Pääesikunta Määräys 1 (37) Henkilöstöosasto HELSINKI HH
|
|
- Eeva-Liisa Minna Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pääesikunta Määräys 1 (37) Pv joukko-osastot PVHSMK - PEHENKOS ASEVELVOLLISTEN FYYSINEN KOULUTUS Normikokoelman lyhenne PVHSMK PEHENKOS Peruste - Asevelvollisuuslaki 5 luku 36, 37, 38 ja 56, 6 luku 67, 68, 69 - Pääesikunnan työjärjestys HE1466/ luku Puolustusvoimien liikuntastrategia vuosille PVHSM KOULUTUSALA PEHENKOS, Fyysisen toimintakyvyn perusteet - PVOHJEK KOULUTUS PEHENKOS, Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt - PVOHJEK KOULUTUS PEHENKOS, Varusmiehille yhteisesti koulutettavat asiat: Voimaantuloajankohta Voimassaoloaika lukien lukien toistaiseksi Kumoaa Laatija Ylläpitäjät - PVOHJEK KOULUTUS 018 -ASEVELVOLLISTEN FYYSINEN KOULUTUS - Pääesikunnan koulutusosasto. Liikuntakoulutuksen käsikirja 12. Fyysisen suorituskyvyn testit. ISBN Pääesikunnan henkilöstöosasto Pääesikunnan henkilöstöosasto Pääesikunta Puh. (09) Y-tunnus Faksi (09) PL
2 Pääesikunta Määräys 2 (37) Säilytys Sähköinen arkistointi - Puolustusvoimien asianhallintajärjestelmä/puolustusvoimien normitietokanta 1. Pysyvästi säilytettävät normikokoelmat - Pääesikunnan kirjaamo
3 Pääesikunta Määräys 3 (37) SISÄLLYSLUETTELO PVHSMK - PEHENKOS ASEVELVOLLISTEN FYYSINEN KOULUTUS Fyysisen koulutuksen tavoitteet eri koulutuskausilla ja kertausharjoituksissa LIIKUNTAKOULUTUS FYYSISEN KOULUTUKSEN OSANA Liikuntakoulutus Liikuntakoulutuksen toteutuksen periaatteet LIIKUNTAKOULUTUS ERI KOULUTUSKAUSILLA Peruskoulutuskausi Miehistön erikoiskoulutuskausi Joukkokoulutuskausi Varusmiesjohtajien liikuntakoulutus eri koulutuskausilla ja kursseilla Reserviläisten fyysisen koulutuksen periaatteet Reserviläisten testaus kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksissa Maanpuolustusjärjestöjen järjestämät kuntotestitilaisuudet ASEVELVOLLISTEN MARSSIKOULUTUS Marssikoulutuksen päämääränä Marssikoulutuksen opetustarkoitus Marssikoulutuksen turvallisuusohjeet Marssikoulutuksen sisältö LIIKUNTAKOULUTUKSEN JÄRJESTELYT Yleistä Teoriakoulutus Lihaskuntokoulutus Lihashuoltokoulutus Hiihto-, sauvakävely-, pyöräily-, kävely- ja juoksukoulutus Suunnistuskoulutus Uinti- ja hengenpelastuskoulutus Joukkue- ja mailapelit Yleisurheilukoulutus Itsepuolustus- ja kamppailukoulutus Liikunnan teemapäivät ja massaliikuntatapahtumat Kilpailutoiminta FYYSISEN TOIMINTAKYVYN JA LIIKUNTATAITOJEN SEURANTA Päämäärä Fyysisen toimintakyvyn arviointi ja mittaaminen Tulosten kirjaaminen ja ilmoittaminen Liikuntataitojen mittaus Marssitaidon mittaus Koulutuksen seuranta VAPAA-AJAN LIIKUNTA PALKITSEMISET ASEVELVOLLISTEN FYYSISEN KOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ JA PERIAATTEET Asevelvollisten fyysisen koulutuksen päämääränä on kouluttaa sijoituskelpoisia sotilaita sodan ajan joukkoihin ja ylläpitää reservin fyysistä
4 Pääesikunta Määräys 4 (37) toimintakykyä. Tavoitteena on lisäksi kehittää asevelvollisten fyysistä toimintakykyä sekä vahvistaa myönteistä asennetta elinikäiseen liikunnan harrastamiseen. Varusmiesten fyysinen toimintakyky on saatava sellaiselle tasolle, että he kykenevät joukkonsa mukana reserviin siirtyessä täyttämään menestyksellisesti puolustushaaran, aselajin ja koulutus-haaran mukaiset taistelutehtävät vähintään kahden viikon ajan jatkuvassa taistelukosketuksessa ja käyttämään kaikki voima-varansa yhtämittaisesti 3-4 vuorokauden kestävään vaativaan ratkaisutaisteluun. Reserviin siirtyessään koulutettavilla on oltava kyky liikkua ja selvitä toimintakykyisinä taistelukentän olo-suhteissa kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina. Fyysisen koulutuksen osa-alueet ovat taistelu- ja marssikoulutus, liikuntakoulutus sekä muu fyysisesti kuormittava koulutus. Koulutuksen pääasiallinen fyysinen kuormitus muodostuu taistelu- ja marssikoulutuksesta. Palvelusajan fyysisen kokonaiskuormituksen osatekijät on esitetty kuvassa 1. Liikuntakoulutus Marssikoulutus Taistelukoulutus Muu kuormittava koulutus Vapaa-aika Kuva 1. Palvelusajan fyysisen kokonaiskuormituksen osatekijät Kuntotilastojen perusteella neljännekselle palvelukseen astuvista varusmiespalvelus on fyysisesti erittäin vaativaa. Varusmiesten fyysisessä koulutuksessa yksilöllisyyden ja nousujohteisuuden avulla edistetään varusmiesten sopeutumista asepalveluksen fyysiseen ja henkiseen kuormitukseen sekä kehitetään turvallisesti heidän fyysistä suorituskykyään ja perusliikuntataitojaan. Fyysisen koulutuksen nousujohteisuudella taataan se, että koulutuksen fyysinen kuormitus on korkeimmillaan vasta joukkokoulutuskaudella.
5 Pääesikunta Määräys 5 (37) Tämä edellyttää sitä, että joukkoyksiköissä ja perus-yksiköissä koulutuskausittain saapumiserille laadittavassa koulutussuunnitelmassa otetaan huomioon koulutuksen fyysinen kuormittavuus. Fyysisen kokonaiskuormituksen käytännön toteutumista seurataan muun muassa viikko-ohjelmien avulla. Viikko-ohjelmien huolellisella suunnittelulla turvataan koulutettavien optimaalinen fyysisen kokonaiskuormituksen säätely sekä viikon että koulutuskausien aikana. Kokonaiskuormitusta voidaan säädellä oikein toteutetulla palvelus- ja vapaaajan liikunnalla. Viikko-ohjelmissa suunnitellaan fyysisen kuormituksen päivittäinen määrä. Taistelu-, marssi- ja liikuntakoulutus järjestetään siten, että fyysinen kuormitus sekä sitä seuraava palautuminen optimoidaan. Elimistön palautumista edistetään tehokkaasti neste- ja ravintotasapainon ylläpitämisellä, runsaalla lihashuollolla ja levolla, jonka tärkein osa on riittävä yöuni. Liitteessä 1 on ohjeita fyysisen koulutuksen koko-naiskuormituksen suunnittelusta. Vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten fyysinen koulutus toteutetaan samojen periaatteiden mukaan kuin miestenkin. Naiset osallistuvat tasavertaisina miesten kanssa palvelusohjelmien mukaiseen koulutukseen. Fyysisen koulutuksen yleiset turvallisuusohjeet on käsketty PE- HENKOS:n hallinnollisessa määräyksessä FYYSISEN TOIMINTAKY- VYN PERUSTEET. Liikuntakoulutuksen käsikirjassa on annettu yksityiskohtaisia ohjeita fyysisen koulutuksen toteutuksesta. 1.1 Fyysisen koulutuksen tavoitteet eri koulutuskausilla ja kertausharjoituksissa Peruskoulutuskaudella fyysisen koulutuksen tavoitteena on kehittää sotilaiden fyysistä suorituskykyä sekä liikuntataitoja taistelu-, marssi-, liikunta- ja muulla fyysisesti kuormittavalla koulutuksella siten, että he ovat peruskoulutuskauden jälkeen valmiit erikois- ja joukkokoulutuskauden vaativaan sotilaskoulutukseen. Erikoiskoulutuskaudella fyysisen koulutuksen tavoitteena on, että sotilas kykenee täyttämään taistelutehtävänsä viikon ajan jatkuvassa taistelukosketuksessa sekä osaa fyysiseen koulutukseen liittyvien riskien ennaltaehkäisyn ja turvamääräykset. Joukkokoulutuskauden lopulla jokainen varusmies saavuttaa koko palvelusaikaisen kuntohuippunsa ja on sijoituskelpoinen tehtävänsä mukaiseen sodan ajan joukkoon. Fyysisen koulutuksen tavoitteena on, että sotilas kykenee täyttämään taistelutehtävänsä vähintään kahden viikon ajan jatkuvassa taistelukosketuksessa ja käyttämään kaikki voi-
6 Pääesikunta Määräys 6 (37) mavaransa 3-4 vuorokautta kestävään vaativaan ratkaisutaisteluun sekä hallitsee fyysiseen koulutukseen liittyvien riskien ennaltaehkäisyn ja turvamääräykset. Reserviupseeri- ja aliupseerikurssilla tavoitteena on, että oppilaat kykenevät täyttämään taistelutehtävänsä vähintään viikon ajan jatkuvassa taistelukosketuksessa, osaavat joukkonsa taistelukunnon ylläpidon perusteet ja tuntevat fyysisen kokonaisrasituksen säätelyn merkityksen joukkonsa koulutuksessa. Johtajakaudella fyysisen koulutuksen tavoitteena on, että johtajat kykenevät täyttämään taistelutehtävänsä vähintään kahden viikon ajan jatkuvassa taistelukosketuksessa ja käyttämään kaikki voimavaransa 3-4 vuorokautta kestävään vaativaan ratkaisutaisteluun, hallitsevat fyysisen kokonaisrasituksen säätelyn merkityksen joukkonsa koulutuksessa ja osaavat joukkonsa taistelukunnon ylläpidon perusteet. Kertausharjoituksiin osallistuvien asevelvollisten fyysisen koulutuksen tavoitteena on kouluttaa puolustusvoimien sodan ajan joukkoja siten, että ne pystyvät täyttämään fyysisen toimintakyvyn osalta niille suunnitellut tehtävät sekä osoittaa reserviläisille fyysisen ja henkisen kunnon jatkuvan ylläpidon merkitys. 2 LIIKUNTAKOULUTUS FYYSISEN KOULUTUKSEN OSANA 2.1 Liikuntakoulutus Liikuntakoulutuksen tavoitteena on muokata koulutettavien liikuntaasenteita, edistää liikuntataitoja, kohottaa fyysistä kuntoa sekä antaa tietoa kunnon ylläpitämisen perusteista ja menetelmistä. Liikuntakoulutuksessa opitut taidot kehittävät myös taistelijan taitoja. Varusmiesajan myönteisillä palvelus- ja vapaa-ajan liikunta-kokemuksilla on suuri merkitys liikuntaharrastuksen sytyttäjänä ja vakiinnuttajana Liikuntakoulutuksella säädellään palveluksen kokonaiskuormittavuutta ja edistetään elimistön palautumista niin varusmiesten kuin reserviläistenkin osalta. Liikuntakoulutuksella tuetaan ensisijaisesti fyysisen koulutuksen ja joukkotuotannon päämäärien saavuttamista. Liikuntakoulutuksella edistetään varusmiesten koulutuskelpoisuutta kunkin koulutuskauden edellyttämällä tavalla. Koulutettavien fyysinen kunto kohoaa hyvin toteutetun fyysisen koulutuksen tuloksena. Koko varusmiespalveluksen ajan jatkuvalla liikuntaharjoitusten taidollisten ja fyysisten vaatimusten nousujohteisuudella sekä harjoitusten mo-
7 Pääesikunta Määräys 7 (37) nipuolisuudella lisätään tärkeitä liikunnallisia onnistumisen elämyksiä mahdollisimman monelle ja parannetaan erilaisten yksilöiden mahdollisuuksia sopeutua varusmiespalveluksen haasteisiin. Onnistunut liikuntakoulutus tukee myös hyvän joukkue- ja yksikköhengen luomista sekä ryhmäkiinteyden paranemista. Liikuntakoulutuksella tuotetaan myös myönteisiä terveysvaikutuksia. 2.2 Liikuntakoulutuksen toteutuksen periaatteet Liikuntaa kaikissa muodoissaan sijoitetaan viikko-ohjelmiin alku- ja loppuverryttelyinä, erillisinä liikuntaharjoituksina, osaksi marssi- ja taistelukoulutusta, oheis- ja taukoliikuntana sekä aamureippailuna. Laadukas fyysinen koulutus ja erityisesti liikunnan integroiminen muuhun koulutukseen edellyttää hyvää ammattitaitoa ja huolellista harjoitusten valmistelua. Kaikki liikuntakoulutus on suunniteltava etukäteen ja merkittävä viikko-ohjelmaan. Liikuntaharjoituksia suunniteltaessa on ratkaistava, onko paino-piste jonkin fyysisen kunto-ominaisuuden kehittämisessä, taidon opetuksessa vai palveluksen lomaan virkistystä tuovassa, palauttavassa harjoittelussa. Viikon muu kokonaiskuormitus säätelee lii-kuntaharjoitusten tehoa ja luonnetta. Aamureippailun tarkoituksena on elimistön palautumisen edistäminen sekä elimistön herättäminen päivän koulutukseen eikä kokonaiskuormituksen lisääminen. Aamureippailuksi sopivat esimerkiksi reippaat kävelyt ja venyttelyt. Aamureippailua ei ole tarpeen järjestää päivittäin, eikä se saa aiheuttaa herätyksen aikaistamista. Sotilasopetuslaitoksissa ja erikoiskoulutusta antavissa yksiköissä voidaan koulutettavien kokonaiskuormittumisen niin salliessa edellä mainituista ohjeista poiketa. Sopivalla taukoliikunnalla ja oheiskoulutuksella voidaan erinomaisesti säädellä taidollisen opetuksen optimaalista vireystilaa. Marssikoulutusta on tarkoituksenmukaista liittää taistelukoulutukseen sekä ase- ja ampumakoulutukseen liittyviin siirtymisiin. Liikuntakoulutuksen toteuttamisessa on mahdollista hyödyntää myös koulutettavien oma erityisosaaminen. Liikuntakoulutuksen erityisluonne mahdollistaa peruskoulutuskaudelta lähtien eri lajien urheilijoiden sekä liikunta-alan koulutuksen saaneiden varusmiesten käyttämisen liikuntakoulutuksessa apukouluttajana. Apukouluttajat tulee perehdyttää etukäteen harjoituksen johtamiseen. Varusmiesten osallistuminen E- ja J- kauden liikuntakoulutuksen suunnitteluun vapaaehtoisen ja valinnaisen liikunnan sekä liikuntatapahtumien osalta on suositeltavaa.
8 Pääesikunta Määräys 8 (37) Henkilökunnan aktiivinen osallistuminen liikuntaharjoituksiin niin harjoituksen johtajana, esiliikkujana kuin oppijana toimii hyvänä ja kannustavana esimerkkinä sekä parantaa yhteishenkeä. Varus-miesesimiesten toimiminen kouluttajina liikuntaharjoituksissa edistää heidän tietoja ja taitoja sekä kokemusta huolehtia alaisten fyysisestä suorituskyvystä myös reservissä. Palveluksen 2-4 ensimmäisellä viikoilla on ratkaiseva merkitys sopeutumiselle. Virkistävä ja palauttava liikunta alle ana-aerobisen kynnyksen tasolla voidaan aloittaa heti palveluksen ensimmäisistä päivistä alkaen. Koulutukseen ei tällöin sisälly fyysisesti vaativia harjoitteita, eikä kuntotestejä saa järjestää ennen terveydenhuollon ammattihenkilön tekemää terveydentilan ja palveluskelpoisuuden tarkastusta. Riittävä vapaa- ja lepoaika edistävät sopeutumista. Liikunnan käyttäminen rankaisukeinona on ehdottomasti kielletty. Liikuntakoulutuksen harjoituksien on oltava monipuolisia. Nuorison suosimia lajeja kuten salibandy, jalkapallo, koripallo, kuntosaliharjoittelu tai kamppailulajit sisällytetään koulutukseen, jotta innostus liikuntakoulutuksessa säilyisi. Kyseisiä lajeja on siten helppo harrastaa myös vapaa-ajalla iltaisin. Liikuntakoulutuksessa on korostettava taidollista opetusta myös motivaatiotekijänä sekä itsetunnon kehittäjänä. Yksityiskohtaiset ohjeet fyysisen koulutuksen perusteista on annettu liikuntakoulutuksen käsikirjassa ja kouluttajan oppaassa. 3 LIIKUNTAKOULUTUS ERI KOULUTUSKAUSILLA 3.1 Peruskoulutuskausi Fyysiselle suorituskyvyn osa-alueille ja eri lajien liikuntataidoille on määritetty yksilöidyt tavoitteet koulutuskausittain. Tavoitteilla ohjataan liikuntakoulutuksen suunnittelua ja toteutusta varusmieskoulutuksessa. Tavoitteet koskevat palveluskelpoisuusluokassa A palvelevia varusmiehiä. Tavoitteet on esitetty liitteessä 2. Liikuntakoulutus toteutetaan peruskoulutuskaudella yhtenäisen koulutussuunnitelman mukaan kaikissa puolustushaaroissa ja aselajeissa. Fyysisen koulutuksen painopiste on peruskoulutus-kaudella kestävyyden ja lihaskunnon kehittämisessä sekä perus-liikuntataitojen oppimisessa. Fyysisen toimintakyvyn kehittämisessä on tärkeää painottaa erityisesti
9 Pääesikunta Määräys 9 (37) lihaskunnon harjoittamista voimaharjoittelun keinoin, koska hyvällä lihaskunnolla on ratkaiseva merkitys vammautumisen ennaltaehkäisyssä. Kestävyys ja voimaharjoittelun suhdetta voidaan säädellä lähtötasojen perusteella esimerkiksi siten, että kestävyydeltään hyväkuntoiset harjoittelevat enemmän voimaa. Koulutettavat jaetaan palvelukseen astuttaessa tasoryhmiin liikuntaaktiivisuuden ja henkilökohtaisen tuntemuksen perusteella. Perusyksikössä tulee olla pääsääntöisesti tasoryhmät kolmen eri lii-kuntaaktiivisuustason varusmiehille, jotka ovat liikuntaa harrastamattomat, vähän liikkuvat ja liikunnallisesti aktiiviset. Tasoryhmien jakaminen on pyrittävä toteuttamaan mahdollisimman myönteisessä hengessä leimaamatta yksilöitä huonoksi tai hyviksi. Paras ratkaisu koulutusryhmien muodostamisessa on tehdä jako palvelukseen astuville lähetetyn ennakkokyselyn perusteella. Ennakkokysely mahdollistaa myös muiden varusmiespalvelukseen liittyvien toiveiden huomioon ottamisen. Liitteessä 3 on esitetty malleja tasoryhmiin jaon perusteista. Hiihto-, suunnistus-, uinti- ja kamppailukoulutus voidaan toteuttaa peruskoulutuskaudella joukko-osastokohtaisesti keskitetysti eli niin sanottuna moduulikoulutuksena. Tässä mallissa liikunnan kärkiosaajat kouluttavat kaikki joukko-osaston kyseisen saapumiserän sotilaat joukkue kokonaisuuksina käyttäen apunaan joukkueen varusmiesjohtajia. Koulutettavien fyysisen kunnon lähtötaso selvitetään kuntotesteillä 2-3 ensimmäisen palvelusviikon aikana terveydenhuollon