa yritetään saada ohjausryhmään enemmän juurruttamista tukevaa voimaa. Ylä- Savossa ohjausryhmä on sulautettu osaksi palveluverkkotyöryhmää. Projektinhallinnan tärkein työkalu on käsillä oleva täydentyvä toimintasuunnitelma ja sen liitteet. Toimintaa ohjataan arviointityön avulla, joka on erillinen prosessi. Arviointi ja toiminnansuunnittelu tukevat RAY:lle tehtävää raportointia: syksyisin toimintasuunnitelmaa seuraaville vuosille sekä huhtikuussa toimintakertomusta ja siihen kuuluvaa tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointia. Projektinhallintaan kuuluu myös budjetin ja talousasioiden hoitaminen. Tavoitteena on, että prosessin etenemisen ja eri vaiheiden vaikutuksesta projekti etenee suunnitelmallisesti ja vaivattomasti. Projektissa tehdään asioita, jotka vievät kohti tavoitteita. Kukin mukana oleva henkilö tietää oman roolinsa ja tehtävänsä hankkeen ohjaamisessa. Projektihallinta on tehokasta, mikäli toiminta saadaan sovitettua resursseihin ja tehdään oikeita asioita oikeiden ihmisten kanssa oikeaan aikaan. Projektinhallinnan vuosikello on kirjattu taulukkoon. Ajankohdat vaihtelevat tilanteen ja aikataulujen mukaan, mutta taulukosta näkee karkean suunnitelman. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu KESÄ Väliraportin tuloksellisuus ja vaikuttavuus osio: 2014 Mikkelin väliarvio 2015Mikkelin pilotin Seuraavan syksyn toiminnan tarkentaminen OHRYT ja Jory RAY väliraportti Projektin koulutukset seuraavalle vuodelle päätösarviointi /Ylä-Savon väliarviointi 2016 Ylä-Savon päätösarviointi Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohryt ja Jory RAYn hakemus Seuraavan kevään toimin-nan tarkennus Ohryt ja Jory Henkilöstö koulutussuunnitelma 2016 Loppuraportti 19

22 Riskienhallinta Liitteessä 3 on esitelty TEPA-projektin riskikartoitus. Projektin riskikartoituksessa riskiarvoa ovat nostattaneet hankaluudet konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen palkkaamisessa. Kehitysvammaosaamista oleva henkilö jää uupumaan, mutta mahdollisuudet palkata sairaanhoitajapätevyydellä oleva on hyvä. Riskiä vähennetään antamalla kunnolla perehtymisaikaa. Tavoitteiden toteutuminen aikataulussa on kasvattanut riskiään. Riski on kasvanut toistaiseksi alkuvaiheen monien vaihtoehtojen myötä: valitaanko tarpeeksi yksinkertaiset tavat edetä hankkeessa. Esimerkiksi palvelupolkukartoitus ei saa paisua liian suureksi ja kunnianhimoiseksi. Toiseksi projektityöntekijöiden perehtymiseen täytyy varata aikaa enemmän kuin on suunniteltu. Riskiä vähennetään aktiivisella toiminnan arvioimisella yksinkertaisten ja tehokkaiden ratkaisujen tekemiseksi. Riskiä on kasvattanut myös erilaisten intressien yhteensovittamisen mahdollisuus. Tässä lienee kyse alkuvaiheen odotusten esiintulosta. Aktiivisella tiedottamisella, hyvillä perusteluilla sekä rajaamisella riskiä vähennetään. Projektityöntekijän sairastuminen tai poistuminen on isompi riski kuin aluksi on nähty. Työtehtävät projektityöntekijöillä ovat spesifit ja ammattitaitoon sidottuja, joten tehtävien hajauttaminen ei ole kovin mahdollista. Esimerkiksi: projektipäällikkö ei pysty tekemään konsultoivan sairaanhoitajan työtä. Kehittämistehtävät ovat paremmin jaettavissa. Pienempi riski käynnistymisvaiheessa on yhteistyökumppaneiden sitoutumisen suhteen. Projektista ollaan hyvin kiinnostuneita Viestintä ja tiedotus Projektin viestintäsuunnitelma on liitteenä 4. Viestintää ja tiedostusta on suunniteltu kolmessa eri lohkossa: sisäisessä tiedotuksessa, sidosryhmätiedotuksessa ja ulkoisessa tiedotuksessa. TEPAtiedote 4-6 kertaa vuodessa on kaikkia mukana olevia tahoja yhdistävä tiedotusmuoto. Viestinnän suunnittelu on osoittautunut tärkeäksi koordinoida. Projektin tiedotuksen lisäksi sidosryhmille lähtee yksittäisiä kutsuja kokouksiin tai koulutuksiin. Viestintä voi huomaamatta kasvaa liian isoksi. Viestinnälle on luotu yhteinen yleisilme. Projektille on tilattu yleisesite ja julisteita, sekä asiakirjaja tiedotepohja. Ensi syksynä on suunniteltu tiedotuksen kohteiksi konsultoivan sairaanhoitajan pilotti Mikkelissä, johon on valmisteilla esite sekä paikallisiin tiedotusvälineisiin juttua. Toinen kohde on palvelupolkukartoitus, josta valmistellaan artikkeli ammattilehteen. 20

23 Henkilöstö Henkilöstö tukiprosessiin kuuluu henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen. Eriteltyinä toimintoina ovat koulutus, työnohjaus ja rekrytointi. Koulutussuunnitelma henkilöstölle tehdään joulukuussa. Sitä ovat edeltäneet kehityskeskustelut. TEPA-projektiin on tilattu työnohjaus 9krt/vuosi. Henkilöstön työaikaa seurataan titania-työaikaseurannalla. Tulevana syksynä (2013) edessä on uuden työntekijän rekrytointi. Tätä varten valmistellaan perehdytystä työstä kiinnisaamiseksi Arviointi Projektissa on työstetty arviointisuunnitelma. Arviointi on oleellinen osa projektin eteenpäin työstämisen välineistöä. Hankkeessa toteutetaan sisäistä arviointia, sekä ulkoinen arviointi. Projektin arviointi pohjautuu kahteen ajatusmalliin. Susan Scotti (2004) on ehdottanut vaikuttavuuden arvioinnin sijaan pohdittavaksi sitä, millaista toiminnan alusta alkaen pitäisi olla, jotta toiminnan voidaan olettaa olevan vaikuttavaa. Oheiset kysymykset on asetettu projektin vaiheille ja toiminnalle tässä toimintasuunnitelmassa. - Mitä olemme tekemässä (toiminta)? - Mistä tiedämme, että olemme tehneet tämän (tulokset)? - Mitä tapahtuu tekemistemme seurauksena (vaikutukset)? Scotti (mt. 3-4) jakaa vaikutukset kolmeen osaan: - välittömät vaikutukset, jotka on helppo mitata ja kontroloida. - välitason vaikutukset, joka näkyy toiminnan kohteen muutoksena - lopullisiin vaikutuksiin, jotka tapahtuvat pitkällä aikavälillä, kuten vaikutukset johonkin Mitä laajempia vaikutuksia haetaan, sen vaikeampaa mittaaminen on. Välitason ja lopullisten vaikutusten syntyyn vaikuttavat muutkin asiat kuin arvioinnin kohteena oleva toiminta. Rajavaara (2006, 35) pitää arviointia jopa tarpeettomana, mitä vaikeammaksi mittaaminen käy. TEPAhankkeen arvioinnissa pyritään todentamaan välittömät vaikutukset sekä osoittamaan niiden tuottavan odotettua vaikutusta myös kohteen muutoksessa. Tätä ajattelua tukee realistisen arvioinnin malli (Pawson & Tilley, 1997), jonka mukaan vaikuttavuuden arvioinnin kehä kulkee seuraavasti. Oletusten taustalla on tutkittua tietoa, aikaisemman kehittämistyön tuloksia tai jokin muu vahva käsitys toiminnan kausaaliketjuista. 21

24 Aloitus: nykyisen tilanteen analyysi - olosuhteet, millä mekanismeilla, millaisin vaikutuksin Oletukset: Mikä saattaa toimia, kenen kohdalla ja missä olosuhteissa? Havainnot: Erilaisilla mittareilla tietoa mekanismeista olosuhteista ja vaikutuksista Toteutuma: Mikä on toiminut, kenen kohdalla ja missä olosuhteissa Savon vammaisasuntosäätiöllä on käytössään oma kehikko, jossa arvointiperusteina ovat toiminnan tuloksellisuus, joka yhdistetään vaikutuksiin; tarkoituksenmukaisuus eli laatu; tehokkuus ja pysyvyys. Arvioinnin vaiheet menevät seuraavasti: Palvelupolkukartoitus - valtakunnallinen kehittäminen - toimintaympäristöt - polun kriittiset kohdat - työn aloitusmallit ja lähtökohdat Käynnistyminen 1/ tulokset ja vaikutukset - työmallien tilanne RAY-selvitys ; 4/ projektin eteneminen Puoliväli 1/ tulokset ja vaikutukset - Mikkelin valmiit mallit ja jatkosuunnitelma - Ylä-Savon tilanne RAY-selvitys ; 4/ projektin eteneminen Kohti päätöstä 1/ tulokset ja vaikutukset - Ylä-Savon valmiit mallit - Jatkosuunnitelma RAY-selvitys 4/ /2016 loppuraportti Arvioinnin tilanne Palvelupolkukartoitus on vielä kesken. Siihen kerättyjä tietoja on käytetty toiminnan suunnittelussa, mutta raportin muotoon sitä ei ole saatu valmistettua. Syynä tähän on se, että kartoituksen käytettyä aikaa aliarvioitiin ja muu toiminta alkoi viemään aikaa kartoituksen tekemiseltä. Kartoitus kuitenkin valmistuu ajallaan ja se sisältää projektin toimintaympäristön ja lähtötilanteen kuvauksen sekä kuvaa projektin kehittämiskohteen tarkemmin. Väliraportissa 2013 arvioitiin projektin käynnistymistä ja toimenpiteitä. Projektiin on tilattu ulkoinen arviointi. Arvioinnin tuottaa Tampereen teknillinen yliopisto. Arviointikysymykset ovat Miten TEPA-hankkeessa käynnistetyt kehittämistoimet ovat vaikuttaneet kehitysvammaisten terveydenhuollon palvelupolun kustannuksiin sen eri osapuolten näkökulmasta? Millaisiksi kustannukset muodostuvat kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupoluilla ilman TEPA-hankkeessa tehtyjä kehittämistoimia. Tarkoituksena on valita 3-4 asiakastapausta molemmista pilottipaikkakunnilta ja arvioida terveydenhuoltoon käytettyjä kustannuksia ennen ja jälkeen kehittämistoimien. Arvioinnin suoritetaan: syksyllä Mikkelin osahankkeen osalta keväällä Ylä-Savon osahankkeen osalta kokonaisuutta tarkastellen 22

25 Arvioinnin tulevat teemat, aineistot sekä ajankohdat (ks. tarkemmin arviointisuunnitelmassa) AIKATAULU DOKUMENTTI JA AINEISTO DOKUMENTTI 2013 Syyskuu - Väliraportti Täydentyvä toimintasuunnitelma Tepa-tiimi - johtoryhmän arviointi Lokajoulukuu - Asiakaspalaute terveydenhuollon palveluista - Mikkelissä Savas-palvelukotien vastaavien ohjaajien haastattelu - KOSA-työseuranta ja GAS-mittarin koostaminen - TEPA-tiimin työpäiväkirja - Koulutus- ja sidosryhmien palautteet projektin vaikutuksista - Ohjaus- ja johtoryhmän palaute 2014 Tammikuu Tuloksellisuus ja vaikuttavuus raportti sekä konsultoivan sairaanhoitajan työmallin välikuvaus Helmimaaliskuu - TEPA-työpäiväkirjat - Ohjaus- ja johtoryhmien palaute Huhtikuu Väliraportti 2014: tavoitteiden saavuttaminen Syyskuu - Väliraportti - Tepa-tiimi - johtoryhmän arviointi Täydentyvä toimintasuunnitelma Asiakaspalaute - KOSA-työseuranta ja GAS-mittarin koostaminen - Ulkoisen arvioinnin valitsemat tapaukset lähiverkoston haastattelut - Sidosryhmä/työryhmäkyselyt ja haastattelut - Koulutuspalautteet - Ohjaus- ja johtoryhmä Ulkoisen arvioinnin raportti Joulukuu 2015 Tammikuu Tuloksellisuus ja vaikuttavuus raportti sekä konsultoivan sairaanhoitajan työmalli Mikkelissä ja välikuvaus Ylä-Savo Lokajoulukuu Helmimaaliskuu Huhtikuu Syyskuu Lokajoulukuu - TEPA-työpäiväkirjat - Ohjaus- ja johtoryhmien palaute - Väliraportti - Tepa-tiimi - johtoryhmän arviointi - Asiakaspalaute - KOSA-työseuranta ja GAS-mittarin koostaminen - Ulkoisen arvioinnin valitsemat tapaukset lähiverkoston haastattelut - Sidosryhmä/työryhmäkyselyt ja haastattelut - Koulutuspalautteet Ohjaus- ja johtoryhmä Väliraportti 2015: tavoitteiden saavuttaminen Täydentyvä toimintasuunnitelma Tammikuu Tuloksellisuus ja vaikuttavuus raportti sekä konsultoivan sairaanhoitajan työmalli Ylä- Savossa helmimaaliskuu - TEPA-työpäiväkirjat - Ohjaus- ja johtoryhmien palaute Huhtikuu Väliraportti 2016: tavoitteiden saavuttaminen Toukokuu Ulkoisen arvioinnin raportti Marraskuu Loppuraportti 23

26 LÄHDE Eurooppalainen manifesti Rotterdam. Suom. Helena Ylinen. Pawson, Ray & Tilley, Nick (1997) Realistic evaluation, London: Sage Publications Rajavaara, M Yhteiskuntaan vaikuttava Kela. Katsaus vaikuttavuuden käsitteisiin ja arviointiin. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 69. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Scotti S Moving from performance measurement to performance management. International Social Security Association. International Conference on Changes in the structure and organisation of social security administration. Cracow, Poland Viitattu TEPAn materiaali: 24

27 LIITE 1: TOIMINTASUUNNITELMA SYKSYLLE 2013 Saada aikaan avoterveydenhuollon palvelumalleja Mikkeli: Esitieto työryhmä syyskuussa Mielenterveyden palveluverkkotyöryhmä elokuussa Osallistuminen kehitysvammaisten palvelujenkehittämis työryhmään Ylä-Savo Palveluverkko työryhmän kaksi teemaa syksyllä Vaalijalan yhteistyön suunnittelu, toteutus konsultoivan tha:n pilotin yhteydesssä Valtakunnallinen kehittäminen: innokylä Pilotoida konsultoivan tha:n malli Asiakastyön mallin jatkokehittäminen case manager mallia kohti Mikkeli Uudet asiakkuudet: - vammaispalvelut, työparityönmalli - Savas-yksiköt - moniammatilliset työryhmät asiakastyössä Hospital Communcation Book pilotti (päivystys) Tiedotus / perehdyttämistapaamiset yhteistyöyksiköissä ja asumisyksiköissä Väliarviointi tammikuu 2014: välimalli Ylä-Savolle Ylä-Savo Syksy: Rekrytointi Perehdyttää terveydenhuollon ammattilaisia Paikallinen info- ja täsmäkoulutus, oppilaitosyhteistyö Mikkeli 2 kpl perusterveydenhuollon täsmäkoulutukset Tukihenkilökoulutuksen aloittaminen ja jatkosuunnittelu Kehittämistyöryhmien tuki Ylä-Savo Palveluverkkotyön teemaryhmien tukeminen Kohti väliseminaaria 2014: itsemääräämisoikeus Kehitysvamma sisällöt soteperusopetuksessa Tukiprosessit: projektinhallinta, viestintä, henkilöstö, arviointi TEPA-tiimi Johtoryhmä Mikkelin alueohryn tapaaminen Toimintasuunnitelma , RAY hakemus Vaikuttavuustiedon kerääminen TEPA-tiedotteet, 2kpl Artikkeli kartoituksesta Oma perehtyminen, kouluttautuminen 25

28 LIITE 2: TYÖ-JA TOIMINTASUUNNITELMA Pilotoidaan konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen toimintamallia PILOTTIPROSESSI KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUTAHO PILOTOINNIN ESITYÖT YLÄ-SAVO Avainhenkilötapaamisia 1/ /2013 PP Rekrytointi Ylä-Savo 6-12/2013 PP Konsultoivan THA n työn tarkennus (Mli kuvaus) Perehtymismateriaalin täydennys 12/2013-1/ /2013 PT (mli) PP PILOTOINNIN VALMISTELU YLÄ-SAVO Perehtyminen työmalliin ja työhon 1-3/2014 PT Sidosryhmiin tutustuminen ja tiedotustoiminnan aloittaminen yhteistyökohteisiin Yhteyshenkilöverkoston muodostaminen, palvelukartan muotoilu työn pohjaksi (seuraa palveluverkkotyötä) Työmallin ja moniammatillisen työryhmätyöskentelyn mallin soveltaminen kohdeympäristöön (n. 5 ensimmäistä asiakasta) 2-12/2014 PT 1-3/2014 PT 3/ /2014 PT PILOTOINTI MIKKELI Asiakastyön aloittaminen ja kehittäminen eri vaiheissa (tavoite asiakkuuta) Moniammatilliset työryhmät (tai ryhmä) asiakastyön tukena (min. 5 kpl) Tiedottaminen: infot ja pienet artikkelit paikallislehtiin sekä tiedotustyö sidosryhmille (ks. verkostoprosessi) YLÄ-SAVO Asiakastyön aloittaminen ja kehittäminen (asiakkaiden lisääminen, kun työmalli ja kumppanit tuttuja) Moniammatilliset työryhmät (tai ryhmä) asiakastyön tukena Tiedottaminen: infot sidosryhmille ja pienet artikkelit paikallislehtiin 1/ /2014 PT 1/ /2014 PT 9/ /2014 PT ja PP 4/2014-9/2015 PT 4/2014-9/2015 PT 9/ /2015 PT ja PP 26

