SOTILAAN KÄSIKIRJA 2010

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOTILAAN KÄSIKIRJA 2010"

Transkriptio

1 2010

2 1 SOTILAAN KÄSIKIRJA 2010

3 2 Suunnittelu Maavoimien Esikunnan Henkilöstöosasto Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus / Tuotanto-osasto Piirrokset Maanmittauslaitos Martti Markovaara Mika Ihanus Timo Saramaa Janne Kopu Jaana Saurén-Lauronen Jarmo Elsilä Heidi Paananen Taitto Tiina Kokkonen Kansikuva Lisa Hentunen Valokuvat Puolustusvoimien Kuvakeskus ISBN (PDF) SAP Painopaikka Edita Prima Oy Helsinki 2010

4 3

5 4

6 5 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKIJALLE JA KOULUTTAJALLE SOTILASVALA JA VAKUUTUS PERUSTIETOJA JOUKOSTASI, JOHON KUULUT VARUSMIESKOULUTUKSEN YLEISJÄRJESTELYT Varusmieskoulutuksen perusteet, tarkoitus ja päämäärä Asevelvollisuusaika ja varusmiespalvelusajan yleisjaksottelu Peruskoulutuskausi Sotilaan perustutkinto... Tutkinnon tarkoitus Erikoiskoulutuskausi Johtajakoulutus Joukkokoulutuskausi... 5 YLEINEN SOTILASKOULUTUS Sotilashenkilökunnan jako Arvomerkit Sotilaallinen kuri ja järjestys Sotilaan käyttäytyminen ja hyvät tavat Käskyvaltasuhteet Puhuttelu Tervehtiminen Kunnianosoitus Ilmoittautuminen Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo varusmiespalveluksessa Kiusaamisen ja simputuksen ehkäiseminen Sotilaan oikeuksia ja velvollisuuksia Sosiaaliasiat Perusyksikön päivystys Sulkeisjärjestys Sotilasoikeudenhoito Sotilasrikokset Seuraamusjärjestelmä ja seuraamusten määräämiseen vaikuttava tekijät Sotilaskurinpitomenettely Sotilasoikeudenkäyntimenettely Oikeusturvatekijöistä sotilasoikeudenhoidossa Vahingonkorvausasiat Palvelusturvallisuus ASE-, AMPUMA- JA TAISTELU-AMPUMAKOULUTUS Ammunnan yleiset varomääräykset

7 6.2 Asekoulutus... 7,62 Rynnäkkökivääri... Kevyt konekivääri... Kevyt kertasinko 66 KES Raskas kertasinko (112 RSKES APILAS)... Käsikranaatit ja muut heitteet... Telamiina (TM 65 77)... Tilapäisvälineet Ammunnan perusteet... Luodin lentorata... Hajonta ja iskemäkeskeispiste... Laukaisu... Tähtääminen... Ampuminen liikkuvaan maaliin Ampuma-asennot... Perusteita... Makuuasento... Polviasento... Pystyasento Kouluammunnat... Kouluammunnat rynnäkkökiväärillä... Toiminta tauluilla Taisteluammunnat TAISTELUKOULUTUS Taistelukenttä toimintaympäristönä Sotilaan perustaistelutaidot Taistelu- ja kenttävarustus Etenemis- ja aseenkantotavat Rynnäkkökiväärin käyttö taistelussa Vahvistetut käsi- ja valomerkit Suojautuminen taistelukentällä Sotilaan toiminta taistelussa Tilannetietoisuus ja toimintamallit taistelussa Taisteluvalmius Valmistautuminen taisteluun ja taisteluvalmiuden ylläpitäminen Sotilaan toimintakyvyn turvaaminen taisteluolosuhteissa Hygienia maasto-olosuhteissa Taistelijaparin yhteistoiminta Taistelijaparin vuorovaikutus taistelussa Jääkäriryhmä mklkokoonpano ja aseistus Sotilas ryhmänsä jäsenenä sotakokemusten perusteella Etenemismuodot ja tähystyssuunnat

8 7.5 Ryhmän puolustus... Joukkueen tukikohdan ja ryhmän pesäkkeen rakenne... Tuliaseman valinta... Tuliasema... Tuliaseman linnoittaminen ja suojavahvuudet käsiaseiden tulta vastaan... Pesäkkeen vartiomiehen toiminta ja vartiopaikka... Teltan ja ajoneuvon naamiointi... Toiminta lähettinä... Ryhmän puolustustaistelu... Sotilaan tavoitteet ja toiminnot puolustustaistelussa... Sotilaan toiminta ja taistelijaparin yhteistoiminta puolustustaistelussa Ryhmän hyökkäys... Hyökkäyksen käsitteitä Sotilaan tavoitteet ja toiminnot hyökkäyksessä Havaintojen tekeminen ja taistelijaparin yhteistoiminta hyökkäyksessä Syöksy mmrynnäkkö Hyökkäys pimeällä Jalka-, pyörämarssit ja hiihtomarssit mtoiminta oppaana Liikenneturvallisuus Majoittuminen VÄLINEKOULUTUS Päämäärä ja tavoitteet Jääkäriryhmän ryhmäkohtainen varustus sekä sen käyttö ja kunnossapito Sotilaan toiminnassa tarvittavat solmut ja niiden käyttö Puukko Viestivälineet Kenttäpuhelin P Kenttäpuhelin P Pataljoonaradio LV Pataljoonaradio LV 217 M Sanomalaite M VHF-radioaseman paikan vaatimukset Viestittäminen puheradiolla SUOJELUKOULUTUS Suojanaamarin pääosat ja käyttökunnon tarkastus Suojanaamarin huolto ja säilytys Suojavarusteiden ominaisuuksia Kemialliset taisteluaineet Suojautuminen Henkilökohtainen esipuhdistus

9 10 FYYSINEN KOULUTUS JA LIIKUNTAKASVATUS Kenttäkelpoisuus ja fyysinen suorituskyky Liikuntakasvatuksen päämäärä ja tavoite Fyysisen suorituskyvyn mittaus Kartanluku ja kompassin käyttö Juoksu Liikuntasuositukset, palautuminen ja turvallisuus Lihashuolto ja venyttelyliikkeitä Puolustusvoimien urheilumerkit Varusmiesten liikuntakerho HUOLTOKOULUTUS Huollon toimialajako Huoltokoulutus peruskoulutuskaudella Erityisohjeita KANSALAISKASVATUS Turvallisuuspolitiikka Sodankäynti ja sitä koskevat oikeussäännöt Perusteet Suomalaista sotilasta velvoittavat sotilaan säännöt Kirkollinen työ Ympäristövalvonta Henkilö- ja joukkokohtainen hygienia Vesihygienia Elintarvikehygienia Majoitushygienia Ympäristön- ja vesiensuojelu sekä jätehuolto Liikenneturvallisuus SODAN AJAN JOUKKOJEN VAPAAEHTOISTOIMINTA JA MAAN- PUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN TOTEUTTAMA KOULUTUS PUOLUSTUSVOIMAT TYÖPAIKKANA PERUSKOULUTUSKAUDEN KOULUTUSKALENTERI JA KOULU- TUKSEN SEURANTA KÄSITTEET SOTILASKIELESSÄ... KIRJALLISUUTTA HAKEMISTO

10 1 LUKIJALLE JA KOULUTTAJALLE LUKIJALLE 9 Sotilaan käsikirja antaa yleiset perusteet sotilaan taitojen oppimiselle kaikissa puolustushaaroissa. Kirja on tarkoitettu peruskoulutuskauden ja erikoiskoulutuskauden oppikirjaksi. Siinä annettuja tietoja voi tarvittaessa syventää muilla kirjoilla kuten esimerkiksi Yleisellä palvelusohjesäännöllä tai vaikka Merisotilaan käsikirjalla. Koulutushaaran mukaiset taistelijan toiminnan perusteet on esitetty aselaji- ja toimialakohtaisissa oppaissa ja käsikirjoissa, joita käytetään erikoiskoulutuskauden oppikirjoina. Johtajakoulutuksessa käytetään lisäksi muita oppikirjoja ja ohjesääntöjä. Sotilaan käsikirjan sisällöllinen painopiste on varusmiespalveluksen neljässä koulutusalassa. Ne ovat: 1. yleinen sotilaskoulutus 2. ase- ja ampumakoulutus 3. taistelu- ja marssikoulutus 4. liikuntakoulutus. Parhaan yleiskuvan kirjasta saa sisällysluettelosta. Selaa kirja silmäillen läpi. Kunkin kappaleen alussa on kyseisen koulutusalan yleiskuvaus ja koulutustavoitteet. Keskeiset käsitteet ja tärkeät asiat on korostettu tekstissä lihavoinnilla. Kirjan kuvat ja taulukot täydentävät käsiteltävää asiaa. Lukujen lopussa on esitetty kysymyksiä ja mahdollisia ongelmatilanteita pohdittavaksi ja keskustelun herättämiseksi. Kirjan ja kappaleiden lopussa on tilaa muistiinpanoille. Lisätietoa käsiteltävistä asioista löydät lähde- ja kirjallisuusluettelossa esitetyistä oppaista ja opetusmateriaalista. Kirjan lopussa on määritelty keskeiset käsitteet. Yksityiskohtaiset viikko- ja päiväohjelmat ovat yksikön ilmoitustaululla. Niistä näet tulevat harjoitukset ja oppitunnit. Viikko-ohjelmiin voidaan merkitä oppitunneille ja harjoituksiin perehdyttäväksi tarkoitetut sivut ohjesäännöistä tai Sotilaan käsikirjasta. Koulutusaiheisiin kannattaa perehtyä ennakolta. Pienikin valmistautuminen auttaa. Sillä tavalla vähennät omaa stressiäsi ja voit osallistua keskusteluun sekä tukea muiden oppimista. Muista, että ainoa tyhmä kysymys on se, joka jää tekemättä! Sotilaan taidot opitaan käytännön koulutuksessa ja niihin harjaannutaan tekemällä asia niin usein, että saavutetaan rutiinitaso. Väärin ei kannata harjoitella. Et opi kunnolla, ellet ymmärrä, miksi jotain tehdään. Sotilaan käsikirjassa on annettu koulutusta ja muuta palvelusta koskevia ohjeita ja suosituksia. Koulutusta, palvelusturvallisuutta ja muuta palvelusta koskevat oikeudellisesti sitovat yksityiskohtaiset määräykset on käsketty puolustusvoimien normikokoelmassa. Merkitse kirjaan tiedot perusyksikön kouluttajista ja palveluskavereista sekä koulu-tustuloksistasi. Säilytä kirja muistona varusmiespalveluksestasi. Voit kerrata keskeiset asiat Sotilaan käsikirjasta valmistautuessasi kertausharjoituksiin.

