I. EUROOPPALAISET JA RAHANSIIRTOVERO A. Rahansiirtoveron kannatus...10 II. EUROOPPALAISET JA KRIISIN JÄLKEINEN AIKA...14

Transkriptio

1 Viestinnän pääosasto Osasto C Kansalaissuhteet YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 22. kesäkuuta 2011 EUROOPPALAISET JA KRIISI Euroopan parlamentin Eurobarometri (Parlametri-tutkimus.2) Yhteenveto Otos: EU 27 ( unionin kansalaista) Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Menetelmä: Kasvotusten tehty haastattelu (tietokoneavusteinen henkilöhaastattelu) Tutkimusajankohta: 13. huhtikuuta 2. toukokuuta 2011, tekijä TNS opinion I. EUROOPPALAISET JA RAHANSIIRTOVERO...10 A. Rahansiirtoveron kannatus...10 B.Miksi eurooppalaiset kannattavat tai vastustavat rahansiirtoveroa?...13 II. EUROOPPALAISET JA KRIISIN JÄLKEINEN AIKA...14 A.Mikä on tilanne kasvun palaamisen osalta?...14 III. EUROOPPALAISET JA EURON ROOLI...17 IV. JÄSENVALTIOIDEN REAKTIOT KRIISIIN...19 A. Miten jäsenvaltioiden pitäisi reagoida eurooppalaisten mielestä?...19 B.Pitäisikö etusijaa antaa julkisten menojen vähentämiselle vai talouden vauhdittamiselle?...21 V. NYT: MITÄ POLITIIKKOJA EUROOPAN PARLAMENTIN PITÄISI EDISTÄÄ ENSISIJAISESTI?...23 VI. EUROOPPALAISET JA ELINTARVIKETURVA...25 A. Maatalouden tukeminen kehitysmaissa ja keinottelun torjuminen...25 B.Elintarviketurvan parantamista koskevat tarkat tavoitteet

2 Suuntauksien analysointiin käytetyt Eurobarometri-tutkimukset: Tutkimusajankohta: 13. huhtikuuta 2. toukokuuta 2011 Otos: kasvotusten haastateltua henkilöä Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset TNS opinion -tutkimuskeskuksen tekemä tutkimus Euroopan parlamentille Tutkimusajankohta: 26. elokuuta 16. syyskuuta 2010 Otos: kasvotusten haastateltua henkilöä Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset TNS opinion -tutkimuskeskuksen tekemä tutkimus Euroopan parlamentille 72 Tutkimusajankohta: lokamarraskuu 2009 Otos: kasvotusten haastateltua henkilöä Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset TNS opinion -tutkimuskeskuksen tekemä tutkimus Euroopan parlamentille 71 Tutkimusajankohta: 16. tammikuuta 22. helmikuuta 2009 Otos: kasvotusten haastateltua henkilöä Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset TNS opinion -tutkimuskeskuksen tekemä tutkimus Euroopan parlamentille Huom. Lukijoille muistutetaan, että tutkimuksen tulokset ovat arvioita, joiden tarkkuus, muiden asioiden pysyessä muuttumattomina, riippuu otoksen koosta ja noudatetusta prosenttiosuudesta. Kun otokset käsittävät noin tuhat haastattelua (jäsenvaltioiden mittakaavassa tavallisesti käytetyn otoksen koko), todelliset prosenttiosuudet toisin sanoen prosenttiosuudet, jotka saataisiin tilanteessa, jossa koko väestöä olisi haastateltu vaihtelevat seuraavien luotettavuusvälien puitteissa: Noudatetut prosenttiosuudet Virhemarginaali 10 % tai 90 % 20 % tai 80 % 30 % tai 70 % 40 % tai 60 % 50 % ± 1,9 prosenttiy ksikköä ± 2,5 prosenttiy ksikköä ± 2,7 prosenttiy ksikköä ± 3,0 prosenttiy ksikköä ± 3,1 prosenttiy ksikköä 2

3 Johdanto Tämä Eurobarometri-tutkimus "Eurooppalaiset ja kriisi" on kolmas tällainen Euroopan parlamentin tekemä tutkimus. Ensimmäinen tehtiin tammi-helmikuussa 2009, kuusi kuukautta ennen Euroopan parlamentin vaaleja, ja toinen tehtiin syyskuussa Tutkimuksen toteutti TNS opinion haastattelemalla 13. huhtikuuta ja 2. toukokuuta 2011 välisenä aikana kasvotusten EU:n kansalaista. Edellisen tutkimuksen jälkeisten seitsemän kuukauden aikana kansallisia ja kansainvälisiä puitteita ovat leimanneet useat merkittävät tapahtumat, jotka ovat epäilemättä muokanneet huomattavasti eurooppalaisten vastauksia esitettyihin kysymyksiin. Kaikkia tapahtumia luetteloimatta on selvää, että Sendain tsunami ja Fukushiman ydinonnettomuus sekä arabimaailman kansannousut ovat tapahtumia, joiden vaikutus eurooppalaisiin oli kyseisenä aikana tuntuvin. Tulosten analysointi osoittaa lisäksi, että rahoitus-, talous- ja yhteiskuntakriisillä on myös ollut merkittävä osa. Myös muut tekijät ovat huomion arvoisia: EU:n ja sen jäsenvaltioiden taloushallinnosta käynnissä oleva työ, euron tilanne, kansalliset, alueelliset ja paikalliset vaalit, joita on pidetty 13 jäsenvaltiossa syyskuun 2010 jälkeen, ilmastonmuutos, erityisesti jatkuvasti yleistyvät luonnonkatastrofit (Unkarin punainen lieteturma, tulvat monissa jäsenvaltioissa jne.). Ennen tämän tutkimuksen tulosten yksityiskohtaista analysointia kannattaa korostaa keskeisiä tuloksia: - Seitsemän kuukauden aikana EU:n yleinen mielipide on muuttunut vain erittäin vähän, kun ensimmäisen ja toisen tutkimuksen välillä (tammielokuu 2010) muutokset olivat huomattavia. Olisi kuitenkin otettava huomioon, että kuuden runsasväkisimmän jäsenvaltion osuus EU:n keskiarvosta on noin 70 prosenttia. - Toisaalta näiden kahden tutkimuksen välillä on erittäin selkeitä eroja huomattavassa määrässä jäsenvaltioita. - Eurooppalaiset kannattavat vahvasti rahansiirtoveron periaatetta maailman tasolla, tai jos se ei onnistu, EU:n tason aloitteena. - Enemmistö eurooppalaisista katsoo, että euro ei yleisesti ottaen ole vähentänyt kriisin vaikutuksia. - Kriisin torjumiseksi eurooppalaisten enemmistö haluaa ennen kaikkea, että jäsenvaltiot toimivat entistä enemmän yhteistyössä. - Keskustelussa siitä, vauhditetaanko taloutta vai vähennetäänkö julkisia menoja, huomataan, että jäsenvaltioiden taloudellinen tilanne vaikuttaa suoraan vastauksiin. Seitsemän kuukauden aikana niiden vaihtelu on ollut kymmenen ja 38 prosenttiyksikön välillä. - Syrjäytymisen ja köyhyyden torjunta on edelleen eurooppalaisten ensisijainen poliittinen painopistealue, vaikka useissa jäsenvaltioissa on kahden tutkimuksen välillä ollut huomattavia eroja. 3

4 - Elintarviketurva: maatalouden tukeminen kehitysmaissa näyttää vastaajien mielestä olevan tehokkain toimenpide, ja sitä seuraa elintarviketuotteilla keinottelun torjuminen. Tavoitteiden osalta eurooppalaiset tukevat voimakkaasti useita toimenpiteitä, joilla taataan, että elintarviketuotteita on kaikkien saatavilla kohtuulliseen hintaan ja että myös viljelijöiden tulot ovat oikeudenmukaiset. Eurooppalaiset kannattavat rahansiirtoveroa Euroopan parlamentti hyväksyi 8. maaliskuuta 2011 Anni Podimatan mietinnön innovatiivisesta rahoituksesta globaalilla tasolla ja Euroopan tasolla (äänin 529 puolesta, 127 vastaan ja 14 tyhjää). Euroopan parlamentin jäsenet käsittelivät prosessissa muun muassa euro-obligaatioihin, hiilidioksidiveroon ja kehitysavun rahoittamiseen liittyviä kysymyksiä. He myös kannattavat rahansiirtoveron käyttöönottoa, joka hyväksyttiin äänin 360 puolesta, 299 vastaan ja 13 tyhjää. Siksi näytti olevan tärkeää ottaa selville eurooppalaisten näkemykset tästä ajankohtaisesta aiheesta sen osalta, mikä on veron tosiasiallinen periaate, taso, jolla se pitäisi ottaa käyttöön ja syyt kyseisen veron kannattamiselle tai vastustamiselle. Selkeä tuki rahansiirtoveron periaatteelle Eurooppalaisista 61 prosenttia tukee rahansiirtoveron periaatetta, 26 prosenttia vastustaa ja 13 prosentilla ei ollut mielipidettä. Kysymyksen sanamuodosta kävi selväksi, että ehdotettua veroa ei sovellettaisi kansalaisiin vaan vain rahoitusalan toimijoiden välisiin siirtoihin. o Aivan ensiksi pannaan merkille, että 63 prosenttia euroalueen maiden vastaajista kannattaa tätä veroa verrattuna 54 prosenttiin euroalueen ulkopuolisissa maissa. o Korkeimman (80 prosenttia Itävallassa) ja matalimman (30 prosenttia Maltassa) tukitason välillä on 50 prosenttiyksikköä. Seitsemässä maassa tuki oli alle 50 prosentin rajan. o Yhteiskunnallis-demografisesti miehistä 63 prosenttia tuki periaatetta verrattuna 58 prosenttiin naisista. 4

5 Eurooppalaisten tuki on miltei samanlainen riippumatta siitä, millä tasolla rahansiirtovero otettaisiin käyttöön. 61 prosentilta vastaajista, jotka sanoivat, että he kannattaisivat rahasiirtoihin sovellettavan veron periaatetta, kysyttiin sitten, millä tasolla se heidän mielestään pitäisi ottaa käyttöön. o Heistä 85 prosenttia kannatti rahansiirtoveron käyttöönottoa, mutta vain maailman tasolla, jos saadaan aikaan kansainvälinen sopimus; 11 prosenttia oli eri mieltä. o 81 prosenttia tuki ajatusta rahansiirtoveron käyttöönotosta aluksi EU:ssa, jos kansainvälistä sopimusta ei saada aikaan; 14 prosenttia oli eri mieltä. Syyt rahansiirtoveron tukemiselle: Sitten 61 prosentilta vastaajista, jotka kannattivat rahansiirtoveron periaatetta, kysyttiin, miksi he tukivat tätä ajatusta. o 41 prosenttia vastaajista vastasi, että sillä "torjutaan liiallista keinottelua ja autetaan näin estämään kriisejä". o 35 prosenttia vastasi, että siten "rahoitusalan toimijat saataisiin mukaan kriisin kustannusten maksamiseen". o 11 prosenttia mainitsi kansantalouksien alijäämien vähentämisen. o 10 prosenttia vastasi, että sillä "rahoitetaan innovatiivisia politiikkoja/menettelytapoja (esim. ilmastonmuutoksen torjunta, ympäristö, kehitysapu)". Voidaan siis panna merkille, että kriisin syihin ja seurauksiin puuttuminen on vastauksien keskeinen huoli. Syyt sille, miksi vastaajat vastustavat rahansiirtoveron käyttöönottoa ensin EU:n tasolla: Vaikka 81 prosenttia kannattaa tätä ehdotusta, 14 prosenttia vastustaa sitä. Viimeksi mainituilta kysyttiin siksi, miksi he vastustavat ajatusta. He vastasivat, että kyseinen vero o ei olisi toteuttavissa, koska se voidaan ottaa käyttöön vain koko maailman tasolla (26 %) o heikentäisi EU:n rahoitusmarkkinoiden kilpailukykyä (22 %) o saisi vain EU:n rahoitusalan toimijat osallistumaan kriisin kustannusten maksamiseen (22 %) o aiheuttaisi pääoman karkaamisen EU:sta (21 %). 5

6 Heidän vastustuksensa perustuu siis ennen kaikkea toteuttamiskelpoisuutta ja kilpailukykyä koskeviin kysymyksiin. Eurooppalaiset suhtautuvat epäillen kriisin loppumiseen ja kasvun jatkumiseen Vastaajat eivät seitsemän kuukautta aiemmin suhtautuneet kovinkaan pessimistisesti tulevaisuuteen, mutta enää se ei pidä paikkaansa. o 36 prosenttia (+10) vastaajista uskoo nyt, että kriisi jatkuu monta vuotta. Maat, joihin kriisi on vaikuttanut eniten, olivat luonnollisesti epäilevimpiä: Kreikka (63 %), Portugali (57 %), Irlanti (50 %) ja Espanja (44 %). Kuitenkin vain 9 prosenttia Ruotsin, 18 prosenttia Tanskan ja 20 prosenttia Suomen kansalaisista jakoi tämän näkemyksen. o Vastaavasti vain 14 prosenttia katsoi, että kasvun tielle ollaan jo palaamassa. Tämä näkemys oli jälleen luonnollisesti yleisin maissa, joissa kasvu on suurinta: Ruotsissa (58 %), Saksassa (35 %), Suomessa (34 %), Itävallassa, Luxemburgissa ja Alankomaissa (29 %). Enemmistö eurooppalaisista katsoo, että euro ei ole yleisesti ottaen vähentänyt kriisin kielteisiä vaikutuksia Euroalueen ongelmat näkyvät eurooppalaisten euron asemaa koskevissa näkemyksissä. o 57 prosenttia (+7) vastaajista katsoo nyt, että euro ei ole yleisesti ottaen vähentänyt kriisin kielteisiä vaikutuksia verrattuna 44 prosenttiin silloin, kun tämä kysymys esitettiin ensimmäisen kerran vuoden 2009 alussa. o 34 prosenttia vastaajista sen sijaan katsoo, että yleisesti ottaen euro on vähentänyt kriisin kielteisiä vaikutuksia, verrattuna 39 prosenttiin vuonna o Tämän mielipiteiden kahtiajakautumisen vahvistaa vielä se, että ainoastaan 9 prosentilla vastaajista (-8) ei ollut mielipidettä. Enemmistö eurooppalaisista haluaa, että jäsenvaltiot antavat kriisin torjumiseksi ensisijaisen aseman EU:n tason yhteistyölle Tulokset osoittavat selkeästi tämän tuen yhteistyölle: o 56 prosenttia (-4) haluaa, että toimenpiteitä sovelletaan yhteistyössä muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa. o 36 prosenttia (+3) uskoi saavansa paremman suojan, jos heidän maansa hyväksyisi ja soveltaisi toimia yksin. 6

7 o "Ei osaa sanoa" -vastausten (EOS) määrä on vähentynyt (kuten kaikkien muidenkin kysymysten osalta), ja se on nyt 8 prosenttia, verrattuna 15 prosenttiin edellisen tutkimuksen aikaan. Pitäisikö jäsenvaltioiden hyväksyä toimenpiteitä taloutensa vauhdittamiseksi vai julkisten menojen vähentämiseksi? Kasvun vauhdittaminen ja/tai julkisen talouden tervehdyttäminen ovat EU:n ja sen jäsenvaltioiden tällä hetkellä käsiteltävänä olevia keskeisiä kysymyksiä. Kansalaisten vastaukset kriisiin reagoimisessa samanlaisissa tilanteissa olevissa valtioissakin ovat kuitenkin harvoin samanlaisia. Vaikka seitsemän kuukauden aikana EU:ssa ei yleisesti ole ollut huomattavia mielipiteen muutoksia, joissakin jäsenvaltioissa on ollut merkittäviä vaihteluja. EU:n tasolla o 40 prosenttia (+2 prosenttiyksikköä) vastaajista katsoo, että ensisijaisesti pitäisi vauhdittaa taloutta, kun taas 34 prosenttia (-1) katsoo, että jäsenvaltioiden olisi keskityttävä talouden alijäämien vähentämiseen. o On tärkeää panna merkille, että viidesosa eurooppalaisista (22 %, +3) vastasi spontaanisti, että jäsenvaltioiden pitäisi soveltaa molempia toimenpiteitä yhtä aikaa. o Mielipiteet jakautuvat jälleen koko ajan selvemmin ja EOS-vastausten määrä on laskenut jyrkästi 8 prosentista 4 prosenttiin (-4). Jäsenvaltioiden tasolla o Analyysi paljastaa selkeät erot euroalueeseen kuuluvien ja sen ulkopuolisten maiden välillä. Euroalueen maissa mielipiteet jakautuvat kutakuinkin tasan: 35 prosenttia (=) vastaajista haluaa, että ensisijaisesti vauhditetaan taloutta, 33 prosenttia (-1) ajattelee, että jäsenvaltioiden pitäisi ensin vähentää alijäämiään ja 28 prosenttia (+4) mainitsi molemmat. Euroalueen ulkopuolisissa maissa on kuitenkin huomattavia mielipide-eroja: 50 prosenttia (+5) kannattaa kannustintoimenpiteitä, 34 prosenttia (-2) kannattaa menojen vähentämistä ja 12 prosenttia (+1) tukee yhtä paljon molempia toimenpiteitä. o Myös elvyttämistoimenpiteissä on kymmenen prosenttiyksikön ero ennen vuotta 2004 liittyneiden (38 %) ja vuoden 2004 jälkeen liittyneiden (48 %) maiden välillä. Jäsenvaltioista 22:ssa on tapahtunut osin erittäin huomattava kasvu niiden vastaajien määrässä, jotka haluavat, että taloudelliset kannustintoimenpiteet ja velanvähennystoimenpiteet pannaan samaan aikaan täytäntöön. 7

8

9 Kansallisia muutoksia on hyvin mielenkiintoista tarkkailla, erityisesti jäsenvaltioiden rahoitukseen, talouteen ja yhteiskuntaan liittyvän tilanteen perusteella. o Kolmessa maassa, jotka ovat hyötyneet Euroopan unionin ja IMF:n rahoitustukisuunnitelmista, tämän menettelytavan tuki on lisääntynyt, joskus hyvin huomattavasti: +10 prosenttiyksikköä Irlannissa, +9 Portugalissa ja +3 Kreikassa. o Sitä vastoin ainoa maa, jossa EU:n laajuisen koordinoinnin tuki on vähentynyt jyrkästi, on Ranska (-9). Etusijan antamisessa lähtömaiden kanssa neuvotellun maahanmuuttopolitiikan toteuttamiselle (9. sija EU:n tasolla) kannattaa analysoida joidenkin jäsenvaltioiden tuloksia. Tämän menettelytavan kannatus on kasvanut, toisinaan erittäin jyrkästi, EU:n jäsenvaltioissa, jotka ovat kokeneet huomattavaa lisäystä siirtolaisvirroissa Välimeren eteläisen rannan maiden tapahtumien seurauksena: Malta (+15), Italia (+13) ja Kypros (+12). Tämä menettelytapa on nyt lisäksi etusijalla Italian vastauksissa. Elintarviketurva: miten voidaan torjua elintarvikkeiden hinnannousua ja taata toimitukset? Elintarviketurvaa koskeva kysymys on ollut Euroopan parlamentin ohjelmassa kauan. Vuonna 2011 se antoi aiheesta kaksi päätöslauselmaa (18. tammikuuta ja 17. helmikuuta 2011). Rahoituskeinottelu elintarvikkeiden hinnoilla, sadonkorjuuseen liittyvä epävarmuus ilmastonmuutoksen takia, elintarvikkeiden kulutuksen lisääntyminen maailmanlaajuisesti ja kohdennetun yleisen elintarvikkeiden varastointijärjestelmän puute ovat keskeisiä syitä, jotka ovat saaneet viime vuosina hinnat nousemaan maailmanmarkkinoilla. Joissakin kehitysmaissa joskus erittäin huomattavat nousut perushyödykkeiden hinnoissa ovat pakottaneet kotitaloudet käyttämään joskus jopa 80 prosenttia kuukausivaroistaan elintarvikkeisiin. Siitä johtuvat "ruokamellakat" edistivät epäilemättä muiden tekijöiden ohessa arabimaailman kansannousujen puhkeamista. Kun eurooppalaisilta kysyttiin, mikä olisi tehokkain keino torjua elintarviketuotteiden hinnannousua, he luettelivat tärkeysjärjestyksessä o kehitysmaiden maatalouden auttamisen (34 %) o toimintamallien, joilla koordinoidaan ja torjutaan liiallista keinottelua, luomisen maailmanlaajuisella tasolla (32 %) o lisävallan antamisen EU:n uudelle rahoitusvalvontavirastolle liiallisen keinottelun torjumiseksi (25 %). Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi eurooppalaiset tukevat voimakkaasti monia toimenpiteitä, erityisesti elintarviketuotteiden saatavuutta kohtuulliseen hintaan ja viljelijöiden oikeudenmukaisen elintason takaamista; maataloustoiminnan säilyttämistä EU:ssa elintarviketurvan takaamiseksi EU:ssa; sitoumusta torjua ruokapulaa ja luoda Euroopan parlamentin kannattama maailmanlaajuinen elintarvikkeiden varastointijärjestelmä. 9

10 I. EUROOPPALAISET JA RAHANSIIRTOVERO A. Rahansiirtoveron kannatus Q6 Euroopan parlamentti on äskettäin hyväksynyt rahansiirtoveron käyttöönoton koko maailman tasolla, tai aluksi ainakin EU:ssa. Tämä vero olisi hyvin matala: 0,05 % jokaisesta rahansiirrosta. Se ei koskisi kansalaisia, vaan ainoastaan rahoitusmaailman toimijoiden (pankit, suojarahastot jne.) välisiä rahansiirtoja.. Kertokaa, kannatatteko vai vastustatteko seuraavia asioita, jotka liittyvät tähän veroon. 1) EU:n keskiarvo Tuki rahansiirtoveron käyttöönottoa koskevalle periaatteelle Totally in favour 30 % 13 % 11% Totally opposed 61 % 31 % 15 % 26 % Fairly in favour Fairly opposed "Kannatan"-vastauksia yhteensä: yhteenlaskettuna "kannatan täysin" ja "kannatan jonkin verran" "Vastustan"-vastauksia yhteensä: yhteenlaskettuna "vastustan täysin" ja "vastustan jonkin verran" 2) Yhteiskunnallis-demografiset erot Sukupuoli Opintojen lopettamisikä Sijainti oikeisto-vasemmistoakselilla Euron vaikutus kriisiin (Q2) Toimenpiteet suojan parantamiseksi (Q3) Talouden vauhdittamiseksi (Q4) Kasvun tielle palaaminen (Q5) Rahansiirtoveron periaate "Kannatan"- vastauksia yhteensä "Vastustan"- vastauksia yhteensä EOS EU27 61 % 26 % 13 % Mies 63 % 27 % 10 % Nainen 58 % 26 % 16 % % 26 % 21 % % 27 % 12 % % 25 % 9 % Opiskelee edelleen 59 % 28 % 13 % (14) vasemmalla 68 % 22 % 10 % (56) keskellä 63 % 27 % 10 % (710) oikealla 59 % 32 % 9 % Vähensi kriisin kielteisiä vaikutuksia 69 % 22 % 9 % Ei vähentänyt kriisin kielteisiä 57 % 30 % 13 % vaikutuksia Yksin 58 % 29 % 13 % Yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa 64 % 25 % 11 % Julkisten menojen vähentäminen 61 % 28 % 11 % Investoiminen toimenpiteisiin talouden 62 % 27 % 11 % vauhdittamiseksi Jo nyt 70 % 23 % 7 % Tulevina kuukausina 69 % 23 % 8 % Tulevina vuosina 61 % 27 % 12 % Kriisi jatkuu monta vuotta 54 % 29 % 17 % 10

11 3) Kansalliset erot The principle of a tax on financial transactions - EU27 Total 'In favour' Total 'Opposed' NSP AT 80% 1 DE 71% 20% SK 6 2 FR 6 2 SE 6 2 BE 6 30% PT HU 6 2 UK 65% 25% 10% LU 65% FI % IT 61% 2 1 EL 61% 3 UE27 61% 1 CZ 60% 3 NL 5 LV % IE 55% 1 CY ES 50% 3 1 LT EE % PL 45% 3 1 SI RO % BG MT 30% 4 "Kannatan"-vastauksia yhteensä: yhteenlaskettuna "kannatan täysin" ja "kannatan jonkin verran" "Vastustan"-vastauksia yhteensä: yhteenlaskettuna "vastustan täysin" ja "vastustan jonkin verran" Lähde:.2/Euroopan parlamentti Jäsenvaltioiden ryhmät "Kannatan"- vastauksia yhteensä "Vastustan"- vastauksia yhteensä EOS EU27 61 % 26 % 13 % Euroalue 63 % 25 % 12 % Euroalueen ulkopuolinen alue 54 % 30 % 16 % Ennen vuotta 2004 liittyneet 64 % 25 % 11 % Vuoden 2004 jälkeen liittyneet 48 % 32 % 20 % 11

12 Tuki tasolle, jolle rahansiirtovero otettaisiin käyttöön Rahansiirtoveroa kannattaville vastaajille (61 %) esitetty kysymys Molemmille suunnitelmille, eli maailman tasolla tai aluksi EU:ssa, on vahvaa kannatusta. 1) EU:n keskiarvo Tuki rahansiirtoveron käyttöönotolle mutta vain koko maailman tasolla, mikäli saadaan aikaan kansainvälinen sopimus 46 % Fairly in favour 85 % Totally in favour 39 % 8 % 3 % 4 % Fairly opposed Totally opposed 11 % Tuki rahansiirtoveron käyttöönotolle aluksi EU:ssa, mikäli kansainvälistä sopimusta ei saada aikaan 44 % 81 % Fairly in favour 11 % Fairly opposed 14 % 3 % Totally opposed Totally in favour 37 % 5 % Lähde:.2/Euroopan parlamentti 12

13 B. Miksi eurooppalaiset kannattavat tai vastustavat rahansiirtoveroa? Rahansiirtoveroa kannattaville vastaajille (61 %) esitetty kysymys Syy rahansiirtoveron periaatteen kannattamiselle Q7. Mikä on tärkein syy sille, että kannatatte rahansiirtoveron periaatetta? Combat excessive speculation and so help to prevent future crises Rahansiirtoverolla: Make financial players contribute to the costs of the crisis 13 % Total 'Opposed' Total 'In Favour' 61 % Total 'In Favour' to the principle of a FTT 41 % 35 % 26 % 11 % 10 % Reduce public deficits ; Other (Spontaneous'); 1% Finance innovative policies (e.g. fighting climate change, the environment, development aid) Syy rahansiirtoveron käyttöönoton vastustamiseen EU:n tasolla Q8. Mikä on tärkein syy sille, että vastustatte rahansiirtoveroa EU:ssa? Rahansiirtovero EU:ssa: Only make European financial players contribute to the costs of the crisis Cause an outflow of capital from the EU Other 'Spontaneous'; 1% Total 'In Favour' 81 % 5 % Total 'Opposed' 14 % Total opposed to a tax on financial transactions in the EU at first 22 % 22 % 21% 8 % 26 % Weaken the competitiveness of the European financial market Not be feasible, such a tax on financial transactions can only be introduced at a global level 13

14 II. EUROOPPALAISET JA KRIISIN JÄLKEINEN AIKA A. Mikä on tilanne kasvun palaamisen osalta? Q5. Kun ajatellaan kasvun palautumista maassanne, mikä seuraavista näkemyksistä on lähinnä omaanne? 1) EU:n keskiarvo The crisis is going to last for many years A return to growth will start in the coming years We are already returning to growth A return to growth will start in the coming months April-May 2011 August-Sept Lähde:.2/Euroopan parlamentti 14

15 2) Jäsenvaltioiden väliset erot The crisis is going to last for many years A return to growth will start in the coming years We are already returning to growth A return to growth will start in the coming months EL 6 30% 1% 5% 1% PT LV 5 3 IE 50% 3 FR % 11% LT 4 5% ES 4 45% 1% BG 4 3 1% 1 HU 4 3 5% 1 SI 4 4 RO 3 41% 11% UK 3 15% UE PL 3 15% CZ % DE 31% 1 11% BE % 20% 1% IT CY 2 41% 1 10% LU 2 25% 2 1 MT SK % 15% EE AT 2 20% 2 2 NL FI 20% % % 1% SE 2 5 Lähde:.2/Euroopan parlamentti 15

16 Jäsenvaltioiden väliset suuntaukset Kriisi jatkuu monta vuotta Kasvu alkaa uudelleen tulevien Kasvu alkaa uudelleen tulevien Olemme jo palaamassa kasvun tielle vuosien aikana kuukausien aikana EOS elo syyskuu 2010 Lähde:.2/Euroopan parlamentti.2 huhti toukokuu elo syyskuu huhti toukokuu elo syyskuu huhti toukokuu elo syyskuu huhti toukokuu elo syyskuu huhti toukokuu 2011 EU % 36 % +10 % 37 % 33 % -4 % 13 % 14 % +1 % 17 % 13 % -4 % 7 % 4 % -3 % Euroalue 26 % 37 % +11 % 36 % 31 % -5 % 14 % 16 % +2 % 18 % 13 % -5 % 6 % 3 % -3 % Euroalueen ulkopuolinen 25 % 36 % +11 % 38 % 36 % -2 % 12 % 10 % -2 % 16 % 13 % -3 % 9 % 5 % -4 % alue BE 23 % 29 % +6 % 34 % 29 % -5 % 16 % 21 % +5 % 25 % 20 % -5 % 2 % 1 % -1 % BG 30 % 43 % +13 % 44 % 38 % -6 % 2 % 1 % -1 % 13 % 12 % -1 % 11 % 6 % -5 % CZ 31 % 32 % +1 % 37 % 38 % +1 % 10 % 13 % +3 % 20 % 16 % -4 % 2 % 1 % -1 % 16 % 18 % +2 % 61 % 57 % -4 % 10 % 15 % +5 % 12 % 9 % -3 % 1 % 1 % = DE 21 % 31 % +10 % 25 % 19 % -6 % 31 % 35 % +4 % 16 % 11 % -5 % 7 % 4 % -3 % EE 24 % 28 % +4 % 36 % 38 % +2 % 21 % 23 % +2 % 15 % 9 % -6 % 4 % 2 % -2 % IE 38 % 50 % +12 % 38 % 37 % -1 % 3 % 3 % = 14 % 6 % -8 % 7 % 4 % -3 % EL 47 % 63 % +16 % 39 % 30 % -9 % 1 % 1 % = 8 % 5 % -3 % 5 % 1 % -4 % ES 26 % 44 % +18 % 52 % 45 % -7 % 3 % 2 % -1 % 15 % 8 % -7 % 4 % 1 % -3 % FR 35 % 48 % +13 % 35 % 28 % -7 % 7 % 10 % +3 % 17 % 11 % -6 % 6 % 3 % -3 % IT 24 % 29 % +5 % 42 % 37 % -5 % 5 % 9 % +4 % 22 % 22 % = 7 % 3 % -4 % CY 12 % 29 % +17 % 43 % 41 % -2 % 11 % 4 % -7 % 22 % 16 % -6 % 12 % 10 % -2 % LV 33 % 53 % +20 % 52 % 36 % -16 % 5 % 4 % -1 % 7 % 4 % -3 % 3 % 3 % = LT 45 % 48 % +3 % 39 % 35 % -4 % 6 % 8 % +2 % 5 % 5 % = 5 % 4 % -1 % LU 18 % 29 % +11 % 32 % 25 % -7 % 29 % 29 % = 15 % 13 % -2 % 6 % 4 % -2 % HU 32 % 42 % +10 % 41 % 37 % -4 % 8 % 5 % -3 % 13 % 14 % +1 % 6 % 2 % -4 % MT 19 % 29 % +10 % 23 % 29 % +6 % 18 % 19 % +1 % 18 % 14 % -4 % 22 % 9 % -13 % NL 16 % 22 % +6 % 37 % 34 % -3 % 22 % 29 % +7 % 22 % 13 % -9 % 3 % 2 % -1 % AT 18 % 23 % +5 % 22 % 20 % -2 % 28 % 29 % +1 % 26 % 24 % -2 % 6 % 4 % -2 % PL 25 % 35 % +10 % 33 % 34 % +1 % 11 % 8 % -3 % 17 % 15 % -2 % 14 % 8 % -6 % PT 40 % 57 % +17 % 32 % 24 % -8 % 2 % 3 % +1 % 15 % 12 % -3 % 11 % 4 % -7 % RO 38 % 38 % = 39 % 41 % +2 % 1 % 3 % +2 % 13 % 11 % -2 % 9 % 7 % -2 % SI 36 % 42 % +6 % 40 % 43 % +3 % 6 % 3 % -3 % 13 % 9 % -4 % 5 % 3 % -2 % SK 18 % 29 % +11 % 40 % 39 % -1 % 17 % 15 % -2 % 23 % 15 % -8 % 2 % 2 % = FI 6 % 20 % +14 % 29 % 33 % +4 % 38 % 34 % -4 % 25 % 12 % -13 % 2 % 1 % -1 % SE 4 % 9 % +5 % 23 % 22 % -1 % 53 % 58 % +5 % 16 % 9 % -7 % 4 % 2 % -2 % UK 21 % 38 % +17 % 38 % 35 % -3 % 14 % 8 % -6 % 17 % 15 % -2 % 10 % 4 % -6 %.2 16

17 III. EUROOPPALAISET JA EURON ROOLI Q2. Missä määrin olette samaa mieltä tai eri mieltä seuraavan väittämän kanssa: Yleisesti ottaen euro on vähentänyt tämänhetkisen kriisin vaikutuksia. 1) EU:n keskiarvo 60% Total 'Agree' Total 'Disagree' 5 50% 4 45% 4 50% 40% 3 41% % 20% % 0% 71 January-February 2009 "Samaa mieltä" -vastauksia yhteensä: yhteenlaskettuna "täysin samaa mieltä" ja "samaa mieltä" "Eri mieltä" -vastauksia yhteensä: yhteenlaskettuna "eri mieltä" ja "täysin eri mieltä" Lähde:.2/Euroopan parlamentti 72 October-November Spring 2010 September 2010 April 2011 Jäsenvaltioiden ryhmät "Samaa mieltä" -vastauksia yhteensä "Eri mieltä" - vastauksia yhteensä EOS EU27 34 % 57 % 9 % Euroalue 38 % 56 % 6 % Euroalueen ulkopuolinen alue 57 % 28 % 15 % Ennen vuotta 2004 liittyneet 57 % 35 % 8 % Vuoden 2004 jälkeen liittyneet 56 % 31 % 13 % 17

18 2) Jäsenvaltioiden väliset erot The Euro - EU 27 Q2 Could you tell me to what extent you agree or disagree with the following statement: Overall the euro has mitigated the negative effects of the crisis. Total 'Agree' Total 'Disagree' SK 55% 40% 5% AT 5 41% IT 5 4 FI 50% 41% IE 4 1 LU 45% 50% 5% NL 4 4 BE 4 5 MT 4 50% EL 3 61% DE 3 5 RO 4 1 HU UE PT 3 6 5% EE 3 6 SE 31% 5 1 PL FR 2 6 ES 2 6 5% UK 5 1 SI 71% CY 6 5% CZ 70% LV 2 61% 15% LT BG 21% 60% 1 Lähde:.2 /Euroopan parlamentti 18

19 IV. JÄSENVALTIOIDEN REAKTIOT KRIISIIN A. Miten jäsenvaltioiden pitäisi reagoida eurooppalaisten mielestä? Q3. Olisitteko kansalaisena paremmin suojassa tämänhetkisen kriisin vaikutuksilta jos...? 1) EU:n keskiarvo 71 January-February 2009 September 2010 April % 61% 60% % 40% % 20% 1 15% 10% 0% (OUR COUNTRY) adopted measures and applied them in a coordinated way with the other EU countries (OUR COUNTRY) adopted measures and applied them individually Lähde:.2/Euroopan parlamentti On siis pantava merkille, että yhteistyötä suositaan selkeästi. Yli puolet eurooppalaisista (56 %, +4 verrattuna syyskuun tutkimukseen) katsoo, että he olisivat paremmin suojassa, jos jäsenvaltiot soveltaisivat koordinoitua lähestymistapaa. Kannatus vaihteli 29 prosentista 72 prosenttiin. Yli kolmasosa vastaajista (36 %, +3 verrattuna -tutkimukseen) katsoo, että he olisivat paremmin suojassa, jos heidän maansa toteuttaisi toimenpiteitä yksin. 19

20 2) Jäsenvaltioiden väliset erot Reaction towards the crisis Q3 As a citizen would you say that you would be better protected in the face of the current crisis if? (OUR COUNTRY) adopted measures and applied them in a coordinated way with the other EU countries (OUR COUNTRY) adopted measures and applied them individually NL 7 25% ES 70% 2 FI 6 2 EE 6 25% MT % BE 65% 3 1% LU 6 3 BG 6 2 LT 6 2 DE 6 30% SK 61% 3 5% PT 61% 2 11% HU 61% IT 60% 3 FR 5 3 SE 5 3 5% UE IE 5 30% 1 RO % PL AT 5 40% CY 5 41% EL 51% 4 SI 50% 4 CZ 4 50% LV 4 51% UK 2 6 Lähde:.2/Euroopan parlamentti 20

21 B. Pitäisikö etusijaa antaa julkisten menojen vähentämiselle vai talouden vauhdittamiselle? Q4. Sanoisitteko, että selvitäkseen kriisistä nopeasti, EU:n jäsenvaltioiden pitäisi ensin vähentää julkisia menoja vai ensin investoida toimenpiteisiin talouden vauhdittamiseksi? 1) EU:n keskiarvo First invest in measures to boost the economy 3 40% + 2 First reduce their public spending 3-1 Both equally (SPONTANEOUS) April-May 2011 August-Sept.2010 Lähde:.2 / Euroopan parlamentti 21

22 2) Jäsenvaltioiden väliset erot QA4 - Sanoisitteko, että selvitäkseen kriisistä nopeasti, EU:n jäsenvaltioiden pitäisi...? Ensin investoida toimenpiteisiin talouden vauhdittamiseksi elo syyskuu huhti toukokuu 2011 Ensin vähentää julkisia menoja elo syyskuu huhti toukokuu 2011 Molemmat tasapuolisesti (SPONTAANI) elo syyskuu huhti toukokuu 2011 elo syyskuu 2010 EOS.2 huhti toukokuu 2011 EU % 40 % % 34 % % 22 % +3 8 % 4 % -4 Euroalue 35 % 35 % = 34 % 33 % % 28 % +4 7 % 4 % -3 Euroalueen ulkopuolinen alue 45 % 50 % % 34 % % 12 % +1 6 % 4 % -2 Ennen vuotta 2004 liittyneet 37 % 38 % % 34 % = 21 % 24 % +3 8 % 4 % -4 Vuoden 2004 jälkeen liittyneet 45 % 48 % % 33 % % 15 % +1 8 % 4 % -4 BE 43 % 43 % = 41 % 32 % % 24 % % 1 % -1 BG 46 % 49 % % 23 % % 25 % +2 6 % 3 % -3 CZ 42 % 44 % % 44 % % 10 % -3 3 % 2 % % 63 % % 23 % +5 8 % 12 % +4 5 % 2 % -3 DE 26 % 22 % % 31 % % 42 % +7 7 % 5 % -2 EE 37 % 42 % % 37 % % 18 % +5 8 % 3 % -5 IE 47 % 39 % % 19 % % 36 % % 6 % -2 EL 36 % 43 % % 30 % % 26 % -1 2 % 1 % -1 ES 35 % 41 % % 27 % % 26 % % 6 % -7 FR 38 % 39 % % 47 % +1 8 % 9 % +1 8 % 5 % -3 IT 38 % 43 % % 29 % % 26 % +2 7 % 2 % -5 CY 37 % 35 % % 29 % % 34 % +6 2 % 2 % = LV 48 % 52 % % 38 % -3 8 % 8 % = 3 % 2 % -1 LT 65 % 62 % % 26 % +3 4 % 6 % +2 8 % 6 % -2 LU 35 % 37 % % 31 % % 27 % % 5 % -5 HU 41 % 39 % % 33 % % 27 % +9 3 % 1 % -2 MT 42 % 46 % % 31 % % 16 % % 7 % -5 NL 51 % 28 % % 24 % % 46 % % 2 % -3 AT 35 % 28 % % 37 % % 33 % -1 4 % 2 % -2 PL 45 % 49 % % 35 % % 11 % = 8 % 5 % -3 PT 25 % 24 % % 41 % % 32 % -4 4 % 3 % -1 RO 48 % 54 % % 25 % % 14 % = 7 % 7 % = SI 34 % 33 % % 32 % % 33 % +5 2 % 2 % = SK 33 % 43 % % 44 % % 10 % -4 3 % 3 % = FI 52 % 40 % % 41 % % 16 % +6 4 % 3 % -1 SE 51 % 50 % % 34 % +2 8 % 13 % +5 9 % 3 % -6 UK 41 % 49 % % 38 % -3 7 % 9 % % 4 % -7 Lähde:.2 / Euroopan parlamentti 22

23 V. NYT: MITÄ POLITIIKKOJA EUROOPAN PARLAMENTIN PITÄISI EDISTÄÄ ENSISIJAISESTI? 1) EU:n keskiarvo Q1. Euroopan parlamentti edistää tiettyjen menettelytapojen eli politiikkojen kehittämistä EU:n tasolla. Mitkä seuraavista politiikoista pitäisi Teidän mielestänne asettaa etusijalle? The policy priority in the EU27 The European Parliament promotes the development of certain policies at an EU level. In your opinion, which of the following policies should be given priority? And then?.2 March - April August- Sept Tackling poverty and social exclusion Improving consumer and public health protection Coordinating economic, budget and tax policies Combating climate change Combating terrorism while respecting individual freedoms An agricultural policy that is environmentally friendly and contributes to the global food balance A security and defence policy that enables the EU to face up to international crisis A common energy policy intended to ensure the EU s energy independence An immigration policy implemented in consultation with countries of origin A foreign policy that enables the EU to speak with one voice on the international stage A research and development (R&D) policy that ensures competitiveness and innovation The assertion of a European social model None (Spontaneous) Other (Spontaneous) 1 1 (-1) 1 1 (-1) (-4) 1% 1% 1% % 2 25% % 2 20% 1 1 (-1) 51% 5 (+1) (+3) (+2) = (+1) (-3) (-2) (-1) (-1) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 23

24 2) Jäsenvaltioiden väliset erot Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen Kuluttajan ja kansanterveyden suojelun parantaminen Talous-, budjetti- ja veropolitiikan koordinointi Ilmastonmuutoksen torjunta Ympäristöystävällinen ja maailman ruokatasapainoa edistävä maatalouspolitiikka Terrorismin torjunta kunnioittaen samalla yksilön vapautta Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, jolla EU voi puuttua kansainvälisiin kriiseihin Yhteinen energiapolitiikka, jonka tarkoituksena on varmistaa EU:n omavaraisuus energiaasioissa Maahanmuuttopolitiikka, jonka täytäntöönpanossa kuullaan myös lähtömaita Ulkopolitiikka, jonka ansiosta EU esiintyy yhtenäisenä kansainvälisissä yhteyksissä Tutkimus- ja kehityspolitiikka, jolla turvataan kilpailukyky ja innovointi Euroopan sosiaalisen mallin vakiinnuttaminen.2.2 Lähde:.2 / Euroopan parlamentti EU27 52 % 51 % % 32 % % 28 % % 26 % = 27 % 25 % % 25 % % 24 % % 23 % % 22 % % 16 % % 13 % % 12 % -1 BE 60 % 61 % % 37 % % 24 % % 32 % % 23 % % 24 % % 17 % = 21 % 22 % % 30 % % 15 % % 14 % % 19 % +3 BG 56 % 62 % % 48 % = 22 % 24 % % 27 % % 41 % % 34 % % 26 % % 29 % = 6 % 7 % % 20 % % 10 % = 15 % 19 % +4 CZ 51 % 43 % % 34 % % 30 % % 17 % % 35 % % 27 % % 31 % % 22 % % 19 % % 18 % % 15 % % 13 % = 45 % 50 % % 29 % -1 7 % 8 % % 43 % % 30 % % 39 % % 26 % % 27 % = 31 % 28 % % 21 % = 25 % 20 % -5 9 % 12 % +3 DE 56 % 51 % % 34 % % 36 % % 38 % % 20 % % 27 % % 22 % % 42 % % 26 % = 20 % 21 % % 13 % = 18 % 18 % = EE 48 % 55 % % 38 % % 38 % -1 7 % 7 % = 38 % 35 % % 11 % % 23 % % 18 % -3 9 % 11 % % 13 % % 13 % % 12 % -1 IE 51 % 55 % % 48 % % 38 % % 29 % % 23 % % 22 % % 21 % % 25 % % 13 % % 19 % % 16 % -3 8 % 5 % -3 EL 68 % 69 % % 43 % % 31 % % 32 % % 28 % % 24 % % 23 % % 16 % % 20 % % 13 % % 18 % % 16 % +1 ES 61 % 59 % % 29 % % 33 % % 25 % % 18 % 2 29 % 24 % % 18 % +2 8 % 14 % % 21 % = 10 % 11 % % 18 % % 12 % -1 FR 57 % 60 % % 34 % % 22 % % 23 % % 34 % % 28 % % 26 % % 14 % % 21 % % 19 % % 11 % % 15 % -1 IT 40 % 32 % % 31 % % 24 % = 18 % 21 % % 20 % % 24 % % 35 % % 27 % % 36 % % 22 % % 20 % % 12 % = CY 54 % 64 % +10 % 62 % % 23 % % 31 % % 23 % % 35 % % 35 % % 15 % % 33 % % 27 % +1 5 % 8 % +3 5 % 11 % +6 LV 54 % 60 % % 35 % % 48 % +7 6 % 10 % % 48 % % 10 % % 17 % % 18 % +1 8 % 7 % % 8 % % 16 % % 10 % = LT 62 % 69 % % 39 % % 51 % % 12 % = 18 % 23 % % 15 % % 14 % % 26 % -4 7 % 12 % +5 8 % 9 % % 15 % % 9 % -1 LU 49 % 46 % % 23 % = 15 % 14 % % 29 % % 27 % % 24 % % 29 % % 22 % % 15 % = 26 % 24 % % 10 % = 12 % 14 % +2 HU 56 % 60 % % 29 % % 46 % % 25 % % 38 % % 18 % % 31 % % 35 % -3 6 % 10 % % 12 % % 15 % % 17 % -2 MT 37 % 35 % % 39 % % 15 % % 26 % % 17 % % 22 % % 27 % % 22 % % 32 % % 22 % % 9 % -7 4 % 4 % = NL 48 % 38 % % 29 % % 31 % % 26 % % 26 % % 29 % % 19 % % 22 % % 25 % % 22 % % 12 % % 12 % 2 AT 50 % 51 % % 32 % % 30 % % 38 % % 29 % % 19 % % 24 % = 32 % 38 % % 36 % % 17 % % 19 % % 22 % = PL 55 % 58 % % 40 % % 22 % % 15 % % 27 % % 17 % % 21 % % 23 % +1 7 % 7 % = 12 % 11 % % 11 % % 8 % -3 PT 64 % 71 % 7 31 % 27 % % 29 % 9 18 % 20 % 2 21 % 18 % % 22 % 5 15 % 18 % 3 14 % 12 % -2 9 % 9 % 0 10 % 9 % % 11 % 1 19 % 19 % 0 RO 50 % 56 % 6 41 % 34 % % 23 % % 27 % % 45 % % 21 % 6 38 % 38 % 0 17 % 14 % -3 4 % 6 % 2 24 % 21 % % 10 % -3 7 % 10 % 3 SI 53 % 55 % 2 37 % 37 % 0 36 % 37 % 1 42 % 36 % % 40 % 6 14 % 13 % % 15 % 1 24 % 24 % 0 7 % 10 % 3 17 % 8 % % 24 % 4 24 % 26 % 2 SK 47 % 49 % 2 39 % 39 % 0 38 % 33 % % 23 % % 40 % 4 33 % 29 % % 31 % 3 25 % 24 % % 11 % 1 19 % 18 % % 14 % % 18 % -1 FI 60 % 63 % 3 35 % 34 % % 35 % 8 40 % 33 % % 35 % % 18 % % 22 % % 19 % % 11 % 0 15 % 16 % 1 15 % 11 % % 11 % -3 SE 50 % 52 % 2 21 % 15 % % 15 % 3 69 % 56 % % 31 % % 27 % % 28 % % 22 % % 21 % 2 23 % 19 % % 16 % 1 5 % 6 % 1 UK 43 % 39 % % 25 % 3 19 % 22 % 3 24 % 19 % % 19 % % 32 % % 18 % % 14 % % 30 % 5 10 % 10 % 0 7 % 7 % 0 3 % 2 %

25 VI. EUROOPPALAISET JA ELINTARVIKETURVA A. Maatalouden tukeminen kehitysmaissa ja keinottelun torjuminen Q10. Mitä seuraavista toimista pidätte henkilökohtaisesti tehokkaimpana keinona torjua elintarviketuotteiden hinnannousua? 1) EU:n keskiarvo Helping agriculture in developing countries 3 Installing at a global level mechanisms to coordinate and prevent excessive speculation 3 Giving the new European Authorities for Financial Regulation more power to prevent excessive speculation 25% Other (SPONTANEOUS) Lähde:.2 / Euroopan parlamentti 25

26 2) Jäsenvaltioiden väliset erot Helping agriculture in developing countries Installing at a global level mechanisms to coordinate and prevent excessive speculation Giving the new European Authorities for Financial Regulation more power to prevent excessive speculation Other (SPONTANEOUS) UK % LV % SE 51% 1 1% 4 30% 1 5% RO % MT 45% 15% 25% 1 NL 4 30% 20% LU 3 31% 2 5% FR 3 30% 25% 5% IE % BE 3 2 1% PL 30% PT 25% 3 SI 2 2 5% UE % HU 3 2 FI % EE % EL 3 3 1% ES 2 41% 1 10% BG 3 3 LT 2 3 DE 25% 3 2 CZ % IT % CY % 1% AT 1 3 SK Lähde:.2 / Euroopan parlamentti 26

27 B. Elintarviketurvan parantamista koskevat tarkat tavoitteet Q9. Euroopan parlamentti on huolissaan maailman elintarvikehintojen noususta, joka johtuu etenkin maataloustuotteiden hinnoilla keinottelusta. Tästä puhuttaessa, missä määrin olette samaa tai eri mieltä seuraavista väittämistä? 1) EU:n keskiarvo Totally agree Tend to agree Totally disagree Tend to disagree NSP Food products have to be accessible at a reasonable price for consumers and simultaneously ensure a fair standard of living for farmers 71% 2 1% The EU has to ensure food security for its citizens by maintaining the agricultural activity in the EU 61% 31% The EU has to contribute to the set up of a global system of food-stocking which would guarantee the food supply of populations and fight against speculation on food prices 50% 3 The EU has to take part in fighting food shortage which has been at the origin of riots and social movements in several developing countries 4 3 Yleisen mielipiteen seurantayksikkö EPEurobarometer@europarl.europa.eu Jacques Nancy Trifot Jonas Hallaouy Said Lefèvre Nathalie Maggio Luisa Van de Calseyde Caroline Tutkimus ja kansalliset tiedot ovat saatavilla Euroopan parlamentin Eurobarometri-sivulla: 27