Sopisiko yhteismetsä minulle ja jälkeläisille?

Transkriptio

1 Spisik yhteismetsä minulle ja jälkeläisille? Plvelta tiselle, Helsinki kl Pirj Havia, MetsäPremium Oy Yrittäjä, metsätalusinsinööri (YAMK), LKV, julkinen kaupanvahvistaja Tuleva metsien mistusmut n tärkeää phtia sukuplvenvaihdksessa Onk perillisiä yksi vai useampia? Halutaank tavitella yksinmistusta vai yhteismistusta. Millaiset mahdllisuudet n kannattavaan metsätaluteen? Mitä suurempi n metsän taludellinen merkitys mistajalleen, sen aktiivisemmin hän yleensä timii. Metsän mistusta ei kannata pirsta liikaa. 2 1

2 Omistusmudn valinnassa vaikuttavia seikkja 1. Sujuva hallint ja päätöksentek 2. Erimielisyyksien hallinta 3. Oma asema järjestelyn jälkeen 4. Khtuullinen vertus 5. Kannattava metsätalus 6. Hyvä metsänhit 7. Lunnnhidn ja virkistyskäytön mahdllisuudet 8. Helpp ja ikeudenmukainen seuraava mistusjärjestely 3 1. Sujuva hallint ja päätöksentek Yhteismetsä n kiinteistöjen yhteinen alue, jnka timintaa ja hallinta hjaa yhteismetsälaki Yhteismetsälle laadittava hjesääntö, jssa määrätään mm. hallinnsta (vrt. yhtiöjärjestys) 3-15 jäseninen hitkunta tai timitsija Ylin päätösvalta n sakaskunnan kkuksella Oltava vähintään kerran vudessa Päätökset enemmistöpäätöksinä suusluvun ja hjesäännössä määrätyn äänileikkurin mukaan Vusittain tilinpäätös, timintasuunnitelma ja talusarvi Sujuvaa sitten, kun sen ppii, mutta teettää töitä. Päätöksentek nnistuu aina - yksimielisesti tai äänestämällä. 4 2

3 2. Erimielisyyksien hallinta Hitkunta tai timitsija hitaa juksevia asiita timintasuunnitelman, talusarvin ja metsäsuunnitelman sekä hjesäännön mukaan. Osakaskunta valitsee <> Vastaa sakaskunnalle timinnastaan Osakkaan ikeudet phjautuvat hänen suuslukuunsa Ääniikeus sakaskunnan kkuksessa, Hum! Äänileikkuri Oikeus saada ylijäämää ja aineettmat ikeudet Osakaskunnan kkus n timivaltainen, vaikka vain 1 sakas läsnä Osakkaalla miteikeus, js sakaskunnan kkuspäätös n syntynyt lain tai hjesäännön vastaisesti Hmmat vidaan hitaa myös erimielisyystilanteissa Lupujan ma asema järjestelyn jälkeen Yhteismetsän vi perustaa itse ja luvuttaa suuksia Tai tehdä luvutukset ensin ja yhdessä perustetaan yhteismetsä Vi myös liittää metsät lemassa levaan yhteismetsään. Mahdllisuus päättää, jääkö itse yhteismetsän sakkaaksi vai ei Vi halutessaan jättää san suuksista itselleen Vi halutessaan timia hallinnssa (js tulee valituksi) Vi lla sakas sallistumatta lainkaan timintaan Js ei itse halua timia yhteismetsän hallinnssa, pitäisi jälkeläisistä jllain lla kiinnstusta ja aikaa siihen. Tai tutt sellainen, että vi staa hallintpalvelun. Tai vi liittää metsät jhnkin yhteismetsään > Hallint valmiina. 6 3

4 4. Khtuullinen vertus Yhteismetsä n kirjanpitvelvllinen Eri tullähteiden vertettava tul laskettava erikseen (metsätaluden ja muu tul, maataluden tul, elinkeintiminnan tul) Arvnlisävertuksessa kuukausimenettely Samja vähennysikeuksia metsätulista kuin muillakin yksityisillä metsänmistajilla (mm. metsävähennys), mutta ei metsälahjavähennystä eikä yrittäjävähennystä Veraste 26,5 % v:sta 2017 alkaen kaikista yhteismetsän tulista Veraste n 2 6 %-yksikköä edullisempi kuin muilla yksityismetsänmistajilla 7 5. Kannattava metsätalus Yhteismetsän lakisääteinen tehtävä n kestävän metsätaluden harjittaminen sen sakkaiden hyväksi. Timittava ajantasaisen metsäsuunnitelman mukaan Käytännössä tavitteena tuttaa sakkaille ylijäämää tai suuden arvn nusua ja pitää metsät hyvin tuttavassa kunnssa. Ylijäämä vidaan sakaskunnan päätöksellä käyttää myös uusien alueiden hankintaan. Minimi pinta-alaa ei le lemassa, mutta n järkevää tavitella vähintään satjen hehtaarien kka. Mediaanipinta-ala v li 422 ha ja ka ha. Pienehköllä pinta-alalla kannattaa harkita liittämistä lemassa levaan yhteismetsään. 8 4

5 6. Hyvä metsänhit Yhteismetsä timii yleensä taludellisin perustein On tarkituksenmukaista pitää metsät tuttavina Metsäsuunnitelma hjaa metsien hita Yhteismetsä saa Kemera-tukea, kunhan suuksista vähintään pulet n yksityisten henkilöiden mistuksessa. Yhteismetsä vi lla metsänhityhdistyksen jäsen. Osakkaalle vidaan maksaa palkkaa ja kulukrvauksia metsä- ja muista töistä. Issta pinta-alasta ja issta kuviksta saadaan hyötyä. Hitkunta/timitsija vastaavat metsänhidn järjestämisestä Lunnnhidn ja virkistyskäytön mahdllisuudet Hitkunta/timitsija vastaa virkistyskäytön järjestämisestä. Metsästys- ja kalastusmahdllisuudet Mökkien käyttöikeudet Leiriytymispaikat ym. Virkistyskäytön ikeudet suuslukujen suhteessa Käytännössä tarvittaessa prrastetaan hintja Usein maksutta, js sakkaita vähän Mökeistä susiteltavaa periä käyttömaksu (peitellyn singnjan vaara) Lunnnhit kuten muutenkin yksityismetsissä Isilla yhteismetsillä merkittäviäkin sujelu- ym. lunnnhitalueita Ympäristötukikhteet mahdllisia Mahdllisuus pitkäjänteiseen virkistys- ja lunnnhittiminnan kehittämiseen metsätaluden hessa. 10 5

6 8. Helpp ja ikeudenmukainen seuraava mistusjärjestely Osakas määrää mistamistaan yhteismetsäsuuksista Osakastila vi käydä lainan vakuudeksi. Osuudet kiinteää maisuutta! Osakas vi myydä, lahjittaa ja testamentata suuksiaan. Ohjesäännössä vidaan määrätä pienimmästä luvutettavasta suudesta. Vi estää suuksien jakamisen mm. kulinpesän tai yhtymän purkautuessa Ohjesäännössä vidaan määrätä sakaskunnan etust-ikeudesta. Kskee vain sakaskiinteistöstä irrallaan myytyjä yhteismetsäsuuksia. Jatkuvuus! Yhteismetsä säilyy ja jatkaa timintaansa, vaikka sakkaat vaihtuvat. Osuuksien luvutukset helppja, kuitenkin maakaaren mukaan. Edellyttää, että tunnetaan yhteismetsäsuuden arv sekä käsitteet sakastila ja yhteismetsäsuus. 11 Yhteismetsän pysyväisluntisuus Osakas määrää mistamistaan yhteismetsäsuuksista. Ei määrää yhteismetsän alueeseen liitetyistä entisistä maistaan! Liitettyä aluetta ei saa sieltä enää sellaisenaan takaisin itselleen. Ohjesäännössä vidaan määrätä: Osakaskunnan kkus päättää yhteismetsän jakamisesta sakaskiinteistöjen kesken tai antaa sustumuksensa siihen, että suutensa erttamista haluava sakas saa suutensa jalla ertetuksi. Edellyttää sakaskunnan kkuksessa vähintään ¾ kannatusta. 12 6

7 Luvuttamisen verseikkja Metsää Kaupassa varainsiirtver Kaupasta metsävähennysikeus Lähimaisten välinen kauppa luvutusvitn versta vapaa Lahjasta mahdllisesti metsälahjavähennys Yhteismetsäsuuksia Kaupassa varainsiirtver Kaupassa ei mudstu metsävähennysikeutta Aiempi mv-ikeus siirtyy perustettaessa ja liitettäessä Lähimaisten välinen kauppa luvutusvitn versta vapaa Aiemmin (ennen liittämistä) käytettyä mv:stä ei lisätä luvutusvitnvertuksessa Ei metsälahjavähennysikeutta (sen menettää, js liittää lahjana saadun metsän ym:ään) 13 Kiits mielenkiinnsta! Tervetula MetsäPremiumin sastlle! 7