11 10 KOULUTTAJALLE Sotilaan käsikirja jaetaan omaksi jokaiselle varusmiehelle ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavalle naiselle peruskoulutuskauden ensimmäisellä viikolla. Kirja seuraa varusmiestä koko varusmiespalveluksen ajan ja mukaan reserviin. Kirjan uusin painos tulee olla myös kaikilla oppilailla, ryhmänjohtajilla, kokelailla ja kouluttajilla. Kirjan tarkoituksena on tukea oppimista ja peruskoulutuskauden opetusta. Lisäksi pyritään oppisisällön yhdenmukaistamiseen eri puolustushaaroissa, aselajeissa ja joukkoosastoissa. Sotilaan käsikirja päivitetään 1 2 vuoden välein siten, että siinä olevat tiedot pysyvät tuoreina. Kirjaa ei ole tarkoitettu rajoittamaan kouluttajan pedagogisen ajattelun soveltamismahdollisuuksia. Sillä ei pidä korvata erikoiskoulutuskauden ja johtajakoulutuksen perusteita syvempään käsittelyyn pyrkivää oppimateriaalia. Koulutuksessa on otettava huomioon palvelusturvallisuus- ja varomääräykset sekä liikenneturvallisuusohjeet. Koulutuksessa on tuotava esille rauhan ja sodan ajan toimintatapojen oleelliset erot. Kirjan teemakokonaisuuksia ovat varusmiespalveluksen koulutusalat. Lukujen alussa ovat ennakkojäsentelyt, jotka johdattavat lukijan kyseisen koulutusalaan ja sen tavoitteisiin. Tekstiosissa tarkastellaan aiheen keskeiset käsitteet ja toiminta sotilaan näkökulmasta. Kuvat on integroitu tekstiin kuvaviittauksin. Pääosa kuvamateriaalista on lainattu muusta opetusmateriaalista. Tarkoituksena on kirjan asioiden liittäminen oppitunneilla käytettävään opetusmateriaaliin ja opetukseen. Hyödynnä opetuksessa sitä varten erikseen valmistettua opetusmateriaalia, jota saat yksiköstäsi. Varusmiesten oppimista tulee ohjata itseopiskelu- ja ennakkotehtävillä sekä merkitsemällä viikko- ja päiväohjelmiin opetustapahtumaan liittyvät kirjan sivut. Kouluttajan on pyrittävä herättämään varusmiesten mielenkiinto aiheeseen ja liitettävä käsiteltävä asia aikaisemmin opittuun ja koettuun. Parhaiten se käy valmentamalla varusmiehet ennakolta tuleviin aiheisiin ja liittämällä käsiteltävät asiat aikaisempiin. Selvitä koulutettaville asioiden tausta, keskity ydinsisältöön, pyri problematisoimaan, herätä keskustelua ja perustele. Kannusta varusmiehiä kysymään, koska se helpottaa työtäsi ja parantaa oppimistulosta. Lukujen lopussa on niihin liittyviä kysymyksiä ja mahdollisia ongelmatilanteita. Tehtäviä ei ole tarkoitettu kirjassa esitettyjen asioiden toistavaan kertaamiseen vaan herättämään keskustelua. Kirjaan liittyvä kysymyssarja on puolustusvoimien asianhallintajärjestelmässä. Kysymyssarjaa voidaan täydentää omilla kysymyksillä. Kysymyssarjaa ei ole tarkoitettu monistettavaksi varusmiehille eikä ulkoa opiskeltavaksi.

12 11 Kysymyksiin vastataan tiedonkeruulomakkeella. Vastaukset luetaan optisella lukulaitteella ja analysoidaan Jotos-ohjelmalla. Sillä tavalla kokeen tulokset ja palaute voidaan antaa varusmiehille noin ½ tuntia kokeen jälkeen. Palautetilaisuus on tärkeä oppimistapahtuma. Tulokset antavat koulutettaville ja kouluttajalle palautteen oppimisesta sekä ohjaavat osaltaan kertaamista ja koulutusta. Kouluttajan taito kehittyy arvioimalla omaa koulutusta ja esittämällä käytännössä toimivaksi todetut koulutus- ja taistelutekniset ratkaisut muiden arvioitavaksi ja käytettäväksi.

13 2 SOTILASVALA JA VAKUUTUS Minä N N lupaan ja vakuutan 12 Valassa: kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä, Vakuutuksessa: kunniani ja omantuntoni kautta, olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta. Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan valtiojärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa. Joukkoa, johon kuulun sekä paikkaani siinä, en jätä missään tilanteessa, vaan niin kauan kuin minussa voimia on, suoritan saamani tehtävän loppuun. Lupaan käyttäytyä kunnollisesti ja ryhdikkäästi, totella esimiehiäni, noudattaa lakeja ja asetuksia sekä säilyttää minulle uskotut palvelussalaisuudet. Tahdon olla suora ja auttavainen myös palvelustovereitani kohtaan. Milloinkaan en sukulaisuuden, ystävyyden, kateuden, vihan tai pelon vuoksi enkä myöskään lahjojen tai muun syyn tähden toimi vastoin palvelusvelvollisuuttani. Jos minut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä. Kaiken tämän minä tahdon kunniani ja omantuntoni mukaan täyttää. (Kursivoidut kohdat toistetaan valan esilukijan mukaisesti)

14 3 PERUSTIETOJA JOUKOSTASI, JOHON KUULUT Oma nimi Ryhmä Tupa Joukkue/jaos Perusyksikkö Joukkoyksikkö Joukko-osasto vuosi-/perinnepäivä / kunnia-/perinnemarssi / joukko-osastotunnus Perusyksikön postiosoite 13 Perusyksikön päivystäjän puhelinnumero Suoranaiset esimiehet Tehtävä Arvo Nimi

15 TERVETULOA PUOLUSTUSVOIMIIN Perusyksikön kouluttajahenkilöstöä Tehtävä Arvo Nimi 14 Palvelustovereitani Nimi Osoite ja puhelinnumero Aseen numero Polkupyörän numero Suksien numero Puolustusvoimien internetsivut Puolustusvoimien koulutusportaali Ruotuväkilehden internetsivut https://www.milnet.fi

16 4 VARUSMIESKOULUTUKSEN YLEISJÄRJESTELYT 15 Tämä luku antaa yleiskuvan varusmieskoulutuksesta ja sen toteutuksesta. Painopiste on peruskoulutuskaudessa ja sotilaan perustutkinnossa. Lisäksi kuvataan erikoiskoulutuskauden ja joukkoharjoituskauden koulutuksen sisältöä sekä reservialiupseerin ja reserviupseerin koulutusta. Mitkä ovat Sinun tavoitteesi varusmieskoulutuksessa? 4.1 Varusmieskoulutuksen perusteet, tarkoitus ja päämäärä Varusmieskoulutus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Varusmieskoulutus ja reserviläiskoulutus nivelletään toisiinsa niin, että niistä muodostuu johdonmukainen kokonaisuus. Varusmieskoulutuksen tarkoituksena on kouluttaa ja harjaannuttaa asevelvolliset sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ja siten luoda edellytykset sodan ajan varalle. Tämä edellyttää, että jokainen asevelvollinen kykyjensä ja taipumustensa mukaisesti koulutetaan suunniteltuihin sodan ajan tehtäviin. Sijoituksissa otetaan huomioon jo saatu koulutus sekä mahdollisuuksien mukaan myös tuleva ammatti. Aseeton palvelus. Asevelvollinen, jota vakaumukseen perustuvat omantunnonsyyt estävät suorittamasta asevelvollisuuttaan aseellisessa palveluksessa ja joka hakee aseettomaan palvelukseen, vapautetaan aseellisesta palveluksesta ja määrätään aseettomaan palvelukseen (AsevL 67 ). Hakemuslomakkeita on saatavissa aluetoimistoista, joukko-osastosta ja internetistä osoitteesta Hakemus täytetään ohjetekstin mukaisesti ja siinä on oltava hakijan allekirjoitus. Hakemus toimitetaan aluetoimistolle tai sen joukko-osaston komentajalle, jossa palvelee. Aseettoman varusmiespalvelusaika on 270 päivää, ellei häntä määrätä koulutukseen, joka edellyttää 362 päivän palvelusaikaa (AsevL 69 ). Siviilipalvelus. Asevelvollinen, jonka vakaumukseen perustuvat syyt estävät häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelusta, vapautetaan sen suorittamisesta ja määrätään suorittamaan siviilipalvelusta niin kuin siitä siviilipalveluslaissa säädetään (SivpL 1 ). Siviilipalvelusaika on 362 päivää (SivpL 4 ). Hakemuslomaketta on saatavissa työ- ja elinkeinoministeriöstä, siviilipalveluskeskuksesta ja aluetoimistoista. Asevelvollinen voi hakea siviilipalvelukseen ennen varusmiespalvelusta, sen aikana tai sen jälkeen. Hakemusta ei saa tehdä ennen kutsuntoja. Työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamalle lomakkeelle tehty siviilipalvelushakemus on toimitettava kutsunnassa kutsuntalautakunnalle ja sen jälkeen siviilipalveluskeskukselle tai aluetoimistolle. Asevelvollisen ollessa varusmiespalveluksessa hakemus jätetään joukko-osaston komentajalle (SivpL 12 ).

17 16 Asevelvollisen hakiessa siviilipalvelukseen kutsuntalautakunnan tai aluetoimiston on hyväksyttävä hakemus, mikäli se on tehty virallisella työ- ja elinkeinoministeriön lomakkeella ja hakemuksessa on vakuutus lain edellyttämistä vakaumukseen perustuvista syistä. Hakemus on allekirjoitettava (SivpL 12 ). Siviilipalveluksen alkamisen jälkeen ei voi hakea varusmiespalvelukseen. Varusmieskoulutuksen päämääränä on tuottaa reserviin suorituskykyisiä joukkoja ja erikoishenkilöstöä sekä varmistaa yksilön ja joukon tarvitsema osaaminen sekä toimintakyky poikkeusoloissa. Varusmiesten taidollinen ja fyysinen suorituskyky on saatava sellaiselle tasolle, että he kykenevät joukkonsa mukana reserviin siirrettäessä täyttämään menestyksellisesti omat puolustushaaran, aselajin ja koulutushaaran mukaiset taistelutehtävänsä vähintään kahden viikon ajan jatkuvassa taistelukosketuksessa ja käyttämään kaikki voimavaransa yhtämittaisesti 3 4 vuorokautta kestävään vaativaan ratkaisutaisteluun. MITÄ HYÖTYÄ VARUSMIESPALVELUKSESTA ON SINULLE SOTILAS- KOULUTUKSEN LISÄKSI? Varusmieskoulutuksesta on käytännön hyötyjä työelämässä, opiskelussa ja harrastusten parissa varusmiespalveluksen jälkeen. Varusmiespalvelus tarjoaa tietoja, taitoja ja kokemuksia. Se kehittää sekä henkisesti että fyysisesti. Sotilaskoulutus kasvattaa vastuuseen itsestä ja palvelustovereista. Se opettaa yhteistoimintaa, täsmällisyyttä ja järjestelmällisyyttä. Varusmiespalvelus antaa onnistumisen elämyksiä ja tarjoaa haasteita sekä mahdollisuuden suorituskyvyn rajojen löytämiseen. Varusmiesten johtajakoulutus aloittaa koko elämän kestävän systemaattisen kehittymisen ihmisten johtajana. Koulutus opettaa tavoitteelliseen toimintaan ja voimavarojen keskittämiseen tavoitteen saavuttamiseksi. Koulutus kehittää kaikkien yhteistyökykyä ja ryhmätyötaitoja. Varusmieskoulutus opettaa liikuntataitoja ja parantaa fyysistä suorituskykyä. Lisäksi se kehittää terveitä elämäntapoja ja terveellisiä ruokailutottumuksia. Varusmieskoulutus opettaa liikkumaan ja selviytymään luonnossa. Koulutuksessa saat lisäksi hyödyllistä ensiapukoulutusta. Johtaja- ja kouluttajakoulutuksessa perehdyt syväjohtamiseen ja koulutustaitoon. Koulutus antaa hyvät perusteet johtaja- ja kouluttajatehtäviin sekä mahdollisuuden harjaantua johtajana. Varusmiesjohtajana olet vastuussa alaisistasi ja käyttöösi annetusta materiaalista. Toimit todellisessa johtajatehtävässä, joka ei olisi mahdollista pelkästään teoreettisissa opinnoissa.

18 17 Kaikki varusmiehet saavat palvelusajan päätteeksi palvelustodistuksen ja henkilöarvioinnin. Se sisältää tiedot asevelvollisen varusmiesaikana saaman koulutuksen sisällöstä, työkokemuksesta ja henkilökohtaisista valmiuksista. Asiakirjoja käytetään dokumentteina hakeuduttaessa oppilaitoksiin ja työelämään sekä arvioitaessa varusmiespalveluksen aikaisten opintojen hyödyntämistä muussa koulutuksessa. Osa koulutuksesta voi tuottaa suoraan pätevyyskirjan, kuten ajokortin. Kukin oppilaitos, korkeakoulu ja yliopistoissa tiedekunta määrittää itse varusmiespalveluksen aikaisen koulutuksen, harjoittelun ja työkokemuksen lukemisen hyväksi oppilaitokseen pyrittäessä ja/tai itse opinnoissa. Tiedot varusmiespalveluksen aikaisten opintojen hyväksilukemisesta saat kyseisistä oppilaitoksista. Sotilaspoliisikoulutuksesta on hyötyä muun muassa hakeuduttaessa poliisi- ja vartiointialan tehtäviin. Varusmiespalvelus antaa mahdollisuuden rauhanturvatehtäviin sekä tarjoaa peruskoulutuksen ja tien sotilasammatteihin. Koulutus kansainvälisissä valmiusjoukoissa antaa etuoikeuden päästä kriisinhallintatehtäviin. VARUSMIESKOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN Varusmieskoulutus rakentuu yhteiskunnan aiemmin antaman koulutuksen pohjalle ja ottaa huomioon varusmiesten jo saaman ja tulevan siviilikoulutuksen sodan ajan tarpeiden mukaisesti. Eteneminen varusmieskoulutuksessa tapahtuu kunkin omien kykyjen ja ominaisuuksien sekä näyttöjen perusteella. Koulutus on suunniteltu ja toteutetaan siten, että se saa varusmiehet tuntemaan alusta alkaen kuuluvansa tärkeänä osana puolustusvoimiin. Jokaiselle on löydettävissä hänelle parhaiten soveltuva kriisiajan tehtävä. Onnistunut koulutus lisää varusmiesten ja heidän kouluttajiensa yhteenkuuluvuutta. Sotilaskoulutus herättää luottamusta kykyymme puolustaa maatamme ja lujittaa siten kansalaisten puolustustahtoa. Koulutus suunnitellaan tavoitteelliseksi, haasteelliseksi, motivoivaksi ja palkitsevaksi. Koulutettavien omaaloitteellisuutta, aktiivisuutta ja itsenäisyyttä tuetaan sekä heidän palvelustaan arvostetaan. Koulutuksessa harjoitetaan pienryhmän sisäistä yhteistoimintaa. Koulutus on asiallista ja vaativaa, sekä siihen kuuluu rehti sotilaallinen kuri. Palveluksen ja vapaa-ajan tarkoituksenmukaisilla järjestelyillä pidetään yllä koulutettavien vireyttä ja säädellään palveluksen kuormittavuutta. Varusmiespalveluksen fyysinen kuormittavuus suunnitellaan viikko- ja päiväohjelmissa kuntoa nousujohteisesti kehittäväksi. Tähän liittyy rasituksen ja levon tarkoituksenmukainen vaihtelu. Rauhan ajan koulutuksessa painotetaan palvelus- ja liikenneturvallisuutta. Rasittavien harjoitusten lopettamista lomamatka-vuorokautena vältetään. Lomakuljetuksilla vähennetään tarvetta ajaa väsyneenä omalla autolla.

19 4.2 Asevelvollisuusaika ja varusmiespalvelusajan yleisjaksottelu 18 ASEVELVOLLISUUSAIKA (43 vuotta)

20 19 PALVELUSAJAN YLEINEN JAKSOTELU

21 Peruskoulutuskausi Peruskoulutuskauden yleisenä tavoitteena on, että varusmiehet oppivat sotilaan perustaidot. Sen lisäksi alokkaat oppivat yhteistoiminnan perusteet asumalla ja toimimalla yhdessä. He oppivat työskentelemään sotilasorganisaatiossa, ymmärtämään käskyvaltasuhteiden ja sotilaallisen järjestyksen merkityksen joukolle sekä velvoitteet, jotka saatu tehtävä yksittäiselle sotilaalle asettaa. Peruskoulutuskausi on pääosalla varusmiehistä 8 viikon pituinen. Varusmiehet totutetaan ensimmäisten viikkojen aikana perusyksikön ja joukko-osaston jokapäiväiseen palvelusrytmiin. Peruskoulutuskauden aikana he oppivat sotilaallisen toiminnan yleiset perusteet ja sotilaan perustaidot. Peruskoulutus antaa kaikissa puolustushaaroissa varusmiehille auttavan valmiuden toimia jääkäriryhmän miehistötehtävissä. Koulutuksen sisältö on yhdenmukainen kaikissa aselajeissa. Peruskoulutuskaudella ei anneta aselaji- eikä koulutushaarakoulutusta eräiden erikoismiesten kursseja lukuun ottamatta. Peruskoulutuskauden aikana suoritetaan sotilaan perustutkinto, jossa mitataan henkilökohtaisia taitoja ase- ja ampumakoulutuksessa, taistelu- ja marssikoulutuksessa sekä liikuntakoulutuksessa. Tutkintoon kuuluu muiden muassa aseiden käsittelykoe, taistelukoulutuksen koe, taistelijaparin aseenkäsittely- ja taisteluammunnat sekä koulutukseen osallistuminen. Peruskoulutuskaudella tehdään varusmiesten jatkokoulutusvalinnat tuotettavaan sodan ajan joukkoon. Koulutettavat määrätään eri koulutushaaroihin ja -ryhmiin sekä johtajakoulutukseen tai erikoiskoulutuskursseille. Peruskoulutuksen jälkeen varusmies voidaan valita myös koulutettavaksi yksittäiseen erityistehtävään. Taistelijat ovat miehistökoulutuksen saaneita varusmiehiä, jotka sijoitetaan sodan ajan joukoissa taistelutehtäviin. Taistelijan koulutukseen valitaan fyysisiltä sekä henkisiltä ominaisuuksiltaan voimakkaita ja kestäviä varusmiehiä. Erikoismiehet ovat varusmiehiä, jotka koulutetaan sodan ajan vaativimpiin sekä rauhan ajan erikoiskoulutusta edellyttäviin miehistötehtäviin. Tällaisia ovat eräät huolto-, logistiikka- ja valvontatehtävät. Erikoismiesten koulutukseen valitaan siviilikoulutukseltaan ja muilta ominaisuuksiltaan soveliaita varusmiehiä. Johtajakoulutukseen valitaan johtamis- ja oppimisedellytyksiltään testatut sekä niiden perusteella saapumiserästä sopivimmiksi arvioidut varusmiehet. Valinnoissa otetaan huomioon puolustusvoimien sodan ajan johtajatarve. voit merkitä keskeiset koulutustapahtumat ja koulutustavoitteet kuten:

22 21 Käsikirjan lopussa on peruskoulutuskauden koulutuskalenteri, johon voit merkitä keskeiset koulutustapahtumat ja koulutustavoitteet kuten: maastoharjoitukset ja ampumaleirit, muut tärkeät koulutustapahtumat, vuoroluettelon mukaiset tehtävät, valapäivän sekä viikonloppuvapaat ja lomat. Peruskoulutuskauden koulutussuunnitelma tuntia prosenttia 1. Ase- ja ampumakoulutus 85 27% ammunnan perusteet rynnäkkökiväärillä aseenkäsittely ammunnat 2. Taistelu ja marssikoulutus 58 18% taistelukoulutus marssikoulutus suojelukoulutus huoltokoulutus 3. Liikuntakoulutus 51 16% teoria, lihaskunto, lihashuolto sauvakävely/hiihto kartanluku ja suunnistuskoulutus esteratatekniikoiden opettelu palloilu uinti- ja hengenpelastuskoulutus itsepuolustus- ja kamppailukoulutus testit 4. Yleinen sotilaskoulutus 41 13% yleiset palvelusasiat sulkeisjärjestys oikeudenhoito valmiuskoulutus 5. Kansalaiskasvatus 19 6% turvallisuuspolitiikka kirkollinen opetus turvallisuuskasvatus 6. Järjestelyt 24 8% 7. Yksikön päällikön käskemä rästija kertauskoulutus 37 12% Yhteensä % Yksityiskohtaiset koulutussuunnitelmat on laadittu kussakin joukko-osastossa joukkotuotantotehtävät ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

23 Sotilaan perustutkinto Tutkinnon tarkoitus Varusmiesaikana suoritetaan peruskoulutuskaudella sotilaan perustutkinto ja erikoiskoulutuskaudella taistelijan koulutushaaratutkinto. Sotilaan perustutkinto on tarkoitettu kaikille varusmiehille puolustusvoimissa. Se mittaa peruskoulutuksen keskeisimpien asioiden osaamista ja osallistumista. Tutkinto varmistaa, että koulutettavat ovat saavuttaneet oppimistavoitteet ja antaa oppimiselle tavoitteellisuutta ja motivaatiopohjaa. Lisäksi tulokset ovat palaute sekä kouluttajille että sotilaille peruskoulutuskauden tietojen ja taitojen hallitsemisesta. Sotilaan perustutkinto ei ole kilpailu. Tutkinto kannustaa koulutettavia olemaan aktiivisesti mukana koulutustapahtumissa. Sotilaan perustutkintoon vaadittavat testit ja koulutustapahtumat on esitetty alla olevassa luettelossa: SOTILAAN PERUSTUTKINTO 1. Ase- ja ampumakoulutus VALMISTAVA AMPUMAKOULUTUS Osallistuminen valmistavaan ampumakoulutukseen. Optisilla aseilla ja ilmakivääreillä tehty vapaaehtoinen harjoittelu lasketaan mukaan (valvottuna 1 h). Ammunnan harjoittelu 1 (ammunta 1) Ammunnan harjoittelu 2 (ammunta 2) Ammunnan harjoittelu 3 (harjoitus 3) Ammunnan harjoittelu 4 (ammunta 3) Ammunnan harjoittelu 5 (ammunta 4) Ammunnan harjoittelu 6 (ammunta 7) Ammunnan harjoittelu 7 (vapaaehtoinen harjoittelu) Ammunnan harjoittelu 8 (vapaaehtoinen harjoittelu) Ammunnan harjoittelu 9 (vapaaehtoinen harjoittelu) Ammunnan harjoittelu 10 (vapaaehtoinen harjoittelu) Harjoituksia: 10 kertaa 7 pistettä 8 9 kertaa 5 pistettä 6 7 kertaa 4 pistettä 4 5 kertaa 3 pistettä 1 3 kertaa 1 pistettä Ei harjoituksia 0 pistettä RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTA (ATT) Ohjelmiston mukaisista ammunnoista pisteytetään ATT (1 pist/osuma) minimi 0 pistettä ja maksimi 12 pistettä

24 23 ASEKÄSITTELYRATA Koulutustaso arvioidaan 6 rastia käsittävällä radalla. Asekäsittelyrata 1 Asekäsittelyrata 2 Asekäsittelyrata 3 Asekäsittelyrata 4 Asekäsittelyrata 5 Asekäsittelyrata 6 Rastien pisteytys: Ei suoritettu (ES) 0 pistettä (suoritus puuttuu) Suoritettu (SU) 1 pistettä Suoritettu kiitettävästi (SK) 2 pistettä minimi 0 pistettä ja maksimi 12 pistettä 2. Taistelu- ja marssikoulutus TAISTELUKOULUTUS Osallistuminen taistelukoulutusharjoituksiin (minimikesto 3 tuntia). Taistelukoulutus perusharjoitus 1 Taistelukoulutus perusharjoitus 2 Taistelukoulutus perusharjoitus 3 Taistelukoulutus perusharjoitus 4 Taistelukoulutus perusharjoitus 5 Taistelukoulutus perusharjoitus 6 Taistelukoulutus perusharjoitus 7 Taistelukoulutus perusharjoitus 8 Taistelukoulutus yön yli harjoitus Perusharjoituksia: 6 kertaa tai yli 5 pistettä 4 5 kertaa kertaa 2 1 kerta 1 Ei harjoituksia 0 Osallistuminen yön yli harjoitukseen 3 pistettä. minimi 0 pistettä ja maksimi 8 pistettä TST-KOULUTUSRATA Koulutustaso arvioidaan 6 rastia käsittävällä radalla. Tst-koulutusrata 1 Tst-koulutusrata 2

25 24 Tst-koulutusrata 3 Tst-koulutusrata 4 Tst-koulutusrata 5 Tst-koulutusrata 6 Rastien pisteytys: Ei suoritettu (ES) 0 pistettä (suoritus puuttuu) Suoritettu (SU) 1 pistettä Suoritettu kiitettävästi (SK) 2 pistettä minimi 0 pistettä ja maksimi 12 pistettä MARSSIKOULUTUS Osallistuminen marsseille tuottaa seuraavat pisteet: Jalka / hiihtomarssi 1 2 pistettä Jalka / hiihtomarssi 2 4 pistettä Jalka- / hiihto- / polkupyörämarssi 3 4 pistettä minimi 0 pistettä ja maksimi 10 pistettä 3. Liikuntakoulutus Osallistuminen liikuntakoulutukseen. Suunnistusharjoitus 1 Suunnistusharjoitus 2 Liikuntaharjoitus 1 Liikuntaharjoitus 2 Liikuntaharjoitus 3 Liikuntaharjoitus 4 Liikuntaharjoitus 5 Liikuntaharjoitus 6 Liikuntaharjoitus 7 Liikuntaharjoitus 8 Harjoituksia: 10 kertaa 7 pistettä (vähintään 2 suunnistusharjoitusta) 8 9 kertaa kertaa kertaa kertaa 1 Ei harjoituksia 0 VARUSMIEHEN KUNTOINDEKSI

26 Pisteytetään varusmiehen kuntoindeksin VKI suoritustason mukaisesti: VKI on tai yli 7 pistettä alle Sotilaan perustutkinnon pisteytys ja palkitseminen SOTILAAN PERUSTUTKINNON MAKSIMIPISTEET OVAT 75 PISTETTÄ Ei hyväksytty 24 Suoritettu Suoritettu hyvin Suoritettu kiitettävästi Käytännön kokeen (kokeiden) yksityiskohtaiset järjestelyt suunnitellaan joukko-osastoissa koulutuksen päämäärien edellyttämällä tavalla ja sovittaen yksityiskohdat paikallisiin olosuhteisiin. Asekäsittely- ja taistelutaitojen koe voidaan tarvittaessa yhdistää. Tilaa muistiinpanoja varten:

27 ESIMERKKI SOTILAAN PERUSTUTKINTOON SISÄLTYVÄSTÄ TAISTELUKOULUTUSRADASTA (yhdistetty asekäsittely- ja taistelutaitojen koe) 26

28 27 Varusmiehen koulutusvalintalomake Peruskoulutuskauden päätteeksi jokaisesta varusmiehestä tehdään arviointi, joka kirjataan koulutusvalintalomakkeelle. Arvioinnin tekevät joukkueen kouluttajat, jotka esittelevät arvioinnit perusteluineen perusyksikön päällikölle. Arvioinnin perusteina ovat peruskokeet, koulutuksessa osoitetut kyvyt ja sotilaan tutkinnon tulokset sekä kuntoindeksi. Sopivuutta johtajakoulutukseen arvioidaan vertaisarvioinnin, varusmiesesimiesten ja henkilökunnan arvioinnin tulosten perusteella. Johtajakoulutukseen valinnassa otetaan huomioon myös henkilön oma halukkuus. Arvioinnin perusteella tehdään kaikki koulutusvalinnat. Arviointia täydennetään ja se tehdään toisen kerran aliupseerikurssin I-vaiheen jälkeen valittaessa oppilaita reserviupseerikurssille. Puolustusvoimat Leima Perusyksikkö Saapumiserä Suku- ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Koulutettavan kuittausmerkinnät (pvm ja nimi) Henkilötunnus au (1-3 = 0, 4 = 1, 5-6 = 2, 7-8 = 3, 9 = 4) au (0-1 = 0, 2 = 1, 3 = 2, 4-5 = 3, 6 = 4) VARTTI: (13 tai alle = 0, = 1, = 2, = 3, 21 tai yli = 4) SAP: ( HKI 0,99 = 0, HKI 1,00-1,49 = 1, HKI 1,50-2,49 = 2, HKI 2,50-3,49 = 3, HKI 3,50 = 4) (marssit, ammunnat, taistelijan tutkinto) ei au hyväksyttyä suoritusta = 0, välttävä/tyydyttävä = 1, hyvä = 2, kiitettävä/erinomainen = 3) au (sopimaton = 0, heikosti sopiva = 1, sopiva = 2, hyvin sopiva = 3, erittäin sopiva = 4) (sopimaton = 0, sopiva = 1, hyvin sopiva = 2) ( = 0, = 1, = 2, 7-9 = 3) (jonon pisteytys 10% = 0, 20% = 1, 40% = 2, 20% = 3, 10% = 4) au Koulutettava haluaa oppia ja suoriutua palveluksesta (ei lainkaan= 0, heikosti = 1, tyydyttävästi = 2, hyvin = 3, erinomaisesti = 4) (ei halukas = 0, ei vastusta = 1, halukas varusmiesjohtajakoulutukseen = 2, erittäin halukas varusmiesjohtajakoulutukseen = 3, erittäin halukas varusmiesjohtajakoulutukseen sekä halukas sotilasuralle = 4) Vaadittavat erityisominaisuudet, tiedot tai taidot (esim. stereonäkökyky, ajokortti tms) = au-kurssin minimivaatimus Kurssi/koulutushaara kyllä sijaluku Linja/koulutushaara/tehtävä - AU-kurssi - Miehistökoulutushaara X Johtajavalinnan päätyessä tasapisteisiin valintajärjestyksen määrittää kriteerien 5, 6, 7 ja 8 yhteenlaskettu pistemäärä. Paikka ja aika Tehtävä, arvo ja nimi

29 4.5 Erikoiskoulutuskausi 28 Erikoiskoulutuskauden yleinen päämäärä on, että sodan ajan miehistötehtäviin sijoitettavat 180, 270 ja 362 päivää palvelevat varusmiehet osaavat oman puolustushaaransa, aselajinsa sekä koulutushaaransa mukaiset sotilaan perustiedot ja taidot. Taistelijoiden erikoiskoulutuskauden pituus on 9 viikkoa. Koulutuksessa keskitytään oman koulutushaaran tärkeimpien sodan ajan taitojen oppimiseen. Koulutuksen painopiste on sodan ajan tehtävien edellyttämissä kursseissa sekä puolustushaarojen ja aselajien taistelijoiden erikoiskoulutuksessa. Taistelijat koulutetaan siten, että he osaavat sijoituksensa mukaiset tehtävät sodan ajan joukossaan. Taistelijat ampuvat erikoiskoulutuskaudella ryhmänsä tai ryhmäaseensa edellyttämät taisteluammunnat. Sen lisäksi he ampuvat oman aselajinsa ja koulutushaaransa määrittämät taisteluammunnat. Erikoiskoulutuskauden aikana suoritetaan koulutushaaran mukainen taistelijan koulutushaaratutkinto. Erikoismiehet koulutetaan 8 viikon peruskoulutuksen jälkeen eri alojen erikoiskursseilla. Erikoiskurssit voivat alkaa jo peruskoulutuskaudella, mikäli paikalliset olosuhteet ja koulutuksen järjestelyt sitä ehdottomasti edellyttävät. Kurssien päättymisen takarajana on yleensä edellisen saapumiserän 270 vuorokautta palvelevien varusmiesten siirtyminen reserviin. Erikoismiehet oppivat näillä kursseilla käytännön tiedot ja taidot, joita käyttäen he osaavat toimia sodan ajan miehistötehtävissään sekä varuskuntien rauhan aikaisissa, erikoiskoulutusta edellyttävissä huolto-, logistiikka ja valvontatehtävissä. Kursseihin liittyy tutkinto ja koulutukseen sisältyy harjoittelu vaativassa tehtävässä. Erikoismiesten on erityisalastaan riippumatta osattava taistelijan taitoja siten, että he kykenevät taistelemaan jalkaväen tapaan puolustettaessa koulutushaaransa mukaisen joukon ryhmitys- tai vastuualuetta sekä vastaiskuja tehtäessä. Erikois- ja joukkokoulutuskaudella järjestetään noin 3 viikon mittainen kertauskausi peruskoulutuskauden asioista, mikäli erikoiskurssi on alkanut jo peruskoulutuskaudella. Miehistön 270 päivää palvelevien erikois- ja joukkokoulutuskauden koulutus suunnitellaan ottaen huomioon varuskunnalliset velvoitteet, SA -tehtävän vaatimukset sekä taistelu- ja ampumaharjoitukset. Erikoismiesten varusmiesjohtajat vaihtuvat erikoiskoulutuskauden puolivälissä. Erikoismiehet sijoitetaan sodan ajan joukkoon ensisijaisesti oman saapumiseränsä mukana, vaikka heitä ei siirretäkään reserviin yhtä aikaa sen taistelijoiden kanssa.

30 29 Muiden kotiuduttua erikoismiehet syventävät osaamistaan, suorittavat pätevyyskirjojaan ja tukevat seuraavan saapumiserän koulutusta. Sellainen miehistöön kuuluva varusmies, joka on erikoiskoulutuskaudella osoittanut erityistä kyvykkyyttä ja sopivuutta, voi poikkeustapauksessa suorittaa aliupseerikurssin tai reserviupseerikurssin seuraavan saapumiserän mukana. Osa erikoismiehistä palvelee 362 päivää. Tällaisia ovat esimerkiksi pääosa kuljettajista, joiden pätevyyskirjan saaminen edellyttää pitkää harjoittelua. Pitkän palvelusajan erikoismiehet osallistuvat oman ja seuraavan saapumiserän harjoituksiin sekä ampumaleireille. 4.6 Johtajakoulutus Tarkoitus, päämäärä ja tavoite Johtajakoulutus aloittaa koko asevelvollisuusajan kattavan kehittymisen ja kasvamisen ihmisten johtajaksi. Varusmiespalveluksen aikana varusmiesjohtajille luodaan perusta ja myönteinen asenne jatkaa johtajana kehittymistä myös reservissä. Johtaja- ja kouluttajakoulutusohjelman päämääränä on, että johtajat pystyvät aloittamaan omatoimisesti kertausharjoituksissa sekä poikkeusoloissa oman joukkonsa kouluttamisen ja johtamisen. Johtajakoulutuksen tavoitteena on, että johtaja hallitsee joukkonsa johtamisen sekä itsensä kehittämisen periaatteet syväjohtamisen mallin mukaisesti. Kouluttajakoulutuksen tavoitteena on, että johtaja osaa kehittää joukkonsa toiminta- ja suorituskyvyn joukon tehtävän edellyttämälle tasolle. Johtajakoulutus puolustusvoimissa ennustaa taloudellista menestymistä työelämässä. Vuosina 1955, 1960 ja 1965 syntyneistä yli sadastatuhannesta miehestä tehdyn tutkimuksen mukaan 70 % reserviupseereista ja 34% reservialiupseereista sijoittui aikuiselämässään ylimpään tuloneljännekseen. Miehistökoulutuksen saaneista ylimpään tuloneljännekseen ylsi 15 %. Johtajakoulutuksen kokonaisuus on kuvattu kirjassa Puolustusvoimien johtajakoulutus (2000). Koulutustaidon perusteet ja toimintakäytännöt on kuvattu Kouluttajan oppaassa (2007). Näitä lähteitä käytetään kaikkien sotilasjohtajien perus- ja jatkokoulutuksessa sekä täydennettäessä opintoja.

31 30 Johtajakoulutusohjelma Varusmiesten johtajakoulutus toteutetaan 30 opintopisteen laajuisena kokonaisuutena, josta käytetään nimitystä johtaja- ja kouluttajakoulutusohjelma. Ohjelma liittää varusmiesten johtaja- ja kouluttajakoulutuksen osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää. Johtajakoulutusohjelma rakentuu neljästä peruselementistä. Ensimmäinen elementti on ohjelman uskottavuuden ja luotettavuuden takaava tieteellinen tutkimus. Toinen elementti on ohjelman sisältötieto eli syväjohtamisen malli ja sitä tukevat viitekehykset. Kolmas elementti on ohjelman menetelmätieto eli ne koulutuskäytännöt, joilla kriittistä konstruktivistista oppimiskäsitystä sovelletaan johtajakoulutukseen. Neljäs elementti on oppiminen ja harjaantuminen johtajatehtävässä. Sen ydin on palautetiedon systemaattinen käyttö. Ohjelman 30 opintopisteen runko on nähtävissä johtajan palvelustodistuksessa. Opetussuunnitelman toteutumista seurataan yksilöllisesti koulutuksen aikana. Seuranta toteutetaan sekä varusmiesten tietojärjestelmässä (VARTTI) että koulutettavan oman opintokirjan ja johtajakansion avulla. Johtajakansio Johtajakansio on koulutettavan varusmiesjohtajan henkilökohtainen taltio, jonne kootaan johtajakoulutukseen liittyvä aineisto ja palautteet. Sitä käytetään varmentamaan

32 31 opintojen suoritus. Tätä tarkoitusta varten johtajakansiossa on johtajan opintokirja. Johtajakansion perusmateriaali jaetaan koulutettaville aliupseerikurssin ensimmäisellä viikolla ja se tarkastetaan säännöllisesti, vähintään kerran kuukaudessa. Koulutettavan omaan johtajakansioonsa tuottama ja sinne kerätty tieto tukee palvelustodistuksen antamista. Varusmiespalveluksen jälkeen saatu johtajakoulutus todennetaan johtajan palvelustodistuksesta ja voidaan yksilöidä johtajakansion avulla. Palaute Johtajakoulutuksen tavoitteena oleva itseohjautuvuus ja vastuun ottaminen omasta kehittymisestä edellyttävät koulutettavalta aloitteellisuutta ja systemaattisuutta opintojen seurannassa ja palautetiedon kokoamisessa. Sodan ajan ja varsinkin taistelun asettamat ankarat olot vaativat johtajilta itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta. Palautejärjestelmän tavoitteena on tukea näiden ominaisuuksien kehittymistä. Palautteen tehokas käyttö kaikessa koulutuksessa vahvistaa tavoitellun oppimistuloksen. Puolustusvoimilla on johtajien kouluttajana mahdollista toteuttaa harjoittelu oikeassa ja vastuullisessa johtajatehtävässä. Omasta toimintaympäristöstä tuleva uskottava, oikeaan osuva ja kannustava palaute on välttämätön edellytys johtajana kehittymiselle. Yksittäisten harjoituksen ja koulutustapahtumien päätteeksi annetaan välitön palaute. Se toteutetaan niin, että koulutettava pystyy itse analysoimaan ja erittelemään suorituksensa. Välitön palaute on dokumentoitava riittävässä laajuudessa johtajakansioon käyttäen vakioituja lomakkeita, jotka koulutettava itse esitäyttää. Johtajat saavat palautetta omasta johtajakäyttäytymisestä ja johtamisen vaikutuksesta syväjohtamisen kysymyssarjan avulla. Arviointiin osallistuvat varusmiesesimiesten alaiset, perusyksikön muut varusmiesesimiehet sekä yksikön kantahenkilökunta. Syväjohtamisen kysymyssarja tuottaa koulutettavalle johtaja-/vuorovaikutusprofiilin. Johtajakauden päätteeksi tuotettu johtaja- tai vuorovaikutusprofiili siirretään tietojärjestelmässä (VARTTI) johtajan palvelustodistukseen. Aliupseeri- ja reserviupseerikurssien aikana johtajana kehittymistä tuetaan vertaisarvioitien itsearviointien ja kouluttaja-arviointien rinnalla. Johtajakaudella käydään kausipalautekeskustelu vähintään kaksi kertaa varusmiesesimiehen ja häntä ohjaavan kouluttajan kesken. Keskustelulla pyritään löytämään johtamiskäyttäytymisen vahvuudet ja heikkoudet, vertaamaan tuloksia aikaisempiin havaintoihin ja määrittelemään kehittymistarpeita pitkällä aikavälillä. Keskustelun jälkeen varusmiesjohtaja tekee itselleen johtajakansioon taltioitavan kehittymissuunnitelman. Tiimityöskentely johtajakoulutuksessa Varusmiesesimiehistä koostuvat tiimit muodostetaan koulutuskokoonpanon, joukkueen tai vastaavan suuruisen osaston mukaisesti. Tiimit arvioivat saavutettuja koulutustuloksia ja johtamiseen liittyviä havaintoja 1 2 kertaa kuukaudessa. Tiimityöskentely

33 32 tapahtuu alkuvaiheessa yksikön päällikön tai muun kokeneen kouluttajan johdolla. Työskentelyssä noudatetaan normaalia kokoustekniikkaa. Tiimityöskentelyn tuloksia ja varusmiesesimiesten tekemiä esityksiä käsitellään päällikön pitämien viikkopuhuttelujen yhteydessä. Mahdollisuus vaikuttaa omalta osaltaan perusyksikön rutiineihin lisää varusmiesjohtajien sitoutumista tehtäviinsä. Tiimityöskentely lisää myös johtajien keskinäistä kiinteyttä perusyksikössä ja opettaa sekä koulutettavia että kouluttajia arvioimaan toiminnan tuloksellisuutta ja tavoitteellisuutta. Johtajana kehittymisen kannalta on tärkeää, että varusmiesesimiehet oppivat jakamaan omat johtamiskokemuksensa vertaistensa kanssa. Milloin sotilasjohtaja on onnistunut? Saavutetut tulokset ovat johtajan onnistumisen tärkein arviointiväline. Tulokset on osattava määrittää oikein ja riittävän kokonaisvaltaisesti. Koulutustuloksia johtajakoulutuksen näkökulmasta arvioidaan erityisesti seuraavien vaikuttavuuskriteerien avulla: johtajakäyttäytyminen synnyttää luottamuksen johtajan ja joukon välille sekä lujittaa sitä johtamiskäyttäytyminen edesauttaa ryhmäkiinteyden syntymistä johtamiskäyttäytyminen lujittaa joukon uskoa mahdollisuuksiinsa ja omien asejärjestelmien tehokkuuteen taistelussa sekä sisäistyvät arvot ja asenteet tukevat käsitystä isänmaan puolustamisen oikeutuksesta. Näin arvioiden saavutettavat konkreettiset tulokset sisältyvät organisaation kehittyvään suorituskykyyn ja elinkelpoisuuteen. Vain kiinteä ja johtajiinsa luottava joukko kykenee kriisiajan äärimmäisiin ponnistuksiin. Mitä hyötyä johtajakoulutuksesta on? Työnantajat ja oppilaitokset kiinnittävät puolustusvoimissa saatuun johtajakoulutukseen lisääntyvää huomiota ja odotuksia. Voit varautua siihen, että tarvitset johtajatodistustasi ja johtajakansiotasi monissa yhteyksissä siviilielämässä. Oppilaitokset lukevat hyväksi opintopisteitä saamastasi johtajakoulutuksesta. Hyväksiluettavuuden päättää oppilaitos tapauskohtaisesti. Työnantajat tarvitsevat saamaasi todistusta, erityisesti siinä olevaa johtajaprofiilia. Johtajaprofiili kertoo osaltaan, kuinka olet johtajana menestynyt, mutta ennen kaikkea se kertoo vahvuus- ja kehittämisalueesi johtajana ja osoittaa sinun tuntevan tilanteesi ja kehittävän systemaattisesti itseäsi. Suurin hyötyjä olet kuitenkin sinä itse. Kasvaminen ihmisenä, kehittyminen johtajana ja oppiminen oppimaan on itsellesi suuri voimavara koko loppuelämäsi. Tärkeintä on itsesi ja työnantajasikin kannalta, että tiedät, missä olet ja mihin johtajana pyrit.

34 Aliupseerikoulutus Aliupseereiksi koulutetaan noin 20 prosenttia varusmiehistä. Koulutettavat valitaan peruskoulutuskauden aikana pidettyjen johtajatestien ja osoitetun kyvykkyyden ja sopivuuden perusteella. Koulutuspaikkojen määrä riippuu puolustushaarasta ja aselajista. Kyvykkäille ja halukkaille pyritään kuitenkin koulutusmahdollisuus järjestämään. 33 Aliupseerikoulutuksen tavoitteena on, että koulutettavat hallitsevat koulutushaaransa mukaisen ryhmän suuruisen osaston johtamisen taistelussa tai erikoistehtävänsä sekä osaavat kouluttaa johtamaansa joukkoa. Aliupseereiksi koulutettavat valitaan peruskoulutuskaudella pidettyjen johtajatestien sekä osoitetun kyvykkyyden ja sopivuuden perusteella. Eräillä erikoisaloilla valinta tapahtuu vapaaehtoisille ennen palvelukseen astumista järjestettävissä valintakokeissa. Aliupseerikoulutus käsittää aliupseerikurssin ja aliupseerin johtajakauden erikoistutkintoineen. Aliupseerikurssin pituus on 16 viikkoa. Kurssi käsittää kaksi jaksoa, joiden pituudet ovat pääsääntöisesti 7 ja 9 viikkoa. Aliupseerikurssin ensimmäisen jakson tavoitteena on, että oppilaat tuntevat sotilasjohtamisen ja kouluttamisen perusteet, osaavat yleiset ryhmänjohtajan perustiedot ja taidot sekä osaavat käsitellä oman joukkonsa ryhmän kalustoa ja toimia ryhmän taistelijan tehtävissä. Aliupseerikurssin toisen jakson tavoitteena on, että koulutettavat osaavat koulutushaaransa mukaisen toiminnan tehtävässään, ryhmän suuruisen osaston johtamisen taistelussa tai erikoistehtävässä sekä osaavat kouluttaa johtamaansa joukkoa. Erikoistehtäviin koulutettavat aliupseerit suorittavat oman aselajinsa aliupseerikurssin I jakson ja käyvät II jakson erikoisaliupseerikurssilla. Aliupseerien johtajakauden pituus on 28 viikkoa. Tällä kaudella aliupseerit harjaantuvat ryhmänsä tai sen suuruisen osaston johtajiksi, kouluttajiksi tai erikoisalansa tehtäviin sekä saavat jatko- ja täydennyskoulutusta. Tähän opintovaiheeseen sisältyy johtamis- ja koulutustaidon jatkokurssit sekä 18 opintopisteen mittainen ohjattu johtamis- ja kouluttamistaidon harjoittelu. Ohjattu johtamis- ja kouluttamistaidon harjoittelu tapahtuu siten, että aliupseerit toimivat seuraavan saapumiserän miehistön vastuullisina ryhmänjohtajina ja kouluttajina sekä oman saapumiseränsä erikoisalan aliupseerin tehtävissä. Harjoittelua ohjataan ja valvotaan. Ryhmänjohtajat saavat palautetta johtajakäyttäytymisestään kouluttajilta ja alaisiltaan. Aliupseerien koulutus jatkuu reservin kertausharjoituksissa. Korkeakoulukelpoiset aliupseerit voivat johtajakoulutuksensa jälkeen pyrkiä myös Maanpuolustuskorkeakouluun. Aliupseerikurssin käynyt varusmies, joka todetaan sopivaksi koulutettavaksi reservin upseeriksi, voidaan siirtää reserviupseerikurssille seuraavan saapumiserän mukana. Maanpuolustuskorkeakouluun hyväksytyt koulutetaan reserviupseereiksi ennen sotatieteiden opintojen aloittamista.

35 34 Reserviupseerikoulutus Reserviupseereiksi koulutetaan noin 10 prosenttia varusmiehistä. Koulutettavat valitaan aliupseerikurssin I-jakson aikana pidettyjen johtajatestien sekä osoitetun kyvykkyyden ja sopivuuden perusteella. Reserviupseerikoulutuksen tavoitteena on, että koulutettavat hallitsevat koulutushaaransa mukaisen joukkueen/vast. suuruisen osaston toiminnan ja johtamisen taistelussa tai erikoistehtävänsä, osaavat kouluttaa johtamaansa joukkoa sekä tuntevat reservinupseereilta vaadittavat yleiset perustiedot. Reserviupseerikoulutus käsittää reserviupseerikurssin ja johtajakauden erikoiskursseineen. Reserviupseerikurssin tavoitteena on, että koulutettavat osaavat koulutushaaransa mukaisen joukkueen/vast. suuruisen osaston toiminnan ja johtamisen taistelussa tai erikoistehtävänsä, osaavat kouluttaa johtamaansa joukkoaan sekä tuntevat reservinupseereilta vaadittavat yleiset perustiedot. Reserviupseerikurssin pituus on 14 viikkoa. Kurssilla upseerioppilaat oppivat perusteet sodan ajan joukkueen tai vastaavan suuruisen osaston johtajatehtävään. Reserviupseerien johtajakauden pituus 23 viikkoa. Tällä kaudella upseerikokelaat harjaantuvat joukkueensa tai sen suuruisen osaston johtajiksi, kouluttajiksi tai erikoisalansa tehtäviin sekä saavat jatko- ja täydennyskoulutusta. Tähän opintovaiheeseen sisältyy johtamis- ja koulutustaidon jatkokurssit sekä 18 opintopisteen mittainen ohjattu johtamis- ja kouluttamistaidon harjoittelu. Ohjattu johtamis- ja kouluttamisharjoittelu tapahtuu siten, että upseerikokelaat toimivat seuraavan saapumiserän miehistöstä muodostettujen joukkueen suuruisten osastojen johtajina ja kouluttajina tai erikoisalan upseerikokelaan tehtävissä. Harjoittelua ohjataan ja valvotaan. Upseerikokelaat saavat palautetta johtajakäyttäytymisestään kouluttajilta ja alaisiltaan. Sodan ajan reserviupseerien koulutus jatkuu kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksissa. Harjoitukset ja siviilitehtävien tuoma johtamistaidollinen koulutus, kokemus ja harjaantuminen muovaavat suomalaisen reserviupseerin. o 4.7 Joukkokoulutuskausi Joukkokoulutuskauden tavoitteena on, että koulutettavat hallitsevat sijoituksensa mukaiset tehtävät ja kykenevät täyttämään määritetyt suoritusvaatimukset. Joukkokoulutuskauden pituus on noin 9 viikkoa. Se ajoittuu kunkin saapumiserän 180 ja 362 päivää palvelevien varusmiesten palvelusajan lopulle. Tämä kausi on varusmiespalveluksen toiminnallinen ja taidollinen huipentuma, johon kuuluvat tärkeimmät sota- ja ampumaharjoitukset.

36 35 Varusmiehet kootaan ja sijoitetaan viimeistään joukkokoulutuskauden alussa tuotettavaan sodan ajan joukkoon. Joukot koulutetaan sodan ajan kokoonpanossa, johon sisältyy joukkoon kuuluva varalisä. Joukon kiinteyden lisäämiseksi se majoitetaan sodan ajan kokoonpanossa samoihin tiloihin. Tärkeimmät sota- ja ampumaharjoitukset järjestetään yleensä joukkokoulutuskaudella puolustushaaran käskemällä tavalla. Joukkokoulutuskaudella järjestetään aselajien yhteistoimintaa sisältäviä harjoituksia. Joukkokoulutuskauden lopulla koulutettavien tulee hallita hyvin sijoitustensa mukaiset tehtävät. Koulutettavien on kyettävä toimimaan sodan ajan joukkona taistelussa. Tämä kyky mitataan puolustushaaroittain. Palvelustodistus ja henkilöarviointi Kaikki varusmiehet saavat palvelusajan päätteeksi palvelustodistuksen ja siinä olevan henkilöarvioinnin. Palvelustodistus sisältää tiedot varusmieskoulutuksen sisällöstä, työkokemuksesta ja henkilökohtaisista valmiuksista. Asiakirjoja voidaan käyttää dokumenttina hakeuduttaessa oppilaitoksiin ja työpaikkoihin sekä arvioitaessa koulutuksen lukemista hyväksi opinnoissa. Koulutus joissain koulutushaaroissa tuottaa lisäksi erityisiä pätevyyskirjoja kuten ajokortteja tai tutkintotodistuksia, joita voi suoraan hyödyntää siviilissä. Varusmiespalveluksen suorittaminen luetaan työkokemukseksi ja varusmiespalveluksen aikaisista opintosuorituksista voi saada lisäpisteitä oppilaitoksiin pyrittäessä tai luettua opinnot tai osan niistä hyväksi jatko-opinnoissa. Miehistö- tai johtajakoulutuksen saaneiden palvelustodistus ja henkilöarviointi annetaan erilaisilla lomakkeilla. Ne ovat asiakirjoja, jotka kannattaa säilyttää myöhempää tarvetta niin kuin muitakin koulu- ja työtodistuksia. Voit vaikuttaa omaan tulevaisuuteesi ja edistää omaa ammattiuraasi varusmiespalvelukseen liittyvillä valinnoillasi ja palveluksen suorittamisella. Pohdittavaa Mieti, mitkä ovat tavoitteesi varusmiespalveluksessa yleensä ja peruskoulutuskaudella. Haluatko taistelijan koulutukseen, miehistön erikoiskoulutukseen vai aliupseerin tai reserviupseerin koulutukseen? Mitä annettavaa ja erityistaitoja sinulla on puolustusvoimille ja mitä puolustusvoimat voi antaa sinulle? Mitä asettamasi tavoitteen saavuttaminen edellyttää sinulta peruskoulutuskauden aikana?

Sotilaan käsikirja Sotilaan käsikirja Sotilaan käsikirja 2011 Maavoimien Esikunta Henkilöstöosasto 2011 ISBN ISBN PDF SAP

Sotilaan käsikirja Sotilaan käsikirja Sotilaan käsikirja 2011 Maavoimien Esikunta Henkilöstöosasto 2011 ISBN ISBN PDF SAP Sotilaan käsikirja Sotilaan käsikirja 2011 1 2 Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt Suunnittelu Maavoimien Esikunnan Henkilöstöosasto Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus /

Lisätiedot

S OTILAAN KÄSIKIRJA 2003

S OTILAAN KÄSIKIRJA 2003 S OTILAAN KÄSIKIRJA 2003 Suunnittelu Pääesikunnan koulutusosasto Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus / tuotanto-osasto Työryhmä eversti evp Kalle Liesinen majuri Hannu Hyppönen, PEkoul-os everstiluutnantti

Lisätiedot

SISÄLLYS KUVIOT 1 Kouluttajan ammattipätevyys Ammattipersoonallisuus Ammattietiikka Itsetietoisuus Sotilaskouluttajan ammattipätevyys Menetelmätietoisuus Joustava osaaminen Taitotieto Päämäärätietoisuus

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Pääesikunta Lausunto 1 (8) Oikeudellinen osasto HELSINKI AJ /51.03/2012

Pääesikunta Lausunto 1 (8) Oikeudellinen osasto HELSINKI AJ /51.03/2012 Pääesikunta Lausunto 1 (8) HELSINKI 31.1.2013 3704/51.03/2012 Eduskunta Oikeusasiamiehen kanslia 00102 Eduskunta 00102 HELSINKI Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen selvitys- ja lausuntopyyntö 9.10.2012

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.

Lisätiedot

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05.2012, verkkoesitys

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05.2012, verkkoesitys TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO ) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05., verkkoesitys Merivoimien ylilääkäri, lääkintäkommodori, LT, dos Kai Parkkola Merivoimien esikunta,

Lisätiedot

SOPIMUSSOTILAIDEN VALMIUDET KOULUTTAJANA PERUSKOULUTUS- KAUDELLA

SOPIMUSSOTILAIDEN VALMIUDET KOULUTTAJANA PERUSKOULUTUS- KAUDELLA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SOPIMUSSOTILAIDEN VALMIUDET KOULUTTAJANA PERUSKOULUTUS- KAUDELLA Kandidaatintutkielma Kadettialikersantti Henrik Österlund Kadettikurssi 98 Maasotalinja Maaliskuu 2014 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet Tavoitteena : 1. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen 2. Pysyvät kustannussäästöt Kiinteistömenot Henkilöstökulut Materiaalihankinnat

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2012 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan asevelvollisuuslakia muutettavaksi niin, että varusmiespalvelusaikaa lyhennetään 15 vuorokaudella.

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) PÄÄHAUN (SK/SM) VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN Valintapisteet määräytyvät esivalinnan alkupisteiden sekä valinta- ja soveltuvuuskoepisteiden perusteella. Valintapisteiden

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (37) Henkilöstöosasto HELSINKI HH425 8.4.2011

Pääesikunta Määräys 1 (37) Henkilöstöosasto HELSINKI HH425 8.4.2011 Pääesikunta Määräys 1 (37) 8.4.2011 Pv joukko-osastot PVHSMK - PEHENKOS ASEVELVOLLISTEN FYYSINEN KOULUTUS Normikokoelman lyhenne PVHSMK PEHENKOS Peruste - Asevelvollisuuslaki 5 luku 36, 37, 38 ja 56, 6

Lisätiedot

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun

Lisätiedot

Kaartin jääkärirykmentti. Opas saapumiserän 2/2014 varusmiehelle

Kaartin jääkärirykmentti. Opas saapumiserän 2/2014 varusmiehelle Kaartin jääkärirykmentti Opas saapumiserän 2/2014 varusmiehelle Kaartin jääkärirykmentti Arvoisa Kaartin jääkärirykmentissä palveluksensa aloittava nuori Toivotan Sinulle hyvää kesää ja tulevaa varusmiespalvelusta!

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet 19.3.2015 Helsinki, Messukeskus, Messuaukio 1 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Ammatillinen

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat?

Miten lapset ja nuoret voivat? Miten lapset ja nuoret voivat? Ylijohtaja Marina Erhola TERVE-SOS 2013 83,5 v. 76,9 v. Elämän tarkoitus on että hyvä voittaa pahan 6-0 Raija 9 v. Noin 20 % suomalaislapsista altistuu perheväkivallalle

Lisätiedot

Kaartin jääkärirykmentti. Opas saapumiserän 2/2013 varusmiehelle

Kaartin jääkärirykmentti. Opas saapumiserän 2/2013 varusmiehelle Kaartin jääkärirykmentti Opas saapumiserän 2/2013 varusmiehelle Tervetuloa palvelukseen Kaartin jääkärirykmenttiin Santahaminaan Olet aloittamassa varusmiespalvelustasi Kaartin jääkärirykmentissä, joka

Lisätiedot

MAASOTAKOULU Tervetuloa suorittamaan kansalaisvelvollisuuttasi; varusmiespalvelusta Maasotakouluun. Palveluspaikkasi tulee olemaan Maasotakoulun

MAASOTAKOULU Tervetuloa suorittamaan kansalaisvelvollisuuttasi; varusmiespalvelusta Maasotakouluun. Palveluspaikkasi tulee olemaan Maasotakoulun ALOKASOPAS MAASOTAKOULU Tervetuloa suorittamaan kansalaisvelvollisuuttasi; varusmiespalvelusta Maasotakouluun. Palveluspaikkasi tulee olemaan Maasotakoulun Reserviupseerikoulun Jääkärikomppania tai Kuljetuskomppania

Lisätiedot

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

HYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS

HYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 7.3.2012 HYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS PL-HYPPYMESTARIKURSSI 1 Koulutuksen yleisjärjestelyt Pakkolaukaisuhyppymestarikurssin

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan Puolustusvoimauudistuksen vaikutus reserviläistoimintaan AMPUMARADAT RAKENNEMUUTOKSESSA- seminaari, 8.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa Everstiluutnantti Tuomo Repo Koulutussektorin johtaja / Pääesikunnan

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 10.12.2011 VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKURSSI 1 Koulutuksen yleisjärjestelyt Kouluttajakurssin

Lisätiedot

Nuoren miehen terveys ja palveluskelpoisuus

Nuoren miehen terveys ja palveluskelpoisuus Nuoren miehen terveys ja palveluskelpoisuus Nuoret pohjoisessa, Oulu 29.9. Kai Parkkola Sotilaslääketieteen professori, lääkintäkommodori res, Tampereen Yliopisto Lääkintähuollon dosentti, Maanpuolustuskorkeakoulu

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN TERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN TERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN TERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Kai Parkkola Tuusula 19.1. Sotilaslääketieteen prof, lääkintäkommodori res, Tampereen Yliopisto Lääkintähuollon

Lisätiedot

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. Kuva: Kari Virtanen RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 9.4.2015 VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS KOULUTTAJAKURSSI 1 Koulutuksen yleisjärjestelyt Kouluttajakurssin

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

Alokkaan opas löytyy myös internet-sivuiltamme:

Alokkaan opas löytyy myös internet-sivuiltamme: Alokkaan opas Sisällys Tärkeitä yhteystietoja Miten löydän Ilmasotakouluun? Varuskunta-alueen kartat Mitä mukaan? Tietoa kotiväelle Tärkeitä tapahtumia Arjen asioita 2 3 4 5 6 7 8-13 Tärkeitä yhteystietoja

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Fyysinen koulutus ja liikuntakoulutus TEORIAKOULUTUS. 16.2.2000 PEkoul-os/2000 1

Fyysinen koulutus ja liikuntakoulutus TEORIAKOULUTUS. 16.2.2000 PEkoul-os/2000 1 Fyysinen koulutus ja liikuntakoulutus TEORIAKOULUTUS 16.2.2000 PEkoul-os/2000 1 Miksi lisää liikuntaa? 1. Suorituskykyiset sodan ajan joukot - joukkotuotanto - viime sotien kokemukset 2. Koulutuksen ja

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat

Lisätiedot

LIIKUNTAKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ

LIIKUNTAKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ LIIKUNTAKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ Puolustusvoimien liikuntakoulutuksen päämääränä on pysyvän liikuntakipinän herättäminen reserviin siirtyville asevelvollisille. Keinot 1. Liikunta-asenteiden muokkaus 2. Liikunnallisten

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI Nimi Opetuspiste OSAAMISPASSI Kansainvälisyystutor -opinnot kuuluvat etiikan opintoihin. Saamasi opintoviikkomäärän laajuus riippuu siitä, miten paljon syvennät osaamistasi

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA

HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 19 20.11.2009 Koulutuspäivien avauspuheenvuoro, Henkilökohtaistaminen säädöksissä Opetusneuvos Lea Lakio Lea Lakio 19.11.2009 www.oph.fi HENKILÖKOHTAISTAMINEN

Lisätiedot

PÄÄESIKUNTA MUISTIO 1 (5) Henkilöstöosasto. Helsinki.9.2007 AD21809

PÄÄESIKUNTA MUISTIO 1 (5) Henkilöstöosasto. Helsinki.9.2007 AD21809 PÄÄESIKUNTA MUISTIO 1 (5) Henkilöstöosasto Helsinki.9.2007 AD21809 Puolustusministeri Puolustusministerin selvityspyyntö 17.8.2007 ESIMIESASEMAN VÄÄRINKÄYTÖN (SIMPUTUS) EHKÄISY JA SEURANTA PUOLUSTUS- VOIMISSA

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIETOSISÄLTÖ JA KÄSITTEISTÖ ( ) Käsitteet ja selitteet

HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIETOSISÄLTÖ JA KÄSITTEISTÖ ( ) Käsitteet ja selitteet HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIETOSISÄLTÖ JA KÄSITTEISTÖ (19.12.2017) Asetuksen (673/2017) 9 :n 1 momentin kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (1) Opintoasiainosasto Liite 2 ERILLISHAUN (LENTOUPSEERIN KOULUTUSOHJELMA) VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄY- TYMINEN

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (1) Opintoasiainosasto Liite 2 ERILLISHAUN (LENTOUPSEERIN KOULUTUSOHJELMA) VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄY- TYMINEN MNPUOLUSTUSKORKEKOULU 1 (1) L20852 ERILLISHUN (LENTOUPSEERIN KOULUTUSOHJELM) VLINTPISTEIDEN MÄÄRÄY- TYMINEN Lentoupseerin koulutusohjelman ohjaajaopintosuuntien erityisenä valintakriteerinä on, että hakija

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

Horisontti

Horisontti Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO ARMANIN TARINA TÄSTÄ

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot