Kiinteistöarviointi 2/13

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiinteistöarviointi 2/13"

Transkriptio

1 Kiinteistöarviointi 2/13 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Kiinteistöarviointi 1/13 1

2 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien arviointikeskus Oy Hannu Ridell Newsec Valuation Oy Jyrki Halomo Newsec Valuation Oy Jani Hokkanen Maanmittauslaitos Seppo Koponen Realia Management Oy HALLITUKSEN VARAJÄSENET Ari Laitala Aalto-yliopisto Markku Airaksinen Maanmittauslaitos Ilkka Aaltonen Helsingin kaupunki Perttu Pyykkönen Pellervon taloustutkimus PTT Juhani Väänänen Maanmittauslaitos Simo Hannelius Metsäntutkimuslaitos SIHTEERI (JÄSENREKISTERI/LEHTI) Juhana Hiironen puh TALOUDENHOITAJA Juhana Hiironen TAITTO Anna Haggrén/Lystik LEHDEN ILMOITUSHINNAT 1 sivu 150 ½ sivu 100 ¼ sivu 50 LEHDEN AINEISTO Artikkelit lehteen pyydetään toimittamaan sähköpostilla sihteerille. PAINOPAIKKA Meripaino Oy 2 Kiinteistöarviointi 1/13

3 Sisällys KIINTEISTÖARVIOINTI 2 /13 Lunastusarvioinnin tulevaisuus huolettaa 4 Jälleenhankintatakuun toteutuminen metsämaan lunastuksissa 7 Metsän hinta laskusuhdanteessa Ruotsissa 10 Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä 15 IVC-uutisia 18 Uusia julkaisuja 18 Tulevia tapahtumia 19 Kannen valokuva: Tutustu uusiin kotisivuihimme osoitteessa: Kiinteistöarviointi 1/13 3

4 Lunastusarvioinnin tulevaisuus huolettaa Maanmittaustoimitusten yhteydessä arvioidaan kiinteistöjä moniin eri tarkoituksiin. Arviointi on luonteeltaan ns. viranomaisarviointia. Tämä tarkoittaa sitä, että lopullisen päätöksen arvosta voi tehdä vain virkamies. Virkamiehenä toimivan arvioijan kelpoisuudesta on säädetty lailla. Toistaiseksi ainoastaan Aalto-yliopiston kiinteistötalouden koulutusohjelman on katsottu tarjoavan riittävät tiedot ja taidot arviointien suorittamiseksi. Tästä johtuen vain maanmittausosastolta valmistuneet ja Maanmittauslaitoksessa virkasuhteessa olevat henkilöt voivat päättää, mikä on esimerkiksi kunnan lunastaman raakamaan arvo ja edelleen lunastuskorvaus. Sääntelyllä on haluttu varmistaa viranomaisarvioinnin laatu, sillä tehtävät päätökset turvaavat yhtä perusoikeuttamme, omaisuuden suojaa. Tällä hetkellä lakiin on kirjattu yksityiskohtainen listaus viranomaisarvioijan koulutustasovaatimuksista. Maanmittauslaitoksen Toimitusinsinöörin kelpoisuusvaatimukset -projektissa selvitettiin, voitaisiinko koulutustasovaatimukset poistaa ja osaaminen varmistaa Maanmittauslaitoksen sisäisin menettelyin. Projektissa esitettiin, että toimitukset luokiteltaisiin jatkossa perus-, vaativan tai erikoistuneen tason toimituksiksi. Perustasolle sijoittuisi lähinnä sopimukseen perustuvat yhden henkilön toimitukset (esim. lohkominen). Vaativalle tasolle sijoittuisivat toimitukset, joihin liittyy arviointitehtäviä, ja jotka koskevat tavallisesti yksittäisten maanomistajien välisiä oikeussuhteita (esim. halkominen). Erikoistuneelle tasolle lueteltaisiin laajat ja monimutkaiset, yhteiskunnan ja maanomistajan välisiä oikeussuhteita koskevat toimitukset (esim. voimalinjalunastus). Kansainvälistä vertailua ja SWOT-analyysiä käyttäen, projekti päätyi esittämään, että toimitusinsinöörien osaaminen tulisi tulevaisuudessa varmistaa käytännön työtehtävissä tehdyin näytöin. Projekti esitti, että kaikilla toimitusinsinöörin muodollisen pätevyyden täyttävillä tulisi olla mahdollisuus tehdä kaikkia toimituslajeja. Osoitetun osaamisen tulisi jatkossa ratkaista, kuka tekee perustason, kuka vaativan tason ja kuka erikoistuneen tason toimituksia. Osaaminen varmistettaisiin jatkossa Maanmittauslaitoksen sisällä, eikä ulkopuolisen puolueettoman tahon toimesta, kuten tähän saakka on toimittu. Koska osaaminen varmistettaisiin näytöillä, eikä tutkinnoilla, olisivat esimerkiksi diplomi-insinöörit ja amk-insinöörit koulusta valmistuttuaan samalla viivalla. Projektin loppuraportissa todetaankin, että sekä DI- että 4 Kiinteistöarviointi 1/13

5 AMK-tutkinnot antavat ne perustiedot kiinteistöarvioinnista, joita toimitusinsinööri työssään tarvitsee. Projektin mukaan pitkällä aikavälillä ehdotusten käyttöönottaminen näkyisi asiakkaisiin toimitusinsinöörin osaamisen kasvamisena. Lisäksi oikean tasoinen osaaminen toisi kustannussäästöjä ja alentaisi siten myös asiakkaan kustannuksia. Kuulostaa järkevältä - vähemmällä saadaan aikaan enemmän! - Vai saadaanko? Mitäpä, jos miettisimme asiaa vielä hetken. Lähdetään liikkeelle vaikkapa siitä, kuinka paljon toimitusinsinöörin tarvitsemia perustietoja eri koulutukset sisältävät. Esimerkiksi kiinteistöarvioinnin kursseja löytyy diplomi-insinöörin opintooppaasta yli 50 opintopisteen edestä. AMK-insinöörin opintooppaasta niitä ei löydy ensimmäistäkään (olen tosin kuullut, että kiinteistötoimitukset -kurssilla aihetta sivutaan). Opinto-oppaita selailemalla voikin nopeasti yleistää, että ammattikorkeakoulussa maanmittareita opetetaan mittaamaan ja yliopistossa kaikkea muuta. Entäpä sitten projektissa tehty SWOT-analyysi, jonka perusteella ehdotukseen päädyttiin. Kun asiaa tarkastelee lähemmin, havaitsee sen, että loppuraportista ei itse asiassa käy millään tavoin ilmi, onko projektissa tehty koko analyysiä. Aivan kuten kiinteistöarviointi aloitetaan kauppahinta-aineiston kokoamisella, tulisi SWOTanalyysin tekeminen aloittaa aineiston kokoamisesta. Loppurapo rtista ei ilmene, mitä aineistoa analyysissä on käytetty taikka miten se on kerätty. Voinkin melkein olettaa, että projektissa on toimittu siten, että neliosaiseen SWOT-analyysiksi nimettyyn taulukkoon on kirjattu näyttöihin perustuvan osaamisen varmistamisen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Tällaista analyysiä voi verrata kauppahinta-analyysiin, jossa kauppahintahavainnot keksitään omasta päästä. On sanomattakin selvää, että todistusarvoa tällaisella analyysillä ei ole lainkaan. Olen kuullut, että projektin päätelmiä on perusteltu muun muassa sillä, että DI-tutkinnon hankkiminen kestää viisi vuotta ja AMKtutkinnon neljä vuotta, mistä johtuen olisi kohtuutonta, että nämä kaksi tutkintoa asetettaisiin eri viivalle niin palkkauksen kuin kelpoisuudenkin suhteen. Tässä vaiheessa perustelijalta kuitenkin unohtuu se tosiseikka, että AMK-tutkintoa pääsee suorittamaan Kiinteistöarviointi 1/13 5

6 Lunastusarvioinnin tulevaisuus huolettaa jatkuu... käytännössä kuka tahansa, kun DI-tutkintoa suorittamaan pääsee tänä päivänä vain huippulahjakkaat yksilöt. Tästä johtuen ero näiden kahden opinahjon välillä on kuin yöllä ja päivällä. Analogiaa tilanteelle voisi hakea lääkärin ja sairaanhoitajan koulutuksesta sekä heidän kelpoisuusvaatimuksista. Itse koulutuksella ei ole eroa kuin yksi vuosi. Tästä huolimatta sairaanhoitajien aloituspalkka ja tehtävät ovat mitättömiä verrattuna lääkärin. Pitäisikö siis sairaanhoitajat ja lääkärit asettaa samalle viivalle DI- ja AMK-insinöörien tapaan? En usko, että kukaan on tätä mieltä. Kaikki ymmärtävät, ettei lääketieteelliseen pääse kuka tahansa ja, ettei sieltä valmistu mitä tahansa. Miksi asia olisi toisin maanmittauksen saralla? En näe mitään syytä, miksi diplomi-insinööri hakeutuisi tulevaisuudessa Maanmittauslaitoksen palvelukseen, mikäli hänet asetettaisiin palkkauksessa ja tehtävien vaativuudessa samalle tasolle amk-insinöörin kanssa. Yhtä hyvin asianajajamme voitaisiin laittaa samalla viivalle kirjaamissihteereidemme kanssa! Mikäli lahjakkaimmat yksilöt häviävät Maanmittauslaitoksesta, ei seurauksena ole toiminnan tehostuminen, vaan näivettyminen. Lyhyellä tähtäimellä ehdotukset voivat tuoda säästöjä, mutta pitkällä tähtäimellä esitetty kelpoisuusjärjestelmä sisältää suuria uhkakuvia. Toivoisinkin, että nyt tehtyä selvitystä pidettäisiin ikään kuin AMK-työn tapaisena harjoituksena ja, että tämän jälkeen siirryttäisiin pohtimaan asiaa diplomityön tapaan monipuolisesti, kestäviä perusteita ja hyväksyttyjä tutkimusmenetelmiä käyttäen. Voitaneen sanoa, että tätä selvitystä tehdessä osaamisen varmistaminen Maanmittauslaitoksen sisäisin menettelyin petti! Juhana Hiironen Maanmittauslaitos 6 Kiinteistöarviointi 1/13

7 Jälleenhankintatakuun toteutuminen metsämaan lunastuksissa Maanomistajat ovat aika-ajoin olleet tyytymättömiä lunastuskorvausten tasoon tilanteissa, joissa korvaus koskee pientä, tavallisesti nauhamaista metsäpalstaa. Asia on tiedostettu myös lunastusviranomaisten keskuudessa ja poliittisissa piireissä. Epätietoisuus lunastuskorvausten tasosta on synnyttänyt laajemman keskustelun koko lunastuslainsäädännön uudistamisesta. Nauhamaisia metsäpalstoja lunastetaan muun muassa maanteiden, voimalinjojen ja maakaasulinjojen rakentamisen vuoksi. Lunastuskorvauksen arvioinnin kannalta problematiikka on siinä, ettei tällaisille kohteille ole olemassa markkinoita. Näin ollen korvausta ei voida arvioida kauppa-arvomenetelmällä. Ainoaksi käyttökelpoiseksi menetelmäksi onkin osoittautunut summa-arvomenetelmä. Varallisuusaseman on säilyttävä kaikissa tilanteissa Lunastuslain korvausperusteena on käyvän hinnan mukainen täysi korvaus, jonka mukaan korvauksensaajan taloudellinen asema tulee säilyä samana, kuin mitä se olisi ollut ilman lunastusta. Täysi korvaus sisältää ns. jälleenhankintatakuun, jonka mukaan korvauksen tulee olla vähintään niin suuri, että se kattaa menetettyä omaisuutta vastaavan, uuden omaisuuden hankintakulut. Käydyissä keskusteluissa ja lehtien palsoilla on väitetty, ettei käyvän hinnan mukainen täysi korvaus takaisi jälleenhankintatakuuta. Tästä johtuen on eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta vaatinut, että lunastuslain korvaussäännökset on otettava välittömästi tarkasteluun niiden uudistamiseksi - täysi korvaus on taattava kaikissa tilanteissa. Täysi korvaus ei olekaan täysi? Lunastuskorvausten pienuuteen on esitetty useita perusteluita. Eniten kohua on herättänyt summa-arvotaulukkoon perustuvat paljaan metsämaan arvot, joita on pidetty epärealistisen alhaisina. Lisäksi on todettu, että verotus ja arviointiin liittyvä riski leik- Kiinteistöarviointi 1/13 7

8 kaavat osan korvauksesta. Korvausta saattaa pienentää myös se, että maksamattomalle korvaukselle määrätty kuuden prosentin korko jää liian pieneksi, jos kiinteistöjen hinnat nousevat tätä nopeammin. On myös arvosteltu sitä, ettei maanomistajalla ole lunastustilanteessa harkinnanvapautta, kuten vapaaehtoisessa kaupassa olisi. Vapaa harkinta ilmenee esimerkiksi siinä, mihin hintatasoon ja millaisen markkinatilanteen vallitessa myyjä suostuu myymään omaisuutensa. Lunastusperusteen muuttamiseksi niin, että se takaa täyden korvauksen ja jälleenhankintatakuun kaikissa tilanteissa, on esitetty kaksi pääratkaisua. Eniten kannatusta saanut ratkaisu on Ruotsissa käytetty malli, jossa käypää arvoa korotetaan aina 25 prosentilla. Prosenttikorotusta pidetään eksaktina korvausperusteena, joka tekisi korvausarvioinnista myös yhtenäisemmän. Prosenttikorotukseen perustuvan ratkaisun nähdään luotettavasti korvaavan myös arvioinnin epätarkkuudesta mahdollisesti aiheutuvan tappion. Toisena ratkaisumallina täyden korvauksen takaamiselle on esitetty palaamista korkeimman käyvän arvon korvausperusteeseen, joka oli hieman eri sanamuodoin voimassa ennen 1970-luvulla tehtyä lunastuslain kokonaisuudistusta. Tätä ratkaisuvaihtoehtoa on kuitenkin kritisoitu siitä, että käsite on jokseenkin epämääräinen, mistä johtuen se voisi aiheuttaa väärinkäsityksiä erityisesti maanomistajien keskuudessa. Lunastuskorvauksia verrattiin kauppahintoihin Koska keskustelu lunastuskorvausten tasosta on ollut pitkälle ilman faktapohjaa tapahtuvaa juupas-eipäs väittelyä, päätettiin asiasta tehdä selvitys. Selvitys toteutettiin Aalto-yliopiston diplomityönä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena otantatutkimuksena vertaamalla lunastuskorvauksia vastaaviin kauppahintoihin. Tutkimusaineisto koostui yhteensä sadasta 2000-luvulla tehdystä lunastustoimituksesta. Tutkimuksessa verrattiin toisiinsa maksettua lunastuskorvausta sekä samalla alueella lunastuskorvauksen maksamisen hetkellä tehtyjä metsäkauppoja. Tutkimuksessa selvitettiin siten se, olisiko lunastuskorvauksella voinut hankkia vastaavan metsäkohteen vastaavanlaiselta alueelta, eli toisin sanoen, toteutuuko jälleenhankintatakuu. Korvaukset suuria mutta epätasa-arvoisia Tutkimuksen perusteella on jälleenhankintatakuu toteutunut nauhamaisten metsäkohteiden lunastuskorvauksissa poikkeuksetta kaikkialla Suomessa. Korvaukset ovat keksimäärin kaksinkertaiset 8 Kiinteistöarviointi 1/13

9 metsäpalstan markkina-arvoon verrattuna. Korvaukset pohjoisessa ovat yli nelinkertaiset markkina-arvoon verrattuna. Lunastuslainsäädännön uudistamiskeskustelussa eniten kannatusta täyden korvauksen takaamiseksi on saanut ns. Ruotsin malli, eli 25 % korotus käypään arvoon. Jos prosenttikorotus otettaisiin käyttöön nauhamaisten metsäkohteiden osalta, tulisi niiden arviointia muuttaa siten, että korvaus vastaisi paremmin kohteen markkina-arvoa. Käytössä oleva summa-arvomenetelmä ei matki markkinaosapuolten toimintaa vaan seuraa vakiintuneita korvauskäytäntöjä ja markkina-arvon laskennan aputaulukoita. Käypään arvoon pääsemiseksi pitäisi käytännössä esimerkiksi luopua odotusarvolisän korvaamisesta, sillä sitä ei tutkimusten mukaan markkinoilla ole olemassa. Lisäksi summa-arvomenetelmän aputaulukoiden laskennalliset lukuarvot tulisi korvata markkinoilta saaduilla arvoilla, kuten sisäisellä korolla lasketuilla tuottoarvoilla. Korvaus metsämaasta ei perustu kohteen markkina-arvoon Metsämaan korvausta voidaankin pitää eräänlaisena poikkeuksena muiden korvausten joukossa, sillä sitä ei määritetä metsän markkina-arvon perusteella. Laskennan apuvälineeksi, ei markkina-arvon indikaattoreiksi, tarkoitetut taulukkoarvot johtavat pohjoisten alueiden korvausten yliarvoon suhteessa eteläisiin alueisiin. Näin ollen asianosaiset ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, mitä heiltä lunastetaan ja missä päin Suomea. Edullisinta asianosaisen kannalta on, että häneltä lunastetaan metsää Pohjois- Suomessa. Tästäkin syystä arviointi tulisi perustua taulukoiden sijaan todelliseen markkinainformaatioon. Juhana Hiironen Kirjoitus pohjautuu diplomityöhön Jälleenhankintatakuun toteutuminen metsämaan lunastuksissa (Hilma Puranen 2013, Aalto yliopisto) Kiinteistöarviointi 1/13 9

10 Metsän hinta laskusuhdanteessa Ruotsissa Ruotsissa metsän keskihinta on laskenut aavistuksen parina viime vuotena (ks. kuva 1 ja 3). Tämän lievän laskevan hintakehityksen uskotaan jatkuvan myös tänä vuonna. Vaikka metsän keskihinta on Ruotsissa ollut yleisesti laskeva, on alueellisesti hintojen kehityksessä tapahtunut eriytymistä. Osassa Keski-Ruotsia, erityisesti Tukholman ja suurten järvien ympäristössä, hintakehitys on edelleen ollut lievästi nouseva ja sen ennustetaan jatkuvan samansuuntaisena. Kuva 1. Metsän hintakehitys Ruotsissa Ruotsissa syynä metsän hintojen laskuun pidetään Ruotsin ja muun Euroopan matalasuhdannetta sekä puun hintojen laskua. Erityisesti edelliset tekijät näkyvät Pohjois-Ruotsin metsäkiinteistöjen hinnan laskuna. Etelämpänä metsän muiden käyttömuotojen merkitys on suurempi, jolloin metsätalouden vaikutus on metsäkiinteistön hintaan, ei ole niin merkittävä. 10 Kiinteistöarviointi 1/13

11 Suomessa vastaavanlaista laskevaa metsän hintakehitystä ei ole toistaiseksi nähtävissä (Kuva 2 ja 3), Suomessa metsän keskimääräinen hinta nousi viime vuonna 2 prosenttia eli kutakuinkin inflaation verran. Tämän vuoden alkupuolella näyttää metsäkiinteistöjen hinta jatkavan edelleen nousua. Merkillepantavaa on hintojen kehitystä kuvaavien käyrien samankaltaisuus Pohjanlahden molemmin puolin 2000-luvulla. Tosin Ruotsissa hintojen nousu on ollut voimakkaampaa kuin Suomessa. Ruotsin maanmittauslaitoksen mukaan Ruotsissa tehtiin vuonna 2012 runsas 1400 ei sukulaisten välisiä metsävaltaisten maa- ja metsätalouskiinteistöjen (skogsdominerande lantbruksfastighet) kauppoja. Ruotsalaisessa tilastoinnissa edellä mainitun kuvauksen mukainen kiinteistö on rakentamaton, mutta voi sisältää jonkin verran peltoa, laidunta ja muuta maata. Yli 10 hehtaarin metsäkauppoja tehtiin Ruotsissa noin Rahaa ostoihin käytettiin noin 208 miljoonaa euroa. Tilastointi ei sisällä yhtiöiden välisiä kauppoja, jotka sisältävät metsää. Näiden arvo on likimäärin 59 miljoonaa euroa. Kuva 2. Metsän hintakehitys Suomessa Kiinteistöarviointi 1/13 11

12 Metsän hinta laskusuhdanteessa Ruotsissa jatkuu... Vastaavana aikana Suomessa tehtiin 2990 puhdasta (ei sisällä maatalousmaata tai rakennuksia eikä sukulaisluovutuksia) yli 2 hehtaarin metsäkiinteistökauppaa. Luku käsittää myös yhtiöiden väliset kaupat toisin kuin Ruotsissa. Yli 10 hehtaarin edustavia metsäkauppoja tehtiin Suomessa vuonna 2012 noin Rahaa Suomessa metsäkiinteistökauppoihin käytettiin viime vuonna noin 200 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 Ruotsissa kalleinta metsähehtaarin hankkiminen oli Skoonessa keskimäärin noin euroa hehtaaria kohti tai 68 euroa kuutiometri. Ruotsissa tilastoidaan metsäkiinteistökaupoista myös puumäärät, joten hinta esitetään tilastoissa useimmiten keskihintana kruunua kuutiometriä kohden. Halvinta metsä oli Norrbottenin läänissä keskimäärin 2300 euroa hehtaarilta tai 30 euroa kuutiometri. Kuva 3. Metsän hintakehitys Suomessa ja Ruotsissa Kiinteistöarviointi 1/13

13 Maantieteellisesti ja kasvuolojen suhteen eteläistä Suomea vastaavissa oloissa eli Keski-Ruotsissa metsän hinta vaihteli sen pohjois- ja länsiosien 4900 euroa hehtaarilta (42 euroa kuutiometri) aina Tukholman ja Södermanlandin läänin euroa hehtaarilta (63 euroa kuutiometri). Suurten järviin rajoittuvalla alueella vastaavasti metsän hinta oli 7900 euroa hehtaarilta (58 euroa kuutiometri). Viime vuonna Suomessa kalleinta metsämaa oli Uudellamaalla euroa hehtaarilta, jossa muiden käyttömuotojen merkitys vaikuttaa metsän hintaan enemmän kuin muissa osissa Suomea. Muutoin eteläisessä Suomessa metsähehtaari maksoi noin 4000 euroa. Halvinta metsä oli puolestaan Lapissa, jossa hehtaarin hinta oli 890 euroa. Esa Ärölä ja Juhani Väänänen, Maanmittauslaitos TOIVOTTAA YHTEISTYÖ- KUMPPANEILLEEN JA JÄSENILLEEN HYVÄÄ KESÄÄ! Kiinteistöarviointi 1/13 13

14 BALTIC VALUATION CONFERENCE 2013 Reykjavik, Iceland September 2013 Tervetuloa Baltic valuation conferenssiin (BVC) Reykjavikiin syyskuuta BVC on Itämeren maiden arviointiyhdistysten järjestämä konferenssi, jota on järjestetty 90-luvun alusta saakka. Konferenssin teemat Tuottoarvomenetelmä liiketilojen arvioinnissa Kiinteistötietojen avoimuus Arvioinnin haasteet nyt ja tulevaisuudessa Esiintymään? Mikäli haluat esittää konferenssissa omia näkemyksiäsi, tiivistelmä esityksestä tulee toimittaa 15 heinäkuuta mennessä osoitteeseen Ohjelma :00 20:30 Reception :00-16:00 Conference 19:30-23:00 Formal dinner Ilmoittautuminen mennessä hintaan 190 euroa, tämän jälkeen 230 euroa (sisältäen kahvit, lounaat ja illallisen). Koordinaattori Camilla Tvingmark ottaa vastaan ilmoittautumiset ja avustaa käytännön asioissa (englanniksi), 14 Kiinteistöarviointi 1/13

15 Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä Tämän otsakkeen esitetään kiinteistöarviointialalta tehtyjä opinnäytetöitä. Opinnäytetöiden esittelemisellä levitetään tietoa uusista tutkimuksista, etteivät opinnäytteinä tehdyt tutkimukset jää vain tekijän ja työn tilaajan tietoisuuteen. Esiteltävät opinnäytetyöt ovat luettavissa kokonaisuudessaan Aalto-yliopiston kirjastossa. Koska töitä ei arkistoida sähköiseen muotoon, saa kiinnostavan tutkimuksen helpoiten käsiinsä lähestymällä suoraan työn tekijää. Opinnäytetöitä pyritään esittelemään kiinteistöarviointilehden jokaisessa numerossa, mikäli arviointialan opinnäytteitä on kuluvana ajanjaksona valmistunut. Koska lehden toimituksella ei ole saatavilla muita kuin Aalto-yliopiston opinnäytteitä, tulee muista opinahjoista töitään näytille haluavien toimittaa työt ja niiden tiivistelmät kannessa näkyvään osoitteeseen. DIPLOMITYÖT Työn nimi: Kiinteistöstrategian perusteella tehtävä kiinteistöomaisuuden salkutus Tekijä: Ville Vaarala Korkeakoulu / Tutkimusala: Insinööritieteiden korkeakoulu / Kiinteistöoppi Vuokra-asuntomarkkina pääkaupunkiseudulla on kuuma ja kysyntä ylittää tarjonnan. Vuokrat ovat olleet viimeaikoina selvässä nousussa. Samalla ovat kuitenkin nousseet myös ylläpidon kustannukset. Kohonneen kustannustason myötä myös korjaukset ja niihin uppoavat kustannukset ovat nousseet entistä enemmän esille. Yhtäläisen tilanteen edessä on myös Espoon Asunnot, jonka toimiala on asuntojen vuokraus ja niiden hallinnointi. Espoon Asunnot on hoitanut kiinteistöportfoliotaan yhtäläisten periaatteiden mukaisesti ja peruskorjaus asunnoille on tehty noin 30 vuoden iässä. Nyt kiinteistökanta on tullut siihen ikään, että useiden kiinteistöjen kohdalla peruskorjaus on edessä lähivuosina. Espoon Asuntojen tavoite kaupungin omistamana yhtiönä on tarjota kohtuuhintaista vuokra-asumista espoolaisille, joten vuokrankorotuksilla ei kaikkia peruskorjauskustannuksia voida kattaa. Myös pelkästään lainalla katettavaksi tilanne on kestämätön. Kiinteistöarviointi 1/13 15

16 Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä jatkuu... Tässä tutkimuksessa laaditaan malli, jolla Espoon Asuntojen kiinteistökanta salkutetaan. Sen perusteella kiinteistökannasta muodostetaan neljä salkkua, joita ovat pidettävät, kehitettävät, tarkasteltavat ja realisoitavat kiinteistöt. Mallin perusteella kiinteistöt luokitellaan salkkuihin niiden ominaisuuksien perusteella. Kiinteistöjen pisteytettäviä ominaisuuksia tässä mallissa ovat markkinavuokra, toteutuneet keskimääräiset ylläpitokulut, kumulatiivinen tulos, ennakoimattomat korjaukset , käyttöaste, vaihtuvuus, 10 vuoden PTS-korjaukset, lämpöindeksi sekä kiinteistön asuntojen keskipinta-ala. Näille ominaisuuksille lasketaan painotettu keskiarvo, jonka perusteella kiinteistöt siis päätyvät salkkuihin. Salkuille määriteltyjen toimenpidesuositusten perusteella kiinteistöjä lähdetään kehittämään tulevaisuudessa. A-salkun kiinteistöt ovat lähtökohtaisesti hyvällä tasolla ja B-salkun kiinteistöjä kehitetään puutteellisten ominaisuuksien osalta kohti A-salkun tasoa. C-salkun kiinteistöt vaativat lisäselvityksiä, ja se tuleekin tehdä kaikille salkun kohteille kiinteistökohtaisesti. Lisäselvityksen tuloksena kiinteistöt siirretään salkusta C joko ylöspäin salkkuun B tai alaspäin salkkuun D. Salkun D kiinteistöt pyritään realisoimaan, joka todennäköisesti useimmissa tapauksissa tarkoittaa loppuun käyttöä ja purkamista. Tuloksena saatu malli on tarkoituksenmukainen päätöksenteon ja kiinteistöjen kehittämisen apuväline tutkimuksen toimeksiantajalle jokapäiväisessä työskentelyssä. Työn nimi: Markkina-arvon ja saksalaisen kiinnitysluottoarvon (MLV) vertailu lainoitustarkoituksissa Tekijä: Toni Perätalo Korkeakoulu / Tutkimusala: Insinööritieteiden korkeakoulu / Kiinteistöoppi Arviointimenetelmät määräytyvät yleensä kiinteistöarvioinnin tarkoituksen mukaan. Tässä tutkimuksessa käsiteltiin kahta kiinteistörahoituksessa käytettävää arviointikäsitettä. Tutkimuksen pääpaino oli saksalaisen mortage lending value -käsitteen (MLV) laskennassa ja sen ominaispiirteissä. MLV:tä ja yleisesti käytettyä markkina-arvoa, market value (MV), verrattiin keskenään. Vertailu suoritettiin, jotta eri arviointikäsitteiden käyttöä rahoitustarkoituksissa ymmärrettäisiin paremmin. Kiinteistön arvon ja yleisen talou- 16 Kiinteistöarviointi 1/13

17 den vaihteluiden suhdetta verrattiin toisiinsa vaihtoehtoisia käsitteitä käyttäen. Tutkimuksessa kyseenalaistettiin pelkän markkina-arvon käytön riittävyys rahoituslaskelmissa. Tutkimusongelman taustalla oli tarve selvittää, olisiko perusteltua ottaa MLV käyttöön vaihtoehtoisena arviointikäsitteenä Suomessa. Tutkimuskysymykset sisälsivät seuraavat näkökulmat: MLV:n vahvuudet ja hyödyt, talouden suhdanteet jolloin MLV ja MV eroavat eniten toisistaan, retrospektiivinen katsaus siihen, miten erilaisten arviointikäsitteiden käyttö esimerkkitapauksissa viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana olisi vaikuttanut kiinteistön arvon kehitykseen. MLV:n mahdolliset edut ja molempien arviointikäsitteiden vahvuudet olivat tämän tutkimuksen ydinkysymyksiä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin case-tutkimusta. Kirjallisuuskatsauksen löydöksiä täydentämään haastateltiin seitsemää asiantuntijaa, jotka edustivat kiinteistöarvioijia, kiinteistörahoittajia ja kiinteistösijoittajia. Kahdelle erityyppisessä paikassa sijaitsevalle kiinteistölle tehtiin laskennallinen simulaatio, jotta kirjallisuustutkimuksen tuloksia voitiin reflektoida esimerkkitapauksiin. Vertailemalla arvoja toisiinsa, kiinteistömarkkinoiden kehitykseen ja talouden mittareihin saatiin simuloimalla kuva eri arvojen kehittymisestä viimeisen 20 vuoden aikana ja voitiin tulkita niiden käyttäytymistä erilaisissa taloustilanteissa. Sekä kirjallisuuskatsaus että asiantuntijahaastattelut osoittivat, että kumpikaan tarkastelluista arviointikäsitteistä ei ole riittävä palvelemaan yksin pitkän aikavälin rahoitustarkoituksia. Pitkän aikavälin kestävän kehityksen näkökulma voidaan kuitenkin lukea MLV:n etuihin. Riskienhallinnan mittarina MLV näytti toimivan hyvin. Luotettavaa ennustetta pitkän aikavälin rahoitustarkoituksiin ei tulisi määrittää käyttämällä yksinomaan käsitteenä MLV:ta tai MV:tä huomioimatta muita täydentäviä mittareita. Käsitteiden sopivuuden arvioimiseksi tulisi molempia käsitteitä käyttäen tutkia laajemmilla lähtöaineistoilla arvon kehitystä kiinteistöissä, jotka edustaisivat eri kiinteistötyyppejä erilaisilla sijainneilla. Samankaltaista tapaustutkimusta ehdotetaan tehtäväksi jatkotutkimuksena siinä vaiheessa, kun riittävä määrä lähtöaineistoa kattavan tutkimuksen tekemiseen on saatavilla. Kiinteistöarviointi 1/13 17

18 IVSC-uutisia Kuinka yrityksen velat huomioidaan arvioinnissa? Kansainvälisissä arviointistandardeissa on selkeästi määritelty ja standardoitu omaisuuden ja varojen arviointi. Sen sijaan velkojen arviointia ei ole juurikaan standardoitu - pois lukien tilinpäätösarvioinnin osalta. IVSC:n mukaan velat arvioidaankin usein vain miinusmerkkisinä mutta suuruudeltaan yhtenevinä velkapääoman kanssa. IVSC:n mukaan velan arviointi on kuitenkin paljon haastavampaa, sillä velka realisoituu usein vasta kaukana tulevaisuudessa, mistä johtuen velan nykyarvo tulee arvioida vastaavasti kuin tulevaisuudessa realisoituvat tulotkin. Aiheeseen liittyvä Discussion Paper on ladattavissa IVSC:n kotisivuilta osoitteesta: Paper%20for%20Liabilities_0.pdf Uusia julkaisuja Tonttien tarjonta ja kysyntä sekä rakentamispolitiikka saaristokuntien ja saaristo-osakuntien ilman kiinteää tieyhteyttä olevassa saaristossa (TEM raportteja 19/2013, Internet Venäläiset vapaa-ajan asukkaina Suomessa 2030 (TEM raportteja 20/2013, Internet 18 Kiinteistöarviointi 1/13

19 Tulevia tapahtumia AKA ja SKAY: koulutustilaisuus (Seinäjoki) Auktorisoidut kiinteistöarvioijat ry ja Suomen kiinteistöarviointiyhdistys ry järjestävät vuosittaisen koulutustilaisuuden Seinäjoella. Koulutus on kaksipäiväinen. Ensimmäinen päivä keskittyy kiinteistökehitykseen. Koulutus tapahtuu mm. casetyyppisten esimerkkien avulla, joista konkreettisesti selviää esimerkiksi kuinka hiipuvasta kauppakeskuksesta tehdään tuottoisa. Toinen päivä keskittyy kaupunkialueen ulkopuolisten alueiden nykytilaan, kehittämiseen ja arviointiin. Lisäksi päiville on suunniteltu runsaasti sosiaalista ohjelmaa, jotta osallistujat pääsisivät myös viettämään vapaa-aikaa ja tutustumaan kollegoihinsa. Hinta 300. Hinta sisältää koulutuksen, majoituksen hotellissa, ruoat, kahvit ym. Ainoastaan kulkeminen kotoa Seinäjoelle jää osallistujan itsensä hoidettavaksi. Ilmoittautumiset: Lue lisää: Asunto asuntosijoittamisen edellytykset ja tulevaisuus (Helsinki) Seminaari toimii vuosittaisena asuntopolitiikan, hyvän asumisen, asuntorahoituksen ja -tuotannon, asuntojen vuokrauksen ja asuntosijoittamisen keskustelufoorumina. / Maanmittaustieteiden päivät (Helsinki) Maanmittaustieteiden päivät kokoavat yhteen eri tieteenalojen edustajia maanmittauksen saralta. Ensimmäisenä aamupäivänä aiheet ovat ns. yleisiä ja käsittelevät alan koulutusta ja työmaailmassa tapahtuvia uudistuksia. Lisäksi tässä vaiheessa esitellään vastavalmistuneet väitöskirjat. Iltapäivä keskittyy arviointiin ja maapolitiikkaan sekä kiinteistöjen ja alueiden brändäykseen. Toinen päivä keskittyy strategiseen alue- ja kaupunkisuunnitteluun sekä kestävään kehitykseen maapolitiikka ja aluesuunnittelukontekstissa. / Kiinteistöarviointi 1/13 19

20 YHteisöjäsenemme Kiinteistöalan Koulutussäätiö Catella Property Oy Auktorisoidut Kiinteistöarvioijat ry. Maanomistajien Arviointikeskus Oy Fingrid Oyj Newsec Valuation Oy Realia Management Oy Suomen Toimitila-asiantuntijat Oy LKV Kauko Koskinen Oy Laatumaa Jones Lang LaSalle UPM Metsä (Maankäyttö ja kiinteistöt) GapCon Oy REIM Kiinteistövälitys Oy Ltd Svenska Handelsbanken AB Seinäjoen Kotijoukkue Oy Senaatti-kiinteistöt 20 Kiinteistöarviointi 1/13

HALLITUKSEN KOKOUS 1/2013

HALLITUKSEN KOKOUS 1/2013 HALLITUKSEN KOKOUS 1/2013 Aika: Torstai 27.2.2013 n. klo 17.00 Paikka: Gentti, Vaisalantie 8, Espoo Asialistan 5, kohta i käsiteltiin sähköpostikokouksessa 1.3-4.3.2013. Läsnä: Kauko Viitanen Puheenjohtaja

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 4/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

Kiinteistöarviointi 4/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Kiinteistöarviointi 4/15 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Sisällys KIINTEISTÖARVIOINTI 4/2015 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella

Lisätiedot

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan.

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan. Vesijätön lunastus Kari Tuppurainen kari.tuppurainen@maanmittauslaitos.fi 0400-719023 28.4.2015, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry:n vuosikokous Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio Kiinteistön edustalla oleva

Lisätiedot

Lunastusmenettely. 1 Ilkka Alm

Lunastusmenettely. 1 Ilkka Alm Lunastusmenettely 1 Ilkka Alm 1 Lunastuslainsäädäntö 2 Lunastuslupa ja lunastustoimitus 3 Voimajohtoalueen lunastuskorvaukset 2 Ilkka Alm Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta

Lisätiedot

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2012

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2012 Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2012 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 17.1.2013 An International Associate of Toimeksiannon määritys Toimeksianto Technopolis

Lisätiedot

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2010

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2010 Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2010 Kaj Söderman Seppo Koponen Jukka Uusitalo 18.1.2011 Toimeksiannon määritys Toimeksianto Technopolis Oyj (Technopolis) ja Realia

Lisätiedot

Lunastustoimitus länsimetroa varten

Lunastustoimitus länsimetroa varten Lunastustoimitus länsimetroa varten Espoossa 9.7.2019 Mikael Still Maanmittauslaitos 2 Yleistä Maanalaisen tilan omistuksen on vakiintuneesti katsottu kuuluvan pintakiinteistön omistajalle Ulkopuolinen

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot 2018-2022 20.6.2018 Lähestymistapa Laskelmat on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille kerrostaloasunnoille. Asuntosijoittamisen

Lisätiedot

KIINTEISTÖARVIOINTI 1/13

KIINTEISTÖARVIOINTI 1/13 KIINTEISTÖARVIOINTI 1/13 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Kiinteistöarviointi 1/13 1 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 2/07

Kiinteistöarviointi 2/07 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen kesäkuun esitelmätilaisuus torstaina 7.6.2007 Tieteiden talolla. Lisätietoa sivulla 7! Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys

Lisätiedot

HE 209/2006 vp. olevien metsämaapinta-alojen suhteessa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia

HE 209/2006 vp. olevien metsämaapinta-alojen suhteessa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verontilityslain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia siten, että yhteisöveron metsävero-osuuden

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2017

Maanmittauspäivät 2017 Maanmittauspäivät 2017 Toimitusinsinöörin uudet kelpoisuusvaatimukset Mauri Asmundela 31.5.2017 Esityksen sisältö Taustat ja valmistelu (3 diaa) Toimitusinsinöörin kelpoisuuden sisältö (3 diaa) Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

Lunastustoimitus. Teppo Rantanen, maanmittausinsinööri (DI) Maanmittauslaitos, Hämeenlinnan palvelupiste

Lunastustoimitus. Teppo Rantanen, maanmittausinsinööri (DI) Maanmittauslaitos, Hämeenlinnan palvelupiste Lunastustoimitus Teppo Rantanen, maanmittausinsinööri (DI) Maanmittauslaitos, Hämeenlinnan palvelupiste 4.-5.12.2017 Lunastamalla voidaan hankkia kiinteää omaisuutta, hankkia pysyvä tai määräaikainen käyttöoikeus,

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 3/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

Kiinteistöarviointi 3/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Kiinteistöarviointi 3/15 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien

Lisätiedot

IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY

IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY 1. Toimiala Imatran Vuokra-asunnot Oy omistaa n. 1600 vuokra-, opiskelija- ja ryhmäkotiasuntoa. Yhtiö huolehtii asuntojen ylläpidosta, peruskorjauksesta ja tarvittaessa myös uudisrakentamisesta.

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 2/05

Kiinteistöarviointi 2/05 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen järjestämä esitelmätilaisuus tiistaina 24.5.2005 Tieteiden talolla. kts. sivu 8 HUOM! LEHTI SISÄLTÄÄ SKAY:N JÄSENILLE

Lisätiedot

KIINTEISTÖARVIOINTI 2/11

KIINTEISTÖARVIOINTI 2/11 KIINTEISTÖARVIOINTI 2/11 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti 1 Sisällys KIINTEISTÖARVIOINTI 2/11 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Teknillinen Korkeakoulu HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen

Lisätiedot

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2014 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 22.1.

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2014 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 22.1. An International Associate of Technopolis Oyj Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2014 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 22.1.2015 Muodosta pdf arko-työkalut

Lisätiedot

Metsänomistajan talouskoulu Metsätilan arvonmääritys. Piia Perälä, Mhy Päijät-Häme

Metsänomistajan talouskoulu Metsätilan arvonmääritys. Piia Perälä, Mhy Päijät-Häme Metsänomistajan talouskoulu Metsätilan arvonmääritys Piia Perälä, Mhy Päijät-Häme 044 033 7529 Metsän arvot Metsän arvot (FAO:n luokitus) Suorat käyttöarvot Puutavara Marjat, sienet, ravinto- ja koristekasvit

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,

Lisätiedot

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen Maa-20.2334 Korvausarviointi 8.9.2015 TkT Juhana Hiironen Mitä opit kurssin aikana? 1. Laskea taloudellisia menetyksiä erilaisissa lunastustilanteissa. 2. Ehdottaa määrättäväksi tulevan korvaussumman erilaisissa

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 3/13. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 3/13

Kiinteistöarviointi 3/13. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 3/13 Kiinteistöarviointi 3/13 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1 Kiinteistöarviointi 3/13 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 3/12

Kiinteistöarviointi 3/12 Kiinteistöarviointi 3/12 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti 1 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy Kimmo Virtanen 14.11.2007 14.11.2007 Tallinna 1 Agenda Ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2013 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 28.1.

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2013 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 28.1. An International Associate of Technopolis Oyj Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2013 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 28.1.2014 Muodosta pdf arko-työkalut

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI 2015 Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka Lähtötilanne 2008 Kiinteistökanta suurelta osin rakennettu 70- luvulla, jota vaivaavat ajalle tyypilliset virheelliset

Lisätiedot

6/ OSAVUOSIKATSAUS JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS

6/ OSAVUOSIKATSAUS JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 6/2004 12.08.2004 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2004 JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.8.2004 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2004 Yhtiön seitsemästoista täysi toimintavuosi. KATSAUSKAUSI LYHYESTI

Lisätiedot

ARVIOLAUSUNTO. Morsiussaaren asemakaava-alueen tonttien arvosta

ARVIOLAUSUNTO. Morsiussaaren asemakaava-alueen tonttien arvosta ARVIOLAUSUNTO Morsiussaaren asemakaava-alueen tonttien arvosta 1 Tehtävän tarkoitus Kohteen kuvaus Tehtävän tarkoituksena on määritellä otsikossa mainitun ja jäljempänä kuvattujen kohteiden kansainvälisen

Lisätiedot

Maa-20.2334 Korvausarviointi

Maa-20.2334 Korvausarviointi Uusjaon hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen arviointi uudistaminen Maa-20.2334 Korvausarviointi 1 The effect Uusjaon of financial hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen crisis arviointi to uudistaminen

Lisätiedot

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

Koron käyttö ja merkitys metsän

Koron käyttö ja merkitys metsän Koron käyttö ja merkitys metsän käyvän arvon laskennassa Taksaattoriklubin kevätseminaari 9.4.2019 Henrik Nieminen Talous- ja rahoitusjohtaja Liikevaihto 113 milj. Tase 1,6 mrd 2 METSÄN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2008

Metsä sijoituskohteena 1983 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 38/29 Metsä sijoituskohteena 198328 1.1.29 Esa Uotila Antrei Lausti Taantuma painoi puuntuotannon sijoitustuoton miinukselle vuonna

Lisätiedot

Maankäyttötieteiden päivä 2014

Maankäyttötieteiden päivä 2014 30.10.2014 Tieteiden talo Sali 104 Maankäyttötieteiden päivä 2014 Maanmittaustieteiden Seura ry Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto ry ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIEDOT Maankäyttötieteiden päivän 2014 normaalihintainen

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 2/14. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 2/14

Kiinteistöarviointi 2/14. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 2/14 Kiinteistöarviointi 2/14 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1 Kiinteistöarviointi 2/14 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 2/06

Kiinteistöarviointi 2/06 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen järjestämä esitelmätilaisuus maanantaina 5.6.2006 Tieteiden talolla. Lisätietoa sivulla 8. Kuva: Ian Britton LEHTI

Lisätiedot

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen Maa-20.2334 Korvausarviointi 15.9.2015 TkT Juhana Hiironen Päivän aikataulu 14:15 14:45 Kertausta lukutehtävän aihepiiristä 14:45 15:15 Ryhmätyö 15:15 15:40 Ryhmätöiden esittely 15:40 15:45 Seuraavaksi

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 4/16. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

Kiinteistöarviointi 4/16. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Kiinteistöarviointi 4/16 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti HALLITUS PUHEENJOHTAJA Saija Toivonen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Jukka Lahtinen Jukka

Lisätiedot

Perintätoimiston rooli osana talousja velkaneuvonnan kokonaisuutta

Perintätoimiston rooli osana talousja velkaneuvonnan kokonaisuutta Perintätoimiston rooli osana talousja velkaneuvonnan kokonaisuutta 14.12.2016 Riitta Lehvä-Korpi, ryhmäesimies Riitta.lehva-korpi@intrum.com Puh. 09-2291 1355 Taustaa Aktiivinen velkojen perintä Fokuksessa

Lisätiedot

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta MML 3.5.2010 Eero Autere (MH) Raito Paananen Metsävaratietoasiantuntija (MMM, LKV) 5.5.2010 1 5.5.2010 2 Arvokäsitteitä Käyttöarvo

Lisätiedot

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Kuulemistilaisuus Ympäristövaliokunta 16.11.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 1/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 1/15

Kiinteistöarviointi 1/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 1/15 Kiinteistöarviointi 1/15 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1 Kiinteistöarviointi 1/15 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

LUNASTUSLAIN MUUTOS TAUSTAA KESKEISET EHDOTUKSET MUITA EHDOTUKSIA. Maanmittauspäivät Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 1

LUNASTUSLAIN MUUTOS TAUSTAA KESKEISET EHDOTUKSET MUITA EHDOTUKSIA. Maanmittauspäivät Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 1 LUNASTUSLAIN MUUTOS TAUSTAA KESKEISET EHDOTUKSET MUITA EHDOTUKSIA Maanmittauspäivät Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 1 LUNASTUSLAIN MUUTOS TAUSTAA KESKEISET EHDOTUKSET MUITA EHDOTUKSIA Maanmittauspäivät

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2013 1 (5) 47 Määräalan ostaminen Östersundomista (Ultuna, Östersundom) HEL 2012-016491 T 10 01 00 Päätös A päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään liitteen 1 mukaisen

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

Projektityökurssi 2. Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group

Projektityökurssi 2. Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group Projektityökurssi 2 Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group No mitä tähän ny sit kantsis laittaa Teepä vähän markkinaanalyysiä! Markkina-analyysi - Kun etsitään kohteelle käyttötarkoitusta Kohteen

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Kiinteistömarkkinat ja informaatio, s. 4. Kuntapuolen mielipiteitä kiinteistöarviointipalveluista, s. 8

Pääkirjoitus: Kiinteistömarkkinat ja informaatio, s. 4. Kuntapuolen mielipiteitä kiinteistöarviointipalveluista, s. 8 Kiinteistöarviointi 4/09 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Pääkirjoitus: Kiinteistömarkkinat ja informaatio, s. 4 Kuntapuolen mielipiteitä kiinteistöarviointipalveluista, s. 8 Toimistokäyttäjien

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Yhdistyksemme rooli nyt ja tulevaisuudessa, 4. Neurotaloustiede ja evoluutioteoria metsän arvioinnissa, 5

Pääkirjoitus: Yhdistyksemme rooli nyt ja tulevaisuudessa, 4. Neurotaloustiede ja evoluutioteoria metsän arvioinnissa, 5 Kiinteistöarviointi 1/10 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Pääkirjoitus: Yhdistyksemme rooli nyt ja tulevaisuudessa, 4 Neurotaloustiede ja evoluutioteoria metsän arvioinnissa, 5 Kiinteistöalan

Lisätiedot

Yhteismetsän ja sen osuuden arvo

Yhteismetsän ja sen osuuden arvo LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 5/2013 Yhteismetsän ja sen osuuden arvo Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 18.10.2013 Kemijärven, Kuusamon,

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Voimalinjalunastus. Lunastusharjoitus. syksy 2015 Markku Vuorinen

Voimalinjalunastus. Lunastusharjoitus. syksy 2015 Markku Vuorinen Voimalinjalunastus Lunastusharjoitus syksy 2015 Markku Vuorinen 1 Voimalinjalunastus tulee yleensä ajankohtaiseksi, mikäli rakennetaan uusi, laajennetaan entistä taikka uusitaan vanhaa voimalinjaa. Esityksen

Lisätiedot

Jälleenhankintatakuun toteutuminen metsämaan lunastuksissa

Jälleenhankintatakuun toteutuminen metsämaan lunastuksissa Jälleenhankintatakuun toteutuminen metsämaan lunastuksissa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun maankäyttötieteiden laitoksella tehty diplomityö Espoo, huhtikuu 2013 Tekniikan kandidaatti Hilma

Lisätiedot

KIINTEISTÖARVIOINTI. Kohde: Yrittäjätalo Företagshuset, Näsby, Houtskari

KIINTEISTÖARVIOINTI. Kohde: Yrittäjätalo Företagshuset, Näsby, Houtskari KIINTEISTÖARVIOINTI Kohde: Yrittäjätalo Företagshuset, Näsby, Houtskari Laatinut Ralf Rehnberg 7.4.2014 1. Yleistä Toimeksiantaja Paraisten kaupunki / kaupungingeodeetti Susanna Lönnberg Arvioitsija Kiinteistöarviointitoimisto

Lisätiedot

Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä. Juha Patana 16.9.2015, Kiinteistösuunnittelu

Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä. Juha Patana 16.9.2015, Kiinteistösuunnittelu Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä Juha Patana 16.9.2015, Kiinteistösuunnittelu Tilaisuuden ohjelma Tilusjärjestelyiden taustaa Tilusjärjestelyn keinot; sisältö, periaatteet ja vaiheet

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Oletko Bull, Bear vai Chicken? www.handelsbanken.fi/bullbear Handelsbankenin bull & Bear -sertifikaatit Oletko Bull, Bear vai Chicken? Bull Valmiina hyökkäykseen sarvet ojossa uskoen markkinan nousuun. Mikäli olet oikeassa, saat nousun

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

1. Haltuunottokokous (14.3.2013)

1. Haltuunottokokous (14.3.2013) Maantietoimitus 2012-428465 Seinäjoen itäinen ohikulkutie VT19 1. Haltuunottokokous (14.3.2013) 2. Näyttökokous (Tietöiden valmistuttua) 3. Loppukokous Maantietoimitus. Asialista. 1. Tiedottaminen ja kokouksen

Lisätiedot

Vuokra-asuntosijoitusalan kannattavuus, kilpailutilanne ja kehittämistarpeet. Eeva Alho Pellervon taloustutkimus PTT

Vuokra-asuntosijoitusalan kannattavuus, kilpailutilanne ja kehittämistarpeet. Eeva Alho Pellervon taloustutkimus PTT Vuokra-asuntosijoitusalan kannattavuus, kilpailutilanne ja kehittämistarpeet Eeva Alho Pellervon taloustutkimus PTT Hanke Osa valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätiedot

1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA. Luonnos tekninen ltk

1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA. Luonnos tekninen ltk 1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA Luonnos 16.2.2017 tekninen ltk 2(5) 1. JOHDANTO Kiinteistöstrategialla tavoitellaan kunnan rakennetun kiinteistöomaisuuden ylläpidon pitkäjänteistä kehittämistä sekä

Lisätiedot

Joensuun asuntokupla?

Joensuun asuntokupla? Joensuun asuntokupla? Author : paul Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna sanoi Yle Uutisissa 16.1.: "Asuntokupla voi olla totta Helsingin sinkuilla ja dinkuilla*." Lyhyesti hänen mielestään

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

MEKA/ttu. Markku Airaksinen. MEKA/ttu

MEKA/ttu. Markku Airaksinen. MEKA/ttu MEKA/ttu Markku Airaksinen MEKA/ttu Projektin asettaminen Asetan metsän kauppahintatutkimus-projektin (MEKA/ttu). Projektin tavoitteena on laatia uusi julkaisu metsäomaisuuden hinnanmuodos-tuksesta ajantasaistamalla

Lisätiedot

1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA tekninen ltk xx.xx.2017 kunnanhallitus xx.xx.2017 kunnanvaltuusto

1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA tekninen ltk xx.xx.2017 kunnanhallitus xx.xx.2017 kunnanvaltuusto 1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA 2.11.2017 tekninen ltk xx.xx.2017 kunnanhallitus xx.xx.2017 kunnanvaltuusto 2(5) 1. JOHDANTO Kiinteistöstrategialla tavoitellaan kunnan rakennetun kiinteistöomaisuuden

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS

VUOSIKATSAUS VUOSIKATSAUS 1.1.-31.12.2018 Väestömäärä kehittyi myönteisesti Joensuun väestömäärä oli ennakkotietojen mukaan 76 577. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 510 henkilöä (+0,7 %). Vuonna 2017 väestömäärä kasvoi

Lisätiedot

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA 1 Osapuolet 1.1 Helsingin kaupunki PL 1, 00099 Helsingin kaupunki 1.2 Espoon kaupunki PL 5, 02771 Espoo 1.3 Vantaan kaupunki Asematie

Lisätiedot

HE kansallisen turvallisuuden huomioon ottamista alueiden käytössä ja kiinteistönomistuksissa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 253/2018 vp.

HE kansallisen turvallisuuden huomioon ottamista alueiden käytössä ja kiinteistönomistuksissa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 253/2018 vp. HE kansallisen turvallisuuden huomioon ottamista alueiden käytössä ja kiinteistönomistuksissa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 253/2018 vp.) Ympäristövaliokunta 29.1.2019 Hallitussihteeri Perttu Wasenius

Lisätiedot

KIINTEISTÖARVIOINTI 4/13. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti. Kiinteistöarviointi 4/13

KIINTEISTÖARVIOINTI 4/13. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti. Kiinteistöarviointi 4/13 KIINTEISTÖARVIOINTI 4/13 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Kiinteistöarviointi 4/13 1 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property

Lisätiedot

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014 Tila-arvio kertoo metsän arvon Pasi Kiiskinen 29.3.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Suomen metsäkeskus jakaantuu kahtia 2012. Jaossa metsäkeskukselle jäi kestävän metsätalouden kehittäminen ja viranomaisasiat.

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 1/14. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 1/14

Kiinteistöarviointi 1/14. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 1/14 Kiinteistöarviointi 1/14 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

PÄÄLUOKKA IV EUROOPAN UNIONIN TUOMIOISTUIN

PÄÄLUOKKA IV EUROOPAN UNIONIN TUOMIOISTUIN PÄÄLUOKKA IV EUROOPAN UNIONIN TUOMIOISTUIN TULOT OMAT TULOT Osasto Nimike 4 TOIMIELINTEN JA UNIONIN MUIDEN ELINTEN HENKILÖSTÖLTÄ SAATAVAT TULOT 44 856 000 47 303 000 41 189 404,70 5 TOIMIELIMEN HALLINNOLLISESTA

Lisätiedot

lunastustoimitus Rautarouva

lunastustoimitus Rautarouva Voimajohtoalueen lunastustoimitus Rautarouva 07.06.2017 08.06.2017 Hausjärven kunta, Riihimäen kaupunki, Janakkalan kunta, Hämeenlinnan kaupunki, Lopen kunta, Tammelan kunta, Forssan kaupunki Voimajohtoalueen

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 4/07

Kiinteistöarviointi 4/07 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Syksyn esitelmätilaisuus torstaina 18.10.2007 vierailijana Aivar Tomson Virosta. IVS-koulutustilaisuus 29.11.2007. Lisätietoa sivuilla 6 ja 7. Suomen

Lisätiedot

TONTTIBAROMETRI 2013, KUNNAT

TONTTIBAROMETRI 2013, KUNNAT TONTTIBAROMETRI 2013 19. JOULUKUUTA 2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, RAKENNUSTEOLLISUUS RY JA SUOMEN KUNTALIITTO Newsec Valuation Oy Mannerheiminaukio 1 A PL 52 00101 Helsinki Puh: 0207 420 400 Fax: 0207 420

Lisätiedot

Toimivuuden varmistamisen vaikutukset kiinteistöjen arvonmuodostukseen (olemassa olevissa rakennuksissa)

Toimivuuden varmistamisen vaikutukset kiinteistöjen arvonmuodostukseen (olemassa olevissa rakennuksissa) Toimivuuden varmistamisen vaikutukset kiinteistöjen arvonmuodostukseen (olemassa olevissa rakennuksissa) Ari Laitala: ari.laitala@tkk.fi (050522745) Aaltoyliopiston rinnakkainen tutkimushanke VTT:n tutkimusprojektille

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/20 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-6/20 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti keskittymällä

Lisätiedot

FENNIA VARAINHOITO TONTTIAAMUPÄIVÄ

FENNIA VARAINHOITO TONTTIAAMUPÄIVÄ ? FENNIA VARAINHOITO TONTTIAAMUPÄIVÄ 29.1.2019 MITEN TONTTISIJOITUSTEN ARVOT MÄÄRITETÄÄN? Seppo Koponen / GEM www.gemproperty.fi 2 TONTIN ARVONMÄÄRITYS MARKKINA-ARVO KAUPPA-ARVO & TUOTTOARVO CASE 1: KAUPPA-ARVO

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

LUNASTUSLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN. Maanmittauspäivät Lsn Jari Salila

LUNASTUSLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN. Maanmittauspäivät Lsn Jari Salila LUNASTUSLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN Maanmittauspäivät 31.5.2017 Lsn Jari Salila 1 Hankkeen tausta Pääministeri Juha Sipilän hallituksen Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase nousuun kärkihankkeen

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 3/05

Kiinteistöarviointi 3/05 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen järjestämä ARVIOINTISEMINAARI 25.8.2005 kts. sivu 6 BALTIC VALUATION CONFERENCE 22-24.9.2005 Tallinn, Estonia, kts

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka Metso tutkijaseminaari 9.11.2010 Lauri Suihkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 1/12

Kiinteistöarviointi 1/12 Kiinteistöarviointi 1/12 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti 1 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2009

Metsä sijoituskohteena 1983 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 34/21 Metsä sijoituskohteena 198329 11.8.21 Esa Uotila Antrei Lausti Puuntuotannon sijoitustuotto vuonna 29 edelleen miinuksella

Lisätiedot

Sivu 1 / 5 TARJOUS 21.5.2014. YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki. Realia Management Oy Juha Kivelä. juha.kivela@realia.fi

Sivu 1 / 5 TARJOUS 21.5.2014. YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki. Realia Management Oy Juha Kivelä. juha.kivela@realia.fi Sivu 1 / 5 YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki TARJOUS 21.5.2014 Realia Management Oy Juha Kivelä juha.kivela@realia.fi Hallintorakennus 31, Sipoo, Nikkilä Kiitämme mahdollisuudesta tarjota Sipoon

Lisätiedot

MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa.

MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. Arvo Kokkonen 14.9.2009 Helsinki Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Maanmittaustoimitukset

Lisätiedot

Lunastuslainsäädännön korvausperusteiden tarkistaminen - Lunastuslakityöryhmän mietintö

Lunastuslainsäädännön korvausperusteiden tarkistaminen - Lunastuslakityöryhmän mietintö Lausuntopyyntö 02.04.2019 VN/882/2018 Lunastuslainsäädännön korvausperusteiden tarkistaminen - Lunastuslakityöryhmän mietintö Johdanto Oikeusministeriö asetti 21.2.2018 työryhmän valmistelemaan ehdotuksen

Lisätiedot

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Sisältö Lyhyt lainaesite Hedgehog Oy Rapidfire lainaehdot Rapidfire testaus Miten Rapidfireen voi sijoittaa Yhteystiedot ã 2004 Hedgehog Oy E Koskinen / 2 Rapidfire-pääomalaina

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot