Arviointisuunnitelma. TEPA-PROJEKTI (päiv )

Transkriptio

1 Arviointisuunnitelma TEPA-PROJEKTI (päiv ) 6

2 Arviointisuunnitelma Tämä on Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut (TEPA ) projektin arviointisuunnitelma. Suunnitelmassa käydään läpi jokainen projektin prosessi ja määritellään arviointi seuraavien perusteiden mukaan. Arviointisuunnitelmaa on tarkoitus lukea yhdessä puolivuosittain päivitettävän toiminta- ja työsuunnitelman kanssa. Tulokset: Tuloksellisuus Vaikutukset Tarkoituksenmukaisuus; toiminnan laatu Tehokkuus Kuvaukset kehittämistuloksista sekä kehitysvammaisen henkilön palvelupolun muutoksista projektin aikana Kuvaus Konsultoivan sairaanhoitajan työmallista ja menetelmistä, sekä moniammatillisesta työryhmätyöskentelystä Oppaat ja esitteet terveydenhuollosta kehitysvammaisten henkilöille ja heidän kanssaan toimiville ja terveydenhuoltoon kehitysvammaisuudesta Koulutusmateriaali Vaikutukset - Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolku on selkeämpi, pääsy palveluihin helpompaa, kokemus ymmärretyksi tulemisesta paranevat (nämä kokemukset myös läheisillä) - Linkkityöntekijä toimii kehitysvammapalvelujen ja terveydenhuollon välittäjänä, selkeyttäjänä ja yhteistyötä lisäävänä toimijana - Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tieto kehitysvammaisuudesta lisääntyy ja keinot kommunikoida lisääntyvät. Kehitysvammaisuus ei pelota. - Eri toimijoiden välillä on toimintakäytäntöjä, jotka lisäävät kehitysvammaisten terveyden edistämiseksi tehtävää työtä Työtä tehdään oikeiden ihmisten kanssa, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa ja tavalla. Palautetta saadaan olennaisilta ryhmiltä: asiakkailta (potilailta), läheisiltä, palvelukotien työntekijöiltä, vammaispalvelun työntekijöiltä, terveydenhuollon työntekijät Resurssien (henkilö ja talous) käyttäminen suhteessa projektin tavoitteisiin ja tuloksiin: resurssit käytetään oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikeiden ihmisten kanssa. Pysyvyys Tulosten juurtumisen ja hyödynnettävyyden varmistaminen. 2

3 Arviointiaikataulu raportoinnille ja materiaalin keruulle 2013 TEEMA RAPORTTI MATERIAALI AIKATAULU Vastuu kokoamisesta Käynnistyminen RAY väliraportti Huhtikuu 2013 Työpäiväkirjat ( ) Johtoryhmän palautearviointi KP Lähtötilanne Palvelupolkukartoitus Huhtikuu 2013 Ohjausryhmien palautteet Palvelupolkukuvaukset ja haastattelut Mli YS Toimintaympäristön kuvaus Palveluverkostokuvaukset Mli YS Kosa-aloitusmalli ip-seminaarit verkostotapaamiset Toimintasuunnitelma RAY toiminnan suunnitelma Syyskuu 2013 Koulutus/ verkostopalautteet osaamiskartoistusta Huhtikuun raportti Täydentyvä toimintasuunnitelma (riskienhallinta) Elokuu Johtoryhmän palaute Syyskuu Ohjausryhmän palaute Syyskuu Mli YS 3

4 2014 TEEMA RAPORTTI MATERIAALI AIKATAULU Vastuu kokoamisesta Kehittämisen eteneminen ja orastavat tulokset ja vaikutukset Vaikuttavuustuloksellisuus -raportti (VT-raportti) Tammikuu 2014 Savas-mittari Palvelukodeissa haastattelu Työryhmien/sidosryhm ien palaute Koostetaan tilastoksi syyskuu 2013 Loka-marraskuu 2013 marras-joulukuu 2013 Aloitusmallin täydentäminen Mikkelin pilotissa tammikuu 2014 Kosa-työnseuranta Koostetaan tilastoksi 2013 vuoden ajalta TEPA-projektin eteneminen: käynnistyminen RAY väliraportti Huhtikuu 2014 Gas-kooste Koulutuspalautteet Työpäiväkirjat ( ) Ohjausryhmän palaute joulukuu Kooste kolmen kuukauden jaksoissa helmikuu 2014 (alueen) KP :t Johtoryhmän palaute maaliskuu VTRAPORTTI Ulkoisen arvioinnin tulokset Toimintasuunnitelma Raportti kesäkuussa 2014 RAY toiminnan suunnitelma Syyskuu 2014 Huhtikuun raportti Täydentyvä toimintasuunnitelma (riskienhallinta, budjetti) Elokuu Ulkoinen arvioija Johtoryhmän palaute Ohjausryhmän palaute Syyskuu Syyskuu Mli YS 4

5 2015 TEEMA RAPORTTI MATERIAALI AIKATAULU Vastuu kokoamisesta Mikkelin pilotin päättyminen ja jatkosuunnitelma Ylä-Savon puoliväli Vaikuttavuustuloksellisuus raportti 2 (VT-raportti) Savas-mittari Palvelukodeissa haastattelu Työryhmien/ sidosryhmien palaute Koostetaan tilastoksi syyskuu 2014 Lokamarraskuu 2014 marrasjoulukuu 2014 Mikkelin KOSA-malli sekä Ylä-Savon mallin täydennys Kosa-työnseuranta joulu-tammikuu 2014 Koostetaan tilastoksi 2014 vuoden ajalta Mikkeli YS TEPA-hanke puolivälissä RAY väliraportti Huhtikuu 2014 Gas-kooste Koulutuspalautteet Työpäiväkirjat ( ) Ohjausryhmien palautteet joulukuu Kooste kolmen kuukauden jaksoissa helmikuu 2015 Mli Ys Mikkeli YS KP Johtoryhmän palautearviointi maaliskuu VT-RAPORTTI 2 Toimintasuunnitelma RAY toiminnan suunnitelma Syyskuu 2015 Huhtikuun raportti Täydentyvä toimintasuunnitelma (riskienhallinta, budjetti) Elokuu Johtoryhmän palaute Ohjausryhmän palaute Syyskuu Syyskuu, ys 5

6 2016 TEEMA RAPORTTI MATERIAALI AIKATAULU Vastuu kokoamisesta Ylä-Savon pilotin päättyminen, juurtuminen Mikkelissä Juurtumisen jatkosuunnitelma VT - RAPORTTI 3 Savas-mittari Palvelukodeissa haastattelu Työryhmien/ sidosryhmien palaute Koostetaan tilastoksi syyskuu 2015 Lokamarraskuu 2015 marrasjoulukuu 2015 Ylä-Savon KOSA mallin täydennys joulukuu 2015 YS Kosa-työnseuranta GAS-kooste Koostetaan tilastoksi 2015 vuoden ajalta joulukuu ULKOINEN ARVIOINTI TEPA-hanke RAY loppusuoralla väliraportti Huhtikuu 2014 Koulutuspalautteet Työpäiväkirjat ( ) Ohjausryhmien palautteet Johtoryhmän palautearviointi Kooste kolmen kuukauden jaksoissa Helmikuu maaliskuu 2014 Mikkeli YS KP + VT -RAPORTTI 3 Toimintasuunnitelma RAY toiminnan suunnitelma Syyskuu 2015 Huhtikuun raportti Täydentyvä toimintasuunnitelma (riskienhallinta, budjetti) Elokuu LOURAPORTOINTI: TEPA TUOTTEET PALVELUPOLUILLA Johtoryhmän palaute Ohjausryhmän palaute Syyskuu Syyskuu, ys 6

7 Ydinprosessien arviointi Saada aikaan toimivia, asiakaslähtöisiä ja poikkihallinnollisia kehitysvammaisten henkilöiden avoterveydenhuollon palvelumalleja VERKOSTOKEHITTÄMINEN Palvelupolkukartoitus ja palveluverkostokuvaus Verkostokehittämisen lopputuotteet ARVIOINTIPERUSTE TULOKSELLISUUS JA VAIKUTUKSET: Saadaanko prosessissa esiin asiakaslähtöisiä ja poikkihallinnollisia avoterveydenhuollon malleja? ASIAKKAAT Asiakasvaikuttavuuden mittaristo Kehitysvammaisen henkilön osuus näkyväksi terveydenhuollon palveluissa Terveysongelmiin puututaan varhaisemmassa vaiheessa Palvelupolulle pääsy ja sillä liikkuminen helpottuu (kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen) Tulevatko kehitysvammaiset paremmin kohdatuksi terveyspalveluissa? Ovatko palvelut paremmin saavutettavissa? Vertailu palvelupolkukartoituksen pohjalta tehtyihin havaintoihin asiakkaiden kohtaamista tilanteista, muutos näistä - läheiset - SAVAS-työntekijät - sidosryhmät Asiakkaiden mielipiteitä varten järjestetään hankkeen aikana asiakasraateja tarpeen mukaan Haastattelut palvelukodeissa ja palautekyselyt työryhmissä. 6

8 Palvelupolkuvaikutukset Palvelupolkumittaristo Kehitysvammaiset henkilöt tulevat kohdatuksi yksilöllisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tekevätkö kehittämistuotteet palvelupolusta sujuvamman (oikea paikka potilaalle, sisään pääsyn helpottuminen, konsultoinnin kasvaminen )? Palvelupolkukuvaukset: - palvelukäyntien määrä - käännyttämisten määrä - laitokseen lähettämisen määrä TILASTOT Palvelupolut toimivia ja tiedetään miten ihmiset niillä kulkevat. Terveydenhuollon palvelut ovat paremmin saatavilla ja saavutettavissa. Poistuvatko palvelupolulle pääsyn ja kulun ongelmat ja esteet? SAVAS -seurantamittaristo: - avun saaminen ensineuvon kautta - soittoaika tk-lääkärille - lääkärikäynti terveyskeskuksessa - sairaanhoitajakäynti terveyskeskuksessa - lääkärin jalkautuva käynti palvelukodista (pth) - Sairaanhoitajan jalkautuva käynti palvelukodissa muisti/diabetes/ ravitsemusasiantuntijan tapaaminen - asiakkaiden tk:n vuodeosastolla viettämät vuorokaudet - asiakkaiden erikoissairaanhoidossa (sairaalat) viettämät vuorokaudet - asiakkaiden vaalijalassa viettämät vuorokaudet - konsultaatiopyyntö perusterveydenhuollosta/erikoissairaanhoidosta - moniammatillinen terveydenhuollon työryhmäkokous - joku muu terveydenhuollon tapahtuma Savaksen henkilöstö: jatkuva tukkimiehen kirjanpito Läheisten ja Savaksen ohjaajien arviointi o hoitoon pääsyn kriittiset kohdat: mitä tarvitaan ja mitkä ovat esteinä esteiden poistuminen o hoidon kriittiset kohdat: mitä tarvitaan ja mitkä ovat esteinä esteiden poistuminen o kotiuttamisen kriittiset kohdat: hyvät käytännöt ja esteet esteiden poistuminen? o kuntoutumisen hyvät käytännöt ja esteet esteiden poistuminen Palvelupolkukuvaukset Palvelukotihaastattelut 8

9 AMMATTILAISET Palvelupolkujen tiedostaminen auttaa kohtaamaan kehitysvammaisia ja lisää moniammatillista yhteistyötä Syntyy uusia käytäntöjä kehitysvammaisten henkilöiden kohtaamiseen? Rakenteet antavat tilaa kehitysvammaisen henkilön huomioivaan työskentelyyn ja toimitavat läpäisevät rakenteet Tulevatko potilasryhmän tarpeet näkyviin ammattilaisille? Syntyykö uusia ajatuksia oman työn, työyhteisön ja rakenteiden kehittämiseen? Voidaanko suunnitella ja toteuttaa yhdessä uusia käytänteitä ja pilotoida yhdessä? Syntyykö verkostoitumista ja yhteistyötä palvelupolun sujuvoittamiseksi? - Onko tietoa kehitysvammaisen henkilön palvelutarpeista? - Onko tietoa keitä toimii kehitysvammaisten henkilöiden parissa ja mikä heidän roolinsa on? - Lisääntyvätkö yhteydenotot ja tapaamiset muiden toimijoiden kanssa? - Helpottuuko yhteistyön tekeminen ja yhteydenotot muihin henkilöihin? työryhmien kokoontuminen ja osallistuminen pilottien käynnistyminen ja eteneminen Työryhmä- ja koulutuspalautteet, muistioiden analysointi Kehittämismittaristo 9

10 ARVIOINTIPERUSTE LAATU JA TARKOITUKSENMUKAISUUS: Tehdäänkö palvelupolkujen kehittämiseksi työtä oikeiden ihmisten kanssa, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa? Onko kehittämistyö vaikuttavaa? Vaikuttava kehittämistyö Onko asiakkaalta sekä hänen Asiakashaastattelujen ja/tai asiakasraatien lähiverkostoltaan saatu tieto määrä Kehittämismittaritaulukko / kehittämisen ja kehittämistuotteiden muistiot ytimessä? Saadaan tietoa palvelupolusta ja tieto on asiakkaiden ja läheisten näkökulmasta lähtevää. Tietoa voidaan käyttää kehittämistyön tukena. Huomioidaanko asiakkaan päämiehisyys kehittämistyössä ja sen tuotoksissa? työryhmien työskentelyssä kokemusasiantuntijoiden käyttäminen Ohjausryhmän palaute: huomioidaanko vai ei? Lähiverkoston palaute: huomioidaanko vai ei? Ohjausryhmäkeskustelu Läheisten ja Savas-ohjaajien palautehaastattelut palvelupoluista Verkostokehittämisprosessi tehdään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti Kehittämistarpeet ja kohteet, ja tärkeimmät sidosryhmät tulevat näkyviin. Sidosryhmät sitoutuvat mukaan oman osuutensa kehittämiseen palvelupoluissa. Prosessin lopputuotteet sopivat toimintaympäristöönsä Palvelupolut muotoutuvat sujuvimmiksi ensin kehittämiskohteissa ja Löydetäänkö oikeat ja tarpeen mukaiset kehittämiskohteet? Saadaanko oikeat ihmiset mukaan työryhmiin ja koulutuksiin? Onko palvelupolkujen kartoitus ja analysointi uskottavaa ja luotettavaa, jotta syntyy uuden kehittämistä ja moniammatillista yhteistyötä? Koetaanko kehittämistyö omaksi ja omaan työyhteisöön sopivaksi? Miten palvelupolut oikaisevat, Ohjausryhmäkeskustelu Työryhmiin ja koulutuksiin osallistuminen ja sitoutuminen - määrät ja pysyvyys Työryhmien ja koulutusten eteenpäin vievä ja laadukas työskentely - punainen lanka, selkeys - konkreettisuus, kiinnostavuus - asiantuntijuus - käytännön järjestelyt - työskentelytavat - tarpeet, odotukset, vastaaminen, hyöty Muistioanalyysi Kehittämismittaristo Ohjaus- ja työryhmienpalaute Koulutuspalautteet (ks. myös myöhemmin) 10

11 vähitellen koko pilottialueen rakenteessa. sujuvoittavat, helpottavat kehitysvammaisten henkilöiden palvelupolkuja? - työympäristön huomioiminen - osaamisen varmistaminen Projektinlaadun arviointi Asiakasvaikuttavuus Työntekijävaikuttavuus Palvelupolkuvaikuttavuus Palvelupolkujen analysointi ARVIOINTIPERUSTE TEHOKKUUS: Resurssien (henkilö ja talous) käyttäminen suhteessa projektin tavoitteisiin ja tuloksiin: resurssit käytetään oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikeiden ihmisten kanssa. Suunniteltu ja toteutettu kehittämistyö tehdään tavoitteita ja haluttuja vaikutuksia varten. Tehdyllä työllä on punainen lanka, jonka tulokset näkyvät konkreettisina tuotoksina. Tehdäänkö verkostokehittämistä sellaisten asioiden parissa, jotka vievät kohti tavoitetta? Käytetäänkö henkilöstöresurssit hyödyksi sellaiseen toimintaan joka vie kohti tavoitteita? Käytetäänkö taloudelliset resurssit sellaisiin asioihin, jotka vievät kohti tavoitteita.? Prosessien kulun arviointi kohti tavoitteita (1-10 arvosana) Oikeat asiat? Vähemmälle jätettävät asiat? Todetut ja halutut asiakas- henkilöstö ja palvelupolkuvaikutukset ajankäyttö ja työssä jaksaminen osaamisen vahvistuminen yleinen kehittyminen Budjettivarojen käyttäminen Johtoryhmän palaute Ohjausryhmän palaute Muiden sidosryhmien (työryhmät) palaute Työpäiväkirja, Koulutussuunnitelmat Kehityskeskustelu Johtoryhmän palaute 11

12 ARVIOINTIPERUSTE PYSYVYYS: prosessin tuottamat tulokset tulevat hyödynnetyksi Toteuttamisaikataulu Verkostokehittämisen tuotokset saadaan osaksi palvelupolkuja Tuleeko kehittämistyön tuotoksista osa pysyvä osa työkäytänteitä ja palvelupolkuja? Lisäarvo aiempaan tilanteeseen verrattuna - Onko tieto lisääntynyt? - Onko osaaminen parantunut? - Onko uusista asioista hyötyä? - Mahdollistuuko hyödyntäminen arjessa työyhteisössä /rakenteissa? Ohjaus- ja johtoryhmämuistiot Työryhmä- ja koulutuspalautteet Sidosryhmähaastattelut SYKSYT 2014 (Mikkeli) ja (molemmat Väliraportti (tam.2015) Loppuraportti Jälkiarviointilomake Kehittämispäällikkö kerää rahoittajalle 12

13 Pilotoidaan konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen toimintamallia. PILOTTIPROSESSI Konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen työmalli Moniammatillisen verkoston työmalli terveydenhuollossa ARVIOINTIPERUSTE TULOKSELLISUUS JA VAIKUTTAVUUS: KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN PERUSTERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN SAATAVUUTTA JA SAAMISTA EDISTETÄÄN KOKEILEMALLA LINKKITYÖNTEKIJÄN MALLIA ASIAKASTYÖSSÄ SEKÄ MONIAMMATILLISTEN TYÖRYHMIEN KOKOAJANA Asiakasvaikutukset Linkkityöntekijän tehtävät edistävät ja helpottavat oikean palvelun piiriin pääsyä. Linkkityöntekijän tehtävät edistävät palveluissa asiointia Pääseekö asiakas palvelujen piiriin paremmin linkkityöntekijän avustuksella? Voiko linkkityöntekijä auttaa asiakasta tulemaan paremmin kohdatuksi? Asiakkuuden tavoite ja sen toteutumisen taso GAS Asiakkaan tavoite ja sen toteutuminen Asiakkuuden tavoite ja sen toteutuminen Arviointiajankohdat: - alussa - kahden kuukauden päästä - kolmen kuukauden päästä Terveysongelmat tulevat varhaisemmassa vaiheissa havaituiksi ja hoidetuiksi. Pääseekö asiakas oikean palvelun piiriin paremmin ja tehokkaammin? 13

14 Palvelupolkuvaikutukset Linkkityöntekijä edistää moniammatillisen työryhmätyöskentelyn tapoja. Linkkityöntekijä toimii palvelupolkua edistävänä, sujuvoittavana, sekä selkeyttävänä toimijana. Linkkityöntekijän tehtävät helpottavat kokonaisuuden hallintaa. Löytyykö erilaisissa tilanteissa asiakkaan palvelupolun varrella oikeat ihmiset konsultoivaksi tai verkostokokoukseen? Toimiiko linkkityöntekijä hyvin konsultatiivisessa tehtävässään? Pysyvätkö palvelut paremmin asiakkaan ja läheisten hallinnassa linkkityöntekijän avulla? Työntekijävaikutukset Työntekijät saavat tarpeellista ennakoivaa tietoa potilaasta. Työntekijät saavat tietoa potilaan muusta hoidosta ja lääkityksestä. Työntekijät saavat tietoa potilaan muista verkostoista. Onko linkkityöntekijän tekemällä työllä lisäarvoa? 14

15 ARVIOINTIPERUSTE LAATU JA TARKOITUKSENMUKAISUUS: TOIMIIKO KONSULTOIVA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAINEN OIKEALLA TAVALLA, OIKEAAN AIKAAN, OIKEASSA PAIKASSA OIKEIDEN IHMISTEN KANSSA. Linkkityöntekijä työskentelee eettisesti kestävällä tavalla asiakkaansa oikeuksia kunnioittaen ja puolustaen Linkkityöntekijä vastaa työssään oikeisiin, asiakaslähtöisiin, tarpeisiin ja toimii saavuttaakseen tavoitteen kehitysvammaisten henkilöiden terveyspalvelujen saatavuuden parantamisesta. Linkkityöntekijän toimet suunnitellaan ja toteutetaan niin, että edetään projektin tavoitteita kohti. Linkkityöntekijän työmalli kuvataan uskottavalla ja laadukkaalla tavalla. Onko linkkityöntekijällä eettisesti kestävät työtavat? Tehdäänkö työtä ihmisoikeuksia kunnioittaen? Mitkä ovat eri toimijoiden tarpeet kehitysvammaisten palvelujen edistämisessä? Ovatko linkkityöntekijän työtehtävät tavoitteita edistäviä: - pilotin toteuttaminen ja työmallin kuvaaminen - kehitysvammaisen henkilön perusterveyden palvelujen ja saamisen saatavuuden edistäminen. Tehdäänkö työ huolellisesti aiempaan tietoon perustuen ja hyviä käytäntöjä perustellen? Asiakaspalautteet asiakastyössä: - onko tullut kuulluksi? - onko tullut ymmärretyksi? - onko kokenut olevansa arvostettu? - onko mielipide huomioitu, kun on toimintaa suunniteltu? - Mitkä ovat tarpeet asiakkuuden alussa miten tarpeet muuttuvat, ja vastataanko niihin Työntekijöiden ja sidosryhmien tarpeet vastataanko? Miten tarpeet muuttuvat? työn edistymisen seuranta työmallin kuvauksen valmistumisen seuranta Asiakasvaikuttavuus työntekijävaikuttavuus palvelupolkuvaikuttavuus Projekti, toiminta-, arviointisuunnitelmien toteuttaminen ja seuraaminen Asiakaspalaute - joka kolmas tapaamiskerta Asiakaspolun kuvaaminen ennen, alussa jälkeen työntekijä-, sidosryhmä- ja verkostoja koulutuspalautteet Työpäiväkirja Kehitys aloitusmallista valmiiksi työn kuvaukseksi ks. vaikutusten arviointi ks. suunnitelmat 15

16 ARVIOINTIPERUSTE TEHOKKUUS: TULEEKO KONSULTOIVAN TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISEN RESURSSIT (HENKILÖ JA TALOUDELLISET) KÄYTETYKSI TOIMINTAAN JOKA EDISTÄÄ KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN SAAMISTA JA SAATAVUUTTA. Linkkityöntekijän työaika tulee käytetyksi oikeaan aikaan, oikeassa paikassa oikeiden ihmisten kanssa. Linkkityöntekijän käytössä olevat taloudelliset resurssit tulevat käytetyksi toimintaan joka edistää tavoitteen toteutumista: - työmallin kuvaamista ja juurtumista - kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelujen saaminen ja saatavuus edistyvät Onko linkkityöntekijän toiminta suunniteltu ja toteutettu niin, että työ tehdään oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikeiden ihmisten kanssa? - asiakkuuksien syntyminen - verkostojen saavuttaminen - toiminta palvelupolun kehittämiskohteessa - resurssien riittävyys - toiminnan realistisuus - aikataulussa pysyminen - oma jaksaminen - kehittyminen Ohjaus- ja johtoryhmäpalaute Toimintasuunnitelma ja sen arviointi tiimissä kuukausisuunnitelmat ja työpäiväkirja Kehityskeskustelut, koulutussuunnitelma ARVIOINTIPERUSTE PYSYVYYS: TULEEKO KONSULTOIVAN TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISEN MALLISTA PYSYVÄ OSA PILOTTIPAIKKAKUNTIEN TYÖTÄ? Kriteerit Arviointikysymys Arviointimittari Menetelmä Linkkityöntekijän työstä tulee pysyvä osa pilottipaikkakuntien palvelujärjestelmää Linkkityöntekijän keräämä ja jakama tieto jää elämään yhteistyöyksiköihin Tuleeko työmallista pysyvä? Miten se taataan? Jääkö tietoa ja osaamista työyhteisöihin? Miten se taataan? Ohjausryhmän ja sidosryhmien näkemys: työmallin antama lisäarvo palvelupolulle Linkkityöntekijän vaikutus palvelupolkuun Työyhteisöjen osaaminen ja tukitarpeet Palautekeskustelut Asiakaspolkujen vertailu aikaisempaan Työryhmäpalautteet Jälkipalautelomake 16

17 USTE Perehdytetään kuntien sosiaalija terveydenhuollon henkilöstöä kohtaamaan kehitysvammaisia kuntalaisia. PEREHDYTTÄMINEN Kehittämisperehdytykset Koulutustilaisuudet Koulutusmateriaali ARVIOINTIPERUSTE TULOKSELLISUUS JA LAATU: EDISTETÄÄNKÖ PROJEKTISSA ANNETUSSA KOULUTUKSESSA JA PEREHDYTYKSESSÄ SELLAISTA OSAAMISTA JOKA EDISTÄÄ KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN PALVELUPOLKUA JA PALVELUJEN SAAMISTA JA SAATAVUUTTA. Kriteerit Arviointikysymys Arviointimittari Menetelmä Kehittämistyössä annettu perehdytys antaa uutta tietoa ja osaamista, joka auttaa kehittämään uusia palvelumalleja sekä pilotoimaan niitä. Annettu perehdytys ja koulutustilaisuudet edistävät kehitysvammaisen henkilön palveluihin pääsyä sekä kohtaamista. Projektissa syntyy sellaista materiaalia, jota voidaan käyttää terveydenhuollon peruskoulutuksessa sekä täydennyskoulutuksessa. Onko perehdytyksestä /koulutuksesta ollut lisäarvoa siihen osallistuvalle? Kyetäänkö vaikuttamaan tulevaisuuden terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen? Perehdytyksiin ja koulutuksiin osallistuvien määrä ja sitoutuminen Palautekysely koulutuksista: - odotukset, tarpeet - vastaaminen - uuden tiedon saaminen - uusien välineiden saaminen - kyky käyttää tietoa tai välineitä omassa työssä jatko tarpeet - tiedon tai välineiden leviäminen työyhteisössä jatko tarpeet - ajatusten syntyminen oman työn tai työyhteisön työn kehittämisestä Koulutusten sisällöt tällä hetkellä? Millainen tilanne on projektin lopussa? Kehittämismittaristo Jokainen koulutus/peredytys Haastattelu, koulutusedustajat hankkeessa 17

18 ARVIOINTIPERUSTE LAATU JA TARKOITUKSENMUKAISUUS: PROJEKTIN PEREHDYTYKSET JA KOULUTUKSET TUOTTAVAT UUTTA JA INNOSTAVAA TIETOA JA OSAAMISTA AMMATTI-IHMISILLE Projektissa tuotetut perehdytystilaisuudet ovat käytännön järjestelyiltään laadukkaat ja tarpeenmukaiset Tarjoavatko projektin järjestämät koulutus- ja perehdyttämistilaisuudet hyvän oppimisympäristön? Järjestelyt: - tilat, ruokailu - ohjeet ja opastukset - ilmoittelu - ohjelman sisältö - aikataulu Koulutuspalaute Projektissa toteutetut perehdytys- ja koulutustilaisuudet ovat sisällöltään raikkaita, asiantuntevia, kehittämiseen innostavaa ja uutta tuovaa. Koulutusmateriaali vastaa tarpeeseen, on kokeiltua ja helposti hyväksi käytettävää. Tuottavatko tilaisuudet osaamista ja uusia ideoita työhön ja työyhteisöjen kehittämiseen? Sisältö: - vastataanko yksittäisen koulutuksen tavoitteisiin? - osuvatko tarpeet ja odotukset yksiin sisällön kanssa? - Onko uutta tietoa? - Antaako uutta osaamista? - Keinoja käyttää uutta tietoa tai osaamista? - Asiantuntemuksen taso 18

19 ARVIOINTIPERUSTE TEHOKKUUS: Perehdytykset ja koulutukset kohdennetaan niin, että ne tavoittavat projektin kannalta oleelliset kohteet ja mahdollisimman laajalti Perehdytykset ja koulutukset kohdistetaan sellaisiin kohteisiin, jotka vievät hankkeen tavoitteita eteenpäin? Onko koulutettu oikeita ihmisiä? Koulutuksen tms. tavoitteet liittyen ihmisiin tai kehittämiskohteisiin ja tavoitteiden täyttyminen. Koulutuspalaute Ohjausryhmäpalaute Koulutukseen tai perehdytyksiin osallistuvat ihmiset ovat työyhteisöjensä edustajia ja saavat keinot levittää tietoa ja osaamista työyhteisöissään. ARVIOINTIPERUSTE Onko koulutettu oikeissa kohdissa kehittämisen näkökulmasta? Keitä osallistujat ovat? Mistä roolista osallistuja osallistuu koulutukseen? PYSYVYYS: Ovatko oppimistulokset pysyviä? Uusi tieto ja osaaminen jäävät yksittäisen ihmisen käyttöön. Koulutuspalaute Uusi tieto ja osaaminen leviävät työyhteisön käyttöön Koulutussisällöt tulevat oppilaitosten käyttöön Ovatko oppimistulokset pysyviä yksilöillä, ja työyhteisöillä. Onko koulutussisällöissä uutta kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palveluista? - Tuletko käyttämään uutta työssäsi? - Tuleeko työyhteisösi käyttämään? - Mitä uuden asian käyttöönotto vaatii? Kouluttajien haastattelu, jatkoanalyysi työryhmäpalautteet oppilaitosyhteistyön arviointi 19

20 Tukiprosessit: PROJEKTINHALLINTA (henkilöstön koulutus sekä viestintä ovat osa onnistuneiden ydinprosessien kriteereitä) ARVIOINTIPERUSTE TULOKSET JA VAIKUTUKSET: Projekti etenee kohti tavoitteitaan hyvällä projektin hallinnalla Projektin hallinnan tavat ja välineet auttavat kehittämistyötä eteenpän. Ovatko projektihallinnan välineet ja tavat sellaisia, että kehittämistyö etenee? - tiimityö kehittämisen tukena - arviointityö kehittämisen tukena - raportointi ja dokumentointi kehittämisen tukena Työpäiväkirja Tiimikeskustelut ARVIOINTIPERUSTE LAATU JA TARKOITUKSEN MUKAISUUS: Projektihallinnan tulisi olla sellaista, että se tukee tehtävää työtä Projektihallinnan välineet tukevat projektityötä ja tekevät kehittämistyöstä uskottavaa. Projektihallinnan välineet eivät muodostu itsetarkoitukseski vaan niidenkin tarkoituksen mukaisuutta (miten vievät projektia eteenpäin) arvioidaan. Tukevatko ja auttavatko projektityön välineet kehittämistyössä? Mikä auttaa eteenpäin? Ajankäytön arviointi? - meneekö esim. arviointityöhön liikaa aikaa, tukeeko se luonnollisella tavalla projektityötä Mikä estää kehittämistä Työpäiväkirja Täydentyvä toimintasuunnitelma ARVIOINTIPERUSTE TEHOKKUUS: Projektinhallinnan osalta aikaa käytetään projektin toiminnan edistämiseen Projektihallinnan avulla edistetään projektin tavoitteita. Käytetäänkö projektissa aikaa tavoitteita edistävään työhön? Tukeeko projektihallinnan välineet tätä työtä? Onko jokin osa-alue hankkeessa ylisuuressa roolissa? Käytetäänkö hankkeen voimavaroja oikein? Mitkä asiat vievät projektia eteenpäin, mitkä estävät Johtoryhmä Työpäiväkirjat ja toimintasuunnitelma ARVIOINTIPERUSTE PYSYVYYS: Projektihallinnan välineet ovat projektin ajan johdonmukaisesti käytössä Projektin eteenpäin vieminen on ennakoitavaa ja suunnittelun välineet ovat selkeät. Ovatko välineet käytössä johdonmukaisesti ja auttavatko ennakoimaan tilannetta? Tiimi keskustelut Johtoryhmäkeskustelut 20