PÄÄESIKUNTA MUISTIO 1 (5) Henkilöstöosasto. Helsinki AD21809

Transkriptio

1 PÄÄESIKUNTA MUISTIO 1 (5) Henkilöstöosasto Helsinki AD21809 Puolustusministeri Puolustusministerin selvityspyyntö ESIMIESASEMAN VÄÄRINKÄYTÖN (SIMPUTUS) EHKÄISY JA SEURANTA PUOLUSTUS- VOIMISSA 1. Yleistä Esimiesaseman väärinkäyttäminen on kriminalisoitu voimaantulleen rikoslain 45 luvun 16 :ssä. Simputuksena voidaan pitää menettelyä, jossa esimies joko kohtelee alaistaan käyttämällä hyvien tapojen vastaisia tai muuten ihmisarvoa loukkaavia menettelytapoja. Simputuksenomaista toimintaa, niin sanottua toverisortoa (pennalismia) voi esiintyä myös keskenään samanvertaisten palvelustovereiden välillä. Simputusta on mahdotonta määritellä yksiselitteisesti, ellei kysymyksessä ole selkeä normiston vastainen tai rikollinen toiminta. Simputetuksi tai kiusatuksi tuleminen on hyvin henkilökohtainen kokemus, mistä johtuen myös näkemykset ihmisarvoa loukkaavasta toiminnasta vaihtelevat nöyryytyksen, pilan ja vaativan koulutuksen (esim. mekaanisten suoritusten toisto) välillä. Simputuksen, kiusaamisen ja tilanteenmukaisen, vaativan koulutuksen välistä eroa on vaikea itse havaita, varsinkin mitä kokemattomampi esimies tai alainen on kyseessä. Myös suomalaisten nuorten normi- ja tapakulttuurimuutokset ovat hämärtäneet simputus-käsitteen käyttöä. Se, mikä siviiliyhteisössä koetaan sallittuna ja osittain jopa huvittavana (esimerkiksi polterabend-tapakulttuuri), voidaan kokea sotilasyhteisössä ei-hyväksyttäväksi kiusaamiseksi tai simputukseksi. Puolustusvoimat suhtautuu simputukseen, kiusaamiseen ja muuhun epäasialliseen toimintaan jyrkän kielteisesti. Mainittuja ilmiöitä torjuttaessa tai poistettaessa toimintaperiaatteina on avoimuus, ennaltaehkäisyyn panostaminen, tarvittaessa välitön reagointi sekä esitutkinnan ja seuraamusmenettelyn läpinäkyvyys. Jokainen esimiesaseman väärinkäyttö heikentää varusmiespalvelustaan suorittavan henkilön ja yhteiskunnan luottamusta yleiseen asevelvollisuuteen ja puolustusvoimiin :28 THOMAS SUND

2 Simputuksen vastaisessa koulutuksessa voidaan käyttää esimerkkeinä yksittäisiä tapauksia, mutta olennaisempaa on kuitenkin kasvaminen ja kehittyminen oikeanlaiseen johtajuuteen. 2. Varusmieskoulutus Varusmiesten peruskoulutuskaudella simputusta käsitellään sotilasoikeudenhoidon tunneilla, jotka ovat osa yleisen sotilaskoulutuksen kokonaisuutta (25h/P-kausi). Jokaiselle varusmiehelle jaettavassa Sotilaan käsikirjassa simputus ja kiusaaminen määritellään yleisesti. Samaan asiakokonaisuuteen liittyy myös selvitykset sotilaan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä palveluksen tarkoituksenmukaisuudesta. Alokasaika päättyy sotilasvalaan/-vakuutukseen, joka yksittäisenä tapahtumana tekee alokkaista moraalisesti sotilasorganisaation täysivaltaisia jäseniä oikeuksineen ja velvollisuuksineen. (Liite1) Aliupseerikoulussa simputusta käsitellään sotilasoikeudenhoidon oppitunneilla (3 h/auk). Aliupseerikoulun I-jaksolla opetetaan ihmisten johtamisen perusteet osana koko varusmiespalvelusaikaa kattavaa johtajakoulutusohjelmaa. Opetustavoitteen mukaisesti koulutettavien on ymmärrettävä ihmistuntemuksen ja itsetuntemuksen merkitys johtajana kehittymiselle. Heidän on myös sisäistettävä alaisten yksilöllisyyttä kunnioittavan johtamisen arvot ja asenteet. Reserviupseerikoulussa simputusta käsitellään sotilasoikeudenhoidon oppitunneilla (3 h/ruk). Johtajakoulutukseen liittyen reserviupseerikurssilla ja AUK II-jaksolla keskitytään ihmisten johtamiseen taistelussa. Varusmiesten johtajakoulutusjärjestelmä sisältöineen on kehitetty siten, että varusmiesjohtajat saavat aidon mahdollisuuden oppia ja harjaantua esimiestehtäviinsä kuuden kuukauden johtajakoulutuskauden aikana. Johtajakoulutuksen vaikuttavuudesta saadaan palautetta mm. varusmiesten loppukyselyn avulla. Esimerkiksi saapumiserän I/2006 loppupalautteessa (n= noin 9000 vastaajaa) noin 88 % varusmiesjohtajista ilmoitti ymmärtäneensä johtajakoulutuksen tavoitteet ja päämäärät. Tämän lisäksi noin 67 % vastasi, että johtajakoulutus sai heidät pohtimaan omia arvoja ja asenteitaan. 85 % varusmiesjohtajista ilmoitti kehittyneensä ihmisenä ja johtajana varusmiespalvelusaikanaan. Edellä esitetyt prosenttiluvut ovat olleet kasvusuunnassa jo usean vuoden ajan ja osoittavat, että puolustusvoimien johtajakoulutuksessa tehtävä ennaltaehkäisevä työ mm. simputuksen estämiseksi on oikeansuuntaista. Maanpuolustusalueiden Varusmiestoimikuntapäivillä sotilaslakimiehet ovat pitäneet simputuksesta alustuksia ja kehottaneet toimikuntien edustajia ilmoittamaan tietoonsa tulleet tapaukset joukko-osaston oikeusupseerille tai komentajalle. 3. Palkatun henkilökunnan koulutus Puolustusvoimien soveltuvuustestaus on varsin monitahoista. Kadetin soveltuvuus upseerin ammattiin testataan pääsykokeissa järjestettävissä psykologisissa ja muissa testeissä. Näitä testejä ovat edeltäneet varusmiespalveluksen alussa tehtävät psykologiset testit ja varusmiespalveluksen aikana annetut johtamiskäyttäytymisen arvioinnit. Testeillä pyritään karsimaan pois esimiestehtäviin soveltumattomat henkilöt :28 THOMAS SUND 2

3 Kadettien perusopintoihin liittyen sotilasoikeudenhoito sisältyy opintokokonaisuuksiin Rauhan ajan perusyksikkö johtamisympäristönä ja hallinnollisena kokonaisuutena (4 opintopistettä) sekä Rauhan ajan perusyksikön johtaminen ja hallinto (3 opintopistettä). Esimiesaseman väärinkäyttöä käsitellään tapausesimerkein Maanpuolustuskorkeakoulun antamassa hallinnon opetuksessa liitettynä virkamieslainsäädännön ja kurinpitoasioiden käsittelyyn. Lisäksi uudistetussa perusopintojen opetussisällössä on vuodesta 2007 alkaen ollut erillinen luentokokonaisuus yksilön asemasta ja perusoikeuksista suhteessa julkisen vallan käyttöön. Sotilassosiologian opetuksessa simputusta ja pennalismia käsitellään ryhmäilmiönä sosiaalipsykologisesta näkökulmasta sekä normien ja roolien vaikutusta näiden ilmiöiden syntyyn. Henkilökunnan täydennyskoulutuksessa sotilasoikeudenhoito sisältyy opetukseen (noin 1 pv/5-10 pv) rauhan ajan perusyksikön päällikkökurssilla. Päällikkökurssien toteutustavoissa on kuitenkin eroja maanpuolustusalueittain ja puolustushaarojen kesken. Kurssien opetuksessa esimiesaseman väärinkäyttöä käsitellään opetuskeskusteluna rikoslain 45 tunnusmerkistön ja esimerkkitapausten pohjalta. Lisäksi Pääesikunnan oikeudellinen osasto antaa asiassa täydennyskoulutusta sotilasoikeuden hoitoon liittyen. Koulutus on tarkoitettu erityisesti joukko-osastojen oikeusupseereille ja siinä käsitellään myös esimiesaseman väärinkäyttöä. Henkilökunnan perus-, täydennys- ja jatkokoulutuksessa henkilökohtainen johtajana kehittyminen jatkuu varusmiespalveluksen ja aikaisemman koulutuksen sekä kokemuksen pohjalta. Omakohtainen johtajana kehittyminen tukee kasvamista oikeanlaiseen johtajuuteen eri esimiestehtävissä. 4. Pääesikunnan ohjeistus Pääesikunnan oikeudellisen osaston ohjeistus vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja ulkoisten laillisuusvalvojien (mm. oikeusasiamiehen) kannanotot on otettu siinä huomioon. Osaston laatimassa ja ylläpitämässä pysyväisasiakirjassa olevat lakiviittaukset on päivitetty vastaamaan uutta lainsäädäntöä, joskaan esimiesaseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistö ei ole lainsäädäntöä viimeksi uudistettaessa merkittävästi muuttunut. Julkisuudessa esillä ollut väite vanhentuneesta ohjeistuksesta on väärä. Väitteen yhteydessä mainittu pysyväisasiakirja on edelleen voimassa. Asiakirjan etulehdellä oleva voimassaolon päättymisaika on tekninen merkintä, joka ei kuulu itse asiakirjaan, vaan on kopioitunut Esikuntatietojärjestelmästä asiakirjoja Puolustusvoimien asiakirjahallinnan tietojärjestelmään siirrettäessä. Sillä ei ole merkitystä pysyväisasiakirjan voimassaolon kannalta. Pääesikunnan henkilöstöosaston pysyväisasiakirjoissa puolestaan keskitytään ennaltaehkäisevän toiminnan ohjeistamiseen. Asiakirjat käsittelevät johtajakoulutuksen yleisperiaatteita, yhteisesti opetettavia asioita ja varusmiesten palvelusmotivaation ylläpitämistä. Johtajakoulutusta käsittelevät pysyväismääräykset on äskettäin uudistettu. 5. Tapausten seuranta Pääesikunnan oikeudellinen osasto kokoaa tilastoa kurinpitomenettelyssä ja tuomioistuimissa määrätyistä seuraamuksista. Seuraamusten kokonaismäärästä esi :28 THOMAS SUND 3

4 miesaseman väärinkäyttötapauksia on alle 1 %, mikä vastaa henkilökunnan osalta noin viittä tapausta ja varusmiesten osalta keskimäärin 25:ta tapausta vuodessa. (Kuva 2/liite 3) Varusmiespalveluksen lopussa annettava loppupalaute kokoaa tietoa simputuksesta kahdella kysymyksellä, joilla selvitetään simputuksen yleisyyttä ja simputuksen tekijän esimiesasemaa. Kyselyyn vastaaminen tapahtuu nimettömänä. Vastaustietojen luotettavuutta parantavat pitkät aikasarjat. Kyseisen saapumiserän toimintaan palautteella ei voida kuitenkaan vaikuttaa, koska ikäluokka ehtii kotiutua ennen tulosten julkaisemista. Saadut tiedot jaetaan joukko-osastokohtaisesti ja perusyksiköittäin, jolloin paikallisen joukko-osaston komentajan tulee vaikuttaa mahdolliseen kielteiseen kehitykseen asiassa. Loppukyselyjen perusteella keskimäärin 19000:stä vastaajasta noin joka neljäs tuntee joutuneensa simputuksen kohteeksi vähintään kerran palvelusaikanaan. Toisaalta sen yleisyyttä arvioitaessa voidaan tarkastella myös ilmiön esiintymistiheyttä verrattuna kunkin varusmiesikäluokan palvelus- ja koulutusvuorokausien määrään. Esimerkkinä käytetyn vuoden 2006 varusmiesten palvelusvuorokausia kertyi yhteensä kpl, joista koulutusvuorokausia keskimäärin Tätä taustaa vasten arvioiden simputuksen esiintymistiheys on yksi kokemus noin 470:ää koulutusvuorokautta kohti. Palautteen perusteella valtaosa (keskimäärin varusmiestä/ikäluokka) ilmoittaa, ettei ole kokenut simputusta laisinkaan. Pidemmän aikavälin tarkastelu osoittaa, että simputuksen tai vastaavan kokemuksen yleisyys on koko ajan laskenut. Saatu palaute osoittaa, että simputuksen vastaista toimintaa on edelleen kehitettävää. (Kuva 1/liite 2) Yhteiskunnassa on tehty lukuisia tutkimuksia koulu- ja työpaikkakiusaamisesta. Työministeriön työolobarometrin 2004 mukaan 36 % työntekijöistä on havainnut työpaikallaan joskus tai jatkuvasti kiusaamista (n=1208). Samassa tutkimuksessa 20 % ilmoittaa olleensa kiusaamisen kohteena. Varusmiesesimiehinä toimii kutakin ikäluokkaa kohti runsaat 9000 upseerikokelasta ja varusmiesaliupseeria. Loppukyselyn perusteella simputukseen syyllistetyistä esimiehistä varusmiesryhmäjohtajien on koettu käyttävän esimiesaseman väärin muita esimiehiä enemmän. Syyt ovat moninaiset, mutta varmasti ryhmänjohtajan esimiestehtävä on nuorelle sotilaalle haastava. Lisäksi alaisten henkilökohtaiset ongelmat vaikuttavat myös ryhmänjohtajan johtamiskäyttäytymiseen. Henkilökunnan vähäisyydestä ja työajan ulkopuolisen valvonnan vähentämisestä johtuen, ryhmänjohtajat eivät todennäköisesti saa kaikkea sitä tukea, mitä he tarvitsisivat. Lisäksi johtajakoulutukseen valikoituu valintajärjestelmästä huolimatta henkilöitä, jotka eivät kehity oikeanlaiseen johtajuuteen. (Kuva 2/liite 2) Pääesikunta kokoaa varusmiesten loppukyselystä koulutuksen kehittämistä varten koulutuskulttuuria mittaavan summamuuttujan. Koulutuskulttuurin kehittyminen osoittaa, että kokonaisuus etenee positiiviseen suuntaan. Koulutuskulttuuri muodostuu kuitenkin useista osatekijöistä ja positiivisen kehityksen jatkumiseksi on tehtävä jatkuvaa työtä. (Kuva 1/liite 3) 6. Simputuksen kokeminen yksilönä Varusmiesten loppupalautteita analysoitaessa on vaikea päätellä, mitkä palveluksen yksittäiset tekijät aiheuttavat simputuskokemuksen. On kuitenkin havaittavissa, että henkilöt, jotka oman ilmoituksensa mukaan ovat joutuneet simputuksen koh :28 THOMAS SUND 4

5 teeksi, kokevat varusmiespalveluksensa muita vastaajia useammin sekä fyysisesti että henkisesti raskaaksi. Heidän mukaansa myöskään fyysinen rasitus ei kasva nousujohteisesti ja liikuntakoulutus on yksipuolista. Fyysisen rasittavuuden nousujohteisuus ja liikuntakoulutuksen monipuolisuus ovat kuitenkin kokonaispalautteen perusteella kehittyneet myönteiseen suuntaan (Kuva1 ja 2/liite 4). Simputusta kokeneet eroavat vastaajajoukkona merkittävästi muista varusmiehistä myös mitattaessa palvelukseen astumisen halukkuutta (Kysymys n:o13/ Olisin tullut asepalvelukseen, vaikka sen suorittaminen olisi ollut vapaaehtoista ) ja yrittämisen halua (Kysymys n:o 15/ Haluan suoriutua mahdollisimman hyvin palveluksesta ). Simputusta kokeneiden halukkuus astua palvelukseen vapaaehtoisuuspohjalta on muita huonompi ja heidän motivaationsa suoriutua palveluksesta mahdollisimman hyvin on muiden motivaatiota selkeästi huonompi. Toisaalta on vaikea arvioida, kuinka paljon näihin vastauksiin vaikuttaa varusmiespalveluksen aikana mahdollisesti syntyneet kielteiset kokemukset, esimerkiksi simputus. Simputusta kartoittavien kysymysten ongelma on, että todelliset simputustapaukset eivät erotu kiusaamistapauksista tai asenteellisista ongelmista kärsivien vastauksista. Näiltä osin palautekysely vaatii kehittämistä. Henkilökunnan kohdalla esimiesaseman väärinkäyttäminen on varusmiesjohtajiin verrattuna aina erityisen vakava asia. Näissä tapauksissa varusmiesten simputuksen kokemus liittyy yleensä fyysisesti ja henkisesti rasittavaan koulutukseen. Ihmisten henkilökohtaisten kokemusten kautta tehtävä rajanveto vaativan koulutuksen, kurivaatimusten ja simputuksen välillä on hankalaa. Sodan ajan toimintaolosuhteiden mallintaminen rauhan ajan koulutuksessa tekee koulutuksen toteuttamisesta haastavaa. Kouluttajien osaamisessa on kehitettävää liittyen koulutustaitoon ja koulutuksen järjestelyihin. Puutteet johtuvat muun muassa henkilökunnan koulutusjärjestelmän muutoksista, käytettävän henkilötyöpanoksen vähäisyydestä ja varusmiesten koulutusjaksottelun aiheuttamasta aikataulun tiukkuudesta. 7. Simputuksen vastaisten toimenpiteiden tehostaminen Puolustusvoimien edun mukaista on tehostetusti jatkaa jo aiemmin käynnistettyjä simputuksen ja muun epäasiallisen toiminnan vastaisia toimenpiteitä. Laillisuusvalvontaan liittyen Pääesikunnan oikeudellinen osasto tulee tutkimaan vuoden 2008 aikana esimiesrikos-nimikkeellä käynnistyneet esitutkinnat, jotka eivät ole johtaneet seuraamukseen. Tutkimuksen toivotaan tuovan lisäselvyyttä simputuksen esiintymiseen joukko-osastoissa. Pääesikunta on kirjannut vuosien toimintasuunnitelmaansa johtajakoulutuksen kehittämisen. Kehittämisalueiksi on tunnistettu muun muassa varusmiesjohtajille annettavan johtajakoulutuksen jaksottelun uudelleen tarkastelu. Ryhmänjohtajille annettavan johtajakoulutuksen tulisi nykyistä paremmin palvella heidän haastavaa tehtäväänsä ryhmänsä esitaistelijana ja esimerkkinä. Lisäksi Reserviupseerikouluun komennettavien varusmiesten osaaminen on kirjavaa suhteessa aliupseerikoulun I-jaksolla annettuun johtajakoulutukseen, joten RUK joutuu täydentämään ja yhtenäistämään upseerioppilaiden opetusta :28 THOMAS SUND 5

6 Varusmiesjohtajien esimiesaseman väärinkäyttö tapahtuu pääsääntöisesti perusyksikön iltatoimien yhteydessä henkilökunnan toteuttaman valvonnan ulkopuolella. Joukko-osastot ovat ohjeistaneet iltatoimien johtamiskäytännöt paikallisesti. Pääesikunnassa asiaa tarkastellaan osana ryhmänjohtajien johtajakoulutuksen uudistusta ja tilanteen niin edellyttäessä annetaan valtakunnallista ohjeistusta asiaan liittyen. Tarvittaessa ohjeistetaan uudelleen henkilökunnan suorittamaa palvelusajan ulkopuolista valvontaa. Vuonna 2004 toteutettiin varusmiesten peruskoulutuskauden sisällön uudistus, jolloin otettiin käyttöön muun muassa liikuntakoulutuksen tasoryhmät, Näissä ryhmissä liikuntasuoritukset toteutetaan saman kuntoryhmän omaavien muodostamissa ryhmissä eikä vahvimpien kuntotason mukaisesti. Tasoryhmittelyt poistavat osaltaan varusmiehen oman fyysisen suorituskyvyn rajallisuuden synnyttämää simputetuksi tulemisen tunnetta. Peruskoulutuskauden uudistamisen yhteydessä tarkennettiin myös varusmiehen vapaa-aikaa koskevia säännöksiä, koska fyysisesti rasittava palvelus tarvitsee vastapainoksi lepoa. Varusmiehen vapaa-aika (arkipäivisin ) on hänen omassa käytössään, eivätkä varusmiesesimiehet (pl. perusyksikön päivystäjä/apuvalvoja) saa käskeä tehtäviä kyseisenä aikana alaisilleen. Varusmiespalvelukseen liittyvän loppukyselyn uudistamisen yhteydessä tutkitaan myös mahdollisuuksia kehittää simputukseen liittyviä kysymyksiä siten, että ne toisivat entistä paremmin esille todelliset väärinkäytökset. Pääesikunta tiivistää myös Varusmiesliiton kanssa yhteistoimintaa simputuksen ennaltaehkäisemiseksi ja toisaalta varusmieskoulutuksessa esiintyvän simputuksen esille tuomiseksi. Puolustusvoimien toimenpiteet simputuksen torjunnan tehostamiseksi on koottu liitteeseen 5. Pääesikunnan päällikkö Kenraaliluutnantti Ari Puheloinen Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Kenraaliluutnantti Hannu Herranen LIITTEET 5 kpl :28 THOMAS SUND 6

7 LIITE 3 Kuva1 KOULUTUSKULTTUURIN KEHITTYMINEN Keskimäärin 9000 vastaajaa/saapumiserä 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,3 3,2 3,1 tammi01 heinä 01 tammi02 heinä02 tammi03 heinä03 tammi04 heinä04 tammi05 heinä05 tammi06 heinä06 tammi07 arvio ryhmänjohtajista arvio kokelaista arvio kantahenkilökunnasta arvosana koulutuksesta Kuva 2 KURINPITOMENETTELYSSÄ JA TUOMIOISTUIMISSA MÄÄRÄTYT ESIMIESASEMAN VÄÄRINKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT SEURAAMUKSET Esimiesrikokset Varusmiehet Palkattu henkilökunta Yllä olevan tilastotiedon osalta olennaista on todeta seuraavaa. 1. Tapaukset, joissa henkilökuntaan kuuluva syyllistyy esimiesrikokseen, ovat koko ajan olleet erittäin harvinaisia; 2. Kokonaismäärä on liikkunut vakiintuneella tasolla vuotta 2006 lukuun ottamatta, 3. Vuoden 2006 "tilastopiikkiä" on selvitetty tämän vuoden keväällä (PEOIKOS asiakirjat AD6071 ja AD7667) :28 THOMAS SUND 7

8 LIITE 2 Kuva 1: SIMPUTUKSEN KOKEMISEN YLEISYYS Kysymys 86: Kuinka monta kertaa olet itse henkilökohtaisesti joutunut simputuksen kohteeksi? Ei kertaakaan Kerran Kahdesti Muutaman kerran Usein EOS Kuva 2: SIMPUTUKSEN TEKIJÄN ASEMA ORGANISAATIOSSA Kysymys 87: Jos sinua on simputettu, niin tekijä oli? Van varusmies RJ KOK Henkilökunta Ei simputettu :28 THOMAS SUND 8

9 LIITE 4 SIMPUTUSKOKEMUKSEEN YHTEYDESSÄ OLEVAT TEKIJÄT Kuva 1: LIIKUNTAKOULUTUKSEN MONIPUOLISUUS Kysymys 68: Saamani liikuntakoulutus on ollut monipuolista. %/ Vastaajista Täysin samaa mieltä 25 Osin samaa mieltä En osaa sanoa 10 Osin erimieltä 5 0 Täysin erimieltä 1/2000 2/2000 1/2001 2/2001 1/2002 2/2002 1/2003 2/2003 1/2004 2/2004 1/2005 2/2005 2/2006 Kuva 2: FYYSINEN KUORMITUS Kysymys71: Varusmies palveluksen fyysinen kuormitus on ollut nousujohteista. %/ Vastaajista Täysin samaa mieltä Osin samaa mieltä En osaa sanoa Osin erimieltä Täysin erimieltä 0 1/2000 2/2000 1/2001 2/2001 1/2002 2/2002 1/2003 2/2003 1/2004 2/2004 1/2005 2/2005 2/ :28 THOMAS SUND 9

10 LIITE 5 TOIMENPITEET ESIMIESASEMAN VÄÄRINKÄYTÖN TORJUNNAN TEHOSTA- MISEKSI - Johtaja- ja kouluttajakoulutuksen edelleen kehittäminen, jotta palkatun henkilökunnan ja varusmiesesimiesten avoin vuorovaikutus paranee - Tiedottamisen lisääminen ja parantaminen esimiesaseman väärinkäytön ennaltaehkäisemiseksi ja paljastamiseksi. - Varusmieskoulutuksen loppukyselyn kehittäminen siten, että kysymykset tuovat esille todelliset väärinkäyttötapaukset. - Valvonnan tehostaminen varusmiesten vapaa-ajasta annettujen ohjeiden noudattamiseksi. - Määräysten tarkentaminen liittyen kasarmiolosuhteissa tapahtuvaan yleiseen palvelukseen. - Fyysisen koulutuksen ja liikuntakoulutuksen edelleen kehittäminen, jotta koulutuksen henkinen ja fyysinen kuormitus koetaan tasapuolisemmin - Esimiesaseman väärinkäytöstä tehtyjen esitutkintojen kokonaisselvityksen tekeminen. - Yhteistoiminnan kehittäminen Varusmiesliiton kanssa :28 THOMAS SUND 10