Pääesikunta Määräys 1 (37) Henkilöstöosasto HELSINKI HH

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääesikunta Määräys 1 (37) Henkilöstöosasto HELSINKI HH425 8.4.2011"

Transkriptio

1 Pääesikunta Määräys 1 (37) Pv joukko-osastot PVHSMK - PEHENKOS ASEVELVOLLISTEN FYYSINEN KOULUTUS Normikokoelman lyhenne PVHSMK PEHENKOS Peruste - Asevelvollisuuslaki 5 luku 36, 37, 38 ja 56, 6 luku 67, 68, 69 - Pääesikunnan työjärjestys HE1466/ luku Puolustusvoimien liikuntastrategia vuosille PVHSM KOULUTUSALA PEHENKOS, Fyysisen toimintakyvyn perusteet - PVOHJEK KOULUTUS PEHENKOS, Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt - PVOHJEK KOULUTUS PEHENKOS, Varusmiehille yhteisesti koulutettavat asiat: Voimaantuloajankohta Voimassaoloaika lukien lukien toistaiseksi Kumoaa Laatija Ylläpitäjät - PVOHJEK KOULUTUS 018 -ASEVELVOLLISTEN FYYSINEN KOULUTUS - Pääesikunnan koulutusosasto. Liikuntakoulutuksen käsikirja 12. Fyysisen suorituskyvyn testit. ISBN Pääesikunnan henkilöstöosasto Pääesikunnan henkilöstöosasto Pääesikunta Puh. (09) Y-tunnus Faksi (09) PL

2 Pääesikunta Määräys 2 (37) Säilytys Sähköinen arkistointi - Puolustusvoimien asianhallintajärjestelmä/puolustusvoimien normitietokanta 1. Pysyvästi säilytettävät normikokoelmat - Pääesikunnan kirjaamo

3 Pääesikunta Määräys 3 (37) SISÄLLYSLUETTELO PVHSMK - PEHENKOS ASEVELVOLLISTEN FYYSINEN KOULUTUS Fyysisen koulutuksen tavoitteet eri koulutuskausilla ja kertausharjoituksissa LIIKUNTAKOULUTUS FYYSISEN KOULUTUKSEN OSANA Liikuntakoulutus Liikuntakoulutuksen toteutuksen periaatteet LIIKUNTAKOULUTUS ERI KOULUTUSKAUSILLA Peruskoulutuskausi Miehistön erikoiskoulutuskausi Joukkokoulutuskausi Varusmiesjohtajien liikuntakoulutus eri koulutuskausilla ja kursseilla Reserviläisten fyysisen koulutuksen periaatteet Reserviläisten testaus kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksissa Maanpuolustusjärjestöjen järjestämät kuntotestitilaisuudet ASEVELVOLLISTEN MARSSIKOULUTUS Marssikoulutuksen päämääränä Marssikoulutuksen opetustarkoitus Marssikoulutuksen turvallisuusohjeet Marssikoulutuksen sisältö LIIKUNTAKOULUTUKSEN JÄRJESTELYT Yleistä Teoriakoulutus Lihaskuntokoulutus Lihashuoltokoulutus Hiihto-, sauvakävely-, pyöräily-, kävely- ja juoksukoulutus Suunnistuskoulutus Uinti- ja hengenpelastuskoulutus Joukkue- ja mailapelit Yleisurheilukoulutus Itsepuolustus- ja kamppailukoulutus Liikunnan teemapäivät ja massaliikuntatapahtumat Kilpailutoiminta FYYSISEN TOIMINTAKYVYN JA LIIKUNTATAITOJEN SEURANTA Päämäärä Fyysisen toimintakyvyn arviointi ja mittaaminen Tulosten kirjaaminen ja ilmoittaminen Liikuntataitojen mittaus Marssitaidon mittaus Koulutuksen seuranta VAPAA-AJAN LIIKUNTA PALKITSEMISET ASEVELVOLLISTEN FYYSISEN KOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ JA PERIAATTEET Asevelvollisten fyysisen koulutuksen päämääränä on kouluttaa sijoituskelpoisia sotilaita sodan ajan joukkoihin ja ylläpitää reservin fyysistä

4 Pääesikunta Määräys 4 (37) toimintakykyä. Tavoitteena on lisäksi kehittää asevelvollisten fyysistä toimintakykyä sekä vahvistaa myönteistä asennetta elinikäiseen liikunnan harrastamiseen. Varusmiesten fyysinen toimintakyky on saatava sellaiselle tasolle, että he kykenevät joukkonsa mukana reserviin siirtyessä täyttämään menestyksellisesti puolustushaaran, aselajin ja koulutus-haaran mukaiset taistelutehtävät vähintään kahden viikon ajan jatkuvassa taistelukosketuksessa ja käyttämään kaikki voima-varansa yhtämittaisesti 3-4 vuorokauden kestävään vaativaan ratkaisutaisteluun. Reserviin siirtyessään koulutettavilla on oltava kyky liikkua ja selvitä toimintakykyisinä taistelukentän olo-suhteissa kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina. Fyysisen koulutuksen osa-alueet ovat taistelu- ja marssikoulutus, liikuntakoulutus sekä muu fyysisesti kuormittava koulutus. Koulutuksen pääasiallinen fyysinen kuormitus muodostuu taistelu- ja marssikoulutuksesta. Palvelusajan fyysisen kokonaiskuormituksen osatekijät on esitetty kuvassa 1. Liikuntakoulutus Marssikoulutus Taistelukoulutus Muu kuormittava koulutus Vapaa-aika Kuva 1. Palvelusajan fyysisen kokonaiskuormituksen osatekijät Kuntotilastojen perusteella neljännekselle palvelukseen astuvista varusmiespalvelus on fyysisesti erittäin vaativaa. Varusmiesten fyysisessä koulutuksessa yksilöllisyyden ja nousujohteisuuden avulla edistetään varusmiesten sopeutumista asepalveluksen fyysiseen ja henkiseen kuormitukseen sekä kehitetään turvallisesti heidän fyysistä suorituskykyään ja perusliikuntataitojaan. Fyysisen koulutuksen nousujohteisuudella taataan se, että koulutuksen fyysinen kuormitus on korkeimmillaan vasta joukkokoulutuskaudella.

5 Pääesikunta Määräys 5 (37) Tämä edellyttää sitä, että joukkoyksiköissä ja perus-yksiköissä koulutuskausittain saapumiserille laadittavassa koulutussuunnitelmassa otetaan huomioon koulutuksen fyysinen kuormittavuus. Fyysisen kokonaiskuormituksen käytännön toteutumista seurataan muun muassa viikko-ohjelmien avulla. Viikko-ohjelmien huolellisella suunnittelulla turvataan koulutettavien optimaalinen fyysisen kokonaiskuormituksen säätely sekä viikon että koulutuskausien aikana. Kokonaiskuormitusta voidaan säädellä oikein toteutetulla palvelus- ja vapaaajan liikunnalla. Viikko-ohjelmissa suunnitellaan fyysisen kuormituksen päivittäinen määrä. Taistelu-, marssi- ja liikuntakoulutus järjestetään siten, että fyysinen kuormitus sekä sitä seuraava palautuminen optimoidaan. Elimistön palautumista edistetään tehokkaasti neste- ja ravintotasapainon ylläpitämisellä, runsaalla lihashuollolla ja levolla, jonka tärkein osa on riittävä yöuni. Liitteessä 1 on ohjeita fyysisen koulutuksen koko-naiskuormituksen suunnittelusta. Vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten fyysinen koulutus toteutetaan samojen periaatteiden mukaan kuin miestenkin. Naiset osallistuvat tasavertaisina miesten kanssa palvelusohjelmien mukaiseen koulutukseen. Fyysisen koulutuksen yleiset turvallisuusohjeet on käsketty PE- HENKOS:n hallinnollisessa määräyksessä FYYSISEN TOIMINTAKY- VYN PERUSTEET. Liikuntakoulutuksen käsikirjassa on annettu yksityiskohtaisia ohjeita fyysisen koulutuksen toteutuksesta. 1.1 Fyysisen koulutuksen tavoitteet eri koulutuskausilla ja kertausharjoituksissa Peruskoulutuskaudella fyysisen koulutuksen tavoitteena on kehittää sotilaiden fyysistä suorituskykyä sekä liikuntataitoja taistelu-, marssi-, liikunta- ja muulla fyysisesti kuormittavalla koulutuksella siten, että he ovat peruskoulutuskauden jälkeen valmiit erikois- ja joukkokoulutuskauden vaativaan sotilaskoulutukseen. Erikoiskoulutuskaudella fyysisen koulutuksen tavoitteena on, että sotilas kykenee täyttämään taistelutehtävänsä viikon ajan jatkuvassa taistelukosketuksessa sekä osaa fyysiseen koulutukseen liittyvien riskien ennaltaehkäisyn ja turvamääräykset. Joukkokoulutuskauden lopulla jokainen varusmies saavuttaa koko palvelusaikaisen kuntohuippunsa ja on sijoituskelpoinen tehtävänsä mukaiseen sodan ajan joukkoon. Fyysisen koulutuksen tavoitteena on, että sotilas kykenee täyttämään taistelutehtävänsä vähintään kahden viikon ajan jatkuvassa taistelukosketuksessa ja käyttämään kaikki voi-

6 Pääesikunta Määräys 6 (37) mavaransa 3-4 vuorokautta kestävään vaativaan ratkaisutaisteluun sekä hallitsee fyysiseen koulutukseen liittyvien riskien ennaltaehkäisyn ja turvamääräykset. Reserviupseeri- ja aliupseerikurssilla tavoitteena on, että oppilaat kykenevät täyttämään taistelutehtävänsä vähintään viikon ajan jatkuvassa taistelukosketuksessa, osaavat joukkonsa taistelukunnon ylläpidon perusteet ja tuntevat fyysisen kokonaisrasituksen säätelyn merkityksen joukkonsa koulutuksessa. Johtajakaudella fyysisen koulutuksen tavoitteena on, että johtajat kykenevät täyttämään taistelutehtävänsä vähintään kahden viikon ajan jatkuvassa taistelukosketuksessa ja käyttämään kaikki voimavaransa 3-4 vuorokautta kestävään vaativaan ratkaisutaisteluun, hallitsevat fyysisen kokonaisrasituksen säätelyn merkityksen joukkonsa koulutuksessa ja osaavat joukkonsa taistelukunnon ylläpidon perusteet. Kertausharjoituksiin osallistuvien asevelvollisten fyysisen koulutuksen tavoitteena on kouluttaa puolustusvoimien sodan ajan joukkoja siten, että ne pystyvät täyttämään fyysisen toimintakyvyn osalta niille suunnitellut tehtävät sekä osoittaa reserviläisille fyysisen ja henkisen kunnon jatkuvan ylläpidon merkitys. 2 LIIKUNTAKOULUTUS FYYSISEN KOULUTUKSEN OSANA 2.1 Liikuntakoulutus Liikuntakoulutuksen tavoitteena on muokata koulutettavien liikuntaasenteita, edistää liikuntataitoja, kohottaa fyysistä kuntoa sekä antaa tietoa kunnon ylläpitämisen perusteista ja menetelmistä. Liikuntakoulutuksessa opitut taidot kehittävät myös taistelijan taitoja. Varusmiesajan myönteisillä palvelus- ja vapaa-ajan liikunta-kokemuksilla on suuri merkitys liikuntaharrastuksen sytyttäjänä ja vakiinnuttajana Liikuntakoulutuksella säädellään palveluksen kokonaiskuormittavuutta ja edistetään elimistön palautumista niin varusmiesten kuin reserviläistenkin osalta. Liikuntakoulutuksella tuetaan ensisijaisesti fyysisen koulutuksen ja joukkotuotannon päämäärien saavuttamista. Liikuntakoulutuksella edistetään varusmiesten koulutuskelpoisuutta kunkin koulutuskauden edellyttämällä tavalla. Koulutettavien fyysinen kunto kohoaa hyvin toteutetun fyysisen koulutuksen tuloksena. Koko varusmiespalveluksen ajan jatkuvalla liikuntaharjoitusten taidollisten ja fyysisten vaatimusten nousujohteisuudella sekä harjoitusten mo-

7 Pääesikunta Määräys 7 (37) nipuolisuudella lisätään tärkeitä liikunnallisia onnistumisen elämyksiä mahdollisimman monelle ja parannetaan erilaisten yksilöiden mahdollisuuksia sopeutua varusmiespalveluksen haasteisiin. Onnistunut liikuntakoulutus tukee myös hyvän joukkue- ja yksikköhengen luomista sekä ryhmäkiinteyden paranemista. Liikuntakoulutuksella tuotetaan myös myönteisiä terveysvaikutuksia. 2.2 Liikuntakoulutuksen toteutuksen periaatteet Liikuntaa kaikissa muodoissaan sijoitetaan viikko-ohjelmiin alku- ja loppuverryttelyinä, erillisinä liikuntaharjoituksina, osaksi marssi- ja taistelukoulutusta, oheis- ja taukoliikuntana sekä aamureippailuna. Laadukas fyysinen koulutus ja erityisesti liikunnan integroiminen muuhun koulutukseen edellyttää hyvää ammattitaitoa ja huolellista harjoitusten valmistelua. Kaikki liikuntakoulutus on suunniteltava etukäteen ja merkittävä viikko-ohjelmaan. Liikuntaharjoituksia suunniteltaessa on ratkaistava, onko paino-piste jonkin fyysisen kunto-ominaisuuden kehittämisessä, taidon opetuksessa vai palveluksen lomaan virkistystä tuovassa, palauttavassa harjoittelussa. Viikon muu kokonaiskuormitus säätelee lii-kuntaharjoitusten tehoa ja luonnetta. Aamureippailun tarkoituksena on elimistön palautumisen edistäminen sekä elimistön herättäminen päivän koulutukseen eikä kokonaiskuormituksen lisääminen. Aamureippailuksi sopivat esimerkiksi reippaat kävelyt ja venyttelyt. Aamureippailua ei ole tarpeen järjestää päivittäin, eikä se saa aiheuttaa herätyksen aikaistamista. Sotilasopetuslaitoksissa ja erikoiskoulutusta antavissa yksiköissä voidaan koulutettavien kokonaiskuormittumisen niin salliessa edellä mainituista ohjeista poiketa. Sopivalla taukoliikunnalla ja oheiskoulutuksella voidaan erinomaisesti säädellä taidollisen opetuksen optimaalista vireystilaa. Marssikoulutusta on tarkoituksenmukaista liittää taistelukoulutukseen sekä ase- ja ampumakoulutukseen liittyviin siirtymisiin. Liikuntakoulutuksen toteuttamisessa on mahdollista hyödyntää myös koulutettavien oma erityisosaaminen. Liikuntakoulutuksen erityisluonne mahdollistaa peruskoulutuskaudelta lähtien eri lajien urheilijoiden sekä liikunta-alan koulutuksen saaneiden varusmiesten käyttämisen liikuntakoulutuksessa apukouluttajana. Apukouluttajat tulee perehdyttää etukäteen harjoituksen johtamiseen. Varusmiesten osallistuminen E- ja J- kauden liikuntakoulutuksen suunnitteluun vapaaehtoisen ja valinnaisen liikunnan sekä liikuntatapahtumien osalta on suositeltavaa.

8 Pääesikunta Määräys 8 (37) Henkilökunnan aktiivinen osallistuminen liikuntaharjoituksiin niin harjoituksen johtajana, esiliikkujana kuin oppijana toimii hyvänä ja kannustavana esimerkkinä sekä parantaa yhteishenkeä. Varus-miesesimiesten toimiminen kouluttajina liikuntaharjoituksissa edistää heidän tietoja ja taitoja sekä kokemusta huolehtia alaisten fyysisestä suorituskyvystä myös reservissä. Palveluksen 2-4 ensimmäisellä viikoilla on ratkaiseva merkitys sopeutumiselle. Virkistävä ja palauttava liikunta alle ana-aerobisen kynnyksen tasolla voidaan aloittaa heti palveluksen ensimmäisistä päivistä alkaen. Koulutukseen ei tällöin sisälly fyysisesti vaativia harjoitteita, eikä kuntotestejä saa järjestää ennen terveydenhuollon ammattihenkilön tekemää terveydentilan ja palveluskelpoisuuden tarkastusta. Riittävä vapaa- ja lepoaika edistävät sopeutumista. Liikunnan käyttäminen rankaisukeinona on ehdottomasti kielletty. Liikuntakoulutuksen harjoituksien on oltava monipuolisia. Nuorison suosimia lajeja kuten salibandy, jalkapallo, koripallo, kuntosaliharjoittelu tai kamppailulajit sisällytetään koulutukseen, jotta innostus liikuntakoulutuksessa säilyisi. Kyseisiä lajeja on siten helppo harrastaa myös vapaa-ajalla iltaisin. Liikuntakoulutuksessa on korostettava taidollista opetusta myös motivaatiotekijänä sekä itsetunnon kehittäjänä. Yksityiskohtaiset ohjeet fyysisen koulutuksen perusteista on annettu liikuntakoulutuksen käsikirjassa ja kouluttajan oppaassa. 3 LIIKUNTAKOULUTUS ERI KOULUTUSKAUSILLA 3.1 Peruskoulutuskausi Fyysiselle suorituskyvyn osa-alueille ja eri lajien liikuntataidoille on määritetty yksilöidyt tavoitteet koulutuskausittain. Tavoitteilla ohjataan liikuntakoulutuksen suunnittelua ja toteutusta varusmieskoulutuksessa. Tavoitteet koskevat palveluskelpoisuusluokassa A palvelevia varusmiehiä. Tavoitteet on esitetty liitteessä 2. Liikuntakoulutus toteutetaan peruskoulutuskaudella yhtenäisen koulutussuunnitelman mukaan kaikissa puolustushaaroissa ja aselajeissa. Fyysisen koulutuksen painopiste on peruskoulutus-kaudella kestävyyden ja lihaskunnon kehittämisessä sekä perus-liikuntataitojen oppimisessa. Fyysisen toimintakyvyn kehittämisessä on tärkeää painottaa erityisesti

9 Pääesikunta Määräys 9 (37) lihaskunnon harjoittamista voimaharjoittelun keinoin, koska hyvällä lihaskunnolla on ratkaiseva merkitys vammautumisen ennaltaehkäisyssä. Kestävyys ja voimaharjoittelun suhdetta voidaan säädellä lähtötasojen perusteella esimerkiksi siten, että kestävyydeltään hyväkuntoiset harjoittelevat enemmän voimaa. Koulutettavat jaetaan palvelukseen astuttaessa tasoryhmiin liikuntaaktiivisuuden ja henkilökohtaisen tuntemuksen perusteella. Perusyksikössä tulee olla pääsääntöisesti tasoryhmät kolmen eri lii-kuntaaktiivisuustason varusmiehille, jotka ovat liikuntaa harrastamattomat, vähän liikkuvat ja liikunnallisesti aktiiviset. Tasoryhmien jakaminen on pyrittävä toteuttamaan mahdollisimman myönteisessä hengessä leimaamatta yksilöitä huonoksi tai hyviksi. Paras ratkaisu koulutusryhmien muodostamisessa on tehdä jako palvelukseen astuville lähetetyn ennakkokyselyn perusteella. Ennakkokysely mahdollistaa myös muiden varusmiespalvelukseen liittyvien toiveiden huomioon ottamisen. Liitteessä 3 on esitetty malleja tasoryhmiin jaon perusteista. Hiihto-, suunnistus-, uinti- ja kamppailukoulutus voidaan toteuttaa peruskoulutuskaudella joukko-osastokohtaisesti keskitetysti eli niin sanottuna moduulikoulutuksena. Tässä mallissa liikunnan kärkiosaajat kouluttavat kaikki joukko-osaston kyseisen saapumiserän sotilaat joukkue kokonaisuuksina käyttäen apunaan joukkueen varusmiesjohtajia. Koulutettavien fyysisen kunnon lähtötaso selvitetään kuntotesteillä 2-3 ensimmäisen palvelusviikon aikana terveydenhuollon ammattihenkilön tekemän terveydentilan ja palveluskelpoisuuden tarkastuksen jälkeen. Uimataito arvioidaan pääsääntöisesti neljän ensimmäisen palvelusviikon aikana. Uimataidottomille järjestetään uimakoulu. Tavoitteena on, että kaikki oppivat uimaan ennen kotiutumista. Kuntotestissä erittäin huonokuntoisiksi todetuille ja merkittävästi ylipainoisille pidetään yhteinen keskustelutilaisuus liikunta- tai terveysalan ammattilaisen johdolla. Tilaisuuden lopuksi osallistujat saavat perusteet laatia henkilökohtaisen terveysliikuntaohjelman. Kolmannesta palvelusviikosta lähtien voidaan järjestää ryhmään valituille palvelusajalla kaksi kertaa viikossa liikuntatai terveydenhuoltoalan ammattilaisen ohjaama noin tunnin mittainen vapaaehtoinen liikuntaharjoitus. Peruskoulutuskauden jälkeen koulutettavat ymmärtävät hyvän fyysisen suorituskyvyn merkityksen muulle sotilaskoulutukselle ja kestävyyden sekä lihaskunnon merkityksen taistelussa. Turvallisen fyysisen koulutuksen lähtökohta on, että kouluttavat tuntevat fyysiseen koulutukseen liittyvät fysiologiset perusteet ja niihin liittyvät turvallisuustekijät. Samalla opetetaan liikunnan positiiviset terveysvaikutukset. Tavoite saavutetaan jokaiseen fyysisesti kuormittavan harjoitukseen liitettävällä tietois-

10 Pääesikunta Määräys 10 (37) 3.2 Miehistön erikoiskoulutuskausi kulla, joka käsittelee ko. harjoituksen harjoitusvaikutusta, fyysisiä vaatimuksia, hyötyjä ja riskejä. Rasitusvammojen ennaltaehkäisyssä on tärkeää, että juoksemista vältetään. Palvelukseen liittyvät jalan tapahtuvat siirtymiset kävellään, kuten esimerkiksi ruokailuissa käynti. Peruskoulutuskaudella ei saa olla erillisiä juoksuharjoituksia. Kestävyyden kehittäminen on kävelyn, sauvakävelyn ja jalkamarssien avulla turvallisempaa sekä pääosalla jopa tehokkaampaa kuin juoksemalla. Peruskoulutuskaudella liikuntakoulutukseen käytetään 51 tuntia. Peruskoulutuskauden liikuntakoulutuksen aiheet ja ohjeelliset tuntimäärät ovat liitteessä 4. Sijoitettaessa liikuntakoulutuksen harjoituksia viikkoohjelmiin on otettava huomioon myös kulloisenkin viikon ja päivän muun fyysisen koulutuksen aiheuttama kuormitus sekä ruokailuajat. Peruskoulutuskauden aikana koulutettaville esitellään myös varuskunnan vapaa-ajan liikunta-mahdollisuudet sekä varusmiesten liikuntakerhotoiminta (VLK). Puolustushaarat ja aselajit sopeuttavat miehistön erikoiskoulutuskaudella nousujohteisen liikuntakoulutuksen oman puolustushaaransa ja aselajinsa muun koulutuksen rytmiin. Erikoiskoulutuskauden fyysinen koulutus tähtää siihen, että varusmiehet ovat fyysisesti ja taidollisesti valmiita joukkokoulutus-kauden vaativaan taistelukoulutukseen. Erikoiskoulutuskaudella liikuntakoulutuksella on tärkeä merkitys koulutuksen fyysisen nousujohteisuuden varmistamisessa. Erikoiskoulutuskauden aiheet ja niiden ohjeelliset tuntimäärät eri koulutusajoille ilmenevät liitteessä 4. Erikoiskoulutuskaudella miehistön tehtäviin koulutettavilla käytetään liikuntakoulutukseen 50 tuntia. Miehistön vaativimpiin erityistehtäviin ja miehistön erityistaitoa vaativiin tehtäviin koulutettavilla on viikoittainen liikuntatunti-määrä oltava keskimäärin vähintään 3 tuntia. 3.3 Joukkokoulutuskausi Joukkokoulutuskauden liikuntakoulutus toteutetaan eri puolustushaaroissa ja aselajeissa siten, että se auttaa muodostettavia joukkokokonaisuuksia parhaiten kestämään toistuvaa pitkäkestoista fyysistä

11 Pääesikunta Määräys 11 (37) kuormitusta. Joukkokoulutuskauden lopulla jokainen varusmies saavuttaa koko palvelusaikaisen kuntohuippunsa ja on sijoituskelpoinen tehtävänsä mukaiseen sodan ajan joukkoon. Joukkokoulutuskaudella liikuntakoulutuksen avulla voidaan säädellä koulutuksen kokonaisrasitusta ja vahvistaa joukon yhteenkuuluvuutta. Joukkokoulutuskauden liikuntakoulutukseen käytetään 36 tuntia ja erillistä marssikoulutusta 0-32 tuntia riippuen koulutuksen kokonaiskuormituksesta. Joukkokoulutuskauden aiheet tuntimäärineen on esitetty liitteessä Varusmiesjohtajien liikuntakoulutus eri koulutuskausilla ja kursseilla Varusmiesjohtajien liikuntakoulutuksen tavoitteena on niiden liikuntakoulutustaitojen ja toimintakyvyn ylläpitoon liittyvien tietojen oppiminen, joita he tarvitsevat myöhemmin omassa johtamis- ja kouluttamistoiminnassaan. Tavoitteena on lisäksi henkilökohtaisen taitotason parantaminen ja fyysinen suorituskyvyn nostaminen vähintään oman joukkonsa keskimääräiselle tasolle. Johtaja-koulutuksen kuuluvat liikuntakoulutuksen harjoitukset vahvistavat myös varusmiesjohtajien liikunnallista osaamista. Koulutukseen voidaan sisällyttää vapaaehtoista valmentajakoulutusta, joka toteutetaan yhteistyössä valmentajakoulutusta antavien oppilaitosten tai Urheilukoulun kanssa. Koulutus annetaan pääosin varusmiesten vapaa-ajalla jakaantuen johtaja- ja joukko-koulutuskausille. Valmentajakoulutuksen käytännön harjoitukset voidaan integroida osaksi palvelusaikana tapahtuvaa johtaja- tai liikuntakoulutusta. Aliupseerikurssin liikuntakoulutuksen aiheet ja niiden tuntimäärät on esitetty koulutusjaksoittain liitteessä 4. Aliupseerikurssi I:llä on liikuntakoulutusta vähintään 30. Tavoiteltava tuntimäärä on kuitenkin 41 tuntia. Aliupseerikurssi II:lla on liikuntakoulutusta vähintään 40 tuntia tuntitavoitteen ollessa 55 tuntia. Reserviupseeri-kurssilla on liikuntakoulutusta vähintään 60 tuntia ja tavoite 72 tuntia. Tuntisuunnittelussa tulee ottaa huomioon aselajien erityis-piirteet sekä koulutuksen kokonaiskuormittavuuden. Johtaja- ja joukkokoulutuskaudella kokelaat sekä ryhmänjohtajat osallistuvat miehistön liikuntakoulutuksen apukouluttajina, ohjaajina ja esiliikkujina. Varusmiesjohtajille tulee myös järjestää erillistä liikuntakoulutusta. Heidän aktiivista osallistumistaan liikuntaharjoituksiin tulee korostaa sekä valvoa. Varusmiesjohtajien liikuntakoulutus toteutetaan siten, että varusmiesjohtajat saavuttavat kunto-huippunsa joukkokoulutuskaudella. Johtaja- ja joukkokoulutus-kaudella varusmiesjohtajat har-

12 Pääesikunta Määräys 12 (37) jaantuvat myös omien alaistensa toimintakyvyn ylläpitämiseen ja palauttamiseen liittyvissä taidoissa. 3.5 Reserviläisten fyysisen koulutuksen periaatteet Reserviläisten fyysisen koulutuksen päämääränä on kouluttaa puolustusvoimien sodan ajan henkilöstöä, esikuntia ja joukkoja siten, että ne pystyvät täyttämään fyysisten valmiuksien puolesta niille suunnitellut tehtävät. Reserviläiskoulutuksen tavoitteena on muun muassa ylläpitää ja kehittää henkilöstön kykyä huolehtia omasta ja joukkonsa taistelukunnosta sekä osoittaa reserviläisille fyysisen ja henkisen kunnon jatkuvan ylläpidon merkitys. Kertausharjoituksen suunnitteluvaiheessa on fyysisen koulutuksen vaatimukset otettava huomioon. Harjoituksen fyysinen kuormittavuus sen eri vaiheissa on suunniteltava vastaamaan reserviläisten fyysistä suorituskykyä. Reserviläisten erityisosaamisen hyödyntäminen myös fyysisen koulutuksen osalta joukon kertaus-harjoitusten suunnittelussa on suotavaa, esimerkiksi yhtenä johtajien valmistavan koulutuksen aiheena. Kertausharjoituskutsun mukana lähetettävään tiedotteeseen voidaan liittää liikuntaohjeita sekä tarvittaessa palautettava ennakkokysely liikuntatottumuksista. Kasarmiolosuhteissa toteutettaviin kertausharjoituksiin pyritään liittämään päivittäinen johdettu liikunta. Reserviläisille tulee antaa kertausharjoituksissa mahdollisuuksien mukaisesti koulutusta maastossa liikkumisen taidoissa ja erityisesti kartanluku- sekä hiihtotaidoissa. Lisäksi harjoitukseen liitetään aina mahdollisuuksien salliessa virkistävää ja ryhmäyltymistä edistävää tauko- ja oheisliikuntaa, esimerkiksi mölkky, metsägolf, ongelmanratkaisutehtävät ja kisailut. Fyysisen koulutuksen aikainen sekä jälkeinen huolto on suunniteltava tarkoituksenmukaiseksi muun muassa nestetäydennys ja peseytyminen. Harjoituksen päätteeksi pyritään antamaan henkilökohtainen palaute kuntotestistä ja tarvittavat harjoitusohjeet sekä kerrotaan mistä reserviläinen löytää halutessaan lisätietoja. Loppupuhuttelussa on korostettava fyysisen kunnon merkitystä niin sodan kuin rauhan aikana sekä kannustettava ylläpitämään ja kehittämään kuntoa reservissä. Kertausharjoitusten kehittämiseksi on fyysisen koulutuksen ja joukon fyysisen toimintakyvyn havainnot lisättävä harjoituskertomuksiin. Mikäli kertausharjoituksen aikana tai kuntotesteissä havaintaan joukkoon sijoitetun reserviläisen toimintakyvyssä merkittäviä puutteita, on kyseinen

13 Pääesikunta Määräys 13 (37) sijoitus tarkistettava. Huonokuntoisia reserviläisiä ei tulisi ylentää. Reserviläisille voidaan lähettää lyhyt palaute kertausharjoituksesta 2-6 kk kertausharjoituksen jälkeen, johon liitetään myös muistutus fyysisen kunnon merkityksestä ja kunnon ylläpitämiseen liittyviä ohjeita Reserviläisten testaus kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksissa Koulutuksen turvallisuuden takaamiseksi on johtajien oltava selvillä koulutettavien fyysistä toimintakyvystä ja terveydestä. Johtajien on tiedettävä alaistensa suorituskyky heidän ylikuormittamisen ehkäisemiseksi ja palvelus- sekä terveysturvallisuuden takaamiseksi. Palvelukseen astumisen yhteydessä on selvitettävä reserviläisten fyysinen toimintakyky. Alle 5 vuorokautta kestävissä harjoituksissa selvitys voidaan tehdä samoin periaattein kuin palvelukseen astuvien varusmiesten jako liikunta-aktiivisuuden mukaisiin tasoryhmiin. Yli 5 vuorokautta kestävissä harjoituksissa tehdään pääsääntöisesti olosuhteiden salliessa juoksutesti alle 45 vuotiaille reserviläisille ja UKK -kävelytesti 45 vuoden iästä lähtien. Maa-kuntajoukkoihin kuuluvien reserviläisten kestävyys (12 min juoksutesti) ja lihaskunto (kantahenkilökunnan lihaskuntotesti) pyritään testaamaan vähintään joka toinen vuosi, mutta testejä ei saa järjestää samana päivänä. Reserviläisten fyysisen suorituskyvyn sekä terveydentilan seuranta on puolustusvoimien fyysisen koulutuksen mittari, sijoittamisen perusta ja osa palautejärjestelmää. Tulokset osoittavat välillisesti, millaisia vaikutuksia varusmiespalveluksen ja reservin aikaisilla fyysisillä harjoituksilla sekä liikuntakoulutuksella on ollut reserviläisten suorituskykyyn ja asenteisiin. Reserviläisten kuntomittauksilla määritetään asevelvollisuusjärjestelmän toimivuutta fyysisen toimintakyvyn näkökulmasta. Reserviläisten kuntotestauksessa mittaamismenetelminä käytetään samoja testejä kuin palkatun henkilöstön fyysistä työkykyä määritettäessä. Reserviläisten testi-tulosten arvioimisessa käytetään hyväksi siviilimiesten viitearvo-taulukoita. Kuntoindeksi lasketaan siviilimiesten ja -naisten viitervoilla. Henkilökohtaiset testitulokset on kirjattava harjoituksen jälkeen henkilötietojärjestelmään. Fyysisen toimintakyvyn seurannan tärkein merkitys on testattavaa reserviläistä itseään koskevan tiedon tuottaminen. Säännöllinen kuntotestaus antaa testattavalle kuvan hänen terveydentilastaan, nykykunnostaan sekä kehityksen suunnasta. Fyysisen toimintakyvyn ja kenttäkelpoisuuden lähtötason määrittämisen perusteella reserviläiselle voidaan antaa harjoitteluohjeita. Puolustusvoimien kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksissa järjestettäviä reserviläisten kuntotestejä saa johtaa vain varus-

14 Pääesikunta Määräys 14 (37) miesten kuntotestien järjestämiseen koulutuksen saanut ja näytön antanut sotilashenkilö tai puolustusvoimien testaajakurssin suorittanut henkilö. Vastaava koulutus ja näyttö sisältyvät upseerin tutkintoon sekä aiempaan opistoupseerin tutkintoon. Yli 45 -vuotiaiden reserviläisten kuntotestejä saa johtaa vain puolustus-voimien testaajakurssin suorittanut henkilö. Testattaville reserviläisille on tehtävä Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirjan mukainen riskikartoitus ja ennakkokysely. Mikäli kartoituksen tai ennakkokyselylomakkeen perusteella ilmenee kohonnutta riskiä kestävyystestin suorittamiselle, on defibrillaattorin käyttötaitoinen terveydenhuollon ammattilainen oltava kahden minuutin hälytysvalmiudessa testipaikan lähialueella varuskunnassa tai harjoitusalueella. Mikäli edellä mainittuja toimenpiteitä ei voida järjestää, ei riskiryhmään kuuluvia testata. Juoksutestin järjestelyissä noudatetaan edellä mainitun lisäksi tämän normin mukaisia varusmiesten kuntotestauksen ohjeita Maanpuolustusjärjestöjen järjestämät kuntotestitilaisuudet Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen harjoitusten, kurssien tai muiden tapahtumien yhteydessä järjestettävistä kuntotesteistä vastaa Maanpuolustuskoulutusyhdistys. Tilaisuuksissa noudatetaan puolustusvoimien ohjeita ja määräyksiä kuntotestien suorittamisesta. Testaajina toimivat pääsääntöisesti puolustusvoimien testaaja-kurssin suorittaneet reserviläiset. Testaajina voivat toimia myös riittävät taustatiedot ja osaamisen omaavat testaajaperehdytys-koulutuksen saaneet henkilöt, joille MPK vuosittain myöntää reserviläisten testaajaoikeuden. Reserviläisurheiluliiton jäsenjärjestöjen omista kuntotestitilaisuuksista vastaa jokainen järjestävä yhdistys itse. Reserviläistestaajien koulutuksesta vastaa Urheilukoulu vuosittain yhteistyöneuvottelussa sovitulla tavalla. Testattavat osallistuvat omalla vastuullaan testeihin, mikä varmistetaan ennakkokyselylomakkeeseen tulevalla merkinnällä ja allekirjoituksella. Tilaisuuksissa noudatetaan puolustusvoimien ohjeita ja määräyksiä kuntotestien suorittamisesta. Testaajina toimivat pääsääntöisesti testaajaperehdytykseen osallistuneet henkilöt tai henkilöt, joilla on Reserviläisurheilu-liiton arvioimat riittävät taustatiedot ja osaaminen testien suorittamiseen. Testaustilannetta pidetään yhdistyksen normaaliin kunto- ja urheilutoimintaan liittyvänä tapahtumana.

15 Pääesikunta Määräys 15 (37) 4 ASEVELVOLLISTEN MARSSIKOULUTUS 4.1 Marssikoulutuksen päämääränä Marssikoulutuksen päämääränä on rakentaa sotilaille sellainen marssikunto, että he selviytyvät taistelukuntoisena fyysisistä marsseista tai siirtymisistä jopa viikkoja kestävissä sotatoimissa eri vuorokauden ja vuoden aikoina. Sodan ajan marssien tavoitteena on siirtää joukko taistelukelpoisena suojaisia etenemisreittejä pitkin toiminta-alueelle, josta joukon on toimintakykyisenä kyettävä aloittamaan taistelutehtävänsä. Siirtymisen jälkeisin taistelutehtävän viivytyksetön aloittaminen edellyttää, että joukon taistelukelpoisuuden ja fyysisen suorituskyvyn ylläpitämiseen liittyvät tiedot sekä taidot opetetaan yksityis-kohtaisesti rauhan ajan marssi-, taistelu- ja liikuntaharjoituksissa. 4.2 Marssikoulutuksen opetustarkoitus Peruskoulutuskaudella koulutettaville opetetaan marssien suorittamiseen liittyvät tiedot ja taidot sekä turvallisuusohjeet. Peruskoulutuskauden marssikoulutukseen käytetään 14 tuntia. Sijoitettaessa marssikoulutuksen harjoituksia viikko-ohjelmiin on otettava huomioon myös kulloisenkin viikon ja päivän muun fyysisen koulutuksen aiheuttama kuormitus. Tavoitteena on, että sotilas - osaa marssille valmistautumiseen, marssimiseen ja marssin jälkeiseen huoltoon liittyvät yksityiskohtaiset tiedot sekä taidot - osaa pitää yllä omaa fyysistä suorituskykyään pitkäkestoisella yli neljä tuntia kestävällä jalka- tai hiihtomarssilla/vaelluksella taisteluvarustuksessa sekä selviytyy taistelukuntoisena sen aiheuttamasta rasituksesta - osaa toimia jalka-, hiihto- ja polkupyörämarsseilla ryhmän jäsenenä. Erikoiskoulutuskaudella koulutettavat totutetaan vaativien marssien suorittamiseen joukoille kuuluvien varusteiden kanssa. Puolustushaarat ja aselajit toteuttavat marssikoulutuksen nousujohteisesti miehistön erikoiskoulutuskaudella oman puolustushaaransa ja aselajinsa muun koulutuksen mahdollistamalla tavalla. Erikois-koulutuskaudella miehistön tehtäviin koulutettavilla käytetään marssikoulutukseen 16 tuntia.

16 Pääesikunta Määräys 16 (37) Tavoitteena on, että sotilas: - hallitsee marssille valmistautumiseen, marssimiseen ja marssin jälkeiseen huoltoon liittyvät yksityiskohtaiset tiedot sekä taidot - hallitsee oman fyysisen toimintakykynsä ylläpitämisen päivätaipaleen (6-8 tuntia) mittaisella jalka- tai hiihtomarssilla kenttävarustuksessa sekä selviytyy taistelukuntoisena sen aiheuttamasta rasituksesta - hallitsee toiminnan jalka- tai hiihtomarsseilla joukkueen/vast. jäsenenä erilaisissa maasto-, valaistus- ja sääolosuhteissa. Joukkokoulutuskaudella marssit toteutetaan toimivien johtajien johdolla sodan ajan kokoonpanoissa taisteluharjoituksiin ja ampumaharjoituksiin liittyen. Joukkokoulutuskauden erilliseen marssikoulutukseen käytetään 0-32 tuntia ottaen huomioon koulutuksen kokonaiskuormitus. Tavoitteena on, että sotilas: - selviytyy taistelukuntoisena joukkonsa tehtävän mukaisessa varustuksessa noin 30 km:n mittaisesta yön yli kestävästä yhdistetystä moottori- (10 20 km) ja jalka-/hiihtomarssista (20 km) sekä pystyttävä sen jälkeen kahdessa tunnissa siirtymään 10 km:n taival taisteluvarustuksessa jalan tai hiihtäen Aliupseerikurssilla oppilaille koulutetaan marssien suunnitteluun, valmisteluun, huoltoon sekä johtamiseen liittyvät perustiedot ja -taidot. Aliupseerikurssi I:llä on marssikoulutusta 4 tuntia ja aliupseerikurssi II:lla vähintään 14 tuntia tavoitteen ollessa 18 tuntia. Tavoitteena on, että aliupseerioppilas: - osaa aliupseerikurssin ensimmäisen jakson (AUK I) jälkeen partion ja ryhmän suorituskyvyn sekä taistelukelpoisuuden ylläpitämiseen liittyvät perustiedot ja taidot sekä ryhmän toiminnan marssilla. - osaa aliupseerikurssin toisen jakson (AUK II) jälkeen - kouluttaa ryhmälleen joukon suorituskyvyn sekä taistelukelpoisuuden ylläpitämiseen liittyvät perustiedot ja taidot sekä miesten toiminnan ryhmän osana marssilla - tasata ryhmänsä marssirasitus ottaen huomioon alaistensa henkilökohtaiset fyysiset edellytykset - johtaa ryhmäänsä marssilla siten, että se pystyy jatkamaan tehtäväänsä menestyksellisesti vaativankin siirtymisen jälkeen. - selviytyy vähintään päivätaipaleen (6-8 tuntia) mittaisesta jalka- tai hiihtomarssista erilaisissa maasto-, valaistus- ja sää-olosuhteissa taistelu- ja kenttävarustuksessa taistelukuntoisena. Reserviupseerikurssilla oppilaille koulutetaan marssien suunnitte-

17 Pääesikunta Määräys 17 (37) 4.3 Marssikoulutuksen turvallisuusohjeet luun, valmisteluun, huoltoon sekä johtamiseen liittyvät perustiedot ja - taidot. Reserviupseerikurssilla on marssikoulutusta vähintään 10 tuntia tavoitteen ollessa 18 tuntia. Tavoitteena on, että reserviupseerioppilas: - osaa kouluttaa tehtävänsä mukaisen joukon suorituskyvyn ja taistelukelpoisuuden ylläpitämiseen liittyvät perustiedot ja taidot sekä miesten toiminnan ryhmän ja joukkueen osana marssilla - osaa suunnitella, valmistella ja valvoa toimintakyvyn vaatiman huollon. - selviytyy vähintään päivätaipaleen (6-8 tuntia) mittaisesta jalka- tai hiihtomarssista erilaisissa maasto-, valaistus- ja sää-olosuhteissa taistelu- ja kenttävarustuksessa taistelukuntoisena Kertausharjoituksissa järjestettävien marssien tavoitteena on siirtää joukko taistelukelpoisena suojaisia etenemisreittejä pitkin toimintaalueelle, josta joukon on toimintakykyisenä kyettävä aloittamaan taistelutehtävänsä Fyysisen koulutuksen ml. marssikoulutus yleiset turvallisuusohjeet on käsketty PEHENKOS:n hallinnollisessa määräyksessä Fyysisen toimintakyvyn perusteet. Marssia johtavalla sotilaalla on oltava käytössään sellaiset viestiyhteydet, että hän voi tarvittaessa pyytää välittömästi lisäapua ja kutsua sairaankuljetusajoneuvon paikalle. Marssiharjoituksen saa johtaa peruskoulutettu sotilas tai muun vastaavan koulutuksen saanut kantahenkilökuntaan kuuluva. Mikäli marssin aikana havaitaan lämpösairauden oireita, tulee marssija evakuoida mahdollisimman nopeasti lähimpään terveydenhuollon palvelupisteeseen peräsuolilämpötilan mittaamista sekä mahdollisia ensiaputoimenpiteitä varten. Keskeyttämiskynnys marssilla tuulee olla alhainen, koska yksilölliset lämmönsietoerot ovat suuria.

18 Pääesikunta Määräys 18 (37) 4.4 Marssikoulutuksen sisältö Aselajit ja puolustushaarat soveltavat marssikoulutusohjelmaa muuhun koulutukseensa ottaen huomioon liikuntakoulutuksen käsikirjan mukaiset periaatteet ja paikalliset koulutusolosuhteet. Joukkokoulutuskauden marssikoulutus järjestetään pääosin taistelu- ja ampumaharjoitusten yhteydessä. Marssikoulutuksella kehitetään turvallisesti ja monipuolisesti varusmiesten fyysisiä ominaisuuksia perus- ja lihaskestävyyden osalta. Kehittyminen perustuu marssien pitkäkestoisuuteen ja suhteellisen alhaiseen tehoon. Jalka-, hiihto- ja polkupyörämarsseilla kehitetään lisäksi koulutettavien henkistä kestävyyttä sekä marssitaitoja ja -tekniikkaa. Marssikoulutuksen yhteydessä opetetaan koulutettaville vaeltamisen ja erämiestaitojen perustiedot sekä taidot, joita he voivat hyödyntää myös reservissä. Taistelutilanteissa tarvittavaa rasituskestävyyttä voidaan kehittää myös nopeilla ja lyhyillä pikamarsseilla, joita voidaan järjestää vasta erikoisja joukkokoulutuskauden aikana. Koulutettavat ovat tällöin alokasaikaa valmiimpia vastaanottamaan kovatehoisia ärsykkeitä. On kuitenkin syytä muistaa, että täydellinen palautuminen kovatehoisesta marssista saattaa kestää useita vuorokausia. Marssikoulutuksen harjoituksiin liitetään alku- ja loppuverryttelyt, taukovoimistelut sekä lihashuolto. Rasitusvammojen ennalta ehkäisemiseksi suunnitellaan marssit ja siirtymiset eri koulutuskausilla liikuntakoulutuksen käsikirjan mukaisesti nousujohteisesti sekä toteutetaan ensimmäiset marssit pehmeillä alustoilla, kuten esimerkiksi metsäpoluilla ja kangas-maastoissa. Marssimista asfalttitiellä pitää aina välttää peruskoulutus- ja erikoiskoulutuskausilla. Jalkineiden sopivuuteen ja kuntoon tulee kiinnittää huomio marssien valmistavassa koulutuksessa. Tärkeää on myös pukea taisteluvarustus niin, ettei se aiheuta marssin aikana hankaumia ja että taakan paino kuormittaa vartaloa mahdollisimman tasaisesti. Koulutettaville on järjestettävä hiihtotaitojen kehittämiseksi vähintään kaksi kertaa kolmen tunnin harjoituksen kokonaisuus ennen ensimmäistä hiihtomarssia. Marssikoulutuksen yksilökohtaiset tavoitteet ja tehtävät on määritetty liitteessä 5. Marssikoulutuksen yksityiskohtaiset koulutus- ja harjoitusohjeet on esitetty liikuntakoulutuksen käsikirjassa.

19 Pääesikunta Määräys 19 (37) 5 LIIKUNTAKOULUTUKSEN JÄRJESTELYT 5.1 Yleistä 5.2 Teoriakoulutus Jokaiselle varusmiehelle jaetaan lenkkikengät, verryttelypuku, urheiluhousut ja -paita sekä uimahousut. Omien urheilujalkineiden käyttö on sallittua. Lenkkikenkiä tulisi käyttää palvelusjalkineena 2-4 ensimmäisen palvelusviikon aikana, jonka jälkeen siirrytään asteittain varsikengän käyttöön. Lenkkikenkien käyttöä kasarmi-palveluksessa ja oppitunneilla suositellaan myöhemminkin. Jokaisessa perusyksikössä on oltava varusmiesten helposti saatavissa käyttöönsä erilaisia vapaa-ajan liikuntavälineitä, kuten jalka- ja koripalloja. Varusmieskoulutusta antavissa varuskunnissa tulisi olla seuraavat liikuntatilat ja suorituspaikat palvelus- ja vapaa-ajan liikuntaa varten: - valaistu pururata/hiihtolatu, jossa on kuntoratavälineet - hiihtotekniikkarata, hiihtomaa - testijuoksurata - kiintorastiverkosto - opetuskartta 1: suunnistuskartta 1: tai 1: esterata - uimahalli tai uimaranta - kuntosali - kampailukoulutustila - sisähalli palloilua, kuntovoimistelua ja kuntopiiriä varten - salibandykaukalo - palloilu- tai urheilukenttä (jalkapallo, lentopallo) - katukoripallokenttiä (esim. autopaikoitusalue) - rantalentopallokenttiä - ilma-aserata ja - eko-aserata. Liikuntakoulutuksen käsikirjassa ja kouluttajan oppaassa on lisä-ohjeita koulutuksen järjestelyistä, liikuntaharjoituksen johtamisesta ja taitojen opettamisesta sekä liikuntavälineistä ja -tiloista. Varusmiehille pidettävän teoriakoulutuksen tavoitteena on, että kaikki koulutettavat oppivat: - puolustusvoimien fyysisen koulutuksen ja liikuntakoulutuksen tavoitteet

20 Pääesikunta Määräys 20 (37) - liikuntafysiologian perusteita siinä määrin, että koulutettava kokee palvelus- ja vapaa-ajan liikunnan mielekkääksi - fyysisen suorituskyvyn kehittämisen ja palautumisen peri-aatteet - levon ja energia- sekä nestetasapainon merkitys toiminta-kyvylle - liikuntaan liittyvät suositukset ja turvallisuusnäkökohdat sekä dopingaineiden vaarat - liikunnan merkityksen yksilön työkyvyn ja terveyden sekä kansanterveyden edistäjänä - perusteet liikunnan harrastamiseen reservissä. Johtajiksi koulutettavien teoriakoulutuksen tavoitteena on edellä mainitun lisäksi antaa perusteet: - laadukkaiden liikuntaharjoituksen johtamiseen ja kouluttajakoulutukseen - joukon ja johtajan suorituskyvyn sekä koulutuskelpoisuuden ylläpitämiseen - elimistön optimaalisesta kuormittamisesta ja palautumisesta - palvelusturvallisuudesta fyysisessä koulutuksessa. Teoriakoulutuksen johtaa perusyksikön päällikkö käyttäen apunaan joukko-osaston liikuntakasvatusupseeria, perusyksikön lii-kunnan kärkiosaaja tai muita aiheeseen hyvin perehtyneitä kouluttajia sekä terveydenhuollon ja muonituksen asiantuntijoita. Jokaisen fyysisesti kuormittavan harjoituksen yhteydessä on kouluttajan pidettävä osallistujille lyhyt tietoisku kyseisen koulutustapahtuman harjoitusvaikutuksista (lisätään kestävyyttä, palautetaan edellisestä rasittavasta harjoituksesta, kehitetään voimaa, reaktionopeutta, koordinaatiota, taitoa jne.) Tämän lisäksi on kerrattava fyysisen koulutuksen yleiset turvallisuusmääräykset ja kyseisen harjoituksen erityisriskit. Peruskoulutuskaudella sekä erikoiskoulutuskaudella järjestetään vähintään yksi tunnin teoriaoppitunti. Aliupseerikurssit ja reservinupseerikurssi sisältävät 4 tuntia teoriakoulutusta. Joukkokoulutuskaudella järjestetään yksi teoriaoppitunti. Se pidetään joukkokoulutuskauden viimeisten viikkojen aikana. Oppitunnin aiheena ovat hyvän fyysisen suorituskyvyn merkitys rauhan ja kriisien aikana sekä ohjeet liikunnan harrastamisesta reservissä. Jokaiselle varusmiehille jaetaan palveluksen alussa "Sotilaan käsikirja". Käsikirja sisältää fyysisen koulutuksen ja liikuntakoulutuksen perustiedot ml. ravintosuositukset (kohta muonitus). Kyseinen käsikirja on myös kouluttajan perustietolähde, jonka sisältöön heidän tulee tutustua huolella. Sen lisäksi teoriakoulutuksen lähde-materiaalina voidaan käyttää

21 Pääesikunta Määräys 21 (37) 5.3 Lihaskuntokoulutus muun muassa liikuntakoulutuksen käsikirjaa ja kouluttajan opasta. Peruskoulutuskauden oppituntien kalvosarjat löytyvät liikuntaportaallista. 5.4 Lihashuoltokoulutus Lihaskuntokoulutuksen päämääränä on kehittää monipuolisesti koulutettavien yleistä lihaskestävyyttä ja -voimaa sekä lihastasa-painoa ja liikkuvuutta. Lihaskuntokoulutuksella pyritään antamaan lisäksi malleja koulutettaville monipuolisen voimaharjoittelun toteutuksesta ja herättämään kipinä lihaskuntoharjoitteluun reservissä. Lihaskuntoharjoituksissa annetaan perusteet voiman eri osa-alueiden (maksimivoima, kestovoima ja nopeusvoima) harjoittamisesta. Monipuolisella lihaskuntokuntokoulutuksella pyritään myös ennaltaehkäisemään rasitusvammojen syntymistä. Lihaskuntokoulutuksella kehitetään lisäksi koulutettavien lihaskoordinaatiota sekä lisätään heidän ketteryyttään ja nopeuttaan. Asevelvollisten lihaskuntokoulutuksessa käytetään ainakin seuraavia menetelmiä: - kuntovoimistelu muun muassa keppijumppa, rynkkyjumppa, taistelijaparin jumppa, varjonyrkkeily, jumppa, aerobic - kuntopiiriharjoittelu - kuntosaliharjoittelu - kuntorataharjoittelu - esterataharjoittelu Lihaskuntokoulutuksen opetuksesta on yksityiskohtaiset ohjeet liikuntakoulutuksen käsikirjassa. Esteradan ylitystekniikat opetetaan liikuntakoulutuksen käsikirjassa olevalla opetusvideolla. Lihashuollolla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä ja toimintoja, joilla on tavoitteena palauttaa lihakset, hermo-lihasjärjestelmä ja psyyke eriasteisesta rasituksesta. Toimenpiteet voivat olla joko omakohtaisia tai sellaisia, jotka toinen henkilö tekee. Lihashuoltokoulutuksen päämääränä on: - Opettaa koulutettaville kullekin koulutuskaudelle sopeutetut palautumista edistävät omakohtaiset lihashuoltotoimenpiteet. - Kasvattaa koulutettavat tarkkailemaan ja "kuuntelemaan" omaa kehoaan, sen rasittumista ja rasituksesta palautumista.

22 Pääesikunta Määräys 22 (37) - Antaa tietoa rasitusvammoista, niiden ennaltaehkäisystä, hoidosta ja ensiavusta. - Opettaa täysipainoisen ravinnon ja oikean nesteytyksen merkitys elimistön sekä lihaksiston palautumiselle. - Opettaa lihasrentoutuksen periaatteet. - Vahvistaa koulutettavien motivaatiota sekä kasvattaa heille myönteinen asenne kehon huoltoon. - Antaa koulutettaville perusteet oma-aloitteiselle lihashuollolle myös vapaa-aikana sekä reservissä. - Liittää lihashuolto kiinteäksi osaksi joukkueen kaikkia fyysisesti rasittavia harjoituksia. Peruskoulutuskaudella koulutettavat opetetaan omaksumaan omakohtaiset lihashuoltotoimenpiteet jokaisen liikuntakoulutus- ja fyysisesti rasittavan sotilaskoulutustapahtuman kiinteäksi osaksi. Tavoitteena on saada koulutettavat oppimaan se, kuinka oman kehon tila tiedostetaan. Erikoiskoulutuskaudella syvennetään lihashuollon tietoja ja käytännön taitoja. Joukkokoulutuskaudella syvennetään lihashuollon tietämystä ja pyritään luomaan pysyvät käytännöt lihashuollon toteuttamiseksi. Reserviupseeri- ja aliupseerikurssilla lihashuoltokoulutuksen tavoitteena on syventää tietämystä omakohtaisesta lihashuoltoon liittyvistä toimenpiteistä. Oppilaiden on sen lisäksi opittava, kuinka miehistön lihashuoltoharjoituksia ohjataan ja valvotaan. Johtajakaudella kehitetään kokelaiden ja ryhmänjohtajien valmiuksia johtaa perusyksikössä pidettäviä lihashuoltoharjoituksia. Koulutusohjelman mukaiset tunnit käytetään lihashuollon perus-teiden opettamiseen. Kyseiset harjoitukset on tarkoituksenmukaisinta sijoittaa esimerkiksi marssikoulutuksen tai muun fyysisesti rasittavan harjoituksen jälkeen, jolloin koulutettavat havaitsevat omakohtaisesti lihashuollon merkityksen lihaksiston palautumiselle. Rentouttavan musiikin kuuntelu soveltuu hyvin lihashuoltoharjoituksen yhteyteen. Lihashuoltokoulutuksen opetuksesta on yksityiskohtaiset ohjeet liikuntakoulutuksen käsikirjassa. Lihashuoltokoulutuksen opetus-pakettiin liittyy olennaisesti rentoutusharjoituksen käytännön toteutus. Rentoutusharjoitusten malliharjoitukset ovat liikuntakoulutuksen käsikirjan osassa 1 olevassa rentoutus-cd:ssä. Rentoutusharjoitukset ovat osa varusmiesten fyysistä koulutusta. Nii-

23 Pääesikunta Määräys 23 (37) den avulla pyritään katkaisemaan palveluspäivän kiivas rytmi ja antamaan varusmiehille mahdollisuus henkiseen palautumiseen. Rentoutusharjoitusten tavoitteena on myös nopeuttaa kehon ja elimistön palautumista fyysisestä rasituksesta. Rentoutusharjoitusten avulla pyritään lisäksi edesauttamaan fyysisen koulutuksen tavoitteiden saavuttamista. 5.5 Hiihto-, sauvakävely-, pyöräily-, kävely- ja juoksukoulutus Varusmiesten hiihto-, sauvakävely-, pyöräily-, kävely- ja juoksukoulutuksen päämääränä on opettaa koulutettaville lajien perus-tiedot ja -taidot, jotka mahdollistavat taloudellisen etenemisen erilaisissa taistelukentän olosuhteissa ja erilaisissa maastoissa eri vuoden sekä vuorokauden aikoina. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi rakentaa sotilaille sellainen kestävyys, että he selviytyvät taistelukuntoisina marsseista ja muista siirtymisistä jopa viikkoja kestävissä sotatoimissa eri vuorokauden ja vuoden aikoina. Koulutuksessa kehitetään myös varusmiesten verenkiertoja hengityselimistöä pitkäkestoisessa laji-suorituksessa. Erityyppisten kestävyysharjoitusten sijoittaminen viikko-ohjelmaan riippuu viikkoohjelman kokonaiskuormituksen jakautumisesta viikon eri päiville. Varusmiesesimiehille opetetaan harjoitusten johtamisen ja kouluttamisen perusteet. Tavoitteena on lisäksi opettaa heille joukon suorituskyvyn ja koulutuskelpoisuuden ylläpitäminen pitkäkestoisissa fyysisissä suorituksissa. Peruskoulutuskaudella koulutettaville opetetaan vuodenajasta riippuen lajien perustekniikat sekä talvella hiihtovälineiden huolto ja kunnossapito. Tiedollisesti painotetaan kestävyystyyppisten lajien merkitystä yksilölle ja pyritään löytämään yksilön oma harjoitustaso. Peruskestävyyden kehittämisessä harjoitteet ovat perus-koulutuskaudella lähinnä palauttavia (vrt. kokonaiskuormituksen säätely). Peruskoulutuskaudella ei ole erillistä juoksukoulutusta. Myös muuta tarpeetonta juoksemista on vältettävä. Erikoiskoulutuskauden ja joukkokoulutuskaudella opetuksessa kehitetään koulutettavien lajitekniikkaa kulloinkin vallitsevissa olo-suhteissa. Peruskestävyyttä parannetaan koulutettavan oman harjoitustason mukaan niin, että hän oppii oman kehon vastaamisen eri kuormitustasoihin. Kestävyysharjoitukset on tarkoituksen-mukaista toteuttaa E- ja J- kaudella jakamalla koulutettavat taso-ryhmiin.

24 Pääesikunta Määräys 24 (37) Reserviupseeri- ja aliupseerikurssilla opetuksen tavoitteena on lajitekniikan ja peruskestävyyden kehittämisen lisäksi oppia johtamaan kunnoltaan eritasoisia ryhmiä oikealla kuormitustasolla. Johtajakaudella ylläpidetään saavutettu peruskestävyys- ja taito-taso, harjaannutaan johtamaan kunnoltaan eritasoisia koulutettavia oikealla harjoitustasolla sekä opitaan ja harjaannutaan johtamaan hiihto- /juoksuharjoituksia. Sauvakävely Sauvakävely kehittää monipuolisesti kehon fyysistä suorituskykyä sekä peruskestävyysominaisuuksia. Sauvakävelyharjoituksista on yksityiskohtaiset ohjeet liikuntakoulutuksen käsikirjassa. Hiihto Asevelvollisten hiihtokoulutuksen päämääränä on opettaa koulutettaville lajin perustiedot ja -taidot, jotka mahdollistavat taloudellisen etenemisen suksilla erilaisissa taistelukentän olosuhteissa ja erilaisissa maastoissa. Talven saapumiserän hiihtokoulutus annetaan peruskoulutuskaudella. Kesän saapumiserän miehistö koulutetaan joukkokoulutus-kaudella ja kokelaat sekä ryhmänjohtajat johtajakaudellaan seuraavan saapumiserän peruskoulutuskauteen liittyen. Mahdolliset olosuhteiden aiheuttamat muutokset koulutussuunnitelmiin toteutetaan siten, että opetustarkoitus saavutetaan mahdollisimman monen koulutettava osalta palvelusaikana. Hiihtokoulutus harjoituksista on yksityiskohtaiset ohjeet liikuntakoulutuksen käsikirjassa. Juoksu Juoksu on perusharjoitusmuoto, joka tähtää kaikkien fyysisen suorituskyvyn osa-alueiden kehittämiseen. Oikean juoksutekniikan ja -tehon opettaminen jokaiselle varusmiehelle on tärkeää harjoituskipujen ja rasitusvammojen ehkäisemiseksi. Juoksuharjoituksista on yksityiskohtaiset ohjeet liikuntakoulutuksen käsikirjassa. Pyöräily Pyöräily kehittää turvallisesti kehon fyysistä suorituskykyä sekä peruskestävyysominaisuuksia. Pyöräilykoulutusta ei ole virallisesti sisällytetty varusmiesten liikuntakoulutusohjelmaan. Pyöräilyä voidaan kuitenkin soveltuvin osin liittää liikunta-, marssi- ja taistelukoulutukseen.

LIIKUNTAKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ

LIIKUNTAKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ LIIKUNTAKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ Puolustusvoimien liikuntakoulutuksen päämääränä on pysyvän liikuntakipinän herättäminen reserviin siirtyville asevelvollisille. Keinot 1. Liikunta-asenteiden muokkaus 2. Liikunnallisten

Lisätiedot

Fyysinen koulutus ja liikuntakoulutus TEORIAKOULUTUS. 16.2.2000 PEkoul-os/2000 1

Fyysinen koulutus ja liikuntakoulutus TEORIAKOULUTUS. 16.2.2000 PEkoul-os/2000 1 Fyysinen koulutus ja liikuntakoulutus TEORIAKOULUTUS 16.2.2000 PEkoul-os/2000 1 Miksi lisää liikuntaa? 1. Suorituskykyiset sodan ajan joukot - joukkotuotanto - viime sotien kokemukset 2. Koulutuksen ja

Lisätiedot

Suomalainen asevelvollisuus

Suomalainen asevelvollisuus Koulutuspäällikkö Prikaatikenraali Jukka Sonninen Suomalainen asevelvollisuus Suomalainen asevelvollisuus Perustuu puolustuksen tarpeisiin J O U K K O T U O TA N T O A S E V E LV O L L I S U U S M AT

Lisätiedot

LIIKUNTAKOULUTUS SUOMEN PUOLUSTUSVOIMISSA JA YHDYSVALTAIN ARMEIJASSA PERUSKOULUTUSKAUDELLA

LIIKUNTAKOULUTUS SUOMEN PUOLUSTUSVOIMISSA JA YHDYSVALTAIN ARMEIJASSA PERUSKOULUTUSKAUDELLA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU LIIKUNTAKOULUTUS SUOMEN PUOLUSTUSVOIMISSA JA YHDYSVALTAIN ARMEIJASSA PERUSKOULUTUSKAUDELLA Kandidaatintutkielma Kadetti Torsti Tähtinen Kadettikurssi 98 Maasotalinja Maaliskuu

Lisätiedot

PALLOILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ

PALLOILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ PALLOILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ Kehitetään: - motorisia taitoja - kehonhallintaa - tasapainoa - fyysistä kuntoa - joukkuehenkeä Pyritään luomaan: - vaihtelua ja virkistystä Perehdytetään: yleisimpiin maassa

Lisätiedot

Tykistöprikaatin varusmiesten palvelusajan kuntomuutokset ja liikuntakoulutuksen. Ilari Köykkä

Tykistöprikaatin varusmiesten palvelusajan kuntomuutokset ja liikuntakoulutuksen. Ilari Köykkä Tykistöprikaatin varusmiesten palvelusajan kuntomuutokset ja liikuntakoulutuksen tila Ilari Köykkä Opinnäytetyö Liikunnan ylempi amk-tutkinto Liikunta-alan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma 2013

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden Suomen Pyöräilyunioni ry PVT/ mn YKSITTÄISEN HARJOITUKSEN RAKENNE Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden mukaan. Tavallisesti harjoituskerta jaetaan kolmeen

Lisätiedot

OSALLISTUJA NIMI TEHTÄVÄ MITÄ TIEDÄN VLK:STA? YLIVERTAINEN OMINAISUUTENI? SUHTEENI LIIKUNTAAN VARUSMIESTEN LIIKUNTAKERHOTOIMINTA + Tarkoitettu kaikille kiinnostuneille + Tukee ja täydentää monipuolistaa

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

VARUSMIESTEN MARSSIKOULUTUS

VARUSMIESTEN MARSSIKOULUTUS 1 PÄÄESIKUNTA PYSYVÄISOHJE PEkoul-os:n PAK Koulutusosasto C 1:8 Helsinki 7.6.2001 1 (21) PEkoul-os:n PAK C 1:3 VARUSMIESTEN MARSSIKOULUTUS Ohjeen antamisen perusta: PE:n työjärjestyksen kohta 6.3. Voimassaoloaika:

Lisätiedot

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE LÄHIPIIRIN TUKI ON TÄRKEÄ Huippu-urheilu vaatii tiettyä itsekkyyttä ja voi välillä tuntua yksinäiselle. On tärkeää, että urheilijan ympärillä

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

KOULUTTAJAN MAHDOLLISUUDET VARUSMIESTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN HUOMIOIMISEKSI JOHTAMISKÄYTTÄYTYMISESSÄÄN

KOULUTTAJAN MAHDOLLISUUDET VARUSMIESTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN HUOMIOIMISEKSI JOHTAMISKÄYTTÄYTYMISESSÄÄN MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU KOULUTTAJAN MAHDOLLISUUDET VARUSMIESTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN HUOMIOIMISEKSI JOHTAMISKÄYTTÄYTYMISESSÄÄN Kandidaatintutkielma Kadetti Antti Paasikoski Kadettikurssi 96 Jääkäriopintosuunta

Lisätiedot

LIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

LIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen LIIKUNTA VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Fyysinen toimintakyky T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen - Liikuntamuodoilla

Lisätiedot

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen velvollisuus ylläpitää kuntoa Noin 85 % jokaisesta ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen, joten valtaosa 20-60 vuotiaista

Lisätiedot

VENYTTELYN TARKOITUS

VENYTTELYN TARKOITUS PÄÄMÄÄRÄT 1. Palautumista edistävät omakohtaiset lihashuoltotoimenpiteet 2. Kasvattaa koulutettavat tarkkailemaan ja kuuntelemaan omaa kehoaan, sen rasittumista ja rasituksesta palautumista 3. Antaa tietoa

Lisätiedot

TE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet

TE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät

Lisätiedot

SISÄLLYS KUVIOT 1 Kouluttajan ammattipätevyys Ammattipersoonallisuus Ammattietiikka Itsetietoisuus Sotilaskouluttajan ammattipätevyys Menetelmätietoisuus Joustava osaaminen Taitotieto Päämäärätietoisuus

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

NYKYAIKAISEN TAISTELUKENTÄN KUVA

NYKYAIKAISEN TAISTELUKENTÄN KUVA NYKYAIKAISEN TAISTELUKENTÄN KUVA Taisteluihin liittyy: elektroninen sodankäynti erikoisjoukkojen käyttö ja niiden häikäilemättömät iskut maahanlaskut ilma-aseen voimakas, jatkuva ja syvyyteen ulottuva

Lisätiedot

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso KO-Suomessa 28 h KO- Moduuli 1 (16 h) Kurssilla keskitytään kiipeilyn opettamiseen alaköysikiipeilyä painottaen ja ryhmien ohjaamiseen. KO - kiipeilyohjaaja voi

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

OPETUSTARKOITUS ERI KOULUTUSKAUSILLA

OPETUSTARKOITUS ERI KOULUTUSKAUSILLA OPETUSTARKOITUS ERI KOULUTUSKAUSILLA Peruskoulutuskaudella - lihaskuntoharjoittelun perusteet ja oikeat tekniikat - kestovoiman lisäämiseen - 2-3 kertaa viikossa yhden harjoituksen ollessa 30-60 minuuttia.

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Sompion koulun liikuntapainotusluokka

Sompion koulun liikuntapainotusluokka Sompion koulun liikuntapainotusluokka Kohderyhmä Liikuntaluokalle otetaan oppilaita koko Keravan kaupungin alueelta. Ulkokuntalaisia voidaan ottaa vain, jos keravalaisia hakijoita ei ole riittävästi aloituspaikkoihin

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) PÄÄHAUN (SK/SM) VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN Valintapisteet määräytyvät esivalinnan alkupisteiden sekä valinta- ja soveltuvuuskoepisteiden perusteella. Valintapisteiden

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Työkyvyn ja koko elämän perusta on hyvä terveys. # Terveyttä ja toimintakykyä ei voi varastoida, niitä pitää ylläpitää koko ajan. # Ylläpitämiseen riittää pienet päivittäiset

Lisätiedot

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Kuvaukset 1 (6) (päivitetty 10.6.2014) Liikuntaa monipuolisesti 1, 1 ov, (YV7LI1) (HUOM! 1. vuoden opiskelijoille) kokeilee erilaisia liikuntalajeja hikoillen ja hengästyen saa kokemuksia eri liikuntalajien

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja

Lisätiedot

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten

Lisätiedot

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet Tavoitteena : 1. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen 2. Pysyvät kustannussäästöt Kiinteistömenot Henkilöstökulut Materiaalihankinnat

Lisätiedot

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,

Lisätiedot

VARUSMIESTEN KOKEMUKSIA LIIKUNTAKOULUTUKSESTA KARJALAN PRIKAATISSA ERIKOIS- JA JOUKKOKOULUTUSKAUSILLA. Suvituuli Kangasmäki

VARUSMIESTEN KOKEMUKSIA LIIKUNTAKOULUTUKSESTA KARJALAN PRIKAATISSA ERIKOIS- JA JOUKKOKOULUTUSKAUSILLA. Suvituuli Kangasmäki VARUSMIESTEN KOKEMUKSIA LIIKUNTAKOULUTUKSESTA KARJALAN PRIKAATISSA ERIKOIS- JA JOUKKOKOULUTUSKAUSILLA Suvituuli Kangasmäki Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. Kuva: Kari Virtanen RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen

Lisätiedot

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto Kuva Erkki Tervo OPS 2016 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys

Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys Liikunta ja tule-sairaudet Lääketieteessä juuri millään ei ole yhtä vahva näyttö kuin liikunnan

Lisätiedot

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta

Lisätiedot

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU Fyysinen harjoittelu Suunnistuksen fyysiset vaatimukset 1. Peruskestävyys JAKSAT JUOSTA 2. Lihaskunto MAASTOSSA, KETTERÄSTI 3. Vauhtikestävyys ja KOVAA! FYYSISEN HARJOITTELUN

Lisätiedot

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008 Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

ARVOJEN YHTEYS VARUSMIESTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEEN

ARVOJEN YHTEYS VARUSMIESTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEEN MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU ARVOJEN YHTEYS VARUSMIESTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEEN Pro Gradu -tutkielma Yliluutnantti Jarno Matilainen Maisterikurssi 3 Maasotalinja Huhtikuu 2014 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

POLKUJUOKSUHARJOITTELU & VALMISTAUTUMINEN ENSIMMÄISEEN POLKU- ULTRAAN. Juuso Simpanen & Miikka-Pekka Rautiainen Jalanjälki juoksuvalmennus

POLKUJUOKSUHARJOITTELU & VALMISTAUTUMINEN ENSIMMÄISEEN POLKU- ULTRAAN. Juuso Simpanen & Miikka-Pekka Rautiainen Jalanjälki juoksuvalmennus POLKUJUOKSUHARJOITTELU & VALMISTAUTUMINEN ENSIMMÄISEEN POLKU- ULTRAAN Juuso Simpanen & Miikka-Pekka Rautiainen Jalanjälki juoksuvalmennus Miksi polkujuoksu psyykkinen puoli Luontoon palaaminen Seikkailu:

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Harjoittelun suunnittelu

Harjoittelun suunnittelu Harjoittelun suunnittelu Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys / Naisten kymppi 2017 (@jalosaur) Edupoli - Koulutettu hieroja (2015-2016) Trainer4You - Personal trainer (2015-2016) Fysioterapia AMK (2017-)

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Erikoiskoulutuskaudeksi suunniteltujen liikuntakoulutuksien toteutuminen varusmiespalvelussa - tapaustutkimus Porin Prikaatissa

Erikoiskoulutuskaudeksi suunniteltujen liikuntakoulutuksien toteutuminen varusmiespalvelussa - tapaustutkimus Porin Prikaatissa Erikoiskoulutuskaudeksi suunniteltujen liikuntakoulutuksien toteutuminen varusmiespalvelussa - tapaustutkimus Porin Prikaatissa Jani Heinonen Opinnäytetyö Liikunnan ja vapaa-ajankoulutusohjelma 2017 Tekijä

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (7) Logistiikkaosasto HELSINKI HK PVM HPALV PELOGOS- SOTILAS- JA VIRKAPUVUT PUOLUSTUSVOIMISSA

Pääesikunta Määräys 1 (7) Logistiikkaosasto HELSINKI HK PVM HPALV PELOGOS- SOTILAS- JA VIRKAPUVUT PUOLUSTUSVOIMISSA Pääesikunta Määräys 1 (7) 4.12.2014 PVM HPALV 001 - PELOGOS- SOTILAS- JA VIRKAPUVUT PUOLUSTUSVOIMISSA Normikokoelman lyhenne PVMK-PE Peruste Laki puolustusvoimista (551/2007) 45 Asevelvollisuuslaki (1438/2007)

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Pääesikunta Ohje 1 (5) Logistiikkaosasto HELSINKI AM

Pääesikunta Ohje 1 (5) Logistiikkaosasto HELSINKI AM Pääesikunta Ohje 1 (5) 28.12.2016 1. PELOGOS:n päätös AM15434/6.9.2016 2. PELOGOS:n päätös AM18359/7.10.2016 3. PELOGOS:n päätös AK5290/14.3.2014 4. JÄRJK:n ohje BM18006/7.12.2016 OMIEN MAASTOPUKUJEN M05

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Uudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5

Uudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5 Uudistuneet Sinettiseurakriteerit versio 5 Liikunnallinen elämäntapa Urheilijan polku Liikkujan polku Sinettiseurakriteerit Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa Organisointi ja toimintaperiaatteet

Lisätiedot

PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA

PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Liikunnan vaikutukset Predialyysivaiheen kokonaisvaltaisessa hoidossa liikunnalla on tärkeä rooli. Säännöllisellä liikunnalla voi vaikuttaa positiivisesti

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

SOPIMUSSOTILAIDEN VALMIUDET KOULUTTAJANA PERUSKOULUTUS- KAUDELLA

SOPIMUSSOTILAIDEN VALMIUDET KOULUTTAJANA PERUSKOULUTUS- KAUDELLA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SOPIMUSSOTILAIDEN VALMIUDET KOULUTTAJANA PERUSKOULUTUS- KAUDELLA Kandidaatintutkielma Kadettialikersantti Henrik Österlund Kadettikurssi 98 Maasotalinja Maaliskuu 2014 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Danske Bank. Juoksukoulu

Danske Bank. Juoksukoulu Danske Bank Juoksukoulu Ohjelma Keskiviikko 21.1.2015, klo 17-18:30 Luento 30 min @Olympiastadion -Kestävyysharjoittelun osa-alueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele

Lisätiedot

Sompion koulun liikuntaluokka

Sompion koulun liikuntaluokka KERAVAN KASVATUS- JA OPETUSTOIMI Sompion koulu Aleksis Kiven tie 18 04200 Kerava Sompion koulun liikuntaluokka Kohderyhmä Liikuntaluokalle otetaan oppilaita koko Keravan kaupungin alueelta. Ulkokuntalaisia

Lisätiedot

SOTILAAN KÄSIKIRJA 2010

SOTILAAN KÄSIKIRJA 2010 2010 1 SOTILAAN KÄSIKIRJA 2010 2 Suunnittelu Maavoimien Esikunnan Henkilöstöosasto Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus / Tuotanto-osasto Piirrokset Maanmittauslaitos Martti

Lisätiedot

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 8v8 joukkueet (10-13v)

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 8v8 joukkueet (10-13v) Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 8v8 joukkueet (10-13v) E10-D13 ikäluokkien valmennus JyPK:ssa JyPK:ssa valmennus on valmennuslinjan ohjaama prosessi perusasioiden kautta kohti joukkueena

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI RAPORTIN TULKINTA

HYVINVOINTIANALYYSI RAPORTIN TULKINTA HYVINVOINTIANALYYSI RAPORTIN TULKINTA ALOITUSKYSELY Keskimääräiset vastaukset (Firstbeatin tietokanta 2016) HENKILÖN JA MITTAUSJAKSON TIEDOT Leposyke = alin mitattu syketaso henkilöltä. Ohjelma saattaa

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Pääesikunta Lausunto 1 (8) Oikeudellinen osasto HELSINKI AJ /51.03/2012

Pääesikunta Lausunto 1 (8) Oikeudellinen osasto HELSINKI AJ /51.03/2012 Pääesikunta Lausunto 1 (8) HELSINKI 31.1.2013 3704/51.03/2012 Eduskunta Oikeusasiamiehen kanslia 00102 Eduskunta 00102 HELSINKI Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen selvitys- ja lausuntopyyntö 9.10.2012

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus 2010 osaamistavoitteet TASO 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v) Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 5v5 joukkueet (6-9v) Lähtökohdat toiminnan järjestämiselle Lasten valmennus JyPK:ssa on pitkäjänteistä kja suunnitelmallista toimintaa perusasioiden kautta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät

Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät 29.11.2017 1 Johtamiseen ja hyvään hallintoon liittyvät lasten urheilun kysymykset Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua seuran toiminnan toteuttamiseen

Lisätiedot