ammattihenkilön tekemän terveydentilan ja palveluskelpoisuuden tarkastuksen jälkeen. Uimataito arvioidaan pääsääntöisesti neljän ensimmäisen palvelusviikon aikana. Uimataidottomille järjestetään uimakoulu. Tavoitteena on, että kaikki oppivat uimaan ennen kotiutumista. Kuntotestissä erittäin huonokuntoisiksi todetuille ja merkittävästi ylipainoisille pidetään yhteinen keskustelutilaisuus liikunta- tai terveysalan ammattilaisen johdolla. Tilaisuuden lopuksi osallistujat saavat perusteet laatia henkilökohtaisen terveysliikuntaohjelman. Kolmannesta palvelusviikosta lähtien voidaan järjestää ryhmään valituille palvelusajalla kaksi kertaa viikossa liikuntatai terveydenhuoltoalan ammattilaisen ohjaama noin tunnin mittainen vapaaehtoinen liikuntaharjoitus. Peruskoulutuskauden jälkeen koulutettavat ymmärtävät hyvän fyysisen suorituskyvyn merkityksen muulle sotilaskoulutukselle ja kestävyyden sekä lihaskunnon merkityksen taistelussa. Turvallisen fyysisen koulutuksen lähtökohta on, että kouluttavat tuntevat fyysiseen koulutukseen liittyvät fysiologiset perusteet ja niihin liittyvät turvallisuustekijät. Samalla opetetaan liikunnan positiiviset terveysvaikutukset. Tavoite saavutetaan jokaiseen fyysisesti kuormittavan harjoitukseen liitettävällä tietois-
10 Pääesikunta Määräys 10 (37) 3.2 Miehistön erikoiskoulutuskausi kulla, joka käsittelee ko. harjoituksen harjoitusvaikutusta, fyysisiä vaatimuksia, hyötyjä ja riskejä. Rasitusvammojen ennaltaehkäisyssä on tärkeää, että juoksemista vältetään. Palvelukseen liittyvät jalan tapahtuvat siirtymiset kävellään, kuten esimerkiksi ruokailuissa käynti. Peruskoulutuskaudella ei saa olla erillisiä juoksuharjoituksia. Kestävyyden kehittäminen on kävelyn, sauvakävelyn ja jalkamarssien avulla turvallisempaa sekä pääosalla jopa tehokkaampaa kuin juoksemalla. Peruskoulutuskaudella liikuntakoulutukseen käytetään 51 tuntia. Peruskoulutuskauden liikuntakoulutuksen aiheet ja ohjeelliset tuntimäärät ovat liitteessä 4. Sijoitettaessa liikuntakoulutuksen harjoituksia viikkoohjelmiin on otettava huomioon myös kulloisenkin viikon ja päivän muun fyysisen koulutuksen aiheuttama kuormitus sekä ruokailuajat. Peruskoulutuskauden aikana koulutettaville esitellään myös varuskunnan vapaa-ajan liikunta-mahdollisuudet sekä varusmiesten liikuntakerhotoiminta (VLK). Puolustushaarat ja aselajit sopeuttavat miehistön erikoiskoulutuskaudella nousujohteisen liikuntakoulutuksen oman puolustushaaransa ja aselajinsa muun koulutuksen rytmiin. Erikoiskoulutuskauden fyysinen koulutus tähtää siihen, että varusmiehet ovat fyysisesti ja taidollisesti valmiita joukkokoulutus-kauden vaativaan taistelukoulutukseen. Erikoiskoulutuskaudella liikuntakoulutuksella on tärkeä merkitys koulutuksen fyysisen nousujohteisuuden varmistamisessa. Erikoiskoulutuskauden aiheet ja niiden ohjeelliset tuntimäärät eri koulutusajoille ilmenevät liitteessä 4. Erikoiskoulutuskaudella miehistön tehtäviin koulutettavilla käytetään liikuntakoulutukseen 50 tuntia. Miehistön vaativimpiin erityistehtäviin ja miehistön erityistaitoa vaativiin tehtäviin koulutettavilla on viikoittainen liikuntatunti-määrä oltava keskimäärin vähintään 3 tuntia. 3.3 Joukkokoulutuskausi Joukkokoulutuskauden liikuntakoulutus toteutetaan eri puolustushaaroissa ja aselajeissa siten, että se auttaa muodostettavia joukkokokonaisuuksia parhaiten kestämään toistuvaa pitkäkestoista fyysistä
11 Pääesikunta Määräys 11 (37) kuormitusta. Joukkokoulutuskauden lopulla jokainen varusmies saavuttaa koko palvelusaikaisen kuntohuippunsa ja on sijoituskelpoinen tehtävänsä mukaiseen sodan ajan joukkoon. Joukkokoulutuskaudella liikuntakoulutuksen avulla voidaan säädellä koulutuksen kokonaisrasitusta ja vahvistaa joukon yhteenkuuluvuutta. Joukkokoulutuskauden liikuntakoulutukseen käytetään 36 tuntia ja erillistä marssikoulutusta 0-32 tuntia riippuen koulutuksen kokonaiskuormituksesta. Joukkokoulutuskauden aiheet tuntimäärineen on esitetty liitteessä Varusmiesjohtajien liikuntakoulutus eri koulutuskausilla ja kursseilla Varusmiesjohtajien liikuntakoulutuksen tavoitteena on niiden liikuntakoulutustaitojen ja toimintakyvyn ylläpitoon liittyvien tietojen oppiminen, joita he tarvitsevat myöhemmin omassa johtamis- ja kouluttamistoiminnassaan. Tavoitteena on lisäksi henkilökohtaisen taitotason parantaminen ja fyysinen suorituskyvyn nostaminen vähintään oman joukkonsa keskimääräiselle tasolle. Johtaja-koulutuksen kuuluvat liikuntakoulutuksen harjoitukset vahvistavat myös varusmiesjohtajien liikunnallista osaamista. Koulutukseen voidaan sisällyttää vapaaehtoista valmentajakoulutusta, joka toteutetaan yhteistyössä valmentajakoulutusta antavien oppilaitosten tai Urheilukoulun kanssa. Koulutus annetaan pääosin varusmiesten vapaa-ajalla jakaantuen johtaja- ja joukko-koulutuskausille. Valmentajakoulutuksen käytännön harjoitukset voidaan integroida osaksi palvelusaikana tapahtuvaa johtaja- tai liikuntakoulutusta. Aliupseerikurssin liikuntakoulutuksen aiheet ja niiden tuntimäärät on esitetty koulutusjaksoittain liitteessä 4. Aliupseerikurssi I:llä on liikuntakoulutusta vähintään 30. Tavoiteltava tuntimäärä on kuitenkin 41 tuntia. Aliupseerikurssi II:lla on liikuntakoulutusta vähintään 40 tuntia tuntitavoitteen ollessa 55 tuntia. Reserviupseeri-kurssilla on liikuntakoulutusta vähintään 60 tuntia ja tavoite 72 tuntia. Tuntisuunnittelussa tulee ottaa huomioon aselajien erityis-piirteet sekä koulutuksen kokonaiskuormittavuuden. Johtaja- ja joukkokoulutuskaudella kokelaat sekä ryhmänjohtajat osallistuvat miehistön liikuntakoulutuksen apukouluttajina, ohjaajina ja esiliikkujina. Varusmiesjohtajille tulee myös järjestää erillistä liikuntakoulutusta. Heidän aktiivista osallistumistaan liikuntaharjoituksiin tulee korostaa sekä valvoa. Varusmiesjohtajien liikuntakoulutus toteutetaan siten, että varusmiesjohtajat saavuttavat kunto-huippunsa joukkokoulutuskaudella. Johtaja- ja joukkokoulutus-kaudella varusmiesjohtajat har-
12 Pääesikunta Määräys 12 (37) jaantuvat myös omien alaistensa toimintakyvyn ylläpitämiseen ja palauttamiseen liittyvissä taidoissa. 3.5 Reserviläisten fyysisen koulutuksen periaatteet Reserviläisten fyysisen koulutuksen päämääränä on kouluttaa puolustusvoimien sodan ajan henkilöstöä, esikuntia ja joukkoja siten, että ne pystyvät täyttämään fyysisten valmiuksien puolesta niille suunnitellut tehtävät. Reserviläiskoulutuksen tavoitteena on muun muassa ylläpitää ja kehittää henkilöstön kykyä huolehtia omasta ja joukkonsa taistelukunnosta sekä osoittaa reserviläisille fyysisen ja henkisen kunnon jatkuvan ylläpidon merkitys. Kertausharjoituksen suunnitteluvaiheessa on fyysisen koulutuksen vaatimukset otettava huomioon. Harjoituksen fyysinen kuormittavuus sen eri vaiheissa on suunniteltava vastaamaan reserviläisten fyysistä suorituskykyä. Reserviläisten erityisosaamisen hyödyntäminen myös fyysisen koulutuksen osalta joukon kertaus-harjoitusten suunnittelussa on suotavaa, esimerkiksi yhtenä johtajien valmistavan koulutuksen aiheena. Kertausharjoituskutsun mukana lähetettävään tiedotteeseen voidaan liittää liikuntaohjeita sekä tarvittaessa palautettava ennakkokysely liikuntatottumuksista. Kasarmiolosuhteissa toteutettaviin kertausharjoituksiin pyritään liittämään päivittäinen johdettu liikunta. Reserviläisille tulee antaa kertausharjoituksissa mahdollisuuksien mukaisesti koulutusta maastossa liikkumisen taidoissa ja erityisesti kartanluku- sekä hiihtotaidoissa. Lisäksi harjoitukseen liitetään aina mahdollisuuksien salliessa virkistävää ja ryhmäyltymistä edistävää tauko- ja oheisliikuntaa, esimerkiksi mölkky, metsägolf, ongelmanratkaisutehtävät ja kisailut. Fyysisen koulutuksen aikainen sekä jälkeinen huolto on suunniteltava tarkoituksenmukaiseksi muun muassa nestetäydennys ja peseytyminen. Harjoituksen päätteeksi pyritään antamaan henkilökohtainen palaute kuntotestistä ja tarvittavat harjoitusohjeet sekä kerrotaan mistä reserviläinen löytää halutessaan lisätietoja. Loppupuhuttelussa on korostettava fyysisen kunnon merkitystä niin sodan kuin rauhan aikana sekä kannustettava ylläpitämään ja kehittämään kuntoa reservissä. Kertausharjoitusten kehittämiseksi on fyysisen koulutuksen ja joukon fyysisen toimintakyvyn havainnot lisättävä harjoituskertomuksiin. Mikäli kertausharjoituksen aikana tai kuntotesteissä havaintaan joukkoon sijoitetun reserviläisen toimintakyvyssä merkittäviä puutteita, on kyseinen
13 Pääesikunta Määräys 13 (37) sijoitus tarkistettava. Huonokuntoisia reserviläisiä ei tulisi ylentää. Reserviläisille voidaan lähettää lyhyt palaute kertausharjoituksesta 2-6 kk kertausharjoituksen jälkeen, johon liitetään myös muistutus fyysisen kunnon merkityksestä ja kunnon ylläpitämiseen liittyviä ohjeita Reserviläisten testaus kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksissa Koulutuksen turvallisuuden takaamiseksi on johtajien oltava selvillä koulutettavien fyysistä toimintakyvystä ja terveydestä. Johtajien on tiedettävä alaistensa suorituskyky heidän ylikuormittamisen ehkäisemiseksi ja palvelus- sekä terveysturvallisuuden takaamiseksi. Palvelukseen astumisen yhteydessä on selvitettävä reserviläisten fyysinen toimintakyky. Alle 5 vuorokautta kestävissä harjoituksissa selvitys voidaan tehdä samoin periaattein kuin palvelukseen astuvien varusmiesten jako liikunta-aktiivisuuden mukaisiin tasoryhmiin. Yli 5 vuorokautta kestävissä harjoituksissa tehdään pääsääntöisesti olosuhteiden salliessa juoksutesti alle 45 vuotiaille reserviläisille ja UKK -kävelytesti 45 vuoden iästä lähtien. Maa-kuntajoukkoihin kuuluvien reserviläisten kestävyys (12 min juoksutesti) ja lihaskunto (kantahenkilökunnan lihaskuntotesti) pyritään testaamaan vähintään joka toinen vuosi, mutta testejä ei saa järjestää samana päivänä. Reserviläisten fyysisen suorituskyvyn sekä terveydentilan seuranta on puolustusvoimien fyysisen koulutuksen mittari, sijoittamisen perusta ja osa palautejärjestelmää. Tulokset osoittavat välillisesti, millaisia vaikutuksia varusmiespalveluksen ja reservin aikaisilla fyysisillä harjoituksilla sekä liikuntakoulutuksella on ollut reserviläisten suorituskykyyn ja asenteisiin. Reserviläisten kuntomittauksilla määritetään asevelvollisuusjärjestelmän toimivuutta fyysisen toimintakyvyn näkökulmasta. Reserviläisten kuntotestauksessa mittaamismenetelminä käytetään samoja testejä kuin palkatun henkilöstön fyysistä työkykyä määritettäessä. Reserviläisten testi-tulosten arvioimisessa käytetään hyväksi siviilimiesten viitearvo-taulukoita. Kuntoindeksi lasketaan siviilimiesten ja -naisten viitervoilla. Henkilökohtaiset testitulokset on kirjattava harjoituksen jälkeen henkilötietojärjestelmään. Fyysisen toimintakyvyn seurannan tärkein merkitys on testattavaa reserviläistä itseään koskevan tiedon tuottaminen. Säännöllinen kuntotestaus antaa testattavalle kuvan hänen terveydentilastaan, nykykunnostaan sekä kehityksen suunnasta. Fyysisen toimintakyvyn ja kenttäkelpoisuuden lähtötason määrittämisen perusteella reserviläiselle voidaan antaa harjoitteluohjeita. Puolustusvoimien kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksissa järjestettäviä reserviläisten kuntotestejä saa johtaa vain varus-
14 Pääesikunta Määräys 14 (37) miesten kuntotestien järjestämiseen koulutuksen saanut ja näytön antanut sotilashenkilö tai puolustusvoimien testaajakurssin suorittanut henkilö. Vastaava koulutus ja näyttö sisältyvät upseerin tutkintoon sekä aiempaan opistoupseerin tutkintoon. Yli 45 -vuotiaiden reserviläisten kuntotestejä saa johtaa vain puolustus-voimien testaajakurssin suorittanut henkilö. Testattaville reserviläisille on tehtävä Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirjan mukainen riskikartoitus ja ennakkokysely. Mikäli kartoituksen tai ennakkokyselylomakkeen perusteella ilmenee kohonnutta riskiä kestävyystestin suorittamiselle, on defibrillaattorin käyttötaitoinen terveydenhuollon ammattilainen oltava kahden minuutin hälytysvalmiudessa testipaikan lähialueella varuskunnassa tai harjoitusalueella. Mikäli edellä mainittuja toimenpiteitä ei voida järjestää, ei riskiryhmään kuuluvia testata. Juoksutestin järjestelyissä noudatetaan edellä mainitun lisäksi tämän normin mukaisia varusmiesten kuntotestauksen ohjeita Maanpuolustusjärjestöjen järjestämät kuntotestitilaisuudet Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen harjoitusten, kurssien tai muiden tapahtumien yhteydessä järjestettävistä kuntotesteistä vastaa Maanpuolustuskoulutusyhdistys. Tilaisuuksissa noudatetaan puolustusvoimien ohjeita ja määräyksiä kuntotestien suorittamisesta. Testaajina toimivat pääsääntöisesti puolustusvoimien testaaja-kurssin suorittaneet reserviläiset. Testaajina voivat toimia myös riittävät taustatiedot ja osaamisen omaavat testaajaperehdytys-koulutuksen saaneet henkilöt, joille MPK vuosittain myöntää reserviläisten testaajaoikeuden. Reserviläisurheiluliiton jäsenjärjestöjen omista kuntotestitilaisuuksista vastaa jokainen järjestävä yhdistys itse. Reserviläistestaajien koulutuksesta vastaa Urheilukoulu vuosittain yhteistyöneuvottelussa sovitulla tavalla. Testattavat osallistuvat omalla vastuullaan testeihin, mikä varmistetaan ennakkokyselylomakkeeseen tulevalla merkinnällä ja allekirjoituksella. Tilaisuuksissa noudatetaan puolustusvoimien ohjeita ja määräyksiä kuntotestien suorittamisesta. Testaajina toimivat pääsääntöisesti testaajaperehdytykseen osallistuneet henkilöt tai henkilöt, joilla on Reserviläisurheilu-liiton arvioimat riittävät taustatiedot ja osaaminen testien suorittamiseen. Testaustilannetta pidetään yhdistyksen normaaliin kunto- ja urheilutoimintaan liittyvänä tapahtumana.
15 Pääesikunta Määräys 15 (37) 4 ASEVELVOLLISTEN MARSSIKOULUTUS 4.1 Marssikoulutuksen päämääränä Marssikoulutuksen päämääränä on rakentaa sotilaille sellainen marssikunto, että he selviytyvät taistelukuntoisena fyysisistä marsseista tai siirtymisistä jopa viikkoja kestävissä sotatoimissa eri vuorokauden ja vuoden aikoina. Sodan ajan marssien tavoitteena on siirtää joukko taistelukelpoisena suojaisia etenemisreittejä pitkin toiminta-alueelle, josta joukon on toimintakykyisenä kyettävä aloittamaan taistelutehtävänsä. Siirtymisen jälkeisin taistelutehtävän viivytyksetön aloittaminen edellyttää, että joukon taistelukelpoisuuden ja fyysisen suorituskyvyn ylläpitämiseen liittyvät tiedot sekä taidot opetetaan yksityis-kohtaisesti rauhan ajan marssi-, taistelu- ja liikuntaharjoituksissa. 4.2 Marssikoulutuksen opetustarkoitus Peruskoulutuskaudella koulutettaville opetetaan marssien suorittamiseen liittyvät tiedot ja taidot sekä turvallisuusohjeet. Peruskoulutuskauden marssikoulutukseen käytetään 14 tuntia. Sijoitettaessa marssikoulutuksen harjoituksia viikko-ohjelmiin on otettava huomioon myös kulloisenkin viikon ja päivän muun fyysisen koulutuksen aiheuttama kuormitus. Tavoitteena on, että sotilas - osaa marssille valmistautumiseen, marssimiseen ja marssin jälkeiseen huoltoon liittyvät yksityiskohtaiset tiedot sekä taidot - osaa pitää yllä omaa fyysistä suorituskykyään pitkäkestoisella yli neljä tuntia kestävällä jalka- tai hiihtomarssilla/vaelluksella taisteluvarustuksessa sekä selviytyy taistelukuntoisena sen aiheuttamasta rasituksesta - osaa toimia jalka-, hiihto- ja polkupyörämarsseilla ryhmän jäsenenä. Erikoiskoulutuskaudella koulutettavat totutetaan vaativien marssien suorittamiseen joukoille kuuluvien varusteiden kanssa. Puolustushaarat ja aselajit toteuttavat marssikoulutuksen nousujohteisesti miehistön erikoiskoulutuskaudella oman puolustushaaransa ja aselajinsa muun koulutuksen mahdollistamalla tavalla. Erikois-koulutuskaudella miehistön tehtäviin koulutettavilla käytetään marssikoulutukseen 16 tuntia.
16 Pääesikunta Määräys 16 (37) Tavoitteena on, että sotilas: - hallitsee marssille valmistautumiseen, marssimiseen ja marssin jälkeiseen huoltoon liittyvät yksityiskohtaiset tiedot sekä taidot - hallitsee oman fyysisen toimintakykynsä ylläpitämisen päivätaipaleen (6-8 tuntia) mittaisella jalka- tai hiihtomarssilla kenttävarustuksessa sekä selviytyy taistelukuntoisena sen aiheuttamasta rasituksesta - hallitsee toiminnan jalka- tai hiihtomarsseilla joukkueen/vast. jäsenenä erilaisissa maasto-, valaistus- ja sääolosuhteissa. Joukkokoulutuskaudella marssit toteutetaan toimivien johtajien johdolla sodan ajan kokoonpanoissa taisteluharjoituksiin ja ampumaharjoituksiin liittyen. Joukkokoulutuskauden erilliseen marssikoulutukseen käytetään 0-32 tuntia ottaen huomioon koulutuksen kokonaiskuormitus. Tavoitteena on, että sotilas: - selviytyy taistelukuntoisena joukkonsa tehtävän mukaisessa varustuksessa noin 30 km:n mittaisesta yön yli kestävästä yhdistetystä moottori- (10 20 km) ja jalka-/hiihtomarssista (20 km) sekä pystyttävä sen jälkeen kahdessa tunnissa siirtymään 10 km:n taival taisteluvarustuksessa jalan tai hiihtäen Aliupseerikurssilla oppilaille koulutetaan marssien suunnitteluun, valmisteluun, huoltoon sekä johtamiseen liittyvät perustiedot ja -taidot. Aliupseerikurssi I:llä on marssikoulutusta 4 tuntia ja aliupseerikurssi II:lla vähintään 14 tuntia tavoitteen ollessa 18 tuntia. Tavoitteena on, että aliupseerioppilas: - osaa aliupseerikurssin ensimmäisen jakson (AUK I) jälkeen partion ja ryhmän suorituskyvyn sekä taistelukelpoisuuden ylläpitämiseen liittyvät perustiedot ja taidot sekä ryhmän toiminnan marssilla. - osaa aliupseerikurssin toisen jakson (AUK II) jälkeen - kouluttaa ryhmälleen joukon suorituskyvyn sekä taistelukelpoisuuden ylläpitämiseen liittyvät perustiedot ja taidot sekä miesten toiminnan ryhmän osana marssilla - tasata ryhmänsä marssirasitus ottaen huomioon alaistensa henkilökohtaiset fyysiset edellytykset - johtaa ryhmäänsä marssilla siten, että se pystyy jatkamaan tehtäväänsä menestyksellisesti vaativankin siirtymisen jälkeen. - selviytyy vähintään päivätaipaleen (6-8 tuntia) mittaisesta jalka- tai hiihtomarssista erilaisissa maasto-, valaistus- ja sää-olosuhteissa taistelu- ja kenttävarustuksessa taistelukuntoisena. Reserviupseerikurssilla oppilaille koulutetaan marssien suunnitte-
17 Pääesikunta Määräys 17 (37) 4.3 Marssikoulutuksen turvallisuusohjeet luun, valmisteluun, huoltoon sekä johtamiseen liittyvät perustiedot ja - taidot. Reserviupseerikurssilla on marssikoulutusta vähintään 10 tuntia tavoitteen ollessa 18 tuntia. Tavoitteena on, että reserviupseerioppilas: - osaa kouluttaa tehtävänsä mukaisen joukon suorituskyvyn ja taistelukelpoisuuden ylläpitämiseen liittyvät perustiedot ja taidot sekä miesten toiminnan ryhmän ja joukkueen osana marssilla - osaa suunnitella, valmistella ja valvoa toimintakyvyn vaatiman huollon. - selviytyy vähintään päivätaipaleen (6-8 tuntia) mittaisesta jalka- tai hiihtomarssista erilaisissa maasto-, valaistus- ja sää-olosuhteissa taistelu- ja kenttävarustuksessa taistelukuntoisena Kertausharjoituksissa järjestettävien marssien tavoitteena on siirtää joukko taistelukelpoisena suojaisia etenemisreittejä pitkin toimintaalueelle, josta joukon on toimintakykyisenä kyettävä aloittamaan taistelutehtävänsä Fyysisen koulutuksen ml. marssikoulutus yleiset turvallisuusohjeet on käsketty PEHENKOS:n hallinnollisessa määräyksessä Fyysisen toimintakyvyn perusteet. Marssia johtavalla sotilaalla on oltava käytössään sellaiset viestiyhteydet, että hän voi tarvittaessa pyytää välittömästi lisäapua ja kutsua sairaankuljetusajoneuvon paikalle. Marssiharjoituksen saa johtaa peruskoulutettu sotilas tai muun vastaavan koulutuksen saanut kantahenkilökuntaan kuuluva. Mikäli marssin aikana havaitaan lämpösairauden oireita, tulee marssija evakuoida mahdollisimman nopeasti lähimpään terveydenhuollon palvelupisteeseen peräsuolilämpötilan mittaamista sekä mahdollisia ensiaputoimenpiteitä varten. Keskeyttämiskynnys marssilla tuulee olla alhainen, koska yksilölliset lämmönsietoerot ovat suuria.
18 Pääesikunta Määräys 18 (37) 4.4 Marssikoulutuksen sisältö Aselajit ja puolustushaarat soveltavat marssikoulutusohjelmaa muuhun koulutukseensa ottaen huomioon liikuntakoulutuksen käsikirjan mukaiset periaatteet ja paikalliset koulutusolosuhteet. Joukkokoulutuskauden marssikoulutus järjestetään pääosin taistelu- ja ampumaharjoitusten yhteydessä. Marssikoulutuksella kehitetään turvallisesti ja monipuolisesti varusmiesten fyysisiä ominaisuuksia perus- ja lihaskestävyyden osalta. Kehittyminen perustuu marssien pitkäkestoisuuteen ja suhteellisen alhaiseen tehoon. Jalka-, hiihto- ja polkupyörämarsseilla kehitetään lisäksi koulutettavien henkistä kestävyyttä sekä marssitaitoja ja -tekniikkaa. Marssikoulutuksen yhteydessä opetetaan koulutettaville vaeltamisen ja erämiestaitojen perustiedot sekä taidot, joita he voivat hyödyntää myös reservissä. Taistelutilanteissa tarvittavaa rasituskestävyyttä voidaan kehittää myös nopeilla ja lyhyillä pikamarsseilla, joita voidaan järjestää vasta erikoisja joukkokoulutuskauden aikana. Koulutettavat ovat tällöin alokasaikaa valmiimpia vastaanottamaan kovatehoisia ärsykkeitä. On kuitenkin syytä muistaa, että täydellinen palautuminen kovatehoisesta marssista saattaa kestää useita vuorokausia. Marssikoulutuksen harjoituksiin liitetään alku- ja loppuverryttelyt, taukovoimistelut sekä lihashuolto. Rasitusvammojen ennalta ehkäisemiseksi suunnitellaan marssit ja siirtymiset eri koulutuskausilla liikuntakoulutuksen käsikirjan mukaisesti nousujohteisesti sekä toteutetaan ensimmäiset marssit pehmeillä alustoilla, kuten esimerkiksi metsäpoluilla ja kangas-maastoissa. Marssimista asfalttitiellä pitää aina välttää peruskoulutus- ja erikoiskoulutuskausilla. Jalkineiden sopivuuteen ja kuntoon tulee kiinnittää huomio marssien valmistavassa koulutuksessa. Tärkeää on myös pukea taisteluvarustus niin, ettei se aiheuta marssin aikana hankaumia ja että taakan paino kuormittaa vartaloa mahdollisimman tasaisesti. Koulutettaville on järjestettävä hiihtotaitojen kehittämiseksi vähintään kaksi kertaa kolmen tunnin harjoituksen kokonaisuus ennen ensimmäistä hiihtomarssia. Marssikoulutuksen yksilökohtaiset tavoitteet ja tehtävät on määritetty liitteessä 5. Marssikoulutuksen yksityiskohtaiset koulutus- ja harjoitusohjeet on esitetty liikuntakoulutuksen käsikirjassa.
19 Pääesikunta Määräys 19 (37) 5 LIIKUNTAKOULUTUKSEN JÄRJESTELYT 5.1 Yleistä 5.2 Teoriakoulutus Jokaiselle varusmiehelle jaetaan lenkkikengät, verryttelypuku, urheiluhousut ja -paita sekä uimahousut. Omien urheilujalkineiden käyttö on sallittua. Lenkkikenkiä tulisi käyttää palvelusjalkineena 2-4 ensimmäisen palvelusviikon aikana, jonka jälkeen siirrytään asteittain varsikengän käyttöön. Lenkkikenkien käyttöä kasarmi-palveluksessa ja oppitunneilla suositellaan myöhemminkin. Jokaisessa perusyksikössä on oltava varusmiesten helposti saatavissa käyttöönsä erilaisia vapaa-ajan liikuntavälineitä, kuten jalka- ja koripalloja. Varusmieskoulutusta antavissa varuskunnissa tulisi olla seuraavat liikuntatilat ja suorituspaikat palvelus- ja vapaa-ajan liikuntaa varten: - valaistu pururata/hiihtolatu, jossa on kuntoratavälineet - hiihtotekniikkarata, hiihtomaa - testijuoksurata - kiintorastiverkosto - opetuskartta 1: suunnistuskartta 1: tai 1: esterata - uimahalli tai uimaranta - kuntosali - kampailukoulutustila - sisähalli palloilua, kuntovoimistelua ja kuntopiiriä varten - salibandykaukalo - palloilu- tai urheilukenttä (jalkapallo, lentopallo) - katukoripallokenttiä (esim. autopaikoitusalue) - rantalentopallokenttiä - ilma-aserata ja - eko-aserata. Liikuntakoulutuksen käsikirjassa ja kouluttajan oppaassa on lisä-ohjeita koulutuksen järjestelyistä, liikuntaharjoituksen johtamisesta ja taitojen opettamisesta sekä liikuntavälineistä ja -tiloista. Varusmiehille pidettävän teoriakoulutuksen tavoitteena on, että kaikki koulutettavat oppivat: - puolustusvoimien fyysisen koulutuksen ja liikuntakoulutuksen tavoitteet
20 Pääesikunta Määräys 20 (37) - liikuntafysiologian perusteita siinä määrin, että koulutettava kokee palvelus- ja vapaa-ajan liikunnan mielekkääksi - fyysisen suorituskyvyn kehittämisen ja palautumisen peri-aatteet - levon ja energia- sekä nestetasapainon merkitys toiminta-kyvylle - liikuntaan liittyvät suositukset ja turvallisuusnäkökohdat sekä dopingaineiden vaarat - liikunnan merkityksen yksilön työkyvyn ja terveyden sekä kansanterveyden edistäjänä - perusteet liikunnan harrastamiseen reservissä. Johtajiksi koulutettavien teoriakoulutuksen tavoitteena on edellä mainitun lisäksi antaa perusteet: - laadukkaiden liikuntaharjoituksen johtamiseen ja kouluttajakoulutukseen - joukon ja johtajan suorituskyvyn sekä koulutuskelpoisuuden ylläpitämiseen - elimistön optimaalisesta kuormittamisesta ja palautumisesta - palvelusturvallisuudesta fyysisessä koulutuksessa. Teoriakoulutuksen johtaa perusyksikön päällikkö käyttäen apunaan joukko-osaston liikuntakasvatusupseeria, perusyksikön lii-kunnan kärkiosaaja tai muita aiheeseen hyvin perehtyneitä kouluttajia sekä terveydenhuollon ja muonituksen asiantuntijoita. Jokaisen fyysisesti kuormittavan harjoituksen yhteydessä on kouluttajan pidettävä osallistujille lyhyt tietoisku kyseisen koulutustapahtuman harjoitusvaikutuksista (lisätään kestävyyttä, palautetaan edellisestä rasittavasta harjoituksesta, kehitetään voimaa, reaktionopeutta, koordinaatiota, taitoa jne.) Tämän lisäksi on kerrattava fyysisen koulutuksen yleiset turvallisuusmääräykset ja kyseisen harjoituksen erityisriskit. Peruskoulutuskaudella sekä erikoiskoulutuskaudella järjestetään vähintään yksi tunnin teoriaoppitunti. Aliupseerikurssit ja reservinupseerikurssi sisältävät 4 tuntia teoriakoulutusta. Joukkokoulutuskaudella järjestetään yksi teoriaoppitunti. Se pidetään joukkokoulutuskauden viimeisten viikkojen aikana. Oppitunnin aiheena ovat hyvän fyysisen suorituskyvyn merkitys rauhan ja kriisien aikana sekä ohjeet liikunnan harrastamisesta reservissä. Jokaiselle varusmiehille jaetaan palveluksen alussa "Sotilaan käsikirja". Käsikirja sisältää fyysisen koulutuksen ja liikuntakoulutuksen perustiedot ml. ravintosuositukset (kohta muonitus). Kyseinen käsikirja on myös kouluttajan perustietolähde, jonka sisältöön heidän tulee tutustua huolella. Sen lisäksi teoriakoulutuksen lähde-materiaalina voidaan käyttää
21 Pääesikunta Määräys 21 (37) 5.3 Lihaskuntokoulutus muun muassa liikuntakoulutuksen käsikirjaa ja kouluttajan opasta. Peruskoulutuskauden oppituntien kalvosarjat löytyvät liikuntaportaallista. 5.4 Lihashuoltokoulutus Lihaskuntokoulutuksen päämääränä on kehittää monipuolisesti koulutettavien yleistä lihaskestävyyttä ja -voimaa sekä lihastasa-painoa ja liikkuvuutta. Lihaskuntokoulutuksella pyritään antamaan lisäksi malleja koulutettaville monipuolisen voimaharjoittelun toteutuksesta ja herättämään kipinä lihaskuntoharjoitteluun reservissä. Lihaskuntoharjoituksissa annetaan perusteet voiman eri osa-alueiden (maksimivoima, kestovoima ja nopeusvoima) harjoittamisesta. Monipuolisella lihaskuntokuntokoulutuksella pyritään myös ennaltaehkäisemään rasitusvammojen syntymistä. Lihaskuntokoulutuksella kehitetään lisäksi koulutettavien lihaskoordinaatiota sekä lisätään heidän ketteryyttään ja nopeuttaan. Asevelvollisten lihaskuntokoulutuksessa käytetään ainakin seuraavia menetelmiä: - kuntovoimistelu muun muassa keppijumppa, rynkkyjumppa, taistelijaparin jumppa, varjonyrkkeily, jumppa, aerobic - kuntopiiriharjoittelu - kuntosaliharjoittelu - kuntorataharjoittelu - esterataharjoittelu Lihaskuntokoulutuksen opetuksesta on yksityiskohtaiset ohjeet liikuntakoulutuksen käsikirjassa. Esteradan ylitystekniikat opetetaan liikuntakoulutuksen käsikirjassa olevalla opetusvideolla. Lihashuollolla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä ja toimintoja, joilla on tavoitteena palauttaa lihakset, hermo-lihasjärjestelmä ja psyyke eriasteisesta rasituksesta. Toimenpiteet voivat olla joko omakohtaisia tai sellaisia, jotka toinen henkilö tekee. Lihashuoltokoulutuksen päämääränä on: - Opettaa koulutettaville kullekin koulutuskaudelle sopeutetut palautumista edistävät omakohtaiset lihashuoltotoimenpiteet. - Kasvattaa koulutettavat tarkkailemaan ja "kuuntelemaan" omaa kehoaan, sen rasittumista ja rasituksesta palautumista.
22 Pääesikunta Määräys 22 (37) - Antaa tietoa rasitusvammoista, niiden ennaltaehkäisystä, hoidosta ja ensiavusta. - Opettaa täysipainoisen ravinnon ja oikean nesteytyksen merkitys elimistön sekä lihaksiston palautumiselle. - Opettaa lihasrentoutuksen periaatteet. - Vahvistaa koulutettavien motivaatiota sekä kasvattaa heille myönteinen asenne kehon huoltoon. - Antaa koulutettaville perusteet oma-aloitteiselle lihashuollolle myös vapaa-aikana sekä reservissä. - Liittää lihashuolto kiinteäksi osaksi joukkueen kaikkia fyysisesti rasittavia harjoituksia. Peruskoulutuskaudella koulutettavat opetetaan omaksumaan omakohtaiset lihashuoltotoimenpiteet jokaisen liikuntakoulutus- ja fyysisesti rasittavan sotilaskoulutustapahtuman kiinteäksi osaksi. Tavoitteena on saada koulutettavat oppimaan se, kuinka oman kehon tila tiedostetaan. Erikoiskoulutuskaudella syvennetään lihashuollon tietoja ja käytännön taitoja. Joukkokoulutuskaudella syvennetään lihashuollon tietämystä ja pyritään luomaan pysyvät käytännöt lihashuollon toteuttamiseksi. Reserviupseeri- ja aliupseerikurssilla lihashuoltokoulutuksen tavoitteena on syventää tietämystä omakohtaisesta lihashuoltoon liittyvistä toimenpiteistä. Oppilaiden on sen lisäksi opittava, kuinka miehistön lihashuoltoharjoituksia ohjataan ja valvotaan. Johtajakaudella kehitetään kokelaiden ja ryhmänjohtajien valmiuksia johtaa perusyksikössä pidettäviä lihashuoltoharjoituksia. Koulutusohjelman mukaiset tunnit käytetään lihashuollon perus-teiden opettamiseen. Kyseiset harjoitukset on tarkoituksenmukaisinta sijoittaa esimerkiksi marssikoulutuksen tai muun fyysisesti rasittavan harjoituksen jälkeen, jolloin koulutettavat havaitsevat omakohtaisesti lihashuollon merkityksen lihaksiston palautumiselle. Rentouttavan musiikin kuuntelu soveltuu hyvin lihashuoltoharjoituksen yhteyteen. Lihashuoltokoulutuksen opetuksesta on yksityiskohtaiset ohjeet liikuntakoulutuksen käsikirjassa. Lihashuoltokoulutuksen opetus-pakettiin liittyy olennaisesti rentoutusharjoituksen käytännön toteutus. Rentoutusharjoitusten malliharjoitukset ovat liikuntakoulutuksen käsikirjan osassa 1 olevassa rentoutus-cd:ssä. Rentoutusharjoitukset ovat osa varusmiesten fyysistä koulutusta. Nii-
23 Pääesikunta Määräys 23 (37) den avulla pyritään katkaisemaan palveluspäivän kiivas rytmi ja antamaan varusmiehille mahdollisuus henkiseen palautumiseen. Rentoutusharjoitusten tavoitteena on myös nopeuttaa kehon ja elimistön palautumista fyysisestä rasituksesta. Rentoutusharjoitusten avulla pyritään lisäksi edesauttamaan fyysisen koulutuksen tavoitteiden saavuttamista. 5.5 Hiihto-, sauvakävely-, pyöräily-, kävely- ja juoksukoulutus Varusmiesten hiihto-, sauvakävely-, pyöräily-, kävely- ja juoksukoulutuksen päämääränä on opettaa koulutettaville lajien perus-tiedot ja -taidot, jotka mahdollistavat taloudellisen etenemisen erilaisissa taistelukentän olosuhteissa ja erilaisissa maastoissa eri vuoden sekä vuorokauden aikoina. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi rakentaa sotilaille sellainen kestävyys, että he selviytyvät taistelukuntoisina marsseista ja muista siirtymisistä jopa viikkoja kestävissä sotatoimissa eri vuorokauden ja vuoden aikoina. Koulutuksessa kehitetään myös varusmiesten verenkiertoja hengityselimistöä pitkäkestoisessa laji-suorituksessa. Erityyppisten kestävyysharjoitusten sijoittaminen viikko-ohjelmaan riippuu viikkoohjelman kokonaiskuormituksen jakautumisesta viikon eri päiville. Varusmiesesimiehille opetetaan harjoitusten johtamisen ja kouluttamisen perusteet. Tavoitteena on lisäksi opettaa heille joukon suorituskyvyn ja koulutuskelpoisuuden ylläpitäminen pitkäkestoisissa fyysisissä suorituksissa. Peruskoulutuskaudella koulutettaville opetetaan vuodenajasta riippuen lajien perustekniikat sekä talvella hiihtovälineiden huolto ja kunnossapito. Tiedollisesti painotetaan kestävyystyyppisten lajien merkitystä yksilölle ja pyritään löytämään yksilön oma harjoitustaso. Peruskestävyyden kehittämisessä harjoitteet ovat perus-koulutuskaudella lähinnä palauttavia (vrt. kokonaiskuormituksen säätely). Peruskoulutuskaudella ei ole erillistä juoksukoulutusta. Myös muuta tarpeetonta juoksemista on vältettävä. Erikoiskoulutuskauden ja joukkokoulutuskaudella opetuksessa kehitetään koulutettavien lajitekniikkaa kulloinkin vallitsevissa olo-suhteissa. Peruskestävyyttä parannetaan koulutettavan oman harjoitustason mukaan niin, että hän oppii oman kehon vastaamisen eri kuormitustasoihin. Kestävyysharjoitukset on tarkoituksen-mukaista toteuttaa E- ja J- kaudella jakamalla koulutettavat taso-ryhmiin.
24 Pääesikunta Määräys 24 (37) Reserviupseeri- ja aliupseerikurssilla opetuksen tavoitteena on lajitekniikan ja peruskestävyyden kehittämisen lisäksi oppia johtamaan kunnoltaan eritasoisia ryhmiä oikealla kuormitustasolla. Johtajakaudella ylläpidetään saavutettu peruskestävyys- ja taito-taso, harjaannutaan johtamaan kunnoltaan eritasoisia koulutettavia oikealla harjoitustasolla sekä opitaan ja harjaannutaan johtamaan hiihto- /juoksuharjoituksia. Sauvakävely Sauvakävely kehittää monipuolisesti kehon fyysistä suorituskykyä sekä peruskestävyysominaisuuksia. Sauvakävelyharjoituksista on yksityiskohtaiset ohjeet liikuntakoulutuksen käsikirjassa. Hiihto Asevelvollisten hiihtokoulutuksen päämääränä on opettaa koulutettaville lajin perustiedot ja -taidot, jotka mahdollistavat taloudellisen etenemisen suksilla erilaisissa taistelukentän olosuhteissa ja erilaisissa maastoissa. Talven saapumiserän hiihtokoulutus annetaan peruskoulutuskaudella. Kesän saapumiserän miehistö koulutetaan joukkokoulutus-kaudella ja kokelaat sekä ryhmänjohtajat johtajakaudellaan seuraavan saapumiserän peruskoulutuskauteen liittyen. Mahdolliset olosuhteiden aiheuttamat muutokset koulutussuunnitelmiin toteutetaan siten, että opetustarkoitus saavutetaan mahdollisimman monen koulutettava osalta palvelusaikana. Hiihtokoulutus harjoituksista on yksityiskohtaiset ohjeet liikuntakoulutuksen käsikirjassa. Juoksu Juoksu on perusharjoitusmuoto, joka tähtää kaikkien fyysisen suorituskyvyn osa-alueiden kehittämiseen. Oikean juoksutekniikan ja -tehon opettaminen jokaiselle varusmiehelle on tärkeää harjoituskipujen ja rasitusvammojen ehkäisemiseksi. Juoksuharjoituksista on yksityiskohtaiset ohjeet liikuntakoulutuksen käsikirjassa. Pyöräily Pyöräily kehittää turvallisesti kehon fyysistä suorituskykyä sekä peruskestävyysominaisuuksia. Pyöräilykoulutusta ei ole virallisesti sisällytetty varusmiesten liikuntakoulutusohjelmaan. Pyöräilyä voidaan kuitenkin soveltuvin osin liittää liikunta-, marssi- ja taistelukoulutukseen.
LIIKUNTAKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ
LIIKUNTAKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ Puolustusvoimien liikuntakoulutuksen päämääränä on pysyvän liikuntakipinän herättäminen reserviin siirtyville asevelvollisille. Keinot 1. Liikunta-asenteiden muokkaus 2. Liikunnallisten
LisätiedotFyysinen koulutus ja liikuntakoulutus TEORIAKOULUTUS. 16.2.2000 PEkoul-os/2000 1
Fyysinen koulutus ja liikuntakoulutus TEORIAKOULUTUS 16.2.2000 PEkoul-os/2000 1 Miksi lisää liikuntaa? 1. Suorituskykyiset sodan ajan joukot - joukkotuotanto - viime sotien kokemukset 2. Koulutuksen ja
LisätiedotSuomalainen asevelvollisuus
Koulutuspäällikkö Prikaatikenraali Jukka Sonninen Suomalainen asevelvollisuus Suomalainen asevelvollisuus Perustuu puolustuksen tarpeisiin J O U K K O T U O TA N T O A S E V E LV O L L I S U U S M AT
LisätiedotLIIKUNTAKOULUTUS SUOMEN PUOLUSTUSVOIMISSA JA YHDYSVALTAIN ARMEIJASSA PERUSKOULUTUSKAUDELLA
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU LIIKUNTAKOULUTUS SUOMEN PUOLUSTUSVOIMISSA JA YHDYSVALTAIN ARMEIJASSA PERUSKOULUTUSKAUDELLA Kandidaatintutkielma Kadetti Torsti Tähtinen Kadettikurssi 98 Maasotalinja Maaliskuu
LisätiedotPALLOILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ
PALLOILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ Kehitetään: - motorisia taitoja - kehonhallintaa - tasapainoa - fyysistä kuntoa - joukkuehenkeä Pyritään luomaan: - vaihtelua ja virkistystä Perehdytetään: yleisimpiin maassa
LisätiedotTykistöprikaatin varusmiesten palvelusajan kuntomuutokset ja liikuntakoulutuksen. Ilari Köykkä
Tykistöprikaatin varusmiesten palvelusajan kuntomuutokset ja liikuntakoulutuksen tila Ilari Köykkä Opinnäytetyö Liikunnan ylempi amk-tutkinto Liikunta-alan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma 2013
LisätiedotKaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja
Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan
LisätiedotPuolustusvoimien kilpailutoiminta
Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää
LisätiedotLiikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.
1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua
LisätiedotHarjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden
Suomen Pyöräilyunioni ry PVT/ mn YKSITTÄISEN HARJOITUKSEN RAKENNE Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden mukaan. Tavallisesti harjoituskerta jaetaan kolmeen
LisätiedotOSALLISTUJA NIMI TEHTÄVÄ MITÄ TIEDÄN VLK:STA? YLIVERTAINEN OMINAISUUTENI? SUHTEENI LIIKUNTAAN VARUSMIESTEN LIIKUNTAKERHOTOIMINTA + Tarkoitettu kaikille kiinnostuneille + Tukee ja täydentää monipuolistaa
LisätiedotHavaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012
Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä
LisätiedotVARUSMIESTEN MARSSIKOULUTUS
1 PÄÄESIKUNTA PYSYVÄISOHJE PEkoul-os:n PAK Koulutusosasto C 1:8 Helsinki 7.6.2001 1 (21) PEkoul-os:n PAK C 1:3 VARUSMIESTEN MARSSIKOULUTUS Ohjeen antamisen perusta: PE:n työjärjestyksen kohta 6.3. Voimassaoloaika:
LisätiedotYLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala
YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE LÄHIPIIRIN TUKI ON TÄRKEÄ Huippu-urheilu vaatii tiettyä itsekkyyttä ja voi välillä tuntua yksinäiselle. On tärkeää, että urheilijan ympärillä
LisätiedotAseet ja reserviläistoiminta
Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista
LisätiedotKOULUTTAJAN MAHDOLLISUUDET VARUSMIESTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN HUOMIOIMISEKSI JOHTAMISKÄYTTÄYTYMISESSÄÄN
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU KOULUTTAJAN MAHDOLLISUUDET VARUSMIESTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN HUOMIOIMISEKSI JOHTAMISKÄYTTÄYTYMISESSÄÄN Kandidaatintutkielma Kadetti Antti Paasikoski Kadettikurssi 96 Jääkäriopintosuunta
LisätiedotLIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen
LIIKUNTA VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Fyysinen toimintakyky T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen - Liikuntamuodoilla
LisätiedotReserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma
Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen velvollisuus ylläpitää kuntoa Noin 85 % jokaisesta ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen, joten valtaosa 20-60 vuotiaista
LisätiedotVENYTTELYN TARKOITUS
PÄÄMÄÄRÄT 1. Palautumista edistävät omakohtaiset lihashuoltotoimenpiteet 2. Kasvattaa koulutettavat tarkkailemaan ja kuuntelemaan omaa kehoaan, sen rasittumista ja rasituksesta palautumista 3. Antaa tietoa
LisätiedotTE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet
TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät
LisätiedotSISÄLLYS KUVIOT 1 Kouluttajan ammattipätevyys Ammattipersoonallisuus Ammattietiikka Itsetietoisuus Sotilaskouluttajan ammattipätevyys Menetelmätietoisuus Joustava osaaminen Taitotieto Päämäärätietoisuus
LisätiedotS1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.
Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä
LisätiedotEspoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas
Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...
LisätiedotVapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea
Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotFyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala
Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotNYKYAIKAISEN TAISTELUKENTÄN KUVA
NYKYAIKAISEN TAISTELUKENTÄN KUVA Taisteluihin liittyy: elektroninen sodankäynti erikoisjoukkojen käyttö ja niiden häikäilemättömät iskut maahanlaskut ilma-aseen voimakas, jatkuva ja syvyyteen ulottuva
LisätiedotSKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso
SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso KO-Suomessa 28 h KO- Moduuli 1 (16 h) Kurssilla keskitytään kiipeilyn opettamiseen alaköysikiipeilyä painottaen ja ryhmien ohjaamiseen. KO - kiipeilyohjaaja voi
LisätiedotKansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010
Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000
LisätiedotOPETUSTARKOITUS ERI KOULUTUSKAUSILLA
OPETUSTARKOITUS ERI KOULUTUSKAUSILLA Peruskoulutuskaudella - lihaskuntoharjoittelun perusteet ja oikeat tekniikat - kestovoiman lisäämiseen - 2-3 kertaa viikossa yhden harjoituksen ollessa 30-60 minuuttia.
LisätiedotPuolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011
Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotSompion koulun liikuntapainotusluokka
Sompion koulun liikuntapainotusluokka Kohderyhmä Liikuntaluokalle otetaan oppilaita koko Keravan kaupungin alueelta. Ulkokuntalaisia voidaan ottaa vain, jos keravalaisia hakijoita ei ole riittävästi aloituspaikkoihin
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) PÄÄHAUN (SK/SM) VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN Valintapisteet määräytyvät esivalinnan alkupisteiden sekä valinta- ja soveltuvuuskoepisteiden perusteella. Valintapisteiden
LisätiedotMEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotErgo Selkäklinikka. Petteri Koski
Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Työkyvyn ja koko elämän perusta on hyvä terveys. # Terveyttä ja toimintakykyä ei voi varastoida, niitä pitää ylläpitää koko ajan. # Ylläpitämiseen riittää pienet päivittäiset
LisätiedotSisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.
Kuvaukset 1 (6) (päivitetty 10.6.2014) Liikuntaa monipuolisesti 1, 1 ov, (YV7LI1) (HUOM! 1. vuoden opiskelijoille) kokeilee erilaisia liikuntalajeja hikoillen ja hengästyen saa kokemuksia eri liikuntalajien
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotKuva: Tuomas Kaarkoski
Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja
LisätiedotLuuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.
lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten
LisätiedotKontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö
Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet Tavoitteena : 1. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen 2. Pysyvät kustannussäästöt Kiinteistömenot Henkilöstökulut Materiaalihankinnat
LisätiedotNuoren moukarinheittäjän harjoittelu
Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,
LisätiedotVARUSMIESTEN KOKEMUKSIA LIIKUNTAKOULUTUKSESTA KARJALAN PRIKAATISSA ERIKOIS- JA JOUKKOKOULUTUSKAUSILLA. Suvituuli Kangasmäki
VARUSMIESTEN KOKEMUKSIA LIIKUNTAKOULUTUKSESTA KARJALAN PRIKAATISSA ERIKOIS- JA JOUKKOKOULUTUSKAUSILLA Suvituuli Kangasmäki Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän
LisätiedotLIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat
LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen
LisätiedotKuva: Tuomas Kaarkoski
Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. Kuva: Kari Virtanen RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen
LisätiedotArvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo
Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto Kuva Erkki Tervo OPS 2016 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla
LisätiedotHYVINVOINTI JA LIIKUNTA
HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.
LisätiedotNivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys
Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys Liikunta ja tule-sairaudet Lääketieteessä juuri millään ei ole yhtä vahva näyttö kuin liikunnan
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotSUUNNISTUKSEN HARJOITTELU
SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU Fyysinen harjoittelu Suunnistuksen fyysiset vaatimukset 1. Peruskestävyys JAKSAT JUOSTA 2. Lihaskunto MAASTOSSA, KETTERÄSTI 3. Vauhtikestävyys ja KOVAA! FYYSISEN HARJOITTELUN
LisätiedotRoad Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008
Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden
LisätiedotKuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.
Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotSEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ
Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ
LisätiedotArviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotARVOJEN YHTEYS VARUSMIESTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEEN
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU ARVOJEN YHTEYS VARUSMIESTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEEN Pro Gradu -tutkielma Yliluutnantti Jarno Matilainen Maisterikurssi 3 Maasotalinja Huhtikuu 2014 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotPOLKUJUOKSUHARJOITTELU & VALMISTAUTUMINEN ENSIMMÄISEEN POLKU- ULTRAAN. Juuso Simpanen & Miikka-Pekka Rautiainen Jalanjälki juoksuvalmennus
POLKUJUOKSUHARJOITTELU & VALMISTAUTUMINEN ENSIMMÄISEEN POLKU- ULTRAAN Juuso Simpanen & Miikka-Pekka Rautiainen Jalanjälki juoksuvalmennus Miksi polkujuoksu psyykkinen puoli Luontoon palaaminen Seikkailu:
LisätiedotSuomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.
LisätiedotToplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013
Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,
LisätiedotHarjoittelun suunnittelu
Harjoittelun suunnittelu Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys / Naisten kymppi 2017 (@jalosaur) Edupoli - Koulutettu hieroja (2015-2016) Trainer4You - Personal trainer (2015-2016) Fysioterapia AMK (2017-)
LisätiedotJAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö
JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea
LisätiedotLUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotErikoiskoulutuskaudeksi suunniteltujen liikuntakoulutuksien toteutuminen varusmiespalvelussa - tapaustutkimus Porin Prikaatissa
Erikoiskoulutuskaudeksi suunniteltujen liikuntakoulutuksien toteutuminen varusmiespalvelussa - tapaustutkimus Porin Prikaatissa Jani Heinonen Opinnäytetyö Liikunnan ja vapaa-ajankoulutusohjelma 2017 Tekijä
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotSEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA
SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen
LisätiedotPääesikunta Määräys 1 (7) Logistiikkaosasto HELSINKI HK PVM HPALV PELOGOS- SOTILAS- JA VIRKAPUVUT PUOLUSTUSVOIMISSA
Pääesikunta Määräys 1 (7) 4.12.2014 PVM HPALV 001 - PELOGOS- SOTILAS- JA VIRKAPUVUT PUOLUSTUSVOIMISSA Normikokoelman lyhenne PVMK-PE Peruste Laki puolustusvoimista (551/2007) 45 Asevelvollisuuslaki (1438/2007)
LisätiedotKOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ
KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.
LisätiedotPääesikunta Ohje 1 (5) Logistiikkaosasto HELSINKI AM
Pääesikunta Ohje 1 (5) 28.12.2016 1. PELOGOS:n päätös AM15434/6.9.2016 2. PELOGOS:n päätös AM18359/7.10.2016 3. PELOGOS:n päätös AK5290/14.3.2014 4. JÄRJK:n ohje BM18006/7.12.2016 OMIEN MAASTOPUKUJEN M05
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotUnelma hyvästä urheilusta
Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät
LisätiedotUudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5
Uudistuneet Sinettiseurakriteerit versio 5 Liikunnallinen elämäntapa Urheilijan polku Liikkujan polku Sinettiseurakriteerit Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa Organisointi ja toimintaperiaatteet
LisätiedotPREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Liikunnan vaikutukset Predialyysivaiheen kokonaisvaltaisessa hoidossa liikunnalla on tärkeä rooli. Säännöllisellä liikunnalla voi vaikuttaa positiivisesti
LisätiedotTERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT
Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia
LisätiedotTurvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
LisätiedotVALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen
VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan
LisätiedotPääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET
Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys
LisätiedotSOPIMUSSOTILAIDEN VALMIUDET KOULUTTAJANA PERUSKOULUTUS- KAUDELLA
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SOPIMUSSOTILAIDEN VALMIUDET KOULUTTAJANA PERUSKOULUTUS- KAUDELLA Kandidaatintutkielma Kadettialikersantti Henrik Österlund Kadettikurssi 98 Maasotalinja Maaliskuu 2014 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotDanske Bank. Juoksukoulu
Danske Bank Juoksukoulu Ohjelma Keskiviikko 21.1.2015, klo 17-18:30 Luento 30 min @Olympiastadion -Kestävyysharjoittelun osa-alueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele
LisätiedotSompion koulun liikuntaluokka
KERAVAN KASVATUS- JA OPETUSTOIMI Sompion koulu Aleksis Kiven tie 18 04200 Kerava Sompion koulun liikuntaluokka Kohderyhmä Liikuntaluokalle otetaan oppilaita koko Keravan kaupungin alueelta. Ulkokuntalaisia
LisätiedotSOTILAAN KÄSIKIRJA 2010
2010 1 SOTILAAN KÄSIKIRJA 2010 2 Suunnittelu Maavoimien Esikunnan Henkilöstöosasto Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus / Tuotanto-osasto Piirrokset Maanmittauslaitos Martti
LisätiedotToiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 8v8 joukkueet (10-13v)
Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 8v8 joukkueet (10-13v) E10-D13 ikäluokkien valmennus JyPK:ssa JyPK:ssa valmennus on valmennuslinjan ohjaama prosessi perusasioiden kautta kohti joukkueena
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA
LisätiedotOPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä
OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI RAPORTIN TULKINTA
HYVINVOINTIANALYYSI RAPORTIN TULKINTA ALOITUSKYSELY Keskimääräiset vastaukset (Firstbeatin tietokanta 2016) HENKILÖN JA MITTAUSJAKSON TIEDOT Leposyke = alin mitattu syketaso henkilöltä. Ohjelma saattaa
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotPääesikunta Lausunto 1 (8) Oikeudellinen osasto HELSINKI AJ /51.03/2012
Pääesikunta Lausunto 1 (8) HELSINKI 31.1.2013 3704/51.03/2012 Eduskunta Oikeusasiamiehen kanslia 00102 Eduskunta 00102 HELSINKI Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen selvitys- ja lausuntopyyntö 9.10.2012
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus 2010 osaamistavoitteet TASO 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan suunnittelu, toteutus
LisätiedotLiikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS
Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä
LisätiedotToiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)
Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 5v5 joukkueet (6-9v) Lähtökohdat toiminnan järjestämiselle Lasten valmennus JyPK:ssa on pitkäjänteistä kja suunnitelmallista toimintaa perusasioiden kautta
LisätiedotLasten ja nuorten urheilun laatutekijät
Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät 29.11.2017 1 Johtamiseen ja hyvään hallintoon liittyvät lasten urheilun kysymykset Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua seuran toiminnan toteuttamiseen
Lisätiedot