Euroopan parlamentin Eurobarometri (Standard EB 74.3 energiasta) Eurooppalaiset ja energia

Transkriptio

1 Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 31. tammikuuta 2011 Parlametri-tutkimus tammikuu 2011 Euroopan parlamentin Eurobarometri (Standard EB 74.3 energiasta) Eurooppalaiset ja energia ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: Perusjoukko: Menetelmä: Tutkimusajankohta: EU 27 ( haastateltua EU:n kansalaista) 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Kasvotusten tehty haastattelu (tietokoneavusteinen henkilöhaastattelu) 25. marraskuuta 17. joulukuuta 2010, toteuttajana TNS Opinion JOHDANTO 3 I. MITEN ENERGIANSAANTIIN LIITTYVIIN ONGELMIIN SUHTAUDUTAAN? 6 1. EU:n keskiarvo 6 2. Erot ja kansalliset suuntaukset 6 II. ENERGIAKRIISIN PUHJETESSA: ANNETAANKO KESKINÄISTÄ APUA VAI EI? 8 A. Eurooppalainen yhteisvastuu 8 1. EU:n keskiarvo 8 2. Erot ja kansalliset suuntaukset 9 B. Maan energiansaantia koskeva etu EU:n keskiarvo Erot ja kansalliset suuntaukset 11 III. MITKÄ TOIMET PITÄISI ASETTAA ETUSIJALLE ENERGIAYHTEISTYÖN LISÄÄMISEKSI? EU:n keskiarvo Tulokset tärkeysjärjestyksessä: erot ja kansalliset suuntaukset 15 Energian hintavakaus, vastaajien mielestä tärkein toimi (29 prosenttia) Uusiutuvat energialähteet, vastaajien mielestä toiseksi tärkein toimi (27 prosenttia) Energiatoimitusten turvaaminen, vastaajien mielestä kolmanneksi tärkein toimi (20 prosenttia) Energiatehokkuus, vastaajien mielestä neljänneksi tärkein toimi (16 prosenttia)

2 JOHDANTO Euroopan parlamentti on jo vuosien ajan kiinnittänyt erityistä huomiota EU:n energiatilanteeseen. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kannalta näyttääkin välttämättömältä edetä pikaisesti yhteisen energiapolitiikan, joka kykenee vastaamaan tehokkaasti kaikkiin alan haasteisiin, täytäntöönpanossa. Kaikki muistavat vielä Venäjän talvella aiheuttaman kriisin, kun kaasutoimitukset Ukrainaan keskeytettiin. Sen seuraukset ovat syöpyneet syvälle eurooppalaisten mieliin. Kriisi vaikutti suoraan tai välillisesti miljoonien ihmisten jokapäiväiseen elämään noin 15 jäsenvaltiossa. Se osoitti EU:n riippuvuuden energian tuonnista erityisen karulla tavalla, koska samanlaisia tapauksia oli sattunut jo talvella Siitä lähtien, vuodesta 2006, Euroopan parlamentti on peräänkuuluttanut kokonaisvaltaista energiapolitiikkaa, joka perustuu jäsenvaltioiden väliseen yhteisvastuuseen. Syyskuussa 2007 se vaati kiireisesti "yhteisen energiaa koskevan ulkopolitiikan" laatimista. Kaasun lisäksi EU on riippuvainen myös öljyn tuonnista EU:n oli siksi vastattava useisiin kysymyksiin: miten turvata energiansaanti? Mitä suhteita pitäisi pitää yllä energiaa toimittaviin maihin? Mitä yhteyksiä pitäisi kehittää alueellisiin yhteistyöjärjestöihin? Miten 27 kansallista verkkoa saadaan liitettyä tehokkaasti yhteen? Miten kehittää vaihtoehtoisia energialähteitä, ja mitä ne olisivat? Miten vakauttaa energian hinnat? Helmikuun 4. päivänä 2011 järjestettävän ensimmäisen yksinomaan energiakysymysten käsittelyyn omistetun Eurooppa-neuvoston kokouksen alla tuli selväksi, että olisi hyödyllistä mitata eurooppalaisten näkemystä energiakysymyksestä sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden asemasta tällä alalla. Eri päätöslauselmien hyväksymispäivien takia tutkimus jaetaan kahteen osaan. Niistä ensimmäinen julkaistaan ennen Eurooppa-neuvoston kokousta ja toinen maaliskuussa. Jälkimmäisessä osassa keskitytään erityiskysymyksiin, jotka liittyvät EU:n uuteen energiastrategiaan valmistauduttaessa vuoteen Osana TNS Opinion -tutkimuskeskuksen toteuttamaa ensimmäistä tutkimusta kysyttiin kolme yleistä kysymystä, jotka liittyivät Euroopan parlamentin useita kertoja esittämiin ehdotuksiin. Eurooppalaisten vastaukset ovat hyvin selkeitä. Toisaalta vastaajat ovat hyvin tietoisia eurooppalaisesta lisäarvosta, jota energiapolitiikan alojen parempi koordinointi sekä jäsenvaltioiden välinen suurempi yhteisvastuu toimituskriisin sattuessa tarjoaisi. Toisaalta energiaa koskevien ensisijaisten toimien osalta tulokset osoittavat, miten kunkin EU:n jäsenvaltion energiakulttuuri ja -tilanne vaikuttavat vastausten luonteeseen. Siksi halusimme sisällyttää tähän yhteenvetoon eräitä Eurostatin tilastoja ja karttoja ("Panorama of energy / vuoden 2009 painos"), jotka kuvaavat kunkin jäsenvaltion tilannetta energian osalta. 2

3 Eurooppalaiset asettavat energiapolitiikan alojen koordinoinnin kansallisten toimenpiteiden edelle Energian saantivaikeuksiin, kuten kaasutoimitusten häiriöihin, varautumiseksi 60 prosenttia eurooppalaisista vastasi olevansa paremmin suojassa yhdessä EU:n muiden jäsenvaltioiden kanssa koordinoitujen toimenpiteiden avulla. Vastaajista 32 prosenttia olisi mielestään paremmin suojassa, jos heidän kotimaansa toteuttaisi toimenpiteitä itsenäisesti. Eurooppalaiset kannattavat jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta, mikäli energian saantiongelmia esiintyy Vastaajista 79 prosenttia kannattaa tällaista yhteisvastuuta. Vain 15 prosenttia heistä vastustaa sitä. Tämä on ainoa kysymys, johon 27 jäsenvaltiossa yli 50 prosenttia vastaajista antoi myönteisen vastauksen. Tätä tulosta on erittäin kiintoisaa verrata Euroopan parlamentin Eurobarometriin 74.1 "Eurooppalaiset ja kriisi", joka julkaistiin 14. lokakuuta Sen yhteydessä 49 prosenttia vastaajista ilmoitti kannattavansa merkittävissä taloudellisissa tai rahoituksellisissa vaikeuksissa olevalle jäsenvaltiolle osoitettavaa taloudellista yhteisvastuuta, kun taas 39 prosenttia vastusti sitä. Koska nämä kysymykset esitettiin täysin erilaisessa asiayhteydessä, määrällinen vertailu ei ole olennaista. Kun tarkastellaan sivulla 14 olevaa taulukkoa, maiden järjestys on hyvin samankaltainen kummankin yhteisvastuun tyypin osalta. Toisin sanoen vastaajat 27 jäsenvaltiossa vastaavat suurin piirtein samalla tavalla kummassakin tapauksessa, mikä viittaa siihen, että vastaajien suhtautuminen yhteisvastuun käsitteeseen pysyy samana riippumatta kysytyn yhteisvastuun tyypistä. Yhteisvastuun käsitteeseen myönteisimmin suhtautuvan viiden jäsenvaltion joukossa ovat samat neljä jäsenvaltiota riippumatta siitä, onko kyse taloutta vai energiaa koskevasta yhteisvastuusta. Toisaalta näissä kahdessa tapauksessa kolme jäsenvaltiota kuuluu yhteisvastuun käsitettä vähiten kannattavan viiden jäsenvaltion joukkoon. Yhteisvastuullisuuden periaatteesta käydään laajamittaista keskustelua EU:ssa; on mielenkiintoista tarkkailla sitä muiden politiikanalojen yhteydessä EU:n tasolla Euroopan parlamentin tulevissa tutkimuksissa. Energiayhteistyön osalta kansallinen energiatilanne vaikuttaa voimakkaasti siihen, mitä toimia eurooppalaiset pitävät tärkeimpinä Sivulla 15 eriteltyjen vastausten perusteella vastaajat painottavat erittäin selkeästi tiettyjä toimia energiayhteistyön eri aloilla. Jotta tuloksista saataisiin parempi käsitys, EU:n keskiarvoja pitäisi analysoida kansallisten tulosten perustella. Tutkimuksen tuloksia ja Eurostatin tilastoja vertailevan muutaman tietyn esimerkin lähempi tarkastelu osoittaakin, että energiakulttuurin, kansallisen energiatilanteen ja kansalaisten vastausten välillä on läheisiä yhteyksiä. 3

4 Energian hintavakaus: vastaajien mielestä tärkein toimi (29 prosenttia) Eurostatin mukaan vuonna 2006 EU toi 54 prosenttia tarvitsemastaan energiasta. Sen takia hinnat ovat epävakaita, mikä johtuu geopoliittisesta kehityksestä sekä energiantuotantoon tarvittavilla raaka-aineilla harjoitettavasta keinottelusta. Vuosien 2007 ja 2008 jälkimmäisen puoliskon aikana kotitalouksien sähkön hinta nousi 9,6 prosenttia ja kaasun hinta 21,1 prosenttia EU:n 27 jäsenvaltiossa. Siksi ei olekaan mikään yllätys, että 29 prosenttia vastaajista piti energian hintavakautta tärkeimpänä toimena energiayhteistyön alalla. Jäsenvaltioiden väliset erot ovat kuitenkin erittäin suuria: Tanskan 8 prosentista Tšekin tasavallan 45 prosenttiin. Jotta vastauksista saataisiin parempi käsitys, on kiintoisaa tarkastella näiden kahden maan energiatilannetta. Eurostatin mukaan Tšekin tasavallan riippuvuus energian tuonnista vuonna 2005 oli prosenttia. Tšekin tasavalta on yksi maista, joissa sähkön ja ennen kaikkea kaasun hinta nousi eniten vuosina Tästä huolimatta uusiutuvien energialähteiden käytön osalta sen tavoite vuodeksi 2010 oli alle 10 prosenttia. Toisaalta Tanska oli ainoa energian nettoviejä vuonna Tanskassa kaasun hinta laski eniten ( 28 prosenttia), mutta Ruotsin tavoin kaasu on siellä edelleen EU:n kalleinta. Uusiutuvien energialähteiden käytön osalta Tanska on edelläkävijä; sen tavoite vuodelle 2010 on 30 prosenttia. Uusiutuvat energialähteet: eurooppalaisten mielestä toiseksi tärkein toimi (27 prosenttia) EU:n tavoitteena on saavuttaa uusiutuvien energialähteiden käytössä 20 prosentin osuus vuoteen 2020 mennessä. Jäsenvaltioiden väliset erot ovat jälleen erittäin suuria: Kaksi maata, joissa uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä pidetään tärkeimpänä toimena, ovat Tanska (53 prosenttia) ja Ruotsi (51 prosenttia), vaikka niiden riippuvuus energian tuonnista on vähäisintä ja ne kuuluvat uusiutuvien energialähteiden käytön osalta edistyneimpiin maihin. Toisaalta kahdessa maassa, Liettuassa (12 prosenttia) ja Tšekin tasavallassa (13 prosenttia), halu kehittää uusiutuvia energialähteitä on heikompi. Ne ovat myös maita, joiden riippuvuus energian tuonnista on suuri ja joissa kaasun hinta on noussut jyrkästi. Energian toimitusvarmuus kolmanneksi tärkein toimi (20 prosenttia) Ongelma asiayhteydessä, jossa energian toimitusvarmuutta pitäisi tarkastella, on jo mainittu aikaisemmin. EU:n 20 prosentin keskiarvo ei kerro suurista kansallisista eroista, jotka ovat 6 31 prosenttia; vaihteluväli on siis 25 prosenttiyksikköä. Tarkoittaako tämä, että energian tuonnista riippuvaisimmat maat kaipaavat eniten energian toimitusvarmuutta koskevia toimia? Tuloksissa on suuria eroja: 4

5 Ne kaksi maata, joiden vastaukset sijoittuvat asteikon vastakkaisiin päihin, ovat riippuvaisia energian tuonnista, joskin eriasteisesti: - Kyproksessa vain 6 prosenttia vastaajista katsoo, että energian toimitusvarmuus on ensisijainen toimi (27. sija 27 jäsenvaltion joukossa). Maa on lähes täysin riippuvainen energian tuonnista. Toimituksissa ei ole ollut häiriöitä, ja öljy muodostaa suurimman osan sen energiavaroista. - Saksassa 31 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että energian toimitusvarmuus on ensisijainen tavoite. Saksan riippuvuus energian tuonnista on 62 prosenttia (8 prosenttiyksikköä EU:n keskiarvoa enemmän). Puolassa, jonka riippuvuus energian tuonnista on alhainen (25 prosenttia), vastaajat (28 prosenttia, EU:n keskiarvo 20 prosenttia) ovat erittäin huolissaan toimitusvarmuudesta. Maan riippuvuus tuonnista on kuitenkin vain 25 prosenttia. Oletettavasti Venäjän ja Ukrainan kaasukriisi vaikutti merkittävästi tämän vastauksen korkeaan prosenttiosuuteen. Energiatehokkuus: eurooppalaisten mielestä neljänneksi tärkein toimi (16 prosenttia) Muihin ensisijaisiin toimiin verrattuna energiatehokkuuden osalta vastausten vaihteluväli on vain 16 prosenttiyksikköä: 9 prosenttia Puolassa ja Portugalissa, 25 prosenttia Suomessa ja Ruotsissa. Vastaajien tärkeimpänä pitämän toimen, hintavakauden, osalta vaihteluväli on peräti 37 prosenttiyksikköä. Tästä suhteellisen uudesta käsitteestä on nyt tullut yksi EU:n tärkeimmistä tavoitteista. Vuoteen 2020 mennessä energiansäästöä pitäisi lisätä 20 prosenttia. Energiatehokkuus on keskeinen tekijä vähennettäessä hiilidioksidipäästöjä ja riippuvuutta energian tuonnista. Joulukuussa 2010 Euroopan parlamentti peräänkuuluttikin kunnianhimoisten toimintatapojen kehittämistä tällä alalla (energian hyötysuhdetta koskevat todistukset, rahalliset kannustimet alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla). Kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi kaikissa jäsenvaltioissa olisi ehkä suotavaa kehittää energiatehokkuutta käsittelevä erityinen opetusjärjestelmä. 5

6 I. MITEN ENERGIANSAANTIIN LIITTYVIIN ONGELMIIN SUHTAUDUTAAN? K1 Talvella 2008 joissain Euroopan unionin jäsenvaltioissa oli huomattavia energiansaantiongelmia, jotka johtuivat erityisesti katkoksesta maakaasun jakelussa. Olisitteko mielestänne kansalaisena paremmin suojassa tällaisilta energiansaantia koskevilta riskeiltä, jos? 1. EU:n keskiarvo Coordination of energy policies (OUR COUNTRY) adopted and implemented measures in a coordinated way with the other EU countries DK (OUR COUNTRY) adopted and implemented measures individually UE27 60% 8% 32% 2. Erot ja kansalliset suuntaukset Coordination of energy policies (OUR COUNTRY) adopted and implemented measures in a coordinated way with the other EU countries DK (OUR COUNTRY) adopted and implemented measures individually LU CY HU LT NL SK BE DK EE SE FR ES SI EL LV PT IT UE27 CZ DE FI MT PL BG RO IE UK AT 80% 4% 16% 76% 5% 19% 75% 1% 24% 74% 8% 18% 72% 4% 24% 72% 3% 25% 71% 2% 27% 70% 3% 27% 70% 6% 24% 69% 5% 26% 68% 7% 25% 66% 8% 26% 65% 4% 31% 63% 7% 30% 61% 6% 33% 61% 11% 28% 60% 9% 31% 60% 8% 32% 58% 3% 39% 58% 4% 38% 56% 3% 41% 56% 29% 56% 11% 33% 55% 17% 28% 54% 18% 28% 53% 32% 46% 11% 43% 40% 4% 56% 6

7 EU:n keskiarvo on 60 prosenttia, kun taas asteikon vastakkaisiin päihin sijoittuvien kahden maan luvut eroavat toisistaan 40 prosenttiyksikköä. Huomattavien energian saantivaikeuksien osalta kolme neljästä luxemburgilaisesta (80 prosenttia), unkarilaisesta (75 prosenttia) ja kyproslaisesta (76 prosenttia) katsoo, että EU:n sisäinen koordinointi pitäisi asettaa etusijalle. Sen sijaan itävaltalaiset (40 prosenttia), Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset (46 prosenttia) ja irlantilaiset (53 prosenttia) kannattavat vähiten EU:n sisäistä koordinointia. On merkillepantavaa, että kaksi niistä maista (Bulgaria 55 prosenttia ja Romania 54 prosenttia), jotka kärsivät eniten kaasukriisistä talvella , sijoittuvat huomattavasti EU:n keskiarvon alapuolelle. Lisäksi näissä kahdessa maassa "ei osaa sanoa" -vastausten (EOS) osuus on suurin. 7

8 II. ENERGIAKRIISIN PUHJETESSA: ANNETAANKO KESKINÄISTÄ APUA VAI EI? Kuten juuri havaittiin, eurooppalaiset toivovat jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tiivistämistä toimituskriisin tapahtuessa. Ovatko he kuitenkaan valmiita auttamaan toisiaan? "Kyllä" on ylivoimaisen enemmistön vastaus joko yhteisvastuuseen tai energian toimitusvarmuuteen liittyvien syiden takia. A. Eurooppalainen yhteisvastuu 1. EU:n keskiarvo Assistance in the name of European solidarity Q 2 Please tell me whether you totally agree, tend to agree, tend to disagree or totally disagree with each of the following statements concerning the question of energy supplies within the EU? It is desirable that (OUR COUNTRY) provides assistance to another EU Member State facing significant energy supply problems in the name of European solidarity between Member States Total 'Agree' 79% DK 6 % 15 % Total 'Disagree' Mikäli energiatoimituksissa esiintyy merkittäviä ongelmia, erittäin suuri enemmistö eurooppalaisista (79 prosenttia) kannattaa jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta. Jäsenvaltioista 26:ssa tällaista yhteisvastuuta kannattaa yli kaksi kolmannesta vastaajista. Maltassa prosenttiosuus on kuitenkin vain hieman yli 50 prosenttia. Vastaajista 15 prosenttia ei kuitenkaan ole samaa mieltä. 8

9 2. Erot ja kansalliset suuntaukset Assistance in the name of European solidarity Q 2 Please tell me whether you totally agree, tend to agree, tend to disagree or totally disagree with each of the following statements concerning the question of energy supplies within the EU? It is desirable that (OUR COUNTRY) provides assistance to another EU Member State facing significant energy supply problems in the name of European solidarity between Member States Total 'Agree' DK Total 'Disagree' DK 89% 1% 10% SE 89% 2% 9% LU 89% 3% 8% CY 88% 5% 7% BE 85% 2% 13% FR 85% 4% 11% PL 84% 8% 8% HU 83% 1% 16% SK 83% 3% 14% NL 83% 3% 14% EE 83% 5% 12% PT 82% 10% 8% EL 81% 3% 16% CZ 81% 3% 16% DE 81% 4% IT 80% 6% 14% UE27 79% 6% ES 78% 7% FI 77% 2% 21% AT 77% 2% 21% LV 76% 5% 19% LT 74% 6% 20% IE 74% 14% 12% BG 73% 14% 13% SI 71% 3% 26% UK 67% 9% 24% RO 66% 21% 13% MT 51% 34% - Asteikon eri päihin sijoittuvien maiden välinen ero on 38 prosenttiyksikköä. - Tanskalaiset (89 prosenttia), luxemburgilaiset (89 prosenttia) ja ruotsalaiset (89 prosenttia) ovat suurimmat enemmistöt, joiden mielestä heidän maansa pitäisi auttaa vaikeuksissa olevia maita. - Sitä vastoin Malta (34 prosenttia), Slovenia (26 prosenttia) ja Yhdistynyt kuningaskunta (24 prosenttia) kannattavat tätä vaihtoehtoa vähiten. 9

10 B. Maan energiansaantia koskeva etu 1. EU:n keskiarvo Assistance in the name of energy security Q2 Please tell me whether you totally agree, tend to agree, tend to disagree or totally disagree with each of the following statements concerning the question of energy supplies within the European Union? It is in the energy security interest of (OUR COUNTRY) to provide assistance to a Member State facing important difficulties of energy supply. Total 'Agree' 77 % 16 % 7 % DK Total 'Disagree' Erittäin suuri enemmistö eurooppalaisista vastaajista (77 prosenttia) katsoo, että heidän oman maansa energiaetujen takia on autettava toista jäsenvaltiota, jolla on vakavia ongelmia energiansaannin kanssa. Vastaajista 16 prosenttia ei kuitenkaan ole samaa mieltä. 10

11 2. Erot ja kansalliset suuntaukset Assistance in the name of energy security Q 2 Please tell me whether you totally agree, tend to agree, tend to disagree or totally disagree with each of the following statements concerning the question of energy supplies within the EU? It is in the interest of the energy security of (OUR COUNTRY) to provide assistance to another EU Member State facing significant energy supply problems Total 'Agree' DK Total 'Disagree' DK SE LU BE SK HU CY FR PT PL IT CZ EE NL UE27 UE 27 ES EL LT DE FI IE LV BG UK SI AT RO MT 91% 89% 86% 85% 84% 84% 84% 84% 83% 82% 82% 81% k 78% 77% 77% 76% 76% 75% 74% 73% 73% 71% 71% 68% 67% 67% 66% 50% 13% 5% 4% 7% 8% 4% 8% 5% 2% 14% 6% 13% 8% 4% 3% 21% 1% 8% 1% 10% 3% 11% 2% 13% 4% 12% 1% 6% 10% 4% 12% 11% 6% 10% 8% 6% 12% 5% 14% 37% 17% 19% 16% 16% 20% 17% 21% 25% 13% 23% 16% 24% 29% 30% 13% Tanskalaisten (91 prosenttia), ruotsalaisten (89 prosenttia) ja luxemburgilaisten (86 prosenttia) sekä belgialaisten (85 prosenttia) vastaajien keskuudessa on suurimmat enemmistöt, joiden mielestä se on heidän kotimaansa energiansaannin kannalta suotavaa. Sitä vastoin Maltassa (37 prosenttia), Itävallassa (30 prosenttia) ja Sloveniassa (29 prosenttia) vastaajat ovat sitä mieltä, että tällainen yhteisvastuu ei ole heidän kotimaansa energiansaannin kannalta tarpeellista. 11

12 LISÄYS Yhteisvastuu energia-asioissa/yhteisvastuu talous- ja rahoitusasioissa: luokittelu jäsenvaltioittain Lokakuussa 2010 Euroopan parlamentin Eurobarometrin (74.1) "Eurooppalaiset ja kriisi" puitteissa vastaajilta tiedusteltiin näkemystä jäsenvaltioiden välisestä yhteisvastuusta talousja rahoitusasioissa. Heistä 49 prosenttia ilmoitti kannattavansa tällaista yhteisvastuuta, kun taas 39 prosenttia kertoi olevansa sitä vastaan. Vaikutti hyödylliseltä verrata tuloksia jäsenvaltioittain näiden kahden yhteisvastuun tyypin osalta. Koska nämä kysymykset esitettiin täysin erilaisessa asiayhteydessä, lukujen vertailu ei todellakaan ole olennaista. Tarkasteltaessa seuraavalla sivulla olevaa taulukkoa on kuitenkin todettava, että maiden järjestys kummankin yhteisvastuun tyypin osalta on hyvin samankaltainen. Toisin sanoen vastaajat 27 jäsenvaltiossa vastaavat suurin piirtein samalla tavalla kummassakin tapauksessa, mikä viittaisi siihen, että vastaajien suhtautuminen yhteisvastuun käsitteeseen pysyy samana riippumatta kysytyn yhteisvastuun tyypistä. Sen mukaisesti neljä maata esiintyy jatkuvasti viiden yhteisvastuun käsitettä joko talouden tai energian osalta eniten kannattavan maan joukossa: Luxemburg, Ruotsi, Tanska ja Kypros. Toisaalta näissä kahdessa tapauksessa kolme jäsenvaltiota kuuluu niiden viiden joukkoon, jotka vähiten kannattavat tätä yhteisvastuullisuuden periaatetta: Romania, Slovenia ja Bulgaria. 12

13 LISÄYS - Yhteisvastuu energia-asioissa/yhteisvastuu talous- ja rahoitusasioissa: luokittelu jäsenvaltioittain Luokittelu # "Yhteisvastuu energia-asioissa" EB 74.3 Tutkimusajankohta: 25. marraskuuta 17. joulukuuta 2010 Missä määrin olette seuraavan väittämän kanssa samaa tai eri mieltä: (MAAMME) on suotavaa auttaa muita, merkittäviin energiansaantiongelmiin joutuneita EU-jäsenvaltioita eurooppalaisen jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden nimissä. "Samaa mieltä" -vastauksia yhteensä: "täysin samaa mieltä" ja "melko samaa mieltä" -vastauksien yhteenlaskettu määrä "Yhteisvastuu talous- ja rahoitusasioissa" EB 74.1 Tutkimusajankohta: 26. elokuuta 16. syyskuuta 2010 Missä määrin olette seuraavan väittämän kanssa samaa tai eri mieltä: Kriisiaikana (MAAMME) on suotavaa auttaa taloudellisesti muita, vakavien talous- ja rahoituskriisien kanssa kamppailevia EUjäsenmaita. "Samaa mieltä" -vastauksia yhteensä: "täysin samaa mieltä" ja "melko samaa mieltä" -vastauksien yhteenlaskettu määrä 1 LU* CY 2 SE* DK 3 DK* SE 4 CY BE 5 FR* LU 6 BE* FI 7 PL PT* 8 EE* NL* 9 NL* EE* 10 SK* AT* 11 HU* IE* 12 PT IT 13 DE* PL** 14 CZ* FR** 15 EL* ES* 16 IT EU 27* 17 ES EL 18 EU 27 MT 19 AT* DE* 20 FI* UK* 21 LV LT 22 IE* LV 23 LT* SK* 24 BG HU* 25 SI CZ* 26 UK RO 27 RO SI 28 MT BG * Tasatulos ** Tasatulos Huom. Ero kahteen kysymykseen annettujen vastausten hajonnassa rajoittaa tulosten vertailukelpoisuutta. Ero prosenttiyksiköissä kuhunkin kysymykseen annettujen vastausten enimmäis- ja vähimmäismäärän välillä on kaksinkertainen (46 prosenttiyksikköä "yhteisvastuussa talous- ja rahoitusasioissa" verrattuna 23 prosenttiyksikköön "yhteisvastuussa energia-asioissa", Maltan ääriarvoa ei sisällytetty tuloksiin). 13

14 III. MITKÄ TOIMET PITÄISI ASETTAA ETUSIJALLE ENERGIAYHTEISTYÖN LISÄÄMISEKSI? K3 Euroopan parlamentti haluaa lisääntyvää energiayhteistyötä EU:n jäsenmaiden välillä. Tätä taustaa vastaan, mikä seuraavista toimista tulisi asettaa ensisijaiseksi? (Valitkaa vain yksi vastaus.) 1. EU:n keskiarvo The main energy policy Q3 The European Parliament wants increased energy cooperation between the European Union Member States. With this in mind, do you think that the main priority should be given to? The stability of energy prices 29% Developing renewable energies 27% Guaranteeing energy supplies 20% Contributing to energy savings, in particular by promoting energy efficiency which consists in producing the same goods and services using less energy 16% All at the same time (SPONTANEOUS) 4% DK 4% a) Tulokset 0% 5% 10% 20% 25% 30% 35% Hintavakaus (29 prosenttia) on EU:n kansalaisten mielestä tärkein toimi. Aivan sen perässä seuraa uusiutuvien energialähteiden kehittäminen (27 prosenttia). Lisäksi yksi eurooppalainen viidestä asettaa seuraaville sijoille energian toimitusvarmuuden (20 prosenttia) ja energiansäästön (16 prosenttia). On tärkeää huomata, että näiden neljän ensisijaisen toimen osalta EU:n keskiarvo ei todellakaan kuvasta kansallisia tuloksia, jotka eroavat toisistaan erittäin paljon. b) Eurostatin tilastot EU tuottaa itse alle puolet tarvitsemastaan energiasta. Energian tuonnin osuus oli 54 prosenttia vuonna 2006 (Eurostat 2007). Öljy (60 prosenttia) on ensimmäisellä sijalla energian kokonaistuonnissa EU:hun. Sitä seuraavat maakaasu (26 prosenttia) ja kiinteät polttoaineet (13 prosenttia), kuten hiili. 14

15 Kulutuksen osalta erilaisten energialähteiden käyttö jakautuu seuraavasti (ks. liite 1): raakaöljy ja öljytuotteet 36,5 prosenttia, maakaasu 24 prosenttia, kiinteät polttoaineet (hiili jne.) 18,3 prosenttia, ydinvoima 13,4 prosenttia ja uusiutuvat energialähteet 7,8 prosenttia. Energiantuotannon kehitys EU:ssa vuosina (liite 2). 2. Tulokset tärkeysjärjestyksessä: erot ja kansalliset suuntaukset Hintavakaus: vastaajien mielestä tärkein toimi (29 prosenttia) First priority : stability of energy prices 50% 45% 40% 35% 45% 45% 40% 38% 37% 37% 36% 36% 36% 35% 35% 32% 32% 30% 25% 20% 29% 29% 29% 29% 28% 27% 26% 23% 22% 21% 21% 19% 10% 9% 8% 5% 0% CZ LT LV PT BE EL BG FR MT RO SK EE PL UE27 DE ES UK LU IE CY HU SI AT FI IT NL SE DK a) Tulokset EU:n keskiarvo on 27 prosenttia, kun taas asteikon vastakkaisiin päihin sijoittuvien maiden luvut vaihtelevat 12 prosentista 53 prosenttiin eli 41 prosenttiyksikköä. Liettuassa (45 prosenttia), Tšekin tasavallassa (45 prosenttia) ja Latviassa (40 prosenttia) ollaan eniten sitä mieltä, että energian hintavakauden on oltava energiayhteistyön tärkein tavoite. Sen sijaan Tanskassa (8 prosenttia), Ruotsissa (9 prosenttia) ja Alankomaissa (15 prosenttia) pienin osuus vastaajista pitää hintavakautta tärkeimpänä tavoitteena. b) Eurostatin tilastot Energian hintojen osalta Eurostat korostaa kussakin jäsenvaltiossa perittävien verojen merkitystä lopullisen hinnan määräytymiseen (liitteet 3 ja 4). Uusiutuvien energialähteiden kehittäminen: eurooppalaisten mielestä toiseksi tärkein toimi (27 prosenttia) 15

16 a) Tulokset Second priority : the development of renewable energies 60% 50% 53% 51% 48% 40% 30% 20% 41% 35% 33% 33% 30% 30% 30% 29% 29% 28% 28% 27% 24% 24% 24% 23% 20% 18% 17% 16% 13% 13% 12% 10% 0% DK SE NL CY FI FR LU IE SI UK IT AT EL ES UE27 BE DE HU PT MT EE PL SK LV RO BG CZ LT Asteikon vastakkaisiin päihin sijoittuvien kahden maan välinen ero on 41 prosenttiyksikköä, koska suurin tulos oli 53 prosenttia ja pienin 12 prosenttia eli 12 prosenttiyksikköä. Tanskalaisten (53 prosenttia), ruotsalaisten (51 prosenttia) ja alankomaalaisten (48 prosenttia) mielestä uusiutuvien energialähteiden kehittäminen on edelleen EU:n tärkein tavoite. Toisaalta Liettuassa (12 prosenttia), Tšekin tasavallassa (13 prosenttia) ja Bulgariassa (13 prosenttia) uusiutuvien energialähteiden kehittämistä ei pidetä ensisijaisena tavoitteena. b) Eurostatin tilastot Uusiutuvat energialähteet käsittävät lähinnä biomassan ja jätteet, geotermiikan, hydrometrian sekä aurinko- ja tuulienergian. Vuonna 2008 (Eurostat 2010) niiden osuus oli vain 8,4 prosenttia EU:n primäärienergian kulutuksesta (jota maakaasu, öljy ja hiili hallitsivat). Tavoitteeksi, joka on määrä saavuttaa vuoteen 2020 mennessä, on asetettu 20 prosenttia. Uusiutuvat energialähteet ovat yksi tapa torjua ilmastonmuutosta, koska niiden käyttö vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Ne todennäköisesti lisäävät energian toimitusvarmuutta ja toimitusten monipuolisuutta, vähentävät ilman saastumista ja luovat työpaikkoja ympäristön ja uusiutuvien energialähteiden alalle. Uusiutuvien energialähteiden osuus EU:n 27 jäsenvaltiossa (ks. liitteet 5, 6 ja 7). 16

17 Energiatoimitusten turvaaminen, eurooppalaisten mielestä kolmanneksi tärkein toimi (20 prosenttia) a) Tulokset Third priority : guarantee of energy supply 35% 31% 30% 28% 28% 26% 26% 25% 24% 23% 22% 22% 21% 20% 20% 20% 20% 20% 20% 18% 17% 17% 17% 17% 14% 13% 13% 12% 11% 10% 10% 6% 5% 0% DE AT PL BG HU SK BE EE IE CZ UE27 ES LT PT RO SI IT NL FI UK LV DK LU SE MT EL FR CY Asteikon vastakkaisiin päihin sijoittuvien kahden maan vastausten välinen ero on 25 prosenttiyksikköä, ja suurin tulos oli 31 prosenttia ja pienin 6 prosenttia. Maat, jotka asettavat energiatoimitusten turvaamisen etusijalle, ovat Saksa 31 prosenttia), Itävalta (28 prosenttia), Puola (28 prosenttia) ja Bulgaria (26 prosenttia). Toisaalta vastaajat Kyproksessa (6 prosenttia), Kreikassa (11 prosenttia) ja Maltassa (12 prosenttia) eivät pidä sitä ensisijaisena tavoitteena. b) Eurostatin tilastot o Kartta EU:n jäsenvaltioiden riippuvuudesta energian tuonnista (ks. liite 8) 22 % 0 % (nettoviejä): DK 0 % 25 %: EE 25 % 50 %: SE, UK, NL, PL, CZ ja RO (6 maata) 25 % 75 %: FR, D, AT, HU, SI, SK, BG, EL, FI, LT ja LV (11 maata) 75 % 100 %: IE, PT, ES, IT, BE, LU, CY ja MT (8 maata) 17

18 Energiatehokkuus, eurooppalaisten mielestä neljänneksi tärkein toimi (16 prosenttia) a) Tulokset Fourth priority: the contribution to enegy savings especially in developing the energy efficiency 30% 25% 25% 25% 24% 23% 23% 23% 23% 20% 20% 20% 19% 19% 18% 18% 18% 17% 17% 16% 14% 14% 10% 12% 12% 11% 10% 9% 9% 5% 0% FI SE LV DK IT MT SI CY LU ES HU LT NL SK EE FR UE27 CZ AT UK BE IE DE RO EL BG PL PT EU:n keskiarvo on 16 prosenttia, kun taas asteikon vastakkaisiin päihin sijoittuvien maiden luvut vaihtelevat 9 prosentista 25 prosenttiin eli 16 prosenttiyksikköä. Joka neljännelle ruotsalaiselle (25 prosenttia), suomalaiselle (25 prosenttia) ja latvialaiselle (24 prosenttia) energian säästämiseen myötävaikuttaminen on tärkeimmällä sijalla. Lisäksi on pantava merkille, että kaksi Skandinavian maata on samaa mieltä Baltiassa sijaitsevan naapurimaansa kanssa. Sitä vastoin vastaajat Portugalissa (9 prosenttia), Puolassa (9 prosenttia) ja Bulgariassa (10 prosenttia) eivät pidä energiatehokkuutta ensisijaisena tavoitteena. b) Eurostatin tilastot Energiatehokkuuden lisääminen on yksi Euroopan parlamentin suosittaman energiapolitiikan tärkeimmistä tavoitteista. Sen pitäisi parantaa alan kilpailukykyä, ja energiantoimittajat voisivat sitten tehdä uudelleeninvestointeja puhtaampiin energialähteisiin. Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Jacques Nancy ( ) Said Hallaouy ( ) Elise Defourny ( ) Trifot Jonas ( ) Lefèvre Nathalie ( ) Etienne Christelle ( ) Huom. Lukijoille muistutetaan, että tutkimuksen tulokset ovat arvioita, joiden tarkkuus, muiden asioiden pysyessä muuttumattomina, riippuu otoksen koosta ja noudatetusta prosenttiosuudesta. Kun otokset käsittävät noin tuhat haastattelua (jäsenvaltioiden tasolla yleensä käytetty otoskoko), todelliset prosenttiosuudet toisin sanoen prosenttiosuudet, jotka saataisiin tilanteessa, jossa koko väestöä olisi haastateltu vaihtelevat seuraavien luotettavuusvälien puitteissa: Noudatetut prosenttiosuudet Virhemarginaali 10 % tai 90 % 20 % tai 80 % 30 % tai 70 % 40 % tai 60 % 50 % ± 1,9 ± 2,5 ± 2,7 ± 3,0 ± 3,1 prosenttiyksikköä prosenttiyksikköä prosenttiyksikköä prosenttiyksikköä prosenttiyksikköä 18

19 ANNEXES TABLE OF CONTENTS ANNEX 1: European Union energy mix (production) (source Eurostat 2007) 20 ANNEX 2: Evolution of energy production in the EU from 1990 to 2005 (Eurostat 2008) 20 ANNEX 3: Household electricity prices including all taxes in 2009 (Eurostat 2010) 21 ANNEX 4: Household gas prices including all taxes in 2009 (Eurostat 2010) 22 ANNEX 5: Share of energy from renewable sources in final consumption of energy in 2005 and targets for ANNEX 6: Share of electricity produced from renewable sources in % 24 ANNEX 7: Electricity generated from renewable sources (Eurostat 2008) 25 ANNEX 8: Energy dependency (Eurostat 2008) 26 19

20 ANNEX 1: European Union energy mix (production) (source Eurostat 2007) ANNEX 2: Evolution of energy production in the EU from 1990 to 2005 (Eurostat 2008) 20

21 ANNEX 3: Household electricity prices including all taxes in 2009 (Eurostat 2010) 21

22 ANNEX 4: Household gas prices including all taxes in 2009 (Eurostat 2010) 22

23 ANNEX 5: Share of energy from renewable sources in final consumption of energy in 2005 and targets for

24 ANNEX 6: Share of electricity produced from renewable sources in % 24

25 ANNEX 7: Electricity generated from renewable sources (Eurostat 2008) This indicator is the ratio between the electricity produced from renewable energy sources and the gross national electricity consumption for a given calendar year. It measures the contribution of electricity produced from renewable energy sources to the national electricity consumption. Electricity produced from renewable energy sources comprises the electricity generation from hydro plants (excluding pumping), wind, solar, geothermal and electricity from biomass/wastes. Gross national electricity consumption comprises the total gross national electricity generation from all fuels (including autoproduction), plus electricity imports, minus exports. 25

26 ANNEX 8: Energy dependency (Eurostat 2008) Short Description: Energy dependency shows the extent to which an economy relies upon imports in order to meet its energy needs. The indicator is calculated as net imports divided by the sum of gross inland energy consumption plus bunkers. 26