PROJEKTINHALLINTA. Projektityön tausta ja lähtökohdat. Projektiorganisaation eri osien tehtävät. Projektityön peruskäsitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROJEKTINHALLINTA. Projektityön tausta ja lähtökohdat. Projektiorganisaation eri osien tehtävät. Projektityön peruskäsitteet"

Transkriptio

1 PROJEKTINHALLINTA Projektityön tausta ja lähtökohdat Projektityötä kannattaa käyttää tehtävissä, joissa on useita osapuolia ja joissa toivotaan tehostettavan asiantuntijoiden hyväksikäyttöä. Projekteiksi tulisi organisoida selvästi rajatut kehittämistehtävät. Perusorganisaatio vastuulla on projektien määrittely ja käynnistys, kehittämistoiminnan koordinointi projektien välisten yhteyksien huolehtimisena, projektien valvonnan järjestäminen johtoryhmien avulla sekä projektien tulosten käyttöönotto ja hyväksikäytön järjestäminen. Projektityön peruskäsitteet Projektiksi kutsutaan työsuoritusta joka on ainutkertainen alkaa määrähetkellä ja päättyy määräaikana jonka suoritukseen on annettu puitteet, jotka määrittelevät käytettävissä olevat resurssit jossa tarkoituksena on saavuttaa aloituksen yhteydessä määritellyt tavoitteet Projektityö käsittää seuraavat vaiheet: projektin aloittaminen projektisuunnittelu projektin läpivienti projektin valvonta projektin päättäminen Projektiorganisaation eri osien tehtävät Projektia varten perustetaan tilapäinen organisaatio, jonka osat ovat johtoryhmä, projektin vetäjä ja projektiryhmä. Projektin johtoryhmä on projektin valvova elin, jonka jäsenet kootaan niistä organisaatioista, joiden toimintaan projektin tuottama tulos merkittävästi vaikuttaa. Projektin vetäjä on henkilö, joka on kokonaisvastuussa projektista johtoryhmän hyväksymissä puitteissa. Projektiryhmä koostuu niistä henkilöistä, jotka suorittavat projektin tehtäviä. Johtoryhmä on korkein päättävä elin. Sen toimintaa säätelevät mahdolliset yleisohjeet tai asettajien määrittelemät rajoitukset. Johtoryhmä valmistelee projektin tehtävän. Johtoryhmän jäsenet ovat perusorganisaatiosta ja heidän tehtävänään on myös tiedottaminen organisaatiolle päätöksistä, niiden vaikutuksista, projektin edistymisestä yms. tärkeistä asioista. Johtoryhmän tehtäviä ovat: määrittää projektin ajalliset, tekniset ja kustannukselliset tavoitteet hyväksyä projektipäällikön laatima projektisuunnitelma antaa projektille sen tarvitsemat resurssit tehdä projektin kannalta keskeiset päätökset hyväksyä projektin tulos päättää projektin lopettamisesta (yhdessä asettajan kanssa) Projektin vetäjä on henkilö, joka on kokonaisvastuussa projektista, sen suunnittelusta, toimeenpanosta, työn ohjauksesta ja päättämisen valmistelusta. Projektin vetäjä siis johtaa projektia ja osallistuu itsekin sen toteutukseen.

2 Projektin vetäjän hallinnollisia - ja ohjaustehtäviä ovat: laatii projektisuunnitelman tai johtaa sen laatimista käynnistää projektiryhmän työskentelyn ja ohjaa ryhmää johtaa projektin toimeenpanoa ja tehtävien antoa valvoo työn edistymistä varustaa projektiryhmän tarvittavilla tiedoilla ja koulutuksella huolehtii projektin dokumentoinnista ja arkistoinnista laatii projektin loppuraportin ja päättää projektin Projektiryhmä muodostuu vetäjästä ja jäsenistä. Jäseniä ovat kaikki projektityöhön osallistuvat henkilöt. Jäsenten tehtäviä ovat: osallistuminen projektisuunnitelman laatimiseen projektipäällikön määräämien tehtävien suorittaminen raportoi työn edistymisestä projektipäällikölle dokumentointi annettujen sääntöjen, määräysten ja standardien noudattaminen työmenetelmien ja oman ammattitaidon kehittäminen (projektin antamissa puitteissa) Usein projektiryhmässä kaikesta dokumentoinnista vastaa yksi henkilö, jota kutsutaan projektisihteeriksi. Isoissa projekteissa projektisihteeri voi huolehtia myös projektipäällikön tehtävistä. Projektisihteerin työtehtäviä on mm. projektiohjeiston laatiminen aikataulujen laadinta, valvonta ja koordinointi projektibudjetin laatiminen yhteistyössä eri vastuuhenkilöiden kanssa tarjouskyselyiden laatiminen ja toimittajien valinta projektin asiakirjojen luokittelu ja arkistoinnin suunnittelu valvontakokouksiin osallistuminen ja raportointi Mihin projektityö sopii? Projektityö sopii parhaiten tilanteisiin, joissa sekä työn ohjaus että toteutus vaativat omat ryhmänsä. Toteutuksen kannalta projektiryhmä muodostuu silloin, kun projektin toimeenpano edellyttää useita eri henkilöitä. Projektin kohteille on ominaista, että projektin tulos on suhteellisen tarkoin määriteltävissä. Toisaalta ei ole tarkoituksenmukaista perustaa projektia pieniä tai lyhytaikaisia tehtäviä varten. Käytännön sääntö lienee: projekti kannattaa perustaa silloin, kun tehtävä edellyttää työn aikana tapahtuvaa ulkoista ohjausta. Projektin aloittaminen Projektin aloittamiseen liittyy projektin määrittely ja projektin asettaminen. Projektin määrittely on asettajan tehtävä. Määrittelyssä on otettava huomioon yleiset kehittämistavoitteet sekä varmistettava tavoiteasettelun konkreettisuus, resurssien riittävyys ja johtoryhmän edustavuus ja asiantuntemus. Projektin määrittely on jonkinlaista projektin esisuunnittelua. Sen tavoitteena on luoda projektin asettajalle näkemys projektista, sen tavoitteista, tuloksista sekä tehtävistä ja resurssitarpeista. Määrittelyn tulos kuvataan asiakirjan muodossa, jonka nimenä voi olla esim: Projektin lähtökohdat. Projektin asettaja on yleensä yrityksen johto tai sen osaston päällikkö, jonka toimivaltaan projekti kokonaisuudessaan kuuluu. Projektin asettaminen tapahtuu kahdessa vaiheessa. Projektin aloittamisvaiheessa asetetaan projektisuunnitelman laadintaa varten tarvittavat ryhmät. Projektisuunnittelun jälkeen asetetaan