29 PILOTOINNIN KUVAUS JA JUURTUMISEN VARMISTAMINEN MIKKELI Asiakkuuksien hallittu päättäminen/siirtäminen 8-10/2014 PT Konsultoivan THA:n mallin ja tukihenkilömallin kuvaus Konsultoivan THAn malli ja tukihenkilöt palvelupolulla 10/2014-1/ /2015 PT PP Juurruttamistoimet, levittämisen toimet, 8/2014-6/2016 PT ja PP jatkosuunnitelma näille YLÄ-SAVO Asiakkuuksien hallittu päättäminen/siirtäminen 6/ /2015 PT Konsultoivan THA:n mallin ja tukihenkilömallin kuvaus Konsultoivan THAn malli ja tukihenkilöt palvelupolulla 10-12/ /2016 PT PP Juurruttamistoimet, levittämistoimet jatkosuunnitelman mukaan 2016 PP 27

30 Saada aikaan toimivia, asiakaslähtöisiä ja poikkihallinnollisia kehitysvammaisten henkilöiden avoterveydenhuollon palvelumalleja VERKOSTOKEHITTÄMISENPROSESSI KÄYTÄNNÖN TOIMET AIKATAULU VASTUUTAHO VERKOSTOJEN KARTOITTAMINEN: jäntevöittäminen ja vahvistaminen Mikkeli Sidosryhmä- ja avainhenkilötapaamisia verkostojen vahvistamiseksi 9/ /2014 PT Mikkelin ohjausryhmän kokoaminen 8/ /2013 PT ja PP Tiedotusinfoja ja koulutuksellisia tilaisuuksia jatketaan 9/ /2014 PT Palveluja ja palvelukarttaa tehdään eri toimijoille tutuksi 9/ /2014 PT Ylä-Savo Avaintoimijoiden ja sidosryhmien ensitapaamiset 1/2014-4/2014 PTy Verkostokartan tekeminen väliraporttiin /2014 PTy Tiedotusinfojen ja koulutukselliset tilaisuudet jatkuvat 5/ /2015 PTy PALVELUPOLKUJEN KEHITTÄMINEN Mikkeli Mielenterveyden palvelupolku työryhmän ensimmäinen tapaaminen ja jatkosuunnitelma Esitietotyöryhmän ensimmäinen tapaaminen ja jatkosuunnitelma 8/2013 PT 9/2013 PT Kehitysvammaisten palveluiden työryhmä 3/ /2014 PP Kehittämistyöryhmien työskentely suunnitelman mukaisesti sekä uusien käynnistäminen tarpeen mukaan Kehittämistuotteiden pilotointi ja arviointi (sisällytettävä työryhmän työsuunnitelmaan) 9/ /2014 PT 9/ /2014 PT Verkostotapaamiset koulutuksen arviointi ja kehittämisaiheioiden esittely Väliseminaarin teemojen paikallinen syventäminen ja TEPA jatkosuunnitelma Ylä-Savo 4-5/ /2014 Palveluverkkotyöryhmän työskentely: palveluverkko ja 5/2013-5/2014 PP PT ja PP 28

31 kehittämisen aihiot Mahdolliset kehittämisen työryhmät palveluverkkossa esiintyneiden tarpeiden pohjalta 4/ /2015 Pty Palveluverkkotyöryhmän toiminnan jatkaminen projektin ohjausryhmänä (ajankohdat ehdotuksia) tai ohjausryhmä Ylä-Savon tapaamiset VERKOSTOJEN ARVIOINTI Työryhmien tulosten ja vaikutusten arviointi toiminnan arviointi Verkostojen kokoaminen ja tilanteen tarkistaminen, palvelimen verkostosuunnitelma TEPA-tiimissä VERKOSTOTYÖN KUVAAMINEN JA JATKOSUUNNITELMA JUURRUTTAMISEEN JA LEVITTÄMISEEN Työryhmien Tulosten ja vaikutusten arviointi Mikkelin verkostotyön kuvaus ja jatkosuunnitelma Tulosten ja vaikutusten arviointi Ylä-Savon verkostotyön kuvaus ja jatkosuunnitelma Mikkeli Jatkosuunnitelman mukainen toiminnan jatkaminen, toiminta tarkentuu prosessin edetessä Ylä-Savo Jatkosuunnitelman mukainen toiminnan jatkaminen, toiminta tarkentuu prosessin edetessä 5/ /2014 4/ /2015 9/2016 1/2014 4/ /2013 5/ /2014 5/ /2015 5/2016 1/ /2014-1/2015 1/ /2015 PTy PP PP PP PP PT PP PT 1/ /2016 PP 1/ /2016 PP Loppuraportti 6/ /2016 PP 29

32 Perehdytetään kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä kohtaamaan kehitysvammaisia kuntalaisia PEREHDYTYSPROSESSI KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUTAHO Oppilaitosyhteistyö 6/ /2016 PP Projektin koulutussuunnitelman päivittäminen 2/2013-5/2013 2/2014-5/2014 2/2015-5/2015 2/2016-5/2016 Arvioinnin kerääminen koulutuspalautteista 1/2014 1/2015 1/2016 Mikkeli PP PP Tiedotustoiminta hankkeesta ja toiminnasta Juurruttava ja levittävä tiedotus 8/2012-5/2014 8/ /2016 PT PT (jpp ) Tukihenkilökoulutus Mikkelissä 8/ /2014 8/2015-6/2016 PT PP Perusterveydenhuollon täsmäluentojen kokeilut 9/ /2013 PT (jatketaan projektin loppuun, jos onnistuu) Koulutuksellisia infoja terveydenhuollon yksiköihin sekä 9/ /2014 PT (ja PP) kehitysvamma- ja sosiaalialan yksiköihin Asumisyksiköiden terveyden edistämisen työkalupakki 5/ /2014 PT Ylä-Savo Tiedotustoiminta hankkeesta ja toiminnasta Juurruttava ja levittävä tiedotus 1/ / / /2016 PTy PTy (ja PP 2016) Perusterveydenhuoltoa perehdyttävä koulutus: 3/ /2016 PTy täsmäluennot tai koulutukselliset tilaisuudet yksiköihin Tukihenkilökoulutus 3/2014-3/2015 8/2015-6/2016 PTy PP Asumisyksiköiden terveystyökalupakin levittäminen 6/ /2015 PTy Kokonaisuuden kerääminen yhdeksi koulutuspaketiksi 2016 PP 30

33 PROJEKTIN- HALLINTA ARVIOINTI VIESTINTÄ HENKILÖSTÖ KÄYTÄNNÖN TOIMET AIKATAULU VASTUUTAHO PROJEKTIHALLINTA JA DOKUMENTIT Tepa-tiimit 1 krt kuukaudessa PP Ohjausryhmät 2 krt/vuodessa PT (siht) Johtoryhmä 3 krt/vuodessa (huhtikuu PP (siht) ja syyskuu) Työ- ja toimintasuunnitelma + RAY-hakemus syyskuu PP Toimintasuunnitelma Tuloksellisuus ja vaikuttavuuskatsaus Väliraportti + RAY-raportti Koulutukset projektissa (palvelin) Verkostosuunnitelma (palvelin ) loka-marras huhti-touko tammikuu huhtikuu toukokuu toukokuu joulukuu MIKKELIN tulokset ja juurruttamissuunnitelma YLÄ-SAVO tilokset ja juurruttamissuunnitelma 1/ /2015 PP PP Loppuraportti 6-11/2016 PP ARVIOINTI Sisäinen arviointi ks. arviointisuunnitelma PP Ulkoiset arviointiraportit konsultoiva THA ja muut kehittämiskohteet HENKILÖSTÖ Kehityskeskustelut Työnohjaus TYKYTOIMINTA Sisäisen koulutuksen suunnitelma Titania TIEDOTUS 2014 syksy 2016 kevät Syksyisin 9 krt/vuodessa Sovitaan TEPA-tiimissä joulukuu 3 viikon suunnittelujakso ks. viestintäsuunnitelma PP PP PP 31