Kuntayhtymän toimialue

Transkriptio

1 Kuntayhtymän toimialue kuntayhtymä perustettu v Järvenpää, Kerava, Tuusula ja Vantaa - liikelaitoskuntayhtymäksi 2013 alkaen - HSY jäsenyhteisöksi Vantaan tilalle Keski-Uudenmaan meriviemärin tarkoitus: - seudullinen ratkaisu Keravanjoen ja Tuusulanjärven suojelemiseksi - jätevedet puhdistetaan tehokkaasti HSY:n jätevesien kanssa siirtoviemäreitä 45 km, tunnelia 23 km, pääpumppaamo Pihlajamäessä alueen asukasluku noin (viemäröinnin piirissä) Tuusulanjärven vapautuminen jätevesistä vuonna 1979 mahdollisti kunnostustoimien suunnittelun kuntayhtymässä 1980-luvulla Päijänne -tunneli_

2 Tuusulanjärven hoitokalastuksen toteutus ja kustannukset Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä

3 Tuusulanjärven hoitokalastushankkeen lähtökohdat Tavoiteena järven saaminen tehokkaaseen virkistyskäyttöön - vedenlaadun parantaminen: hyvä ekologinen tila 2021 (?) - vahvat luontaisesti lisääntyvät petokalakannat Tuusulanjärven kunnostussuunnitelma valmistui 1986, - myös valuma-alueella olevaa Rusutjärveä kunnostetaan Rusutjärven tehokalastusprojekti suunnannäyttäjänä Tuusulanjärven säännöstelyn muutos ja siirto kuntayhtymälle mahdollisti hauen kutualueiden paranemisen Rusutjärven lisävesijärjestelmän toteutus 1992 ( ) Tuusulanjärven laaja sedimenttitutkimus sisäisen kuormituksen merkitys suuri (mm. kalaston vaikutus) Sedimentin kunnostuskokeilut savipeitto ja kemikaalikäsittelyt eivät ole nykyisissä suunnitelmissa Tehokalastuksen aloitus kalastuskuntien asenteet muuttuivat hoitokalastukselle myönteisiksi - tukitoimina alusveden tehokas kesäaikainen hapetus (1998 alkaen) sekä hajakuormituksen vähentäminen ensiarvoisen tärkeitä Rahoitusta aluksi kuntayhtymän kunnostusrahastosta (maanmyyntituotot) Tuusulanjärvi-projektin käynnistyminen 1999

4 Tuusulanjärvi -projektin organisaatio ja rahoitus Pro Tuusulanjärvi kansanliikkeen synty leväkesän 1997 vaikutuksesta ympäristöministerille 6000 nimen adressi kuntavierailun yhteydessä Tuusula ja Järvenpää päättivät rahoittaa hankkeita puoliksi Tuusulanjärvi-projekti järjestäytyi 1999 alkaen - ohjausryhmä (rahoittajat ja intressiryhmät, poliitikot) - kunnostustyöryhmä (virkamiehet, asiantuntijat) - kuntayhtymän hallitus / nyk. johtokunta (vastuu päätösten laillisuudesta) projektirahoitus yhteensä 5,1 milj. euroa v ; - valtion ja EU:n osuus 0,8 M Uudenmaan ympäristö- /ELYkeskuksen työosuutena - kuntien rahoitus keskimäärin euroa / kunta / vuosi

5 Ravintoketjukunnostus 1997 alkaen Vuoden 1997 isorysäpyynnin ja syysnuottauskokeilun hyvät tulokset ja lämpimän kesän paha sinileväkukinta käynnistivät monivuotisen hoitokalastuksen - syysnuottaukset 1997 lähtien joka vuosi - talvi- ja kevätnuottauskokeiluja - isorysäpyynti kevätkesällä rysällä (korkeudet 1,5-7 m) Vaikutuksia kalakantoihin on seurattu säännöllisin kalatutkimuksin 1998 lähtien: - verkkokoekalastukset 1-3 v välein (RKTL) - kalabiomassa-arviot ja kuhanpoikasseuranta (kaikuluotaus, koetroolaus) (HY) - särkikalakantojen (särki, lahna ja pasuri) populaatiotutkimus (HY) - kasvu- ja ravinnonkäyttötutkimuksia Tehokas petokalojen istutustoiminta - ankerias: kpl kutukypsä made: kg satunnaisesti muita lajeja

6 Talkootyö hoitokalastuksessa talkootyön osuus oli suuri pyydysten rakentamisessa (isorysät, Wege-katiskat ) Tuusulanjärven Urheilukalastajien työpanos oli tärkeä isorysäpyynnissä ja saaliin jatkokäsittelyssä palkatun kalastajan apuna Uudenmaan TE-keskus luovutti Urheilukalastajien käyttöön Kuha-veneen ja ison perämoottorin Kuvat: Ilkka Sammalkorpi

7 Sarvikallion syvännepenkalta ennätyssaaliita syksyllä 1997 suurin veto 10 tonnia syksyn sääolosuhteet erinomaiset pääsaalislajit särki ja salakka Kuva: Ilkka Sammalkorpi

8 Tehokalastus: nuottaukset, isorysäpyynti syysnuottaus alkuvaiheessa tehokasta (160 t) (särki, salakka, lahna) nuottausteho heikkeni (45 t) - kalabiomassan vähenemisen ja nuottausrajoitusten takia (kuhakannan suojelu) nuottausteho parani 3-vuotisjaksoissa (145 t) ja (160 t) - lahnan ja pasurin saalisosuus kasvoi nuottausponnistus vaihdellut paljon: vetoa/syksy apajakohtaisen keskisaaliin vaihtelu: - 1. paras syksy 1997: 2500 kg / veto - 2. paras syksy 2009: 1200 kg / veto - 3. paras syksy 2010: 900 kg / veto - muut syksyt kg / veto rysäsaaliissa suuri vuosivaihtelu (2-22 t) - kevään sääoloilla suuri vaikutus myöhäinen syysnuottaus yleensä kustannustehokasta, jos veden sameusarvot pysyvät kurissa ( pieni sademäärä) Pieni ahven Särki Salakka Lahnavaltainen Pasurivaltainen Syksyn 2003 nuotta-apajat, pääsaalislaji painossa mitaten ja osa-aluejako (1-8).

9 Tuusulanjärven hoitokalastussaaliit ja syysnuottauskustannukset Vuosi H o i t o k a l a s t u s s a a l i i t, tonnia Saalis / Syysnuottauskustannus Nuottaukset Rysät Yhteensä vesiala Talvi Kevät Syksy kg / ha / vuosi vetoja kpl / veto / kg , , , , , , , , , , , , , , , ,99 Yhteensä ,49 Huom! - värit ja vaakakatkoviivat kuvaavat nuottausurakoitsijan tai sopimuskauden vaihtumista - vuoden 2003 loppuun saakka nuottaussopimukset yksivuotisia, kaksivuotinen sopimus - vuodesta 2006 lähtien nuottaus kilpailutettu kolmivuotisin sopimuksin (2 v + 1 optiovuosi) - rysäpyyntiin palkattu ammattikalastaja (yleensä toukokuun alusta kesäkuun puoliväliin)

10 Tonnia vuosi -1 kg ha Kokonaissaaliit vuosina Rysät Talvinuotta Kevätnuotta Syysnuotta Hehtaarisaaliit vuosina

11 Saalis (kg) Kertymä (kg/ha) Hoitokalastussaalis lajeittain muut pasuri lahna LAPA särki kiiski ahven kuore kuha 0+ /ha

12 saalis (kg) Särjen, lahnan ja pasurin määrän vaihtelu hoitokalastussaaliissa särki lahna/pasuri

13 Saaliskalojen jatkokäsittely näytekalojen lajittelu ja mittaus rannalla saaliin määrän mittaus veneessä tai mitta-astioissa, välivarastointi aluksi vaihtolavalla tai jätesäiliöissä ja kuljetus minkki-, kettu- ja villisikatarhoille 2000-luvun alkupuolelta lähtien paikallisen luomutilan viljelijä on noutanut kalat kuljetusmaksua vastaan kompostoitavaksi hevosenlannan, turvekuivikkeen ja myöhemmin myös vesikasvien kanssa vuonna 2012 ympäristöviranomaiset velvoittivat viljelijän rakentamaan kalajätteen käsittelyä varten asfaltoidun kompostointialueen viime vuosina huomattavan osan saaliista ovat noutaneet autoillaan Suomessa asuvat vietnamilaiset

14 Biomassa (kg/ha) Syvännealueen biomassakaikuluotaukset tutkimuskaikuluotauksilla on saatu nuottausten tueksi tietoa kalabiomassan vaihteluista yli 5 m:n syvyisillä alueilla ja lisäksi hyvin karkea arvio eri lajien biomassoista samanaikaisilla koetroolauksilla syvännealueen biomassa on syysnuottausjaksojen vaikutuksesta alentunut loppusyksystä huomattavasti (tasolle 100 kg/ha) alkutilanteeseen verrattuna Vuosille tehty populaatioanalyysi antaa paremman kuvan särkikalojen biomassojen vuosittaisista vaihteluista (Tommi Malisen esitys)

15 kuhan poikastilanteen seuranta on tapahtunut vuosittain poikastroolilla vakiotutkimuslinjalta (HY:n Limnologian laitos) kuhan poikasvuosiluokat vaihtelevat suuresti kevään lämpöolojen mukaan nuottauksissa on usein sivusaaliina runsaasti kuhanpoikasia ja isoa kuhaa, mutta suuren poikastuoton takia kompensaatioistutukset ovat hyödyttömiä syvänteeltä nuotattaessa ongelmallista on kuhan herkkä säätelymekanismi, muutama iso kuollut kuha lopetti syvännenuottaukset kuhan kasvu oli lievästi nopeutunut kasvututkimuksen perusteella - pääsaaliskalat: kuore, ahven verkkojen silmäkoko on nostettu järvellä 55 mm:iin ja kuhan alamitta 45 mm:iin v Tuusulanjärvi on edelleen hyvä kuhajärvi Kuva: Ilkka Sammalkorpi

16 Kuorekannan koko (milj. yksilöä) Tuusulanjärven kuorekannassa suuria vaihteluita Tuusulanjärven vahva kuorekanta romahti v syynä olivat mm. loiset ja hapetuksen vaikutuksesta lämmenneen alusveden aiheuttama stressi, pienempi kuorekanta on tervettä hoitokalastuksessa kuoretta on joutunut väistämättä saaliiksi melko paljon vuotiaat vanhemmat 4 Kuva: Ilkka Sammalkorpi

17 Levätilanne Tuusulanjärvessä pahimmillaan ennen kunnostusta (vas) ja eteläpään kirkastuminen 2000-luvun alussa (oikealla) Kuva: Ilkka Sammalkorpi

18 Karvalehtiongelma Hoitokalastuksen ja kuivien kesien yhteisvaikutuksesta tapahtunut veden kirkastuminen sai v aikaan karvalehden räjähdysmäisen lisääntymisen järven eteläpäässä, mikä on haitannut veneilyä ja kalastusta karvalehti on yleinen merialueen laji ja melko harvinainen sisävesissä Watermaster -korjuukone on ollut tehokas karvalehden poistossa karvalehtikasvusto hävisi kokonaan sateisena kesänä 2008 voimakkaan savisamennuksen takia, eikä ole ollut sen jälkeen ongelma

19 Tuusulanjärven a-klorofyllin pitoisuuskehitys ja tavoite a-klorofylli µg/l Jätevedet pois 1979 Tehokas kunnostus 1997 lähtien Vuosi a-klorofyllin kesäkeskiarvot Tavoite (3 v. liukuvat keskiarvot) a-klorofyllin kolmen vuoden liukuva keskiarvo viiden viime vuoden aikana on ollut kolme sinilevätöntä kesää vertailuna ovat ruotsalaisen Finjasjön -järven kokemukset, jossa tehokalastuksella saavutettiin hyvä uimavesi (a-klorofyllin kesäkeskiarvo enintään 20 µg/l)

20 Tuusulanjärven tulevaisuus tavoitteena on saada järvi hoidettua jo käytössä olevilla menetelmillä kokemukset hoitokalastuksesta osoittavat, että järven nykyisellä kuormitustasolla kalakantojen vaihtelu pysyy suurena ja vedenlaatu epästabiilissa tilassa järven sisäisinä hoitotoimina hoitokalastusta ja alusveden hapetusta tarvitaan vielä pitkään, jos vähintään nykyinen vedenlaatu halutaan säilyttää vesiensuojelua on huomattavasti tehostettava hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi Kunnat ovat kuitenkin jo hyötyneet hankkeesta: Järvenpään kaupunki rakensi v uimarannan Rantapuiston alueelle Tervanokkaan