EUROBAROMETRI 75.2 KRIISI JA ELINTARVIKETURVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROBAROMETRI 75.2 KRIISI JA ELINTARVIKETURVA"

Transkriptio

1 EUROBAROMETRI 75.2 KRIISI JA ELINTARVIKETURVA Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin pyynnöstä Viestinnän pääosaston koordinoima tutkimus TNS Opinion & Social Avenue Herrmann Debroux, Bryssel Belgia - 1 -

2 Sisältö JOHDANTO... 3 YHTEENVETO Politiikanalat, joita Euroopan parlamentin olisi pidettävä ensisijaisina 8 2. Eurooppalaiset ja kasvun palautuminen Eurooppalaiset ja euron rooli Jäsenvaltioiden keinot selviytyä kriisistä Miten jäsenvaltioiden pitäisi eurooppalaisten mielestä toimia? Pitäisikö ensisijaisesti vähentää julkisia menoja vai vauhdittaa taloutta Eurooppalaiset ja rahaliikennevero Eurooppalaiset hyväksyvät varsin laajasti periaatteen rahaliikenneveron käyttöönotosta Rahaliikenneveron kannattajat tukevat yleisesti ottaen sen käyttöönottoa siitä riippumatta, tapahtuuko se maailmanlaajuisesti vai Euroopan unionin tasolla Rahaliikenneveron kannatuksen perusteet Perusteet vastustaa rahaliikenneveron käyttöönottoa aluksi Euroopan unionissa Eurooppalaiset ja elintarviketurva Yleinen mielipide kannattaa vahvasti EU:n toimia elintarviketurvan parantamiseksi Maataloustuen antaminen kehitysmaille vaikuttaa olevan tehokkain toimenpide elintarvikkeiden hintojen nousun torjumiseksi...70 PÄÄTELMÄT LIITTEET Tekninen huomautus - 2 -

3 JOHDANTO Vaikka talouden tunnusluvut vuoden 2010 jälkipuoliskolta osoittivat EU:n kasvun hidastuneen hieman, ennusteet vuodeksi 2011 ovat varsin rohkaisevia. Arvioiden mukaan BKT kasvaa 1,8 prosenttia, ja tämä kasvu johtuu lähinnä maailmantalouden elpymisestä ja yritysten lisääntyneestä luottamuksesta 1. Tästä huolimatta EU:n tason taloudellinen tilanne ei heijastu samalla tavoin kaikkiin jäsenvaltioihin. Vaikka Saksa ja Ranska ovat osoittaneet myönteisiä tuloksia, etenkin Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan tilanne on edelleen huolestuttava. Mielenosoitukset ja lakot ovat osoitus siitä, että merkittävä osa näiden valtioiden kansalaisista on huolissaan. Lisäksi Euroopan unionin rajojen lähellä tapahtunut "arabikevät" herättää myös Euroopan unionissa useita, varsinkin maahanmuuttoa koskevia kysymyksiä. Tämä oli tausta, jota vasten Eurobarometri 75.2 toteutettiin 13. huhtikuuta ja 2. toukokuuta 2011 välisenä aikana. Tässä analysoidulla tutkimuksella pyritään ensisijaisesti valottamaan talouskriisiä koskevan EU:n yleisen mielipiteen kehitystä. Tämä on kolmas Euroopan parlamentin viestinnän pääosaston (yleisen mielipiteen seurantayksikön) toteuttama tutkimus nimenomaan tästä aiheesta. Ensimmäinen niistä toteutettiin tammi helmikuussa 2009, useita kuukausia kriisin puhkeamisen jälkeen, ja toinen puolitoista vuotta myöhemmin elo syyskuussa Näin meidän on mahdollista vertailla tämän Eurobarometritutkimuksen tuloksia kahden aiemman tutkimuksen tuloksiin. Sen jälkeen tarkastelemme eurooppalaisten huolia ja odotuksia elintarviketurvan suhteen. Tätä varten TNS Opinion & Social -verkoston haastattelijat haastattelivat henkilökohtaisesti noin :ta vähintään 15-vuotiasta eurooppalaista (haastattelija esitti kysymykset kysymyslomakkeen avulla haastateltavan kotona). Tutkimuksessa käytettiin Euroopan parlamentin viestinnän pääosaston (yleisen mielipiteen seurantayksikön) menetelmää. TNS Opinion & Social -verkoston tekemiä haastatteluja koskevat tekniset tiedot ovat tämän raportin liitteenä. Liitteessä esitetään haastatteluissa käytetty menetelmä ja luottamusvälit. Tutkimus kattaa 27 jäsenvaltiota ja on osa Eurobarometri tutkimusta. Tässä raportissa analysoidaan ensin niitä eri politiikanaloja, jotka Euroopan parlamentin pitäisi eurooppalaisten mielestä asettaa etusijalle. 1 Ks. Euroopan komission lehdistötiedote tästä aiheesta: =FR&guiLanguage=en

4 Sen jälkeen tutkitaan, katsovatko eurooppalaiset uuden talouskasvun kauden alkaneen vai ovatko he sitä mieltä, että kriisi jatkuu. Sitten tarkastellaan, millaisena eurooppalaiset pitävät euron roolia: onko se auttanut lievittämään kriisin haittavaikutuksia vai ei? Tämän jälkeen keskitytään parhaaseen tapaan ratkaista kriisi, jotta siitä selviydytään nopeasti. Tässä yhteydessä analysoidaan ensin jäsenvaltioiden asenteita kriisiä kohtaan: tuntisivatko eurooppalaiset olevansa paremmin suojassa, jos heidän kotivaltionsa toimisivat koordinoidusti unionin puitteissa, ja olisiko jäsenvaltion asetettava etusijalle julkisten menojen vähentäminen vai taloutta vauhdittavat toimenpiteet, jotta kriisistä selvitään nopeammin? Lisäksi eurooppalaisilta kysytään rahaliikenneveron käyttöönotossa sovellettavista periaatteesta ja menetelmistä. Lopuksi käsitellään elintarviketurvan kysymystä, jotta selvitetään parhaat tavat torjua elintarvikkeiden hintojen nousua samalla kun suojellaan maatalousalaa

5 Huomautus Tässä raportissa maat on esitetty niiden virallisilla lyhenteillä. LYHENTEET EU27 EOS Euroopan unioni 27 jäsenvaltiota Ei osaa sanoa BE CZ BG DK DE EE EL ES FR IE IT CY LT LV LU HU MT NL AT PL PT RO SI SK FI SE UK Belgia Tšekin tasavalta Bulgaria Tanska Saksa Viro Kreikka Espanja Ranska Irlanti Italia Kypros Liettua Latvia Luxemburg Unkari Malta Alankomaat Itävalta Puola Portugali Romania Slovenia Slovakia Suomi Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta Eurobarometri-verkkosivu on osoitteessa Kiitämme kaikkia vastaajia, jotka osallistuivat tutkimukseen kaikkialla Euroopan unionissa. Tutkimusta ei olisi voitu toteuttaa ilman heidän aktiivista osallisuuttaan

6 YHTEENVETO Lähes kolme vuotta sen jälkeen, kun länsimaiden suurin taloudellinen ja sosiaalinen kriisi sitten 1930-luvun puhkesi, ja kun talous nyt osoittaa lieviä elpymisen merkkejä, tämä tutkimus heijastaa eurooppalaisten nykyistä mielentilaa. Tutkimuksen tärkeimmät opetukset ovat seuraavat: - Tulokset osoittavat alustavasti, että suurin osa syksyllä 2008 alkaneesta kriisistä pahoin kärsineistä eurooppalaisista katsoo edelleen, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan olisi oltava ensisijainen tavoite EU:n tasolla (51 prosenttia). - Lisäksi huomattava osa Euroopan väestöstä suhtautuu tulevaisuuteen taas jokseenkin pessimistisesti. Yli kolmannes eurooppalaisista (36 prosenttia) uskoo, että talouskriisi jatkuu vielä monia vuosia. Tämä osuus on 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin elo syyskuussa 2010 tehdyssä Eurobarometri-tutkimuksessa. - Suurin osa eurooppalaisista (57 prosenttia) katsoo, että euro ei ole lievittänyt kriisin haittavaikutuksia. Tämä luku on kasvanut seitsemän prosenttiyksikköä elo syyskuusta Tästä huolimatta enemmistö (56 prosenttia, +4 prosenttiyksikköä) tuntisi olevansa paremmin suojassa kriisiltä, jos heidän kotimaansa ottaisi käyttöön toimenpiteitä ja soveltaisi niitä yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa, kun taas yli kolmannes vastaajista (36 prosenttia, +3 prosenttiyksikköä) pitäisi parempana, että heidän kotimaansa toteuttaisi toimenpiteitä yksin. Tässä, kuten muidenkin tämän Eurobarometri-tutkimuksen kysymysten tuloksissa, on havaittavissa tiettyä mielipiteiden polarisoitumista. Niiden kansalaisten määrä, joilla ei ole mielipidettä, on vähentynyt jyrkästi, ja heitä on nyt 8 prosenttia ( 7 prosenttiyksikköä). - Näin ollen eurooppalaiset ovat yhä jakautuneet sen suhteen, mitä toimenpiteitä olisi toteutettava. Suhteellinen enemmistö (40 prosenttia, +2 prosenttiyksikköä) katsoo, että jäsenvaltioiden olisi aluksi investoitava taloutta vauhdittaviin toimenpiteisiin, kun taas 34 prosentin ( 1 prosenttiyksikkö) mielestä jäsenvaltioiden olisi vähennettävä julkisia menoja, ja 22 prosenttia soveltaisi molempia menetelmiä yhtä aikaa. - Enemmän kuin kuusi kymmenestä vastaajasta (61 prosenttia) sanoo kannattavansa rahaliikenneveron käyttöönottoa

7 o o Näistä 85 prosenttia kannattaisi tätä toimenpidettä, jos se toteutetaan koko maailmassa. Tästä huolimatta 81 prosenttia kannattaisi tällaista veroa myös, vaikka se ensin otettaisiin käyttöön vain Euroopan unionissa (siinä tapauksessa, että kansainvälistä sopimusta ei saada aikaan). Kaksi tärkeintä rahaliikenneveroa puoltavaa perustetta ovat se, että se auttaisi torjumaan liiallista keinottelua ja siten ehkäisemään tulevia kriisejä (41 prosenttia), sekä se, että sillä pakotettaisiin rahoitusalan toimijat osallistumaan finanssikriisin kustannusten maksamiseen (35 prosenttia). - Sitä vastoin ne, jotka vastustavat tällaisen veron käyttöönottoa "ensin Euroopan unionin tasolla", perustelevat kantaansa osittain sillä, että heistä se ei ole toteutettavissa (26 prosenttia), koska heidän mielestään rahaliikennevero voidaan ottaa käyttöön vain maailmanlaajuisesti. - Elintarvikkeiden suhteen eurooppalaisten suuri enemmistö tukee vankasti ehdotettuja toimenpiteitä, joilla autetaan maataloutta ja taataan samalla elintarviketurva koko maailmassa. o Yli yhdeksän kymmenestä eurooppalaisesta katsoo, että kuluttajien olisi voitava saada kohtuuhintaisia elintarvikkeita samalla kun viljelijöille taataan kohtuullinen elintaso (95 prosenttia), ja he kannattavat ajatusta siitä, että Euroopan unionin on taattava kansalaistensa elintarviketurva säilyttämällä EU:n maataloustoiminta (92 prosenttia). o Lähes yhtä monet katsovat, että EU:n olisi osallistuttava mellakoita ja lakkoja monissa kehitysmaissa aiheuttavan elintarvikepulan torjumiseen ja että EU:n olisi edistettävä maailmanlaajuisen elintarvikepankin perustamista, jolla taattaisiin kansalaisten elintarvikehuolto ja torjuttaisiin keinottelua elintarvikkeiden hinnoilla (86 prosenttia molempien väittämien osalta). o Eurooppalaiset ovat kuitenkin edelleen jyrkästi jakautuneita siitä, mikä on tehokkain toimenpide elintarvikkeiden hintojen nousun torjumiseksi. "Kehitysmaiden maatalouden auttaminen" oli ensimmäinen mainittu toimenpide (34 prosenttia), ja sen jälkeen tuli koordinointia edistävien ja liiallista keinottelua estävien mekanismien käyttöönotto maailmanlaajuisella tasolla (32 prosenttia)

8 1. Politiikanalat, joita Euroopan parlamentin olisi pidettävä ensisijaisina [QA1] Suurin osa eurooppalaisista katsoo yhä, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan olisi oltava etusijalla Taloudellisesti ja sosiaalisesti hyvin tapahtumarikkaassa toimintaympäristössä vaikutti asianmukaiselta kysyä eurooppalaisilta jälleen kerran, mitä politiikanaloja he odottavat Euroopan parlamentin painottavan. Aluksi vastaajia pyydettiin valitsemaan 12 politiikanalasta se, jota he pitivät tärkeimpänä (QA1a) ("ensin"). Sitten heitä pyydettiin valitsemaan luettelosta enintään kolme muuta politiikanalaa, joita he myös pitivät tärkeinä (QA1b) ("ja sitten"). o QA1a (ensin): köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta on selvästi kärjessä Tarkasteltaessa vain eurooppalaisten ensimmäiseksi mainitsemaa politiikanalaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta erottuu muista hyvin selvästi: sen mainitsi lähes neljännes vastaajista (24 prosenttia). Toiseksi suosituin politiikanala, jonka valitsi 10 prosenttia vastaajista, on talous-, budjetti- ja veropolitiikan koordinointi. Kolmas ala (9 prosenttia) on kuluttajansuojan ja kansanterveyden suojelun parantaminen. Näiden kolmen politiikanalan jälkeen tuli yhdeksän muuta ehdotusta, joista kunkin mainitsi alle 9 prosenttia vastaajista: - turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, jolla EU voi puuttua kansainvälisiin kriiseihin (8 prosenttia) - ilmastonmuutoksen torjuminen (7 prosenttia) - terrorismin torjunta kunnioittaen samalla yksilön vapautta (7 prosenttia) - maahanmuuttopolitiikka, jonka täytäntöönpanossa kuullaan myös lähtömaita (7 prosenttia) - yhteinen energiapolitiikka, jolla pyritään turvaamaan EU:n energiaomavaraisuus (6 prosenttia) - ympäristöä säästävä ja maailmanlaajuista elintarviketasapainoa edistävä maatalouspolitiikka (6 prosenttia) - ulkopolitiikka, jonka avulla EU voi esiintyä yhtenäisenä kansainvälisissä yhteyksissä (5 prosenttia) - tutkimus- ja kehityspolitiikka, jolla turvataan kilpailukyky ja innovointi (3 prosenttia) - Euroopan sosiaalisen mallin vakiinnuttaminen (3 prosenttia)

9 Jos tarkastelemme kaikkia vastauksia (kysymys QA1T) eli kaikkien annettujen vastausten summaa, tästä syntyvä hierarkia on hieman erilainen kuin "ensimmäisten vastausten" tuloksista (QA1a) syntyvä järjestys. On syytä huomata, että QA1T-kysymyksen tulosten avulla voimme esittää kaikki vastaukset, sekä ne, joita eurooppalaiset haluavat edistettävän "ensimmäisenä", että muut. o QA1T (ensin ja "sitten"): lähes puolet eurooppalaisista mainitsee köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan ennen kuluttajansuojaa ja kansanterveyttä Vaihtoehto, josta vastaajat ovat yksimielisimpiä (51 prosenttia) on yhä "köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytyminen", joskin osuus on laskenut hieman Eurobarometri tutkimuksesta ( 1 prosenttiyksikkö), mutta se on edelleen huomattavasti suurempi kuin Eurobarometri tutkimuksen aikaan vuoden 2010 alussa (+7 prosenttiyksikköä). Toiseksi eniten mainintoja saanut vaihtoehto on jälleen "kuluttajansuojan ja kansanterveyden suojelun parantaminen", joka sai lähes kolmanneksen vastauksista (32 prosenttia), joskin tämä osuus on myös pienempi kuin kahdessa edellisessä Eurobarometri-tutkimuksessa: 1 prosenttiyksikkö verrattuna elo syyskuussa 2010 tehtyyn tutkimukseen ja 3 prosenttiyksikköä verrattuna tammi helmikuussa 2010 tehtyyn tutkimukseen. Nyt kolmannelle ja neljännelle sijalle asetettujen politiikanalojen järjestys on muuttunut merkittävästi edellisestä tutkimuksesta. Nyt kolmanneksi asetettu politiikanala, "talous-, budjetti- ja veropolitiikan koordinointi", saa nyt 28 prosenttia vastauksista. Kahdeksan kuukautta sitten se tuli vasta viidennelle sijalle ja sai 27 prosenttia vastauksista. Vastaavasti neljäntenä mainittu politiikanala, "ilmastonmuutoksen torjuminen", mainittiin vasta kuudennella sijalla Eurobarometri tutkimuksessa, ja se sai 26 prosenttia vastauksista molemmissa tutkimuksissa. Niiden jälkeen tuli viisi ehdotusta, jotka mainitsi neljännes tai hieman vähemmän vastaajista. Niistä ensimmäisen, "ympäristöä säästävä ja maailmanlaajuista elintarviketasapainoa edistävä maatalouspolitiikka", sekä toisen, "terrorismin torjunta kunnioittaen samalla yksilön vapautta" (25 prosenttia kumpikin), saamat osuudet laskivat kaksi ja kolme prosenttiyksikköä elo syyskuusta Niiden jälkeen tulivat "turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, jolla EU voi puuttua kansainvälisiin kriiseihin", jonka mainitsi 24 prosenttia vastaajista (+1 prosenttiyksikkö elo syyskuusta 2010), "yhteinen energiapolitiikka, jolla pyritään turvaamaan EU:n energiaomavaraisuus", 23 prosenttia (+3 prosenttiyksikköä), sekä "maahanmuuttopolitiikka, jonka täytäntöönpanossa kuullaan myös lähtömaita", jonka mainitsi 22 prosenttia vastaajista (+2 prosenttia)

10 Sitä vastoin seuraavista kolmesta politiikanalasta oltiin vähemmän yksimielisiä, sillä ne mainitsi alle viidennes vastaajista. Ne olivat "ulkopolitiikka, jonka avulla EU voi esiintyä yhtenäisenä kansainvälisissä yhteyksissä", (16 prosenttia, 1 prosenttiyksikkö), "tutkimus- ja kehityspolitiikka, jolla turvataan kilpailukyky ja innovointi" (13 prosenttia, 1 prosenttiyksikkö) sekä "Euroopan sosiaalisen mallin vakiinnuttaminen" (12 prosenttia, 1 prosenttiyksikkö)

11 Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä Tulosten analysointi valtioittain tuo esiin, mitkä näistä politiikanaloista olivat vastaajien ensisijaisia valintoja eri jäsenvaltioissa. Vastausten analysointi paljastaa, että vaihtelu näiden kahden tutkimuksen välillä voi toisinaan olla huomattavaa joissakin valtioissa. Tämä on suora seuraus taloudellisen, sosiaalisen ja energiatilanteen sekä kansainvälisen ympäristön muuttumisesta. Tässä yhteydessä päätimme analysoida QA1T-kysymyksen tuloksia, joista saadaan kumulatiiviset vastaukset. - Ensimmäinen havainto: huomasimme, että "köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen" mainittiin useammin vuosina 2004/2007 liittyneissä valtioissa (56 prosenttia) kuin ennen vuotta 2004 liittyneissä valtioissa (49 prosenttia), ja koko Euroopan unionin kyseinen osuus oli 51 prosenttia. Jäsenvaltiot, joissa tämän politiikanalan mainitsivat useimmat vastaajat, olivat Portugali (71 prosenttia), Kreikka ja Liettua (69 prosenttia molemmissa), Kypros (64 prosenttia), Suomi (63 prosenttia), Bulgaria (62 prosenttia) ja Belgia (61 prosenttia). Se näyttää kuitenkin olevan vähemmän tärkeä Italiassa (32 prosenttia), Maltassa (35 prosenttia), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (39 prosenttia) ja Tšekin tasavallassa (43 prosenttia). Vastaajat, joiden kanta tähän politiikanalaan oli muuttunut eniten suopeaan suuntaan elo syyskuun 2010 jälkeen (ja jotka nyt mainitsevat tämän politiikanalan todennäköisemmin), asuvat suurimmaksi osaksi Kyproksessa (+10 prosenttiyksikköä), Virossa, Portugalissa ja Liettuassa (kaikissa 7 prosenttiyksikköä) sekä Bulgariassa, Romaniassa ja Latviassa (kaikissa 6 prosenttiyksikköä). Sitä vastoin Alankomaissa ( 10 prosenttiyksikköä) sekä Italiassa ja Tšekin tasavallassa ( 8 prosenttiyksikköä molemmissa) tämän politiikanalan mainitsevat harvemmat vastaajat nyt kuin elo syyskuussa

12 - Myös "kuluttajansuojan ja kansanterveyden suojelun parantaminen" (EU27: 32 prosenttia) sai hieman enemmän mainintoja vuosina 2004/2007 liittyneissä valtioissa (37 prosenttia) kuin ennen vuotta 2004 liittyneissä valtioissa (31 prosenttia). Se mainitaan erityisen usein Kyproksessa (62 prosenttia) sekä Bulgariassa ja Irlannissa (48 prosenttia molemmissa) ja paljon harvemmin Ruotsissa (15 prosenttia), Luxemburgissa (23 prosenttia), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (25 prosenttia) ja Portugalissa (27 prosenttia). - Kolmanneksi tärkeimpänä pidetty politiikanala, "talous-, budjetti- ja veropolitiikan koordinointi" (EU27: 28 prosenttia), sai enemmän mainintoja euroalueen valtioiden vastaajilta (29 prosenttia) kuin sen ulkopuolisten valtioiden vastaajilta (24 prosenttia). Tämä on ensisijainen huolenaihe Liettuan (51 prosenttia), Latvian (48 prosenttia) ja Unkarin (46 prosenttia) vastaajille, mutta ei kovin tärkeä Tanskan (8 prosenttia), Luxemburgin (14 prosenttia) sekä Ruotsin ja Maltan (15 prosenttia molemmissa) vastaajille

13 - "Ilmastonmuutoksen torjuminen" (EU27: 26 prosenttia) on edelleen erityisen vahva huolenaihe Pohjois-Euroopan valtioissa, joskin usein vähemmässä määrin kuin elo syyskuussa 2010, varsinkin Ruotsissa (56 prosenttia, 13 prosenttiyksikköä), Tanskassa (43 prosenttia, 4 prosenttiyksikköä), Itävallassa (38 prosenttia, 6 prosenttiyksikköä) ja Sloveniassa (36 prosenttia, 6 prosenttiyksikköä). Tätä mieltä on myös 38 prosenttia Saksan vastaajista, mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin elo syyskuussa Tätä kantaa esiintyy kuitenkin paljon vähemmän Baltian valtioissa Virossa (7 prosenttia), Latviassa (10 prosenttia) ja Liettuassa (12 prosenttia). Sitoutuminen ilmastonmuutoksen torjumiseen on laajempaa ennen vuotta 2004 jäseniksi liittyneissä valtioissa (27 prosenttia) kuin vuosina 2004/2007 liittyneissä valtioissa (20 prosenttia); sama pätee euroalueen valtioihin (27 prosenttia, kun euroalueen ulkopuolisissa maissa osuus on 22 prosenttia)

14 - "Ympäristöä säästävää ja maailmanlaajuista elintarviketasapainoa edistävää maatalouspolitiikkaa" (EU27: 25 prosenttia) pitivät tärkeänä erityisesti Latviassa (48 prosenttia), Romaniassa (45 prosenttia), Bulgariassa (41 prosenttia) sekä Slovakiassa ja Sloveniassa (40 prosenttia molemmissa) haastatellut eurooppalaiset, ja sitä pidettiin vähemmän tärkeänä Maltassa (17 prosenttia), Portugalissa ja Espanjassa (18 prosenttia molemmissa) sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa (19 prosenttia). - "Terrorismin torjunta kunnioittaen samalla yksilön vapautta", joka myös sai 25 prosenttia vastauksista EU:n tasolla, on huolenaihe lähinnä Tanskassa (39 prosenttia), Kyproksessa (35 prosenttia), Bulgariassa (34 prosenttia) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (32 prosenttia). Kysymys on paljon vähemmän tärkeä Latviassa (10 prosenttia), Virossa (11 prosenttia) ja Sloveniassa (13 prosenttia). Tämä vaihtoehto sai 20:ssä EU:n 27 jäsenvaltiosta vähemmän vastauksia tässä tutkimuksessa kuin elo syyskuussa Kuudes mainittu vaihtoehto, "turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, jolla EU voi puuttua kansainvälisiin kriiseihin" (EU27: 24 prosenttia), mainitaan useimmin Romaniassa (38 prosenttia), Italiassa ja Kyproksessa (35 prosenttia molemmissa) sekä Tšekin tasavallassa, Slovakiassa ja Unkarissa (kaikissa 31 prosenttia), kun taas Liettuassa (14 prosenttia), Sloveniassa (15 prosenttia) sekä Belgiassa ja Latviassa (17 prosenttia molemmissa) se sitä vastoin mainitaan harvoin. - "Yhteinen energiapolitiikka, jolla pyritään turvaamaan EU:n energiaomavaraisuus" (EU27: 23 prosenttia) mainitaan useammin Saksassa (42 prosenttia, +15 prosenttiyksikköä), Itävallassa (38 prosenttia) ja Unkarissa (35 prosenttia) ja harvemmin Portugalissa (12 prosenttia), Espanjassa, Romaniassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Ranskassa (kaikissa 14 prosenttia) sekä Kyproksessa (15 prosenttia). - Kahdeksas vaihtoehto, "maahanmuuttopolitiikka, jonka täytäntöönpanossa kuullaan myös lähtömaita" (EU27: 22 prosenttia), on suurempi huolenaihe ennen vuotta 2004 liittyneissä valtioissa (26 prosenttia) kuin vuosina 2004/2007 liittyneissä valtioissa (9 prosenttia). Se mainitaan myös hieman useammin euroalueeseen kuuluvissa valtioissa (25 prosenttia) kuin sen ulkopuolella (18 prosenttia). Todennäköisimmin vastaajat mainitsevat tämän politiikanalan Italiassa 2 (36 prosenttia, +13 prosenttiyksikköä), Itävallassa (36 prosenttia, +1 prosenttiyksikkö), Kyproksessa (33 prosenttia, +12 prosenttiyksikköä), 2 Italialaisen Lampedusan saaren viimeaikaiset tapahtumat (lukuisien Tunisiasta ja Libyasta tulevien maahanmuuttajien saapuminen) saattaa osaltaan selittää tätä tulosta

15 Maltassa (32 prosenttia, +15 prosenttiyksikköä) sekä Belgiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (30 prosenttia molemmissa). Sitä vastoin Romanian (6 prosenttia) sekä Bulgarian, Puolan ja Latvian (kaikissa 7 prosenttia) vastaajat eivät pidä tätä politiikanalaa oleellisena. - "Ulkopolitiikka, jonka avulla EU voi esiintyä yhtenäisenä kansainvälisissä yhteyksissä" (EU27: 16 prosenttia) on vastaajien erityisessä suosiossa Kyproksessa (27 prosenttia), Luxemburgissa (24 prosenttia) sekä Italiassa, Maltassa ja Alankomaissa (kaikissa 22 prosenttia), kun taas Sloveniassa ja Latviassa sen mainitsi 8 prosenttia ja Portugalissa ja Liettuassa 9 prosenttia vastaajista. - "Tutkimus- ja kehityspolitiikka, jolla turvataan kilpailukyky ja innovointi" (EU27: 13 prosenttia) on hieman tärkeämpi prioriteetti Slovenian (24 prosenttia) sekä Tanskan ja Italian vastaajille (20 prosenttia molemmissa), mutta Yhdistyneen kuningaskunnan (7 prosenttia), Kyproksen (8 prosenttia) ja Maltan (9 prosenttia) yleisessä mielipiteessä sille annetaan vähemmän painoa. - "Euroopan sosiaalisen mallin vakiinnuttaminen" (EU27: 12 prosenttia) mainitaan useammin Sloveniassa (26 prosenttia) ja Itävallassa (22 prosenttia), mutta Yhdistyneen kuningaskunnan (2 prosenttia), Maltan (4 prosenttia), Irlannin (5 prosenttia) ja Ruotsin (6 prosenttia) vastaajat eivät näytä pitävän sitä kovin tärkeänä

16 - 16 -

17 Sosiodemografinen analyysi Tässä yhteydessä keskitymme haastateltujen yhdistettyihin vastauksiin (QA1T). Jos keskitymme kolmeen eurooppalaisten useimmin mainitsemaan politiikanalaan ja analysoimme tulokset sosiodemografisten ryhmien mukaan, saamme esiin muutamia mielenkiintoisia tuloksia. - "Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta" (EU27: 51 prosenttia): o Tämä aihe huolestuttaa enemmän naisia kuin miehiä (sen mainitsi 54 prosenttia naisista ja 47 prosenttia miehistä). o Sitä vastoin kaikki ikäryhmät mainitsevat tämän kohdan suurin piirtein yhtä usein, mutta nuorimmat vastaajat pitävät sitä hieman tärkeämpänä kuin muut (53 prosenttia vuotiaista ja 49 prosenttia 55-vuotiaista tai sitä vanhemmista). o Täysin loogisesti yhteiskunnallisesti heikoimmassa asemassa olevat ryhmät näyttävät pitävän tätä aihetta tärkeimpänä. Sen mainitsi 61 prosenttia työttömistä ja 54 prosenttia kotona olevista, mutta vain 44 prosenttia johtajista. Vastaavasti 59 prosenttia vastaajista, jotka sijoittavat itsensä yhteiskunnallisen asteikon häntäpäähän (verrattuna 42 prosenttiin niistä, jotka asettavat itsensä sen kärkipäähän), katsoo, että tämän politiikanalan olisi oltava prioriteetti. o On myös ilmeistä, että itsensä poliittisen kentän vasemmalle laidalle sijoittavat vastaajat suhtautuvat tähän asiaan kiihkeämmin: heistä 56 prosenttia mainitsi sen, kun itsensä oikealle laidalle asettavien vastaajien keskuudessa osuus oli 43 prosenttia. o On myös syytä huomata, että tämän politiikanalan mainitsi 57 prosenttia niistä, jotka uskovat kriisin jatkuvan vielä monia vuosia (vastaava osuus niiden keskuudessa, jotka katsovat kasvun jo palautuneen, oli 44 prosenttia). - "Kuluttajansuojan ja kansanterveyden suojelun parantaminen" (EU27: 32 prosenttia): o Myös tämä politiikanala kiinnosti hieman enemmän naisia kuin miehiä, ja sen mainitsi 35 prosenttia naisista ja 30 prosenttia miehistä

18 o Sitä vastoin eri ikäryhmien vastauksissa ei ollut todellisia eroja. Kohdan mainitsi 31 prosenttia vuotiaista ja 32 prosenttia 55-vuotiaista tai sitä vanhemmista. o o Kuten "köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan" kohdalla, yhteiskunnallisesti heikoimmassa asemassa olevat ryhmät valitsevat suhteellisesti ottaen muita todennäköisemmin tämän politiikanalan. Sen mainitsee 36 prosenttia työttömistä (verrattuna 26 prosenttiin johtajista) ja 35 prosenttia vastaajista, jotka sijoittavat itsensä yhteiskunnallisen asteikon häntäpäähän (verrattuna 29 prosenttiin vastaajista, jotka sijoittavat itsensä sen kärkipäähän). Vastaajista, jotka uskovat kriisin jatkuvan vielä kauan, 33 prosenttia mainitsee tämän politiikanalan (verrattuna 28 prosenttiin niistä, jotka katsovat kasvun jo palautuneen). - "Talous-, finanssi- ja veropolitiikan koordinointi" (EU27: 28 prosenttia): o Miesten ja naisten välillä on tässä asiassa merkittävä 7 prosenttiyksikön ero. Tällä kertaa miehet olivat taipuvaisempia valitsemaan tämän vaihtoehdon (31 prosenttia, kun naisten osuus oli 24 prosenttia). o Myös vastaajien ikä näyttää olevan ratkaiseva tekijä, sillä nuoret ruumiillista työtä tekevät olivat suurin tämän politiikanalan maininnut ryhmä (31 prosenttia vuotiaista verrattuna 24 prosenttiin 55-vuotiaista tai sitä vanhemmista). o Toisin kuin kahden edellä mainitun politiikanalan kohdalla, tämän politiikanalan valitsevat todennäköisimmin varakkaammat sosiaaliluokat. Näin teki 30 prosenttia parhaiten koulutetuista vastaajista (verrattuna 22 prosentin osuuteen niistä, jotka lopettivat koulunkäynnin 15-vuotiaana tai sitä nuorempana) ja myös 34 prosenttia johtajista (verrattuna 23 prosentin osuuteen kotona olevista ja 24 prosentin osuuteen eläkeläisistä). o Vastaajista, jotka katsovat kasvun jo palautuneen, 34 prosenttia mainitsee tämän politiikanalan (verrattuna 26 prosenttiin niistä, jotka uskovat kriisin jatkuvan vielä monia vuosia)

19 - 19 -

20 2. Eurooppalaiset ja kasvun palautuminen[qa5] Suurin osa eurooppalaisista uskoo, että kriisi jatkuu vielä monia vuosia; yleinen mielipide on synkentynyt jyrkästi elo syyskuusta 2010 Toukokuussa 2011 julkaistut Euroopan unionin talousennusteet ovat varsin optimistisia 3. Eurooppalaiset osoittautuivat kuitenkin pessimistisemmiksi kuin edellisessä Eurobarometri-tutkimuksessa (74.1), joka toteutettiin elo syyskuussa Tuolloin enemmistö (37 prosenttia) sanoi, että kasvu palautuisi lähivuosina. Enemmistö vastaajista (36 prosenttia, +10 prosenttiyksikköä) katsoo nyt, että kriisi kestää vielä monia vuosia. Vastaajista 33 prosenttia ( 4 prosenttiyksikköä) kuitenkin uskoo, että kasvu palautuu lähivuosina. Optimistisimmat vastaajat muodostavat hieman yli neljänneksen kaikista haastatelluista: 14 prosenttia (+1 prosenttiyksikkö) katsoo, että kasvun palautuminen on jo alkanut, ja 13 prosenttia ( 4 prosenttiyksikköä) uskoo, että kasvu palautuu lähikuukausina. 3 Ks. Euroopan komission julkaisemat kevään talousennusteet, joissa vahvistettiin Euroopan talouden elpyvän asteittain. On syytä pitää mielessä, että ennusteet julkaistiin 13. toukokuuta 2011, muutama viikko tämän tutkimuksen toteuttamisen jälkeen:

21 Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä Ensimmäinen havainto: on mielenkiintoista huomata, että pessimistisin näkemys (joka on myös hallitseva kanta koko EU:ssa) on vahvistunut 26:ssa EU:n 27 jäsenvaltiosta elo syyskuussa 2010 toteutetun Eurobarometri-tutkimuksen jälkeen. Vain yhdessä valtiossa, Romaniassa, osuus on pysynyt vakaana (38 prosenttia). Toiseksi, tämä yleisen mielipiteen synkentyminen on erityisen selvää työttömyydestä pahiten kärsivissä maissa. Tällaisia maita ovat Latvia (jossa niiden osuus, jotka uskovat kriisin jatkuvan vielä monia vuosia, on kasvanut 20 prosenttiyksikköä, ja jonka työttömyysaste on 17,2 prosenttia 4 ), Espanja (+18 prosenttiyksikköä ja 20,7 prosentin työttömyysaste) sekä Kreikka, jonka luvut tässä asiassa olivat korkeat jo edellisessä tutkimuksessa (+16 prosenttiyksikköä ja 14,1 prosentin työttömyysaste)

22 - 22 -

23 Tästä huolimatta niiden maiden joukossa, joissa yleinen mielipide on pessimistisin, Yhdistyneen kuningaskunnan työttömyysaste oli tammikuussa vain 7,7 prosenttia. Tässä uudessa tutkimuksessa ilmaistu vahva huoli tulevaisuudesta (+17 prosenttiyksikköä) voidaan luultavasti osittain selittää Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen viime kuukausina lähettämien säästöviestien vaikutuksella. Optimistisinta näkemystä (jonka mukaan olemme jo päässeet vaiheeseen, jossa kasvu on palautumassa) esiintyy yleisimmin euroalueella (16 prosenttia, kun osuus euroalueen ulkopuolella on 10 prosenttia). Vastaajat ilmaisevat tämän kannan myös useammin ennen vuotta 2004 liittyneissä valtioissa (16 prosenttia) kuin vuosina 2004/2007 liittyneissä valtioissa (7 prosenttia). Sitä vastoin vuosina 2004/2007 liittyneissä valtioissa useammat vastaajat (37 prosenttia, verrattuna vuonna 2004 liittyneiden valtioiden 31 prosenttiin) uskovat, että kasvu palautuu lähivuosina. Näiden tulosten maakohtainen analyysi paljastaa joukon eroja: - Optimistisimmat eurooppalaiset, joiden mielestä olemme jo siirtyneet vaiheeseen, jossa kasvu on palautumassa (EU27: 14 prosenttia), asuvat pääosin EU:n pohjoisosissa: Ruotsissa (58 prosenttia), joka erottuu selvästi muista jäsenvaltioista, Saksassa (35 prosenttia), Suomessa (34 prosenttia) sekä Luxemburgissa, Alankomaissa ja Itävallassa (29 prosenttia kaikissa kolmessa valtiossa). Pienimmät osuudet saatiin sitä vastoin seuraavissa valtioissa: 1 prosentti vastaajista Kreikassa ja Bulgariassa, 2 prosenttia Espanjassa, 3 prosenttia Irlannissa, Portugalissa, Romaniassa ja Sloveniassa ja 4 prosenttia Kyproksessa. Monet näistä maista ovat kärsineet pahoin kriisistä

24 - Melko luottavainen usko siihen, että kasvu palautuu lähikuukausina (EU27: 13 prosenttia), on yleistä Itävallassa (24 prosenttia), Italiassa (22 prosenttia) ja Belgiassa (20 prosenttia) mutta harvinaisempaa Latviassa (4 prosenttia), Kreikassa ja Liettuassa (molemmissa 5 prosenttia) ja Irlannissa (6 prosenttia). - Toisaalta pessimistisempää kantaa, jonka mukaan kasvu palautuu lähivuosina (EU27: 33 prosenttia), edustavat monet vastaajat Tanskassa (57 prosenttia), Espanjassa (45 prosenttia), Sloveniassa (43 prosenttia) sekä Kyproksessa ja Romaniassa (molemmissa 41 prosenttia), mutta vain 19 prosenttia Saksan ja 20 prosenttia Itävallan vastaajista. - Pessimistisimpiä eurooppalaisia, jotka uskovat kriisin jatkuvan vielä monia vuosia (EU27: 36 prosenttia), on eniten Kreikassa (63 prosenttia), Portugalissa (57 prosenttia), Latviassa (53 prosenttia) ja Irlannissa (50 prosenttia); näitä pessimistejä on paljon vähemmän Ruotsissa (9 prosenttia) ja Tanskassa (18 prosenttia). Sosiodemografinen analyysi - Miehet ovat hieman naisia yleisemmin optimistisia: 16 prosenttia miehistä ja 12 prosenttia naisista katsoo, että olemme jo siirtyneet vaiheeseen, jossa kasvu palautuu. Molemmat uskovat yhtä yleisesti (33 prosenttia), että kasvu palaa lähivuosina. Naiset suhtautuvat tulevaisuuteen vähemmän luottavaisesti: 38 prosenttia heistä (miesten vastaava osuus on 34 prosenttia) sanoo kriisin jatkuvan vielä monia vuosia. - Kuten usein kyselytutkimuksissa, nuoret vastaajat ovat optimistisempia kuin iäkkäät: vain 29 prosenttia heistä uskoo kriisin jatkuvan vielä monia vuosia (55-vuotiaiden ja sitä vanhempien keskuudessa vastaava osuus on 40 prosenttia). - Korostunut pessimismi on erityisen huomattavaa huonommassa asemassa olevissa sosiaaliryhmissä. Sen näkemyksen suhteen, että kriisi jatkuu vielä monia vuosia, johtajien (27 prosenttia) ja työttömien (47 prosenttia) välillä on 20 prosenttiyksikköä. Myös vastaajien koulutustaso aiheuttaa eräitä eroja tällä alalla: 46 prosenttia koulunkäynnin alle 16-vuotiaana lopettaneista uskoo, että kriisi jatkuu vielä monia vuosia, kun taas pitkään opiskelleiden keskuudessa tämä osuus on 29 prosenttia

25 - On myös syytä huomata, että tämä pessimistinen näkemys on yleisempi niiden keskuudessa, joiden mielestä euro ei ole lievittänyt kriisin haittavaikutuksia (44 prosenttia verrattuna 25 prosenttiin niiden keskuudessa, joiden mielestä eurolla on ollut lievittävä vaikutus). - Lopuksi, 40 prosenttia niistä vastaajista, jotka tuntisivat olevansa paremmin suojassa, jos heidän kotimaansa toteuttaisi toimenpiteitä yksin, ovat hyvin pessimistisiä (verrattuna 33 prosenttiin niistä, jotka haluaisivat mieluummin yhteisiä toimia muiden jäsenvaltioiden kanssa)

26 - 26 -

27 3. Eurooppalaiset ja euron rooli [QA2] Suurin osa eurooppalaisista on sitä mieltä, että euro ei ole lievittänyt kriisin haittavaikutuksia Kun Euroopan unionin talouden elpyminen jatkuu, on nähtävissä, että euron julkisuuskuva on kehittynyt jäsenvaltioiden keskuudessa. Suurin osa eurooppalaisista (57 prosenttia) toteaa, että euro ei yleisesti ottaen ole lievittänyt kriisin haittavaikutuksia. Tämä on seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin elo syyskuussa On syytä huomata, että myös vastakkainen näkemys on lisääntynyt hieman (34 prosenttia, +1 prosenttiyksikkö), ja vastaamatta jättäneiden osuus on vähentynyt kahdeksan prosenttiyksikköä (17 prosentista 9 prosenttiin). Yleinen mielipide on siis polarisoitunut, ja euroa koskevien myönteisten ja kielteisten mielipiteiden välinen kuilu levenee: se on kasvanut 17 prosenttiyksiköstä elo syyskuussa prosenttiyksikköön huhti toukokuussa

28 Tämä kielteinen kanta euroon on kasvanut vakaasti tammi helmikuussa 2009 tehdystä ensimmäisestä tutkimuksesta lähtien, jolloin 44 prosenttia katsoi, ettei euro ollut lievittänyt kriisin haittavaikutuksia. Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä On mielenkiintoista, että kuten jo tammi helmikuussa 2009 ja elo syyskuussa 2010 havaittiin, euroalueella asuvat eurooppalaiset (38 prosenttia) ovat euroalueen ulkopuolella asuvia kansalaisia (28 prosenttia) yleisemmin sitä mieltä, että eurolla on lievittävä vaikutus. Suurin osa euroalueen kansalaisista katsoo kuitenkin, että yhteisvaluutta ei ole yleisesti ottaen vähentänyt kriisin haittavaikutuksia (56 prosenttia, +5 prosenttiyksikköä verrattuna elo syyskuussa 2010 saatuun lukuun). 57 prosenttia euroalueen ulkopuolella asuvista yhtyy tähän näkemykseen. - 22:ssa EU:n 27 jäsenvaltiosta suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että euro ei yleisesti ottaen ole vähentänyt kriisin haittavaikutuksia. Tällaisia valtioita on nyt kolme enemmän kuin elo syyskuussa Ehdoton enemmistö vastaajista on tätä mieltä (EU27: 57 prosenttia) Sloveniassa (71 prosenttia), Tšekin tasavallassa (70 prosenttia), Kyproksessa (69 prosenttia), Espanjassa (68 prosenttia), Ranskassa (68 prosenttia) ja Virossa (64 prosenttia)

29 Maat, joissa yleinen mielipide on kehittynyt eniten tähän suuntaan ("täysin eri mieltä") elo syyskuusta 2010, ovat seuraavat: Bulgaria (60 prosenttia, +23 prosenttiyksikköä), Espanja (+21 prosenttiyksikköä), Romania (+18 prosenttiyksikköä), Kypros (+17 prosenttiyksikköä), Liettua (+16 prosenttiyksikköä) ja Kreikka (+15 prosenttiyksikköä). - Sitä vastoin vastaajat, joiden mielestä euro on lievittänyt kriisin haittavaikutuksia, löytyvät seuraavista viidestä maasta: Slovakia (55 prosenttia), Italia ja Itävalta (molemmissa 53 prosenttia), Suomi (50 prosenttia) ja Irlanti (47 prosenttia). On silmiinpistävää, että Irlannissa ja Kreikassa mielipiteet tästä kysymyksestä ovat hyvin ristikkäiset, vaikka kumpikin valtio kärsii kriisistä erityisen pahasti ja ne molemmat ovat hyötyneet euroalueen IMF:n avulla järjestämästä pelastuspaketista. Samoin on mainitsemisen arvoista, että näkemys, jonka mukaan euro on yleisesti ottaen vähentänyt kriisin haittavaikutuksia, on vähenemässä lähes kaikissa jäsenvaltioissa

30 - 30 -

31 Sosiodemografinen analyysi Ensimmäinen merkittävä havainto lähes kaikissa tutkituissa ryhmissä on se, että valtaosa vastaajista sanoo olevansa eri mieltä väitteestä, jonka mukaan euro on yleisesti ottaen vähentänyt kriisin haittavaikutuksia. Ainoat poikkeukset löytyvät niiden vastaajien keskuudesta, jotka uskovat kasvun jo palautuneen (50 prosenttia) tai palautuvan lähikuukausina (52 prosenttia), sillä suurin osa heistä on samaa mieltä siitä, että eurolla on ollut lievittävä vaikutus. - Miehet kannattavat yhteisvaluuttaa naisia yleisemmin (38 prosenttia verrattuna 31 prosenttiin) ja katsovat, että se on lievittänyt kriisin haittavaikutuksia. Naiset ovat miehiä hieman useammin eri mieltä tämän väittämän kanssa (58 prosenttia verrattuna 55 prosenttiin miehistä). Tämä miesten voimakkaampi tuki eurolle on asia, joka näkyy monissa tutkimuksissa. - Huonoimmassa asemassa olevat sosiaaliryhmät ovat skeptisimpiä euron lievittävän vaikutuksen suhteen. Tällaista kantaa edustaa 63 prosenttia työttömistä ja 60 prosenttia ruumiillista työtä tekevistä, kun osuus johtajien ja toimihenkilöiden keskuudessa on 54 prosenttia. Tätä mieltä on myös 62 prosenttia vastaajista, jotka sijoittavat itsensä yhteiskunnallisen asteikon häntäpäähän (verrattuna 51 prosenttiin itsensä kärkipäähän sijoittavista). - On syytä huomauttaa, että 67 prosenttia vastaajista, jotka tuntisivat olevansa paremmin suojassa kriisiltä, jos heidän kotimaansa toteuttaisi toimenpiteitä yksin, katsoo, että euro ei ole lievittänyt kriisin haittavaikutuksia (niiden keskuudessa, jotka haluaisivat muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa yhteisiä toimia, osuus on 51 prosenttia)

32 - 32 -

33 4. Jäsenvaltioiden keinot selviytyä kriisistä 4.1 Miten jäsenvaltioiden pitäisi eurooppalaisten mielestä toimia? [QA3] Seuraavaksi tarkastellaan sitä, miten eurooppalaiset tuntisivat olevansa paremmin suojassa kriisiltä. Olisiko heistä parempi, että heidän kotimaansa ottaisi käyttöön ja soveltaisi toimenpiteitä yksin vai yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa? Suurin osa eurooppalaisista tuntisi olevansa paremmin suojassa kriisiltä, jos heidän kotimaansa ottaisi käyttöön ja soveltaisi toimenpiteitä yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa On mielenkiintoista, että toivomus yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa toteutettavista toimista on lisääntynyt neljä prosenttiyksikköä (56 prosenttia) verrattuna elo syyskuussa 2010 tehtyyn edelliseen tutkimukseen (Eurobarometri 74.1), vaikka se oli vähentynyt yhdeksän prosenttiyksikköä tammi helmikuun 2009 (Eurobarometri 71.1) ja elo syyskuun 2010 välisenä aikana. Silti on huomattava, että vastakkainen kanta (mieluummin yksin toteutettavia toimia) on myös lisääntymässä (36 prosenttia, +3 prosenttiyksikköä). Sekä yhteisesti että yksin toteutettavien toimien kannatuksen samanaikainen lisääntyminen johtuu "ei osaa sanoa" -vastausten jyrkästä vähenemisestä (8 prosenttia, 7 prosenttiyksikköä), mikä on osoitus haastateltujen päättäväisemmästä asenteesta ja selkeämmistä mielipiteistä

34 Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä Euroalueella asuvat vastaajat (63 prosenttia) sanovat sen ulkopuolella asuvia (45 prosenttia) todennäköisemmin, että he tuntisivat olevansa paremmin suojassa, jos heidän kotimaansa ottaisi käyttöön ja toteuttaisi toimenpiteitä yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa. Euroalueen ulkopuolella asuvien vastaajien mielipiteet jakautuvat enemmän: kuten todettu, 45 prosenttia heistä haluaisi koordinoituja toimia, mutta hieman suurempi osuus, 47 prosenttia, pitää yksin toteutettuja toimia parempina. Nämä tulokset ovat muuttuneet kahdeksan viime kuukauden aikana, sillä edellisessä tutkimuksessa vastaajat sekä euroalueella että sen ulkopuolella kannattivat jäsenvaltioiden välillä koordinoituja toimia. - 24:ssä EU:n 27 jäsenvaltiosta enemmistö kannattaa yhteisesti toteutettavia toimia (EU27: 56 prosenttia), selvimmin Alankomaissa (72 prosenttia), Espanjassa (70 prosenttia), Suomessa ja Virossa (molemmissa 69 prosenttia) sekä Tanskassa ja Maltassa (molemmissa 67 prosenttia). - Vaikka elo syyskuussa 2010 Yhdistynyt kuningaskunta oli ainoa maa, jossa enemmistö kannatti yksin toteutettavia toimia, nyt tällaisia valtioita on kolme: Yhdistynyt kuningaskunta (64 prosenttia), Latvia (51 prosenttia) ja Tšekin tasavalta (50 prosenttia), kun EU:n keskiarvo on 36 prosenttia. - Lopuksi on syytä huomauttaa, että "ei osaa sanoa" -vastausten osuus (EU: 8 prosenttia) on pienentynyt selvimmin Maltassa (7 prosenttia, 20 prosenttiyksikköä), Romaniassa (11 prosenttia, 12 prosenttiyksikköä), Bulgariassa (9 prosenttia, 12 prosenttiyksikköä) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (7 prosenttia, 12 prosenttiyksikköä). Tämä on merkki siitä, että mielipiteet ovat jyrkentymässä. Voidaan huomata, että mielipide on kehittynyt selvimmin koordinoitujen toimien suuntaan Luxemburgissa (+13 prosenttiyksikköä), Bulgariassa, Tanskassa ja Alankomaissa (kaikissa +12 prosenttiyksikköä), Maltassa (+11 prosenttiyksikköä) sekä Ruotsissa (+10 prosenttiyksikköä). Valtiot, joissa mielipide on kehittynyt eniten yksin toteutettavien toimien suuntaan, ovat Tšekin tasavalta (+14 prosenttiyksikköä), Kypros ja Yhdistynyt kuningaskunta (molemmissa +13 prosenttiyksikköä) ja Slovenia (+11 prosenttiyksikköä)

35 - 35 -

36 Sosiodemografinen analyysi Kaikissa eurooppalaisten ryhmissä enemmistö katsoo, että muiden jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä toteutettavat toimenpiteet antaisivat paremman suojan kriisiä vastaan. Siinä, kuinka vahva tämä mielipide on, on kuitenkin useita eroja: - Kanta, jonka mukaan yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa toteutettavat toimenpiteet antaisivat paremman suojan vastaajille, on yleisempi miesten keskuudessa (59 prosenttia, naisten vastaava osuus 54 prosenttia). - Tätä mieltä ovat myös nuorimmat vastaajat (63 prosenttia verrattuna 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien 53 prosenttiin). - Ikä, jossa vastaajat ovat lopettaneet opintonsa, näyttää myös olevan hyvin erotteleva muuttuja, sillä 65 prosenttia koulutetuimmista vastaajista on tätä mieltä, kun alle 16-vuotiaana koulunkäynnin lopettaneiden keskuudessa osuus on 49 prosenttia. - Sama pätee sosiaaliryhmiin: mitä parempiosaista ryhmää vastaajat edustavat, sitä todennäköisemmin he kannattavat koordinoituja toimia. 64 prosenttia johtajista on tätä mieltä, työttömistä 52 prosenttia. - Koordinoituja toimia kannattavia vastaajia on enemmän niiden keskuudessa, joiden mielestä euro on lievittänyt kriisin haittavaikutuksia (68 prosenttia verrattuna vastakkaista mieltä olevien 50 prosenttiin); heitä on myös enemmän optimistisimmissa haastatelluissa, joiden mielestä kasvu on jo palautunut (64 prosenttia, kun niiden, joiden mielestä kriisi kestää vielä monia vuosia, vastaava osuus on 51 prosenttia)

37 - 37 -

38 4.2 Pitäisikö ensisijaisesti vähentää julkisia menoja vai vauhdittaa taloutta? [QA4] Eurooppalaisten mielipiteet parhaista toimenpiteistä talouden vauhdittamiseksi ovat edelleen jakautuneet Haastatelluille esitettiin kaksi ratkaisua, ja heitä pyydettiin valitsemaan niistä se, jolla heidän mielestään todennäköisimmin selvitään kriisistä nopeasti: 1) jäsenvaltioiden pitäisi ensin vähentää julkisia menojaan, ja 2) jäsenvaltioiden pitäisi ensin investoida toimenpiteisiin talouden vauhdittamiseksi. Kuten elo syyskuussa 2010 toteutetussa Eurobarometri tutkimuksessa, vastaukset tähän kysymykseen vaihtelivat varsin suuresti. Suhteellinen enemmistö eurooppalaisista (40 prosenttia, +2 prosenttiyksikköä) katsoo, että jäsenvaltioiden pitäisi ensin investoida toimenpiteisiin talouden vauhdittamiseksi. Hieman harvemmat vastaajat (34 prosenttia, 1 prosenttiyksikkö) ovat sitä mieltä, että jäsenvaltioiden olisi vähennettävä julkisia menojaan. Niiden vastaajien osuus, jotka spontaanisti vastasivat, että molempia menetelmiä olisi sovellettava yhdessä, on hieman yli viidennes (22 prosenttia, +3 prosenttiyksikköä)

39 Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä Vaikka Euroopan yleinen mielipide tästä kysymyksestä on jakautunut, EU:n 27 jäsenvaltiossa siihen saadaan vaihtelevia vastauksia. Ensinnäkin euroalueeseen kuuluvien ja siihen kuulumattomien maiden välillä on merkittävä 15 prosenttiyksikön ero kysymyksessä investoimisesta taloutta vauhdittaviin toimenpiteisiin: 50 prosenttia euroalueen ulkopuolisista vastaajista kannattaa tätä vaihtoehtoa, kun euroalueella osuus on 35 prosenttia. Samoin 48 prosenttia vuosina 2004/2007 liittyneissä valtioissa asuvista vastaajista kannattaa tätä vaihtoehtoa, kun vastaava osuus ennen vuotta 2004 liittyneissä valtioissa on 38 prosenttia. Myös taloutta vauhdittavien toimenpiteiden ja julkisten menojen vähentämisen yhdistämistä kannattaa suurempi osuus euroalueen vastaajista (28 prosenttia, vastaava osuus euroalueen ulkopuolella 12 prosenttia) sekä ennen vuotta 2004 liittyneiden valtioiden vastaajista (24 prosenttia, kun vuosina 2004/2007 liittyneissä valtioissa osuus on 15 prosenttia). - Toimenpiteet talouden vauhdittamiseksi (EU27: 40 prosenttia) saavat eniten kannatusta Tanskassa (63 prosenttia), Liettuassa (62 prosenttia), Romaniassa (54 prosenttia), Latviassa (52 prosenttia) ja Ruotsissa (50 prosenttia), toisin kuin Saksassa (22 prosenttia) ja Portugalissa (24 prosenttia). Se on suosituin vaihtoehto 20 jäsenvaltiossa. - Julkisten menojen vähentämistä (EU27: 34 prosenttia) pidetään parhaana vaihtoehtona Ranskassa (47 prosenttia) ja Portugalissa (41 prosenttia), kun Irlannissa sitä kannattaa vain 19 prosenttia ja Bulgariassa ja Tanskassa 23 prosenttia vastaajista. Kokonaisuutena se on suosituin vaihtoehto kuudessa jäsenvaltiossa. - Seuraavissa valtioissa yleinen mielipide on jakautunut jyrkästi yhtäältä taloutta vauhdittavien toimenpiteiden ja toisaalta julkisten menojen vähentämisen kannattajiin: Tšekin tasavalta (44 prosenttia molempien vaihtoehtojen kannalla), Slovenia (33 ja 32 prosenttia), Slovakia (43 ja 44 prosenttia) ja Suomi (40 ja 41 prosenttia). - Haastateltuja, jotka spontaanisti vastasivat, että kummankin tyyppisiä toimenpiteitä olisi sovellettava yhdessä (EU27: 22 prosenttia) on eniten Alankomaissa (46 prosenttia), Saksassa (42 prosenttia), Irlannissa (36 prosenttia) ja Kyproksessa (34 prosenttia). Vastauksen spontaanius vahvistaa sen merkitystä tässä yhteydessä

40 - 40 -

41 Sosiodemografinen analyysi Se, kuinka vahvasti vastaajat katsovat, että jäsenvaltioiden olisi ennen muuta investoitava toimenpiteisiin talouden vauhdittamiseksi, vaihtelee suuresti eri sosiodemografisten ryhmien välillä. - Miehet valitsevat taloutta vauhdittavat toimenpiteet hieman useammin (42 prosenttia) kuin naiset (39 prosenttia). Molemmat sukupuolet valitsevat kuitenkin yhtä usein (22 prosenttia molempien kohdalla) spontaanisti kummankin tyyppisten toimien yhdistelmän. - Myös ikä vaikuttaa vastauksiin, sillä mitä nuorempia vastaajat ovat, sitä enemmän he ovat taipuvaisia kannattamaan taloutta vauhdittavia toimenpiteitä (43 prosenttia vuotiaista, mutta 36 prosenttia 55-vuotiaista ja sitä vanhemmista). - Myös koulutustaso on vastauksiin vaikuttava tekijä, sillä koulutetuimmat vastaajat valitsevat todennäköisemmin taloutta vauhdittavat toimenpiteet (43 prosenttia, kun koulunkäynnin alle 16-vuotiaana lopettaneiden vastaava osuus on 36 prosenttia). - Vastaajan ammattiryhmä näyttää ohjaavan vastauksia, sillä toimihenkilöt (45 prosenttia), johtajat (42 prosenttia) ja työttömät (44 prosenttia) kannattavat taloutta vauhdittavia toimenpiteitä todennäköisemmin kuin kotona olevat (34 prosenttia) ja eläkeläiset (36 prosenttia). - Lopuksi, 44 prosenttia niistä vastaajista, jotka tuntisivat olevansa paremmin suojassa, jos heidän kotimaansa toteuttaisi toimenpiteitä yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa, kannattavat taloutta vauhdittavia toimia (niiden keskuudessa, jotka haluaisivat mieluummin yksin toteutettavia toimia, osuus on 37 prosenttia)

42 - 42 -

43 5. Eurooppalaiset ja rahaliikennevero 5.1 Eurooppalaiset hyväksyvät varsin laajasti periaatteen rahaliikenneveron käyttöönotosta [QA6.1] Kriisistä selviytymiseksi voidaan harkita useita ratkaisuja. Näistä ratkaisuista kolmea ehdotettiin vastaajille. Heitä pyydettiin kertomaan, kannattavatko vai vastustavatko he niitä. Suurin osa eurooppalaisista sanoo kannattavansa rahaliikenneveroa Ensimmäinen ehdotus (QA6.1), periaate rahaliikenneverosta, saa yli kuuden vastaajan hyväksynnän kymmenestä (61 prosenttia). Vastaajille selitettiin veron periaate ja miten sitä sovellettaisiin 5. Lähes kolmannes vastaajista kannattaa täysin tätä ehdotusta (30 prosenttia). Sitä vastoin yli neljännes (26 prosenttia) vastaajista vastustaa ajatusta. Vastaajista 13 prosenttia ei vastannut kysymykseen. 5 Koko kysymys kuului seuraavasti: "Euroopan parlamentti hyväksyi äskettäin rahaliikenneveron käyttöönoton maailmanlaajuisella tasolla tai ensin ainakin EU:ssa. Veroaste olisi hyvin matala: 0,05 prosenttia kustakin rahoitustapahtumasta. Sitä ei sovellettaisi suureen yleisöön, vaan ainoastaan rahoitusalan toimijoiden (pankit, sijoitusrahastot jne.) välisiin rahoitustapahtumiin. Olkaa hyvä ja ilmoittakaa, kannatatteko vai vastustatteko kutakin seuraavista lausumista:"

44 Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä Ensimmäinen havainto: rahaliikenneveron kannatus (EU: 61 prosenttia) vaikuttaa olevan laajempaa ennen vuotta 2004 liittyneiden valtioiden vastaajien keskuudessa (64 prosenttia) kuin vuosina 2004/2007 liittyneissä valtioissa (48 prosenttia). Myös euroalueen vastaajat kannattavat todennäköisemmin tätä vaihtoehtoa (63 prosenttia verrattuna 54 prosenttiin euroalueen ulkopuolella). - Ne EU:n jäsenvaltiot, joissa vastaajat todennäköisimmin kannattavat rahaliikenneveroa, ovat Itävalta (80 prosenttia), Saksa (71 prosenttia) sekä Ranska ja Slovakia (molemmissa 69 prosenttia). - Sitä vastoin jäsenvaltiot, joissa vastaajat voimakkaimmin vastustivat tätä veroa, ovat Malta (44 prosenttia), Slovenia (39 prosenttia), Puola (36 prosenttia) ja Alankomaat (35 prosenttia). - Vastaajia, joiden on vaikeinta ottaa kantaa tähän kysymykseen ja jotka eivät vastanneet, on eniten Bulgariassa (43 prosenttia), Romaniassa (30 prosenttia), Maltassa ja Irlannissa (molemmissa 26 prosenttia)

45 - 45 -

46 Sosiodemografinen analyysi Tällaisen veron periaatetta kannattaa enemmistö kaikissa sosiodemografisissa ryhmissä. Huonoimmassa asemassa olevat vastaajaryhmät kannattavat sitä kuitenkin vähiten. - Miehet kannattavat rahaliikenneveroa naisia todennäköisemmin (63 prosenttia ja 58 prosenttia). Naiset jättävät useammin vastaamatta kysymykseen (16 prosenttia, miesten vastaava osuus 10 prosenttia). - Ajatus rahaliikenneverosta on hieman suositumpi keskimmäisissä ikäryhmissä (63 prosenttia vuotiaista ja 61 prosenttia vuotiaista, mutta 59 prosenttia vuotiaista ja 58 prosenttia 55-vuotiaista ja sitä vanhemmista). - Parhaassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat ryhmät myös kannattivat eniten tämäntyyppistä veroa: 70 prosenttia johtajista (kotona olevien vastaava osuus on 53 prosenttia ja työttömien 54 prosenttia) ja 66 prosenttia koulutetuimmista vastaajista (koulunkäynnin alle 16-vuotiaana lopettaneiden vastaava osuus on 53 prosenttia) kannattaa sitä. Vaikka tällainen vero koskee vain rahoitustapahtumia eikä yksityishenkilöitä 6, tutkimuksen tulokset osoittavat heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ryhmien pelkäävän, että he joutuvat tällaisen toimenpiteen sivullisiksi uhreiksi: vaikka heille kerrottiin, että veroa ei perittäisi kansalaisilta, nämä ryhmät todennäköisesti pelkäävät, että rahoitusalan toimijat tavalla tai toisella sälyttävät veron taakan heidän harteilleen. - Tätä mieltä on lisäksi 69 prosenttia kansalaisista, joiden mielestä euro on lievittänyt kriisin haittavaikutuksia (niistä, joiden mielestä sillä ei ole ollut lievittäviä vaikutuksia, tätä mieltä on 57 prosenttia). - On syytä huomauttaa, että myös poliittisesti vasemmalle suuntautuneet vastaajat kannattavat todennäköisemmin rahaliikenneveron periaatetta (68 prosenttia, kun poliittisesti oikealle suuntautuneiden vastaava osuus on 59 prosenttia). 6 Esitellessämme kysymyksen vastaajille huomautimme, että vero olisi hyvin pieni ja sitä sovellettaisiin vain rahoitusalan toimijoiden (pankit, sijoitusrahastot jne.) välisiin rahoitustapahtumiin eikä suureen yleisöön

47 - 47 -

48 5.2 Rahaliikenneveron kannattajat tukevat yleisesti ottaen sen käyttöönottoa siitä riippumatta, tapahtuuko se maailmanlaajuisesti vai Euroopan unionin tasolla [QA6.2 ja QA6.3] Tämän jälkeen tutkimme hieman tarkemmin edellisestä kysymyksestä saatuja tuloksia. Niitä, jotka vastasivat myönteisesti ("kannatan") ensimmäiseen kysymykseen (QA6.1), pyydettiin kertomaan, harkitsisivatko he veroa vain maailmanlaajuisella tasolla, jos siitä päästään kansainväliseen sopimukseen, ja kannattaisivatko he tämän veron käyttöönottoa ensin EU:ssa, jos kansainvälistä sopimusta ei saada aikaan. Ylivoimainen enemmistö kannattaisi rahaliikenneveron käyttöönottoa vain maailmanlaajuisella tasolla (85 prosenttia). Vain 11 prosenttia vastustaa tätä, ja 4 prosenttia ei osaa sanoa. Perusta: Kysymys esitettiin rahaliikenneveroa periaatteessa kannattaville (61 % otannasta)

49 Myös tuki veron käyttöönotolle ensin EU:n tasolla on kuitenkin hyvin suurta (81 prosenttia), mikäli kansainvälistä sopimusta ei saada aikaan. Tämä tulos vahvistaa rahaliikenneveron periaatteen kannatuksen. Tässä vaihtoehdossa vain 14 prosenttia vastaajista ei kannattanut tällaisen veron periaatetta. 5 prosenttia ei vastannut. Perusta: Kysymys esitettiin rahaliikenneveroa periaatteessa kannattaville (61 % otannasta) Sen lisäksi, että eurooppalaiset kannattavat rahaliikenneveroa periaatteessa, he kannattavat myös sen täytäntöönpanoa: joko maailmanlaajuisella tasolla, jos kansainvälinen sopimus syntyy, tai, jos näin ei käy, ainakin aluksi vain Euroopan unionissa

50 Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä - Vain maailmanlaajuisella tasolla toteutettava vero (QA6.2): Ylivoimainen enemmistö vastaajista kannattaa tätä ehdotusta (EU27: 85 prosenttia). Eräissä jäsenvaltioissa kannatus on vielä laajempaa: niissä yhdeksän kymmenestä vastaajasta ilmoittaa kannattavansa tätä. Nämä valtiot ovat Bulgaria (93 prosenttia), Romania (92 prosenttia), Kypros ja Malta (molemmissa 91 prosenttia). Vaikka ehdotusta kannattaa hyvin suuri enemmistö, kannatus on hieman laimeampaa Saksassa (79 prosenttia) ja Portugalissa (79 prosenttia)

51 Perusta: Kysymys esitettiin rahaliikenneveroa periaatteessa kannattaville (61 % otannasta)

52 - Veron ehdotettu käyttöönotto aluksi Euroopan unionin tasolla, jos kansainvälistä sopimusta ei saada aikaan (QA6.3): Maat, joissa vastaajat todennäköisimmin kannattavat tällaista veroa, ovat Kreikka (89 prosenttia), Kypros (87 prosenttia), Ranska, Romania ja Unkari (kaikissa 86 prosenttia) sekä Espanja ja Italia (molemmissa 85 prosenttia). Valtiot, joiden vastaajat ovat haluttomimpia tukemaan tällaista veroa, ovat Alankomaat (67 prosenttia), Luxemburg (73 prosenttia) ja Puola (74 prosenttia). Sosiodemografinen analyysi Kun kannatus on näin valtavaa, on loogista, ettei eri sosiodemografisten ryhmien vastausten välillä ole merkittäviä eroja. On kuin rahaliikenneveron käyttöönotosta joko maailmanlaajuisesti tai aluksi Euroopan unionin tasolla olisi syntynyt itsestään yleinen yksimielisyys. Huomautamme kuitenkin, että siinä, kuinka voimakkaasti rahaliikenneveron käyttöönottoa aluksi Euroopan unionin tasolla kannatetaan, on merkittävä ero sen mukaan, kannattavatko vastaajat itse veron periaatetta "täysin" vai "jonkin verran" (QA6.1): kyseiset osuudet ovat 87 prosenttia ja 75 prosenttia

53 5.3 Rahaliikenneveron kannatuksen perusteet [QA7] Suurin osa eurooppalaisista uskoo, että rahaliikennevero auttaisi torjumaan liiallista keinottelua On siis nähty, että eurooppalaisten enemmistö hyväksyisi rahaliikenneveron käyttöönoton (61 prosenttia). Seuraavaksi tutkitaan, mikä on tämän kannatuksen pääsyy. Tätä varten veroa kannattavia vastaajia (QA6.1) pyydettiin valitsemaan (neljästä vaihtoehdosta) tärkein heidän päätöstään perusteleva syy. - Yleisimmin mainittu syy (41 prosenttia vastauksista) on, että sillä "torjuttaisiin liiallista keinottelua ja ehkäistäisiin siten tulevia kriisejä". - Yli kolmannes vastaajista (35 prosenttia) sanoi myös, että tällaisella verolla "saataisiin rahoitusalan toimijat osallistumaan finanssikriisin kustannusten maksamiseen". Molemmissa tapauksissa suurin osa vastaajista suuntaa veron ensisijaisesti niihin, joiden he katsovat olevan "vastuussa" kriisistä, eli rahoitusalan toimijoihin prosenttia vastaajista toteaa myös, että vero "auttaisi vähentämään kansantalouksien alijäämiä" prosenttia heistä katsoo, että sillä "rahoitettaisiin innovatiivisia politiikanaloja (kuten ilmastonmuutoksen torjunta, ympäristö, kehitysapu jne.)". Perusta: Kysymys esitettiin rahaliikenneveroa periaatteessa kannattaville (61 % otannasta)

54 Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä - Rahaliikenneveron käyttöönottoa kannattavien vastaajien yleisimmin esittämä peruste (EU27: 41 prosenttia), "liiallisen keinottelun torjunta ja tulevien kriisien ehkäiseminen", mainitaan useammin euroalueella (44 prosenttia) kuin sen ulkopuolella (35 prosenttia). Tämä on yleisin vastaus 21 jäsenvaltiossa (Alankomaissa tämä peruste mainitaan yhtä usein kuin "saada rahoitusalan toimijat osallistumaan kriisin kustannusten maksamiseen"). Jäsenvaltiot, joissa vastaajat vaikuttivat erityisen suopeilta tätä perustetta kohtaan, ovat Saksa (49 prosenttia), Bulgaria ja Italia (molemmissa 48 prosenttia), sekä pohjoisempana EU:ssa Tanska ja Suomi (molemmissa 47 prosenttia) sekä Ruotsi (46 prosenttia). Tämä syy mainitaan kuitenkin harvemmin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (26 prosenttia), Irlannissa (27 prosenttia) ja Maltassa (28 prosenttia). - Toinen peruste (EU27: 35 prosenttia), "saada rahoitusalan toimijat osallistumaan kriisin kustannusten maksamiseen", mainitaan yleisimmin Irlannissa (57 prosenttia), Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (molemmissa 45 prosenttia). Se on yleisin esitetty peruste kuudessa jäsenvaltiossa. Sitä vastoin se mainitaan harvemmin Ruotsissa (22 prosenttia) ja Tšekin tasavallassa (24 prosenttia). - Kolmas peruste (EU27: 11 prosenttia), "kansantalouksien alijäämien vähentäminen", on vastaajien suosiossa erityisesti Tšekin tasavallassa ja Maltassa (24 prosenttia) ja Liettuassa (20 prosenttia), mutta mainitaan hyvin harvoin Bulgariassa (2 prosenttia), Suomessa (4 prosenttia) ja Espanjassa (5 prosenttia). - Lopuksi, "innovatiivisten politiikanalojen (kuten ilmastonmuutoksen torjunta, ympäristö, kehitysapu jne.) rahoitus" (EU: 10 prosenttia) mainitaan hieman useammin Ruotsissa (23 prosenttia), Itävallassa ja Luxemburgissa (molemmissa 15 prosenttia) kuin Irlannissa (4 prosenttia) tai Unkarissa, Bulgariassa ja Suomessa (kaikissa kolmessa 6 prosenttia)

55 Perusta: Kysymys esitettiin rahaliikenneveroa periaatteessa kannattaville (61 % otannasta)

56 Sosiodemografinen analyysi - Vastaajista vuotiaat sekä iäkkäimmät mainitsevat muita todennäköisemmin kannatuksensa syyksi liiallisen keinottelun (43 ja 42 prosenttia, kun vuotiaiden nuorten keskuudessa osuus on 36 prosenttia). Sitä vastoin nuoremmat eurooppalaiset perustelevat tukeaan rahaliikenneverolle muita todennäköisemmin sillä, että sen avulla voitaisiin rahoittaa innovatiivisia politiikanaloja (17 prosenttia, kun 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien vastaava osuus on 8 prosenttia). - Parhaassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat ryhmät näyttävät olevan taipuvaisempia mainitsemaan perusteenaan (ja tämä on EU:ssa enemmistön mielipide, EU27: 41 prosenttia) liiallisen keinottelun torjumisen: sen mainitsee 48 prosenttia johtajista (ruumiillista työtä tekevien vastaava osuus on 36 prosenttia) ja 41 prosenttia vastaajista, joilla ei ole juuri koskaan tai vain ajoittain vaikeuksia maksaa laskujaan (niiden, joilla on tällaisia vaikeuksia useimmiten, vastaava osuus on 36 prosenttia). Tätä kantaa edustavat yleisemmin myös ne vastaajat, jotka katsovat kasvun jo palanneen (48 prosenttia, kun niiden, jotka uskovat kriisin jatkuvan vielä monia vuosia, vastaava osuus on 37 prosenttia)

57 Perusta: Kysymys esitettiin rahaliikenneveroa periaatteessa kannattaville (61 % otannasta)

58 5.4 Perusteet vastustaa rahaliikenneveron käyttöönottoa aluksi Euroopan unionissa [QA7] Eurooppalaiset, jotka vastustavat vain EU:ssa käyttöönotettavaa rahaliikenneveroa, esittävät kannalleen useita perusteita Kysymykseen QA6.1 vastanneista rahaliikenneveron kannattajista jotkut sanoivat vastustavansa veron käyttöönottoa aluksi EU:ssa, jos kansainvälistä sopimusta ei saada aikaan (QA6.3). Tälle ryhmälle esitettiin jatkokysymyksiä, joilla selvitettiin heidän perusteitaan vastustaa veroa tällaisessa tilanteessa. Tätä varten vastaajille esitettiin neljä vaihtoehtoa, joista heitä pyydettiin valitsemaan se, jota he pitivät tärkeimpänä perusteena. Vastaukset tähän kysymykseen vaihtelevat suuresti: 26 prosenttia vastaajista esimerkiksi katsoi, että se "ei olisi toteutettavissa" ja että "tällainen rahaliikennevero voidaan ottaa käyttöön vain maailmanlaajuisella tasolla". Seuraavat kaksi perustetta saivat kumpikin 22 prosenttia vastauksista: - Se "heikentäisi rahoitusmarkkinoiden kilpailukykyä". - Sillä "saataisiin vain eurooppalaiset rahoitusalan toimijat osallistumaan kriisin kustannusten maksamiseen". Viimeinen peruste, jonka esitti 21 prosenttia vastaajista, on se, että "se aiheuttaisi pääoman virtaamista EU:n ulkopuolelle". Perusta: Rahaliikenneveron vastustajat EU:n tasolla (14 %)

59 Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä Koska tämän kysymyksen vastaajaotos oli hyvin pieni, 8 prosenttia koko perusjoukosta, ei ole mahdollista esittää numeerisia tuloksia. Sen vuoksi kuvailemme vain yleisiä suuntauksia. - Ajatus, jonka mukaan tällainen vero voidaan ottaa käyttöön vain "maailmanlaajuisella tasolla", esitetään useimmin Kreikassa, Portugalissa ja Unkarissa. Vastaajat, jotka antavat epätodennäköisimmin tämän vastauksen, asuvat Latviassa ja Bulgariassa. - Vaara Euroopan rahoitusmarkkinoiden kilpailukyvyn heikentämisestä mainitaan lähinnä Euroopan unionin pohjoisosissa, Tanskassa, Suomessa, Alankomaissa, Slovakiassa ja Itävallassa. Romaniassa ja Virossa vastaajat mainitsevat epätodennäköisimmin tämän vaihtoehdon. - Ajatus siitä, että verolla "saataisiin vain eurooppalaiset rahoitusalan toimijat osallistumaan kriisin kustannusten maksamiseen", on pätevä syy lähinnä Kyproksen, Viron ja Kreikan vastaajien mielestä. Sitä vastoin Irlannissa ja Puolassa hyvin harvat vastaajat ovat tätä mieltä. - Vaara "pääoman virtaamisesta EU:n ulkopuolelle" mainitaan lähinnä Belgiassa, Italiassa ja Puolassa ja harvoin Romaniassa ja Kreikassa

60 Sosiodemografinen analyysi Sosiodemografisessa analyysissa on oltava varovainen pienen vastaajaotoksen takia. - Nuorimmat vastaajat valittivat todennäköisemmin, että EU:n tasolla toteutettava rahaliikennevero saisi vain eurooppalaiset rahoitusalan toimijat osallistumaan kriisin kustannusten maksamiseen (28 prosenttia vuotiaista verrattuna 19 prosenttiin vuotiaista). He katsovat myös todennäköisemmin (25 prosenttia verrattuna 19 prosenttiin 55-vuotiaista ja sitä vanhemmista), että se heikentäisi Euroopan rahoitusmarkkinoiden kilpailukykyä. He ovat kuitenkin epätodennäköisimmin (19 prosenttia verrattuna 27 prosenttiin 25-vuotiaista ja sitä vanhemmista) sitä mieltä, että rahaliikennevero voidaan ottaa käyttöön vain maailmanlaajuisella tasolla. - Kuuluminen sosiaalisesti heikommassa asemassa olevaan ryhmään on tässä suhteessa erotteleva muuttuja: sekä koulutustaso että ammattiryhmä vaikuttavat vastauksiin. Alle 16-vuotiaana koulunkäynnin lopettaneet vastaajat sanovat useammin, että tällaisella verolla saataisiin vain eurooppalaiset rahoitusalan toimijat osallistumaan kriisin kustannusten maksamiseen (29 prosenttia verrattuna 17 prosenttiin koulutetuimmista vastaajista). Tätä mieltä on myös 25 prosenttia kotona olevista ja 23 prosenttia työttömistä (kun johtajien vastaava osuus on 13 prosenttia). Vähiten koulutetut katsovat kuitenkin epätodennäköisimmin (13 prosenttia verrattuna 26 prosenttiin koulutetuimmista), että se heikentäisi Euroopan rahoitusmarkkinoiden kilpailukykyä. Tätä mieltä on myös 17 prosenttia kotona olevista (mutta 36 prosenttia johtajista). - Vastaajat, jotka katsovat euron lievittäneen kriisin haittavaikutuksia, esittävät todennäköisemmin sen perusteen, että EU:ssa toteutettava vero heikentäisi Euroopan rahoitusmarkkinoiden kilpailukykyä (26 prosenttia verrattuna 20 prosenttiin niistä, jotka eivät usko lievittävään vaikutukseen). Lisäksi 31 prosenttia heistä (verrattuna 23 prosenttiin lievittävän vaikutuksen kiistävistä) katsoo, että tällainen vero voidaan ottaa käyttöön vain maailmanlaajuisella tasolla

61 - Optimistisimmat vastaajat (jotka katsovat kasvun palautumisen jo alkaneen) ovat todennäköisemmin sitä mieltä, että tällainen vero voidaan ottaa käyttöön vain maailmanlaajuisella tasolla (30 prosenttia verrattuna 22 prosenttiin pessimistisimmistä vastaajista). Sitä vastoin vastaajat, jotka uskovat kriisin jatkuvan vielä monia vuosia, katsoivat todennäköisemmin (30 prosenttia, kun osuus niiden keskuudessa, joiden mielestä kasvun palautuminen on jo alkanut, on 20 prosenttia), että verolla saataisiin vain eurooppalaiset rahoitusalan toimijat osallistumaan kriisin kustannusten maksamiseen. - Myös vastaajien poliittinen suuntautuminen aiheuttaa joitakin eroja: vasemmistolaiset vastaajat valittavat oikeistolaisia yleisemmin (26 prosenttia ja 15 prosenttia), että EU:n tasolla toteutettavalla rahaliikenneverolla saataisiin vain eurooppalaiset rahoitusalan toimijat osallistumaan kriisin kustannusten maksamiseen. Sitä vastoin he ovat epätodennäköisemmin (19 prosenttia verrattuna 25 prosenttiin) sitä mieltä, että se heikentäisi Euroopan rahoitusmarkkinoiden kilpailukykyä

62 Perusta: Rahaliikenneveron vastustajat EU:n tasolla (14 %)

63 6. Eurooppalaiset ja elintarviketurva 6.1 Yleinen mielipide kannattaa vahvasti EU:n toimia elintarviketurvan parantamiseksi [QA9.1, 9.2, 9.3 ja 9.4] Euroopan parlamentti on huolissaan maailman elintarvikkeiden hintojen rajusta noususta, joka johtuu osittain maatalouden raaka-aineilla tapahtuvasta taloudellisesta keinottelusta. Tätä kysymystä koskevan Euroopan yleisen mielipiteen mittaamiseksi vastaajia pyydettiin vastaamaan neljään kysymykseen. Eurooppalaisten suuri enemmistö kannattaa vankasti ehdotettuja toimenpiteitä, joilla autetaan maataloutta ja taataan samalla elintarviketurva koko maailmassa Eurooppalaisten ylivoimainen enemmistö (95 prosenttia) sanoo olevansa samaa mieltä seuraavan lausuman kanssa: "kuluttajien on saatava elintarvikkeita kohtuullisin hinnoin samalla kun viljelijöille taataan kohtuullinen elintaso". Vain 4 prosenttia vastaajista oli "eri mieltä" tämän lausuman kanssa, ja 1 prosentti ei vastannut. Yli yhdeksän kymmenestä vastaajasta (92 prosenttia) katsoo myös, että "EU:n on taattava kansalaistensa elintarviketurva ylläpitämällä maataloustoimintaa EU:ssa". Vastaajista 6 prosenttia on eri mieltä, ja 2 prosenttia ei vastannut. Yli neljä viidestä vastaajasta (86 prosenttia) katsoo, että "EU:n on osallistuttava mellakoita ja yhteiskunnallista liikehdintää monissa kehitysmaissa aiheuttaneen elintarvikepulan torjumiseen". Yksi kymmenestä vastaajasta on eri mieltä, ja 4 prosenttia ei vastannut. Eurooppalaisista 86 prosenttia myös tukee lausumaa, jonka mukaan "EU:n on edistettävä maailmanlaajuisen elintarvikevarastojärjestelmän perustamista, jolla taattaisiin kansalaisten elintarvikehuolto ja torjuttaisiin keinottelua elintarvikkeiden hinnoilla". Kuten edellisenkin lausuman kohdalla, 10 prosenttia vastaajista oli tästä eri mieltä ja 4 prosenttia jätti vastaamatta

64 Eurooppalaiset ovat ilmaisseet haluavansa vahvasti, että EU ottaa tärkeän roolin elintarvikepulan torjunnassa: se on heidän mielestään tärkeä tehtävä Euroopan unionille ja sen toimielimille

65 Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä Vaikka ylivoimainen enemmistö haastatelluista sanoo olevansa samaa mieltä siitä, että "kuluttajien on saatava elintarvikkeita kohtuullisin hinnoin samalla kun viljelijöille taataan kohtuullinen elintaso" (EU27: 95 prosenttia), vastauksien yksityiskohtainen analyysi paljastaa eräitä valtioiden välisiä eroja mielipiteiden voimakkuudessa. Vastaajat ovat myönteisimpiä Kyproksessa (93 prosenttia "täysin samaa mieltä"), Sloveniassa (85 prosenttia), Saksassa (83 prosenttia), Bulgariassa ja Ruotsissa (molemmissa 82 prosenttia). Sitä vastoin Portugalissa (48 prosenttia "täysin samaa mieltä"), Italiassa (53 prosenttia) ja Irlannissa (58 prosenttia) vastaukset ovat jonkin verran maltillisempia, vaikka samaa mieltä olevat yhteensä yhä muodostavat hyvin suuren enemmistön: kaikissa valtioissa vähintään 90 prosenttia vastaajista on samaa mieltä tämän lausuman kanssa. - Ajatusta siitä, että EU:n olisi "taattava kansalaistensa elintarviketurva ylläpitämällä maataloustoimintaa EU:ssa" (EU27: 92 prosenttia), kannattaa vastaajien ylivoimainen enemmistö kaikkialla EU:ssa. Tanskassa vastaajat ovat epätodennäköisimmin samaa mieltä tämän lausuman kanssa (79 prosenttia). Vastausten yksityiskohtainen analyysi osoittaa, että kannatus on vahvinta Kyproksessa (91 prosenttia "täysin samaa mieltä"), Sloveniassa (81 prosenttia) ja Bulgariassa (80 prosenttia). Vastaajat Portugalissa (45 prosenttia), Italiassa (47 prosenttia), Tanskassa (48 prosenttia) ja Puolassa (49 prosenttia) eivät ole niin ehdottomia. - Yli kolme neljästä vastaajasta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa katsoo, että EU:n osallistuminen "mellakoita ja yhteiskunnallista liikehdintää monissa kehitysmaissa aiheuttaneen elintarvikepulan torjumiseen" (EU27: 86 prosenttia) olisi hyvä ajatus. Tämän näkemyksen kannatus on kuitenkin hieman heikompaa kuin kahden ensimmäisen lausuman: Kyproksen vastaajat ovat taas yleisimmin "täysin samaa mieltä" siitä, että unionin olisi osallistuttava elintarvikepulan torjumiseen (86 prosenttia), ja sen jälkeen tulevat Ruotsi (67 prosenttia), Slovenia (63 prosenttia) ja Kreikka (61 prosenttia). Tšekin tasavallassa (37 prosenttia), Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Italiassa (molemmissa 39 prosenttia) kuitenkin alle neljä kymmenestä vastaajasta on tätä mieltä

66 - 66 -

67 Euroopan unionin pyrkimyksiä "perustaa maailmanlaajuinen elintarvikevarastojärjestelmä, jolla taattaisiin kansalaisten elintarvikehuolto ja torjuttaisiin keinottelua elintarvikkeiden hinnoilla" (EU27: 86 prosenttia) kannatetaan etenkin Sloveniassa (97 prosenttia), Kyproksessa (96 prosenttia), Maltassa ja Slovakiassa (molemmissa 94 prosenttia). Vaikka tätä lausumaa kannattaa hyvin suuri enemmistö vastaajista, sen saama tuki on hieman vähemmän korostunutta kuin kahden ensimmäisen lausuman tuki: vaikka 81 prosenttia Kyproksen, 73 prosenttia Slovenian, 65 prosenttia Bulgarian ja 61 prosenttia sekä Romanian että Maltan vastaajista on "täysin samaa mieltä" siitä, että EU:n olisi edistettävä maailmanlaajuisen elintarvikevarastojärjestelmän perustamista, vain 37 prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnan, 40 prosenttia Italian, 44 prosenttia Portugalin ja 45 prosenttia Puolan vastaajista on tätä mieltä

68 - 68 -

69 Sosiodemografinen analyysi Näiden neljän kysymyksen tulosten analyysi sosiodemografisten muuttujien valossa ei paljasta mitään todellisia eroja vastauksissa. Aiheesta vallitsee hyvin laaja yksimielisyys: kaikki vastaajat kannattavat toimenpiteitä, joilla varmistetaan kaikkien elintarviketurva ja säilytetään maatalous

70 6.2 Maataloustuen antaminen kehitysmaille vaikuttaa olevan tehokkain [QA10] toimenpide elintarvikkeiden hintojen nousun torjumiseksi Vaikeassa taloustilanteessa kysymys elintarvikkeiden hintojen noususta on erityisen tärkeä. Tästä syystä halusimme kysyä vastaajilta, mikä heidän mielestään on paras tapa torjua tätä noususuuntausta. Tätä varten pyysimme heitä valitsemaan kolmesta vaihtoehdosta sen toimenpiteen, joka heidän mielestään olisi tehokkain. Eurooppalaiset ovat hyvin jakautuneita sen suhteen, mikä on tehokkain toimenpide elintarvikkeiden hintojen nousun torjumiseksi Hieman yli kolmannes eurooppalaisista (34 prosenttia) katsoo, että "kehitysmaiden maatalouden auttaminen" olisi tehokkain toimenpide elintarvikkeiden hintojen nousun estämiseksi. Hieman harvemmat (32 prosenttia) valitsisivat sen sijaan "koordinointia edistävien ja liiallista keinottelua estävien mekanismien käyttöönoton maailmanlaajuisella tasolla". Neljännes vastaajista haluaisi "antaa uusille eurooppalaisille rahoitusvalvontaviranomaisille enemmän valtaa estää liiallista keinottelua"

71 Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä Valittujen ratkaisujen järjestys vaihtelee suuresti jäsenvaltiosta toiseen. - Euroalueen ulkopuoliset maat ovat paljon euroalueen valtioita vakuuttuneempia (45 prosenttia ja 29 prosenttia) siitä, että "kehitysmaiden maatalouden auttaminen" olisi tehokas tapa torjua elintarvikkeiden hintojen nousua (EU27: 34 prosenttia). Tätä toimenpidettä pidetään tehokkaimpana 15 jäsenvaltiossa, joiden kärjessä ovat Yhdistynyt kuningaskunta (58 prosenttia), Latvia (52 prosenttia), Ruotsi (51 prosenttia) ja Tanska (49 prosenttia). Sitä vastoin vain 16 prosenttia Slovakian, 17 prosenttia Itävallan ja 18 prosenttia Kyproksen vastaajista mainitsee sen. - "Koordinointia edistävien ja liiallista keinottelua estävien mekanismien käyttöönotto maailmanlaajuisella tasolla" (EU27: 32 prosenttia) on toimenpide, joka mainitaan useammin euroalueella (35 prosenttia, euroalueen ulkopuolella 24 prosenttia). Sitä pidetään tehokkaimpana toimenpiteenä kymmenessä jäsenvaltiossa, varsinkin Kyproksessa (44 prosenttia), Espanjassa (41 prosenttia) sekä Italiassa, Kreikassa ja Slovakiassa (kaikissa 39 prosenttia). Kuitenkin vain 15 prosenttia Maltan ja 19 prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin vastaajista on tätä mieltä. - Sitä, että "uusille eurooppalaisille rahoitusvalvontaviranomaisille annetaan enemmän valtaa estää liiallista keinottelua" (EU27: 25 prosenttia), pidetään tehokkaimpana toimenpiteenä Itävallassa (39 prosenttia), Unkarissa (35 prosenttia) ja Liettuassa (33 prosenttia). Se mainitaan myös usein Slovakiassa (38 prosenttia) ja Italiassa (37 prosenttia). Sitä vastoin valtiot, joissa harvimmat vastaajat valitsivat tämän vastauksen, olivat Yhdistynyt kuningaskunta (13 prosenttia), Tanska (14 prosenttia) ja Latvia (15 prosenttia)

72 - 72 -

73 Sosiodemografinen analyysi Sosiodemografisten ryhmien väliset erot tässä kysymyksessä ovat suhteellisen pienet. Tästä huolimatta voitiin havaita seuraavaa: - Naiset (33 prosenttia) valitsevat hieman miehiä (30 prosenttia) todennäköisemmin koordinointia edistävien ja liiallista keinottelua estävien mekanismien käyttöönoton maailmanlaajuisella tasolla. - Nuorimmat vastaajat (15 24-vuotiaat) valitsevat todennäköisemmin (41 prosenttia verrattuna 32 prosenttiin vuotiaiden keskuudessa) kehitysmaiden maatalouden auttamisen. Sitä vastoin he kannattavat vähiten koordinointia edistävien ja liiallista keinottelua estävien mekanismien käyttöönottoa maailmanlaajuisella tasolla (27 prosenttia, kun osuus vuotiaiden keskuudessa on 34 prosenttia) sekä sitä, että uusille eurooppalaisille rahoitusvalvontaviranomaisille annetaan enemmän valtaa estää liiallista keinottelua (23 prosenttia verrattuna 26 prosenttiin vuotiaiden ikäryhmässä). - Vastaajat, jotka katsovat euron lievittäneen kriisin haittavaikutuksia, ovat todennäköisemmin sitä mieltä, että lisävaltuuksien antaminen uusille eurooppalaisille rahoitusvalvontaviranomaisille liiallisen keinottelun estämiseksi on tehokkain toimenpide torjua elintarvikkeiden hintojen nousua (31 prosenttia verrattuna 23 prosenttiin niistä, jotka eivät usko lievittävään vaikutukseen). Tätä mieltä on myös 36 prosenttia vastaajista, jotka uskovat kasvun palautumisen alkavan lähikuukausina (verrattuna 22 prosenttiin niistä, jotka uskovat kriisin jatkuvan vielä kauan). - Lisäksi 40 prosenttia rahaliikenneveron vastustajista kannattaisi kehitysmaiden maatalouden auttamista (kun rahaliikenneveron kannattajien vastaava osuus on 32 prosenttia). Tätä toimenpidettä kannattaisi myös 38 prosenttia vastaajista, jotka tuntisivat olevansa paremmin suojassa, jos heidän kotimaansa toteuttaisi toimenpiteitä yksin (verrattuna 32 prosenttiin niistä, jotka haluavat kotimaansa mieluummin toteuttavan toimenpiteitä yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa)

74 - 74 -

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 27.5.2009 Vaaleja edeltävä tutkimus ensimmäinen osa Alustavat tulokset: Euroopan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANNASTA VASTAAVA YKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät

Lisätiedot

Eurobarometri 76.3 Parlametri

Eurobarometri 76.3 Parlametri Eurobarometri 76.3 Parlametri Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin pyynnöstä Viestinnän pääosaston koordinoima tutkimus SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 YHTEENVETO...5 I. TIEDOT EUROOPAN

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) IKÄRYHMIEN LÄHEMPI TARKASTELU Ikäryhmien lähempi tarkastelu

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) SUKUPUOLINÄKÖKULMA Tämä miesten ja naisten välisten erojen

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1)

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Brysselissä 14. lokakuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 I osa EU:ta, maahanmuuttoa sekä taloudellista ja

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

I. VAALITEEMAT... 2 II. TIETOISUUS VAALEISTA... 3

I. VAALITEEMAT... 2 II. TIETOISUUS VAALEISTA... 3 hk Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 25. maaliskuuta 2009 Eurobarometri (EB 71): tammi helmikuu 2009 Alustavat tulokset:

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Taloudellinen ja sosiaalinen osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Taloudellinen ja sosiaalinen osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 15. syyskuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Taloudellinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) AMMATTIRYHMIEN TARKASTELU Tämä ammattiryhmien välisten erojen

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri 300 kevät 2008 Ensimmäiset kokonaistulokset: EU:n keskiarvo ja yleiset kansalliset suuntaukset

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri 300 kevät 2008 Ensimmäiset kokonaistulokset: EU:n keskiarvo ja yleiset kansalliset suuntaukset Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel, 30. kesäkuuta 2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri 300 kevät 2008 Ensimmäiset kokonaistulokset: EU:n keskiarvo ja yleiset kansalliset

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus SOSIODEMOGRAFINEN LIITE

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) Bryssel, marraskuu 2013 VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus

Lisätiedot

Analyyttinen yhteenveto

Analyyttinen yhteenveto Viestinnän pääosasto Osasto C - Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 24. maaliskuuta 2009 EUROOPPALAISET JA TALOUSKRIISI Eurobarometri-standardi (EB 71) Perusjoukko: EU 15+ Otos: EU

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) EUROALUE JA MUU KUIN EUROALUE Tässä eriteltävät eroavuudet

Lisätiedot

Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely

Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely Edustavat tulokset Euroopan unionin jäsenmaasta Paketti sisältää Suomen ja EUjäsenvaltion tulokset Mielipidekyselyn muotoilu Paneurooppalainen

Lisätiedot

Europeans and the crisis

Europeans and the crisis EUROPEAN PARLIAMENT Europeans and the crisis Report Fieldwork: August September 2010 Publication: November 2010 Special Eurobarometer/Wave 74.1 TNS Opinion & Social FI Eurobaromètre spécial / Vague 74.1

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

EB71.3 Euroopan parlamentin vaalit Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Miesten ja naisten välinen jakauma

EB71.3 Euroopan parlamentin vaalit Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Miesten ja naisten välinen jakauma Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 27/10/2009 EB71.3 Euroopan parlamentin vaalit 2009 Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Miesten ja naisten

Lisätiedot

13060/17 ADD 1 1 DPG

13060/17 ADD 1 1 DPG Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. lokakuuta 2017 (OR. en) 13060/17 ADD 1 PV/CONS 52 ECON 806 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3563. istunto (talous- ja rahoitusasiat), Luxemburg,

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 AINEISTOTUTKIMUS EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEISTA 2009 Äänestämättä jättäminen ja äänestyskäyttäytyminen vuonna 2009

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta 2014-2017 Erasmus+ lähtevän liikkuvuuden kehitys 2014-2017 2014-2015 2015-2016 2016-2017 4239 4580 4772 1360 1322 1442 1052 1027 985 925 977 970 Opiskelijaliikkuvuus

Lisätiedot

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Directorate-General for Communication Public Opinion Monitoring Unit Bryssel 30. tammikuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: Perusjoukko:

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.8.2017 COM(2017) 413 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB/PE 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Parlametrin osuus TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB/PE 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Parlametrin osuus TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB/PE 79.5) Bryssel, joulukuu 2013 VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Parlametrin osuus TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin

Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin IP/07/1919 Bryssel 13. joulukuuta 2007 Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän ja kohdentavat sen paremmin Euroopan komission viimeisin valtiontukien tulostaulu osoittaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

SUOMI MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ

SUOMI MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain SUOMI Marraskuu - Joulukuu 2015 MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ Suomessa useampi kuin yhdeksän vastaajaa kymmenestä (91 %) sanoo, että kehitysmaiden ihmisten auttaminen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/ / / / / / / / / 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE - Belgia 88 102 109

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 (Suomen säädöskokoelman n:o 1198/2011) Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE -

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 ADD 1 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

TUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto

TUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto Parlametri 2016 Analyyttinen yhteenveto Euroopan parlamentin erityiseurobarometri TUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto Laatija: Jacques Nancy, Yleisen mielipiteen seurantayksikkö

Lisätiedot

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 TIIVISTELMÄ Eurooppalaiset ja energiansäästö Henkilökohtaiset toimintatavat... 7

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 TIIVISTELMÄ Eurooppalaiset ja energiansäästö Henkilökohtaiset toimintatavat... 7 Eurobaromètre Spécial SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 TIIVISTELMÄ... 5 1. Eurooppalaiset ja energiansäästö... 7 1.1 Henkilökohtaiset toimintatavat... 7 1.2 Energialaskujen pienentämiseksi toteutettavia

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö ja sukupolvien välinen solidaarisuus

Vapaaehtoistyö ja sukupolvien välinen solidaarisuus EUROOPAN PARLAMENTTI Vapaaehtoistyö ja sukupolvien välinen solidaarisuus Raportti Tutkimusajankohta: huhti-toukokuu 2011 Julkaisu: lokakuu 2011 Erityiseurobarometri 75.2 TNS Opinion & Social Tutkimus on

Lisätiedot

Parlametri marraskuu 2012 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri marraskuu 2012 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri marraskuu Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: Perusjoukko: Menetelmä:

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE)

15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) COLAC 144 WTO 329 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Kolmas lisäpöytäkirja Euroopan yhteisön

Lisätiedot

A. Vaaliteemat... 2 B. Tietoisuus vaalien ajankohdasta ja kiinnostus vaaleja kohtaan... 3 C. Äänestämisen todennäköisyys... 4

A. Vaaliteemat... 2 B. Tietoisuus vaalien ajankohdasta ja kiinnostus vaaleja kohtaan... 3 C. Äänestämisen todennäköisyys... 4 Tiedotuksen pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 11.12.2008 Standardi Eurobarometri (EB 70 1 ) syksy 2008 Alustavat tulokset: EU:n

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

8. maaliskuuta 2012: Kansainvälinen naistenpäivä Sukupuolten välinen epätasa-arvo Euroopan unionissa

8. maaliskuuta 2012: Kansainvälinen naistenpäivä Sukupuolten välinen epätasa-arvo Euroopan unionissa Viestinnän pääosasto Kansalaissuhteiden osasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 7 maaliskuuta 2012 8 maaliskuuta 2012: Kansainvälinen naistenpäivä Sukupuolten välinen epätasa-arvo Euroopan

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO Bryssel, 30. marraskuuta 2015 Otos: EU 28 (28 150

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en)

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en) EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0900 (NLE) EUCO 110/13 INST 234 POLGEN 69 OC 295 SÄÄDÖKSET Asia: LUONNOS EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan

Lisätiedot

I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ. joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä

I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ. joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä PYYTÄVÄN VIRANOMAISEN KÄYTTÖÖN TARKOITETTU (VAPAAEHTOINEN) LOMAKE I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä Palvelujen

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5)

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Otos: UE28

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

ALV-yhteenvetoilmoitus

ALV-yhteenvetoilmoitus OHJE 1(5) ALV-yhteenvetoilmoitus n versiossa 7.20 ohjelmaan on lisätty ALV-yhteenvetoilmoitus ja sen korjausilmoitus. Tässä dokumentissa ohjeistamme toiminnon käyttöönottoa. Asetukset Tiedot ALV-yhteenvetoilmoitukseen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä.

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. EUROOPAN UNIONI Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus Yleistä tietoa Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. 1. Seuraavalla sivulla olevassa Yleistä tietoa -osiossa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Eurobarometri 74.3 EUROOPAN UNIONI JA ENERGIA. Toteuttanut TNS Opinion & Social -verkosto Euroopan parlamentin puolesta

Eurobarometri 74.3 EUROOPAN UNIONI JA ENERGIA. Toteuttanut TNS Opinion & Social -verkosto Euroopan parlamentin puolesta 1 Eurobarometri 74.3 EUROOPAN UNIONI JA ENERGIA Toteuttanut TNS Opinion & Social -verkosto Euroopan parlamentin puolesta Tiedotuksen pääosaston koordinoima tutkimus TNS Opinion & Social 40 Hermann Debroux

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

EUROBAROMETRI. Haastattelujen määrä: Haastattelujen määrä: Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain MAAYHTEENVETO

EUROBAROMETRI. Haastattelujen määrä: Haastattelujen määrä: Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain MAAYHTEENVETO MAAYHTEENVETO Useampi kuin kahdeksan kymmenestä (85 %) vastaajasta Suomessa on sitä mieltä, että kehitysmaiden ihmisten auttaminen on tärkeää. Tästä mielipiteestä huolimatta, ja verrattaessa vuoteen 2013,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0184 (NLE) 11636/17 ADD 1 COEST 212 ELARG 62 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 3. elokuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan

Lisätiedot

KRIISI JA TALOUDEN OHJAUS JA HALLINTA V

KRIISI JA TALOUDEN OHJAUS JA HALLINTA V Viestinnän pääosasto Osasto C Kansalaissuhteet YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Brysselissä 21. toukokuuta 2012 KRIISI JA TALOUDEN OHJAUS JA HALLINTA V Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB 77.2) Tiivistelmä

Lisätiedot

Eurooppalaiset 2016: näkemykset ja odotukset, terrorismin ja radikalisoitumisen torjunta

Eurooppalaiset 2016: näkemykset ja odotukset, terrorismin ja radikalisoitumisen torjunta Eurooppalaiset 2016: näkemykset ja odotukset, terrorismin ja radikalisoitumisen torjunta Euroopan parlamentin erityiseurobarometri TUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto Laatija:

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C6-0161/2004 2003/0274(COD) FI 28/10/2004 YHTEINEN KANTA Neuvoston 21. lokakuuta 2004 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen

Lisätiedot

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10200/17 CO EUR-PREP 29 POLGEN 92 AG 21 ECON 528 UEM 198 SOC 477 COMPET 492 ENV 604 EDUC 293 RECH 231 ENER 284 JAI 596 EMPL 366 ILMOITUS Lähettäjä:

Lisätiedot

EUROOPPALAISET JA KRIISI

EUROOPPALAISET JA KRIISI Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel, 21. lokakuuta 2011 EUROOPPALAISET JA KRIISI Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB-parlametri 76.1)

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

EB71.3 - EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009. Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset 1

EB71.3 - EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009. Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset 1 Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EB71.3 - EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 24/07/2009 Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Unionin keskiarvo

Lisätiedot

Oikeusasiamiehen yhteenveto Euroopan oikeusasiamies ja kansalaisten oikeudet

Oikeusasiamiehen yhteenveto Euroopan oikeusasiamies ja kansalaisten oikeudet Euroopan oikeusasiamies Oikeusasiamiehen yhteenveto Euroopan oikeusasiamies ja kansalaisten oikeudet Erityiseurobarometri Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin ja Euroopan oikeusasiamiehen

Lisätiedot