3 projektin toteutus- ja ohjausorganisaatio. Projektin organisointi sisältää projektin johtoryhmän ja projektiryhmän nimeämisen. Johtoryhmän kokoonpanossa on kiinnitettävä huomiota sen edustavuuteen ja asiantuntemukseen. Projekti voidaan organisoida kolmella eri tavalla: vetäjäkeskeisesti johtoryhmäkeskeisesti projektiryhmäkeskeisesti Projektin asettamisen käytännön toimia ovat lisäksi eri ryhmien asettamiskirjeiden valmistelu, resurssien varaaminen ja varojen käytön suunnittelu ym. Projektin suunnittelu Projektisuunnittelulla tarkoitetaan työsuunnitelman eli projektisuunnitelman (liite 3) laatimista projektin asettajan määrittelemälle projektina toteutettavalle työsuoritukselle. Projektisuunnitelman perusteella tehdään päätös projektin toteuttamisesta. Projektin toteutus on mahdollista vasta sen jälkeen, kun projektin eri osapuolet ovat hyväksyneet projektisuunnitelman. Projektin toteutus on jätettävä, jos epäillään sen kannattavuutta. Projektisuunnitelman tarkoitus ja sisältö Projektisuunnitelma on kirjallinen esitys, jossa määritellään projektin tavoitteet, sisältö, suoritustapa, aikataulu, resurssitarve ja kustannukset. Sen tarkoituksena on antaa johtoryhmälle perusteet päätettäessä projektin toteutuksesta toimia projektin vetäjän apuvälineenä mahdollistaa projektin johtoryhmän suorittaman suorituksen valvonnan toimii kirjallisena esittelyaineistona. Projektisuunnitelmat ovat perusraameiltaan samankaltaisia hyvinkin erilaisissa ja -tyyppisissä projekteissa, sillä projektisuunnitelma on työväline. Projektisuunnitelmassa otetaan kantaa projektin teknisiin ratkaisuihin vain sen verran kuin työmäärien arvioinnin kannalta on välttämätöntä. Projektin osittaminen Suurilla projekteilla on keskeiseksi työkaluksi yleistynyt projektiositus (Work Breakdown Structure eli WBS). Menetelmällä projekti jaetaan täsmällisesti määriteltyihin elementteihin, jotka muodostavat hierarkkisen järjestelmän. Elementit suunnitellaan ja valvotaan erillisinä ja projektiositus kokoaa niiden liittymät. Osituksen rakenne riippuu siitä, miten ohjaus halutaan toteuttaa. Projektiositus aloitetaan ylhäältä alaspäin, ts. ensin erotellaan pääosat (osaprojektit), jotka edelleen jaetaan loogisiin osiin. Projektin ositus voidaan tehdä käyttämällä jotain perusmenetelmää yksinään tai joitakin niistä yhdessä. Perusmenetelmiä ovat: rakenteellinen ositus työlajien mukainen ositus vaiheittainen ositus järjestelmiin osittaminen Rakenteellisessa osituksessa projekti pilkotaan fyysisiin osiinsa (esim. maantieteellisesti, rakennuksen osat ym.). Työlajin mukainen ositus pilkkoo projektin siinä esiintyvien työlajien mukaisesti (projektihallinto, rakennustyöt, laitesuunnittelu). Vaiheittaisella osituksella tarkoitetaan projektin jakamista peräkkäisiin erilaisiin vaiheisiin (esitutkimus, suunnittelu, toteutus ja käyttöönotto). Järjestelmiin osittamisella

