PROJEKTINHALLINTA. Projektityön tausta ja lähtökohdat. Projektiorganisaation eri osien tehtävät. Projektityön peruskäsitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROJEKTINHALLINTA. Projektityön tausta ja lähtökohdat. Projektiorganisaation eri osien tehtävät. Projektityön peruskäsitteet"

Transkriptio

1 PROJEKTINHALLINTA Projektityön tausta ja lähtökohdat Projektityötä kannattaa käyttää tehtävissä, joissa on useita osapuolia ja joissa toivotaan tehostettavan asiantuntijoiden hyväksikäyttöä. Projekteiksi tulisi organisoida selvästi rajatut kehittämistehtävät. Perusorganisaatio vastuulla on projektien määrittely ja käynnistys, kehittämistoiminnan koordinointi projektien välisten yhteyksien huolehtimisena, projektien valvonnan järjestäminen johtoryhmien avulla sekä projektien tulosten käyttöönotto ja hyväksikäytön järjestäminen. Projektityön peruskäsitteet Projektiksi kutsutaan työsuoritusta joka on ainutkertainen alkaa määrähetkellä ja päättyy määräaikana jonka suoritukseen on annettu puitteet, jotka määrittelevät käytettävissä olevat resurssit jossa tarkoituksena on saavuttaa aloituksen yhteydessä määritellyt tavoitteet Projektityö käsittää seuraavat vaiheet: projektin aloittaminen projektisuunnittelu projektin läpivienti projektin valvonta projektin päättäminen Projektiorganisaation eri osien tehtävät Projektia varten perustetaan tilapäinen organisaatio, jonka osat ovat johtoryhmä, projektin vetäjä ja projektiryhmä. Projektin johtoryhmä on projektin valvova elin, jonka jäsenet kootaan niistä organisaatioista, joiden toimintaan projektin tuottama tulos merkittävästi vaikuttaa. Projektin vetäjä on henkilö, joka on kokonaisvastuussa projektista johtoryhmän hyväksymissä puitteissa. Projektiryhmä koostuu niistä henkilöistä, jotka suorittavat projektin tehtäviä. Johtoryhmä on korkein päättävä elin. Sen toimintaa säätelevät mahdolliset yleisohjeet tai asettajien määrittelemät rajoitukset. Johtoryhmä valmistelee projektin tehtävän. Johtoryhmän jäsenet ovat perusorganisaatiosta ja heidän tehtävänään on myös tiedottaminen organisaatiolle päätöksistä, niiden vaikutuksista, projektin edistymisestä yms. tärkeistä asioista. Johtoryhmän tehtäviä ovat: määrittää projektin ajalliset, tekniset ja kustannukselliset tavoitteet hyväksyä projektipäällikön laatima projektisuunnitelma antaa projektille sen tarvitsemat resurssit tehdä projektin kannalta keskeiset päätökset hyväksyä projektin tulos päättää projektin lopettamisesta (yhdessä asettajan kanssa) Projektin vetäjä on henkilö, joka on kokonaisvastuussa projektista, sen suunnittelusta, toimeenpanosta, työn ohjauksesta ja päättämisen valmistelusta. Projektin vetäjä siis johtaa projektia ja osallistuu itsekin sen toteutukseen.

