Kiinteistöarviointi 3/13. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 3/13

Transkriptio

1 Kiinteistöarviointi 3/13 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1 Kiinteistöarviointi 3/13

2 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien arviointikeskus Oy Hannu Ridell Newsec Valuation Oy Jyrki Halomo Newsec Valuation Oy Jani Hokkanen Maanmittauslaitos Seppo Koponen Realia Management Oy HALLITUKSEN VARAJÄSENET Ari Laitala Aalto-yliopisto Markku Airaksinen Maanmittauslaitos Ilkka Aaltonen Helsingin kaupunki Perttu Pyykkönen Pellervon taloustutkimus PTT Juhani Väänänen Maanmittauslaitos Simo Hannelius Metsäntutkimuslaitos SIHTEERI (JÄSENREKISTERI/LEHTI) Juhana Hiironen TALOUDENHOITAJA Juhana Hiironen TAITTO Anna Haggrén/Lystik LEHDEN ILMOITUSHINNAT 1 sivu 150 ½ sivu 100 ¼ sivu 50 LEHDEN AINEISTO Artikkelit lehteen pyydetään toimittamaan sähköpostilla sihteerille. PAINOPAIKKA Meripaino Oy 2 Kiinteistöarviointi 3/13

3 Sisällys KIINTEISTÖARVIOINTI 3/13 Suomalaisen kiinteistömarkkinan transaktiovolyymi 4 Metsien odotusarvot syynissä 6 Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä 7 IVC-uutisia 13 Tulevia tapahtumia 14 Kannen valokuva Maanmittauslaitos Tutustu uusiin kotisivuihimme osoitteessa: Kiinteistöarviointi 3/13 3

4 Suomalaisen kiinteistömarkkinan transaktiovolyymi 2000-luvun alkupuolella, ennen kuin ulkomaalaiset ryntäsivät suurin joukoin ostamaan suomalaisia kiinteistöjä, tänne saapuivat ostajien analyytikot tutkimaan markkinaamme sekä sijoitusympäristön juridista turvallisuutta. Useimmin esitetty kysymys silloin oli, onko Suomen markkina riittävän iso ja likvidi kansainväliselle sijoittajalle? Tätä epäiltiin, mutta eurooppalaisessa vertailussa Suomesta saatavat kiinteistöjen tuotot olivat niin houkuttelevia, että markkinan pienuus ei muodostanut estettä sijoittamiselle. Nyt takanamme on markkinan nousun huuma ja laskun katkera kalkki ja transaktiovolyymin perusteella voimme todeta Suomen kiinteistömarkkina on likviditeetiltään rajallinen. Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana olemme vaivoin päässeet kauppojen määrässä noin 1,2 miljardiin euroon ja siitäkin suuri osa on asuntoportfolioiden sekä hoivakiinteistöjen kauppoja. Nämä sektorit ovat kiinnostaneet sijoittajia sekä turvallisten tuottojen että kasvupotentiaalin vuoksi. Kokonaisvolyymin suhteen olemme nimellisesti 1990-luvun lopun tasossa ja jo viides hiljainen vuosi on meneillään. Mikä sitten olisi normaali transaktiovolyymi Suomessa? 4 Kiinteistöarviointi 3/13

5 Yleisesti transaktiovolyymin pienuutta perusteellaan rajallisella primekohteiden tarjonnalla. Prime-kohteiden omistajat ovat kuitenkin pääasiassa vakaita instituutioita, joiden sijoitushorisontti on pitkä eli tarjonta tuskin merkittävästi lisääntyy. Epävarmassa taloudellisessa tilanteessa myös uudisrakentaminen on vähentynyt, mikä on osaltaan näkynyt volyymissa erityisesti tämän vuoden aikana. Kaupankäynnin volyymin oleellinen kasvu edellyttää taloustilanteen positiivisten näkymien ohella sijoittajien kiinnostuvan enenevässä määrin tavanomaisista, B-luokan kohteista. Näiden hinta- ja tuottotasojen suhteen onkin jo nähty tilanteita, jolloin kohteet ovat muodostuneet houkutteleviksi suhteessa riskeihin. Yksittäiset kaupat eivät kuitenkaan lisää kokonaisvolyymiä, vaan tarvitaan laajempi B-luokan segmentti, jossa hintatasot ovat maltillisia, johon rahoittajat uskovat ja jolloin kaupankäynnissä sekä ostaja että myyjä tuntevat onnistuvansa. Tällöin voisimme saavuttaa transaktiovolyymissa tason noin 3,0 miljardia euroa eli suhteessa markkinan kokoon vuotuinen vaihto olisi noin 7 % kiinteistöjen sijoitusmarkkinasta, mikä olisi jo tyydyttävä taso. Tällöin olisi myös helpompi vastata kiinteistönarvioitsijoille usein esitettyyn kysymykseen - mihin vertailutietoihin arvio perustuu? Arja Lehtonen Catella Property Oy Kiinteistöarviointi 3/13 5

6 Metsien odotusarvot syynissä Metsäomaisuuden arviointi perustuu paitsi markkinahintoihin myös laskettuihin arvoihin. Jälkimmäisiä lasketaan teoreettisesti vahvojen oletusten varassa. Niitä ovat varmat tiedot raakapuun hinnoista, metsätalouden kustannuksista ja siitä, koska tulevaisuuden kassassa kilahtaa. Samoin oletetaan, mikä on pääomamarkkinoiden korko, jolla tulonodotuksista diskontataan odotusarvo. Tällaiset teoreettiset arvot Faustmann todisti oikeiksi Saksassa 1849 ja monet kotimaan metsäekonomistit luottavat niihin. Kun muutakaan menetelmään ei ole ollut käytettäväksi, edellinen arvomaailma ja sen sovellukset juurtuivat itsenäistyneen maamme metsätalouteen. Sen mukaisia arvoja suositellaan yksityismetsätaloudessa edelleen käytettäväksi. Metsäomaisuuden arvioiminen summa-arvomenetelmällä perustuu sekä odotusarvoihin että realisoitaviin hakkuumahdollisuuksiin ja metsätalouden kustannuksiin. Odotusarvoina ovat paljaan maan arvo, taimikon arvo, nuoren metsän odotusarvolisä tai sille laskettu odotusarvokerroin. Kun odotusarvot - eräänlaisina normiarvoina - on vielä laskettu metsiköittäin eri pääpuulajeille, maan eri osiin ja viljavuusluokille sekä vieläpä laskentakoroilla 0,5 4,0, on kyseessä melkoinen sekasotku. Pohjoisen karuilla mailla käytetään vaatimattomampia korkoja kuin etelän lehtomailla. Kiinteistöarvioija törmää odotusarvojen problematiikkaan, kun korvataan esimerkiksi teiden ja linjavyöhykkeiden alle jääviä alueita. Jos linja vedettäisiin Utsjoelta Helsinkiin, pohjoisessa maanomistaja saisi kasvatusmetsistään suhteellisesti merkittävästi paremmat korvaukset kuin etelässä. Laskelmien oletukset eivät kohtele omistajia tasa-arvoisesti. Metsäpolitiikan tärkeitä päämääriä ovat olleet puuston määrän ja kasvun lisääminen. Päätehakkuita saadaan tehdä vasta, kun tietyt ohjekiertoajat ovat täyttyneet. Samoin kasvuisaa nuorta metsää ei saa harventaa liiaksi, ettei sen tuotoskyky pienenisi liikaa. Hakkuiden rajoituksista on seurannut, että metsillä on sekä välittömästi realisoitaviin tuloihin perustuvia arvoja ja odotusarvoja. Silloin kun lain mukaan ei saa hakata laisinkaan, on metsällä vain odotusarvoa. Metsäohjelmat aina 1960-luvulta lähtien ovat lisänneet puuta ja kasvua niin paljon, että hakkuiden rajoituksista ollaan luopumassa 6 Kiinteistöarviointi 3/13

7 uudistettavassa metsälaissa. Metsäteollisuutemmekaan ei pystyisi käyttämään kaikkea metsästä kestävästi korjattavaa raakapuuta. Perusteet käyttää odotusarvoja ovat näin hävinneet. Tähän ongelmaan ei ole juuri puututtu keskusteltaessa metsälain kokonaisrevisiossa. Mitä pitäisi tehdä? Faustmannilainen ajatusmalli on haaksirikossa eikä sovellu muuttuvan talouden maailmaan. Mikään globaalissa maailmantaloudessa ei ole siten ennustettavissa, kuten teoriat olettavat. Näistä ongelmallisimpia ovat diskonttauksessa käytettävät oletuskorot. Sijoittajan riskisessä maailmassa odotusten diskonttauksiin sopisi lineaarista korkoa paremmin hyperbolinen diskonttaus. Simo Hannelius Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä Tämän otsakkeen esitetään kiinteistöarviointialalta tehtyjä opinnäytetöitä. Opinnäytetöiden esittelemisellä levitetään tietoa uusista tutkimuksista, etteivät opinnäytteinä tehdyt tutkimukset jää vain tekijän ja työn tilaajan tietoisuuteen. Esiteltävät opinnäytetyöt ovat luettavissa kokonaisuudessaan Aalto-yliopiston kirjastossa. Koska töitä ei arkistoida sähköiseen muotoon, saa kiinnostavan tutkimuksen helpoiten käsiinsä lähestymällä suoraan työn tekijää. Opinnäytetöitä pyritään esittelemään kiinteistöarviointilehden jokaisessa numerossa, mikäli arviointialan opinnäytteitä on kuluvana ajanjaksona valmistunut. Koska lehden toimituksella ei ole saatavilla muita kuin Aalto-yliopiston opinnäytteitä, tulee muista opinahjoista töitään näytille haluavien toimittaa työt ja niiden tiivistelmät kannessa näkyvään osoitteeseen. Kiinteistöarviointi 3/13 7

8 Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä jatkuu... VÄITÖSKIRJAT Työn nimi: Konfliktinratkaisun kehittämiskohteista maantie- ja rautatiehankkeissa kiinteistön omistajan näkökulma Tekijä: Seija Kotilainen Korkeakoulu / Tutkimusala: Insinööritieteiden korkeakoulu / Kiinteistötekniikka Tutkimus kohdistuu maantie- ja rautatiehankkeiden (väylähankkeiden) kiinteistöteknisiin tehtäviin. Se vastaa kysymykseen, mitkä ovat väylähankkeiden konfliktinratkaisun institutionaaliset kehittämiskohteet, kun asiaa katsotaan kiinteistön omistajan näkökulmasta. Tutkimus pohjautuu seitsemään tieteelliseen artikkeliin. Tarkastelussa on käytetty sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Väylähankkeen kehittämiskohteet liittyvät osallistumisoikeuksien turvaamiseen, konfliktien ehkäisyyn ja julkitulleiden konfliktien ratkaisuun. Selvitysvaiheen tehtävissä, kuten tarveselvityksessä sekä yksityisteiden ja tilusten järjestelyselvityksissä, kiinteistön omistajalla tulisi olla osallistumismahdollisuus. Yleis-, tie- ja ratasuunnittelusta tiedottamista olisi yhtenäistettävä niin, että kaikille kiinteistön omistajille turvattaisiin osallistumismahdollisuus. Lisäksi kiinteistön omistajalla pitäisi olla osallistumisoikeus keskusteluun, jonka tuloksena syntyy menetelmä, joilla korvaukset hoidetaan - joko sopiminen tai viranomaispäätös. Kiinteistön omistajat pitävät tärkeänä väylähankkeen sosiaalista prosessia. Määrältään oikeat korvaukset eivät riitä. Konflikteja voidaan ennaltaehkäistä toimintatavoilla, jotka tukevat luottamuksellisuuden sekä keskustelu- ja neuvottelumahdollisuuksien syntyä. Maantieratatoimitusten haltuunotossa kiinteistön omistajan tulisi itse esitellä lunastettavaa omaisuuttaan. Toimituksen loppukokous on pidettävä myös tapauksessa, jossa viranomainen antaa vain lunastuspäätöksen ja valitusosoituksen. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa niin, että asiassa riittäisi viranomaispäätös, joka postitettaisiin kiinteistön omistajille. Kiinteistön omistajat pitävät väylähanketta kokonaisuutena, jolloin konfliktinratkaisunkin tulisi perustua kokonaisvaltaiseen ajatteluun. Jos jossain hankkeen tehtävässä ei pystytä ratkaisemaan jotain konfliktia, tehtävästä vastaava olisi velvoitettu siirtämään konfliktin käsittely toiselle areenalle, esimerkiksi sovitteluun. Tällöin väylähankkeessa esiintyisi väärään paikkaan joutuneita konflikteja, joille ei löytyisi käsittelyareenaa. Yleensäkin konfliktinratkaisun menetelmien käyttöä tulisi laajentaa ja ottaa käyttöön uusia menetelmiä. 8 Kiinteistöarviointi 3/13

9 Jatkossa tulisi selvittää lunastustoimikunnan käsitykset konfliktinratka isumenettelyistä, joita maantie- ja ratatoimituksessa voidaan käyttää. Toiseksi tulisi selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat kiinteistön omistajien kokemukseen täydestä korvauksesta. DIPLOMITYÖT Työn nimi: Riskien hallinta ulkomaisissa kiinteistöjen hallintaasiakkuuksissa Tekijä: Laura Kemppinen Korkeakoulu / Tutkimusala: Insinööritieteiden korkeakoulu / Kiinteistöoppi Tämän diplomityön tarkoituksena on luoda riskikartta, joka esittää ulkomaisissa kiinteistöjen hallinta-asiakkuuksissa piileviä riskejä ja niitä vastaavia riskien hallintatyökaluja. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä on, kuinka kiinteistöpäällikkö voi hallita riskejä ulkomaisissa asiakkuuksissa? Tutkimuksen aikana tuli esille, että henkilöstöön liittyviä riskejä pidettiin oleellisimpana riskiluokkana ulkomaisien kiinteistöjen hallintaasiakkuuksien ollessa kyseessä. Erityisesti henkilöstövaihdoksiin liittyvät riskit koettiin kaikista suurimmiksi, sillä yhdenkin henkilön vaihdoksella on useita vaikutuksia, mm. asiakaskannattavuuteen ja tuotettavien palveluiden laatuun. Haastateltavat toivat esille useita riskien hallintakeinoja henkilöstöriskeihin liittyen, joista oleellisimpina työkaluina pidettiin työntekijöiden hyvinvointiin, jaksamiseen ja tyytyväisyyteen liittyviä tekijöitä. Tutkimusmenetelmänä tässä diplomityössä käytettiin kirjallisuuskatsausta ja usean tapauksen tutkimusta. Tutkimuksen ensimmäinen osa koostuu kirjallisuuskatsauksesta, jossa käsitellään ulkoistettuja kiinteistöjen hallintapalveluita sekä riski ja riskien hallintaa. Teoreettinen viitekehys empiirisen tutkimuksen pohjaksi luotiin kirjallisuuskatsauksen perusteella. Tutkimuksen toinen osuus koostuu puolestaan empiirisestä osiosta, jossa testattiin teoreettisen viitekehyksen toimivuutta. Empiirinen tutkimus toteutettiin usean tapauksen tutkimuksena, jossa haastateltiin neljää Newsec Asset Management Oy:ssä ulkomaisien kiinteistöjen hallinta-asiakkuuksien parissa työskentelevää asiakasvastaavaa. Kiinteistöarviointi 3/13 9

10 Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä jatkuu... Tutkimus esittelee riskikartan, joka pitää sisällään riskejä sekä yleisiä riskien hallintatyökaluja eri riskiluokista. Käytettyjä riskiluokkia on neljä; vahinkoriskit, henkilöriskit, toiminnalliset riskit sekä liiketoimintaympäristölliset riskit. Riskikartta tarjoaa ulkomaisien kiinteistöjen hallinta-asiakkuuksien parissa työskenteleville yrityksille hyvän lähtökohdan omaan riskien hallintaan ja hallintaprosessin kehittämiseen. Työn nimi: Vuokralaisedustuspalveluiden markkinat Suomessa Tekijä: Niina Ounasvuori Korkeakoulu / Tutkimusala: Insinööritieteiden korkeakoulu / Kiinteistöliiketoiminta Suomalaisten kiinteistömarkkinoiden kansainvälistyminen, uusien konsulttitalojen astuminen markkinoille aiemmin tuntemattomine palvelumalleineen sekä monikansalliset asiakkaat vaativine tarpeineen, ovat mahdollistaneet kiinteistöihin liittyvien asiantuntijapalveluiden voimakkaan kasvun. Myös vuokralaisedustuspalvelut ovat 2000-luvun alun aikana rantautuneet Suomeen, mutta niiden käyttö ei kuitenkaan ole vielä levinnyt kovinkaan laajalle. Vuokralaisedustuksessa konsultti ajaa vuokralaisen toimeksiannosta vuokralaisen etua uudelleensijoittu mistilanteessa, uuden yrityksen sijoittumisen tai vuokrasopimuksen uusimisen yhteydessä. Työssä tutkittiin vuokralaisedustuspalveluiden toimialaa ja markkinatilannetta Suomessa. Ensinnäkin kartoitettiin tarjontaan liittyviä kysymyksiä, kuten palveluntarjoajia, palvelumalleja ja -prosesseja sekä ansaintalogiikkaa. Toisekseen selvitettiin kysyntää perehtymällä asiakkaisiin ja heidän tietoisuuteensa palvelusta, sekä tyypillisiin uudelleensijoittumisen aikana nouseviin haasteisiin ja palvelutarpeisiin. Lisäksi tutkittiin markkinatilannetta toimeksiantojen avulla sekä selvittämällä nykytilanteen haasteita ja tulevaisuuden mahdollisia kehityssuuntia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta sekä puolistrukturoituja teemahaastatteluita. Teemahaastatteluja tehtiin yhteensä 25, ja niissä haastateltiin kahdeksaa vuokralaisedustuspalveluita tarjoavien konsulttiyritysten asiantuntijaa kuudessa haastattelussa ja sekä yhdeksäätoista vuokralaisorganisaation edustajaa kahdeksassatoista eri yrityksessä. Lisäksi palvelutarpeiden syvälliseksi ymmärtämiseksi analysoitiin 136 yrityksen vastaukset kattavaa kyselytutkimusta. 10 Kiinteistöarviointi 3/13

11 Suomessa kaupalliseen näkökulmaan fokusoituneita vuokralaisedustuspalveluita tarjoavat kansainväliset konsulttitalot pääosin kansainvälisille ja suurille organisaatioille, jotka ovat tottuneet käyttämään palvelua kansainvälisillä markkinoilla toimiessaan. Sen sijaan kotimaisten yritysten tietoisuus palvelusta näyttäisi olevan verrattain heikohkoa, ja pääasiassa tilavaihtoehtojen kartoittamisessa ja arvottamisessa koettu palvelutarve ei välity konsulteille. Vaikka vuokralaista edustavan konsultin rooli on perusteltua niin kirjallisuuden kuin haastattelujenkin perusteella, on Suomessa toimeksiantojen määrä jäänyt suhteellisen vähäiseksi, noin 50 vuodessa. Tulevaisuudessa kasvua ja palvelukonseptin laajentumista on kuitenkin perusteltua odottaa kotimaisten yritysten tietoisuuden kasvaessa markkinoinnin ja onnistumistarinoiden kautta sekä ulkoistamisen yleistyessä. Työn nimi: Lisäarvon edistäminen kunnan kiinteistöstrategiassa Tekijä: Eino Hankela Korkeakoulu / Tutkimusala: Insinööritieteiden korkeakoulu / Kiinteistöliiketoiminta Tässä tutkimuksessa analysoidaan kunnallisen kiinteistöjohtamisen kehittämistä. Tutkimuksen näkökulmana on arvioida kiinteistöomaisuuden johtamisen toimintatapoja ja strategioita, joilla voidaan saada lisäarvoa kunnan ydintoimintaan, peruspalveluiden tuottamiseen. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää kuntien kiinteistöomaisuuden johtamiseen soveltuva strategiamalli, joka edistää kiinteistöistä ydintoimintaan saatavaa lisäarvoa. Tutkimuksessa yhdistetään lisäarvoa tuottavat kiinteistöjohtamisen strategiat Balanced Scorecard -ajatteluun pohjautuvaan Tasapainoisen Onnistumisen Strategiaan, joka on suunniteltu erityisesti julkisen sektorin johtamiseen. Tutkimuksessa ongelmaa tarkastellaan induktiivisesta näkökulmasta ja tutkimus pyrkii tunnistamaan hyviä ja huonoja kunnallisen kiinteistöjohtamisen malleja. Tämän tutkimuksen mukaan kiinteistöomaisuuden johtamisella saadaan parhaiten lisäarvoa kunnan peruspalveluiden tuottamiseen, mikäli kiinteistöjohtamisen tavoite määritellään oikein ja lisäarvoa edistävät strategiat jäsennellään oikein. Kiinteistöjohtamisella saadaan tutkimuksen mukaan lisäarvoa peruspalveluiden tuottamiseen, mikäli sen tavoitteeksi asetetaan vaikutusten aikaansaamisen (vaikuttavuuden) lisäksi osallistumisen edistäminen. Vaikuttavuus ja osallistuminen saavutetaan, kun johtamisen toimenpiteet jäsennellään kolmeen johtamisnäkökulmaan, jotka ovat: resurssien hallinta, uudistuminen ja prosessien hallinta. Kiinteistöjohtamisella saadaan vaikuttavuutta Kiinteistöarviointi 3/13 11

12 Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä jatkuu... ja osallistumista ydinliiketoimintaan, mikäli organisaatiota johdetaan johtamisnäkökulmien mukaan ja johtamisnäkökulmat käsittävät toimenpiteitä, jotka ovat lisäarvoa edistäviä ns. lisäarvostrategioita. Tutkimuksessa tunnistettiin yksitoista lisäarvostrategiaa kunnan kiinteistöjohtamiseen. Kunnan kiinteistöjohtamiseen soveltuva ydintoimintaan lisäarvoa tuottava strategiamalli on esitelty tutkimuksen lopussa. Työn nimi: Kiinteistöjen tilasto- ja historiatietojen hyödyntäminen sisäilmaongelmien ennakoinnissa Tekijä: Pekka Kurki Korkeakoulu / Tutkimusala: Insinööritieteiden korkeakoulu / Kiinteistöliiketoiminta Huonon sisäilman aiheuttamien sairauspoissaolojen ja muiden taloudellisten menetysten arvioidaan nousevan vuosittain noin 3 miljardiin euroon Suomessa. Rakennusten suunnittelulla, rakentamisella, saneerauksella, ylläpidolla ja käytöllä on suuri merkitys sisäilmaongelmien synnyssä ja ennaltaehkäisyssä. Senaatti-kiinteistöt hallinnoi noin rakennusta. Tässä tutkimuksessa näistä tarkasteltiin 82 rakennusta, joista suurin osa on toimistokiinteistöjä. Tutkituista rakennuksista noin kolmanneksessa on aikaisemmin todettu jonkin tasoinen sisäilmaongelma. Sisäilmaongelmat jaettiin viiteen ryhmään seuraavasti: mikrobiologinen löydös, kemiallinen löydös, kuidut ja pölyt, huono ilmanvaihto sekä kosteusvaurio. Diplomityö tehtiin osana Senaatti-kiinteistöjen sisäilmatutkimusta. Tutkimus toimii taustamateriaalina luokiteltaessa rakennuksia sisäilmariskin todennäköisyyden perusteella. Työssä tutkittiin, onko tunnistettavissa indikaattoreita, jotka ennustavat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tulevia vakavia sisäilmaongelmia tai ongelmien kärjistymistä olemassa olevissa rakennuksissa. Indikaattoreina tarkasteltiin rakennusten huoltoon, ylläpitoon, arkkitehtuuriin ja työympäristöön liittyviä tekijöitä, joista on saatavissa tilasto- tai historiatietoa. Tutkimuksen tilastollisessa tarkastelussa selvitettiin kohteissa todettujen sisäilmaongelmien riippuvuutta muuttujista ja tehtyjen reklamaatioiden riippuvuutta sisäilmaongelmista sekä edellä mainittujen muuttujien korrelaatiota todettuihin sisäilmaongelmiin. Tutkimuskysymys on: löytyykö indikaattoreita, joista sisäilmaongelmat 12 Kiinteistöarviointi 3/13

13 ovat tilastollisesti riippuvaisia? Tulos on, ettei tarkastelussa olleesta aineistosta löytynyt yhtään indikaattoria, josta sisäilmaongelmien riippuvuus olisi ollut tilastollisesti merkitsevää. Tutkimuksessa havaittiin, että kosteus-, haju- ja terveysreklamaatioilla on odotetusti tilastollisesti merkitsevä riippuvuus sisäilmaongelmista. Nämä kaikki korreloivat positiivisesti todettuihin sisäilmaongelmiin, jotka ovat lähes aina moniongelmaisia. On vaikea löytää yksittäisiä muuttujia, joiden voidaan tilastollisen tarkastelun perusteella katsoa aiheuttavan sisäilmaongelmia. Reklamaatioita käytettiin hyödyksi, kun ryhmiteltiin keskenään sekä tunnettuja sisäilmaongelmia aiheuttavia tekijöitä että tutkittavia indikaattoreita. Yksittäisillä indikaattoreilla havaittiin sisäilmaongelmien kanssa positiivista korrelaatiota ilman tilastollista merkitsevyyttä. Tutkimuksessa on tarkasteltu kyseisten muuttujien merkitystä sisäilmaongelmien ennakoinnissa. IVSC-uutisia Uudet arviointistandardit nettiin IVS 2013 on saatavilla nyt Internetistä. Palvelun käyttöönotto maksaa 75 puntaa. Palvelu sisältää uusimmat standardit, sovellusohjeet, määritelmät sekä paljon muuta. Palvelussa on modernit hakutoiminnot, joiden avulla halutut asiat löytyvät helposti. Palvelun kautta käytössäsi on aina ajan tasalla olevat standardit sekä uusimmat arviointiohjeet. Lue lisää ja tilaa: Arvioijan pätevyysvaatimuksista standardi IVSC on käynnistänyt projektin, jonka tarkoituksena on luoda standardi arvioijien pätevyydelle. Standardin tarkoituksena on edistää arvioijien luotettavuutta ja asemaa sekä virallista statusta rahoitus- ja kiinteistömarkkinoilla (vrt. tilintarkastajat). Projektissa pyritään kehittämään standardit, jotka heijastelisivat hyviä käytänteitä arvioinnin koulutuksen, kurssien ja harjoitusten sekä ammatillisen pätevyyden arvioimisen näkökulmasta. Standardi tullee koskettamaan sekä Suomen auktorisointi -järjestelmää että arvioijien kouluttamista. Kiinteistöarviointi 3/13 13

14 Tulevia tapahtumia Metsäkiinteistön myyntitoimeksiannon hoitaminen Kuvaus: Tavoitteena on selvittää käytännönläheisesti metsäkiinteistön myyntitoimeksiannon hoitamisen eri vaiheet: valmistautuminen hankintakäyntiä varten ja toimeksiantosopimuksen tekeminen, kohteen markkinointi, esittely sekä myyntityö. Tämän lisäksi perehdytään metsäkiinteistöä koskevaan tiedonhankintaan, metsäsuunnitteluun ja metsäkiinteistön arvonmääritykseen, metsäverotukseen ja metsätalouden tukiasioihin sekä metsäkiinteistön kauppakirjan erityispiirteisiin. Kohderyhmä: Sopii mm. kiinteistönvälittäjille, myyntineuvottelijoille ja henkilöille, jotka työskentelevät metsäkiinteistöjen myyntitoimeksiantojen parissa Kaavoituksen lainsäädäntö Koulutuksessa käydään kattavasti läpi kaavoitukseen liittyviä perustietoja, kuten maankäytön ohjauksen periaatteita, eri kaavoitustasoja ja niiden vaikutuksia, maankäyttösopimusta ja maapolitiikkaa sekä tontinluovutusta. Koulutus sopii kaikille, jotka tarvitsevat yleistä tietoa tai tiedon päivitystä kaavoituksesta ja sen vaikutuksista, kuten kiinteistöjen omistajat ja kehittäjät, rakennusliikkeiden edustajat, kaupunkien ja kuntien edustajat, ympäristöhallinnon asiantuntijat, maakuntaliittojen asiantuntijat ja asianajotoimistojen ja yritysten lakimiehet Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET9) Kuvaus: Johtamisen erikoisammattitutkinto suoritetaan näyttötutkintona, jonka ammattitaitovaatimusten lähtökohtina ovat organisaation ja oman työyhteisön toiminnan johtaminen ja kehittäminen, johtajana kehittyminen sekä näiden prosessien kytkeminen toisiinsa. Koulutuksen tavoitteena on oppia hallitsemaan kokonaisvaltaisesti johtamisen eri osa-alueet. Johtamisen erikoisammattitutkinto on tehokas koulutus 14 Kiinteistöarviointi 3/13

15 henkilöille, joilla on vahva oman toimialansa ja tuotteistonsa osaaminen ja asiantuntemus. Kohderyhmä: Tutkinto on tarkoitettu organisaatioiden johdolle ja keskijohdolle sekä asiantuntija-alueiden ja projektien johtajille ja päälliköille, jotka haluavat systemaattisesti kehittää omaa johtajuuttaan. Näin ollen koulutusohjelma sopii hyvin kiinteistöpalveluyritysten, isännöitsijätoimistojen, kiinteistöalan manageerausyritysten, kiinteistönomistajayhteisöjen, kiinteistön välitysyritysten, kunnallisten ja julkisten organisaatioiden, kiinteistöalan järjestöjen sekä muiden kiinteistöalan yhteisöjen johdolle, esimiehille, asiantuntijoille ja johtamistyötä tekeville tai siihen aikoville FIG CONGRESS 2014, Kuala Lumpur, Malesia Maanmittausalan maailmanlaajuinen päätapahtuma, neljän vuoden välein järjestettävä, FIG International Congress järjestetään ensi vuonna Kuala Lumpurissa, Malesiassa. Tapahtuma kokoaa yhteen tuhansittain alan ammattilaisia lukuisilta eri sektoreilta. Kiinteistöarviointi on yksi FIG:n kymmenestä eri pääsektorista, mistä johtuen kongressi tulee sisältämään lukuisia mielenkiintoisia esityksiä kiinteistöarvioinnin saralta. Kiinteistöarviointi 3/13 15

16 YHteisöjäsenemme Kiinteistöalan Koulutussäätiö Catella Property Oy Auktorisoidut Kiinteistöarvioijat ry. Maanomistajien Arviointikeskus Oy Fingrid Oyj Newsec Valuation Oy Realia Management Oy Suomen Toimitila-asiantuntijat Oy LKV Kauko Koskinen Oy Laatumaa Jones Lang LaSalle UPM Metsä (Maankäyttö ja kiinteistöt) GapCon Oy REIM Kiinteistövälitys Oy Ltd Svenska Handelsbanken AB Seinäjoen Kotijoukkue Oy Senaatti-kiinteistöt Palautusosoite: Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry. c/o Juhana Hiironen 16 Kiinteistöarviointi 3/13 Porvoonkatu B 16, Helsinki