EB EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset 1

Transkriptio

1 Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EB EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT /07/2009 Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset 1 Perusjoukko: 18 vuotta täyttäneet EU-kansalaiset (Itävallassa 16 vuotta täyttäneet) Otos: EU 27 ( unionin kansalaista) 2 Tutkimusajankohta: I. ÄÄNESTYSPROSENTTI JA POLIITTINEN SITOUTUMINEN... 2 A. Äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa B. Äänestäminen kansallisissa vaaleissa... 4 C. Äänestäminen kotimaan ja/tai Euroopan parlamentin vaaleissa... 4 D. Poliittinen sitoutuminen... 5 II. EU-VAALIEN VAALIKAMPANJAN NÄKYVYYS... 6 III. ÄÄNESTÄJÄT - PROFIILI JA ÄÄNESTYSPÄÄTÖKSET... 8 A. Äänestyspäätöksen tekemisen ajankohta... 8 B. Äänestämisen syyt C. Äänestysperusteet IV. ÄÄNESTÄMÄTTÄ JÄTTÄNEET - PROFIILI JA PERUSTELUT A. Äänestämättäjättämispäätöksen tekemisen ajankohta B. Äänestämättä jättämisen syyt V. MIELIPITEET EUROOPAN PARLAMENTISTA JA EUROOPAN UNIONISTA JA SUHTAUTUMINEN NIIHIN A. Euroopan parlamentti B. Euroopan unioni VI. VAALITULOSTEN SAAMISEN MERKITYS Yksityiskohtaisempi analyysi on saman tutkimuksen kohdassa "Analyyttinen yhteenveto". 2 Tämän vaalien jälkeisen analyysin tulokset on painotettu sosiaalisesti ja poliittisesti edustavuuden varmistamiseksi.

2 I. ÄÄNESTYSPROSENTTI JA POLIITTINEN SITOUTUMINEN A. Äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 Q1. Äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 EU27 ÄÄNESTI 43% EI ÄÄNESTÄNYT 57% SUKUPUOLI Miehet 44% Naiset 42% IKÄ vuotiaat 29% vuotiaat 36% vuotiaat 44% 55-vuotiaat tai vanhemmat 50% OPINTOJEN PÄÄTTÄMISAJANKOHTA 15-vuotiaana tai nuorempana 43% vuotiaana 40% 20-vuotiaana tai vanhempana 52% Opiskelee edelleen 34% TUNTEE YHTEENKUULUVUUTTA EUROOPAN UNIONIIN kyllä 49% ei 34% HAVAITSI VAALIKAMPANJAN kyllä 67% ei 30% Kaikilta kyselyyn vastanneilta kysyttiin tämä kysymys 2

3 3 Turnout - European elections ,8% 90,4% 78,8% 65,0% 59,5% 59,4% 58,6% 53,7% 52,6% 46,0% 45,5% 44,9% 43,9% 43,3% 43,0% 40,6% 40,3% 39,0% 36,8% 36,8% 36,3% 34,7% 28,3% 28,2% 27,7% 24,5% 21,0% 19,6% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% LU BE MT IT DK CY IE LV EL AT SE ES EE DE EU27 FR FI BG NL PT HU UK SI CZ RO PL LT SK

4 B. Äänestäminen kansallisissa vaaleissa Q9. Äänestäminen edellisissä kansallisissa vaaleissa EU27 ÄÄNESTI 72% EI ÄÄNESTÄNYT 25% SUKUPUOLI Miehet 72% Naiset 72% IKÄ vuotiaat 38% vuotiaat 64% vuotiaat 77% 55-vuotiaat tai vanhemmat 82% OPINTOJEN PÄÄTTÄMISAJANKOHTA 15-vuotiaana tai nuorempana 76% vuotiaana 70% 20-vuotiaana tai vanhempana 80% Opiskelee edelleen 40% TUNTEE YHTEENKUULUVUUTTA OMAAN MAAHANSA kyllä 72% ei 51% Kaikilta kyselyyn vastanneilta kysyttiin tämä kysymys C. Äänestäminen kotimaan ja/tai Euroopan parlamentin vaaleissa Äänesti edellisissä kotimaisissa parlamenttivaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 Äänesti edellisissä kotimaisissa parlamenttivaaleissa mutta ei Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 Ei äänestänyt edellisissä kotimaisissa parlamenttivaaleissa eikä Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 Ei äänestänyt edellisissä kotimaisissa parlamenttivaaleissa, mutta äänesti Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 EU27 39% 33% 22% 3% 4

5 D. Poliittinen sitoutuminen Q10. Tunnetteko jonkin poliittisen puolueen läheiseksi? EU27 Kyllä, hyvin läheiseksi 13% Kyllä, jokseenkin läheiseksi 30% Ei kovinkaan läheiseksi 28% Ei lainkaan läheiseksi 26% EOS 3% kyllä ei EU27 43% 54% SUKUPUOLI Miehet 45% 52% Naiset 41% 57% IKÄ vuotiaat 30% 68% vuotiaat 36% 61% vuotiaat 42% 55% 55-vuotiaat tai vanhempana 52% 46% OPINTOJEN PÄÄTTÄMISAJANKOHTA 15-vuotiaana tai nuorempana 45% 53% vuotiaana 40% 57% 20-vuotiaana tai vanhempana 50% 48% Opiskelee edelleen 36% 61% Kaikilta kyselyyn vastanneilta kysyttiin tämä kysymys Kansalliset erot: Sitoutuminen johonkin poliittisen puolueeseen oli yleisin maltalaisilla vastaajilla (78 prosenttia vastaajista sanoi tuntevansa poliittisen puolueen hyvin läheiseksi tai jokseenkin läheiseksi), Hollannissa (62%) ja Kyproksessa (60%). Vähiten läheisyyttä tunnettiin Britanniassa (22%), Romaniassa (26%) ja Puolassa (31%). 5

6 II. EU-VAALIEN VAALIKAMPANJAN NÄKYVYYS Q8. Muistatteko nähneenne televisiossa, internetissä tai julisteissa, lukeneenne lehdistä tai kuulleenne radiossa kampanjaa, jossa kehotettiin äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa? Kansalliset erot: kyllä ei en tiedä EU27 67% 30% 3% SUKUPUOLI Miehet 69% 28% 3% Naiset 64% 33% 3% IKÄ vuotiaat 66% 31% 3% vuotiaat 64% 32% 4% vuotiaat 69% 29% 2% 55-vuotiaat tai 67% 37% 3% vanhemmat OPINTOJEN PÄÄTTÄMISAJANKOHTA 15-vuotiaana tai 60% 37% 3% nuorempana vuotiaana 67% 30% 3% 20-vuotiaana tai 73% 25% 2% vanhempana Opiskelee edelleen 68% 30% 2% Kaikilta kyselyyn vastanneilta kysyttiin tämä kysymys Muistikuvat Euroopan parlamentin vaalien vaalikampanjasta olivat yleisimpiä Maltassa (89%), Ruotsissa (86%) ja Slovakiassa (82%). Alhaisimmat ne olivat Bulgariassa (45%), Belgiassa (53%) ja Britanniassa (54%). Sosiodemografiset erot: Kuten edellisessä taulukossa osoitetaan, naisten ja miesten välisessä vaalikampanjan havaitsemisessa on viiden prosentin ero (64% ja 69%). Ikä ei ole merkittävä tekijä tässä tapauksessa, mutta opintojen lopettamisikä aiheuttaa pieniä muutoksia (mitä pidempi koulutus sitä paremmin kampanja muistetaan). Internet-yhteys kotona on merkittävä tekijä: 70 prosenttia vastaajista, joilla se on, muistaa kampanjan, verrattuna 61 prosenttiin vastaajista, joilla ei ole internetyhteyttä kotonaan. Yhteenkuuluvuuden tunne Euroopan unioniin on yhteydessä kampanjan havaitsemiseen. 73 prosenttia vastaajista, jotka tuntevat yhteenkuuluvuutta Euroopan unioniin, muistaa kampanjan verrattuna 57 prosenttiin vastaajista, jotka eivät tunne yhteenkuuluvuutta Euroopan unioniin (samanlainen kuvio liittyy tunteeseen EU:n kansalaisuudesta). 73 prosenttia edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa äänestäneistä oli huomannut kampanjan, kun taas vain 61 prosentilla äänestämättä jättäneistä oli havaintoja siitä. 6

7 7 Campaign awarness 67% 89% 86% 82% 80% 79% 79% 78% 78% 76% 75% 75% 74% 72% 72% 72% 71% 69% 67% 66% 66% 66% 66% 62% 60% 54% 53% 45% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% EU27 MT SE SK EE DK HU CY NL ES CZ SI LU IE LT AT FI DE PT EL FR LV PL RO IT UK BE BG

8 III. ÄÄNESTÄJÄT - PROFIILI JA ÄÄNESTYSPÄÄTÖKSET Huom. Seuraavat kysymykset (Q3, Q4d ja Q5) esitettiin vain vastaajille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 (43%). A. Äänestyspäätöksen tekemisen ajankohta Q3a. Milloin teitte päätöksen siitä, mitä puoluetta tai ehdokasta äänestätte äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa? kysymys EU27 On aina äänestänyt samalla tavalla 50% Päätti muutama kuukausi sitten 21% Päätti muutama viikko sitten 13% Päätti muutamaa päivää ennen vaaleja 9% Päätti vaalipäivänä 6% Vastaajilta, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa, kysyttiin tämä Kansalliset erot: On aina äänestänyt samalla tavalla: Kansalaiset ilmoittivat äänestäneensä aina samalla tavalla useimmin: Kyproksessa (76%), Maltassa (66%) ja Kreikassa (63%). Kansalaiset ilmoittivat äänestäneensä aina samalla tavalla harvimmin: Latviassa (17%), Ruotsissa (26%) ja Suomessa (38%). Päätti muutama kuukausi sitten: Kansalaiset ilmoittivat päättäneensä muutama kuukausi sitten useimmin: Bulgariassa (32%), Latviassa (28%), Irlannissa ja Ruotsissa (molemmissa 26%). Kansalaiset ilmoittivat päättäneensä muutama kuukausi sitten harvimmin: Kreikassa, Sloveniassa, Liettuassa ja Ranskassa (kaikissa näissä maissa 15%). Päätti muutama viikko sitten: Kansalaiset ilmoittivat päättäneensä muutama viikko sitten useimmin: Latviassa (23%), Irlannissa ja Ruotsissa (molemmissa 20%). Kansalaiset ilmoittivat päättäneensä muutama viikko sitten harvimmin: Kyproksessa (4%), Maltassa (4%) ja Kreikassa (9%). Päätti muutamaa päivää ennen vaaleja: Kansalaiset ilmoittivat päättäneensä muutamaa päivää ennen vaaleja useimmin: Latviassa (19%), Ruotsissa ja Tanskassa (molemmissa 17%). 8

9 Kansalaiset ilmoittivat päättäneensä muutamaa päivää ennen vaaleja harvimmin Espanjassa (5%), Unkarissa ja Italiassa (molemmissa 4%). Päätti vaalipäivänä: Kansalaiset ilmoittivat päättäneensä vaalipäivänä useimmin: Latviassa (17%), Ranskassa, Alankomaissa ja Britanniassa (kaikki 11%). Kansalaiset ilmoittivat päättäneensä vaalipäivänä harvimmin: Unkarissa (1%), Italiassa, Portugalissa ja Bulgariassa (kaikki 2%). Sosiodemografiset erot: Sukupuoli ei vaikuta äänestyspäätöksen tekemisen ajankohtaan. On aina äänestänyt samalla tavalla: Aina saman puolueen äänestäminen lisääntyy iän myötä (30 prosenttia nuorimmassa ikäryhmässä, 58 prosenttia vanhimmassa). Mitä pidempään vastaaja on opiskellut, sitä epätodennäköisempää on, että hän äänestää aina samaa puoluetta. Aina samaa puoluetta äänestäneillä on kaksi kertaa todennäköisempää, että he äänestivät myös edellisissä kansallisissa vaaleissa (52 prosenttia verrattuna 36 prosenttiin, joka ei äänestänyt edellisissä kansallisissa vaaleissa). Päätti muutamaa päivää tai muutamaa viikkoa ennen vaaleja: vastaajista, jotka tekivät äänestyspäätöksensä muutama viikko tai jopa muutama päivä ennen vaaleja, ylittävät keskiarvon kaikkein selvimmin opiskelijat (38% verrattuna EU:n keskiarvoon 22%). sama pätee myös vastaajiin, jotka eivät äänestäneet edellisissä kansallisissa vaaleissa (37 prosenttia päätti, ketä äänestävät, muutamaa viikkoa tai päivää ennen vaaleja). Vaalipäivänä päätöksen tehneet: EU:n keskiarvo on 6 prosenttia, mutta työttömät vastaajat tekivät äänestyspäätöksensä kaksi kertaa useammin vaalipäivänä (on kuitenkin korostettava, että heidän äänestysprosenttinsa on keskiarvoa alempi). 9

10 B. Äänestämisen syyt Q4d. Mitkä olivat tärkeimmät perusteet päätökseenne äänestää äskeisissä Euroopan parlamentin vaaleissa? Reasons to vote This is your duty as citizen 47% You alw ays vote To support the political party you feel close to You can make things change in voting on the European elections You are in favour of the EU 19% 16% 24% 40% You feel European/ citizen of the EU To express your disagreement To support your Government The EU plays an important role in your everyday life 6% 13% 11% 9% To impose sanctions to your Government You are very interested in European affairs The information you received during the campaign convinced you to go to vote To impose sanctions to the EU 2% 5% 5% 5% Because voting is compulsory Other (SPONTANEOUS) DK 2% 1% 1% Kansalliset erot kolmessa tärkeimmässä perusteessa: Se on kansalaisvelvollisuus: Tämä peruste mainittiin useimmin tärkeimpänä: Kyproksessa (78%), Maltassa (74%) ja Romaniassa (73%). Tämä peruste mainittiin harvimmin tärkeimpänä: Tšekin tasavallassa (29%), Unkarissa (30%), Itävallassa ja Italiassa (35%). Äänestää aina: Tämä peruste mainittiin useimmin tärkeimpänä: Tanskassa (59%), Suomessa (54%) ja Kyproksessa (53%). Tämä peruste mainittiin harvimmin tärkeimpänä: Luxemburgissa (19%), Espanjassa (27%) ja Kreikassa (29%). Tuki läheiseksi koetulle puolueelle: Tämä peruste mainittiin useimmin tärkeimpänä: Bulgaria (45%), Kypros (42%) ja Slovakia (41%). Tämä peruste mainittiin harvimmin tärkeimpänä: Portugalissa (10%), Puolassa (14%), Luxemburgissa ja Espanjassa (molemmissa 17%). Sosiodemografiset erot kolmessa tärkeimmässä perusteessa: Se on kansalaisvelvollisuus: 10

11 Osuus vastaajista, jotka äänestivät EP:n vaaleissa 2009 ja esittivät kansalaisvelvollisuuden perusteeksi, on matalin niiden kansalaisten joukossa, jotka tuntevat vähäistä yhteenkuuluvuutta omaan maahansa (27%) ja niiden, jotka eivät äänestäneet edellisissä kansallisissa vaaleissa (38%). Äänestää aina: Ikänsä vuoksi näiden vastaajien osuus on paljon keskiarvon alapuolella opiskelijoiden ryhmässä (27%). Se on erittäin alhainen niiden vastaajien joukossa, jotka ilmoittivat jättäneensä äänestämättä edellisissä kansallisissa vaaleissa (22%), ja keskiarvon alle myös työttömien keskuudessa (30%). Tuki läheiseksi koetulle puolueelle: Äänestäminen tuen osoituksena äänestäjän läheiseksi tuntemalle puolueelle ilmoitettiin perusteeksi kaikkein harvimmin vastaajaryhmässä, joka ei tuntenut yhteenkuuluvuutta omaan maahansa (18 prosenttia verrattuna EU:n 24 prosentin keskiarvoon). 11

12 C. Äänestysperusteet QK5. Minkä asian perusteella päätit äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa? Ennen EP:n vaaleja maaliskuu EP:n vaalien jälkeen 2009 Talouskasvu 52% 41% Työttömyys 57% 37% Eläkkeiden tulevaisuus 32% 22% EU:n asema kansainvälisissä yhteyksissä 17% 22% EU:n toimielinten valta ja toimivaltuudet 12% 19% Rikollisuus 39% 18% Inflaatio ja ostovoima 28% 18% Maahanmuutto 20% 16% Ilmastonmuutoksen torjunta 23% 16% Eurooppalaiset arvot ja identiteetti 10% 16% Energia - 13% Yhtenäisvaluutta euro 15% 12% Terrorismi 23% 11% Maatalous 19% 11% Elintarviketurvallisuus - 9% Muu syy (spontaani) 3% 4% Ei mikään(spontaani) - 12% EOS 2% 3% - vastausten summa, enintään kolme valintaa. - kahta tutkimusta verrattaessa on otettava huomioon metodologiset erot, koska ennen vaaleja tehty tutkimus tehtiin puhelimitse ja EB71.3 henkilökohtaisina haastatteluina. - vastaajilta, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa, kysyttiin tämä kysymys. Key issues Economic growth Unemployment The future of pensions The role of the EU in the international scene The power and competences of the European institutions Crime Inflation and purchasing power Immigration The fight against climate change European values and identity The energy The single currency, the Euro None (SPONTANEOUS) Terrorism Agriculture The food security Other (SPONTANEOUS) DK 4% 3% 9% 13% 12% 12% 11% 11% 16% 16% 16% 19% 18% 18% 22% 22% 37% 41% 12

13 Kansalliset erot neljässä tärkeimmässä perusteessa: Talouskasvu Tämä oli voimakkain äänestysperuste Bulgariassa (63%), Irlannissa (62%) ja Unkarissa (59%). Se vaikutti vähiten äänestyspäätökseen Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 Britanniassa (23%), Ranskassa (29%), Suomessa ja Alankomaissa (molemmissa 31%). Työttömyys Se esitettiin äänestyspäätöksen perusteena useimmin Espanjassa (65%), Irlannissa (64%) ja Kreikassa. Työttömyyttä piti tärkeimpänä vaalien aiheena kaikkein pienin osuus vastaajista Alankomaissa (11%), Suomessa (22%) ja Britanniassa ja Tanskassa (molemmissa 25%). Eläkkeiden tulevaisuus Vaalien tärkeimpänä aiheena tätä pitäviä vastaajia oli eniten Unkarissa (49%), Romaniassa (48%) ja Bulgariassa (43%). Eläkkeiden tulevaisuus ei ollut merkittävä asia Euroopan parlamentin vaaleissa 2009, jos uskotaan vastaajia Alankomaissa (6%), Tanskassa ja Ruotsissa (molemmissa 8%). EU:n asema kansainvälisissä yhteyksissä Vastaajat Saksassa (33%), Itävallassa (29%), Tanskassa ja Alankomaissa (molemmissa 27%) mainitsivat useimmin EU:n aseman kansainvälisissä yhteyksissä tärkeimmäksi äänestysperusteekseen Euroopan parlamentin vaaleissa Pienin osa äänestäjistä mainitsi tämän asian äänestysperusteekseen Espanjassa, Latviassa (molemmissa 10%) ja Britanniassa ja Irlannissa (molemmissa 11%). Sosiodemografiset erot neljässä tärkeimmässä asiassa: Talouskasvu Miehet mainitsivat tämän naisia useammin tärkeimmäksi aiheeksi Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 (44% ja 38%). Se oli huomattavasti merkityksettömämpi yli 55-vuotiaille vastaajille (36%). Sen esittivät perusteeksi useammin ne, joilla oli muistikuva EUvaalien vaalikampanjasta (43%) verrattuna niihin, jotka eivät sitä muistaneet (35%). Työttömyys Se oli myös huomattavasti merkityksettömämpi yli 55-vuotiaille vastaajille (32% verrattuna EU:n keskiarvoon 41%). Se oli merkityksettömämpi johtajille (27%) kuin muiden ammattiryhmien edustajille ja erityisesti työttömille (62%). Se oli erittäin tärkeä asia ihmisille, joilla on useimmiten vaikeuksia selviytyä laskuista kuun lopussa (57%). 13

14 Eläkkeiden tulevaisuus Tämä kiinnostaa erittäin vähän nuorinta vastaajaryhmää vuotiaat, joista vain 11 prosenttia nimesi tämän merkittäväksi vaalien aiheeksi (EU:n keskiarvo on kaksinkertainen 22%). Aihetta piti merkittävänä aiheena tietenkin suuri osa jo eläkkeellä olevista (29%). EU:n asema kansainvälisissä yhteyksissä Vastaajat, jotka päättivät opintonsa 15-vuotiaina tai nuorempina eivät pitäneet EU:n asemaa kansainvälisissä yhteyksissä kovinkaan tärkeänä (14%). Se muuttuu koulutuksen pituuden kasvaessa (30 prosenttia vähintään 20 vuoden ikäiseksi opiskelleiden keskuudessa) ja on korkein opiskelijoiden keskuudessa (32%). 14

15 IV. ÄÄNESTÄMÄTTÄ JÄTTÄNEET - PROFIILI JA PERUSTELUT Huom. Seuraavat kysymykset (Q3b, ja Q4b) esitettiin vain vastaajille, jotka ilmoittivat jättäneensä äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 (57%). A. Äänestämättäjättämispäätöksen tekemisen ajankohta Q3b. Milloin päätitte olla äänestämättä äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa? Kansalliset erot: EU27 Ei äänestä koskaan 22% Päätti muutama kuukausi sitten 18% Päätti muutama viikko sitten 15% Päätti muutamaa päivää ennen vaaleja 16% Päätti vaalipäivänä 16% Vastaajilta, jotka ilmoittivat jättäneensä äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa, kysyttiin tämä kysymys Ei äänestä koskaan: Tämä vastaus oli yleisin: Luxemburgissa (57%), Belgiassa 3 (50%) ja Britanniassa (39%). Tämä vastaus oli harvinaisin: Romaniassa (6%), Kreikassa (8%), Slovakiassa ja Kyproksessa (molemmissa 11%). Päätti muutama kuukausi sitten: Tämä vastaus oli yleisin: Kyproksessa (39%), Maltassa (38%) ja Kreikassa (35%). Tämä vastaus oli harvinaisin: Luxemburgissa (8%), Britanniassa (9%), Alankomaissa, Irlannissa ja Belgiassa (kaikissa 12%). Päätti muutama viikko sitten: Tämä vastaus oli yleisin: Kreikassa (24%), Itävallassa (23%) ja Italiassa (21%). Tämä vastaus oli harvinaisin: Luxemburgissa (4%), Ranskassa ja Kyproksessa (molemmissa 10%). Päätti muutamaa päivää ennen vaaleja: Tämä vastaus oli yleisin: Slovakiassa (27%), Romaniassa ja Sloveniassa (molemmissa 23%). Tämä vastaus oli harvinaisin: Luxemburgissa (4%), Maltassa (5%) ja Belgiassa (6%). 3 Äänestäminen on pakollista Luxemburgissa ja Belgiassa, joten äänestysprosentti on paljon keskimääräistä korkeampi. Äänestämättä jättäneiden joukossa on kuitenkin suuri ryhmä (pieni verrattuna rekisteröityjen äänestäjien kokonaismäärään), joka ei äänestä koskaan periaatteen vuoksi. 15

16 Päätti vaalipäivänä: Tämä vastaus oli yleisin: Alankomaissa (29 %), Ruotsissa ja Tanskassa (molemmissa 26%). Tämä vastaus oli harvinaisin: Belgiassa (3%), Luxemburgissa (6%) ja Maltassa (8%). Sosiodemografiset erot: Ei äänestä koskaan: Suurempi osa nuorimmista vastaajista (18 24-vuotiaat) ei äänestä koskaan (33%) verrattuna vuotiaiden 28 prosenttiin, vuotiaiden 18 prosenttiin ja 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien 16 prosenttiin. Ammattiryhmistä työttömät jättävät muita useammin äänestämättä (38%). Vastaajat, jotka eivät tunne yhteenkuuluvuutta omaan maahansa, jättävät usein äänestämättä (39 prosenttia vastaajista, jotka ilmoittivat, että eivät tunne yhteenkuuluvuutta omaan maahansa, sanoi ettei koskaan äänestä, verrattuna vain 20 prosenttiin niistä, jotka ilmoittivat tuntevansa yhteenkuuluvuutta omaan maahansa), ja sama ilmiö on havaittavissa vastaajilla, jotka eivät tunne yhteenkuuluvuutta Euroopan unioniin (27 prosenttia verrattuna 18 prosenttiin). Päätti vaalipäivänä: Päätöksen äänestämättä jättämisestä tekivät viime hetkellä erityisen monet niistä vastaajista, jotka olivat päättäneet opintonsa 20-vuotiaina tai sitä vanhempina (22 prosenttia EU:n 16 prosentin keskiarvoon verrattuna). Yhtä paljon oli niitä vastaajia, jotka äänestivät edellisissä kansallisissa vaaleissa, mutta päättivät Euroopan parlamentin vaalien äänestyspäivänä jättää osallistumatta niihin. B. Äänestämättä jättämisen syyt Q4b. Mitkä olivat tärkeimmät syyt päätöksellenne olla äänestämättä äskeisissä Euroopan parlamentin vaaleissa? 16

17 Reasons for abstaining Lack of trust in/ dissatisfaction w ith politics generally Not interested in politics as such Vote has no consequences/ vote does not change anything On holiday/ aw ay from home Too busy/ no time/ w ork Do not know much about the EU/ EP or the EP elections Rarely or never vote Not interested in European matters Not really satisfied w ith the European Parliament as an institution Sick/ health problem at the time Lack of public debate/ lack of electoral campaign Other (SPONTANEOUS) Involved in a family/ leisure activity Opposed to the EU Registration or voting card problems DK Did not know there w ere elections 10% 10% 10% 10% 9% 8% 7% 6% 6% 5% 4% 3% 3% 2% 17% 17% 28% Kansalliset erot kolmessa tärkeimmässä syyssä: Luottamuksen puute/tyytymättömyys politiikkaan yleensä: Luottamuksen puute/tyytymättömyys politiikkaan yleensä mainittiin syynä useimmin: Kreikassa (51%), Bulgariassa (45%), Kyproksessa ja Romaniassa (molemmissa 44%). Luottamuksen puute/tyytymättömyys politiikkaan yleensä mainittiin syynä harvimmin: Tanskassa (8%), Luxemburgissa (11%), Suomessa ja Belgiassa (molemmissa 18%). Ei ole kiinnostunut politiikasta: Kiinnostuksen puute politiikkaan oli syynä useimmin: Unkarissa, Maltassa (molemmissa 29%) ja Espanjassa (26%). Kiinnostuksen puute politiikkaan oli syynä harvimmin: Alankomaissa (6%), Ruotsissa (8%) ja Ranskassa (10%). Äänestäminen ei vaikuta mihinkään/äänestäminen ei muuta mitään: Äänestämistä pidettiin turhana useimmin: Latviassa (38%), Itävallassa (35%) ja Bulgariassa (31%). Äänestämistä pidettiin turhana harvimmin: Luxemburgissa (5%), Tanskassa ja Irlannissa (molemmissa 7%). Kansalliset erot kolmessa tärkeimmässä syyssä: Luottamuksen puute/tyytymättömyys politiikkaan yleensä: Tämä ei ole kovinkaan merkittävä syy nuorimmille vastaajille (vain 19 prosenttia mainitsee sen syyksi olla äänestämättä), mutta vanhemmille ikäryhmille kyllä (32 prosenttia vuotiaista ja 31 prosenttia 55-vuotiaista tai sitä vanhemmista). Se on merkittävin niille vastaajille, jotka eivät tunne yhteenkuuluvuutta Euroopan unioniin (33%), kuin niille jotka 17

18 tuntevat yhteenkuuluvuutta (25%). Sitä vastoin yhteenkuuluvuuden tunne omaan maahan ei aiheuta eroja. Ei ole kiinnostunut politiikasta: Kiinnostuksen puute politiikkaan mainittiin useimmiten äänestämättä jättämisen syynä nuorimpien vastaajien ( vuotiaat) keskuudessa (20%). Erittäin suuri osa työttömistä (25%) mainitsi tämän syyksi olla äänestämättä, samoin kuin vastaajista, jotka olivat päättäneet opintonsa 15-vuotiaina tai nuorempina (21%). Tämä syy mainittiin keskimääräistä useammin myös niiden keskuudessa, jotka eivät äänestäneet edellisissä kansallisissa vaaleissa. Äänestäminen ei vaikuta mihinkään/äänestäminen ei muuta mitään: Tämän perusteen mainitsivat erityisen usein vastaajat, joilla on useimmiten vaikeuksia selviytyä laskuista kuun lopussa (25%) sekä työttömät (24%). V. MIELIPITEET EUROOPAN PARLAMENTISTA JA EUROOPAN UNIONISTA JA SUHTAUTUMINEN NIIHIN A. Euroopan parlamentti Q7. Mitkä seuraavista väittämistä vastaavat tai eivät vastaa omaa suhtautumistanne tai mielipidettänne. Vastaaja oli saanut kaiken tarvitsemansa tiedon valitakseen ehdokkaansa äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa Euroopan parlamentti ottaa huomioon Euroopan kansalaisten huolenaiheet Kaikilta kyselyyn vastanneilta kysyttiin tämä kysymys Kyllä, jonkin verran Ei oikeastaan EOS 53% 42% 5% 46% 41% 13% Kansalliset erot: Vastaaja oli saanut kaiken tarvitsemansa tiedon valitakseen ehdokkaansa äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa: Tätä mieltä oltiin useimmin: Maltassa (90%), Kyproksessa (79%) ja Luxemburgissa (75%). Tätä mieltä oltiin harvimmin: Britanniassa, Puolassa (molemmissa 42%) ja Portugalissa (44%). Euroopan parlamentti ottaa huomioon Euroopan kansalaisten huolenaiheet: Tätä mieltä oltiin useimmin: Ruotsissa (72%), Alankomaissa (65%), Belgiassa ja Virossa (molemmissa 61%). Tätä mieltä oltiin harvimmin: Ranskassa (31%), Bulgariassa (35%) ja Latviassa (37%). 18

19 Sosiodemografiset erot: B. Euroopan unioni Vastaaja oli saanut kaiken tarvitsemansa tiedon valitakseen ehdokkaansa äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa: Miehet useammin kuin naiset (57 ja 50%). Pitää vähiten paikkansa vuotiaiden ryhmässä (50%). Lisääntyy opintojen päättämisiän kasvaessa (47 prosentista 61 prosenttiin). Ero Euroopan unioniin yhteenkuuluvuutta tuntevien (62%) ja niiden, jotka eivät sitä tunne (38%) välillä. Hyvin erilaiset määrät edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa äänestäneistä ja äänestämättä jättäneistä vastaajista tunsi saaneensa riittävästi tietoa. Euroopan parlamentti ottaa huomioon Euroopan kansalaisten huolenaiheet: Miehistä samaa mieltä oli 48% ja naisista 44%. 60 prosenttia opiskelijoista ajattelee niin, mutta vain 38 prosenttia opintonsa 15-vuotiaana tai aikaisemmin päättäneistä oli samaa mieltä. Vain 37 prosenttia työttömistä katsoi, että se on jokseenkin totta. Q7. Mitkä seuraavista väittämistä vastaavat tai eivät vastaa omaa suhtautumistanne tai mielipidettänne. Kyllä, jonkin verran Ei oikeastaan Luottaa EU:n toimielimiin 50% 40% 10% (OMAN MAAN) jäsenyys Euroopan unionissa on hyvä asia 69% 22% 9% Tuntee olevansa EU:n kansalainen 64% 32% 4% Tuntee yhteenkuuluvuutta (OMAAN MAAHANSA) 91% 7% 2% Tuntee yhteenkuuluvuutta Eurooppaan 64% 32% 4% On erittäin kiinnostunut politiikasta 39% 58% 3% Kaikilta kyselyyn vastanneilta kysyttiin tämä kysymys EOS Kansalliset erot: Luottaa EU:n toimielimiin: EU:n toimielimiin luotettiin useimmin: Suomessa (67%), Belgiassa, Virossa ja Kyproksessa (kaikissa 66%). EU:n toimielimiin luotettiin harvimmin: Britanniassa (29%), Latviassa (41%), Ranskassa ja Tšekin tasavallassa (molemmissa 46%). (Oman maan) jäsenyys Euroopan unionissa on hyvä asia: Tätä mieltä oltiin useimmin: Luxemburgissa (85%), Alankomaissa (84%) ja Belgiassa (83%). Tätä mieltä oltiin harvimmin: Latviassa (49%), Britanniassa (45%) ja Unkarissa (36%). 19

20 Tuntee olevansa EU:n kansalainen: Tätä mieltä oltiin useimmin: Luxemburgissa (86%), Espanjassa (82%) ja Slovakiassa (78%). Tätä mieltä oltiin harvimmin: Britanniassa (37%), Bulgariassa (47%) ja Latviassa (51%). Tuntee yhteenkuuluvuutta (OMAAN MAAHANSA): Tätä mieltä oltiin useimmin: Suomessa (99%), Kyproksessa ja Maltassa (molemmat 98%). Tätä mieltä oltiin harvimmin: Romaniassa (82%), Britanniassa ja Italiassa (molemmat 86%). Tuntee yhteenkuuluvuutta Euroopan unioniin: Tätä mieltä oltiin useimmin: Luxemburgissa (84%), Unkarissa (81%) ja Tanskassa (80%). Tätä mieltä oltiin harvimmin: Britanniassa (34%), Liettuassa (48%) ja Kreikassa (53%). On erittäin kiinnostunut politiikasta: Tätä mieltä oltiin useimmin: Latviassa (66%), Saksassa (62%) ja Itävallassa (55%). Tätä mieltä oltiin harvimmin: Romaniassa (20%), Bulgariassa (22%) ja Slovakiassa (23%). Sosiodemografiset erot: Luottaa EU:n toimielimiin: Miehet ovat samaa mieltä tästä useammin kuin naiset (53 ja 48%). Suurin määrä samaa mieltä olevia on opiskelijoiden keskuudessa (54%) ja ryhmässä, joka päätti opintonsa 20-vuotiaana tai vanhempana (60%). Osuus kasvaa yhteiskunnallisen aseman kohotessa (40 prosenttia alimmissa luokissa ja 62 prosenttia korkeimmassa). (Oman maan) jäsenyys Euroopan unionissa on hyvä asia: Sukupuolieroja löytyy (71 prosenttia miehistä verrattuna 67 prosenttiin naisista). Opiskelijat ovat taas vakuuttuneimpia lauseen todenperäisyydestä (82%). Tuntee olevansa EU:n kansalainen: Miehet (66%) tuntevat naisia (61%) useammin olevansa Euroopan kansalaisia. Väittämän hyväksyminen lisääntyy opintojen päättämisiän kasvaessa ja käsityksen omasta yhteiskunnallisesta asemasta noustessa. Tuntee yhteenkuuluvuutta (OMAAN MAAHANSA): Vahva yhteenkuuluvuuden tunne ei ole riippuvainen mistään sosiodemografisesta muuttujasta. 20

21 Mielenkiintoinen ero vallitsee Euroopan unioniin yhteenkuuluvuutta tuntevien (96%) ja niiden, jotka eivät sitä tunne (86%) välillä. Tuntee yhteenkuuluvuutta Euroopan unioniin: Miesten ja naisten ero on kuusi prosenttiyksikköä (67 ja 61%). 76 prosenttia opiskelijoista ja vähintään 20 vuoden ikäiseksi opiskelleista on samaa mieltä väittämän kanssa, mutta ainoastaan 56 prosenttia työttömistä yhtyy siihen. Vain 48 prosenttia ihmisistä, joilla on useimmiten vaikeuksia selviytyä laskuista kuun lopussa, tuntee yhteenkuuluvuutta Euroopan unioniin. 67 prosenttia vastaajista, jotka tuntevat yhteenkuuluvuutta omaan maahansa tuntevat sitä myös Euroopan unioniin. Sitä vastoin 32 prosenttia vastaajista, jotka eivät tunne yhteenkuuluvuutta omaan maahansa, tuntevat yhteenkuuluvuutta Euroopan unioniin. On erittäin kiinnostunut politiikasta: Sukupuolten välillä on suuri ero (miehet 46% ja naiset 33%). Mitä vanhempia vastaajat ovat, sitä kiinnostuneempia he ovat. Vähiten kiinnostusta politiikkaan on ryhmässä, joka päätti opintonsa 15-vuotiaana tai nuorempana, eniten ryhmässä, joka päätti opintonsa 20-vuotiaana tai vanhempana. Keskimääräistä enemmän kiinnostusta oli opiskelijoilla (42 prosenttia verrattuna EU:n keskiarvoon 39%) Vähiten kiinnostuneita olivat kotiäidit ja -isät (26%). Se on voimakas indikaattori yhteenkuuluvuudesta Euroopan unioniin ja vaaleihin osallistumisesta. VI. VAALITULOSTEN SAAMISEN MERKITYS Q7. Mitkä seuraavista väittämistä vastaavat tai eivät vastaa omaa suhtautumistanne tai mielipidettänne. On erittäin tärkeää tietää, ketkä ehdokkaat on valittu parlamentin jäseniksi Euroopan parlamentin vaaleissa (OMASSA MAASSA) On erittäin tärkeää tietää, mikä poliittinen puolue on saanut eniten paikkoja Euroopan parlamenttiin (OMASSA MAASSA) Kaikilta kyselyyn vastanneilta kysyttiin tämä kysymys Kyllä, jonkin verran Ei oikeastaan En tiedä 49% 44% 7% 50% 43% 7% Kansalliset erot: On erittäin tärkeää tietää, ketkä ehdokkaat on valittu parlamentin jäseniksi Euroopan parlamentin vaaleissa (OMASSA MAASSA): Tätä mieltä oltiin useimmin: Maltassa (78%), Luxemburgissa (74%), Virossa ja Kyproksessa (molemmissa (64%). Tätä mieltä oltiin harvimmin: Sloveniassa (34%), Britanniassa ja Slovakiassa (molemmat 38%). 21

22 On erittäin tärkeää tietää, mikä poliittinen puolue on saanut eniten paikkoja Euroopan parlamenttiin (OMASSA MAASSA): Tätä mieltä oltiin useimmin: Luxemburgissa (76%), Maltassa (72%) ja Italiassa (61%). Tätä mieltä oltiin harvimmin: Sloveniassa (30%), Romaniassa (33%) ja Britanniassa (34%). Sosiodemografiset erot: On erittäin tärkeää tietää, ketkä ehdokkaat on valittu parlamentin jäseniksi Euroopan parlamentin vaaleissa (OMASSA MAASSA): Tämä mielipide oli 52 prosentilla miehistä ja 46 prosentilla naisista. Asia on tärkeä 42 prosentille vuotiaista ja 52 prosentille 55-vuotiaista tai vanhemmista vastaajista. 68 prosenttia edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa äänestäneistä on samaa mieltä, kun taas vain 29 prosenttia äänestämättä jättäneistä pitää sitä tärkeänä. Mitä myöhemmässä iässä opinnot on päätetty, sitä tärkeämpää on saada tietää, ketkä ehdokkaat pääsivät läpi. On erittäin tärkeää tietää, mikä poliittinen puolue on saanut eniten paikkoja Euroopan parlamenttiin (OMASSA MAASSA): Tätä tietoa pidettiin yleensä jonkin verran tärkeämpänä kuin tietoa valituista ehdokkaista kaikissa alaryhmissä. Erot noudattavat samaa kaavaa kuin edellisessä kohdassa. yleisen mielipiteen seurantayksikkö Lisätietoja: Jacques Nancy ( ) Nives Žun Elise Defourny Jonas Trifot ( ) 22