Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ"

Transkriptio

1 Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Otos: EU-28 ( Euroopan unionin kansalaista) Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Tutkimusmenetelmä: Tietokoneavusteiset henkilöhaastattelut Tutkimusajankohta: kesäkuuta 2013 (TNS Opinion) JOHDANTO... 2 A. MITÄ EU MERKITSEE? LIIKKUMISVAPAUTTA, RAUHAA, YHTEISTÄ RAHAA JNE B. EUROOPPALAISTEN IDENTITEETTI C. MITEN TUNNETTA EU:N KANSALAISUUDESTA VOIDAAN VAHVISTAA?. 33 D. EU:HUN KUULUMINEN JA EU:N JÄSENYYS E. ÄÄNELLÄNI ON MERKITYSTÄ F. DEMOKRATIAN TOIMIVUUS G. EUROOPAN KOMISSION PUHEENJOHTAJAN VALINTA H. KIINNOSTUS EU:N POLITIIKKAA KOHTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA70 I. EUROOPAN YHDENTYMINEN J. EUROOPAN UNIONI VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

2 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Koska Kroatia liittyi unioniin 1. heinäkuuta 2013 eli kahdeksan päivää tämän tutkimuksen päättymisen jälkeen, tietyt kysymykset on esitetty Kroatiassa hieman muutettuina, jotta tulokset voidaan ottaa mukaan tähän Eurobarometri-tutkimukseen. JOHDANTO Tämän vuosi ennen vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleja tehdyn Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimuksen tavoitteena on mitata, minkälainen käsitys eurooppalaisilla on Euroopan yhdentymishankkeesta, Euroopan unionista ja toukokuuta 2014 järjestettävissä eurovaaleissa avautuvista tulevaisuudennäkymistä. Tutkimus on jatkoa Euroopan parlamentin kesäkuun 2012 Eurobarometrille ( Kaksi vuotta ennen vuoden 2014 eurovaaleja, EB/PE 77.4.) Sen tutkimusajankohta oli kesäkuuta TNS Opinion toteutti tutkimuksen haastattelemalla henkilökohtaisesti kansalaista EU:n 28 jäsenvaltiossa. Uusien kysymysten osalta annetaan EU:n 28 jäsenvaltion tulokset ja muissa tulokset esitetään EU:n 27 jäsenvaltion suuntauksina. Lisäksi tätä Euroopan parlamentin tutkimusta on täydennetty tietyillä Euroopan komission 23. heinäkuuta 2013 julkaiseman standardi-eurobarometrin (EB 79.3) yhteydessä julkaistuilla kysymyksillä. Tänään julkaistussa yhteenvedossa käsitellään pääasiassa toimielinasioita. Se on ensimmäinen kolmen analyysin sarjasta, joka julkaistaan vaiheittain lokakuun loppuun mennessä. Toisessa keskitytään taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen sekä talousarvio-, pankki- ja veroaloilla käynnissä oleviin uudistuksiin. Kolmas on perinteinen parlametri, jossa keskitytään erityisesti näkemykseen, joka eurooppalaisilla on Euroopan parlamentista. Kaikkien tällaisten tutkimusten osalta on syytä muistuttaa, että unionin keskiarvo on painotettu ja että kuuden asukasluvultaan suurimman jäsenvaltion osuus keskiarvosta on noin 70 prosenttia. Euroopan tilanne Euroopan tilannetta ovat jo kuuden vuoden ajan leimanneet ennen kaikkea valuutta-, rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisin seuraukset, ja tämä Eurobarometri heijastaa myös tätä tilannetta. Tutkimusta edeltäneiden viikkojen tai sen aikana tapahtuneet tietyt tapahtumat ovat todennäköisesti vaikuttaneet vastaajien vastauksiin. Eurostat julkaisikin kesäkuussa jäsenvaltioiden työttömyyden ja BKT:n kehittymiseen liittyviä tilastoja, jotka eivät olleet myönteisiä, ja Maailmanpankki on tarkistanut alaspäin yleisiä kasvuennustuksiaan vuodelle

3 Tämän jakson aikana useiden EU:n jäsenvaltioiden poliittista tilannetta ovat lisäksi leimanneet tietyt poliittiset myllerrykset ja muutokset: Italian presidentinvaalit ja hallituksen vaihtuminen, Kroatian ensimmäiset eurovaalit, alue- tai paikallisvaalit Itävallassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Latviassa ja Italiassa. mielenosoitukset, erityisesti Bulgariassa ja Kreikassa, pääministerin vaihtuminen Tšekin tasavallassa jne. Suuntaukset samana aikajaksona Eri tutkimuksissa ja useissa eri aiheissa havaitaan tiettyjä vahvistuvia perussuuntauksia. Ensimmäinen suuntaus koskee yleisen mielipiteen kasvavaa jakautumista. Euroopan unionista käydään jäsenvaltioissa yhä enemmän keskustelua, ja niiden eurooppalaisten osuus, joilla ei ole mielipidettä sen luonteesta tai toimista, on pienentynyt tutkimusten tekemisen aikana. Euroalueen maita ja muita kuin euroalueen maita koskevien tulosten tarkastelun perusteella voidaan todeta, että tietyissä asioissa erot ovat todellisia. Esimerkiksi eurooppalaisen identiteetin yhden perustekijän, euron, osalta havaitaan, että euroalueen maiden ja muiden kuin euroalueen maiden välinen ero on 27 prosenttiyksikköä. On muistettava, että EU:n keskiarvossa euroalue muodostaa 64 prosenttia ja muu kuin euroalue 36 prosenttia. Lopuksi voidaan havaita tiettyjä sosiodemografisia vakioita. Miehet tuntevat kuuluvansa EU:hun naisia vahvemmin. Sama pätee paremmin toimeentuleviin ja koulutetumpiin vastaajiin. Sitä vastoin heikoimmassa asemassa olevat luokat katsovat useimmin, että heidän maansa ei ole hyötynyt Euroopan unionin jäsenyydestä. Nuorimpien vastaajien tunne eurooppalaisuudesta on vahvin, ja he katsovat useimmin, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa. Huom. Tämän yhteenvedon ohessa on lukijoiden käyttöön tarkoitettu liite, johon on sisällytetty yksityiskohtainen sosiodemografinen analyysi. 3

4 Tärkeimmät tulokset Eurooppalaisten ehdottoman enemmistön mielestä EU:ssa on myönteisintä vapaa liikkuminen ja jäsenvaltioiden välinen rauha. Euro on kolmannella sijalla, ja sen mainitsee neljännes vastaajista. Eurooppalaisen identiteetin osalta on otettava esiin kolme perusasiaa. Ensinnäkin, euro on tärkein eurooppalaisen identiteetin perustekijöistä, ja siinä on suuria eroja euroalueen maiden ja muiden kuin euroalueen maiden välillä. Sitä erittäin lähellä ovat vapauden arvot ja sitten huomattavasti kauempana historia ja kulttuuri. Identiteetistä kysyttäessä eurooppalaisten enemmistö tunsi itsensä tällä kertaa oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi ja yli kolmannes ainoastaan oman maan kansalaiseksi. Oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi itsensä tuntevien eurooppalaisten osuus on hieman kasvanut kesäkuussa tehdystä tutkimuksesta. Vastauksissaan kysymykseen siitä, mikä vahvistaisi EU:n kansalaisen identiteettiä, vastaajat korostivat arkielämään liittyviä aiheita: yhdenmukainen eurooppalainen sosiaaliturvajärjestelmä, vapaus asettua mihin tahansa EU:n jäsenvaltioon eläkkeelle jäädessä jne. EU:n kansalaisten tunne kuulumisesta EU:hun on lievässä kasvussa. Se koskee lähes ehdotonta enemmistöä. Se on kuitenkin selkeästi vähäisempää kuin tunne kuulumisesta omaan kaupunkiin/kylään, alueeseen tai maahan, minkä mainitsee noin yhdeksän kymmenestä vastaajasta. Laaja enemmistö katsoo lisäksi, että EU:n jäsenyys on hyvä asia. Se on ollut vakiona vuodesta 1973 alkaen, jolloin kysymys esitettiin ensimmäisessä Eurobarometrissä. Lähes neljä kymmenestä eurooppalaisesta katsoo, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa. Ehdoton enemmistö katsoo, että heidän äänellään on merkitystä heidän omassa maassaan tai että heidän maansa äänellä on merkitystä EU:ssa. Mitä eurooppalaiset ajattelevat demokratian toimivuudesta? Ehdoton enemmistö ilmoittaa olevansa tyytyväinen demokratian toimivuuteen omassa maassaan ja useampi kuin neljä vastaajaa kymmenestä EU:n tasolla. EU:n tason osalta on kuitenkin huomautettava, että hyvin niukka enemmistö eurooppalaisista ei ole tyytyväinen. Edellisen vuoden tavoin vastaajilta tiedusteltiin koemielessä, millä tavalla he suhtautuisivat Lissabonin sopimukseen perusteelliseen uudistukseen eli komission puheenjohtajan uuteen valitsemistapaan. Olisivatko eurooppalaiset nykyistä motivoituneempia äänestämään, jos merkittävimmillä poliittisilla ryhmillä olisi seuraavissa eurovaaleissa niiden yhteisen ohjelman pohjalta valittu ehdokas Euroopan komission puheenjohtajaksi? Ehdoton enemmistö suhtautui tähän myönteisesti. 4

5 Entä suhtautuisivatko EU:n kansalaiset lähitulevaisuudessa myönteisesti Euroopan komission puheenjohtajan suoraan vaaliin? Seitsemän kymmenestä vastasi yksiselitteisesti kyllä. Entä mistä syystä? Koska heidän mielestään EU:n päätökset olisivat oikeutetumpia, ja tämä menettely vahvistaisi demokratiaa EU:ssa. Tällä hetkellä EU:ta koskevat asiat kiinnostavat vain rajallisesti, mutta tulevaisuudessa luultavasti enemmän. Ehdoton enemmistö vastaajista ilmoitti, että EU:n poliittiset kysymykset eivät kiinnosta heitä. Hieman yli neljä vastaajaa kymmenestä ilmoitti olevansa kiinnostunut. Selkeä enemmistö puolestaan katsoo, että vuoteen 2025 mennessä kansalaiset osallistuvat nykyistä enemmän EU:ta koskeviin asioihin. Euroopan yhdentyminen: Yli seitsemän eurooppalaista kymmenestä katsoi, että heitä yhdistävät asiat ovat pohjimmiltaan tärkeämpiä kuin heitä erottavat. Yhdentymisvauhdin osalta vastaajat jakautuvat miltei tasan niihin, jotka katsovat, että kaikkien jäsenvaltioiden on edettävä samanaikaisesti, ja niihin, jotka puolestaan kannattavat ajatusta, että on mahdollista edetä eri tahtiin. Vuoteen 2025 mennessä esiin nousevat haasteet ovat ennen kaikkea sosioekonomisia. Eurooppalaisten mielestä ensisijaisia haasteita ovat työttömyyden, sosiaalisen epätasaarvon ja julkisen velan torjunta. 5

6 Tulokset 1. Mitä EU merkitsee? Liikkumisvapautta, rauhaa, yhteistä rahaa jne. Myönteisimmiksi koetut EU:n tulokset Eurooppalaisten mielestä EU:n rakentamisen kaksi myönteisintä tulosta ovat vapaa liikkuminen (56 %, +4) ja rauha jäsenvaltioiden välillä (53 %, +3) Euro on kolmannella sijalla (24 %), mutta sen osalta on erittäin suuria eroja euroalueen maiden (31 %) ja muiden kuin euroalueen maiden (12 %) välillä. Seuraavana on Erasmus-ohjelma (23 %). Mitä EU merkitsee henkilökohtaisesti Eurooppalaisilta kysyttiin sen jälkeen, mitä EU merkitsee teille henkilökohtaisesti : myönteisistä tai neutraaleista aiheista mainittiin useimmiten matkustamisvapaus (42 %) ja euro (33 %), mutta 25 prosenttia mainitsi myös rauhan. On kuitenkin pantava merkille, että kaksi kielteistä tulosta sai huomattavat prosenttiosuudet: 27 prosentille EU merkitsee rahantuhlausta ja 24 prosentille byrokratiaa. 2. Eurooppalaisten identiteetti Identiteetin tunteesta, sen kehittymisestä sekä eurooppalaisen identiteetin perustekijöistä esitettiin monia kysymyksiä. Yleiset tulokset osoittavat, että euroalueen maiden ja muiden kuin euroalueen maiden välillä on merkittäviä eroja. Lisäksi on esitettävä maakohtainen analyysi, koska prosenttiyksikköjen erot voivat olla huomattavia. Enemmistön identiteetti on oman maan kansalainen ja eurooppalainen Kysymykseen siitä, miksi tunnette itsenne lähitulevaisuudessa?, eurooppalaiset vastasivat seuraavasti: oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi 49 % (+6) yksinomaan oman maan kansalaiseksi 38 % (-6) eurooppalaiseksi ja oman maan kansalaiseksi 7 % (+1) yksinomaan eurooppalaiseksi 3 % (-1) Vastauksen oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi osuus on kasvanut huomattavasti. o Kansallisella tasolla jäsenvaltioiden välillä havaitaan suuria eroja. 6

7 Yhdistyneessä kuningaskunnassa 60 prosenttia tuntee itsensä yksinomaan oman maan kansalaiseksi ja 33 prosenttia oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi. Tämä tunne on erittäin kehittynyt myös Irlannissa, jossa vastaavat prosenttiosuudet ovat 53 ja 31, ja Kyproksessa, jossa ne ovat 51 ja 38. Sitä vastoin Maltassa 66 prosenttia vastaajista tuntee itsensä oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi ja 26 prosenttia yksinomaan oman maan kansalaiseksi. Tulokset ovat vastaavia Slovakiassa, jossa prosenttiosuudet ovat 62 ja 27. o Huomattavia eroja euroalueen maiden ja muiden kuin euroalueen maiden välillä Tuntee itsensä yksinomaan oman maan kansalaiseksi : euroalueen maissa 33 prosenttia; muissa kuin euroalueen maissa 47 prosenttia. Tuntee itsensä oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi : euroalueen maissa 54 prosenttia; muissa kuin euroalueen maissa 42 prosenttia. o Huomattava sosiodemografinen ero Itsensä yksinomaan oman maan kansalaiseksi useimmin tuntevat vastaajat: Naisia (40 %) on enemmän kuin miehiä (35 %). Tämä pätee myös työttömiin (44 %) ja eläkeläisiin (46 %). Sitä vastoin johtavassa asemassa olevat (61 %) ja edelleen opiskelevat (58 %) tuntevat useimmin itsensä oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi. Identiteetin tunteen kehittyminen o Vastaajien enemmistö (44 %) arvioi, että heidän maansa kansalaiset tuntevat itsensä eurooppalaisemmiksi kuin kymmenen vuotta sitten. Sitä vastoin 27 prosenttia arvioi, että heidän maansa kansalaiset ovat vähemmän eurooppalaisia kuin ennen. Oman maansa kansalaiset eurooppalaisempina kuin kymmenen vuotta sitten näkevät useimmin latvialaiset ja ruotsalaiset (molemmissa 72 %), virolaiset ja puolalaiset (molemmissa 68 %), maltalaiset (67 %) ja slovakialaiset (65 %). Oman maansa kansalaisia vähemmän eurooppalaisina kuin kymmenen vuotta sitten pitävät erityisesti kreikkalaiset (50 %), britit (47 %), ranskalaiset (40 %) ja kyproslaiset (35 %). o Muiden kuin euroalueen maiden vastaajat katsovat useammin (49 %) kuin euroalueen maiden vastaajat (41 %), että heidän maansa kansalaiset ovat eurooppalaisempia kuin aiemmin. 7

8 o Sosiodemografisesti nuoret (51 %), johtavassa asemassa olevat (58 %) ja koulutetuimmat henkilöt (53 %) katsovat, että heidän maansa kansalaiset tuntevat itsensä aiempaa eurooppalaisemmiksi. Eurooppalaisen identiteetin perustekijät Mitkä tekijät muovaavat eurooppalaisten mielestä eniten eurooppalaista identiteettiä? o Kaksi selvästi erottuvaa tekijää Ensinnäkin 42 prosenttia (-1) mainitsee euron, mutta sen osalta on suuria eroja euroalueen maiden (51 %) ja muiden kuin euroalueen maiden (24 %) välillä. Jäsenvaltiotasolla on tärkeää korostaa, että kesäkuuhun 2012 verrattuna tietyissä kriisin eniten koettelemissa maissa vastauksen euro osuus on pienentynyt huomattavasti: näin on Espanjassa ja Kreikassa (-9 molemmissa maissa), Italiassa (-7) ja Irlannissa (-6). Seuraavina ovat demokratian ja vapauden arvot, joiden osuus on 40 prosenttia (-5). o Näiden jälkeen kauempana seuraavat kolme toisiinsa tiiviisti liittyvää tekijää. Ne ovat historia 27 % (+1) kulttuuri 26 % (-1) maantiede 23 % (-4) 3. Miten tunnetta EU:n kansalaisuudesta voidaan vahvistaa? EU:n kansalaisuuden teemavuonna oli asianmukaista tiedustella eurooppalaisilta, mikä heidän mielestään vahvistaisi tunnetta EU:n kansalaisuudesta. Vastaajat korostivat ennen kaikkea arkielämään liittyviä aiheita. Se pätee erityisesti viiteen ensimmäiseen aiheeseen, joista ensimmäinen erottuu selkeästi muista: Yhdenmukainen eurooppalainen sosiaaliturvajärjestelmä: 41 % Oikeus asettua mihin tahansa EU:n jäsenvaltioon ja 34 % nostaa eläkettä suoraan siellä Ammattipätevyyksien yleinen tunnustaminen 31 % Eurooppalainen hätäapupalvelu 24 % luonnonkatastrofien varalta 8

9 Eurooppalainen henkilöllisyystodistus, joka täydentää 24 % kansallista henkilöllisyystodistusta Äänioikeus kaikissa asuinjäsenvaltion vaaleissa, 23 % vaikka ei olisikaan maan kansalainen Ensimmäisen, kolmannen ja viidennen aiheen osalta euroalueen maiden ja muiden kuin euroalueen maiden välillä on huomattavia eroja, jotka voivat olla jopa yhdeksän prosenttiyksikköä. 4. EU:hun kuuluminen ja EU:n jäsenyys Vuotta ennen vuoden 2014 eurovaaleja on tarpeen mitata paitsi sitä, miten tiiviisti eurooppalaiset tuntevat kuuluvansa EU:hun, myös hyötyjä, joita heidän maansa saa tai ei saa EU:n jäsenyydestä. EU:hun kuulumisen tunne Vastausten analyysi osoittaa, että vastaajat tuntevat kuuluvansa eniten omaan maahansa (91 %) sekä kaupunkiinsa, kyläänsä tai alueeseensa (88 %). Tunne on huomattavasti vähäisempi EU:n tasolla: 48 %. o Muista kysymyksistä poiketen tässä kysymyksessä havaitaan erittäin vähän eroja euroalueen maiden ja muiden kuin euroalueen maiden välillä. o Jäsenvaltioiden tasolla eroa voi olla jopa 52 prosenttiyksikköä eniten ja vähiten yhteenkuuluvuutta EU:hun tuntevien maiden välillä. EU:hun eniten yhteenkuuluvuutta tuntevia eurooppalaisia on Luxemburgissa (74 %), Belgiassa (61 %), Latviassa ja Puolassa (molemmissa 59 %). EU:hun vähiten yhteenkuuluvuutta tuntevia eurooppalaisia on Kyproksessa (22 %), Kreikassa (29 %) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (33 %). o Sosiodemografisesti havaitaan perinteiset erot: Naiset (52 %) ilmoittavat miehiä (49 %) useammin, etteivät tunne kuuluvansa EU:hun. Koulutetuimmat henkilöt ilmoittavat useimmin tuntevansa kuuluvansa EU:hun: edelleen opiskelevat (55 %) ja yli 20-vuotiaana opiskelunsa päättäneet (57 %). EU:n jäsenyys, hyvä vai huono asia? Vastaukset kysymykseen siitä, onko EU:n jäsenyys hyvä vai huono asia, pysyvät erittäin vakaina: 50 prosenttia vastaajista (= verrattuna kesäkuuhun 2012) katsoo, että se on hyvä asia, 31 prosentin mielestä ei hyvä eikä huono asia (=) ja 17 prosentin mielestä huono asia (+1). 9

10 o Euroalueen maissa 52 prosenttia vastaajista katsoo, että se on hyvä asia, ja muissa kuin euroalueen maissa 45 prosenttia. o Eri maissa havaitaan suuria vaihteluja vuoden sisällä: Jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvien määrä on voimakkaassa kasvussa Maltassa (+14), Liettuassa ( 12) ja Irlannissa (+10). Sitä vastoin monissa maissa se on voimakkaassa laskussa: Kreikassa (-11), Alankomaissa ja Kyproksessa (-8), Luxemburgissa (-7) ja Ranskassa (-6). o Sosiodemografisesti havaitaan jälleen samat erot kuin edellisessä kysymyksessä. Jäsenyyteen suhtautuvat useimmin myönteisesti nuoret (57 %), edelleen opiskelevat (64 %) ja johtavassa asemassa olevat (67 %). Ainoastaan 44 prosenttia työntekijöistä ja 41 prosenttia työttömistä katsoo samoin. Onko EU:n jäsenyydestä hyötyä vai ei? o Sama vakaus näkyy EU:n jäsenyyden etuja koskevassa EU:n keskiarvossa: 54 prosenttia (+2) vastaajista katsoo, että heidän maansa on hyötynyt ja 37 prosenttia (=) katsoo, että se ei ole hyötynyt. o Jäsenyyden edut katsotaan huomattavammiksi euroalueen ulkopuolella (57 %) kuin euroalueella (53 %). o Vaihtelu on erittäin huomattavaa eri maiden välillä. Erot voivat olla jopa 52 prosenttiyksikköä: tulokset vaihtelevat Liettuan 80 prosentista Kyproksen 28 prosenttiin. Suurinta myönteistä kehitystä kevään 2011 jälkeen havaitaan Maltassa (77 %, +18 prosenttiyksikköä verrattuna toukokuuhun 2011), Saksassa (61 %, +13) ja Liettuassa (80 %, +13). Suurin pudotus on tapahtunut Kyproksessa (28 %, -20). 5. Äänelläni on merkitystä Mittaria äänelläni on merkitystä mitattiin kolmen muuttujan mukaan: maani ääni EU:ssa, oma ääneni maassani ja oma ääneni EU:ssa. Jäljempänä esitetyt tulokset osoittavat mielenkiintoisen suuntauksen, jota kannattaa korostaa. Niiden mukaan kehitys jäsenvaltioissa seuraa edellisen tutkimuksen suuntauksia riippumatta siitä, ovatko ne nousussa vai laskussa, ja se koskee äänen merkitystä sekä omassa maassa että EU:ssa. Äänelläni on merkitystä EU:ssa: Eurooppalaisista 39 prosenttia katsoo, että äänelläni on merkitystä EU:ssa, ja tämä tunne on lievässä laskussa (-3) verrattuna kesäkuuhun o Kansallisella tasolla: Suurin lasku on tapahtunut Ranskassa (40 %, -17), Alankomaissa (49 %, -13), Tanskassa (62 %, -11), Slovakiassa (34 %, -9) ja Sloveniassa (40 %, -8). 10

11 Suurin nousu havaitaan Liettuassa (37 %, +7), Irlannissa (42 %, +6), Italiassa (30 %, +6) ja Tšekin tasavallassa (25 %, +5). Äänelläni on merkitystä omassa maassani: Niiden eurooppalaisten määrä, jotka katsovat, että heidän äänellään on merkitystä heidän omassa maassaan, on suurempi kuin niiden, jotka katsovat, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa. Vastaajista 58 prosenttia (=) katsoo, että heidän äänellään on merkitystä heidän omassa maassaan, ja 40 prosenttia (=) katsoo päinvastoin. o Kansallisella tasolla tulokset vahvistavat edeltävän analyysin: Lasku on suurinta Alankomaissa (77 %, -10), Sloveniassa (64 %, -8), Ranskassa (76 %, -8), Virossa 54 %, -5) ja Slovakiassa (53 %, -5). Nousu on suurinta seuraavissa maissa: Malta (70 %, +13), Liettua (32 %, +12), Tšekin tasavalta (42 %, +8) ja Italia (31 %, +7). Maamme äänellä on merkitystä EU:ssa: 62 prosenttia (-3) eurooppalaisista katsoo, että heidän maansa äänellä on merkitystä EU:ssa, ja 34 prosenttia (+3) on eri mieltä. Tietyillä kriisin eniten koettelemilla mailla on ristiriitaisesti päinvastaiset asenteet: Kreikassa (21 %, -11) ja Kyproksessa (28 %, -18) tämä tunne on vähentynyt eniten. Merkillepantavaa on myös erittäin suuri lasku Ranskassa erittäin korkeasta tasosta huolimatta (80 %, -10). Sitä vastoin Irlannissa tämä tunne on kasvanut eniten (59 %, +13). Miten ääneni saadaan kuuluviin EU:n päättäjille? Ennen kaikkea äänestämällä. Mikä on paras tapa saada ääneni kuuluviin EU:n tasolla kymmenen kuukautta ennen vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleja? Ensimmäisellä sijalla oleva vastaus liittyy suoraan äänioikeuden käyttämiseen. o Erittäin monet eurooppalaiset, 57 prosenttia (=), vastasivat siis äänestämällä Euroopan parlamentin vaaleissa. Tuloksia on kuitenkin tarkasteltava uudelleen jäsenvaltioittain. Korkeimman vastaustason maan, Tanskan (82 %), ja matalimman vastaustason maan, Liettuan (33 %), välillä on 49 prosenttiyksikköä. o Eurooppalaiset sijoittavat kauas tämän taakse seuraavat: kansalaisaloite 20 % 11

12 kirjoittaminen omalle Euroopan parlamentin jäsenelle 17 % kirjoittaminen suoraan EU:n toimielimille 14 % kansalaisjärjestöjen toimintaan osallistuminen 12 % osallistuminen keskusteluihin verkkosivustoilla tai sosiaalisessa mediassa EU:n toimielimistä 12 % liittyminen ammattiliittoon 10 % kuluttajajärjestön jäsenyys 10 % 6. Demokratian toimivuus EU:n kansalaisilta kysyttiin vuosi ennen Euroopan parlamentin vaaleja, mikä on heidän näkemyksensä demokratian toimivuudesta heidän omassa maassaan ja EU:ssa. Vastaukset osoittavat, että he ovat tyytyväisiä sekä oman maansa että EU:n tasolla. Jäsenvaltioiden tasolla: Vastaajista 52 prosenttia (+3) ilmoitti olevansa tyytyväisiä demokratian toimivuuteen omassa maassaan, ja 46 prosenttia (-3) ilmoitti olevansa tyytymättömiä. Jäsenvaltioiden tyytyväisyystasossa havaitaan kuitenkin suuria eroja. Ne ovat jopa 75 prosenttiyksikköä Joissakin kriisin eniten koettelemissa maissa on eniten tyytymättömiä kansalaisia: 14 prosenttia Portugalissa, 19 prosenttia Kreikassa, 27 prosenttia Espanjassa, 33 prosenttia Kyproksessa ja 35 prosenttia Italiassa. EU:n tasolla: Eurooppalaisista 44 prosenttia (=) ilmoittaa olevansa tyytyväisiä demokratian toimivuuteen EU:ssa, ja 46 prosenttia (+1) sanoo olevansa tyytymättömiä. o Tyytyväisyystasossa on pientä eroa euroalueen maiden (42 %) ja muiden kuin euroalueen maiden (50 %) välillä. Tyytymättömyydessä havaitaan samat erot: euroalue 49 prosenttia, muu kuin euroalue 38 prosenttia. o Kansallisella tasolla voidaan todeta sama kuin edellä: melkein kaikkien kriisin eniten koettelemien maiden kansalaiset ovat tyytymättömimpiä: Portugalissa 14 prosenttia, Kreikassa 23 prosenttia, Kyproksessa 29 prosenttia, Espanjassa 29 prosenttia ja Italiassa 39 prosenttia. Sosiodemografisesti on tärkeää korostaa, että vuotiaat nuoret (55 %) ilmoittavat useimmin olevansa tyytyväisiä EU:n toimivuuteen, kun taas työttömät (53 %) ilmoittavat useimmin olevansa tyytymättömiä. 12

13 7. Euroopan komission puheenjohtajan valinta EU:n kansalaisten suorittama Euroopan komission puheenjohtajan epäsuora valinta Ensimmäistä kertaa vuonna 2014 jäsenvaltioiden on asetettava ehdokas Euroopan unionin komission puheenjohtajaksi eurovaalien tulosten perusteella. Puheenjohtajan valitsee Euroopan parlamentti. On tarpeen analysoida, ovatko eurooppalaiset kiinnostuneita osallistumaan epäsuorasti komission puheenjohtajan valintaan. Seuraava kysymys esitettiin toisen kerran kesäkuun 2012 jälkeen (EB/PE 77.4): Kuvitelkaa, että kullakin Euroopan merkittävimmällä poliittisella ryhmällä olisi seuraavissa eurovaaleissa niiden yhteisen ohjelman pohjalta valittu ehdokas Euroopan komission puheenjohtajaksi. Kukin jäsenvaltioiden kansalainen saisi siten epäsuorasti osallistua Euroopan komission puheenjohtajan vaaliin, mikäli hänen äänestämänsä ehdokkaan poliittinen ryhmä voittaisi vaalit. Kannustaisiko tämä teitä äänestämään nykyistä todennäköisemmin?. Edellisen vuoden tapaan vastaajien ehdoton enemmistö ilmoitti, että tämä mahdollisuus kannustaisi heitä äänestämään nykyistä todennäköisemmin: 55 prosenttia (+1) vastasi myönteisesti, 36 prosenttia kielteisesti (=) ja yhdeksän prosenttia ei osannut sanoa. o Euroalueen maiden (56 %) ja muiden kuin euroalueen maiden (55 %) välillä ei ollut käytännöllisesti katsoen eroa. o Jäsenvaltioissa korkeimmat tasot olivat Irlannissa (66 %), Maltassa (65 %), Romaniassa (64 %), Ruotsissa, Itävallassa ja Saksassa (kaikissa 62 %). Kielteisimmin tähän mahdollisuuteen suhtauduttiin Virossa (43 %), Portugalissa, Sloveniassa (molemmissa 44 %) ja Suomessa (45 %). o Puolassa (61 %) ja Maltassa (65 %) kasvu oli suurinta, sillä se oli molemmissa maissa +13 prosenttiyksikköä. Kohti Euroopan komission puheenjohtajan suoraa vaalia? o Tuki mahdollisuudelle valita tulevaisuudessa Euroopan komission puheenjohtaja suorissa vaaleissa. Kun EU:n tulevaisuudesta käydään laajaa keskustelua, on tarpeen arvioida, olisivatko eurooppalaiset valmiita ottamaan vielä yhden askelen komission puheenjohtajan valintamenettelyssä. Siksi heille esitettiin seuraava kysymys: Kannattaisitteko vai vastustaisitteko sitä, että lähitulevaisuudessa EU:n kansalaiset voisivat valita Euroopan komission puheenjohtajan suoraan? 13

14 Erittäin selkeä enemmistö (70 %) kannattaa sitä, ja 17 prosenttia vastustaa. Vastaajista 13 prosenttia ei ilmoita kantaansa. Euroalueen maiden ja muiden kuin euroalueen maiden välillä oli vain pieni ero. Jäsenvaltioiden välillä suurin ero on 20 prosenttiyksikköä: 57 prosenttia Suomessa ja Bulgariassa ja 77 prosenttia Itävallassa. o Tuen perusteet: Eurooppalaisten enemmistö kannattaa mahdollisuutta komission puheenjohtajan suoraan valintaan demokratian ja kansalaisuuden kehittämiseen liittyvistä syistä. Eurooppalaiset vastasivatkin, että tärkeimmät syyt Euroopan komission puheenjohtajan suoran valinnan kannattamiselle olivat seuraavat: EU:n päätökset olisivat oikeutetumpia eurooppalaisten silmissä 31 % Se vahvistaisi demokratiaa EU:ssa 30 % EU puhuisi yhdellä äänellä kansainvälisissä asioissa 27 % Se vahvistaisi tunnetta EU:n kansalaisuudesta 26 % Se vahvistaisi EU:n ja sen kansalaisten välistä sidettä 26 % Se antaisi EU:lle kasvot 11 % 8. Kiinnostus EU:n politiikkaa kohtaan nyt ja tulevaisuudessa Kiinnostus EU:n asioita kohtaan on vähentynyt huomattavasti kahden tutkimuksen välisenä aikana. Sitä vastoin vastaajat katsovat, että eurooppalaiset osallistuvat EU:n asioihin nykyistä enemmän vuoteen 2025 mennessä. Voidaan kysyä, johtuuko tämä kiinnostuksen väheneminen näiden kahden tutkimuksen tekoajankohtien tapahtumien eroista. Kun Parlametri-tutkimusta tehtiin (marraskuun puolivälistä joulukuun alkuun vuonna 2012), EU oli erittäin ajankohtainen, koska silloin käytiin vilkkaita keskusteluja EU:n talousarvion suunnittelusta, sen sisällöstä ja määrästä sekä pankkiunionista. EU:n politiikkaa kohtaan tunnettu kiinnostus vähenee Vuoden 2013 kesäkuussa 43 prosenttia (-8) vastaajista sanoi olevansa kiinnostunut, ja 56 prosenttia (+8) sanoi päinvastoin. Romania on ainoa jäsenvaltio, jossa kansalaisten kiinnostus kasvoi (33 %, +3). Taso pysyi samana Tšekin tasavallassa (25 % (=)). Sitä vastoin 25 muussa jäsenvaltiossa EU:n politiikkaa kohtaan tunnettu kiinnostus väheni. Suurinta lasku oli Ruotsissa (kiinnostuneita 49 %, -16), Luxemburgissa (51 %, -16), Kyproksessa (38 %, -15) ja Ranskassa (36 %, -13). Eurooppalaiset osallistuvat nykyistä enemmän vuoteen 2025 mennessä 14

15 Kun vastaajilta kysyttiin kansalaisten osallistumisesta vuoteen 2025 mennessä, eurooppalaisista 42 prosenttia katsoo, että he osallistuvat enemmän EU:n asioihin, 20 prosenttia katsoo, että he osallistuvat vähemmän, ja 30 prosenttia vastaa saman verran kuin tähän mennessä. o Saksalaiset (60 %), irlantilaiset (53 %) ja maltalaiset (52 %) katsovat useimmin, että EU:n kansalaiset osallistuvat enemmän. o Sitä vastoin kyproslaiset (24 %), kreikkalaiset (32 %), puolalaiset (33 %) sekä britit ja ranskalaiset (molemmat 34 %) katsovat harvimmin, että EU:n kansalaiset osallistuvat enemmän. 9. Euroopan yhdentyminen Edelliset kysymykset koskivat erityisesti eurooppalaisten tuntemuksia EU:sta, asemaa, joka sillä heidän mielestään on, demokratian luonnetta ja heidän osallistumistaan nyt ja tulevaisuudessa EU:n asioihin. Tässä osassa pyritään toisaalta mittaamaan asioita, jotka yhdistävät tai erottavat jäsenvaltioiden kansalaisia ja EU:ta, ja toisaalta arvioimaan heidän näkemystään yhdentymisen vauhdista. Eurooppalaisia yhdistävät asiat ovat voimakkaampia kuin heitä erottavat asiat Tämän ongelman selvittämiseksi eurooppalaisille esitettiin seuraava kysymys: ovatko eri jäsenvaltioiden kansalaisia yhdistävät asiat tärkeämpiä kuin heitä erottavat asiat. Vastaus on erittäin selkeä: 72 prosenttia vastaajista katsoo, että eri jäsenvaltioiden kansalaisia yhdistävät asiat ovat tärkeämpiä kuin heitä erottavat asiat, ja 20 prosenttia on vastakkaista mieltä. o Vaikka tulos on erittäin korkea molemmilla alueilla, voidaan havaita, että se on myönteisempi euroalueen ulkopuolella (76 %) kuin euroalueella (71 %). o Kansallisella tasolla myönteisten vastausten taso ei ole koskaan alle 56 prosenttia, joka on Espanjan taso (-15), ja korkein taso, 87 prosenttia, on Suomessa (+4). Yhdentymisen vauhti jakaa eurooppalaiset EU:n tulevaisuudesta edelleen käytävästä keskustelusta esitettiin kysymys siitä, onko kaikkien edettävä yhtä aikaa vai voivatko jotkin jäsenvaltiot edetä erikseen. Tällä alalla eurooppalaiset jakautuivat selkeästi. o Vastaajista 46 prosenttia katsoo, että on odotettava, kunnes kaikki jäsenvaltiot ovat valmiita yhdentymisen tehostamiseen tietyillä tärkeillä aloilla. Tämä tulos on hiukan yleisempi euroalueen ulkopuolella (47 %) kuin euroalueella (45 %). 15

16 Jäsenvaltioissa korkein vastausten taso on Portugalissa (70 %), Kyproksessa (62 %), Kreikassa ja Espanjassa (molemmissa 58 %) sekä Suomessa (57 %). Tästä havaitaan, että kriisin eniten koettelemat maat katsovat, että yhdentymisvauhdin on oltava sama kaikissa jäsenvaltioissa, mutta niin katsotaan myös Suomessa, jota kriisi on koetellut vain vähän. Pienimmät prosenttiosuudet ovat Itävallassa, Saksassa ja Alankomaissa (35 % kaikissa), Bulgariassa (36 %) ja Ranskassa (37 %). o Vastaajista 43 prosenttia puolestaan katsoo, että on edettävä tarvitsematta odottaa muita EU:n jäsenvaltioita. Tämä vastaus on enemmistönä 13 jäsenvaltiossa 28:sta. Se on korkein Alankomaissa (58 %), Belgiassa (56 %), Tanskassa, Slovakiassa, Ranskassa (kaikissa 55 %) ja Saksassa (54 %). Maat, joissa tähän mahdollisuuteen suhtaudutaan kielteisimmin, ovat puolestaan Portugali (21 %), Espanja (25 %), Romania (28 %), Malta (30 %), Kypros (31 %), Kreikka, Italia ja Bulgaria (kaikissa 35 %). o Sosiodemografisesti nuoret (49 %) suhtautuvat myönteisimmin ajatukseen yhdessä etenemisestä, kun taas johtavassa asemassa olevat henkilöt (53 %) ja yli 20-vuotiaana opintonsa päättäneet (50 %) haluavat eniten erikseen etenemistä. 10. Euroopan unioni vuoteen 2025 mennessä Tämän Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimuksen toimielimiä koskeva osa päättyy kysymykseen ensisijaisista haasteista, joita EU:n ja sen jäsenvaltioiden on käsiteltävä tulevaisuudessa. Maailmaa ja erityisesti EU:ta vuodesta 2007 lähtien ravistelleen kriisin vuoksi eurooppalaisia huolestuttavat ehdottomasti eniten sosioekonomiset aiheet. Niistä viisi ensimmäistä ovat seuraavat: työttömyys (55 %) yhteiskunnallinen epätasa-arvo (33 %) jäsenvaltioiden valtionvelka (32 %) nuorten töihin pääsy (29 %) väestön ikääntyminen (24 %) o Kansallisella tasolla pannaan merkille, että Espanjan kansalaisista 79 prosenttia, Kyproksen 74 prosenttia, Kreikan 73 prosenttia, Irlannin 69 prosenttia ja Portugalin ja Kroatian 68 prosenttia ilmoittaa vastaukseksi työttömyyden. o Yhteiskunnallinen epätasa-arvo mainitaan useimmin Portugalissa, Bulgariassa ja Virossa (kaikissa 47 %). 16

17 o Vastaus jäsenvaltioiden valtionvelan vähentäminen mainitaan useimmin Itävallassa ja Saksassa (molemmissa 50 %), joissa sen taso on korkein. Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Jacques Nancy

18 A. MITÄ EU MERKITSEE? LIIKKUMISVAPAUTTA, RAUHAA, YHTEISTÄ RAHAA JNE. 1. Myönteisimmiksi koetut EU:n tulokset 1) Unionin keskiarvo Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 18

19 2) Tulokset jäsenvaltioittain Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 19

20 3) Kehitys jäsenvaltioittain Kolme ensimmäisenä mainittua kohtaa Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 20

21 2. Mitä EU merkitsee henkilökohtaisesti 1) Unionin keskiarvo Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 21

22 2) Tulokset jäsenvaltioittain Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 22

23 3) Kehitys jäsenvaltioittain Neljä ensimmäisenä mainittua kohtaa Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 23

24 B. EUROOPPALAISTEN IDENTITEETTI 1. Oman maan kansalainen tai eurooppalainen 1) Unionin keskiarvo Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 24

25 2) Tulokset jäsenvaltioittain Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 25

26 3) Kehitys jäsenvaltioittain Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 26

27 2. Identiteetin tunteen kehittyminen 1) Unionin keskiarvo 27

28 2) Tulokset jäsenvaltioittain 28

29 3) Taulukko jäsenvaltiokohtaisista tuloksista 29

30 3. Eurooppalaisen identiteetin perustekijät 1) Unionin keskiarvo 30

31 2) Tulokset jäsenvaltioittain 31

32 3) Kehitys jäsenvaltioittain Neljä ensimmäisenä mainittua kohtaa 32

33 C. MITEN TUNNETTA EU:N KANSALAISUUDESTA VOIDAAN VAHVISTAA? 1) Unionin keskiarvo 33

34 2) Tulokset jäsenvaltioittain 34

35 3) Kehitys jäsenvaltioittain Kolme ensimmäisenä mainittua kohtaa 35

36 D. EU:HUN KUULUMINEN JA EU:N JÄSENYYS 1. EU:hun kuulumisen tunne 1) Unionin keskiarvo Kohtaa alue verrataan vuoden 2010 EB73-tutkimukseen 36

37 2) Tulokset jäsenvaltioittain 37

38 3) Kehitys jäsenvaltioittain 38

39 2. EU:n jäsenyys, hyvä vai huono asia? 1) Unionin keskiarvo 39

40 40

41 2) Tulokset jäsenvaltioittain Kroatiassa esitettiin seuraava kysymys: Katsotteko yleisesti, että Kroatian jäsenyys EU:ssa olisi... 41

42 3) Kehitys jäsenvaltioittain Kroatiassa esitettiin seuraava kysymys: Katsotteko yleisesti, että Kroatian jäsenyys EU:ssa olisi... 42

43 3. Onko EU:n jäsenyydestä hyötyä vai ei? 1) Unionin keskiarvo 43

44 44

45 2) Tulokset jäsenvaltioittain Kroatiassa esitettiin seuraava kysymys: Katsotteko kaikki tekijät huomioon ottaen, että Kroatia hyötyisi EU:n jäsenyydestä vai ei? 45

46 3) Kehitys jäsenvaltioittain Kroatiassa esitettiin seuraava kysymys: Katsotteko kaikki tekijät huomioon ottaen, että Kroatia hyötyisi EU:n jäsenyydestä vai ei? 46

47 E. ÄÄNELLÄNI ON MERKITYSTÄ 1. Äänelläni on merkitystä 1) Unionin keskiarvo 47

48 2) Tulokset jäsenvaltioittain Kroatiassa esitettiin seuraava kysymys: Äänelläni tulee olemaan merkitystä EU:ssa: 48

49 49

50 Kroatiassa esitettiin seuraava kysymys: Kroatian äänellä tulee olemaan merkitystä EU:ssa: 50

51 3) Kehitys jäsenvaltioittain Kroatiassa esitettiin seuraavat kysymykset: Äänelläni tulee olemaa merkitystä EU:ssa ja Kroatian äänellä tulee olemaan merkitystä EU:ssa 51

52 2. Miten ääneni saadaan kuuluviin EU:n päättäjille? Ennen kaikkea äänestämällä 1) Unionin keskiarvo 52

53 2) Tulokset jäsenvaltioittain 53

54 3) Kehitys jäsenvaltioittain Kolme ensimmäisenä mainittua kohtaa 54

55 F. DEMOKRATIAN TOIMIVUUS 1. Demokratian toimivuus jäsenvaltioissa 1) Unionin keskiarvo 55

56 2) Tulokset jäsenvaltioittain 56

57 3) Kehitys jäsenvaltioittain 57

58 2. Demokratian toimivuus EU:ssa 1) Unionin keskiarvo 58

59 2) Tulokset jäsenvaltioittain 59

60 3) Kehitys jäsenvaltioittain 60

61 G. EUROOPAN KOMISSION PUHEENJOHTAJAN VALINTA 1. EU:n kansalaisten suorittama Euroopan komission puheenjohtajan epäsuora valinta 1) Unionin keskiarvo 61

62 2) Tulokset jäsenvaltioittain 62

63 3) Kehitys jäsenvaltioittain 63

64 2. Kohti Euroopan komission puheenjohtajan suoraa vaalia? 1) Unionin keskiarvo 64

65 2) Tulokset jäsenvaltioittain 65

66 3) Taulukko jäsenvaltiokohtaisista tuloksista 66

67 3. Tuen perusteet 1) Unionin keskiarvo Perusta: Euroopan komission puheenjohtajan suoraan valintaan myönteisesti suhtautuvat 67

68 2) Tulokset jäsenvaltioittain Perusta: Euroopan komission puheenjohtajan suoraan valintaan myönteisesti suhtautuvat 68

69 3) Taulukko jäsenvaltiokohtaisista tuloksista Perusta: Euroopan komission puheenjohtajan suoraan valintaan myönteisesti suhtautuvat 69

70 H. KIINNOSTUS EU:N POLITIIKKAA KOHTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA 1. EU:n politiikkaa kohtaan tunnettu kiinnostus vähenee 1) Unionin keskiarvo 70

71 2) Tulokset jäsenvaltioittain 71

72 3) Kehitys jäsenvaltioittain 72

73 2. Eurooppalaiset osallistuvat nykyistä enemmän vuoteen 2025 mennessä 1) Unionin keskiarvo 73

74 2) Tulokset jäsenvaltioittain 74

75 3) Taulukko jäsenvaltiokohtaisista tuloksista 75

76 I. EUROOPAN YHDENTYMINEN 1. Eurooppalaisia yhdistävät asiat ovat voimakkaampia kuin heitä erottavat asiat 1) Unionin keskiarvo 76

77 2) Tulokset jäsenvaltioittain 77

78 3) Kehitys jäsenvaltioittain 78

79 2. Yhdentymisen vauhti jakaa eurooppalaiset 1) Unionin keskiarvo 79

80 2) Tulokset jäsenvaltioittain 80

81 3) Taulukko jäsenvaltiokohtaisista tuloksista 81

82 J. EUROOPAN UNIONI VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 1. Suurimmat haasteet vuoteen 2025 mennessä 1) Unionin keskiarvo 82

83 2) Tulokset jäsenvaltioittain 83

84 3) Taulukko jäsenvaltiokohtaisista tuloksista 84

Eurobarometri 76.3 Parlametri

Eurobarometri 76.3 Parlametri Eurobarometri 76.3 Parlametri Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin pyynnöstä Viestinnän pääosaston koordinoima tutkimus SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 YHTEENVETO...5 I. TIEDOT EUROOPAN

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Directorate-General for Communication Public Opinion Monitoring Unit Bryssel 30. tammikuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: Perusjoukko:

Lisätiedot

Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014

Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014 Directorate-General for Communication PUBLIC OPINION MONITORING UNIT Brussels, October 2014 Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014 TIIVISTELMÄ Kattavuus: Perusjoukko: Tutkimusmenetelmä:

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

EB71.3 - EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009. Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset 1

EB71.3 - EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009. Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset 1 Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EB71.3 - EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 24/07/2009 Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Unionin keskiarvo

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO Bryssel, 30. marraskuuta 2015 Otos: EU 28 (28 150

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

KVALITATIIVINEN TUTKIMUS

KVALITATIIVINEN TUTKIMUS Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ KVALITATIIVINEN TUTKIMUS Brysselissä 8. helmikuuta 2010 Naiset ja Euroopan unioni kesäkuussa 2009 pidettyjen Euroopan

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

EUROBAROMETRI 64 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA

EUROBAROMETRI 64 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA Standard Eurobarometer Euroopan komissio EUROBAROMETRI 64 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2005 Standard Eurobarometer 64 / Syksy 2005 TNS Opinion & Social KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI Tämän raportin

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI

KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA Syksy KANSALLINEN RAPORTTI Tämä selvitys on Euroopan komission lehdistö- ja viestintäpääosaston tilaama ja koordinoima Raportti on Euroopan

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö ja sukupolvien välinen solidaarisuus

Vapaaehtoistyö ja sukupolvien välinen solidaarisuus EUROOPAN PARLAMENTTI Vapaaehtoistyö ja sukupolvien välinen solidaarisuus Raportti Tutkimusajankohta: huhti-toukokuu 2011 Julkaisu: lokakuu 2011 Erityiseurobarometri 75.2 TNS Opinion & Social Tutkimus on

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN

YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

1162 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - finnischer Übereinkommenstext (Normativer Teil) 1 von 10

1162 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - finnischer Übereinkommenstext (Normativer Teil) 1 von 10 1162 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - finnischer Übereinkommenstext (Normativer Teil) 1 von 10 YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W 0(02 Bryssel 19. marraskuuta 2001 6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W Komissio on teettänyt laajan

Lisätiedot

EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KANSALLINEN RAPORTTI. Raportti on Euroopan komission Suomen-edustustolle tehty selvitys.

EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KANSALLINEN RAPORTTI. Raportti on Euroopan komission Suomen-edustustolle tehty selvitys. Standard Eurobarometer Euroopan komissio EUROBAROMETRI KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KEVÄT Standard Eurobarometer / Kevät TNS Opinion & Social KANSALLINEN RAPORTTI FINLAND Tämän raportin pohjana

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

8. maaliskuuta 2011: "Naisten päivä sata vuotta: sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjunta EU:ssa" Erikois-Eurobarometri (EB 75.1)

8. maaliskuuta 2011: Naisten päivä sata vuotta: sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjunta EU:ssa Erikois-Eurobarometri (EB 75.1) Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin Yleisen mielipiteen seurantayksikkö 8. maaliskuuta 2011: "Naisten päivä sata vuotta: sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjunta EU:ssa" Kattavuus: Perusjoukko:

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA MUUTETUT ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT ASIAKIRJAT 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. FA/TR/EU/HR/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. FA/TR/EU/HR/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA FA/TR/EU/HR/fi 1 FA/TR/EU/HR/fi 2 I PÄÄTÖSASIAKIRJAN TEKSTI 1. Seuraavien täysivaltaiset edustajat: HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS, BULGARIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, TŠEKIN TASAVALLAN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen,

Lisätiedot

Suomalaisten mielipiteet Euroopan unionista yleensä, laajentumisesta ja EU-tiedon lähteistä

Suomalaisten mielipiteet Euroopan unionista yleensä, laajentumisesta ja EU-tiedon lähteistä EUROBAROMETRI 2002 - ERITYISPAINOS Suomalaisten mielipiteet Euroopan unionista yleensä, laajentumisesta ja EU-tiedon lähteistä Euroopan komission Suomen edustustolle tehty selvitys «Tämä raportti ei edusta

Lisätiedot

Schengen-alueen laajentumisen taustaa

Schengen-alueen laajentumisen taustaa MEMO/07/618 Bryssel 20. joulukuuta 2007 Schengen-alueen laajentumisen taustaa Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin, Ranskan ja Saksan hallitukset allekirjoittivat 14. kesäkuuta 1985 luxemburgilaisessa Schengenin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.12. COM() 597 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin

Lisätiedot

EUROBAROMETRI 59 KEVÄT 2003 KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA

EUROBAROMETRI 59 KEVÄT 2003 KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA European Commission EUROBAROMETRI 59 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KEVÄT 2003 Standard Eurobarometer 59.1 / Spring 2003 - European Opinion Research Group EEIG KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI Tämän raportin

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Kääntäminen komissiossa: mikä on tilanne kaksi vuotta laajentumisen jälkeen?

Kääntäminen komissiossa: mikä on tilanne kaksi vuotta laajentumisen jälkeen? MEMO/06/173 Bryssel 27. huhtikuuta 2006 Kääntäminen komissiossa: mikä on tilanne kaksi vuotta laajentumisen jälkeen? Euroopan unioni on nyt kahden vuoden ajan työskennellyt 25 jäsenvaltion kanssa 20 virallisella

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNNAN, BULGARIAN TASAVALLAN, TANSKAN KUNINGASKUNNAN, SAKSAN LIITTOTASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, IRLANNIN, HELLEENIEN TASAVALLAN,

BELGIAN KUNINGASKUNNAN, BULGARIAN TASAVALLAN, TANSKAN KUNINGASKUNNAN, SAKSAN LIITTOTASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, IRLANNIN, HELLEENIEN TASAVALLAN, BELGIAN KUNINGASKUNNAN, BULGARIAN TASAVALLAN, TANSKAN KUNINGASKUNNAN, SAKSAN LIITTOTASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, IRLANNIN, HELLEENIEN TASAVALLAN, ESPANJAN KUNINGASKUNNAN, RANSKAN TASAVALLAN, ITALIAN TASAVALLAN,

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Europarlamenttivaalit 2014

Europarlamenttivaalit 2014 Oikeusministeriö Europarlamenttivaalit 2014 Tiedotustilaisuus 29.4.2014 1 Vaalien toimittamisaika 22. - 25.5.2014 Torstaina: Hollanti ja UK Perjantaina: Irlanti Perjantaina ja lauantaina: Tshekki Lauantaina:

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015

Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015 sivu 1 Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015 Kesälomaan käytettävä kulutus suhteutettuna talouden tuloihin Kesäkulutus Euroopassa SUHTEELLINEN KULUTUS ERI MAISSA VIRO 60.2 % 17 % LATVIA BULGARIA

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

6960/16 VVP/isk DGC 2A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16. Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE)

6960/16 VVP/isk DGC 2A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16. Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16 Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE) AELE 13 EEE 10 N 15 ISL 10 FL 12 MI 140 PECHE 73 UD 56 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia:

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.3.2011 KOM(2011) 138 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Toinen kertomus veren

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 21/VIII/2007 K(2007) 3926 lopull. KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 21/VIII/2007, strategisten suuntaviivojen hyväksymisestä vuosiksi 2007 2013 osana neuvoston päätöksen N:o

Lisätiedot

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa EUROBAROMETER Kansalaismielipide Euroopan unionissa Standard Eurobarometer / Autumn 2010 TNS Opinion & Social Syksy 2010 Kansallinen raportti Suomi 2.2.2011 Euroopan komission Suomen-edustusto Näkemykset

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖ, BELGIAN KUNINGASKUNTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, HELLEENIEN TASAVALTA, ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

EUROOPAN YHTEISÖ, BELGIAN KUNINGASKUNTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, HELLEENIEN TASAVALTA, ESPANJAN KUNINGASKUNTA, SOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN TASAVALLAN

Lisätiedot