2 Projektin vetäjän hallinnollisia - ja ohjaustehtäviä ovat: laatii projektisuunnitelman tai johtaa sen laatimista käynnistää projektiryhmän työskentelyn ja ohjaa ryhmää johtaa projektin toimeenpanoa ja tehtävien antoa valvoo työn edistymistä varustaa projektiryhmän tarvittavilla tiedoilla ja koulutuksella huolehtii projektin dokumentoinnista ja arkistoinnista laatii projektin loppuraportin ja päättää projektin Projektiryhmä muodostuu vetäjästä ja jäsenistä. Jäseniä ovat kaikki projektityöhön osallistuvat henkilöt. Jäsenten tehtäviä ovat: osallistuminen projektisuunnitelman laatimiseen projektipäällikön määräämien tehtävien suorittaminen raportoi työn edistymisestä projektipäällikölle dokumentointi annettujen sääntöjen, määräysten ja standardien noudattaminen työmenetelmien ja oman ammattitaidon kehittäminen (projektin antamissa puitteissa) Usein projektiryhmässä kaikesta dokumentoinnista vastaa yksi henkilö, jota kutsutaan projektisihteeriksi. Isoissa projekteissa projektisihteeri voi huolehtia myös projektipäällikön tehtävistä. Projektisihteerin työtehtäviä on mm. projektiohjeiston laatiminen aikataulujen laadinta, valvonta ja koordinointi projektibudjetin laatiminen yhteistyössä eri vastuuhenkilöiden kanssa tarjouskyselyiden laatiminen ja toimittajien valinta projektin asiakirjojen luokittelu ja arkistoinnin suunnittelu valvontakokouksiin osallistuminen ja raportointi Mihin projektityö sopii? Projektityö sopii parhaiten tilanteisiin, joissa sekä työn ohjaus että toteutus vaativat omat ryhmänsä. Toteutuksen kannalta projektiryhmä muodostuu silloin, kun projektin toimeenpano edellyttää useita eri henkilöitä. Projektin kohteille on ominaista, että projektin tulos on suhteellisen tarkoin määriteltävissä. Toisaalta ei ole tarkoituksenmukaista perustaa projektia pieniä tai lyhytaikaisia tehtäviä varten. Käytännön sääntö lienee: projekti kannattaa perustaa silloin, kun tehtävä edellyttää työn aikana tapahtuvaa ulkoista ohjausta. Projektin aloittaminen Projektin aloittamiseen liittyy projektin määrittely ja projektin asettaminen. Projektin määrittely on asettajan tehtävä. Määrittelyssä on otettava huomioon yleiset kehittämistavoitteet sekä varmistettava tavoiteasettelun konkreettisuus, resurssien riittävyys ja johtoryhmän edustavuus ja asiantuntemus. Projektin määrittely on jonkinlaista projektin esisuunnittelua. Sen tavoitteena on luoda projektin asettajalle näkemys projektista, sen tavoitteista, tuloksista sekä tehtävistä ja resurssitarpeista. Määrittelyn tulos kuvataan asiakirjan muodossa, jonka nimenä voi olla esim: Projektin lähtökohdat. Projektin asettaja on yleensä yrityksen johto tai sen osaston päällikkö, jonka toimivaltaan projekti kokonaisuudessaan kuuluu. Projektin asettaminen tapahtuu kahdessa vaiheessa. Projektin aloittamisvaiheessa asetetaan projektisuunnitelman laadintaa varten tarvittavat ryhmät. Projektisuunnittelun jälkeen asetetaan

3 projektin toteutus- ja ohjausorganisaatio. Projektin organisointi sisältää projektin johtoryhmän ja projektiryhmän nimeämisen. Johtoryhmän kokoonpanossa on kiinnitettävä huomiota sen edustavuuteen ja asiantuntemukseen. Projekti voidaan organisoida kolmella eri tavalla: vetäjäkeskeisesti johtoryhmäkeskeisesti projektiryhmäkeskeisesti Projektin asettamisen käytännön toimia ovat lisäksi eri ryhmien asettamiskirjeiden valmistelu, resurssien varaaminen ja varojen käytön suunnittelu ym. Projektin suunnittelu Projektisuunnittelulla tarkoitetaan työsuunnitelman eli projektisuunnitelman (liite 3) laatimista projektin asettajan määrittelemälle projektina toteutettavalle työsuoritukselle. Projektisuunnitelman perusteella tehdään päätös projektin toteuttamisesta. Projektin toteutus on mahdollista vasta sen jälkeen, kun projektin eri osapuolet ovat hyväksyneet projektisuunnitelman. Projektin toteutus on jätettävä, jos epäillään sen kannattavuutta. Projektisuunnitelman tarkoitus ja sisältö Projektisuunnitelma on kirjallinen esitys, jossa määritellään projektin tavoitteet, sisältö, suoritustapa, aikataulu, resurssitarve ja kustannukset. Sen tarkoituksena on antaa johtoryhmälle perusteet päätettäessä projektin toteutuksesta toimia projektin vetäjän apuvälineenä mahdollistaa projektin johtoryhmän suorittaman suorituksen valvonnan toimii kirjallisena esittelyaineistona. Projektisuunnitelmat ovat perusraameiltaan samankaltaisia hyvinkin erilaisissa ja -tyyppisissä projekteissa, sillä projektisuunnitelma on työväline. Projektisuunnitelmassa otetaan kantaa projektin teknisiin ratkaisuihin vain sen verran kuin työmäärien arvioinnin kannalta on välttämätöntä. Projektin osittaminen Suurilla projekteilla on keskeiseksi työkaluksi yleistynyt projektiositus (Work Breakdown Structure eli WBS). Menetelmällä projekti jaetaan täsmällisesti määriteltyihin elementteihin, jotka muodostavat hierarkkisen järjestelmän. Elementit suunnitellaan ja valvotaan erillisinä ja projektiositus kokoaa niiden liittymät. Osituksen rakenne riippuu siitä, miten ohjaus halutaan toteuttaa. Projektiositus aloitetaan ylhäältä alaspäin, ts. ensin erotellaan pääosat (osaprojektit), jotka edelleen jaetaan loogisiin osiin. Projektin ositus voidaan tehdä käyttämällä jotain perusmenetelmää yksinään tai joitakin niistä yhdessä. Perusmenetelmiä ovat: rakenteellinen ositus työlajien mukainen ositus vaiheittainen ositus järjestelmiin osittaminen Rakenteellisessa osituksessa projekti pilkotaan fyysisiin osiinsa (esim. maantieteellisesti, rakennuksen osat ym.). Työlajin mukainen ositus pilkkoo projektin siinä esiintyvien työlajien mukaisesti (projektihallinto, rakennustyöt, laitesuunnittelu). Vaiheittaisella osituksella tarkoitetaan projektin jakamista peräkkäisiin erilaisiin vaiheisiin (esitutkimus, suunnittelu, toteutus ja käyttöönotto). Järjestelmiin osittamisella

4 tarkoitetaan sitä, että projekti eritellään systeemeittäin. Eri systeemejä voi olla esim. tiedonsiirtojärjestelmä, laskentajärjestelmä ja ohjausjärjestelmä. Projektin ohjaus Aikaohjaus Hyvä aikasuunnittelu varmistaa, että projekti valmistuu ajallaan ja aikataulullisista ongelmista (myöhästymissakot ym.) aiheutuvat kustannukset minimoituvat. Hyvä aikataulu: on toteuttamiskelpoinen on luotettava on yksiselitteinen ja kattava on riittävän yksityiskohtainen sisältää riippuvuussuhteet sisältää myös resurssit on helppolukuinen on yleisesti hyväksytty Aikataulun laatiminen aloitetaan ylhäältä alaspäin. Aluksi hyväksytään keskeiset päätavoitteet ja etapit. Sen jälkeen projekti puretaan ja tarkistetaan niiden suhteet päätavoitteisiin. Lopputuloksena saadaan projektin hyväksytty aikasuunnitelma jaettuna eri tason kaavioiksi. Aikataulun laadinnassa erotetaan seuraavat vaiheet: projektin tehtäväluettelon laatiminen tehtävien riippuvuuksien selvittäminen työmäärien ja kestojen arviointi aikataulun piirtäminen ajoituksen analysointi ja tarkistus Projektin tavoitemäärittelyn ja osituksen jälkeen voidaan aloittaa yksittäisten aikataulujen laadinnat. Ensiksi kartoitetaan tehtävät (suurimmat aikatauluvirheet aiheutuvat tehtävistä, jotka on unohdettu pois tehtäväluettelosta). Tehtävien luetteloinnin jälkeen selvitetään niiden keskinäiset riippuvuudet. Tehtävien työmäärien arviointi on seuraava askel aikataulusuunnittelussa. Tehtävien työmäärien arviointiin on olemassa useita erilaisia menetelmiä: takaperoinen ajoitus parkinsonin menetelmä mutu, metu, petu, rahi paloittelu matemaattinen malli Aikasuunnittelun menetelmät tapahtumakaavio janakaavio (Ganttin janakaavio) toimintaverkkomenetelmä vinoviiva-aikataulu Resurssiohjaus Resurssisuunnittelussa lasketaan tarvittavat resurssimäärät, suunnitellaan tehtäville sopivat työryhmät / resurssit ja korjataan aikataulua siten, että resursseille saadaan mahdollisimman tasainen ja jatkuva kuormitus. Hyvin yleinen syy projektin myöhästymiseen on se, ettei tarvittavia resursseja ole käytössä tai niiden vapautumista toisesta projektista / tehtävästä joudutaan odottamaan. Resursseja on neljää pääluokkaa:

5 raha henkilöstö koneet materiaali Projektin tehtäväluetteloa laadittaessa käytetään yksikkönä normaalityöpäivää (työviikkoa). Tehtävien kestot lasketaan yksinkertaisella kaavalla: kesto = työmäärä / resurssimäärä Resurssilaskenta ja tasaus Resurssilaskenta suoritetaan summaamalla projektin resurssimäärät resurssilajeittain ajan funktiona. Resurssilaskennasta saatu tulos voidaan kuvata numeerisesti tai graafisesti. Graafinen kuormitusprofiili kuvaa eri projektien resurssitarpeet pinta-alana, jonka korkeus vastaa resurssimäärää ja pituus tehtävän kestoa. Numeerisessa resurssisuunnittelussa saadaan yhdelle lomakkeelle mahtumaan numeerisessa muodossa projektin kaikkien resurssilajien kuormitukset. Kustannusohjaus Projektin tuotto alkaa vasta projektin valmistuttua. Projektin kustannusohjaukseen sisältyy: kustannusarviointi projektin budjetointi aikataulun ja kustannusten optimointi kassavirtalaskenta kustannusraportointi ohjauspäätökset Kustannusohjauksen tulee keskittyä projektin alkuvaiheisiin, koska suurin osa kustannuksiin vaikuttavista ratkaisuista tehdään suunnitteluvaiheessa. Tilaindeksit Projektin suunnittelu- ja tilanneraportti sekä projektin kustannusraportti selvittävät projektin nykyisen tilanteen. Poimimalla tietoa näistä viikottaisista raporteista ja laittamalla nämä tiedot yhteenvetona paperille saadaan laskettua erilaisia projektin edistymistä kuvaavia indeksejä: Kustannusindeksi (CI) CI = AC / PC missä CI = Cost Index (kustannusindeksi) AC = Actual Cost (todelliset kustannukset) PC = Planned Cost (suunnitellut kustannukset) Suoritusindeksi (AI) AI = AA / PA missä AI = Achievement Index (suoritusindeksi) AA = Actual Achievement (todellinen suoritus) PA = Planned Achivement (suunniteltu suoritus) Tilanne-indeksi (SI) SI = AI / CI missä SI = Status Index (tilanne indeksi) AI = Achievement index (suoritusindeksi) CI = Cost Index (kustannusindeksi)

6 Projektin ulkoinen ohjaus Ulkoisella ohjauksella tarkoitetaan projektin sidosryhmien suorittamaa ohjaustyötä. Sidosryhmät ovat projektin asettaja ja muut organisaation tahot, joiden toimintaan projektin tulos vaikuttaa. Projektin ulkoinen ohjaus yleisellä tasolla tarkasteltuna edellyttää vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: onko työlle määritelty oikeat tavoitteet onko projektin sisältö ja rajaus tehty oikein onko eturyhmien näkemykset otettu riittävästi huomioon onko kustannukset ja resurssien käyttö tiedossa onko resurssit tehokkaassa käytössä onko poikkeamat suunnitelmasta havaittu onko tulokset kunnolla dokumentoitu Ulkoisen ohjauksen painopiste on asiasisällön ohjauksessa ja tulosten käyttökelpoisuuden varmistamisessa. Projektin sisäinen ohjaus ja läpivienti Projektin sisäisellä ohjauksella ja läpiviennillä tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joita tarvitaan projektin työn suorittamiseksi tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Sisäinen ohjaus on projektin vetäjän tehtävä. Sisäisen ohjauksen ja läpiviennin keskeiset osat ovat: toteuttavan vaiheen suunnittelu työksiantojen määrittely tehtävien suoritus työsuoritusten käsittely projektiryhmässä projektin tilan ja tilanteen raportointi ja seuraavan vaiheen alustava suunnittelu. Sisäisen ohjauksen ja läpiviennin ongelmina on usein Projektiryhmässä epätietoisuus tavoitteista ja tehtävistä ristiriidat eri organisaatioyksiköiden kesken kommunikointivaikeudet eri asiantuntijaryhmien välillä suunnittelun resurssit eivät ole riittäviä epätietoisuus työn kulusta Johtoryhmässä epätietoisuus tehtävistä epätietoisuus projektin kulusta ei kykyä / valtuuksia tehdä tarvittavia päätöksiä ei ole valmis sitoutumaan osaratkaisuihin Projektin sisäisen ohjauksen ja läpiviennin keskeiset osa-alueet Projektin käynnistyksen yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota siihen että jäsenille muodostuu riittävän selkeä kuva omasta asemastaan ja häneen kohdistetuista odotuksista projektissa. Jos projektiryhmä ei ole itse osallistunut projektisuunnitelman laadintaan, niin myös projektin tavoitteet ja tehtävät sekä suunnitelman sisältö pitää yhdessä käydä läpi ja analysoida huolella. Varsinaisen työprosessin osalta keskeisessä asemassa ovat työvaiheet. Työvaiheiden tavoitteena on jakaa projektin tehtävien suorittaminen mielekkäisiin kokonaisuuksiin.

7 Projektin edistymisen raportointi Johtoryhmän pitäminen ajan tasalla on tarkoituksenmukaista ns. edistymisraportin avulla. Siinä tulee pelkistetysti tuoda esiin se, mitä projektiryhmä on toteutetussa vaiheessa saanut aikaan projektisuunnitelmaan verrattuna. Raportissa on ensimmäiseksi luettelo työtuloksista, arvio niiden laadusta ja päätöksenteon eli hyväksymisen kannalta keskeisistä tekijöistä. Toisena kohtana tulee tarkastella projektin toteutumista aikataulun, resurssien käytön ja kustannusten osalta. Raportista tulee selville poikkeamat projektisuunnitelmasta. Näiden poikkeamien analysointi antaa tärkeää tietoa johtoryhmälle kun se tekee päätöksiä projektisuunnitelman muutoksista. Projektin muutokset Projektin muutoksilla tarkoitetaan niitä tilanteita, joissa johtoryhmä joutuu päättämään projektisuunnitelman muuttamisesta. Johtoryhmän päätöksen kohteena voi olla muutokset projektin tavoitteisiin, tehtäviin tai projektin toimintaan ja sen edellytyksiin merkittävästi vaikuttaviin seikkoihin. Muutosten käsittely Projektityön kannalta muutostarpeet on järkevintä käsitellä siten, että kaikki ehdotukset saatetaan projektiryhmän valmisteltavaksi. Näin projektiryhmä voi analysoida ko. ehdotusten merkityksen ja vaikutukset projektiin. Muutostarpeet Yleisimmät ja merkittävimmät muutostarpeet, erityisesti kehitysprojekteissa, kohdistuu tavoitteisiin ja tehtäviin niitä tarkentaen tai rajaten. Myös projektin aikataulun, resurssien ja kustannusten merkittävä muutos suunniteltuun nähden on peruste muutoksen tekemiseen. Usein kehittämistehtävissä oikeiden resurssien oikea-aikainen käyttö on ratkaisevaa, koska suunniteltuja resursseja ei voida ilman haittavaikutuksia korvata toisilla. Lopputuloksen kannalta on tärkeää toteuttaa projekti parhailla mahdollisilla resursseilla ja määritellä ja sopeuttaa aikataulu ja muut tekijät näiden kriittisten tekijöiden mukaan. Tärkeintä on analysoida projektin onnistumisen kannalta tärkeimmät ja kriittisimmät tekijät ja muuttaa laadittua projektisuunnitelmaa tarvittaessa niiden edellyttämällä tavalla. Projektin päättäminen ja käyttöönoton varmistaminen Projekti voidaan päättää, kun sen tehtävät on suoritettu ja tulokset hyväksytty johtoryhmässä. Päättämisen yhteydessä on keskeisellä sijalla tehtävien ja vastuun siirto projekti- ja perusorganisaation kesken eli on varmistettava tulosten käyttöönotto. Päättäminen edellyttää valmisteluja. Valmistelu tähtää yhtäältä projektin päättämiseen ja projektiorganisaation vapauttamiseen vastuusta sekä toisaalta jatkotoimenpiteiden käynnistämiseen. Tulosten käyttöönottoon tähtäävien toimenpiteiden lisäksi suunnitellaan kokemusten hyödyntämiseen tähtäävät toimenpiteet. Päättämisen valmistelu ja päätöskokous Projektin päättäminen tapahtuu johtoryhmän viimeisessä eli päätöskokouksessa. Tässä käsiteltäviä asioita ovat projektin arviointi tulosten arviointi jatkotoimenpiteiden suunnittelu Projektin arviointia varten projektiryhmä laatii projektin hallinnollisen loppuraportin, jossa on esitelty projektin toteutunut ajan, henkilöresurssien ja määrärahojen käyttö sekä näiden vertailu projektisuunnitelman tietoihin. Muut mahdolliset raportit ja asiat kootaan projektin projektiyhteenvedoksi. Tulosten arviointia varten projektiryhmä laatii tulosluettelon, viimeistelee tulosraportit, tekee tulosten esittelyai-

8 neiston ja kuvaukset poikkeamista projektin tavoitteisiin nähden sekä valmistelee kuvauksen projektin kriittisistä ja mahdollisesti kiistanalaisista ratkaisuista ja valinnoista. Johtoryhmä arvioi projektin tuloksia ja vertailee näitä projektisuunnitelmaan ja projektin lähtökohtiin. Näin saadaan eräänlainen kokonaisarviointi, jonka tavoitteena on johtoryhmän jäsenten sekä näiden kautta osallistuvien organisaatioiden vaikuttaminen projektin tulosten käyttöönottoon ja jatkotoimien käynnistyksen välttämättömyyteen. Jatkotoimenpiteiden suunnittelulla pyritään edesauttamaan tulosten käyttöönottoa ja hyväksikäytön järjestämistä sekä edelleen kehittämistä. Projektiryhmä laatii lisäksi tiedotussuunnitelman, joka käsitellään ja hyväksytään päätöskokouksessa. Sen perusteella toteutetaan projektin jälkeinen muu tiedotustoiminta. Jatkotoimenpiteet Tulosten käyttöönotto ja kokemusten hyödyntäminen ei ole enää projektiorganisaation tehtävä, vaan vastuu siirtyy perusorganisaatiolle. Tulosten käyttöönoton varmistamiseksi johtoryhmän jäsenet kukin tahollaan esittelevät ja suosittelevat tulosten käyttöönottoa toimenpideohjelman ja käyttöönottosuunnitelman mukaisesti. Perusorganisaation tehtäväksi jää tulosten käyttöönotto ja hyväksikäytön järjestäminen jatkoprojektien ja toimien käynnistäminen sekä tiedotustoimien organisointi tiedotussuunnitelman mukaisesti Kokemusten hyödyntämiseksi projektiryhmä valmistelee ja viimeistelee projektikirjan, johon sisältyy koko projektin hallinnollinen aineisto erityisesti loppuvaiheessa syntyneet projektin loppuraportti ja projektiyhteenveto. Perusorganisaation tehtävä on projektiaineiston tallennus. Projektiaineistoa ovat tulosraportit ja projektihallintoa esittelevät projektikirja. Perusorganisaatio lisäksi organisoi kokemusten hyödyntämisen järjestäen aineistojen käyttöönsaannin sekä tarpeelliset tiedotustilaisuudet. Projektin keskeyttäminen Joissakin tilanteissa saattaa olla aiheellista päättää projekti ilman tulosten viimeistelyä ja hyväksymistä. Päättämiseen johtavia tilanteita on mm. projektin muutostilanteessa tarkoituksenmukaisuus- arviointi: jatkaa - uusi projekti projektin poikkeamaa arvioitaessa: kannattavuus projektiorganisaation toiminnassa esiintyvät häiriöt Keskeyttäminen voidaan suorittaa seuraavasti johtoryhmä tekee ehdotuksen asettajalle asettaja tekee päätöksen neuvottelun pohjalta projektiryhmä suorittaa päättämistoimenpiteet

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon (Kuntatieto ohjelma) hallintamalli (luonnos) 26.6.2013 Tommi Oikarinen Ohjauksen ja hallinnan tehtävät Johtoryhmä Ohjaus Tavoitteiden asettaminen

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

PROJEKTINHALLINTA

PROJEKTINHALLINTA 2900050 PROJEKTINHALLINTA Marko Seppänen marko.seppanen@tut.fi FB109, p. 3115 3655 2900050 PROJEKTINHALLINTA (2ov)! Luennot keskiviikkoisin klo 12-14 Pikku Sali 1 3.3. Kurssin tavoitteet, rakenne ja järjestelyt.

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA. Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen

PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA. Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen MIKSI PROJEKTI? On vaihtoehtoinen tai korvaava tapa toimia Vastaus tiukkoihin aika- ja kustannusvaatimuksiin Mahdollistaa

Lisätiedot

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Kulttuurituotanto projektina Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Tuotannon vaiheet (IDEA) tavoitteiden määrittely määrälliset, laadulliset, taloudelliset suunnittelu toteutus

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Ohjausryhmä Päivi Kähönen-Anttila Pasaati Oy

Ohjausryhmä Päivi Kähönen-Anttila Pasaati Oy Ohjausryhmä Päivi Kähönen-Anttila Pasaati Oy Päivi Kähönen-Anttila Vanhempi projektipäällikkö Projektitoiminnan kehittämisen asiantuntija paivi.kahonen@pasaati.com 15,5 v Nokia, 4 v Pasaati Oy Ohjausryhmän

Lisätiedot

PROJEKTI- OSAAMISELLA HANKKEET HALTUUN!

PROJEKTI- OSAAMISELLA HANKKEET HALTUUN! PROJEKTIVALMENNUSTEN HYÖDYT Antaa ymmärrystä projektityön kokonaisuudesta ja sen onnistuneen läpiviennin edellyttämästä osaamisesta Luo systematiikan ja antaa S-ryhmän työvälineet osallistujien käyttöön,

Lisätiedot

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

Työryhmäprosessi Versio 0.4 Työryhmäprosessi :03:23

Työryhmäprosessi Versio 0.4 Työryhmäprosessi :03:23 Työryhmäprosessi 13.7.2011 16:03:23 VAIHE 1 Työryhmän asettaminen Prosessi alkaa VALMISTELIJA Valmistelee perustamisen Kirjoittaa Esittelee asettajalle Antaa englanninkielisen käännöksen Kielipalvelujen

Lisätiedot

PROJEKTIN SUDENKUOPAT. f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY

PROJEKTIN SUDENKUOPAT. f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY PROJEKTIN SUDENKUOPAT f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY 18.1.2011 TEHTÄVÄ Mitä sudenkuoppia esiintyy projektin eri prosesseissa (vaiheissa)? Miten ne voitaisiin välttää? Jouni Huotari 19.3.2012 2 Sudenkuoppia

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 24 Karkaisu ja jäähdytys Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön suorittamiseen

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 30 Massan valmistus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Toimintovirheanalyysin kuvaus

Toimintovirheanalyysin kuvaus 28.11.2002 1 (5) Toimintovirheanalyysin kuvaus Toimintovirheanalyysin avulla tunnistetaan ja arvioidaan ihmisen suorittaman työ-tehtävän eri toimintoihin liittyviä virhemahdollisuuksia. Tarkasteltavat

Lisätiedot

Jälkilaskennalla tehokkuutta projektitoimintaan. Matti Toivonen Necom Oy

Jälkilaskennalla tehokkuutta projektitoimintaan. Matti Toivonen Necom Oy Jälkilaskennalla tehokkuutta projektitoimintaan Matti Toivonen Necom Oy WIKIPEDIA: Projekti on tarkkaan suunniteltu hanke tietyn päämäärän saavuttamiseksi Matti Toivonen Necom Oy Online Dynamics Oy Osta

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

PROJEKTINHALLINTA

PROJEKTINHALLINTA 2900050 PROJEKTINHALLINTA Marko Seppänen marko.seppanen@tut.fi FB109, p. 3115 3655 2900050 PROJEKTINHALLINTA (2ov)! Luennot keskiviikkoisin klo 12-14 Pikku Sali 1 3.3. Kurssin tavoitteet, rakenne ja järjestelyt.

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 41 Muottien käsittely Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(10) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

PJU osuuden projektisuunnitelma -malli

PJU osuuden projektisuunnitelma -malli Projektinjohtourakkaosuus PJU osuuden projektisuunnitelma - 12.8.2015 2 (7) Sisällysluettelo 1 PROJEKTISUUNNITELMAN TARKOITUS... 4 2 URAKAN YLEISTIEDOT... 4 3 URAKANORGANISAATIO... 4 4 PROJEKTIN TAVOITTEET

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Miten virasto ottaa käyttöön Kiekutietojärjestelmän

Miten virasto ottaa käyttöön Kiekutietojärjestelmän Miten virasto ottaa käyttöön Kiekutietojärjestelmän - käyttöönottomalli tukemaan kehittämistyötä Taloushallinnon kevätseminaari 7. -8.6.2011 Seija Friman, kehittämispäällikkö, Valtiokonttori Valtio Expo,

Lisätiedot

Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla

Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla Rovaniemen Energia Oy ja Napapiirin Vesi Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla en alustava työsuunnitelma elokuu 2006 Alustava kokonaisaikataulu 2 4/2006 5/2006 11/2006 3-6/2007 Kaupungin

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

1. Harjoitus: Yrityksen perustamisen suunnittelu ja liiketoimintasuunnitelman hahmottelu. TU-A1100 Tuotantotalous I

1. Harjoitus: Yrityksen perustamisen suunnittelu ja liiketoimintasuunnitelman hahmottelu. TU-A1100 Tuotantotalous I 1. Harjoitus: Yrityksen perustamisen suunnittelu ja liiketoimintasuunnitelman hahmottelu TU-A1100 Tuotantotalous I Harjoitusten sisältö 6. Analyysit ja tulevaisuus 5. Myynti, markkinointi ja asiakkaan

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen

Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 1 Lähestymistapoja Kokonaisvaltainen lähestymistapa (top-down) etsitään kerralla koko kohdealuetta kuvaavaa mallia hankalaa, jos kohdealue

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 25 Pinnoitus ja leikkaus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön suorittamiseen

Lisätiedot

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Toiminto / yksikkö / osasto: Toimen nimi: VIITETAHTÄVÄ 2 Laadittu: 15.3.2016 1 1. Tehtävän tarkoitus ja sisältö 1.1 Tehtävän tarkoitus ja tavoitteet Tehtävän tarkoituksena

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 26 Pakkaus ja tuotevalvonta Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) Ohjeet tutkinnon näytön suorittamiseen

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (8) Luento 1 Johdatusta tietokannan suunnitteluun... 2 Tietokantasuunnittelu?... 2 Tietokanta?... 2 Tieto?... 2 Tietokantasuunnittelun tavoite, v.1... 2 Luotettavuus?... 3 Tietokantasuunnittelun

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus

Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus Laboratorioprosessin i laatu; mistä elementeistä laatu koostuu Labquality-päivät 5.2.2010 Oili Liimatainen PSHP Laboratoriokeskus Laadussa huomioitava Preanalytiikka Analytiikka Postanalytiikka Kansainvälisiin

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) toimialariippumattomien ict-tehtävien toimintosiirtoprojektin

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) toimialariippumattomien ict-tehtävien toimintosiirtoprojektin Raportti 1 (9) Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) toimialariippumattomien ict-tehtävien toimintosiirtoprojektin loppuraportti 1.0 Raportti 2 (9) MUUTOSHISTORIA Versio Päiväys Laatija Muutoksen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Projektin eteneminen. Veli Liikanen. ABC hankkeet etenee tukea hankkeiden toteutukseen ja valmisteluun

Projektin eteneminen. Veli Liikanen. ABC hankkeet etenee tukea hankkeiden toteutukseen ja valmisteluun Projektin eteneminen Veli Liikanen ABC hankkeet etenee tukea hankkeiden toteutukseen ja valmisteluun 25.9.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu // Mikkeli University of Applied Sciences // www.mamk.fi Vaahtokarkkihaaste

Lisätiedot

Oikeuskanslerinviraston (OKV) toimialariippumattomien ict -tehtävien toimintosiirtoprojektin loppuraportti

Oikeuskanslerinviraston (OKV) toimialariippumattomien ict -tehtävien toimintosiirtoprojektin loppuraportti Raportti 1 (9) Oikeuskanslerinviraston (OKV) toimialariippumattomien ict -tehtävien toimintosiirtoprojektin loppuraportti 1.0 Raportti 2 (9) MUUTOSHISTORIA Versio Päiväys Laatija Muutoksen kuvaus 0.1 29.9.2015

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Tiedote 13.8.2013. Projekti I -kurssin Tilaajalle

Tiedote 13.8.2013. Projekti I -kurssin Tilaajalle Tiedote 13.8.2013 Projekti I -kurssin Tilaajalle Projekti I on tietojenkäsittelytieteiden laitoksen (TOL) pääaineopiskelijoille tarkoitettu, pakollinen, 7 op:n opintojakso ajoitettuna 3. opintovuodelle.

Lisätiedot

PUHA204 Työelämän projektiopinnot

PUHA204 Työelämän projektiopinnot PUHA204 Työelämän projektiopinnot Kevät 2010 Marko Siitonen Vies4ntä4eteiden laitos, JY Mitkä ovat vahvuuksiani projek4työskentelyssä? Mitä osaan ja 4edän? Mitä haluaisin oppia projek4ssa? 1 Projektin

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys

JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys Hankesuunnitelma v.0.1 06.08.2012 1(9) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) 20.5.2014 Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Hankkeen tausta Esityksen sisältö Valtion ympärivuorokautinen tietoturvatoiminto

Lisätiedot

Kuntaliitoksen viestintäsuunnitelma. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju

Kuntaliitoksen viestintäsuunnitelma. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Kuntaliitoksen viestintäsuunnitelma Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Tausta ja sitovuus Tämä viestintäsuunnitelma liittyy kuntaliitostilanteen muutosviestinnän hallintaan. Suunnitelma on voimassa siihen

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 29 Seulonta, murskaus ja jauhatus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) Ohjeet tutkinnon osan

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 45 Leikkaus tai työstö Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 9/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen 1(8) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen sidosryhmät... 3

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa Tekninen lautakunta 27 23.04.2015 Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa 154/02.07.01/2015 266/02.07.01/2012 Tekla 61 Kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä on ollut

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Eteva kuntayhtymän tarkastussääntö

Eteva kuntayhtymän tarkastussääntö Eteva kuntayhtymän tarkastussääntö Eteva kuntayhtymä Tarkastuslautakunta 7.4.2016 13 liite 5 Yhtymähallitus 21.4.2016 32 liite 9 Yhtymäkokous 19.5.2016 14 liite 14 Sisältö 1 Valvontajärjestelmä... 3 1

Lisätiedot

MS-E2177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari 2016

MS-E2177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari 2016 MS-E2177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari 2016 Yleistä Vastuuopettaja prof. Assistentti tekn.yo. Teemu Seeve s-postit Suorittaminen ahti.salo@aalto.fi, teemu.seeve@aalto.fi 1. Projektityö muutaman

Lisätiedot

l luku. Pelastustoimen järjestäminen ja palveluiden tuottaminen 3. Palvelujen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin

l luku. Pelastustoimen järjestäminen ja palveluiden tuottaminen 3. Palvelujen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin Liite PatuL 15 / 29.9.2016 Luonnos 31.8.2016 Laki pelastustoimen järjestämisestä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään; l luku. Pelastustoimen järjestäminen ja palveluiden tuottaminen l. Lain soveltamisala

Lisätiedot

Helsinki-Vantaa-selvityksen toteutus ja eteneminen

Helsinki-Vantaa-selvityksen toteutus ja eteneminen Helsinki-Vantaa-selvityksen toteutus ja eteneminen 9.11.2010 PKS-neuvottelukunta Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Vantaan kaupunginvaltuusto 6.4.2009 (25 ): Kaupunginvaltuusto päätti a) todeta, että pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa

Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Kieku-järjestelmän tulos- ja kehityskeskusteluosion pilotointi Valtiokonttorissa. Kieku-info, Santtu Mäkinen

Kieku-järjestelmän tulos- ja kehityskeskusteluosion pilotointi Valtiokonttorissa. Kieku-info, Santtu Mäkinen Kieku-järjestelmän tulos- ja kehityskeskusteluosion pilotointi Valtiokonttorissa Esityksen tarkemmat aiheet: Miten tulos- ja kehityskeskusteluosion käyttöönotto Valtiokonttorissa toteutetaan? Mitä huomioita

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Tietotekniikan Sovellusprojektit

Tietotekniikan Sovellusprojektit Tietotekniikan Sovellusprojektit Jukka-Pekka Santanen Tietotekniikan laitos 16.2.2010 Tavoitteena taitoja ja kokemusta projektimuotoisesta työtavasta ja ryhmätyöstä, projektin hallinnasta ja johtamisesta,

Lisätiedot

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0. A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Projektisuunnitelma Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 25.9.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 12/2016

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 12/2016 Kokouskutsu/esityslista 1 (12) Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 12/2016 Aika 15.11.2016 kello 18:00 Paikka Porin kaupunginhallituksen kokoushuone Läsnäolijat Vasama Juha Lehtonen Harri Heino Oili

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt

Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt Riskienhallintamenettelyt 1 (7) Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt Riskienhallintamenettelyt 2 (7) SISÄLTÖ 1 PERIAATTEET JA TAVOITTEET... 3 2 ORGANISOINTI JA VASTUUT... 4 3 RISKIENHALLINTAPROSESSI...

Lisätiedot

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot