Pääkirjoitus: Yhdistyksemme rooli nyt ja tulevaisuudessa, 4. Neurotaloustiede ja evoluutioteoria metsän arvioinnissa, 5

Transkriptio

1 Kiinteistöarviointi 1/10 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Pääkirjoitus: Yhdistyksemme rooli nyt ja tulevaisuudessa, 4 Neurotaloustiede ja evoluutioteoria metsän arvioinnissa, 5 Kiinteistöalan huippukoulutus kiinnostaa yhä useampia, 9 Vuosikokous 2010, 11

2 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Teknillinen Korkeakoulu HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien Arviointikeskus Oy Hannu Ridell Newsec-Maakanta Oy Jyrki Halomo Ovenia Oy Sakari Haulos Maanmittauslaitos Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos HALLITUKSEN VARAJÄSENET Kaisa Vuorio Citycon Oyj Markku Airaksinen Maanmittauslaitos Juhani Tuuttila Helsingin kaupunki Henrik Ungern Maanmittauslaitos Juhani Väänänen Maanmittauslaitos Simo Hannelius Metsäntutkimuslaitos SIHTEERI (JÄSENREKISTERI/LEHTI) Juhana Hiironen puh TALOUDENHOITAJA Raija Valonen puh LEHDEN ILMOITUSHINNAT 1 sivu 135 ½ sivu 85 ¼ sivu 50 LEHDEN AINEISTO Artikkelit lehteen pyydetään toimittamaan sähköpostilla sihteerille. PAINOPAIKKA Meripaino Oy Kiinteistöarviointi 1/10 2

3 SISÄLLYS KIINTEISTÖARVIOINTI 1/2010 Pääkirjoitus: Yhdistyksemme rooli nyt ja tulevaisuudessa... 4 Neurotaloustiede ja evoluutioteoria metsän arvioinnissa... 5 Kiinteistöalan huippukoulutus kiinnostaa yhä useampia... 9 Vuosikokous Uutisia lyhyesti Tulevia tapahtumia Kannen valokuva: Aalto-yliopiston päärakennus , valokuva J. Hiironen. 3 Kiinteistöarviointi 1/10

4 Pääkirjoitus: Yhdistyksemme rooli nyt ja tulevaisuudessa Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry (SKAY) on perustettu 1978 ja sen pyrkimys on edistää kiinteistöarviointitoiminnan edellytyksiä ja lisätä arviointialan yleistä tunnettavuutta. Yhdistyksellä on kaikkiaan 196 jäsentä, mutta aivan liian pieni määrä eli noin 10 % jäsenkunnasta on aktiivisesti mukana toiminnassa ja osallistuu tilaisuuksiin. Nyt on jälleen kerran aika miettiä, miten yhdistyksen toimintaa tulisi kehittää. Kiinteistöarviointi on toimialana muuttunut voimakkaasti ja SKAY oli aktiivisesti mukana 1990-luvun puolivälissä mm. auktorisointijärjestelmän perustamisessa. Järjestelmän, joka on tuonut uskottavuutta ja näkyvyyttä koko toimialalle ja, josta nykyisin vastaa Keskuskauppakamari. SKAY:lla ei ole näkyvyyttä julkisuudessa vahvana ja kantaa ottavana arviointialan yhdistyksenä, vaikka ammattimaisen arviointitoiminnan merkitys ja tarve on edelleen 2000-luvulla voimakkaasti kasvanut. Trendeinä ovat olleet mm. arvioinnin kiinteä yhteys kansainvälisen kirjanpitolainsäädännön kanssa, kiinteistösijoitusmarkkinan globalisoituminen sekä rahoitusalan tiukentuneet vaatimukset kiinteistöjen vakuusarvioinnille. SKAY:n toiminnassa tulisi painottaa edelleen alan tieteellistä kehittämistä, mutta palvelisiko yhdistys jäsenistöään paremmin ottamalla voimakkaamman roolin julkisuudessa? Arviointitoiminnan edistämiseksi SKAY järjestää vuosittain 3-4 esitelmätilaisuutta, joiden aiheet vaihtelevat ajankohtaisten kysymysten myötä. Näiden tilaisuuksien kiinnostavuus jäsenten keskuudessa on kuitenkin pysynyt alhaisella tasolla (15-20 kuuntelijaa). Kysymys kuuluukin, miten näitä esitelmätilaisuuksia tulisi kehittää, jotta ne herättäisivät enemmän mielenkiintoa? SKAY on Kansainvälisen arviointistandardikomitean (IVSC) jäsen ja mm. kääntämällä arviointistandardia yhdistys tukee suomalaisen arviointiosaamisen kansainvälistymistä. Tämän merkitys on korostunut viimeisten vuosien aikana ja yhä useammin kysytään, mitä standardia arvioinnissa noudatetaan. Kaikkien niiden, jotka suorittavat arviointia IVS:n mukaisesti tulisikin olla mukana SKAY:ssa. SKAY edustaa kiinteistöarviointialaa kokonaisuudessaan, ei vain auktorisoituja tai Keskuskauppakamarin hyväksymiä kiinteistönarvioitsijoita. Aktiivijäsenten vähäiseen määrään nähden yhdistyksen toiminta on ollut hyvin monipuolista ja kattanut arviointialan eri sektoreita laajasti. On kuitenkin tärkeää, että SKAY:n roolia terävöitetään. Hyvät SKAY:n jäsenet olkaa aktiivisia ja esittäkää ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Arja Lehtonen Kiinteistöarviointi 1/10 4

5 Neurotaloustiede ja evoluutioteoria metsän arvioinnissa Metsäomaisuuden arvioinnin problematisointi antaa mahdollisuuden monenlaiselle teoretisoinnille. Meille vakiintunut Faustmannin kaavasta johdettu summa-arvomenetelmä, jos sen teoreettiset olettamat hyväksytään, luo pohjan tarkastella matemaattisesti yliajallisia tulonodotuksia ja kustannuksia sekä niiden suhteita koronkorkolaskelmina. Laskettuja arvoja on verrattu aikansa kauppahintoihin kolmessa, koko maan kattaneessa empiirisessä aineistossa. Viimeisimmän aineisto kerättiin vuosien kaupoista. Tulokset eivät vakuuta. Menetelmän laatijoilla ja tulosten soveltajilla on liikaa vapauksia ja tulkintoja; korkotaso ja subjektiiviset kokonaisarvon korjaukset tärkeimpinä. Näiden perusteista ei ole päästy yksimielisyyteen eikä kauppahintatutkimusten tuloksistakaan ole saatu arvioitiin riittäviä sovelluksia. Yksi seikka on selvä; lasketut arvot eivät juuri reagoi sijoittajamaailman syklisyyteen. Metsänarvonlaskenta syntyi 1800-luvun puolivälin Saksassa, jossa tuolloin monet fysiikan ilmiöt saivat matemaattiset kaavat. Metsän arvon katsottiin olevan myös laskettavissa metsämatematiikan kaavoilla ottamatta huomioon markkinataloutta. Klassisilla liiketaloudellisilla laskentaperiaatteilla ja niiden tuloksilla ei ole voitu selittää aidoissa metsätilakaupoissa syntyviä markkina-arvoja. Konservatiivisia ratkaisuja pitää yllä se, että eri oikeusasteiden hyväksymiin menetelmiin vedotaan ikään kuin tieteellisinä totuuksina. Yksi mahdollisuus arviointimenetelmien kehittämiseksi on laatia hintavaihtelua selittäviä malleja, joiden selittäjinä on metsävaratunnuksia. Ongelmia tässäkin vaihtoehdossa tuovat muun muassa paljas metsämaa, vähäpuustoiset ja taimikkovaltaiset metsätilat, mutta mallien rakentamista on syytä jatkaa. Uusia avauksia ja lähestymistapoja on etsittävissä nimikkovuotenaan 2009 esiin nostetun Darwinin evoluutioteoriasta ja neurotaloustieteestä. Geenien menestyminen johtuu pääosin siitä, että ne tuottavat elinkelpoisia jälkeläisiä. Geenin ominaisuuksina on tarkasteltu sekä altruismia että itsekkyyttä. Edellinen toimii jälkeläisten hyväksi korostamalla pitkäjänteisyyttä ja itsekkyys taas varmistaa yksilön tehokkaan lisääntymiskyvyn. Sijoittamisen näkökulmasta epäitsekkyys merkitsee pitkäjänteisyyttä "tulevainsa hyväksi", kuten Aleksis Kivi (1870) kuvasi Jukolan veljesten isän toimia. Pojilleen elinympäristön turvannut isäntä tyytyi isojaossa vaatimattomaan tuottoon, kun otti haltuunsa suuren kulon polttaman maa-alan. Itsekkyys korostaa nopeiden voittojen saantia riskilläkin ja omaisuuden arvon maksimointia 5 Kiinteistöarviointi 1/10

6 keinoja kaihtamatta, mistä globaalin pankkimaailman romahdus on hyvä esimerkki. Viime aikoina on kiinnitetty lisääntyvää huomiota myös kulttuurisidonnaiseen menestymiseen. Kulttuurinen sidonnaisuus noudattaa biologisen kanssa samankaltaista evoluution dynamiikkaa, ja siitä on käytetty nimitystä meemi (Dawkins 1989, itsekäs geeni). Sen mukaan kulttuuri moninaisine tapoineen siirtyy kantajalta jälkeläistöön matkimisen kautta (Kamppinen, M. 2009). Se on prosessina biologista evoluutiota nopeampaa. Mistä lajinkehitystä suosivista ominaisuuksista ihmisen sijoituskäyttäytyminen on evoluutiossa muotoutunut? Kuinka se toimii ja siirtyy ylisukupolvisesti markkinatalouden ympäristössä? Evolutiivinen psykologia ja neurotaloustiede etsivät tähän uusia tulkintoja. Maa ja Suomen olosuhteissa metsä, jos mikä, on omaisuutta, josta ei hevin luovuta. Sitä arvostetaan emotionaalisesti suvuissa ja sen omistuksesta on tapana riidellä. Neurotiede yhdistää taloustieteen psykologiaan (esim. Halko 2006). Millaista on ihmisen valintakäyttäytyminen arvioitaessa kiinteistöjä ja hinnoiteltaessa niistä odotettavia eriaikaisia tuottoja? Klassisen näkemyksen mukaan oletuskorko aikapreferenssinä on vakio. Empiiristen havaintojen mukaan kuluttajan aikapreferenssi eli korko alenee ajan funktiona (Halko 2006, s. 12). Olen päätynyt samankaltaiseen tulokseen kyselyillä metsänomistajille, kiinteistövälittäjille ja opiskelijoille. Tästä on käytetty myös nimitystä hyperbolinen diskonttaus. Metsäomaisuuden arvioinnin näkökulma kiinnittää huomionsa siihen, miten metsiin sijoittajat käyttäytyvät ja käyttävät informaatiota hyväkseen päättäessään kaupasta. He näyttävät toimivan vastoin vakiintuneiden talousteorioiden mukaisia arvioita. Vakiintunut tapa etsiä tähän vastausta perustuu korkokantaan, joka oletetaan vakioksi. Tuottoarvomenetelmän sovelluksena voidaan selvittää, miten eri ajankohtiin liittyviä tuottoja tai kustannuksia arvostetaan päätöstä tehtäessä. Uusi menetelmä on luotavissa siten, että siinä yhdistetään hybridiksi kauppa- ja tuottoarvomenetelmät. Se kootaan asiantuntijajärjestelmäksi niin, että metsäomaisuuden arviointimenettely vastaa myös kiinteistöarvioinnin kansainvälisiä standardeja. Kauppa-arvomenetelmän vertailuaineistona ovat edustavat metsätilakaupat, joille laaditaan metsäsuunnitelmat. Niistä saadaan arviot kasvu- ja tuotosmalleilla odotettavasta kassavirrasta, missä tärkeänä tietona ovat odotusaikojen pituudet. Kassavirta diskontataan vasten kauppahintaa sovittaen korkotekijä niin, että diskonttausarvo on yhtä suuri maksetun hinnan kanssa (tuottoarvomenetelmän sovellus). Useista kaupoista (hinta-aineistosta) laskettua keskimääräistä diskonttauskorkoa (markkinakorkoa) voidaan käyttää hyväksi minkä tahansa metsäomaisuuden markkinaperäisen arvon arviointiin. Kiinteistöarviointi 1/10 6

7 Kassavirran ennuste laaditaan Metlassa kehitetyillä metsikkökohtaisilla kasvusimulaattoreilla (Motti-mallit). Niillä saadaan automatisoitua hyvään metsänhoitoon ja suosituksiin perustuvat arviot hakkuumääristä. Ne hinnoitellaan todennäköisillä kantohinnoilla. Laskelmiin otetaan mukaan niin ikään arvioidut metsänhoidon ja hallinnon kustannukset. Metsään sijoittamisen kannattavuudesta, sisäisen reaalikoron mittarilla, on ennakkotuloksia vuosien kaupoista. Tulokset osoittavat, että markkinaehtoisesti käyttäytyvä korko on hyperpolaarinen, toisin sanoen korkona ilmaistu aikapreferenssi alenee odotusajan pidetessä. Sijoituksesta puustoisimpiin (tilavuus yli 160 m3/ha) kohteisiin on odotettavissa 8 ja vähäpuustoisimpiin (tilavuus 20 m3/ha) 3,5 prosentin sisäinen korko. Mitä suurempi on puuston tilavuus, sitä nopeammin se on realisoitavissa. Tulos on yhdenmukainen Kiinteistöjen arviointikäsikirjaan (1991, s ) laatimani metsätilan arvioimisen sovelluksen kanssa. Simo Hannelius Vanhempi tutkija Metsäntutkimuslaitos Kirjallisuutta: Halko, M.-L Mullistaako neurotaloustiede valintateorian? Kansantaloudellinen aikakauskirja n:o 1. Sivut Kamppinen, M Meemit, aika ja ikuisuus - näkökulmia uskontojen ajalliseen sitkeyteen. Tieteessä tapahtuu. Sivut Kiinteistöarviointi 1/10

8 KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN Arvoisa Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n ja/tai Auktorisoidut Kiinteistöarvioijat ry:n jäsen, Toivotamme kaikki SKAY ja AKA yhdistysten jäsenet tervetulleiksi yhdistysten vuosikokoukseen. Arviointiyhdistysten vuosikokoukset pidetään tiistaina 30. päivä maaliskuuta ja paikkana on tuttuun tapaan Tieteiden talo, sali 309 (Kirkkokatu 6, Helsinki). AKA ry:n vuosikokous pidetään kello alkaen ja SKAY ry:n vuosikokous kello alkaen. Vuosikokousten lomassa nautitaan kahvit ja kuullaan esitys aiheesta Toimistovuokrat ja niiden mallintaminen. Tervetuloa! Ohjelma klo klo klo klo Auktorisoidut kiinteistöarvioijat ry:n vuosikokous Kahvitauko Toimistovuokrat ja niiden mallintaminen* Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n vuosikokous *tilaisuuden puhujaa ei ole vielä varmistettu, mistä johtuen esitelmän aihe on lehden mennessä painoon alustava. Kiinteistöarviointi 1/10 8

9 Kpl Kiinteistöalan huippukoulutus kiinnostaa yhä useampia Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnassa oleva maanmittaustieteiden laitos kouluttaa ainoana opinahjona Suomessa kiinteistötalouden diplomi-insinöörejä. Menneinä vuosina tämän koulutuksen ovat saaneet myös lukuisat kiinteistöarviointiyhdistyksemme jäsenet. Kiinteistötalouden koulutukseen hakevien määrä kasvanut rajusti Pitkän aikaa ei maanmittaustieteiden laitokselle (ent. maanmittausosasto) ollut suurta tunkua. Hakijamäärät olivat pieniä ja pääsyrajat moniin silloisen Teknillisen korkeakoulun muihin osastoihin verrattuna alhaiset. Kiinteistöalan korkeakoulutus on kuitenkin viime vuosina selkeästi nostanut päätään nuorten keskuudessa, sillä kuten alla oleva taulukko esittää, on ensisijaisten hakijoiden lukumäärä yli kolminkertaistunut 2000-luvun alusta aloituspaikkojen pysyessä liki ennallaan. Muutos on valtaisa ja näkyy varmuudella opiskelijamateriaalissa. Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelma Ensisijaiset hakijat Aloituspaikat Sisäänpääsyrajat nousseet satoja prosentteja Kiinteistötaloutta opiskelemaan hakevien määrän kasvu näkyy luonnollisesti myös sisäänpääsyrajoissa. Pisterajat ovat kasvaneet 2000-luvun alkupuolen hieman yli 10 pisteen rajasta yli 30 pisteeseen, mikä tekee kiinteistötalouden koulutusohjelmasta suurin piirtein yhtä vaikeasti sisään päästävän kuin esimerkiksi tietotekniikan koulutusohjelma on. 9 Kiinteistöarviointi 1/10

10 Oppilasmateriaalin paraneminen näkyy jo nyt esimerkiksi työnhakijoiden erinomaisessa opintomenestyksessä sekä hyvissä opinnäytetöissä. Todistuksissa aikaisemmin vallinneet ykköset ja kakkoset ovat vuosien varrella muuttuneet yhä useammin kolmosiksi ja nelosiksi. Tulevaisuuden tekijöistä ei työnantajien kannattane siis murehtia. Vaikka lopullinen ammatillinen kehittyminen tapahtuukin vasta työelämässä, on oletettavaa, että saamme tulevaisuudessa alan huippuosaajia yhä enenevässä määrin. Toki jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mitä vuoden 2010 opiskelijavalinnat tuovat tulleessaan. Voihan olla, että kiinteistömarkkinoiden viimeaikaiset häiriöt näkyvät myös alan houkuttavuudessa ja sitä kautta opiskelijamäärissä ja pisterajoissa. Luonnollisesti toivomme myönteisen kehityksen jatkuneen ja alan uskottavuuden ja toimintaedellytysten yhä parantuneen. Juhana Hiironen Kiinteistöarviointi 1/10 10

11 Vuosikokous 2010 ASIALISTA 1. Kokouksen avaus. 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta. 3. Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta. 4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. 5. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen. 6. Yhdistyksen vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen sekä tilintarkastajien lausunnon esittäminen. 7. Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle taikka niistä toimenpiteistä päättäminen, joihin yhdistyksen hallinto ja tilintarkastajien antama lausunto ehkä antavat aihetta. 8. Kuluvan vuoden jäsenmaksujen suuruudesta päättäminen. Hallituksen ehdotus jäsenmaksuiksi on 30 euroa varsinaisilta jäseniltä, 15 euroa eläkeläisjäseniltä, 15 euroa opiskelijajäseniltä, 300 euroa yhteisöjäseniltä ja 1500 euroa kannattajajäseniltä. 9. Kuluvan vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman hyväksyminen. 10. Hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle. Erovuorossa ovat (varahenkilö suluissa): Perttu Pyykkönen (Simo Hannelius), Jyrki Halomo (Henrik Ungern) ja Antti Orama (Markku Airaksinen). 11. Kahden varsinaisen ja kahden varatilintarkastajan valinta tarkastamaan kuluvan vuoden tilejä ja hallintoa. 12. Muut hallituksen tai yhdistyksen jäsenten esittämät asiat. 13. Kokouksen päättäminen. 11 Kiinteistöarviointi 1/10

12 Yleistä TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 Yhdistys on vuonna 2009 toiminnallaan pyrkinyt edistämään kiinteistöarviointitoiminnan edellytyksiä ja ylläpitänyt yhteyksiä kansainväliseen arviointikenttään. Yhdistys on vuoden aikana järjestänyt kolme esitelmätilaisuutta, joissa on käsitelty nykyistä suhdannetilannetta ja sen vaikutusta arviointitoimintaan sekä voimalinjalunastuksissa määrättäviä lunastuskorvauksia. Jäsenlehti Kiinteistöarviointi on ilmestynyt vuoden aikana neljä kertaa. Kansainvälisten arviointistandardien vuoden 2007 version (International Valuation Standards) käännöstyö aloitettiin loppuvuodesta 2008 ja jatkettiin vuoden 2009 ajan. Maanmittausalan edistämissäätiö myönsi käännöstyöhön 2000 euron suuruisen apurahan. Yhdistys hyväksyttiin marraskuussa 2009 IVSC:n täysjäseneksi. Sihteeri Juhana Hiironen edusti Suomen Kiinteistöarviointiyhdistystä Ruotsissa (Visby) pidetyssä Baltic Valuation Konferenssissa. Yhdistys jakoi opinnäytetyöpalkintoina kaksi 250 euron suuruista stipendiä Katri Teppalalle ja Tapio Hietaselle. Stipendit luovutettiin syksyn esitelmätilaisuuden yhteydessä. Yhdistyksen kokoukset ja organisaatio Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Maanmittaustieteiden laitoksella Otaniemessä. Kokoukseen osallistui 15 yhdistyksen jäsentä. Vuosikokous valitsi yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi Kauko Viitasen ja uudeksi hallituksen jäseneksi Sakari Hauloksen. Vuosikokous valitsi erovuorossa olleet Arja Lehtosen ja Hannu Ridellin varahenkilöineen jatkamaan yhdistyksen hallituksessa. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Pekka Huttunen ja sihteerinä Juhana Hiironen. Vuosikokous valitsi tilintarkastajiksi Erkki Luotosen ja Risto Peltolan sekä varatilintarkastajiksi Erik Lönnfeldtin ja Jussi Palmun. Hallituksen kokoukset Yhdistyksen hallitus on kokoontunut toimintavuoden aikana kuusi kertaa ja käsitellyt mm. seuraavia asioita: 15.1 hallitus kokoontui Tieteiden talolla. Kokouksessa keskusteltiin arviointistandardien käännöstyön organisoimisesta sekä vuoden 2009 esitelmätilaisuuksista. Päätettiin lähettää apurahahakemuksia käännöstyön kustannusten kattamiseksi. 3.3 hallitus kokoontui Tieteiden talolla. Kokouksessa keskusteltiin vuosikokousasioista. Päätettiin kutsua vuosikokous koolle ja sovittiin, että hallituksen jäsen Arja Lehtonen pitää vuosikokousesitelmän suhdannetilanteen vaikutuksesta kiinteistöarviointiin. Kiinteistöarviointi 1/10 12

13 18.5 hallitus kokoontui järjestäytymiskokoukseen vuosikokouksen jälkeen PTT:n tiloissa. Todettiin hallituksen kokoonpanon muutos (Kauko Viitanen toimii yhdistyksen puheenjohtajana ja Sakari Haulos hallituksen jäsenenä). Keskusteltiin vuosikokouksessa hallituksen käsiteltäviksi saatetuista asioista, mm. IVSC:n täysjäsenyyden hakemisesta. Päätettiin, että yhdistyksen sihteeri Hiironen edustaa yhdistystä BVC2009 konferenssissa. Hyväksyttiin varsinaiseksi jäseneksi Ilkka Haukka hallitus kokoontui Tieteiden talolla. Päätettiin myöntää opinnäytetyöpalkinto Tapio Hietaselle ja Katri Teppalalle. Päätettiin, että jäsenlehden puheenjohtajan palsta muutetaan pääkirjoitukseksi, mistä vastaavat kukin hallituksen jäsen vuorollaan. Hyväksyttiin Svenska Handelsbanken AB (julk.), Suomen sivukonttoritoiminta yhteisöjäseneksi. Hyväksyttiin varsinaiseksi jäseneksi Jari Lehtinen hallitus kokoontui Tieteiden talolla. Todettiin, että yhdistyksen jäsenhakemus IVSC:n täysjäseneksi on toimitettu käsiteltäväksi. Päätettiin, että lupahakemus IVS 2007 käännöksen julkaisemiseksi haetaan, kun jäsenyydestä saadaan varmuus. Päätettiin järjestää yhdistyksen jouluillallinen, mihin kutsutaan hallituksen lisäksi aktiivisesti yhdistyksen toiminnassa mukana olleet henkilöt. Hyväksyttiin jäseniksi Elina Aaltonen ja Joni Kääriäinen hallitus kokoontui ravintola Töölönrannassa jouluillallisen yhteydessä. Todettiin, että yhdistys on hyväksytty IVSC:n täysjäseneksi. Hyväksyttiin varsinaiseksi jäseneksi Tapio Tilli. Yhdistyksen sääntöjen 5 :n perusteella katsottiin eronneeksi neljä jäsentä. Hallituksen jäsenet ja heidän varajäsenensä: Jäsen Kauko Viitanen (6), pj. Varajäsen Antti Orama (5) Markku Airaksinen (0) Arja Lehtonen (5) Kaisa Vuorio (0) Hannu Ridell (5) Juhani Tuuttila (0) Jyrki Halomo (6) Henrik Ungern (0) Perttu Pyykkönen (4) Simo Hannelius (6) Sakari Haulos (3) Juhani Väänänen (0) Yhdistyksen sihteerinä toimi Juhana Hiironen (6) ja rahastonhoitajana Raija Valonen. (Suluissa läsnäolokerrat kokouksissa) 13 Kiinteistöarviointi 1/10

14 Jäsenasiat Jäsenlehti Kiinteistöarviointi on ilmestynyt neljä kertaa vuoden aikana. Lehti löytyy myös yhdistyksen Internet sivuilta ( Yhdistyksen sihteeri Hiironen on pitänyt jäsenrekisteriä yllä ja postittanut jäsenmaksut. Toimintavuoden aikana yhdistykseen on hyväksytty viisi varsinaista jäsentä ja yksi yhteisöjäsen. Toimintavuoden lopussa jäsenmäärä oli 196. Opiskelijajäsenten lukumäärä on 12 ja eläkejäseniä on 22 sekä kunniajäseniä 4. Jäsenmaksun olivat vuoden loppuun mennessä maksaneet 182 jäsentä. Yhteisöjäseniä yhdistyksellä on 12. Vuoden kuluessa katsottiin eronneeksi 4 jäsentä yhdistyksen jäsenyydestä sääntöjen 5 perusteella (jäsenmaksu maksamatta peräkkäisinä vuosina 2009 ja 2008). Yhdistys toimi International Valuation Standards Councilin (IVSC) ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsenseurana. Esitelmä- ja koulutustilaisuudet 30.3 vuosikokouksen yhteydessä pidettiin esitelmätilaisuus. Arja Lehtonen (Catella) luennoi nykyisestä suhdannetilanteesta ja sen vaikutuksista kiinteistöarviointiin pidettiin esitelmätilaisuus, missä aiheena olivat asuntomarkkinat ja uudisrakentaminen nykyisessä suhdannetilanteessa. Tilaisuudessa puhujina olivat Teemu Kärkäs (SKANSKA) ja Jukka Malila (Kiinteistövälittäjien keskusliitto ry). Tilaisuuden jälkeen jaettiin todistukset uusille auktorisoiduille arvioijille pidettiin esitelmätilaisuus, missä aiheena olivat voimalinjalunastuksissa määrättävät lunastuskorvaukset. Tilaisuudessa puhujina olivat Ilkka Alm (Fingrid), Antti Orama (Maanomistajien Arviointikeskus) ja Sakari Haulos (Maanmittauslaitos). Tilaisuuden jälkeen palkittiin vuonna 2008 kiinteistöarvioinnin alalta valmistuneet opinnäytetyöt. Yhdistyksen talous Yhdistyksen jäsenmaksu on ollut toimintavuonna 30 varsinaisilta jäseniltä sekä 15 eläkeläisjäseniltä ja nuorilta jäseniltä. Yhteisöjäsenten jäsenmaksu on ollut 300. Toimintavuonna yhdistyksen taloudellinen tilanne oli hyvä. Tilikausi jäi 5 946,10 euroa ylijäämäiseksi. Hallitus ehdottaa vuosikokoukselle, että tilikauden ylijäämä siirretään edellisten tilikausien tulostilille. Kiinteistöarviointi 1/10 14

15 TULOSLASKELMA VUOSI 2009 VUOSI 2008 TUOTOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot, koulutus 0,00 0,00 Jäsenlehti, tuotot 0,00 0,00 Julkaisut 243, ,00 Varainhankinta Henkilöjäsenmaksut 5 010, ,00 Yhteisöjäsenmaksut ,00 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Korkotuotot 1 932, ,79 Satunnaiset tuotot Apurahat 2 000, ,00 Yhteensä , ,79 KULUT Henkilöstökulut Palkat , ,00 Eläkekulut -407,56-259,76 Muut pakolliset henkilösivukulut -42,81-39,90 Muut kulut Toimintakulut -339, ,46 Jäsenlehti, kulut , ,80 Stipendit -500,00-500,00 Matkakulut -33,80-139,12 Kokouskulut ,30-546,00 Jäsenmaksut -60,00-60,00 Toimistokulut -136,75-181,61 Yhteensä , ,65 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 5 946, ,14 15 Kiinteistöarviointi 1/10

16 VASTAAVAA TASE VUOSI 2009 VUOSI 2008 Sijoitukset Perioditalletus ,00 Saamiset Lyhytaikaiset 1 000,00 0,00 Siirtosaamiset 488,86 0,00 Rahat ja pankkisaamiset , ,35 Yhteensä , ,35 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,01 Tilikauden yli-/alijäämä 5 946, ,14 VIERAS PÄÄOMA Velat 0,00 0,00 Siirtovelat 1 149, ,20 Yhteensä , ,35 Kiinteistöarviointi 1/10 16

17 Yleistä TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 Vuoden 2010 toiminnan rungon muodostavat arviointistandardin (IVS2007) käännöstyö sekä esitelmä- ja koulutustilaisuudet. Opinnäytetyöpalkinto jaetaan aikaisempien vuosien tapaan. Jäsenasiat Vuoden aikana yhdistys jatkaa kampanjointia yhteisö- ja nuorisojäsenten mukaan saamiseksi. Kansainvälinen toiminta Vuoden 2008 lopussa aloitettua arviointistandardien (IVS2007) käännöstyötä jatketaan ja se pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2010 aikana. Yhdistys seuraa kansainvälisten kiinteistöarviointialan järjestöjen toimintaa sekä osallistuu Itämeren maiden arviointiyhdistysten kokoukseen (Baltic Valuation Conference 2010) sekä tarpeen mukaan muihin tilaisuuksiin (mm. IVSC:n kokoukset, FIG:n konferenssit). Esitelmä- ja koulutustilaisuudet Yhdistys järjestää toimintavuoden aikana 3-4 esitelmätilaisuutta, joista yksi on vuosikokouksen yhteydessä. Lisäksi pyritään järjestämään koulutustilaisuus ajankohtaisesta arviointiaiheesta yhteistyössä AKA ry:n kanssa. Aiheita tilaisuuksiin pyritään valitsemaan monipuolisesti eri arviointisektoreilta. Yhteistyö ja verkostoituminen Yhdistys jatkaa aktiivista yhteistoimintaa Keskuskauppakamarin, AKA ry:n, Kiinteistöalan koulutuskeskuksen ja Aalto-yliopiston sekä muiden alan organisaatioiden kanssa. Julkaisutoiminta Yhdistys julkaisee toimintavuoden aikana neljä jäsenlehteä, joissa kerrotaan yhdistyksen toiminnasta sekä julkaistaan alaa käsitteleviä artikkeleita. Yhdistyksen Internet -sivut pidetään ajantasaisena tietolähteenä yhdistyksen toimintaan. Kehittämishankkeet Yhdistys seuraa aktiivisesti alan kehityshankkeita ja pyrkii kertomaan niistä jäsenlehdessään ja Internet -sivuillaan. Tarvittaessa yhdistys voi osallistua alan kehittämishankkeisiin esimerkiksi osarahoittajana. Vuoden aikana yhdistys pyrkii kirkastamaan myös oman toimenkuvansa arviointiyhdistyksenä. 17 Kiinteistöarviointi 1/10

18 TALOUSARVIO 2010 VUOSI 2010 VUOSI 2009 (toteutunut) TUOTOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot, koulutus 0,00 0,00 Jäsenlehti, tuotot 0,00 0,00 Julkaisut 0,00 246,66 Varainhankinta Henkilöjäsenmaksut 5 000, ,00 Yhteisöjäsenmaksut 3 900, Sijoitus- ja rahoitustoiminta Korkotuotot 1 100, ,26 Satunnaiset tuotot Apurahat 1 000, ,00 Yhteensä , ,92 KULUT Henkilöstökulut Palkat , ,00 Eläkekulut -400,00-407,56 Muut pakolliset henkilösivukulut -50,00-42,81 Muut kulut Toimintakulut -500,00-339,90 Jäsenlehti, kulut , ,70 Stipendit -500,00-500,00 Matkakulut ,00-33,80 Kokouskulut , ,30 Jäsenmaksut ,00-60,00 Toimistokulut -500,00 136,75 Toiminnan kehittämiskulut ,00 0,00 Yhteensä , ,82 TUOTTO- JA KULUJÄÄMÄ , ,10 Kiinteistöarviointi 1/10 18

19 Uutisia lyhyesti Rakennustiedot Ammattilaisen Karttapaikkaan Kiinteistökaupat ovat löytyneet Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä Ammattilaisen Karttapaikka palvelusta ( jo vuosikausia. Koska rakennustiedot ovat palvelusta puuttuneet, on järjestelmän hyödyntäminen kiinteistöarvioinnissa jäänyt vaillinaiseksi. Nyt asia on korjaantunut ja rakennustiedot saatavissa palvelusta. Koska rakennustiedoista voidaan tehdä johtopäätöksiä yksittäisten henkilöiden elinolosuhteista, ovat tiedot lain mukaan henkilötietoja. Täten ne ovat luvanvaraista tietoja, minkä käyttämiseen tulee olla laillinen ja todennettu tarve. Tuottoarvomenetelmä korvaamassa summa-arvomenetelmää Summa-arvomenetelmän soveltamisella on metsän arvioinnissa pitkät perinteet siitäkin huolimatta, että sen soveltuvuus markkina-arvon määrittämiseen on asetettu kyseenalaiseksi jo vuosikymmenten ajan lukuisissa eri yhteyksissä. Maanmittauslaitos on kehittänyt metsän arviointiin uuden markkina- ja tuottoarvopohjaisen lähestymistavan. missä kohteen todennäköisimpään markkina-arvoon päästään suoraan ilman harkinnanvaraisia korjauskertoimia. Menetelmässä hyödynnetään metsäkiinteistömarkkinoilta laskettuja korkoja sekä arvioitavan kohteen kasvuennusteita. Lähteet: > julkaisut ja asiakirjat > lehdet ja vuosikertomus > viisari 1/2010 Tulevia tapahtumia Maanmittauspäivät (Rovaniemi) XXIV FIG International Congress (Sydney, Australia) Kiinteistöarvioinnin ajankohtaispäivät (Helsinki). Omaisuuden käypä arvo verotuksessa ja arvostamisen perusteet Baltic Valuation Conference (Rostock, Saksa). 19 Kiinteistöarviointi 1/10

20 YHTEISÖJÄSENEMME Kiinteistöalan Koulutussäätiö Catella Property Oy Auktorisoidut Kiinteistöarvioijat ry. Maanomistajien Arviointikeskus Oy Fingrid Oyj Newsec-Maakanta Oy Realia Management Oy Suomen Toimitila-asiantuntijat Oy Laatumaa Jones Lang LaSalle Ovenia Oy Svenska Handelsbanken AB Palautusosoite: Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry. c/o Juhana Hiironen Kivenhakkaajankuja 3 B 41, Espoo. Kiinteistöarviointi 1/10 20