Terveydenhuollon palveluohjaus kehitysvammaiselle henkilölle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveydenhuollon palveluohjaus kehitysvammaiselle henkilölle"

Transkriptio

1 Kuvat: Terveydenhuollon palveluohjaus kehitysvammaiselle henkilölle Terveydenhuollon palveluohjaajan tehtävänkuva, asiakasprosessi, onnistumisen edellytykset konsultoivan sairaanhoitaja kokeilun pohjalta Mikkelissä vuosina 2013 ja 2015 Versio

2 Palvelumallin kuvauksen sisältö Mikä terveydenhuollon palvelumallin tarkoitus on? Asiakastyön kuvaus Kehittämis- ja arviointiprosessi

3 Miksi Kehitysvammaisen henkilön vaikeaa päästä terveyspalveluihin tai hän jää helposti kierteeseen eri palvelujen väliin. Omaisten tai lähityöntekijöiden koordinointivastuu muodostuu raskaaksi ja terveyspalvelujen käyttö muuttuu tulipalojen sammutteluksi. Palveluketjujen pirstaloituminen: monta ammattilaista, monta tietojärjestelmää, monta suunnitelmaa Lähiverkoston luottamus hoidon oikeellisuuteen horjuu Kahtiajakoinen terveydenhuollon järjestelmä: hoitovastuun sekavuus Luukuttaminen, erityisesti mielenterveysasioissa

4 Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palveluohjauksen tarkoitus Tehdä aikuisesta kehitysvammaisesta henkilöstä ja tämän arjesta lähtevää terveydenhuollon tarpeen tunnistamista ja terveydenkartoittamista. Tuottaa ennaltaehkäisevää omahoito-oheistusta kehitysvammaisille henkilöille sekä osaamista omaisille ja lähityöntekijöille. Liittää yhteen kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon tarve ja siihen oikea-aikaisesti apua antavat ammattilaiset koordinoida terveyspalveluja ja niissä kulkemista. Vahvistaa arjessa pärjäämistä ja kotihoidon onnistumista sekä kuntoutumista. Varmistaa hedelmällinen yhteistyö muiden ammattilaisten kanssa mm. terveyspalveluissa, sosiaalityössä ja vammaispalveluissa

5 Terveydenhuollon palveluohjaaja Auttaa ja ohjaa aikuisen kehitysvammaisen henkilön ja lähiverkoston liikkeelle terveyspalveluissa Tekee kartoituksen kehitysvammaisen henkilön terveydestä ja terveystarpeista Löytää oikean palvelun oikeassa vaiheessa Helpottaa kodin (omaiset tai lähityöntekijät) koordinointivastuuta raskaissa / monipalvelutilanteissa Antaa terveydenhuollon näkemystä kotiin ja vahvistaa kodin osaamista Kokoaa paikallisen terveydenhuollon verkoston kehitysvammaisten henkilöiden terveydestä huolehtimiseen ja edistämiseen Kokoaa pirstaleista terveystietoa ja tuottaa sen esimerkiksi terveysja hoitosuunnitelman pohjaksi Kodin avustaminen terveys- ja hoitosuunnitelman viemisessä osaksi arkea Kotiutumisen, kuntoutumisen sekä seurannan onnistuminen kotona

6 Ammatillinen tausta ja osaamistarpeet Sairaanhoitaja / terveydenhoitaja Kokemusta käytännön terveydenhuollon työstä eri näkökulmista Ymmärrys kehitysvammaisuudesta ja kehitysvammaisen henkilön toimintaympäristöstä Ymmärrys palveluista, joita kehitysvammaiselle henkilölle on tarjolla Verkostomaisen työtavan hallitseminen: kehitysvammaiselle henkilölle tarpeen mukaisten palvelujen löytäminen Jos lähihoitaja tai sosionomi, niin löydyttävä selkeä yhteistyökumppani terveyspalveluista ja jaettava tehtäviä (vastaanottotoiminta, kotisairaanhoito) ks. yhteistyömalli

7 Tärkeää terveydenhuollon palveluohjauksessa tutustuminen kehitysvammaiseen henkilöön, hänen sairauksiinsa ja erityispiirteisiinsä ymmärtää asiakasta, tietää kehitysvammaisuudesta ja sairauksista, sekä siitä, miten ne ilmenevät juuri tällä asiakkaalla toimiminen hoitotyön asiantuntijana asiakkaan terveyden ja sairaanhoitotyön osa-alueilla moniammatillinen työskentely yhdessä kehitysvamma-alan työntekijöiden kanssa edistää osaamista ja konsultoivaa työotetta vastavuoroisesti tutustuminen kehitysvammaisen henkilön palveluverkostoon terveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa sekä vammais- ja tukipalveluissa kehitysvammainen henkilö voi asioida lähipalveluissa, mutta hän tarvitsee tuekseen yhteistyöverkoston ja osaavat terveydenhuollon ammattilaiset. toimiminen linkkityöntekijänä, joka helpottaa kehitysvammaisen henkilön ja terveydenhuollon ammattilaisten kohtaamisia ja vuorovaikutustilanteita

8 Arvot työtä ohjaamassa Kouluta siellä, missä on tietämättömyyttä tai osaamattomuutta. Tue kehitysvammaista henkilöä päätöksenteossa siellä, missä on autonomian menettämisen uhka. Etsi keinoja kommunikaatioon siellä, missä on puheen tai kielen vaikeutta. Auta lääketieteen osaajia näkemään kehitysvamman taakse silloin, kun hoidetaan fyysisiä tai somaattisia ongelmia. Auta asiakasta olemaan eturintamassa oman terveytensä suunnittelussa ja toteuttamisessa kaikin mahdollisin tavoin. Susann Stone, 2011 (NHS)

9 Asiakastyön kuvaus

10 Kriteerit asiakkaaksi tulemiselle Matala kynnys ohjaukseen ja neuvontaan: huoli tai epäily terveysongelmasta riittää Care management Terveyskartoitus ja oikean palvelun / asiantuntijan löytäminen kehitysvammaisen henkilön ja kodin ohjaus- ja neuvonta (jopa valmennus) eteenpäin Case management: asiakkaalla on paljon toistuvia terveyskeskus- ja erikoissairaanhoidon käyntejä, mutta hoitovastuutaho puuttuu asiakkaalla on tilanne, joka vaatii erityistä tarkastelua ja/tai verkostoyhteistyön kokoamista (ja jopa johtamista) kotiutusprosessi sairaalasta tai laitoksesta kotiin lähipalvelut toimiviksi Myös self management! Mutta huomioitava kehitysvammaisen henkilön kyvyt oppia ja ymmärtää sekä mahdollinen tuen tarve!

11 Asiakkuuden aloitus - Yhteydenottaja voi olla kehitysvammainen henkilö itse, omainen, lähityöntekijä, vammaispalvelut, lääkäri, sairaanhoitaja - Ohjaus ja neuvonta puhelimitse Tarvekartoitus: minne suuntaan tapaus lähtee: somaattinen, psyykkinen, sosiaalinen? keitä otettava mukaan kotikäynnille minne olisi ohjattava, jos ei ole omaa alaa (ohjaus tehdään muuten kuin luukuttamalla) Jalkautuvalla käynnillä: mukana myös kehitysvammaisen henkilön arkea tuntevat omaiset tai lähityöntekijät

12 Asiakkuus rakentuu näistä elementeistä Lyhyt neuvonta: Esimerkiksi tiedossa oleva terveysongelma, mutta palvelupolku sekava ja hoitovastuu puuttuu. Ohjauksen tehtävänä lähiverkoston ohjaaminen oikealle polulle sekä saatujen hoito-ohjeiden toteutumisen varmistaminen Terveyskartoitus (havainnointi, haastattelu, epikriisit, muut tietojärjestelmät) Aikaisemmat sairaudet, diagnoosit, lääkitys Kommunikointimenetelmä Toimintakyky (fyys. psyyk ja sos.), esim. TOIMI Mittaukset (paino, pituus, BMI jne.) Terveystottumukset ( alkoholi, tupakka, liikunta, ravitsemus) Tarkastetaan korvat, jalat, näkö, kuulo jne. Tarkastetaan saadut rokotukset, seulonnat, tapaturmat, kaatumiset jne. Apuvälineet Sosiaaliset suhteet, virkistys, harrastukset, päivätoiminta Eläkkeet, sosiaaliset etuudet yms.

13 Asiakkuus rakentuu näistä elementeistä Hoitotiivistelmä: oleelliset asiat yhdellä sivulla Nykytilanne vs. aikaisempi olennaiset muutokset Suoraan terveys- ja hoitosuunnitelman muotoon (suoraan potilastietojärjestelmään) Palvelujen koordinointi ja siihen liittyvät valinnat Onhan paikallinen palvelukartta hallussa? Valinta: asiakkaan käyminen terveyskeskuksessa vai terveyspalvelun saaminen kotiin? Valinta: saattajan ohjeistus vai itse saattajana Valinta: care manager vai case manager Terveys-ja hoitosuunnitelma ja sen vieminen arkeen kodin osaaminen ja sen vahvistaminen, asiantuntijatiedon välittäminen ja koulutusten järjestäminen Asiakkaan (edunvalvoja tai arjen hoivasta päättävä taho) lupa tietojen kyselyyn muista organisaatioista: tietojen tilaaminen asiakkaalle!

14 Asiakkuus rakentuu näistä elementeistä Verkostoneuvottelut (vrt. hoitoneuvottelu): yhteinen asiakas tai potilas, sopiminen työnjaosta ja suunnitelmallisesta jatkopolusta Asiakaslähtöisen verkostoneuvottelun malli Asiakastyön kirjaaminen: arvioiva kirjaaminen muutos ja vaikutukset esille Arvioivan kirjaamisen ohjaus lähityöntekijöille

15 Asiakkuuden päättyminen Kotihoidon organisointi ja seuranta asiakkaan oma(kin) vastuu terveydestä tuki asiakkaan arkeen sopivalla tavalla: omaiset, ohjaajat (asuminen ja päivä/työtoiminta), kotihoito Päätöspalaveri asiakkaan ja lähiverkoston kanssa: tiedetäänhän tästä eteenpäin kuinka toimintaan ja keneen otetaan yhteyttä? Seurantapalaveri: pitääkö suunnitelma edelleen ja onko ilmennyt jotain uutta! Matala kynnys: ohjaus- ja neuvontayhteys olemassa

16 Omaisten kanssa tai itsenäisesti asuvat kehitysvammaiset henkilöt huomioitavaa! Palvelukodeissa asuvilla henkilöillä on luonnostaan lähiverkostoa ympärillään. Kontaktit eri palveluihin löytyvät helpommin, kun omaohjaajat ovat apuna. Heiltä löytyy tarpeelliset potilasasiakirjat suhteellisen hyvin. Omaisten kanssa tai itsenäisesti asuvat henkilöt tarvitsevat enemmän aikaa monessa suhteessa. Asioiden kertominen on hitaampaa eikä asiakirjoja ole välttämättä saatavissa tai löydettävissä. Omaisten kanssa tai itsenäisesti asuvat henkilöt voivat tarvita rinnakkain sosiaali- ja terveyspalveluja. Ongelmat voivat olla moninaisia. Yhden asian ratkaiseminen saattaa paljastaa uuden ongelman. Tosin moniongelmaisuus ei ole poissuljettu palveluasumisen piirissäkään asuvalta! Kehitysvammainen henkilö ei aina tunnista omia tarpeitaan palveluihin lähtemiseen tai terveelliseen elämäntapaan. Aikaa tarvitaan myös motivointityöhön. Motivointityössä täytyy huomioida koko lähipiiri, jotta asiat näkyvät arjessa. Lähipiirin tehtävä kehitysvammaisen henkilön motivoimisessa ja motivaation ylläpidossa on tärkeä.

17 Onnistumisen edellytykset Asiakas ja asiakkaan terveystarpeet lähtökohtana Yhteiset tavoitteet kehitysvammaisen henkilön ja hänen lähiverkostonsa kanssa Avoin keskusteluyhteys, ja sen edistäminen, kehitysvammaiseen henkilöön, hänen kotiinsa, lähityöntekijöihin sekä muihin ammattilaisiin. Hyvät yhteistyösuhteet terveyskeskuslääkäreihin sekä kotisairaanhoidon lääkäreihin (paras vaihtoehto on nimetty yhteistyölääkäri) Kehitysvamma-asiantuntijuuden (psykiatria, neurologia, autismiohjaus, aac-ohjaus) löytyminen Ymmärrys verkostoyhteistyöstä. Monet kehitysvammaisen henkilön ongelmat tarvitsevat verkostoyhteistyötä. Kolmannen sektorin mukaan saaminen verkostoihin laajentaa palveluvalikoimaa. Verkoston yhteinen oppiminen asiakastapauksista. Yhteiset koulutukset ja kehittämismahdollisuudet verkostolle Omasta työstä viestiminen tärkeässä roolissa. Ensimmäisen vuoden aikana järjestettävä infotilaisuuksia uudesta työtavasta ja luotava säännöllinen yhteys palveluverkon eri osiin.