4 tarkoitetaan sitä, että projekti eritellään systeemeittäin. Eri systeemejä voi olla esim. tiedonsiirtojärjestelmä, laskentajärjestelmä ja ohjausjärjestelmä. Projektin ohjaus Aikaohjaus Hyvä aikasuunnittelu varmistaa, että projekti valmistuu ajallaan ja aikataulullisista ongelmista (myöhästymissakot ym.) aiheutuvat kustannukset minimoituvat. Hyvä aikataulu: on toteuttamiskelpoinen on luotettava on yksiselitteinen ja kattava on riittävän yksityiskohtainen sisältää riippuvuussuhteet sisältää myös resurssit on helppolukuinen on yleisesti hyväksytty Aikataulun laatiminen aloitetaan ylhäältä alaspäin. Aluksi hyväksytään keskeiset päätavoitteet ja etapit. Sen jälkeen projekti puretaan ja tarkistetaan niiden suhteet päätavoitteisiin. Lopputuloksena saadaan projektin hyväksytty aikasuunnitelma jaettuna eri tason kaavioiksi. Aikataulun laadinnassa erotetaan seuraavat vaiheet: projektin tehtäväluettelon laatiminen tehtävien riippuvuuksien selvittäminen työmäärien ja kestojen arviointi aikataulun piirtäminen ajoituksen analysointi ja tarkistus Projektin tavoitemäärittelyn ja osituksen jälkeen voidaan aloittaa yksittäisten aikataulujen laadinnat. Ensiksi kartoitetaan tehtävät (suurimmat aikatauluvirheet aiheutuvat tehtävistä, jotka on unohdettu pois tehtäväluettelosta). Tehtävien luetteloinnin jälkeen selvitetään niiden keskinäiset riippuvuudet. Tehtävien työmäärien arviointi on seuraava askel aikataulusuunnittelussa. Tehtävien työmäärien arviointiin on olemassa useita erilaisia menetelmiä: takaperoinen ajoitus parkinsonin menetelmä mutu, metu, petu, rahi paloittelu matemaattinen malli Aikasuunnittelun menetelmät tapahtumakaavio janakaavio (Ganttin janakaavio) toimintaverkkomenetelmä vinoviiva-aikataulu Resurssiohjaus Resurssisuunnittelussa lasketaan tarvittavat resurssimäärät, suunnitellaan tehtäville sopivat työryhmät / resurssit ja korjataan aikataulua siten, että resursseille saadaan mahdollisimman tasainen ja jatkuva kuormitus. Hyvin yleinen syy projektin myöhästymiseen on se, ettei tarvittavia resursseja ole käytössä tai niiden vapautumista toisesta projektista / tehtävästä joudutaan odottamaan. Resursseja on neljää pääluokkaa:

5 raha henkilöstö koneet materiaali Projektin tehtäväluetteloa laadittaessa käytetään yksikkönä normaalityöpäivää (työviikkoa). Tehtävien kestot lasketaan yksinkertaisella kaavalla: kesto = työmäärä / resurssimäärä Resurssilaskenta ja tasaus Resurssilaskenta suoritetaan summaamalla projektin resurssimäärät resurssilajeittain ajan funktiona. Resurssilaskennasta saatu tulos voidaan kuvata numeerisesti tai graafisesti. Graafinen kuormitusprofiili kuvaa eri projektien resurssitarpeet pinta-alana, jonka korkeus vastaa resurssimäärää ja pituus tehtävän kestoa. Numeerisessa resurssisuunnittelussa saadaan yhdelle lomakkeelle mahtumaan numeerisessa muodossa projektin kaikkien resurssilajien kuormitukset. Kustannusohjaus Projektin tuotto alkaa vasta projektin valmistuttua. Projektin kustannusohjaukseen sisältyy: kustannusarviointi projektin budjetointi aikataulun ja kustannusten optimointi kassavirtalaskenta kustannusraportointi ohjauspäätökset Kustannusohjauksen tulee keskittyä projektin alkuvaiheisiin, koska suurin osa kustannuksiin vaikuttavista ratkaisuista tehdään suunnitteluvaiheessa. Tilaindeksit Projektin suunnittelu- ja tilanneraportti sekä projektin kustannusraportti selvittävät projektin nykyisen tilanteen. Poimimalla tietoa näistä viikottaisista raporteista ja laittamalla nämä tiedot yhteenvetona paperille saadaan laskettua erilaisia projektin edistymistä kuvaavia indeksejä: Kustannusindeksi (CI) CI = AC / PC missä CI = Cost Index (kustannusindeksi) AC = Actual Cost (todelliset kustannukset) PC = Planned Cost (suunnitellut kustannukset) Suoritusindeksi (AI) AI = AA / PA missä AI = Achievement Index (suoritusindeksi) AA = Actual Achievement (todellinen suoritus) PA = Planned Achivement (suunniteltu suoritus) Tilanne-indeksi (SI) SI = AI / CI missä SI = Status Index (tilanne indeksi) AI = Achievement index (suoritusindeksi) CI = Cost Index (kustannusindeksi)

6 Projektin ulkoinen ohjaus Ulkoisella ohjauksella tarkoitetaan projektin sidosryhmien suorittamaa ohjaustyötä. Sidosryhmät ovat projektin asettaja ja muut organisaation tahot, joiden toimintaan projektin tulos vaikuttaa. Projektin ulkoinen ohjaus yleisellä tasolla tarkasteltuna edellyttää vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: onko työlle määritelty oikeat tavoitteet onko projektin sisältö ja rajaus tehty oikein onko eturyhmien näkemykset otettu riittävästi huomioon onko kustannukset ja resurssien käyttö tiedossa onko resurssit tehokkaassa käytössä onko poikkeamat suunnitelmasta havaittu onko tulokset kunnolla dokumentoitu Ulkoisen ohjauksen painopiste on asiasisällön ohjauksessa ja tulosten käyttökelpoisuuden varmistamisessa. Projektin sisäinen ohjaus ja läpivienti Projektin sisäisellä ohjauksella ja läpiviennillä tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joita tarvitaan projektin työn suorittamiseksi tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Sisäinen ohjaus on projektin vetäjän tehtävä. Sisäisen ohjauksen ja läpiviennin keskeiset osat ovat: toteuttavan vaiheen suunnittelu työksiantojen määrittely tehtävien suoritus työsuoritusten käsittely projektiryhmässä projektin tilan ja tilanteen raportointi ja seuraavan vaiheen alustava suunnittelu. Sisäisen ohjauksen ja läpiviennin ongelmina on usein Projektiryhmässä epätietoisuus tavoitteista ja tehtävistä ristiriidat eri organisaatioyksiköiden kesken kommunikointivaikeudet eri asiantuntijaryhmien välillä suunnittelun resurssit eivät ole riittäviä epätietoisuus työn kulusta Johtoryhmässä epätietoisuus tehtävistä epätietoisuus projektin kulusta ei kykyä / valtuuksia tehdä tarvittavia päätöksiä ei ole valmis sitoutumaan osaratkaisuihin Projektin sisäisen ohjauksen ja läpiviennin keskeiset osa-alueet Projektin käynnistyksen yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota siihen että jäsenille muodostuu riittävän selkeä kuva omasta asemastaan ja häneen kohdistetuista odotuksista projektissa. Jos projektiryhmä ei ole itse osallistunut projektisuunnitelman laadintaan, niin myös projektin tavoitteet ja tehtävät sekä suunnitelman sisältö pitää yhdessä käydä läpi ja analysoida huolella. Varsinaisen työprosessin osalta keskeisessä asemassa ovat työvaiheet. Työvaiheiden tavoitteena on jakaa projektin tehtävien suorittaminen mielekkäisiin kokonaisuuksiin.

7 Projektin edistymisen raportointi Johtoryhmän pitäminen ajan tasalla on tarkoituksenmukaista ns. edistymisraportin avulla. Siinä tulee pelkistetysti tuoda esiin se, mitä projektiryhmä on toteutetussa vaiheessa saanut aikaan projektisuunnitelmaan verrattuna. Raportissa on ensimmäiseksi luettelo työtuloksista, arvio niiden laadusta ja päätöksenteon eli hyväksymisen kannalta keskeisistä tekijöistä. Toisena kohtana tulee tarkastella projektin toteutumista aikataulun, resurssien käytön ja kustannusten osalta. Raportista tulee selville poikkeamat projektisuunnitelmasta. Näiden poikkeamien analysointi antaa tärkeää tietoa johtoryhmälle kun se tekee päätöksiä projektisuunnitelman muutoksista. Projektin muutokset Projektin muutoksilla tarkoitetaan niitä tilanteita, joissa johtoryhmä joutuu päättämään projektisuunnitelman muuttamisesta. Johtoryhmän päätöksen kohteena voi olla muutokset projektin tavoitteisiin, tehtäviin tai projektin toimintaan ja sen edellytyksiin merkittävästi vaikuttaviin seikkoihin. Muutosten käsittely Projektityön kannalta muutostarpeet on järkevintä käsitellä siten, että kaikki ehdotukset saatetaan projektiryhmän valmisteltavaksi. Näin projektiryhmä voi analysoida ko. ehdotusten merkityksen ja vaikutukset projektiin. Muutostarpeet Yleisimmät ja merkittävimmät muutostarpeet, erityisesti kehitysprojekteissa, kohdistuu tavoitteisiin ja tehtäviin niitä tarkentaen tai rajaten. Myös projektin aikataulun, resurssien ja kustannusten merkittävä muutos suunniteltuun nähden on peruste muutoksen tekemiseen. Usein kehittämistehtävissä oikeiden resurssien oikea-aikainen käyttö on ratkaisevaa, koska suunniteltuja resursseja ei voida ilman haittavaikutuksia korvata toisilla. Lopputuloksen kannalta on tärkeää toteuttaa projekti parhailla mahdollisilla resursseilla ja määritellä ja sopeuttaa aikataulu ja muut tekijät näiden kriittisten tekijöiden mukaan. Tärkeintä on analysoida projektin onnistumisen kannalta tärkeimmät ja kriittisimmät tekijät ja muuttaa laadittua projektisuunnitelmaa tarvittaessa niiden edellyttämällä tavalla. Projektin päättäminen ja käyttöönoton varmistaminen Projekti voidaan päättää, kun sen tehtävät on suoritettu ja tulokset hyväksytty johtoryhmässä. Päättämisen yhteydessä on keskeisellä sijalla tehtävien ja vastuun siirto projekti- ja perusorganisaation kesken eli on varmistettava tulosten käyttöönotto. Päättäminen edellyttää valmisteluja. Valmistelu tähtää yhtäältä projektin päättämiseen ja projektiorganisaation vapauttamiseen vastuusta sekä toisaalta jatkotoimenpiteiden käynnistämiseen. Tulosten käyttöönottoon tähtäävien toimenpiteiden lisäksi suunnitellaan kokemusten hyödyntämiseen tähtäävät toimenpiteet. Päättämisen valmistelu ja päätöskokous Projektin päättäminen tapahtuu johtoryhmän viimeisessä eli päätöskokouksessa. Tässä käsiteltäviä asioita ovat projektin arviointi tulosten arviointi jatkotoimenpiteiden suunnittelu Projektin arviointia varten projektiryhmä laatii projektin hallinnollisen loppuraportin, jossa on esitelty projektin toteutunut ajan, henkilöresurssien ja määrärahojen käyttö sekä näiden vertailu projektisuunnitelman tietoihin. Muut mahdolliset raportit ja asiat kootaan projektin projektiyhteenvedoksi. Tulosten arviointia varten projektiryhmä laatii tulosluettelon, viimeistelee tulosraportit, tekee tulosten esittelyai-

8 neiston ja kuvaukset poikkeamista projektin tavoitteisiin nähden sekä valmistelee kuvauksen projektin kriittisistä ja mahdollisesti kiistanalaisista ratkaisuista ja valinnoista. Johtoryhmä arvioi projektin tuloksia ja vertailee näitä projektisuunnitelmaan ja projektin lähtökohtiin. Näin saadaan eräänlainen kokonaisarviointi, jonka tavoitteena on johtoryhmän jäsenten sekä näiden kautta osallistuvien organisaatioiden vaikuttaminen projektin tulosten käyttöönottoon ja jatkotoimien käynnistyksen välttämättömyyteen. Jatkotoimenpiteiden suunnittelulla pyritään edesauttamaan tulosten käyttöönottoa ja hyväksikäytön järjestämistä sekä edelleen kehittämistä. Projektiryhmä laatii lisäksi tiedotussuunnitelman, joka käsitellään ja hyväksytään päätöskokouksessa. Sen perusteella toteutetaan projektin jälkeinen muu tiedotustoiminta. Jatkotoimenpiteet Tulosten käyttöönotto ja kokemusten hyödyntäminen ei ole enää projektiorganisaation tehtävä, vaan vastuu siirtyy perusorganisaatiolle. Tulosten käyttöönoton varmistamiseksi johtoryhmän jäsenet kukin tahollaan esittelevät ja suosittelevat tulosten käyttöönottoa toimenpideohjelman ja käyttöönottosuunnitelman mukaisesti. Perusorganisaation tehtäväksi jää tulosten käyttöönotto ja hyväksikäytön järjestäminen jatkoprojektien ja toimien käynnistäminen sekä tiedotustoimien organisointi tiedotussuunnitelman mukaisesti Kokemusten hyödyntämiseksi projektiryhmä valmistelee ja viimeistelee projektikirjan, johon sisältyy koko projektin hallinnollinen aineisto erityisesti loppuvaiheessa syntyneet projektin loppuraportti ja projektiyhteenveto. Perusorganisaation tehtävä on projektiaineiston tallennus. Projektiaineistoa ovat tulosraportit ja projektihallintoa esittelevät projektikirja. Perusorganisaatio lisäksi organisoi kokemusten hyödyntämisen järjestäen aineistojen käyttöönsaannin sekä tarpeelliset tiedotustilaisuudet. Projektin keskeyttäminen Joissakin tilanteissa saattaa olla aiheellista päättää projekti ilman tulosten viimeistelyä ja hyväksymistä. Päättämiseen johtavia tilanteita on mm. projektin muutostilanteessa tarkoituksenmukaisuus- arviointi: jatkaa - uusi projekti projektin poikkeamaa arvioitaessa: kannattavuus projektiorganisaation toiminnassa esiintyvät häiriöt Keskeyttäminen voidaan suorittaa seuraavasti johtoryhmä tekee ehdotuksen asettajalle asettaja tekee päätöksen neuvottelun pohjalta projektiryhmä suorittaa päättämistoimenpiteet

PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA

PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA RISTO PELIN PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA (seitsemäs painos) PROJEKTIJOHTAMINEN OY RISTO PELIN Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän kirjan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla,

Lisätiedot

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet Ohjelmistoprojektin hallinta 1 Sisältö Projektiorganisaatio ja sidosryhmät Ohjelmistoprojektin kulku Projektin suunnittelu Ositus Osallistujat Työmäärän arviointi

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja Versio: 1.0 Julkaistu: 15.12.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS 10 KEYS TO SUCCESSFUL SOFTWARE PROJECT 1. Clear Vision 2. Stable, Complete, Written Requirements 3. Detailed User Interface Prototypes

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Orientaatio ICT-alaan. Projekti

Orientaatio ICT-alaan. Projekti Orientaatio ICT-alaan Projekti Projekti Ajallisesti rajoitettu, kertaluonteinen tehtävä määrätyt resurssit sekä oma (linjaorganisaatiosta poikkeava) organisaatio Toteutus tapahtuu suunnitelmallisesti ennalta

Lisätiedot

PROJEKTIN EDISTYMISRAPORTTI Seurantajakso

PROJEKTIN EDISTYMISRAPORTTI Seurantajakso <jaksonumero, alkupäivä - päättymispäivä> PROJEKTIN EDISTYMISRAPORTTI Seurantajakso -projekti PROJEKTIN EDISTYMISRAPORTIN

Lisätiedot

CT60A4600 Projektinhallinta. Luentorunko. Luento 1:Yleistä ja organisaatiot. Projektinhallinta Osa 1: yleistä. Kurssin tavoitteet

CT60A4600 Projektinhallinta. Luentorunko. Luento 1:Yleistä ja organisaatiot. Projektinhallinta Osa 1: yleistä. Kurssin tavoitteet CT60A4600 Projektinhallinta Luentorunko Luento 1:Yleistä ja organisaatiot Projektinhallinta Osa 1: yleistä Kurssin tavoitteet Kurssin keskeisin sisältö Kurssin rakenne Luennot Harjoitukset Harjoitusajat

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä

Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä PROJEKTIJOHTAMINEN OY RISTO PELIN 3 Sisällysluettelo ESIPUHE 7 OSA I PROJEKTIN HALLINTA PROJEKTITASOLLA 1 JOHDANTO 11 1.1 Projektiohjelmien

Lisätiedot

Jokainen projekti on ainutkertainen. t i (Lähde: Rissanen 2002, 14)

Jokainen projekti on ainutkertainen. t i (Lähde: Rissanen 2002, 14) 1 PROJEKTIN TUNNUSMERKIT Projekti on johonkin määriteltyyn tavoitteeseen pyrkivä, harkittu ja suunniteltu hanke, jolla on aikataulu, määritellyt resurssit ja oma projektiorganisaatio. Jokainen projekti

Lisätiedot

TORI-siirtoprojektit. Toukokuu 2014

TORI-siirtoprojektit. Toukokuu 2014 TORI-siirtoprojektit Toukokuu 2014 Aikataulutus Toimialariippumattomien ICT-tehtävien siirtoaikataulu on hyväksytty kansliapäällikkökokouksessa 24.6.2013 Yksikkökohtaisesta siirtoprojektista on laadittu

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS

TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS PROJEKTITOIMINNAN PERUSTEET TENTTI 18.2.2002 Tonja Molin-Juustila Tentissä vastataan 24 kysymykseen, joista kustakin oikeasta vastauksesta saa yhden (1) pisteen. Vastausvaihtoehdoista

Lisätiedot

PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009

PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009 PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009 POHDINTAA Mitä asioita projektissa seurataan? Kuka vastaa ohjauksesta? Millä tavoin projektia seurataan ja ohjataan? Mitä asioita ohjaukseen kuuluu?

Lisätiedot

PROJEKTITOIMIN N A N O HJE

PROJEKTITOIMIN N A N O HJE RANUAN KUNTA Aapiskuja 6 B 97700 Ranua X 1 PROJEKTITOIMIN N A N O HJE HISTORIA Pvm. Versio Tekijä Hy väks y j ä / p vm 5.5. 2014 0. 1 Kunnanhallitus 1 Johdanto Projektitoiminnan ohje on suunnitelma toimintatavasta,

Lisätiedot

PPS nykyiset versiot Taito-osiot ja mallipohjat/esimerkit

PPS nykyiset versiot Taito-osiot ja mallipohjat/esimerkit Ohjeet versioiden hallintaan Dokumentti kuvaa PPS:n taito-osioiden ja mallipohjien/esimerkkien eri painosten versionumeroinnin. Kaikki dokumentit on sarjanumeroitu kolminumeroisella versionumerolla, esim.

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus OTM-HANKE Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus Taustaa Aalto-yliopisto, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishanke opintohallinnon tietojärjestelmien modernisoinniksi

Lisätiedot

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät

Lisätiedot

Kokemuksia projektimallin misestä sprinttimallilla. Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009

Kokemuksia projektimallin misestä sprinttimallilla. Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009 Kokemuksia projektimallin kehittämisest misestä sprinttimallilla Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009 Solteq Oyj Solteq on ohjelmistopalveluyhtiö, joka tukee asiakkaidensa

Lisätiedot

Opetushallitus. Asiantuntijapalvelut Oppijan palvelukokonaisuuden. Projektisuunnitelma

Opetushallitus. Asiantuntijapalvelut Oppijan palvelukokonaisuuden. Projektisuunnitelma Opetushallitus Asiantuntijapalvelut Oppijan palvelukokonaisuuden hops-palvelun vaatimusmäärittelyn tueksi Projektisuunnitelma Päivitetty 12.2.2014 Sisällysluettelo 1 Projektin yleiskuvaus... 3 1.1 Projektin

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6 Laatit: raportointi TOIMINTAYMPÄRISTÖ (sisäinen ulkoinen) JA TOIMIN- NAN ORGANISOINTI Ulkopuoliset vaikutukset (ympäristö, elinkeinoelämä, rakenteelliset muutokset) Lainsäädännön muutokset (uudistusten

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS

TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS PROJEKTITOIMINNAN PERUSTEET TENTTI 28.4.2001 Tonja Molin-Juustila Kustakin tehtävästä max 6 pistettä. Vastaukset arvostellaan 0,5 pisteen tarkkuudella. Oikeat vastaukset

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti

SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti Järjestelmäprojekti 1 projektisuunnitelma ICT4TN007-2 SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti Versio 0.1 Tekijät Keijo Nykänen Tarkastanut Hyväksynyt HAAGA-HELIA

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Ohjelmistoprojektien hallinta. Projektin toimeenpano ja ohjaus

Ohjelmistoprojektien hallinta. Projektin toimeenpano ja ohjaus Ohjelmistoprojektien hallinta Projektin toimeenpano ja ohjaus Projektin toimeenpano ja ohjaus TAVOITE: YMMÄRTÄÄ mihin projektipäällikön kannattaa investoida aikaansa Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Lisätiedot

5. SUUNNITTELUN ULOTTAMINEN KOKO KUNTAAN, ORGANISAATIO 5.1 LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN TOIMINTA TOIMINNAN TAVOITTEET Jatkuvan liikenneturvallisuustyön ylläpitäminen kunnassa Liikenneturvallisuustyön painoarvon

Lisätiedot

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus PCM-projektiajattelu PCM = Project Cycle Management / Projektisyklin johtaminen Projekti ja projektoituminen on tullut mukaan osana organisaatioiden toimintastrategiaa enenevässä määrin osoittaen toiminnallisena

Lisätiedot

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suuren tutkimusprojektin hallinto Johtoryhmä Projektin strateginen ja hallinnollinen ohjaus 5-8 henkilöä yrityksistä Vastaa yrityksen

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

SOLID-rahastojen hakukoulutus. Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki

SOLID-rahastojen hakukoulutus. Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki SOLID-rahastojen hakukoulutus Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki Rosa Puhakainen-Mattila (Kouluttaja, Suomen YK-liitto) rosa.puhakainen@ykliitto.fi r Mikä on projekti? - sarja TOIMINTOJA, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion 1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta. Luento 4 Työmäärien arviointi

Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta. Luento 4 Työmäärien arviointi Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta Luento 4 Työmäärien arviointi Luentokartta Projektin elinkaaren vaiheet Aika Ti 12.3 To 14.3 Ti 19.3 To 21.3 Ti 26.3 To 4.4 Ti 9.4 To 11.4 Ti 16.4 Ti 18.4 To 23.4

Lisätiedot

VIESTINTÄ PROJEKTISSA

VIESTINTÄ PROJEKTISSA VIESTINTÄ PROJEKTISSA JOUNI HUOTARI VIIMEISIN PÄIVITYS: 30.9.2010 1 POHDINTAA Miksi projektissa viestitään? Mitä tyypillisiä yleisiä ongelmia liittyy viestintään? Miten ongelmat voitaisiin ratkaista? Mitä

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Infra TM -hanke. KuntaGML laajennus IM-KuntaGML yhteensovitus paikka-, johto-, maasto- tietopalvelu

Infra TM -hanke. KuntaGML laajennus IM-KuntaGML yhteensovitus paikka-, johto-, maasto- tietopalvelu Hankekoordinointi infran substanssiosaaminen asennemuokkaus, viestintä Infra TM -hanke Teknologia-asiantuntija tuotemalliosaaminen kv-standardointiin vaikuttaminen Lähtötiedot Valtakunnallinen pohjatutkimusrekisteri

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Prosessiajattelu Sisään Prosessi Ulos ohjaus mittaus Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty ei sitä,

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 27 Puhallusvillan valmistus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön

Lisätiedot

Henkilö ei saa osallistua sellaisten sopimusten tai asioiden käsittelyyn, joista hänellä on odotettavissa olennaista henkilökohtaista etua.

Henkilö ei saa osallistua sellaisten sopimusten tai asioiden käsittelyyn, joista hänellä on odotettavissa olennaista henkilökohtaista etua. HÄMEENLINNAN ELÄKKEENSAAJAT RY Taloussääntö Yleisiä määräyksiä 1 Yhdistyksen hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöstä tehtäessä on noudatettava yhdistyslain, kirjanpitolain ja -asetuksen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 7/12 Laila Kuhalampi, puh. (0294 48)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 7/12 Laila Kuhalampi, puh. (0294 48)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi Tiedekuntaneuvosto 3/12 2.10.2012 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 7/12 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 8/12 2 Yliopiston toiminnan ja talouden suunnittelun aikataulu A 9/12 3 Teknillisen tiedekunnan

Lisätiedot

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012 Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014 Timo Tirkkonen 26.1.2012 Taustaa TAHTOTILA Tilaajat ja palvelutoimittajat yhdessä yhteistyönä tekevät Suomen infra-alasta Euroopan tehokkaimman

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Projekti A: iskunvaimennindynamometri

Projekti A: iskunvaimennindynamometri Projekti A: iskunvaimennindynamometri PROJEKTISUUNNITELMA Tekijät: Mälkönen Joonas Orhanen Samppa Pajula Matti Forsström Niko 83D 838C 8757V 8830U Nurminen Tuomas Päiväys: 5.3. Kon-6.08 Ajoneuvojen tuotekehitys

Lisätiedot

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma Vaatimusten muutostenhallinta Ongelma Muutostenhallinta on usein vaatimustenhallinnan Akilleen kantapää. Projektien alkaessa ensimmäiset vaatimukset kootaan ja dokumentoidaan, mutta usein vaatimuksia ei

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Tiedote 13.8.2013. Projekti I -kurssin Tilaajalle

Tiedote 13.8.2013. Projekti I -kurssin Tilaajalle Tiedote 13.8.2013 Projekti I -kurssin Tilaajalle Projekti I on tietojenkäsittelytieteiden laitoksen (TOL) pääaineopiskelijoille tarkoitettu, pakollinen, 7 op:n opintojakso ajoitettuna 3. opintovuodelle.

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS 2.8 Toteutus- ja käyttöönottoprojektien suunnitelma 1 / 17 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstömuutokset < Työntekijä Henkilö jää pois niin että tiedetään

Lisätiedot

Kehittämishankkeen onnistuneen toteutuksen kulmakivet

Kehittämishankkeen onnistuneen toteutuksen kulmakivet Kehittämishankkeen onnistuneen toteutuksen kulmakivet Risto Pelin Projektijohtaminen Oy Tulppatie 22 00880 Helsinki p. 09 7276234 gsm 040 7428324 http://personal.inet.fi/yritys/projektijohtaminen PROJEKTIJOHTAMINEN

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

PUHA204 Työelämän projektiopinnot

PUHA204 Työelämän projektiopinnot PUHA204 Työelämän projektiopinnot Kevät 2010 Marko Siitonen Vies4ntä4eteiden laitos, JY Mitkä ovat vahvuuksiani projek4työskentelyssä? Mitä osaan ja 4edän? Mitä haluaisin oppia projek4ssa? 1 Projektin

Lisätiedot

File [Otsikko] 2014-02-26 40212. Projektisuunnitelma. SPT2014 Selvitysprojekti projektihallinnan työkaluista

File [Otsikko] 2014-02-26 40212. Projektisuunnitelma. SPT2014 Selvitysprojekti projektihallinnan työkaluista apj2014 Projektisuunnitelma 1 (6) Projektisuunnitelma SPT2014 Selvitysprojekti projektihallinnan työkaluista Versio 1.0 Muutoshistoria umero Pvm Selitys Tekijä(t) 0.1 12.2.2014 Projektisuunnitelmaluonnos

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Lasien viilennyslaite ravintolaan. Projektisuunnitelma

Lasien viilennyslaite ravintolaan. Projektisuunnitelma Lasien viilennyslaite ravintolaan Projektisuunnitelma Opiskelijat: Jenny Lotta Maiju Hänninen Kauppala Helsinki 30.01.2011 1 1 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.1 Projektin taustaa Projektin tilaaja

Lisätiedot

Kuntaliitoksen viestintäsuunnitelma. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju

Kuntaliitoksen viestintäsuunnitelma. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Kuntaliitoksen viestintäsuunnitelma Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Tausta ja sitovuus Tämä viestintäsuunnitelma liittyy kuntaliitostilanteen muutosviestinnän hallintaan. Suunnitelma on voimassa siihen

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä Projektisuunnitelma Ari-Matti Reinsalo Anssi Niemi 28.1.2011 Projektityön tavoite Projektityössä

Lisätiedot

TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ

TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ TEEMU JAUHIAINEN, JONI NORDSTRÖM TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ Metropolia Ammattikorkeakoulu KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKKA Projektisuunnitelma 19.3.2014 Sisällys Lyhenteet 1 Johdanto 1 2 Projektin tavoitteet 1 3

Lisätiedot

Osaaminen ja vastuut

Osaaminen ja vastuut Resurssointi Mitä osaamista projektin suunnittelu ja toteuttaminen vaatii? Oma henkilöstö, ulkopuoliset asiantuntijat, asiakkaat? Mitä välineitä, tarvikkeita, ohjelmia projektin suunnittelu ja toteuttaminen

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti

Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU NÄYTTÖTUTKINNOISSA/ARVIOINTI VAIHE 1. Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman

Lisätiedot

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Riippumattomuuden arviointi Standardi SFS-EN ISO/IEC 17025: eturistiriidat, kolmannen osapuolen laboratorio

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy

URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy TAUSTA Professori 1980 2009 Tilaajan avustamista urakkasopimusten teossa Urakkamuodon valinta Konsultin valinta Konsulttisopimusten

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Tiedote 18.3.2015. Projektitoiminta-kurssin tilaajalle

Tiedote 18.3.2015. Projektitoiminta-kurssin tilaajalle Tiedote 18.3.2015 Projektitoiminta-kurssin tilaajalle Projektitoiminta on tietojenkäsittelytieteiden laitoksen (TOL) pääaineopiskelijoille tarkoitettu, pakollinen, 10 op:n opintojakso ajoitettuna 3. opintovuodelle.

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot

Project-TOP QUALITY GATE

Project-TOP QUALITY GATE Project-TOP QUALITY GATE FOR SUCCESSFUL COMPANIES TYÖKALU ERP- JÄRJESTELMIEN TESTAUKSEEN PROJECT-TOP QUALITY GATE Quality Gate on työkalu ERP-järjestelmien testaukseen Huonosti testattu ERP- järjestelmä

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Projektisalkku ja projektin ohjausryhmä

Projektisalkku ja projektin ohjausryhmä Projektisalkku ja projektin ohjausryhmä Projektinhallintapäivä 22.08.2007 Pekka Mäkelä, Proja Oyj 1 Mitä salkunhallinta vaikuttaa ohjaukseen?? Pekka Mäkelä, Proja Oyj 2 Projektisalkku PMI The Standard

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot