Tiedotuksen pääosasto Osasto D Suhteet kansalaisiin Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 14. lokakuuta Eurooppalaiset ja kriisi

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiedotuksen pääosasto Osasto D Suhteet kansalaisiin Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 14. lokakuuta Eurooppalaiset ja kriisi"

Transkriptio

1 Tiedotuksen pääosasto Osasto D Suhteet kansalaisiin Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 14. lokakuuta 2010 Eurooppalaiset ja kriisi Euroopan parlamentin Eurobarometri (Parlametri-tutkimus 74.1) ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: EU 27 ( haastateltua) Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Menetelmä: Kasvotusten tehty haastattelu (tietokoneavusteinen henkilöhaastattelu) Tutkimusajankohta: TNS Opinion I. KRIISIN VAIKUTUS 9 A. Vaikutus taloudelliseen tilanteeseen 9 B. Vaikutus työllisyystilanteeseen 11 II. JÄSENVALTIOIDEN VASTAUKSET KRIISIIN 16 A. Miten jäsenvaltiot ovat eurooppalaisten mielestä toimineet? 16 B. Miten jäsenvaltioiden pitäisi eurooppalaisten mielestä toimia? 20 C. Toimijat, jotka kykenevät torjumaan kriisiä parhaiten 22 III. YHTEISVASTUU TALOUS- JA RAHOITUSASIOISSA KRIISIN AIKAAN 25 A. Jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuu talous- ja rahoitusasioissa kriisin aikaan 25 B. Miksi yhteisvastuu talous- ja rahoitusasioissa on suotavaa? 28 C. Miksi yhteisvastuu talous- ja rahoitusasioissa ei ole suotavaa? 29 IV. EURON ROOLI 30 V. TOIMENPITEET KRIISISTÄ SELVIÄMISEKSI 34 A. Pitäisikö ensisijaisesti leikata julkisia menoja vai vauhdittaa taloutta? 34 B. Miten ehkäistä ja välttää tulevia kriisejä? 39 C. Kenen pitäisi ponnistella eniten säästöjen aikaansaamiseksi? 41 VI. KASVUN PALAUTUMINEN JA EU:N NÄKYMÄT VUODELLE A. Missä määrin kasvu on palautumassa? 44 B. Vuoden 2020 näkymät: keinot selvitä kriisistä kestävällä tavalla 46 VII. MITÄ EUROOPAN PARLAMENTIN POLITIIKANALOJA PIDETÄÄN NYKYÄÄN ENSISIJAISINA? 50

2 Suuntauksen analysointiin käytetyt Eurobarometri-tutkimukset: EB 74 Tutkimusajankohta: Otos: kasvotusten haastateltua henkilöä Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset TNS Opinion -tutkimuskeskuksen tekemä tutkimus Euroopan parlamentille EB 72 Tutkimusajankohta: loka marraskuu 2009 Otos: kasvotusten haastateltua henkilöä Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset TNS Opinion -tutkimuskeskuksen tekemä tutkimus Euroopan komissiolle EB 71 Tutkimusajankohta: Otos: kasvotusten haastateltua henkilöä Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset TNS Opinion -tutkimuskeskuksen tekemä tutkimus Euroopan parlamentille Huom. Lukijoille muistutetaan, että tutkimuksen tulokset ovat arvioita, joiden tarkkuus, muiden asioiden pysyessä muuttumattomina, riippuu otoksen koosta ja noudatetusta prosenttiosuudesta. Kun otokset käsittävät noin tuhat haastattelua, todelliset prosenttiosuudet toisin sanoen prosenttiosuudet, jotka saataisiin tilanteessa, jossa koko väestöä olisi haastateltu vaihtelevat seuraavien luotettavuusvälien puitteissa: Noudatetut prosenttiosuudet Virhemarginaali 10 % tai 90 % 20 % tai 80 % 30 % tai 70 % 40 % tai 60 % 50 % ± 1,9 prosenttiyksikköä ± 2,5 prosenttiyksikköä ± 2,7 prosenttiyksikköä ± 3,0 prosenttiyksikköä ± 3,1 prosenttiyksikköä

3 Johdanto Tämä eurooppalaisia ja kriisiä koskeva tutkimus on toinen Euroopan parlamentin alulle panema tutkimus. Ensimmäinen tehtiin tammi helmikuussa 2009 ennen kesäkuussa 2009 pidettyjä Euroopan parlamentin vaaleja. Tämän jälkeen Euroopan komissio on esittänyt samankaltaisia kysymyksiä kriisistä eri Eurobarometri-tutkimuksissa. Tässä analyysissa esitetään tämän toisen (elo syyskuussa 2010 tehdyn) tutkimuksen tulokset suhteessa aiempiin tutkimuksiin. Euroopan parlamentin kahden tutkimuksen välillä Euroopan unioni teki kriisin voittamiseksi erilaisia aloitteita, jotka koskivat muun muassa asetuksia, Euroopan valuuttarahastoa, talouden hallintaa ja vuoden 2020 strategiaa. Parlamentti on ottanut tai ottaa pian kantaa joihinkin näistä kysymyksistä erilaisilla kattavilla mietinnöillä. Seuraavan Strasbourgin-istuntojakson aikana ( lokakuuta 2010) päätetään kahdesta mietinnöstä. Toinen niistä koskee talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisiä, toisessa käsitellään puolestaan talouden ohjausjärjestelmää ja EU:n vakautta ja keskitytään erityisesti euroalueeseen. Samalla jäsenvaltiot ovat käynnistäneet mittavia budjettiuudistuksia julkisten vajeiden pienentämiseksi. Tässä yhteydessä eurooppalaisille esitettiin esimerkiksi seuraavia kysymyksiä, jotka koskivat heidän kriisiin liittyviä huolenaiheitaan: Millainen käsitys heillä on EU:n ja jäsenvaltioiden toimista? Mitä he ajattelevat jäsenvaltioiden välisestä yhteisvastuusta? Mitkä toimijat voivat torjua kriisiä parhaiten? Mistä ensisijaisesta politiikasta pitäisi tällä hetkellä päättää EU:n tasolla? Mitä EU:n on tehtävä tämän jälkeen vuonna 2020? TNS Opinion haastatteli henkilökohtaisesti :ttä kansalaista. Tulokset vahvistivat eurooppalaisten merkittävät kriisiä koskevat huolenaiheet, jotka kävivät hyvin ilmi jo edellisestä Eurobarometritutkimuksesta. Seuraavassa tärkeimmät havainnot: - Eurooppalaiset haluaisivat selvästi, että EU ja sen jäsenvaltiot toimisivat entistä koordinoidummin, joskin tämän kannatus on laskenut tammikuusta Kansalaiset haluavat selvästikin jäsenvaltioiden käsittelevän kriisiä entistä aktiivisemmin. - Koska köyhyys tuntuu yleisesti lisääntyvän, eurooppalaiset haluavat EU:n politiikkaa kehitettävän niin, että kansalaisten suojelemiseen keskitytään suoraan. Tällöin on muun muassa käsiteltävä köyhyyttä ja syrjäytymistä ja parannettava kuluttajansuojaa. Kansalaiset kannattavat tällaista yksilökeskeistä politiikkaa enemmän kuin ilmastonmuutoksen tapaisiin globaaleihin kysymyksiin keskittyvää politiikkaa. - Mielipiteet jakautuvat siitä, millaisin keinon kriisi saataisiin loppumaan. Kumpi on parempi keino: säästötoimet vai taloutta vauhdittavat toimet? - Vastaajat antoivat vankan tukensa rahoitusalan sääntelylle sekä toimille, joilla pankkijärjestelmää valvotaan. - He myös tukivat selvästi rahoitukseen liittyvää EU:n jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta vaikeissa taloudellisissa tilanteissa. - Vastaajat kannattivat kaikkien jäsenvaltioiden talous-, finanssi- ja rahoituspolitiikan lähentymistä. - Huomattavan suuri osa eurooppalaisista ei pystynyt antamaan selvää vastausta suuriin (esimerkiksi kansallisiin ja globaaleihin) taloutta koskeviin kysymyksiin. - Tulokset toivat myös esiin jäsenvaltioiden (suuresti vaihtelevaa) sisäistä tilannetta heijastavia kansallisia suuntauksia. Olisi muistettava, että EU:n keskiarvoa painotetaan demografisin ja väestöön liittyvin perustein.

4 - Tulokset toivat myös esiin epävarmuuden, joka liittyy euron tehokkuuteen kriisistä selviytymisessä. Yleiset taustat Näiden kahden tutkimuksen tulosten ymmärtäminen edellyttää kenttätyön yleisten taustojen tuntemista. Ensimmäisen tutkimuksen aikaan sanaa "kriisi" käytettiin usein, sillä se oli jatkuvasti uutisotsikoissa. Toisen tutkimuksen aikaan ilmapiiri ei ollut enää yhtä tunteellinen. Tammi helmikuussa 2009 tapetilla oli maailmanlaajuinen talouskriisi: konkurssit, subprime-kriisien tuhoisat seuraukset, Madoff-skandaali, rahatalouden romahdus jne. Kansainväliselle tilanteelle oli ominaista se, että kansainväliset toimijat, erityisesti EU, pyrkivät löytämään ratkaisuja: Euroopan komissio esitti ehdotuksia talouden elvyttämiseksi, suunnitelmia eurooppalaisten pankkien tukemiseksi, suunnitelmia investointien käynnistämiseksi uudelleen Yhdysvalloissa jne. Tätä seurasi joukko tapahtumia, jotka ajoittuivat kesäkuuta 2010 edeltävään aikaan. Niihin kuuluivat Kreikan kriisi, siitä virinnyt keskustelu EU:n sisäisestä yhteisvastuusta, suunnitelmat Kreikan julkisen talouden pelastamiseksi, EU:n rahoituksenvakautusmekanismin käyttöönotto, säädöshankkeet pankinjohtajien palkoista, sääntelytoimenpiteet, EU strategia jne. Tänä aikana tiedotusvälineet keskittyivät loogisesti pikemminkin kriisin seurauksiin ja vaaroihin kuin EU:n ja/tai sen jäsenvaltioiden vastatoimiin tai pyrkimyksiin toteuttaa vastatoimia. Tämän tutkimuksen kenttätyö tehtiin kesän 2010 lopussa. Tämä voi selittää osaksi sen, miksi vastaajat eivät kyenneet muistamaan tarkkaan kaikkea, mitä EU:ssa oli tehty. Kriisiin liittyviä jatkuvia huolenaiheita Tammikuussa 2009 havaitut pääsuuntaukset jatkuvat: vastaajat katsovat kriisillä olleen enemmän talouteen kohdistuneita kuin henkilökohtaisia vaikutuksia. Vaikutukset talouteen: Vastaajat olivat saman verran huolissaan kummassakin tutkimuksessa, kun heiltä kysyttiin kriisin vaikutuksista. Edellisessä tutkimuksessa 90 prosenttia vastaajista katsoi kriisillä olevan "erittäin merkittävä vaikutus" tai "melko merkittävä vaikutus" kaikkiin talouden tasoihin maailmantalouteen, EU:n talouteen ja kansalliseen talouteen. Henkilökohtaiset vaikutukset: Kun vastaajilta kysyttiin heidän henkilökohtaisesta tilanteestaan, he eivät olleet enää yhtä pessimistisiä. Tammi helmikuussa 2009 vastaajista 58 prosenttia katsoi kriisillä olevan "erittäin merkittävä vaikutus" tai "melko merkittävä vaikutus" henkilökohtaiseen tilanteeseensa. Syyskuussa 2010 heistä näin ajatteli 52 prosenttia ( 6 prosenttiyksikköä), kun taas 45 prosenttia oli toista mieltä. Vastaajista 11 prosenttia katsoi menettäneensä työpaikkansa suoraan kriisin seurauksena. Vastaajista 40 prosenttia katsoi, että joku heidän tuttunsa, joka ei ollut heidän sukulaisensa eikä työkaverinsa, oli menettänyt työpaikkansa suoraan kriisin seurauksena. Vastaajat katsoivat kriisin vaikuttaneen voimakkaammin heidän oman lähipiirinsä ulkopuolisiin henkilöihin. EU:n toimien näkyvyys heikkeni, ja kansallisiin hallituksiin kohdistuvat odotukset tiukentuivat. Kun vastaajilta kysyttiin, miten he katsoivat EU:n jäsenvaltioiden toimineen kriisin torjumiseksi, 44 prosenttia vastasi edelleen, että ne olivat "pyrkineet toimimaan yksin" (tulos pysyi samana kuin tammi helmikuussa 2009), kun taas 38 prosenttia ( 1 prosenttiyksikkö) vastasi, että ne olivat "pyrkineet toimimaan yhteisesti sovitulla tavalla muiden Euroopan unionin

5 jäsenvaltioiden kanssa". Jälkimmäisessä kohdassa jäsenvaltiokohtainen vaihtelu oli voimakasta (22 68 prosenttia). Kun vastaajilta kysyttiin, tuntisivatko he olevansa paremmin suojassa kriisiltä, jos jäsenvaltiot ottaisivat käyttöön toimenpiteitä ja soveltaisivat niitä yhteistyössä muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa, 52 prosenttia vastasi myöntävästi ( 9 prosenttiyksikköä). Vastauksessa esiintyi kansallista vaihtelua (30 72 prosenttia). Joka kolmas vastaaja (33 prosenttia, +7 prosenttiyksikköä) uskoi olevansa paremmin suojassa kriisiltä, jos hänen kotimaansa toteuttaisi toimenpiteitä yksin. Ne, jotka ilmaisivat pitävänsä toimenpiteiden toteuttamista yhteistyössä parhaana vaihtoehtona, olivat edelleen enemmistössä, vaikka heidän osuutensa laskikin tammi helmikuusta Kun vastaajilta kysyttiin poliittisten elinten tehokkuudesta kriisin torjunnassa, he näyttivät antavan vähemmän tukea kansainvälisille toimijoille kuin EU:lle ja sen jäsenvaltioille. Kysymykseen siitä, mikä eri tahoista kykenee parhaiten tehokkaisiin toimiin kriisin vaikutuksia vastaan, 17 prosenttia vastaajista valitsi Euroopan unionin, kun taas 14 prosenttia valitsi jäsenvaltiot. Tässä tutkimuksessa kummankin osuus oli 25 prosenttia, kun taas luottamus muita ehdotettuja toimijoita kohtaan on laskenut. Eurooppalaisten enemmistö kannattaa jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta talous- ja rahoitusasioissa kriisin aikaan. Kriisitilanteen ja varsinkin Kreikan tilanteen vuoksi oli tärkeää esittää kysymys yhteisvastuusta ja halukkuudesta antaa taloudellista tukea muille talousvaikeuksista kärsiville jäsenvaltioille. On myös muistettava, että EU:n taloudellisen yhteisvastuun väline, jonka 67 prosenttia eurooppalaisista hyväksyy periaatteessa tehokkaana keinona ehkäistä ja välttää tulevia kriisejä, hyväksyttiin kuumentuneen keskustelun jälkeen. Vastaajista 49 prosenttia pitää jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta suotavana. Heistä 51 prosenttia katsoo sen kuuluvan solidaarisuuteen, kun taas 44 prosenttia katsoo sen olevan kotimaansa taloudellisten etujen mukaista. Sen sijaan 39 prosenttia vastaajista ei halua taloudellista yhteisvastuuta. Heistä 66 prosenttia katsoo, ettei kansalaisten kuulu joutua maksamaan toisen jäsenvaltion taloudellisista ongelmista, ja 25 prosenttia katsoo, ettei se ole heidän kotimaansa taloudellisten etujen mukaista. Kysymys siitä, pitäisikö kriisiä torjua vauhdittamalla taloutta ja/vai leikkaamalla julkisia menoja, jakaa mielipiteitä. Vastaajilta kysyttiin, pitäisikö toteutetuista tai ehdotetuista toimenpiteistä asettaa etusijalle ne, joilla pyritään vauhdittamaan taloutta, vai ne, joilla pyritään vähentämään julkisia menoja. Vastaukset osoittavat, että yleinen mielipide jakautuu EU:ssa voimakkaasti: Vastaajista 38 prosenttia kannattaa toimenpiteitä talouden vauhdittamiseksi, kun taas 35 prosenttia haluaa, että julkisten menojen vähentäminen asetetaan etusijalle. On huomattava, että 19 prosenttia vastaajista vastasi spontaanisti, että molempia toimenpiteitä pitäisi toteuttaa tasapuolisesti. Tämä osoittaa, että valinnanvaikeus saa EU:n kansalaiset yhtä ymmälleen kuin asiantuntijatkin. Miten pankkialaa pitäisi valvoa ja säännellä? Miten pankkien pitäisi osallistua talouden elvyttämisen rahoittamiseen? EU ja sen jäsenvaltiot haluavat estää uuden systeemisen pankkikriisin puhkeamisen. Pankkien osallistumisesta talouden elvyttämiseen on ryhdytty käymään laaja-alaista keskustelua.

6 Eurooppalaiset kannattivat voimakkaasti (70 prosenttia) rahoitusmarkkinoiden toimijoiden sääntelyyn ja valvontaan tähtääviä toimenpiteitä. On muistettava, että Euroopan parlamentti hyväksyi syyskuun 2010 istuntojakson aikana "rahoitusalan sääntelypaketin". Pankkitoimintaveron ja rahaliikenneveron käyttöönotto ei saanut samanlaista kannatusta: vastaajista 47 prosenttia kannatti sitä ja 32 prosenttia vastusti sitä, kun taas 21 prosenttia ei osannut sanoa. Tämä ei ole oikeastaan yllättävää. Keskustelu on vasta aloitettu, ja kumpaankin ajatukseen liittyy ristiriitaisia tulkintoja, jotka koskevat niillä tuotetun tulon määrää ja näiden varojen käyttöä. Myös sanan "vero" vaikutus on otettava huomioon. Sen seurauksena vastaajat ovat voineet ajatella, että koska he ovat veronmaksajia, asia koskisi tavalla tai toisella suoraan heidän rahaliikennettään. Lisäksi sanalla on eri kielissä erilaisia konnotaatioita. Mitä talouden ohjausjärjestelmän pitäisi katsoa sisältävän? Keskustelu on vasta käynnistetty. Vaikka EU:ssa ja jäsenvaltioissa keskustellaankin asiasta kiihkeästi, keskustelu ei edelleenkään ole järin täsmällistä. Siksi kansalaisille oli hyödyllistä esittää kysymyksiä parlamentin kannanotoista asiaan. Vastaajille esitettiin kysymys talouden ohjausjärjestelmän luomisesta jäsenvaltioiden talous-, budjetti- ja rahoituspolitiikan koordinoimiseksi. Vastaajista 63 prosenttia piti sitä tehokkaana, kun taas 19 prosenttia ei pitänyt sitä tehokkaana eikä 18 prosenttia osannut sanoa. Tarkempia tietoja vastauksista: - Vastaajista 65 prosenttia piti talouden ohjausjärjestelmää tehokkaana keinona kannustaa tai langettaa taloudellisia sanktioita, jotta EU:n jäsenvaltiot noudattaisivat yhdessä määriteltyjä sääntöjä velasta ja julkisesta alijäämästä. - Vastaajista 58 prosenttia katsoi, että EU:n jäsenvaltioiden kansallisten talousarvion esittely Euroopan komissiolle on tehokas keino ehkäistä ja välttää tuleva kriisi. Vuoden 2020 näkymät: keinot selvitä kriisistä kestävällä tavalla Euroopan parlamentti äänesti kesäkuussa 2010 ensi kerran Euroopan komission ehdottamasta niin sanotusta EU strategiasta, jossa esitetään keskipitkän aikavälin visio EU:n tulevaisuudesta. Kriisistä selviydyttyään EU:n tavoitteena on kehittyä kymmenen vuoden aikana kilpailukykyiseksi, sosiaaliseksi ja kestäväksi unioniksi. Vastaajille esitettiin kysymyksiä tästä tavoitteesta ja keinoista saavuttaa se (vastauksia sai antaa enintään neljä, ja vaihtoehtoja oli 13). Vastaajat valitsivat ensisijaisesti päivittäiseen elämäänsä liittyviä politiikanaloja, aivan kuten he tekivät myös vastatessaan kysymykseen siitä, mitkä politiikanalat Euroopan parlamentin pitäisi asettaa etusijalle (jäljempänä oleva analyysi). Keskipitkän aikavälin tavoitteen tapauksessa esiin nousi selvästi kahdenlaisia toimenpiteitä: ensinnäkin investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen (43 prosenttia vastauksista) ja toiseksi pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) tukeminen (40 prosenttia vastauksista). On huomattava, että vain 16 prosentissa vastauksista mainittiin suuryritysten ja teollisuuden tukeminen. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen asetetaan nykyisin etusijalle. Tässä tutkimuksessa esitettiin myös tavanomaiset Parlametri-kysymykset, jotka koskevat Euroopan parlamentin politiikan monivuotisia painopisteitä. Kysymykset esitettiin viimeksi tammi helmikuussa 2010.

7 Kriisillä on ehdottomasti merkittävä vaikutus siihen, että köyhyyden ja syrjäytymisen torjumisen etusija-asema on vahvistunut merkittävästi (52 prosenttia; +6 prosenttiyksikköä seitsemässä kuukaudessa). Se on selvästi ensimmäisellä sijalla, ja toisella sijalla sen jälkeen on kuluttajien suojelu (33 prosenttia, 2 prosenttiyksikköä). Toisaalta tuki politiikoille, jotka eivät juuri vaikuta kansalaisten päivittäiseen elämään, on heikentynyt seitsemän kuukautta sitten tehdyn tutkimuksen jälkeen. Ilmastonmuutoksen torjunta putosi kolmannelta sijalta kuudennelle sijalle (26 prosenttia, 8 prosenttiyksikköä), ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikka menetti 7 prosenttiyksikköä (muutos 30 prosentista 23 prosenttiin). Kansalaiset epäilevät, lieventääkö euro kriisin vaikutuksia. Katsovatko vastaajat euron lieventäneen kriisin haittavaikutuksia? Vastaajista 50 prosenttia vastasi kieltävästi (+5 prosenttiyksikköä verrattuna marraskuuhun 2009), 33 prosenttia vastasi myöntävästi (+8 prosenttiyksikköä), kun taas 17 prosenttia ei osannut sanoa (+3 prosenttiyksikköä). On muistettava, että niin asiantuntijat kuin poliitikotkin käyvät joissakin jäsenvaltioissa laaja-alaista keskustelua euron roolista kriisissä. Pitäisikö euron olla heikko vai vahva? Onko se etu vai haitta? Millaisia yhteyksiä euron ja viennin sekä euron ja tuonnin välillä vallitsee? Tulokset osoittavat, että ne kolme maata, jotka kannattavat voimakkaimmin ajatusta siitä, että euro on auttanut lieventämään kriisin haittavaikutuksia, ovat euroalueen jäsenvaltioita, kun taas ne kolme maata, jotka kannattavat ajatusta vähiten, eivät kuulu euroalueeseen.

8 I. KRIISIN VAIKUTUS A. Vaikutus taloudelliseen tilanteeseen Q2. Missä määrin uskotte, että tämänhetkinen kriisi vaikuttaa tai ei vaikuta seuraaviin asioihin? 1) EU:n keskiarvo Europeans and the cris is QC2 To what extent do you consider that the current crisis is or is not having an impact on each of the following? Very significant impact Fairly significant impact Not really any impact No impact at all DK The world economy EB 74 EB % 44% 40% 4% 4% The European economy EB 74 EB % 4 4% 4% The (NATIONALITY) economy EB 74 EB 71 50% 5 40% 3 4% Your personal situation EB 74 EB % 3 3 4% Eurooppalaisten suuri enemmistö (90 prosenttia) katsoo, että nykyisellä kriisillä on ollut merkittävä vaikutus ("erittäin merkittävä" ja "melko merkittävä" vaikutus) maailmantalouteen, Euroopan unionin talouteen ja kansallisiin talouksiin. Yli puolet eurooppalaisista (52 prosenttia) katsoo, että nykyisellä kriisillä on ollut merkittävä vaikutus heidän henkilökohtaiseen tilanteeseensa.

9 2) Erot ja suuntaukset jäsenvaltioiden välillä "Merkittävä vaikutus" "Ei vaikutusta" -vastauksia yhteensä -vastauksia yhteensä EOS EB 74:n EB 74:n EB 71 EB 74 ja ja EB 71:n EB 71 EB 74 EB 71:n EB 71 EB 74 välinen välinen ero ero BG 64 % 77 % % 17 % 9 10 % 6 % 4 RO 79 % 85 % % 9 % 1 11 % 6 % 5 DK 22 % 24 % % 75 % = 3 % 1 % 2 PT 68 % 70 % % 26 % % 4 % 9 FI 27 % 28 % % 70 % = 3 % 2 % 1 CZ 54 % 55 % % 43 % +1 4 % 2 % 2 NL 28 % 29 % % 70 % = 2 % 1 % 1 CY 75 % 75 % = 24 % 24 % = 1 % 1 % = LV 79 % 78 % 1 19 % 21 % +2 2 % 1 % 1 ES 63 % 61 % 2 33 % 36 % +3 4 % 3 % 1 HU 88 % 86 % 2 11 % 13 % +2 1 % 1 % = SI 69 % 66 % 3 30 % 33 % +3 1 % 1 % = IE 74 % 70 % 4 16 % 22 % % 8 % 2 SE 24 % 19 % 5 74 % 80 % +6 2 % 1 % 1 EL 88 % 83 % 5 12 % 17 % +5 = UK 60 % 54 % 6 37 % 42 % +5 3 % 4 % +1 Henkilökohtainen tilanne EB 74:n ja EB 71:n välinen ero EU % 52 % 6 38 % 45 % +7 4 % 3 % 1 IT 73 % 65 % 8 21 % 31 % % 4 % 2 PL 53 % 45 % 8 40 % 48 % +8 7 % 7 % = EE 82 % 72 % % 25 % +8 1 % 3 % +2 DE 37 % 27 % % 71 % +9 1 % 2 % +1 AT 38 % 27 % % 70 % % 3 % 4 BE 58 % 47 % % 52 % % 1 % = FR 62 % 50 % % 47 % % 3 % = SK 71 % 58 % % 40 % % 2 % 1 LT 81 % 67 % % 33 % % 2 MT 73 % 52 % % 41 % % 7 % 3 LU 54 % 29 % % 70 % % 1 % 2 "Merkittävä vaikutus" -vastaukset: "erittäin merkittävä vaikutus"- ja "melko merkittävä vaikutus" -vastaukset yhdessä. "Ei vaikutusta" -vastaukset: "ei oikeastaan vaikutusta"- ja "ei lainkaan vaikutusta" -vastaukset yhdessä.

10 B. Vaikutus työllisyystilanteeseen Q3. Seuraavassa luetellaan työelämän tilanteita, jotka ovat saattaneet viime aikoina osua teidän tai läheistenne kohdalle. Kertokaa kunkin kohdalla, onko kyseinen asia tapahtunut suoraan kriisin seurauksena, on tapahtunut mutta ei suoraan kriisin seurauksena vai eikö sitä ole tapahtunut lainkaan. 1) EU:n keskiarvo Europeans and the crisis QC3 Here are some situations that could have arisen recently in your working life or in the working life of those around you. For each of them, please tell me if this has happened as a direct consequence of the crisis, if it has happened but was not a direct consequence of the crisis, or if it has not happened at all.. Yes, as a direct consequence of the crisis No, it has not happened at all DK Yes, but not as a direct consequence of the crisis Not applicable (SPONTANEOUS) Someone you know who is neither related to you nor a colleague has lost his/ her job 40% 40% 4% One of your colleagues has lost his/ her job 2 6 One of your relatives has lost his/ her job 20% 54% You have lost your job/ your partner (husband or wife, partner, etc.) has lost his/ her job 1 6 Eurooppalaisista 11 prosenttia katsoo menettäneensä työpaikkansa suoraan kriisin seurauksena, kun taas 40 prosenttia katsoo jonkun tuttunsa, joka ei ole hänen sukulaisensa eikä hänen työkaverinsa, menettäneen työnsä samasta syystä. Joka viides eurooppalainen (20 prosenttia) katsoo, että joku hänen työkavereistaan on menettänyt työnsä kriisin vuoksi, ja 23 prosenttia katsoo, että joku hänen sukulaisistaan on menettänyt työnsä kriisin vuoksi.

11 Vaikutus henkilökohtaiseen työtilanteeseen 1) Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu Europeans and the crisis You have lost your job/ your partner (husband or wife, partner, etc.) has lost his/ her job. QC3 Please tell me if this has happened as a direct consequence of the crisis, if it has happened but was not a direct consequence of the crisis, or if it has not happened at all. Yes, as a direct consequence of the crisis DK Not applicable (SPONTANEOUS) Yes, but not as a direct consequence of the crisis No, it has not happened at all LV 4 ES 24% 4% 6 LT 2 6 EE BG IE 1 4 SK 1 6 CZ 7 RO 3 HU 6 DK 70% PT 5 2 UK 1 7 EU EL 5 PL 7 CY 4 4 NL 7 BE 6 20% IT SI 70% 1 AT 6 2 DE 80% SE 74% FI 74% FR 6 1 LU 4% 7 1 MT 6 2 Lähde: EB 74 / Euroopan parlamentti.

12 2) Sosiodemografinen vaihtelu Olette menettänyt työnne tai puolisonne (aviomies, vaimo, kumppani tms.) on menettänyt työnsä Kyllävastauksia yhteensä Ei ole tapahtunut lainkaan Ei sovellu (spontaani) EOS EU % 67 % 14 % 1 % Mies 19 % 68 % 12 % 1 % Sukupuoli Nainen 17 % 67 % 15 % 1 % % 62 % 18 % 2 % % 68 % 7 % 1 % Ikä % 72 % 6 % 1 % % 66 % 23 % 1 % 15 tai alle 17 % 61 % 21 % 1 % Opintojen lopettamisikä % 69 % 11 % 1 % 20 tai yli 16 % 75 % 8 % 1 % Opiskelee edelleen 13 % 59 % 25 % 3 % 1 13 % 64 % 21 % 2 % Kotitalouteen kuuluvien 2 16 % 68 % 15 % 1 % henkilöiden määrä 3 19 % 70 % 10 % 1 % % 68 % 10 % 1 % Itsenäinen ammatinharjoittaja 14 % 77 % 8 % 1 % Vastaajan ammattiryhmä Laskujen maksaminen vaikeaa Johtaja 13 % 82 % 5 % - Muu toimihenkilö 18 % 75 % 6 % 1 % Ruumiillisen työn tekijä 18 % 76 % 5 % 1 % Kotona 19 % 62 % 17 % 2 % Työttömänä 56 % 34 % 8 % 2 % Eläkkeellä 9 % 64 % 26 % 1 % Opiskelija 13 % 59 % 25 % 3 % useimmiten 39 % 43 % 17 % 1 % joskus 24 % 60 % 14 % 2 % ei juuri koskaan 11 % 75 % 13 % 1 % Merkittävä vaikutus 26 % 59 % 14 % 1 % Kriisin vaikutus henkilökohtaiseen tilanteeseen Ei vaikutusta 8 % 79 % 13 %

13 Vaikutus perheen työtilanteeseen 1) Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu Europeans and the crisis One of your relatives has lost his/ her job. QC3 Please tell me if this has happened as a direct consequence of the crisis, if it has happened but was not a direct consequence of the crisis, or if it has not happened at all. Yes, as a direct consequence of the crisis DK Not applicable (SPONTANEOUS) Yes, but not as a direct consequence of the crisis No, it has not happened at all LV 5 3 LT 50% 3 IE 50% 2 ES 4 5 0% EE 40% 4 4% HU 1 4 BG 3 1 SK 2 4 RO CZ % CY 3 4% 5 EL 2 54% IT EU UK 2 6 PT 20% 1 4% 60% SI 1 6 DK 1 6 FR 1 6 NL 1 7 SE 7 PL 1 7 DE 74% AT 6 MT 7 LU 7 FI BE 1 7 Lähde: EB 74 / Euroopan parlamentti. 2) Sosiodemografinen vaihtelu

14 Joku sukulaisistanne on menettänyt työnsä Kyllävastauksia yhteensä Ei ole tapahtunut lainkaan Ei sovellu (spontaani) EOS EU % 61 % 5 % 2 % Mies 32 % 62 % 4 % 2 % Sukupuoli Nainen 33 % 60 % 5 % 2 % % 61 % 5 % 3 % % 58 % 3 % 2 % Ikä % 62 % 3 % 2 % % 62 % 7 % 2 % 15 tai alle 35 % 57 % 6 % 2 % Opintojen lopettamisikä % 60 % 4 % 2 % 20 tai yli 27 % 68 % 4 % 1 % Kotitalouteen kuuluvien henkilöiden määrä Vastaajan ammattiryhmä Laskujen maksaminen vaikeaa Kriisin vaikutus henkilökohtaiseen tilanteeseen Opiskelee edelleen 28 % 62 % 6 % 4 % 1 27 % 63 % 7 % 3 % 2 31 % 62 % 5 % 2 % 3 35 % 60 % 3 % 2 % % 60 % 3 % 2 % Itsenäinen ammatinharjoittaja 29 % 66 % 4 % 1 % Johtaja 26 % 71 % 2 % 1 % Muu toimihenkilö 35 % 61 % 3 % 1 % Ruumiillisen työn tekijä 35 % 61 % 3 % 1 % Kotona 38 % 55 % 5 % 2 % Työttömänä 46 % 48 % 3 % 3 % Eläkkeellä 28 % 62 % 8 % 2 % Opiskelija 28 % 62 % 6 % 4 % useimmiten 54 % 38 % 5 % 3 % joskus 43 % 50 % 5 % 2 % ei juuri koskaan 24 % 70 % 4 % 2 % Merkittävä vaikutus 43 % 50 % 5 % 2 % Ei vaikutusta 21 % 74 % 4 % 1 %

15 II. JÄSENVALTIOIDEN VASTAUKSET KRIISIIN A. Miten jäsenvaltiot ovat eurooppalaisten mielestä toimineet? Q5. Sanoisitteko, että tähän mennessä Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat talous- ja rahoituskriisin edessä? 1) EU:n keskiarvo The Europeans and the crisis QC5 Would you say that up until now, to face the crisis, the various EU Member States have? Tended to act individually DK Tended to act in a coordinated way with the other EU countries EB 74 August - Sept % 1 3 EB 71 Jan. -Feb % 1 3 EB 71.1 EB 74.1 Ero prosenttiyksikköinä Pyrkineet toimimaan yksin 44 % 44 % = Pyrkineet toimimaan yhteisesti sovitulla tavalla EU:n jäsenvaltioiden kanssa 39 % 38 % -1 EOS 17 % 18 % +1 Eurooppalaisista 44 prosenttia katsoo, että Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat pyrkineet toimimaan lähinnä yksin kriisin edessä. Luku on täysin sama kuin tammi helmikuussa Eurooppalaisista 38 prosenttia ( 1 prosenttiyksikön muutos tammi helmikuusta 2009) katsoo, että Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat toimineet yhteisesti sovitulla tavalla muiden jäsenvaltioiden kanssa.

16 2) Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu Reactions to the crisis QC5 Would you say that up until now, to face the crisis, the various EU Member States have? Tended to act in a coordinated way with the other EU countries DK Tended to act individually FI 6 2 MT CZ 5 3 CY 5 3 EL 4 4% 4 HU 4 40% EE ES 4 1 IT 4 2 SI 44% 4 AT 44% 44% SK 4 5 BE 4 5 DE LU PL EU % SE PT BG 3 30% NL 5 LV 3 5 LT 2 4 IE 24% 4 FR 2 5 RO 2 3 DK UK Lähde: EB 74 / Euroopan parlamentti.

17 3) Kansalliset suuntaukset EU 27 Pyrkineet toimimaan yksin EB 71 EB 74 EB 74:n ja EB 71:n välinen ero Pyrkineet toimimaan yhteisesti sovitulla tavalla EU:n jäsenvaltioiden kanssa EB 74:n ja EB 71 EB 74 EB 71:n välinen ero EOS EB 71 EB 74 EB 74:n ja EB 71:n välinen ero FI 55 % 68 % % 23 % 9 13 % 9 % 4 MT 41 % 53 % % 19 % 5 35 % 28 % 7 IE 23 % 33 % % 43 % 3 31 % 24 % 7 NL 27 % 36 % % 55 % 11 7 % 9 % +2 DK 19 % 25 % % 66 % 5 10 % 9 % 1 SE 32 % 38 % % 43 % 8 17 % 19 % +2 SK 36 % 41 % % 51 % = 13 % 8 % 5 AT 39 % 44 % % 44 % 1 16 % 12 % 4 BE 36 % 41 % % 51 % 7 6 % 8 % +2 IT 40 % 45 % % 34 % 8 18 % 21 % +3 CY 49 % 51 % % 35 % % 14 % 5 SI 42 % 44 % % 47 % 2 9 % 9 % = RO 26 % 27 % % 39 % % 34 % 9 EE 46 % 47 % % 37 % 7 10 % 16 % +6 DE 40 % 41 % % 38 % 8 14 % 21 % +7 HU 47 % 47 % = 41 % 40 % 1 12 % 13 % +1 EL 49 % 49 % = 48 % 47 % 1 3 % 4 % +1 CZ 53 % 52 % 1 39 % 39 % = 8 % 9 % +1 EU % 38 % 1 44 % 44 % = 17 % 18 % +1 BG 39 % 37 % 2 20 % 33 % % 30 % 11 LT 36 % 34 % 2 43 % 41 % 2 21 % 25 % +4 ES 48 % 45 % 3 34 % 36 % % 19 % +1 UK 27 % 22 % 5 57 % 56 % 1 16 % 22 % +6 PT 43 % 37 % 6 24 % 35 % % 28 % 5 PL 47 % 39 % 8 37 % 42 % % 19 % +3 LU 47 % 39 % 8 43 % 46 % % 15 % +5 FR 39 % 29 % % 58 % % 13 % +1 LV 50 % 35 % % 51 % % 14 % 20 Vaikka koko EU:ta koskevat tulokset ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan, kummassakin tutkimuksessa on havaittavissa huomattavia jäsenvaltioiden välisiä eroja. Latviassa, Bulgariassa, Portugalissa ja Ranskassa niiden osuus, joiden mielestä jäsenvaltiot ovat toimineet yksin, on kasvanut merkittävästi 5 35 prosenttiyksikköä. Niiden vastaajien osuus, joiden mielestä jäsenvaltiot ovat toimineet yhteisesti sovitulla tavalla, kasvoi vähäisemmässä määrin Latviassa, Suomessa, Maltalla, Irlannissa ja Alankomaissa 9 15 prosenttiyksikköä.

18 B. Miten jäsenvaltioiden pitäisi eurooppalaisten mielestä toimia? Q6. Sanoisitteko kansalaisena, että olisitte paremmin suojassa tämänhetkiseltä kriisiltä, jos? 1) EU:n keskiarvo Reactions to the crisis - EU 27 QC6 As a citizen would you say that you would be better protected in the face of the current crisis if? 70% EB 71 EB 74 60% 6 50% 5 (-9) 40% (+7) 30% 2 20% 0% (OUR COUNTRY) adopted measures and applied them in a coordinated way with the other EU countries (OUR COUNTRY) adopted measures and applied them individually Maamme ottaisi käyttöön toimenpiteitä ja soveltaisi niitä yhteistyössä muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa Maamme ottaisi käyttöön toimenpiteitä, joita se toteuttaisi yksin EB 71 EB 74 Ero prosenttiyksikköinä 61 % 52 % 9 26 % 33 % +7 EOS 13 % 15 % +2 Kun vastaajilta kysyttiin, tuntisivatko he olevansa paremmin suojassa kriisiltä, jos jäsenvaltiot ottaisivat käyttöön toimenpiteitä ja soveltaisivat niitä yhteistyössä muiden EU:n jäsenvaltioiden

19 kanssa, 52 prosenttia vastasi myöntävästi ( 9 prosenttiyksikköä). Vastauksessa esiintyi kansallista vaihtelua (30 72 prosenttia). Joka kolmas vastaaja (33 prosenttia, +7 prosenttiyksikköä) uskoi olevansa paremmin suojassa kriisiltä, jos hänen kotimaansa toteuttaisi toimenpiteitä yksin. Ne, jotka ilmaisivat pitävänsä parempana toimenpiteiden toteuttamista yhteistyössä, olivat edelleen enemmistössä, vaikka heidän osuutensa laskikin tammi helmikuusta 2009.

20 2) Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu Reactions to the crisis QC6 As a citizen would you say that you would be better protected in the face of the current crisis if? (OUR COUNTRY) adopted measures and applied them in a coordinated way with the other EU countries DK (OUR COUNTRY) adopted measures and applied them individually FI 7 2 EE ES 6 1 CY 6 2 HU 64% 2 LT BE 6 3 NL 60% 3 IT 60% 2 SK 5 3 SI EL 5 3 MT DK 5 3 FR 54% 1 3 DE 54% 1 30% PT CZ 5 EU LU 5 BG IE 50% 2 2 AT 4 4 PL 4 20% LV 4 44% SE RO 44% 2 UK 30% 1 5 Lähde: EB 74 / Euroopan parlamentti.

21 C. Toimijat, jotka kykenevät torjumaan kriisiä parhaiten Q7. Mikä seuraavista tahoista kykenee mielestänne parhaiten tehokkaisiin toimiin kriisin vaikutuksia vastaan? 1) EU:n keskiarvo Joka toisen eurooppalaisen mielestä joko EU (25 prosenttia) tai kansallinen hallitus (25 prosenttia) kykenee torjumaan kriisiä parhaiten. Mos t capable actors QC7 In your opinion, which of the following is best able to take effective actions against the effects of the crisis? EB 71 Janv.-Febr.2009 EB 74 August - Sept The European Union 1 2 The (NATIONALITY) Government 2 The International M onetary Fund (IMF) The G20 (EB 74) The G8 (EB 71) 2 The United States 1 DK None (SPONTANEOUS) 4% Other (SPONTANEOUS) 0% 1 20% 2 30% EB 71 tammi helmikuu 2009 EB 74 syyskuu 2010 Ero prosenttiyksikköinä Euroopan unioni 17 % 25 % +8 Kansallinen hallitus 14 % 25 % +11 Yhdysvallat 15 % 6 % 9 G20-maat (EB 74) 25 % 13 % 12 G8-maat (EB 71) Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) 10 % 13 % +3 Muut 1 % 1 % = Ei mikään 5 % 4 % 1 EOS 13 % 13 % =

22 2) Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu Kansalliset keskiarvot vastaavat yleisesti EU:n keskiarvoa, kahta silmiinpistävää seikkaa lukuun ottamatta: Tšekin tasavallassa suuri enemmistö katsoo, että G20-maat kykenevät torjumaan kriisin seurauksia parhaiten (40 prosenttia). Yhdistyneessä kuningaskunnassa joka viides kansalainen (20 prosenttia) ei osaa sanoa, kun taas 37 prosenttia vastaajista valitsee kansallisen hallituksen ja 9 prosenttia Euroopan unionin. Euroopan unioni (MAAN) hallitus Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) G8- maat G20- Ei mikään Yhdysvallat EOS maat (SPONTAANI) EB 71 EB 74 EB 74:n ja EB 71:n välin en ero EB 71 EB 74 EB 74:n ja EB 71:n välin en ero EB 71 EB 74 EB 74:n ja EB 71:n välinen ero EB 71 IE 16 % 35 % % 32 % % 9 % % 3 % 9 20 % 8 % % 12 % 9 3 % 1 % 2 MT 22 % 40 % % 28 % % 7 % 2 10 % 6 % 4 14 % 6 % 8 27 % 12 % 15 4 % 1 % 3 FI 10 % 27 % % 19 % % 23 % % 14 % % 8 % 9 6 % 7 % 1 1 % 1 % = IT 20 % 36 % % 21 % +8 9 % 13 % % 7 % % 6 % 5 18 % 13 % 5 7 % 3 % 4 ES 18 % 30 % % 27 % % 11 % 1 16 % 6 % % 9 % 4 17 % 13 % 4 7 % 3 % 4 BE 23 % 34 % % 17 % % 14 % % 21 % 3 22 % 7 % 15 5 % 5 % = 2 % 2 % = EB 74 EB 74:n ja EB 71:n välinen ero PT 19 % 30 % % 22 % % 5 % 2 17 % 8 % 9 14 % EB 71 EB % EB 74:n ja EB 71:n välinen ero EB 71 EB 74 EB 74:n ja EB 71:n väline n ero EB 71 EB 74 EB 74:n ja EB 71:n välinen ero 1 23 % 16 % 7 7 % 5 % 2 FR 15 % 25 % % 22 % % 19 % % 14 % % 4 % 18 8 % 12 % +4 3 % 3 % = LT 19 % 28 % % 21 % % 10 % = 28 % 13 % 15 8 % 9 % % 15 % 1 3 % 3 % = NL 12 % 21 % +9 7 % 14 % % 18 % % 34 % 2 20 % 3 % 17 6 % 7 % +1 1 % 2 % +1 EU % 25 % % 25 % % 13 % % 13 % % 6 % 9 13 % 13 % = 5 % 4 % 1 LV 15 % 23 % % 21 % % 10 % 4 28 % 21 % 7 9 % 8 % 1 11 % 9 % 2 9 % 7 % 2 SE 8 % 16 % % 34 % % 9 % % 19 % % 6 % 25 6 % 14 % +8 1 % 1 % = PL 26 % 33 % +7 8 % 22 % % 9 % % 6 % % 7 % 6 20 % 19 % 1 4 % 3 % 1 SK 25 % 32 % +7 9 % 16 % % 14 % % 23 % 9 9 % 4 % 5 11 % 7 % 4 4 % 4 % = AT 18 % 25 % % 25 % % 15 % % 11 % % 6 % 8 14 % 11 % 3 7 % 6 % 1 DK 9 % 16 % +7 9 % 21 % % 17 % % 19 % % 12 % 17 8 % 13 % +5 1 % 2 % +1 BG 23 % 29 % +6 7 % 36 % % 5 % = 19 % 10 % 9 8 % 3 % 5 30 % 14 % 16 7 % 2 % 5 DE 18 % 24 % +6 9 % 21 % % 13 % % 18 % % 5 % 8 12 % 12 % = 5 % 7 % +2 CY 27 % 30 % % 27 % % 21 % % 12 % % 3 % 10 5 % 2 % 3 3 % 1 % 2 SI 24 % 27 % +3 8 % 16 % +8 9 % 13 % % 9 % % 11 % 8 6 % 6 % = 5 % RO 23 % 26 % % 49 % % 4 % 4 11 % 8 % 3 10 % 3 % 7 14 % 8 % 6 1 % 1 % = UK 6 % 9 % % 37 % % 12 % % 12 % % 6 % % 20 % +7 6 % 4 % 2 EL 28 % 30 % % 43 % % 9 % 5 22 % 4 % 18 6 % 1 % 5 2 % 2 % = HU 25 % 27 % % 22 % % 11 % 2 19 % 24 % % 8 % 8 11 % 6 % 5 3 % 1 % 2 CZ 13 % 15 % +2 6 % 8 % % 12 % % 40 % % 12 % 17 % 14 % 10 % 5 14 % 8 % 6 6 % 4 % 2 EE 25 % 26 % % 22 % % 10 % 2 24 % 19 % 5 12 % 3 % 9 12 % 15 % +3 2 % 3 % +1 LU 25 % 26 % % 16 % 2 10 % 15 % % 19 % 8 13 % 6 % 7 5 % 14 % +9 2 % 3 %

23 III. YHTEISVASTUU TALOUS- JA RAHOITUSASIOISSA KRIISIN AIKAAN A. Jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuu talous- ja rahoitusasioissa kriisin aikaan Q10. Missä määrin olette seuraavan väittämän kanssa samaa tai eri mieltä? Kriisiaikana (MAAMME) on suotavaa auttaa taloudellisesti muita, vakavien talous- ja rahoituskriisien kanssa kamppailevia EU-jäsenmaita. 1) EU:n keskiarvo Noin puolet eurooppalaisista (49 prosenttia) katsoo, että jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuu talous- ja rahoitusasioissa on suotavaa kriisin aikaan. Noin kaksi viidesosaa eurooppalaisista (39 prosenttia) on päinvastaista mieltä. Financial solidarity between Member States in times of crisis QC10 To what extent you agree or disagree with the following statement: In times of crisis, it is desirable for (OUR COUNTRY) to give financial help to another EU Member State facing severe economic and financial difficulties. Total 'Disagree' Total 'Agree' 39 % 49 % 12 % DK aa mieltä -vastaukset: täysin samaa mieltä - ja melko samaa mieltä -vastaukset yhdessä. Eri mieltä -vastaukset: melko eri mieltä - ja täysin eri mieltä -vastaukset yhdessä. Lähde: EB 74 / Euroopan parlamentti. Sam

24 2) Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu Solidarity in times of crisis QC10 To what extent you agree or disagree with the following statement: In times of crisis, it is desirable for (OUR COUNTRY) to give financial help to another EU Member State facing severe economic and financial difficulties. Totally agree Tend to agree DK Tend to disagree Totally disagree CY DK SE BE 1 50% 2 LU FI 4 4% 2 PT NL 4 4% 2 EE 4 24% AT IE IT PL 44% 1 2 FR % ES UE EL 40% 2 1 MT DE 2 1 UK 3 24% 1 LT 2 2 LV 30% 2 2 SK % HU 4% 3 30% 2 CZ 30% 3 2 RO SI 24% 2 3 BG % Lähde: EB 74 / Euroopan parlamentti.

25 3) Syyt yhteisvastuuseen talous- ja rahoitusasioissa tai sen puuttumiseen Jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuu talous- ja rahoitusasioissa on suotavaa. Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä EOS 10 % 39 % 23 % 16 % 12 % 49 % 39 % Yhteisvastuu talous- ja rahoitusasioissa on suotavaa. Miksi? Yhteisvastuu talous- ja rahoitusasioissa ei ole suotavaa. Miksi? Se kuuluu jäsenvaltioiden väliseen eurooppalaiseen solidaarisuuteen. 51 % Maani kansalaisten ei kuulu joutua toisen EU-jäsenmaan talousongelmien maksajiksi. 66 % Muiden EUjäsenmaiden auttaminen on maani taloudellisten etujen mukaista. 44 % Muiden EUjäsenmaiden auttaminen ei ole maani taloudellisten etujen mukaista. 25 % Muu syy 2 % Muu syy 6 % EOS 3 % EOS 3 %

26 B. Miksi yhteisvastuu talous- ja rahoitusasioissa on suotavaa? Kysymys esitettiin niille 49 prosentille vastaajista, joiden mielestä toisen jäsenvaltion taloudellinen auttaminen oli suotavaa ("täysin samaa mieltä" tai "melko samaa mieltä"). Q11. Mikä on pääasiallinen syy sille, että maamme on mielestänne kriisiaikana suotavaa auttaa taloudellisesti muita, vakavien talous- ja rahoitusongelmien kanssa kamppailevia EUjäsenmaita? 1) EU:n keskiarvo Financial solidarity between Member States in times of crisis QC11 What is the main reason why you think it is desirable that (OUR COUNTRY) gives financial help to another EU Member State facing severe economic and financial difficulties? In the name of European solidarity between Member States It is in the economic interests of (OUR COUNTRY) to help another EU Member State DK 12 % Total 'Disagree' Total 'Agree' 39 % 49 % It is desirable that (our country) gives financial help to another EU Member State 51 % 44 % Samaa mieltä -vastaukset: täysin samaa mieltä - ja melko samaa mieltä -vastaukset yhdessä. Eri mieltä -vastaukset: melko eri mieltä - ja täysin eri mieltä -vastaukset yhdessä. Lähde: EB 74 / Euroopan parlamentti. DK 3 % Other (Spontaneous) 2 % 2) Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu a. Se kuuluu jäsenvaltioiden väliseen eurooppalaiseen solidaarisuuteen (51 prosenttia): - Tämä on suurin syy 22 maassa. - Eniten vastaajia, jotka katsoivat sen kuuluvan jäsenvaltioiden väliseen eurooppalaiseen solidaarisuuteen, oli Luxemburgissa, Kreikassa ja Kyproksessa (74 prosenttia kaikissa kolmessa maassa) sekä Bulgariassa (68 prosenttia) ja Sloveniassa (66 prosenttia). b. Se on oman maan taloudellisten etujen mukaista (44 prosenttia): - Niistä vastaajista, joiden mielestä yhteisvastuu on suotavaa (49 prosenttia kaikista vastaajista), enemmistö piti sitä oman maansa taloudellisten etujen mukaisena viidessä jäsenvaltiossa: Yhdistyneessä kuningaskunnassa (68 prosenttia), Saksassa (53 prosenttia), Irlannissa (52 prosenttia), Alankomaissa (50 prosenttia) ja Tšekin tasavallassa (49 prosenttia).

27 C. Miksi yhteisvastuu talous- ja rahoitusasioissa ei ole suotavaa? Kysymys esitettiin niille 39 prosentille vastaajista, joiden mielestä toisen jäsenvaltion taloudellinen auttaminen ei ollut suotavaa ("melko eri mieltä" tai "täysin eri mieltä"). Q12. Mikä on pääasiallinen syy sille, että maamme ei mielestänne kriisiaikana ole suotavaa auttaa taloudellisesti muita, vakavien talous- ja rahoitusongelmien kanssa kamppailevia EUjäsenmaita? 1) EU:n keskiarvo Financial solidarity between Member States in times of crisis QC12 What is the main reason why you think it is not desirable that (OUR COUNTRY) gives financial help to another EU Member State facing severe economic and financial difficulties? DK 12 % Citizens should not have to pay for the economic problems of the other EU Member States Total 'Agree Total 'Disagree' 49 % 39 % It is not desirable that (our country) gives financial help to another EU Member State 66 % 25 % It is not in the economic interest of (OUR COUNTRY) to help another EU Member State DK 3 % Other (Spontaneous) 6 % Samaa mieltä -vastaukset: täysin samaa mieltä - ja melko samaa mieltä -vastaukset yhdessä. Eri mieltä -vastaukset: melko eri mieltä - ja täysin eri mieltä -vastaukset yhdessä. Lähde: EB 74 / Euroopan parlamentti. 2) Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu a. Maani kansalaisten ei kuulu joutua toisen EU-jäsenmaan talousongelmien maksajiksi (66 prosenttia): - EU:n 26 jäsenvaltiossa vastaajien enemmistö katsoi, ettei maan kansalaisten pitäisi joutua maksamaan EU:n toisen jäsenvaltion taloudellisista ongelmista. - Enemmistöt, joiden mukaan maan kansalaisten ei pitäisi joutua maksamaan EU:n toisen jäsenvaltion taloudellisista ongelmista, olivat suurimmat Sloveniassa (88 prosenttia), Saksassa (85 prosenttia) ja Slovakiassa (81 prosenttia).

28 b. Se ei ole maamme taloudellisten etujen mukaista (25 prosenttia): - Niistä eurooppalaisista, joiden mielestä yhteisvastuu ei ole suotavaa (39 prosenttia kaikista vastaajista), vain Kreikassa enemmistö katsoo, ettei se ole maan taloudellisten etujen mukaista. - Kreikan jälkeen vastaajia, jotka katsoivat, ettei se ole maan taloudellisten etujen mukaista, oli eniten Yhdistyneessä kuningaskunnassa (45 prosenttia) ja Latviassa (44 prosenttia). IV. EURON ROOLI Q4. Oletteko täysin samaa mieltä, samaa mieltä, eri mieltä vai täysin eri mieltä seuraavan väittämän kanssa? "Yleisesti ottaen euro on vähentänyt tämänhetkisen kriisin vaikutuksia." 1) EU:n keskiarvo Euro - EU 27 QC4 Could you tell me to what extent you agree or disagree with the following statement: Overall the euro has mitigated the negative effects of the current crisis. 60% 50% Total 'Agree' Total 'Disagree' DK 44% 4 50% 40% % 20% 1 1 0% EB 71 January - February 2009 EB 72 October - November 2009 EB 74 September - October 2010 Samaa mieltä -vastaukset: täysin samaa mieltä - ja melko samaa mieltä -vastaukset yhdessä. Eri mieltä -vastaukset: melko eri mieltä - ja täysin eri mieltä -vastaukset yhdessä.

29 EU 27 EB 71 tammi helmikuu 2009 EB 72 1 loka marraskuu 2009 EB 74 syys lokakuu 2010 EB 71:n ja EB 74:n välinen ero prosenttiyksikköinä "Samaa mieltä" -vastauksia yhteensä "Eri mieltä" -vastauksia yhteensä 39 % 41 % 33 % 6 44 % 45 % 50 % +6 EOS 17 % 14 % 17 % 3 1 EB 72 / Euroopan komissio (loka marraskuu 2009): QC5 "Oletteko täysin samaa mieltä, samaa mieltä, eri mieltä vai täysin eri mieltä seuraavan väittämän kanssa? "Euro on vähentänyt tämänhetkisen talous- ja rahoituskriisin vaikutuksia."

30 2) Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu Euro - EU 27 QC4 Could you tell me to what extent you agree or disagree with the following statement: Overall the euro has mitigated the negative effects of the current crisis. Totally agree DK Total 'Disagree' SK 5 FI 50% IT 4 4 EL 4 4 AT 4 4 BE 4 50% LU 44% 4 ES 4 4 PT % IE CY 5 NL 3 5 RO 3 2 DK 1 4 MT 1 4 HU 1 4 EU27 EU % DE FR SI 2 6 EE CZ 2 6 LT LV PL 2 30% 4 SE 20% 24% 5 BG 20% 4 3 UK Lähde: EB 74 / Euroopan parlamentti.

31 3) Jäsenvaltioiden väliset suuntaukset Euro EB 72 loka marrask uu 2009 "Eri mieltä" -vastauksia yhteensä EB 74 syys lokakuu 2010 EB 74:n ja EB 72:n välinen ero EB 72 loka marrask uu 2009 Ei tiedä EB 74 syys lokakuu 2010 EB 74:n ja EB 72:n välinen ero EB 72 loka marrask uu 2009 EOS EB 74 syys lokakuu 2010 EB 74:n ja EB 72:n välinen ero ES 43 % 41 % 2 47 % 47 % = 10 % 12 % +2 RO 36 % 34 % 2 32 % 29 % 3 32 % 37 % +5 IT 53 % 49 % 4 38 % 42 % +4 9 % 9 % = DK 38 % 34 % 4 55 % 48 % 7 7 % 18 % +11 DE 36 % 31 % 5 51 % 58 % % 11 % 2 BG 27 % 20 % 7 32 % 37 % % 43 % +2 EU % 33 % 8 45 % 50 % % 17 % +3 AT 55 % 46 % 9 35 % 42 % % 12 % +2 FI 60 % 50 % % 36 % +3 7 % 14 % +7 IE 48 % 38 % % 31 % % 31 % +3 LT 35 % 25 % % 43 % % 32 % +9 PL 32 % 22 % % 48 % % 30 % +7 SK 68 % 57 % % 36 % % 7 % +1 EL 58 % 47 % % 46 % +7 3 % 7 % +4 BE 56 % 45 % % 50 % % 5 % +1 CZ 37 % 26 % % 65 % +9 7 % 9 % +2 UK 27 % 16 % % 52 % 1 20 % 32 % +12 LU 56 % 44 % % 43 % +3 4 % 13 % +9 SE 32 % 20 % % 56 % % 24 % +11 LV 38 % 25 % % 52 % % 23 % +7 NL 49 % 35 % % 53 % +9 7 % 12 % +5 CY 51 % 36 % % 52 % % 12 % = FR 42 % 27 % % 62 % % 11 % +1 PT 55 % 39 % % 50 % % 11 % 3 EE 43 % 26 % % 53 % % 21 % +5 MT 54 % 33 % % 48 % % 19 % +9 HU 54 % 33 % % 49 % % 18 % +6 SI 50 % 26 % % 66 % % 8 % +3 On huomattava, että ne kolme maata (Slovakia, Suomi ja Italia), joissa vastaajat katsoivat useimmin euron lievittäneen kriisin haittavaikutuksia, ovat euromaita. Ne kolme maata (Yhdistynyt kuningaskunta, Ruotsi ja Bulgaria), joissa vastaajat olivat useimmin päinvastaista mieltä, eivät kuulu euroalueeseen. Huom. Euroalueen maat on merkitty tummanharmaalla.

32 V. TOIMENPITEET KRIISISTÄ SELVIÄMISEKSI A. Pitäisikö ensisijaisesti leikata julkisia menoja vai vauhdittaa taloutta? Q8. Selvitäkseen kriisistä nopeasti pitäisikö EU:n jäsenmaiden mielestänne ensin vähentää julkisia menoja vai pitäisikö niiden ensin investoida toimenpiteisiin talouden vauhdittamiseksi? 1) EU:n keskiarvo Reactions to the crisis QC8 Personally, would you say that to emerge from the crisis rapidly, EU Member States should first reduce their public spending or should they first invest in measures to boost the economy? Both equally (Spontaneous) NSP First invest in measures to boost the economy 19 % 38 % First reduce their public spending 35 % Lähde: EB 74 / Euroopan parlamentti. On huomattava, että noin joka viides vastaaja (19 prosenttia) vastasi spontaanisti, että taloutta pitäisi vauhdittaa ja julkisia menoja pitäisi vähentää tasapuolisesti.

33 PT DE SK SI ES LU AT EL EE CY EU27 FR IT HU UK CZ MT BE PL BG IE LV RO NL SE FI LT DK 2) Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu Reactions to the crisis QC8 Personally, would you say that to emerge from the crisis rapidly, EU Member States should first reduce their public spending or should they first invest in measures to boost the economy? 4% 4% 4% 4% % % % % 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Lähde: EB 74 / Euroopan parlamentti. First invest in measures to boost the economy First reduce their public spending Both equally (SPONTANEOUS) DK % 5 6 6

34 a) Ensin investoida toimenpiteisiin talouden vauhdittamiseksi (38 prosenttia): Enemmistö kannatti talouden vauhdittamista 18 jäsenvaltiossa. Vastaajat, joiden mielestä toimenpiteet talouden vauhdittamiseksi ovat nopea tapa selvitä kriisistä, muodostivat suuren enemmistön Tanskassa (69 prosenttia), Liettuassa (65 prosenttia) ja Suomessa (52 prosenttia). Tämän vastauksen valinneita vastaajia oli vähiten Portugalissa (25 prosenttia), Saksassa (26 prosenttia), Espanjassa ja Itävallassa (molemmissa 35 prosenttia). b) Ensin vähentää julkisia menoja (35 prosenttia): Enemmistö piti julkisten menojen vähentämistä tärkeämpänä neljässä jäsenvaltiossa: Virossa (42 prosenttia, kun taas talouden vauhdittamista kannatti 37 prosenttia), Ranskassa (46 prosenttia vs. 38 prosenttia), Sloveniassa (36 prosenttia vs. 34 prosenttia) ja Slovakiassa (50 prosenttia vs. 33 prosenttia). Tämän vastauksen valinneita vastaajia oli vähiten Espanjassa (22 prosenttia), Liettuassa (23 prosenttia) ja Bulgariassa (25 prosenttia). 3) Sosiodemografinen vaihtelu Talouden vauhdittamiseen tähtääviä toimenpiteitä kannattavat vastaajat, jotka - ovat nuoria - ovat opiskelleet pitkään - ovat enimmäkseen johtoasemassa - sijoittavat itsensä poliittisen kentän vasemmalle puolelle - odottavat valtion toteuttavan toimenpiteitä yhteisesti sovitulla tavalla muiden jäsenvaltioiden kanssa kriisin torjumiseksi. On syytä mainita, että henkilöt, jotka ilmoittavat kriisin vaikuttaneen heihin henkilökohtaisesti, asettavat muita useammin etusijalle toimet talouden vauhdittamiseksi (41 prosenttia, kun taas julkisten menojen vähentämistä pitää ensisijaisena 35 prosenttia). Samaa voidaan sanoa niistä, jotka katsovat euron lievittäneen kriisin haittavaikutuksia: 41 prosenttia heistä pitää talouden vauhdittamista ensisijaisena, kun taa 34 prosenttia valitsee julkisten menojen leikkaamisen. Sen sijaan toimenpiteitä julkisten menojen leikkaamiseksi kannattavat useimmin vastaajat, jotka - ovat iäkkäämpiä - ovat opiskelleet vähemmän aikaa - ovat joko itsenäisiä ammatinharjoittajia, ruumiillisen työn tekijöitä tai eläkkeellä - sijoittavat itsensä poliittisen kentän oikealle puolelle - odottavat valtion toimivan yksin kriisin torjumiseksi. Tulokset ovat yhtä suuret niiden vastaajien kohdalla, jotka sijoittavat itsensä poliittisen kentän keskustaan, joskin talouden vauhdittamiseen tähtääviä toimenpiteitä suositaan hieman enemmän kuin julkisten menojen leikkaamiseen tähtääviä toimenpiteitä (39 prosenttia vs. 35 prosenttia).

35 Sukupuoli Ikä Opintojen lopettamisikä Vastaajan ammattiryhmä Ensin investoida toimenpiteisiin talouden vauhdittamiseksi Ensin vähentää julkisia menoja Molemmat tasapuolisesti (spontaani) EOS EU % 35 % 19 % 8 % Mies 40 % 35 % 19 % 6 % Nainen 37 % 35 % 19 % 9 % % 32 % 17 % 9 % % 34 % 19 % 6 % % 34 % 20 % 5 % % 36 % 20 % 10 % 15 tai alle 32 % 34 % 22 % 12 % % 36 % 20 % 6 % 20 tai yli 43 % 34 % 18 % 5 % Opiskelee edelleen 44 % 31 % 15 % 10 % Itsenäinen ammatinharjoittaja 36 % 38 % 22 % 4 % Johtajat 44 % 33 % 19 % 4 % Muu toimihenkilö 43 % 34 % 20 % 3 % Ruumiillisen työn 39 % 36 % 20 % 5 % tekijä Kotona 36 % 33 % 19 % 12 % Työttömänä 40 % 30 % 18 % 12 % Eläkkeellä 33 % 37 % 20 % 10 % Opiskelija 44 % 31 % 15 % 10 % vasemmalle 43 % 32 % 20 % 5 % Sijoittaa itsensä poliittisella kentällä keskustaan 39 % 35 % 19 % 7 % Suojelun parantamiseen liittyvät odotukset (K6) Kriisin vaikutus henkilökohtaiseen tilanteeseen (K2) Euron vaikutus kriisiin (K4) Lähde: EB 74 / Euroopan parlamentti. Odottaa valtion toteuttavan toimenpiteitä yksin Odottaa valtion toteuttavan toimenpiteitä yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa oikealle 38 % 42 % 16 % 4 % Merkittävä vaikutus 37 % 44 % 15 % 15 % 44 % 32 % 21 % 21 % 41 % 35 % 18 % 6 % Ei vaikutusta 37 % 35 % 21 % 7 % Euro on lievittänyt haittavaikutuksia 41 % 34 % 21 % 4 % Euro ei ole lievittänyt haittavaikutuksia 38 % 38 % 18 % 6 %

36 B. Miten ehkäistä ja välttää tulevia kriisejä? Q14. Eurooppalaisissa instituutioissa keskustellaan parhaillaan tulevien kriisien ehkäisyyn ja välttämiseen tähtäävistä keinoista. Kertokaa kutakin keinoa koskien, olisiko se mielestänne tehokas vai tehoton tulevien kriisien ehkäisyssä ja välttämisessä. 1) EU:n keskiarvo Reactions facing the crisis QC14 Certain measures aimed at preventing and avoiding future crises are currently being discussed within the European institutions. For each of these measures, please tell me whether you think it would be effective or not in preventing and avoiding future crises. Total "very effective and "fairly effective" Stricter regulation and supervision of financial market players (for example, regulating traders bonuses) 70% The creation of a European monetary fund which would intervene if an EU Member State faced severe economic and financial difficulties 6 Encourage or financially penalise EU Member States to force them to comply with jointly defined EU rules on debt and public deficits 6 Improve consultation between EU Member States when drafting their national budgets 64% Establishing European economic governance, ensuring the coordination of the economic, budgetary and financial policies of all EU Member States 6 Present EU Member States national budgets to the European Commission 5 Introducing a banking tax and a tax on financial transactions 4 0% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Lähde: EB 74 / Euroopan parlamentti. Eurooppalaiset kannattivat voimakkaasti (70 prosenttia) rahoitusmarkkinoiden toimijoiden sääntelyyn ja valvontaan tähtääviä toimenpiteitä. On muistettava, että Euroopan parlamentti hyväksyi syyskuun 2010 istuntojakson aikana "rahoitusalan sääntelypaketin". Pankkitoimintaveron ja rahaliikenneveron käyttöönotto ei saanut samanlaista kannatusta: vastaajista 47 prosenttia kannatti sitä ja 32 prosenttia vastusti sitä, kun taas 21 prosenttia ei osannut sanoa. Tämä ei ole oikeastaan yllättävää. Keskustelu on vasta aloitettu, ja kumpaankin ajatukseen liittyy ristiriitaisia tulkintoja, jotka koskevat niillä tuotetun tulon määrää ja näiden varojen käyttöä. Myös sanan "vero" vaikutus on otettava huomioon. Sen seurauksena vastaajat ovat voineet ajatella, että koska he ovat veronmaksajia, asia koskisi tavalla tai toisella suoraan heidän rahaliikennettään. Lisäksi sanalla on eri kielissä erilaisia konnotaatioita.

37 EU 27 "Tehokas" -vastaukset yhteensä "Ei tehokas" -vastaukset yhteensä EOS Rahoitusmarkkinoiden pelurien tiukempi sääntely ja valvonta (esimerkiksi bonusten sääntely) EU-jäsenmaiden vakaviin talous- ja rahoitusongelmiin puuttuvan Euroopan valuuttarahaston perustaminen Kannustimet tai taloudelliset sanktiot, jotta EUjäsenmaat noudattaisivat yhdessä määriteltyjä velkaa ja julkista alijäämää koskevia sääntöjä EU-jäsenmaiden välisen neuvotteluyhteyden parantaminen kansallisten budjettien luonnosteluvaiheessa Eurooppalaisen talouden ohjausjärjestelmän luominen kaikkien EU-jäsenmaiden talous-, budjettija rahoituspolitiikan koordinoimiseksi EU-jäsenmaiden kansallisten budjettien esittely Euroopan komissiolle Pankkitoimintaveron ja rahaliikenneveron käyttöönotto 70 % 14 % 16 % 67 % 17 % 16 % 65 % 18 % 17 % 64 % 18 % 18 % 63 % 19 % 18 % 58 % 22 % 20 % 47 % 32 % 21 %

38 C. Kenen pitäisi ponnistella eniten säästöjen aikaansaamiseksi? Q9. Kenen tai minkä seuraavista pitäisi mielestänne ponnistella eniten säästöjen aikaansaamiseksi (MAASSAMME)? 1) EU:n keskiarvo Reactions to the crisis QC9 In your opinion in (OUR COUNTRY), which of the following should make the biggest effort in terms of austerity measures? Yourself/ European citizens NSP Leaders of big companies and industry Small and medium sized businesses (SMEs) 7 % 6 % 34 % 21 % Public services 24 % All at the same time (SPONTANEOUS) Lähde: EB 74 / Euroopan parlamentti.

39 2) Jäsenvaltioiden välinen vaihtelu Reactions to the crisis QC9 In your opinion in (OUR COUNTRY), which of the following should make the biggest effort in terms of austerity measures? Leaders of big companies and industry Public services Small and medium sized businesses (SMEs) Yourself/ European citizens All at the same time (SPONTANEOUS) DK FR 5 2 4% SK 4 20% 1 UK 44% 2 NL BE LU CZ 3 24% 1 HU % 2 4% EL 3 3 4% 24% FI 24% 1 4% LT EU % RO 3 4% 30% 1 SE ES 30% 1 IT 2 4% 3 DE 2 2 4% 3 IE DK 2 30% 1 1 4% PT 2 24% 3 PL 24% 20% 2 AT EE SI 20% 3 3 MT 20% 3 24% CY 1 2 BG 1 3 4% 30% LV 60% Lähde: EB 74 / Euroopan parlamentti.

40 Suurten yritysten johtajien ja teollisuuden EU 27 Eniten Vähiten 34 % Kaikkien yhdessä 24 % Julkisten palveluiden 21 % EOS 8 % Pienten ja keskisuurten yritysten Itsenne / Euroopan kansalaisten 7 % 6 % FR 53 % SK 47 % UK 44 % DE 38 % MT 37 % CY 36 % LV 60 % BG 39 % SI, EL 31 % MT 24 % IE 16 % LT 15 % AT 15 % IT 14 % PL, PT 12 % NL 16 % DK 15 % CY 14 % LV 13 % BG 16 % CY 19 % FR, LT 9 % NL, UK 10 % LV 13 % MT 13 % ES, IT 14 % LU, HU, NL 18 % EL, CY 1 % SI 2 % BE, SK 3 % CY 1 % LU 2 % MT, SE, UK 3 % DE, PT 2 % MT, BG, EL 3 % HU, IT, RO 4 %

41 VI. KASVUN PALAUTUMINEN JA EU:N NÄKYMÄT VUODELLE 2020 A. Missä määrin kasvu on palautumassa? Q15. Kun ajatellaan kasvun palautumista maassanne, niin mikä seuraavista näkemyksistä on lähinnä omaanne? 1) EU:n keskiarvo A return to growth QC15 When it comes to a return to growth in (OUR COUNTRY), which one of the following opinions is closest to your own? We are already returning to growth 13 % NSP 7 % A return to growth will start in the coming years 37 % A return to growth will start in the coming months 17 % 26 % The crisis is going to last for many years Lähde: EB 74 / Euroopan parlamentti.

EUROOPPALAISET JA KRIISI

EUROOPPALAISET JA KRIISI Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel, 21. lokakuuta 2011 EUROOPPALAISET JA KRIISI Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB-parlametri 76.1)

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) IKÄRYHMIEN LÄHEMPI TARKASTELU Ikäryhmien lähempi tarkastelu

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 27.5.2009 Vaaleja edeltävä tutkimus ensimmäinen osa Alustavat tulokset: Euroopan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANNASTA VASTAAVA YKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) SUKUPUOLINÄKÖKULMA Tämä miesten ja naisten välisten erojen

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) AMMATTIRYHMIEN TARKASTELU Tämä ammattiryhmien välisten erojen

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1)

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Brysselissä 14. lokakuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 I osa EU:ta, maahanmuuttoa sekä taloudellista ja

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) EUROALUE JA MUU KUIN EUROALUE Tässä eriteltävät eroavuudet

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn

Lisätiedot

Parlametri marraskuu 2012 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri marraskuu 2012 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri marraskuu Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: Perusjoukko: Menetelmä:

Lisätiedot

Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely

Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely Edustavat tulokset Euroopan unionin jäsenmaasta Paketti sisältää Suomen ja EUjäsenvaltion tulokset Mielipidekyselyn muotoilu Paneurooppalainen

Lisätiedot

8. maaliskuuta 2012: Kansainvälinen naistenpäivä Sukupuolten välinen epätasa-arvo Euroopan unionissa

8. maaliskuuta 2012: Kansainvälinen naistenpäivä Sukupuolten välinen epätasa-arvo Euroopan unionissa Viestinnän pääosasto Kansalaissuhteiden osasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 7 maaliskuuta 2012 8 maaliskuuta 2012: Kansainvälinen naistenpäivä Sukupuolten välinen epätasa-arvo Euroopan

Lisätiedot

I. VAALITEEMAT... 2 II. TIETOISUUS VAALEISTA... 3

I. VAALITEEMAT... 2 II. TIETOISUUS VAALEISTA... 3 hk Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 25. maaliskuuta 2009 Eurobarometri (EB 71): tammi helmikuu 2009 Alustavat tulokset:

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Taloudellinen ja sosiaalinen osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Taloudellinen ja sosiaalinen osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 15. syyskuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Taloudellinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Analyyttinen yhteenveto

Analyyttinen yhteenveto Viestinnän pääosasto Osasto C - Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 24. maaliskuuta 2009 EUROOPPALAISET JA TALOUSKRIISI Eurobarometri-standardi (EB 71) Perusjoukko: EU 15+ Otos: EU

Lisätiedot

Eurobarometri 74.3 EUROOPAN UNIONI JA ENERGIA. Toteuttanut TNS Opinion & Social -verkosto Euroopan parlamentin puolesta

Eurobarometri 74.3 EUROOPAN UNIONI JA ENERGIA. Toteuttanut TNS Opinion & Social -verkosto Euroopan parlamentin puolesta 1 Eurobarometri 74.3 EUROOPAN UNIONI JA ENERGIA Toteuttanut TNS Opinion & Social -verkosto Euroopan parlamentin puolesta Tiedotuksen pääosaston koordinoima tutkimus TNS Opinion & Social 40 Hermann Debroux

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB/PE 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Parlametrin osuus TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB/PE 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Parlametrin osuus TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB/PE 79.5) Bryssel, joulukuu 2013 VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Parlametrin osuus TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

TUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto

TUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto Parlametri 2016 Analyyttinen yhteenveto Euroopan parlamentin erityiseurobarometri TUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto Laatija: Jacques Nancy, Yleisen mielipiteen seurantayksikkö

Lisätiedot

KRIISI JA TALOUDEN OHJAUS JA HALLINTA V

KRIISI JA TALOUDEN OHJAUS JA HALLINTA V Viestinnän pääosasto Osasto C Kansalaissuhteet YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Brysselissä 21. toukokuuta 2012 KRIISI JA TALOUDEN OHJAUS JA HALLINTA V Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB 77.2) Tiivistelmä

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus SOSIODEMOGRAFINEN LIITE

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) Bryssel, marraskuu 2013 VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus

Lisätiedot

Europeans and the crisis

Europeans and the crisis EUROPEAN PARLIAMENT Europeans and the crisis Report Fieldwork: August September 2010 Publication: November 2010 Special Eurobarometer/Wave 74.1 TNS Opinion & Social FI Eurobaromètre spécial / Vague 74.1

Lisätiedot

Kaksi vuotta vuonna 2014 pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB/PE 77.4)

Kaksi vuotta vuonna 2014 pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB/PE 77.4) Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 6. helmikuuta 2013 Kaksi vuotta vuonna 2014 pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB/PE

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

I. EUROOPPALAISET JA RAHANSIIRTOVERO A. Rahansiirtoveron kannatus...10 II. EUROOPPALAISET JA KRIISIN JÄLKEINEN AIKA...14

I. EUROOPPALAISET JA RAHANSIIRTOVERO A. Rahansiirtoveron kannatus...10 II. EUROOPPALAISET JA KRIISIN JÄLKEINEN AIKA...14 Viestinnän pääosasto Osasto C Kansalaissuhteet YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 22. kesäkuuta 2011 EUROOPPALAISET JA KRIISI Euroopan parlamentin Eurobarometri (Parlametri-tutkimus.2) Yhteenveto

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (Standard EB 74.3 energiasta) Eurooppalaiset ja energia

Euroopan parlamentin Eurobarometri (Standard EB 74.3 energiasta) Eurooppalaiset ja energia Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 31. tammikuuta 2011 Parlametri-tutkimus tammikuu 2011 Euroopan parlamentin Eurobarometri (Standard EB 74.3

Lisätiedot

EB71.3 Euroopan parlamentin vaalit Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Miesten ja naisten välinen jakauma

EB71.3 Euroopan parlamentin vaalit Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Miesten ja naisten välinen jakauma Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 27/10/2009 EB71.3 Euroopan parlamentin vaalit 2009 Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Miesten ja naisten

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri 300 kevät 2008 Ensimmäiset kokonaistulokset: EU:n keskiarvo ja yleiset kansalliset suuntaukset

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri 300 kevät 2008 Ensimmäiset kokonaistulokset: EU:n keskiarvo ja yleiset kansalliset suuntaukset Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel, 30. kesäkuuta 2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri 300 kevät 2008 Ensimmäiset kokonaistulokset: EU:n keskiarvo ja yleiset kansalliset

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan

LIITTEET. asiakirjaan ROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.11.201 COM(201) 906 final ANNEXES 1 to LIITTEET asiakirjaan LUONNOS KOMISSION JA NVOSTON YHTEISEKSI TYÖLLISYYSRAPORTIKSI - oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä

Lisätiedot

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 AINEISTOTUTKIMUS EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEISTA 2009 Äänestämättä jättäminen ja äänestyskäyttäytyminen vuonna 2009

Lisätiedot

Eurooppalaiset 2016: näkemykset ja odotukset, terrorismin ja radikalisoitumisen torjunta

Eurooppalaiset 2016: näkemykset ja odotukset, terrorismin ja radikalisoitumisen torjunta Eurooppalaiset 2016: näkemykset ja odotukset, terrorismin ja radikalisoitumisen torjunta Euroopan parlamentin erityiseurobarometri TUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto Laatija:

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 112 final LIITTEET 1 9.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 112 final LIITTEET 1 9. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. maaliskuuta 2017 (OR. en) 7057/17 ADD 1 TRANS 97 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 6. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

EUROBAROMETRI 75.2 KRIISI JA ELINTARVIKETURVA

EUROBAROMETRI 75.2 KRIISI JA ELINTARVIKETURVA EUROBAROMETRI 75.2 KRIISI JA ELINTARVIKETURVA Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin pyynnöstä Viestinnän pääosaston koordinoima tutkimus TNS Opinion & Social Avenue Herrmann Debroux, 40

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO Bryssel, 30. marraskuuta 2015 Otos: EU 28 (28 150

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

EB71.3 - EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009. Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset 1

EB71.3 - EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009. Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset 1 Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EB71.3 - EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 24/07/2009 Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Unionin keskiarvo

Lisätiedot

Euroopan parlamentin erityisbarometri 75.2. Vapaaehtoistyö

Euroopan parlamentin erityisbarometri 75.2. Vapaaehtoistyö Viestinnän pääosasto Kansalaissuhteista vastaava osasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Euroopan parlamentin erityisbarometri Vapaaehtoistyö Bryssel 27. kesäkuuta 2011 YHTEENVETO Kattavuus: EU27 (26

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Directorate-General for Communication Public Opinion Monitoring Unit Bryssel 30. tammikuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: Perusjoukko:

Lisätiedot

Parlametri marraskuu 2011 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 76.3)

Parlametri marraskuu 2011 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 76.3) Viestinnän pääosasto Kansalaissuhteiden osasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 11. tammikuuta 2012 Parlametri marraskuu 2011 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 76.3) ANALYYTTINEN YHTEENVETO

Lisätiedot

TAULUKKO I: EU:N JÄSENVALTIOIDEN KALASTUSLAIVASTOT VUONNA 2014 (EU28)

TAULUKKO I: EU:N JÄSENVALTIOIDEN KALASTUSLAIVASTOT VUONNA 2014 (EU28) EUROOPAN UNIONIN KALASTUSALA LUKUINA Seuraavissa taulukoissa on yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) eri osa-alueiden perustilastotietoja seuraavasti: jäsenvaltioiden kalastuslaivastot vuonna 2014 (taulukko

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

A. Vaaliteemat... 2 B. Tietoisuus vaalien ajankohdasta ja kiinnostus vaaleja kohtaan... 3 C. Äänestämisen todennäköisyys... 4

A. Vaaliteemat... 2 B. Tietoisuus vaalien ajankohdasta ja kiinnostus vaaleja kohtaan... 3 C. Äänestämisen todennäköisyys... 4 Tiedotuksen pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 11.12.2008 Standardi Eurobarometri (EB 70 1 ) syksy 2008 Alustavat tulokset: EU:n

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta 2014-2017 Erasmus+ lähtevän liikkuvuuden kehitys 2014-2017 2014-2015 2015-2016 2016-2017 4239 4580 4772 1360 1322 1442 1052 1027 985 925 977 970 Opiskelijaliikkuvuus

Lisätiedot

Eurobarometri 76.3 Parlametri

Eurobarometri 76.3 Parlametri Eurobarometri 76.3 Parlametri Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin pyynnöstä Viestinnän pääosaston koordinoima tutkimus SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 YHTEENVETO...5 I. TIEDOT EUROOPAN

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Kaksi vuotta vuonna 2014 pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB/PE 77.4)

Kaksi vuotta vuonna 2014 pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB/PE 77.4) Viestinnän pääosasto Kansalaissuhteiden osasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 20. elokuuta 2012 Kaksi vuotta vuonna 2014 pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

EB71.3 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT VUONNA Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: äänestäminen ikäryhmittäin

EB71.3 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT VUONNA Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: äänestäminen ikäryhmittäin Tiedotuksen pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 16.12.2009 EB71.3 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT VUONNA 2009 Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: äänestäminen

Lisätiedot

KVALITATIIVINEN TUTKIMUS

KVALITATIIVINEN TUTKIMUS Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ KVALITATIIVINEN TUTKIMUS Brysselissä 8. helmikuuta 2010 Naiset ja Euroopan unioni kesäkuussa 2009 pidettyjen Euroopan

Lisätiedot

ZA5791. Flash Eurobarometer 356 (Public Opinion in the European Union Regions) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5791. Flash Eurobarometer 356 (Public Opinion in the European Union Regions) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA79 Flash Eurobarometer 6 (Public Opinion in the European Union Regions) Country Questionnaire Finland (Finnish) EB FLASH 6 - Perceptions of Europeans about general issues at regional level - FIF D Minkä

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Erityiseurobarometri 75.1 Euroopan parlamentin Eurobarometri. Eurooppalaiset ja energia (Osa II)

Erityiseurobarometri 75.1 Euroopan parlamentin Eurobarometri. Eurooppalaiset ja energia (Osa II) Viestinnän pääosasto Kansalaissuhteiden osasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 19. huhtikuuta 2011 Erityiseurobarometri 75.1 Euroopan parlamentin Eurobarometri Eurooppalaiset ja energia (Osa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EU:N KESKEINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Euroopan unionin neuvosto epävirallisesti myös EU:n neuvosto tai pelkkä neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekijä. Tässä toimielimessä kokoontuvat

Lisätiedot

Sidosryhmien kuuleminen pienyrityksiä koskevan politiikan muotoilussa kansallisella ja alueellisella tasolla

Sidosryhmien kuuleminen pienyrityksiä koskevan politiikan muotoilussa kansallisella ja alueellisella tasolla Sidosryhmien kuuleminen pienyrityksiä koskevan politiikan muotoilussa kansallisella ja alueellisella tasolla 01/06/2004-30/09/2004 Osa I. Taustatiedot Valtio AT - Itävalta 9 (4.5) BE - Belgia 13 (6.5)

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5)

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Otos: UE28

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA66 Flash Eurobarometer 0 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 European Union CitizenshipFIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/ / / / / / / / / 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE - Belgia 88 102 109

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

ALV-yhteenvetoilmoitus

ALV-yhteenvetoilmoitus OHJE 1(5) ALV-yhteenvetoilmoitus n versiossa 7.20 ohjelmaan on lisätty ALV-yhteenvetoilmoitus ja sen korjausilmoitus. Tässä dokumentissa ohjeistamme toiminnon käyttöönottoa. Asetukset Tiedot ALV-yhteenvetoilmoitukseen

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE -

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta IP/08/1397 Bryssel 25. syyskuuta 2008 Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta Kuinka EU voisi taata laajakaistaisen internet-yhteyden

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 TIIVISTELMÄ Eurooppalaiset ja energiansäästö Henkilökohtaiset toimintatavat... 7

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 TIIVISTELMÄ Eurooppalaiset ja energiansäästö Henkilökohtaiset toimintatavat... 7 Eurobaromètre Spécial SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 TIIVISTELMÄ... 5 1. Eurooppalaiset ja energiansäästö... 7 1.1 Henkilökohtaiset toimintatavat... 7 1.2 Energialaskujen pienentämiseksi toteutettavia

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

13060/17 ADD 1 1 DPG

13060/17 ADD 1 1 DPG Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. lokakuuta 2017 (OR. en) 13060/17 ADD 1 PV/CONS 52 ECON 806 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3563. istunto (talous- ja rahoitusasiat), Luxemburg,

Lisätiedot

I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ. joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä

I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ. joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä PYYTÄVÄN VIRANOMAISEN KÄYTTÖÖN TARKOITETTU (VAPAAEHTOINEN) LOMAKE I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä Palvelujen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Naiset ja Euroopan parlamentin vaalit. Tärkeimmät tulokset

Naiset ja Euroopan parlamentin vaalit. Tärkeimmät tulokset Flash Eurobarometri Euroopan komissio Naiset ja Euroopan parlamentin vaalit Tutkimusajankohta: helmikuu 09 Julkaisu: maaliskuu 09 Flash Eurobarometri 6 The Gallup Organisation Tämä tutkimus on Euroopan

Lisätiedot

Komission raportti sähköisestä viestinnästä: kahdeksan EU-maata Yhdysvaltojen edellä laajakaistan levinneisyysvertailussa

Komission raportti sähköisestä viestinnästä: kahdeksan EU-maata Yhdysvaltojen edellä laajakaistan levinneisyysvertailussa IP/08/40 Bryssel, 19. maaliskuuta 2008 Komission raportti sähköisestä viestinnästä: kahdeksan EU-maata Yhdysvaltojen edellä laajakaistan levinneisyysvertailussa Tanska, Suomi, Alankomaat ja Ruotsi ovat

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuuden tilastoja Anni Kallio

Erasmus-liikkuvuuden tilastoja Anni Kallio Erasmus-liikkuvuuden tilastoja 29-1 2.2.211 Anni Kallio Erasmus-liikkuvuus 7/8-9/1 Outgoing from Finland 7/8 to 9/1 27-8 28-9 29-1 3265 34363529 687 975 12 112177139 435 656 656 SMS SMP STA STT Opiskelijavaihto

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö ja sukupolvien välinen solidaarisuus

Vapaaehtoistyö ja sukupolvien välinen solidaarisuus EUROOPAN PARLAMENTTI Vapaaehtoistyö ja sukupolvien välinen solidaarisuus Raportti Tutkimusajankohta: huhti-toukokuu 2011 Julkaisu: lokakuu 2011 Erityiseurobarometri 75.2 TNS Opinion & Social Tutkimus on

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Oikeusasiamiehen yhteenveto Euroopan oikeusasiamies ja kansalaisten oikeudet

Oikeusasiamiehen yhteenveto Euroopan oikeusasiamies ja kansalaisten oikeudet Euroopan oikeusasiamies Oikeusasiamiehen yhteenveto Euroopan oikeusasiamies ja kansalaisten oikeudet Erityiseurobarometri Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin ja Euroopan oikeusasiamiehen

Lisätiedot

MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI

MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI Euroopan investointiohjelma Tilannekatsaus Toukokuu 2018 MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI JUNCKERIN EUROOPAN INVESTOINTIOHJELMA SUOMESSA FI Suomessa Junckerin komission Euroopan investointiohjelmaan kuuluvan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

FLASH eurobarometrikysely 266 NAISET JA EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT. Yhteenvetoanalyysi

FLASH eurobarometrikysely 266 NAISET JA EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT. Yhteenvetoanalyysi Bryssel, 2. maaliskuuta 2009 FLASH eurobarometrikysely 266 NAISET JA EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Yhteenvetoanalyysi Euroopan parlamentti ja komissio päättivät kansainvälisen naistenpäivän aattona ja ennen

Lisätiedot