18

19 Kehittämis- ja arviointiprosessi

20 Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut (Tepa ) Rahoituksen käyttötarkoitus: kehitysvammaisen henkilön aseman edistäminen ja kehittäminen terveydenhuollon palveluissa. Visio: toimivat ja sujuvat palvelupolut projektin toiminta-alueilla projektin päätyttyä. Rahoitus: Raha-automaattiyhdistykseltä Hallinnoija: Savon Vammaisasuntosäätiö

21 Projektin tausta ja tarve Laitosasumisen purkaminen vuoteen 2020 mennessä, mutta kehitysvammaisille soveltumattomat lähipalvelut Palvelupolkujen kipupisteet Terveyskeskuksissa ja mielenterveyspalveluissa ei ole totuttu kehitysvammaisiin potilaisiin: osaaminen ja asennoituminen Kehitysvammaisen henkilön yhdenvertaisuus muiden kuntalaisten kanssa vs. erityisyys vammaisena Luottamuksen puute terveydenhuollon palveluihin Suhteeton koordinointitaakka omaisilla ja lähityöntekijöillä terveysongelmien kohdatessa Kaksijakoinen järjestelmä: eroon päällekkäisyydestä ja hyöty palveluista oikealla tavalla.

22 Toiminnalliset tavoitteet 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön perehdyttäminen kehitysvammaisten kuntalaisten kohtaamiseen 2. Kokeilla terveydenhuollon ammattilaisen työmallia kahdella pilottialueella. 3. Saada aikaiseksi toimivia, sujuvia ja asiakaslähtöisiä palvelumalleja avoterveydenhuoltoon

23 Kokeilut terveydenhuollon palveluohjauksen pohjalla Mikkelissä konsultoiva sairaanhoitaja työmalli asiakasta, kriteerein valittu Kokoaminen ja kokeilu ETEVAn mallin pohjalta Erilaisia asiakkuuksia ja yhteistyökumppaneita Kokeilun ydinkysymys: Mikä olisi hyvä kotipesä mallille? Mikkelin konsultoivan sairaanhoitajan työmalli 2015 Valmis asiakaskunta palvelukodeista (n=50), 26 asiakasta, kriteeri terveydenhuollon tarve, matala kynnys Aiempien kokeilujen opit: selkeä yhteistyökumppani, yhteinen tietojärjestelmä terveyspalvelujen kanssa

24 Kokeilussa myös Ylä-Savon Sote palvelukoordinaattori 5/ / asiakasta, kriteerein etsitty Konsultoivan sairaanhoitaja -mallin palveluohjaukselliset elementit: sosiaali/kehitysvamma-alan osaajan mahdollisuudet terveydenhuollon palveluohjaukseen Teemat: seudullisuus, itsenäisesti asuvat, sote-yhteistyön kehittäminen Kokeilun ydinkysymys: Miten rakentuu hyvä yhteistyö terveydenhuollon kanssa? Huomio: terveystiedon keräämisestä ja palvelujen koordinoinnista hyödytään, mutta tarve suuntautuu enemmän terveydenhuollon arvioinnin saamiseen arkeen. Tarpeeseen vastataan paremmin konsultoivan sairaanhoitajan työssä.

25 Kokeilu 2013: Arviointi - Asiakaskirjaukset 17 asiakasta - Ryhmähaastattelut palvelukodeissa ja sidosryhmille - Kustannusvaikuttavuus arviointi 5 tapausta: interventiota ennen aikana - jälkeen Kokeilu 2015: - Asiakaskirjaukset 25 asiakkaan tiedoista - Valittu 8 asiakastapausta: haastattelut omaisille ja lähityöntekijöille (1 kehitysvammainen henkilö) elämänlaadun muutos lomake Vaikutukset kohtaamisessa, palvelujen saatavuudessa ja yhteistyössä lomake Kustannusvaikuttavuus arviointi: ennen jälkeen intervention Ryhmähaastattelut palvelukotien työntekijöille Raportit löytyvät

26 Tärkeimmät tulokset Pyöröoven vangit - terveys- ja hoitosuunnitelma - Päivystys- ja osastokierteen suuntaaminen kotihoidon ja kotisairaalan suuntaan Runsaasti palveluja käyttävä - Terveystarkastus ja terveys- ja hoitosuunnitelma - Jatkolinjat selvitetty Alkavat terveysongelmat - Kootut terveystiedot ja somaattiset terveysongelmat käyty läpi terveyskeskuksessa Ikääntyvät - Yhteen kootut terveystiedot ja terveystarkastus perusterveydenhuollossa Vähän palveluja käyttävät - Ohjausta terveyden kotihoitoon ja terveysriskien kartoittaminen

27 Tärkeimmät vaikutukset Elämänlaadun paraneminen suurimmalla osalla: kipu mieliala, liikkuminen Omaisten luottamus saatuun terveyspalveluun lisääntyi Lähityöntekijöiden osaamisen kasvu ja yhteiset linjat ja ohjeet selkeyttivät palvelupolkua Palvelu/hoitoketjujen aloitusvaiheen nopeutuminen ja sujuvoituminen, suunnitelmallisuuden lisääntyminen Kustannusvaikuttavuus: - Erikoissairaanhoidon kustannusten laskeva trendi - Perusterveydenhuollon nouseva trendi intervention aloituksen jälkeen: kotisairaalan ja kotihoidon roolin nousu - Päivystyksen kustannusten laskeminen (määrän hieman noustessa)

28 Kehittämisprosessin heikkoudet Lyhyet kokeilujaksot: 1 1 ½ vuoden kokeilujaksot lyhyitä toimivien työtapojen ja toiminnan vakiintumiseen. Huomioitava: - perehtymiseen opetteluun käytetty aika ja yritys-erehdys kuviot - Uusien toimintamallien juurtumiseen ei aikaa, vain kokeilun ehtii toteuttamaan Ulkopuolinen kehittäjä: Kehittämiskohteen saaminen mukaan vie aikaa: - infoviestinnän aika toiminnasta tarpeellinen hyväksynnän ja luottamuksen saavuttamiseksi - pääsy työntekijätasolle hankalaa Sote integraation kehittymättömyys: Yhteistä asiakasta ei tunnisteta

29 Kehittämisprosessin vahvuudet Projektin työntekijät oman ammattinsa ja palveluverkon osaavia henkilöitä. Rohkeita edelläkävijöitä. Hyvät ja huolelliset asiakastapaukset. Laaja verkostoituminen: johto- ja esimiestaso on tavoitettu hyvin. Sote -muutoksen käyttäminen toiminnan eteenpäinviemisen apuna.

30 KIITOS! Projektin materiaalit:

YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA

YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA Käynnissä olevan palvelurakennemuutoksen tavoitteena on edistää vammaisen henkilön itsenäistä

Lisätiedot

Ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin

Ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin Kuvat: www.papunet.fi Ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin TEPA-projekti Anne Aholainen, projektipäällikkö Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti

Lisätiedot

Tepa-projektin KONSULTOIVA SAIRAANHOITAJA. Mitä? Kenelle? Miksi?

Tepa-projektin KONSULTOIVA SAIRAANHOITAJA. Mitä? Kenelle? Miksi? Tepa-projektin KONSULTOIVA SAIRAANHOITAJA Mitä? Kenelle? Miksi? TEPA-projektin pilotti Mikkelissä 2015: Konsultoivan sairaanhoitajan työmalli Asiakkaat aikuisia kehitysvammaisia henkilöitä. Kaikki asumispalveluiden

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISET HENKILÖT MIELENTERVEYDEN PALVELUPOLULLA

KEHITYSVAMMAISET HENKILÖT MIELENTERVEYDEN PALVELUPOLULLA Kuvat: www.papunet.fi KEHITYSVAMMAISET HENKILÖT MIELENTERVEYDEN PALVELUPOLULLA 7.5.2013 Projektipäällikkö Anne Aholainen Kehitysvammaisen ihmisen terveydenhuollon palvelupolut 2012-2016 Tehtävänä kehittää

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena RAI - seminaari 10.3.2010 Kirsi Kiviniemi, kehittämispäällikkö 11.3.2010 1 Hyvästä parempaan - missä olemme nyt? Muutoksella kohti parempaa Ikäihmisten palveluiden

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä

Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä Yhteistyö sosiaali ja terveystoimen eri toimijoiden välillä, tiimityö, verkostoitumisen tuottama hyöty ja jaksaminen työssä

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN TERVEYDENHUOLLON PALVELUVERKOSTO YLÄ-SAVOSSA

KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN TERVEYDENHUOLLON PALVELUVERKOSTO YLÄ-SAVOSSA Kuvat: www.papunet.fi KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN TERVEYDENHUOLLON PALVELUVERKOSTO YLÄ-SAVOSSA 13.5.2013 Alustukset ja keskustelun tuotokset 2. Esittäytyminen ja odotukset tapaamisesta 3. Palveluverkkotyöskentelyn

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4.2009 Pekka Makkonen Marita Päivärinne Irmeli Leino Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Case-työpaja työskentelyn

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Työttömien terveyspalvelujen toteutumisesta

Työttömien terveyspalvelujen toteutumisesta Työttömien terveyspalvelujen toteutuminen Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhkat Kooste ennakkotehtävistä 8.12.2015 14.12.2015 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 1 Työttömien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Lahden malli nyt Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Päivi Karvonen, konsultoiva sairaanhoitaja Jonna Salomaa, palvelukoordinaattori Palveluyksikkö VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Lappeenranta 9.10.2013 Kotihoito on ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2008 Keski-Suomessa TYÖKOKOUKSEN TAVOITE Saavuttaa yhteistä ymmärrystä palveluohjauksen mahdollisuuksista vammaispalveluissa Keski-Suomessa. Tuotetaan rakennustarpeita

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Määrämuotoisen kirjaamisen toteutus tietojärjestelmään - case Apotti

Määrämuotoisen kirjaamisen toteutus tietojärjestelmään - case Apotti Määrämuotoisen kirjaamisen toteutus tietojärjestelmään - case Apotti Sosiaalialan tiedonhallinnan Kansa-koulun koulutus Haartman-instituutin luentosali 2, Meilahti, Helsinki 22.1.2016 Veli-Pekka Lehtonen,

Lisätiedot

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA Erikoislääkäri Anna- Liisa Kautio ja sairaanhoitaja Elina Rinkineva TAYS Syöpätautien poliklinikka 1 9.6.2014 9.5.2014 TYÖPARITYÖSKENTELY Omat vierekkäiset

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus asiakasprosessityö 1.8.15 30.5.16 Nykytilan selvitys

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN IV KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN IV KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN IV KOKOUS Aika: to 12.12.2013 klo 12.00 16.00 Paikka: Jämsä, Sairaalantie 11, auditorio Asialista 1. Kokouksen avaus 2.

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa Ulla Harala Asiakkuusstrategiat hoidon suunnittelun helpottajina Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkosto asiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Ajankohtaiset asiat: Järjestämislaki Lapin sote-selvitykset Kasterahoitukset Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä 28.2.2014 Kemissä Järjestämislain kommentointi 13.3.2014

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju toimivaksi

Liikunnan palveluketju toimivaksi Osaamista terveysliikunnan edistämiseen Liikunnan palveluketju toimivaksi Lähettäminen/ohjaus palveluiden piiriin Ei tämä kivi, eikä tuo, tee yksin sillan kaarta. Sen tekevät ne yhdessä ja niiden muodostama

Lisätiedot

Terveyspisteverkoston toiminta ja sen arviointi. Sari Laanterä, TtT Yliopettaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu sari.laantera@mamk.fi

Terveyspisteverkoston toiminta ja sen arviointi. Sari Laanterä, TtT Yliopettaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu sari.laantera@mamk.fi Terveyspisteverkoston toiminta ja sen arviointi Sari Laanterä, TtT Yliopettaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu sari.laantera@mamk.fi Terveyspiste Hyvinvointikioski Terveyskioski Hyvinvointipiste Kiinteät

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa Heli Vesaranta Mia Vaelma 1 Aiheet 1. Kotona kuntoutumisen kehittämisprojekti 2. Kuvayhteys kuntoutujan tukena 3. Keskustelua, kysymyksiä,

Lisätiedot

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto HYVINKÄÄN KAUPUNKI Asukkaita 46000 Perusturva, jossa mm Koti- ja laitospalvelut

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.)

Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.) Liite 1. Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.) Viime kerralla keskusteltua - Mihin ongelmiin vastuutyöntekijä vastaisi? - Löytyisikö ongelmiin ratkaisuja palvelujärjestelmän toimintatapoja kehittämällä?

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot