OPPIMISEN JA OPETUKSEN SUUNNITTELU

Transkriptio

1 oppiminenjaopetuksensuunnittelu.wordpress.com OPPIMISEN JA OPETUKSEN SUUNNITTELU KKAS1116, 5 op PIRKKO SIKLANDER Apulaisprofessori, Teknologiatuetun oppimisen ja opettamisen dosentti, KT, pirkko.siklander@ulapland.fi Seuraa blogia

2 Sanaselityspeli aiemman tiedon/käsitteiden aktivointiin TIEDON LAJIT KONSTRUKTIVISMI MIS-INFORMAATIO ONGELMANRATKAISU OPPIMISKÄSITYS KOLLABORAATIO DIGITAALINEN TEKNOLOGIA KÄÄNTEINEN OPETUS DIS-INFORMAATIO LUOVUUS TIETOKÄSITYS OPETUSSUUNNITELMA TIETEELLINEN OPPIMISTUTKIMUS ILMIÖPOHJAINEN VUOROVAIKUTUS

3 YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN Kolme näkökulmaa yhteisöllisyyteen Mikä yhteisöllisessä oppimisessa käynnistää oppimisen mekanismeja? Luova yhteisöllisyys YHTEISÖLLINEN eli KOLLABORATIIVINEN OPPIMINEN Yhteisöllinen ongelmanratkaisumenetelmä Miten yhteisöllistä oppimista suunnitellaan?

4 Kolme näkökulmaa yhteisöllisyyteen Yhteisöllisyys yhteisenä tiedonrakentamisena kollaboraatio, collaboration Yhteinen ymmärrys käsitteistä Ymmärryksen syveneminen Yhteisöllisyys työn jakamisena Yhteistyö (perinteinen ryhmätyö), co-operation/group work Yhteisöllisen työskentelyn aloitus ja organisointi Ryhmätyötaitojen kehittyminen riippuu työskentelyn tehokkuudesta ja asenteista (Cooley Burns, & Cumming, 2015) Yhteisöllisyys tunteena yhteenkuuluvuus, togetherness/integration Ryhmäytyminen

5 Yhteisöllisyys yhteisenä tiedonrakentamisena kollaboraatio, collaboration Ryhmän jäsenillä on yhteinen tavoite ja he toimivat uuden tiedon ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi vuorovaikutuksessa toistensa kanssa: mm. kysymällä, arvioimalla ideoita ja monitoroimalla toistensa työskentelyä. (Dillenbourg, 1999; Crook, 2000; Dillenbourg, 2002). Mikä yhteisöllisessä oppimisessa käynnistää oppimisen mekanismeja? - Kysyminen, selittäminen, kyseenalaistaminen, neuvottelu, vihjaaminen, väittäminen, perustelu, korostaminen, vihjaaminen, palautteen antaminen, palautteen vastaanottaminen, tiedon jakaminen, omien käsitysten ja asenteiden arvioiminen, oman toiminnan ja ajattelun monitorointi ja reflektointi - yhteisöllinen kirjoittaminen, ongelmanratkaisutehtävät

6 OPPIMINEN ON SOSIAALISTA! Osallistujat rakentavat tietoa toisten ihmisten ilmaisujen virittämänä. Ilmaisut voivat olla multimodaalisia: auditiivisia, visuaalisia, kinesteettisiä tai olfaktorisia. Yhteisöllisessä oppimisessa vaikutamme toisten osallistujien sekä itsemme tiedonrakentamisprosesseihin. KÄSITE OPPIMINEN Onnistunut yhteisöllinen oppiminen ei tapahdu spontaanisti, vaan se edellyttää pedagogista mallintamista, ohjausta ja rikasta vuorovaikutusta. (Dillenbourg & Jermann, 2010; Dillenbourg, Järvelä & Fisher, 2009; Resnick, 1991)

7 Yhteisöllinen oppiminen siis edellyttää osallistujilta sitoutumista koordinoituun, tavoitteelliseen ja jaettuun ongelmanratkaisuun, jonka tuloksena merkitysten rakentuminen voi tapahtua (Dillenbourg, 1999; Häkkinen & Arvaja, 1999). Yhteisöllinen työskentely ja siinä tapahtuva vuorovaikutus käynnistää tehokkaita oppimisen mekanismeja.

8 Yhteisöllinen ongelmanratkaisumenetelmä Parhaat ongelmat Ovat avoimia (ill-structured/ ill-defined) Ovat autenttisia (työelämästä, muista oppimisen konteksteista) Niihin on useita mahdollisia oikeita ratkaisuja (open-ended) Oppijakeskeinen lähtökohta, vastuu omasta oppimisesta Yhteisöllisyys ja asiantuntijaverkostot Yhdistetään teoriaa ja käytäntöä, tietoja ja taitoja (aiemmat tutkimukset aiheesta) Ilmiölähtöisyys ja integratiivisuus Edistävät yhteisöllistä ja itsesäätöistä oppimista Luovuus Problem-based learning (Savery, 2006): learner-centered approach that empowers learners to conduct research, integrate theory and practice, and apply knowledge and skills to develop a viable solution to a defined problem. Oivaltava ongelmanratkaisu (Inventive problem-solving) (Barak, 2013) - Opitaan ongelmanratkaisua, luovuutta ja ideoiden kehittämistä - Riittävän haastavat tehtävät ja rohkaisua luovuuteen Opetetaan strukturoitu ongelmanratkaisumenetelmä (Merrill, 2013) Outdoor adventure (Cooley et al., 2015)

9 LÄHTÖ Ongelma: määrittely, ymmärtäminen ongelman ydin Tavoitteet, strategiat Konteksti Vastaavat ongelmat muissa konteksteissa Tieto Teoriat tutkimukset MAALI Arviointi, vaikutukset, Uudet ongelmat M o n i t o r o i n t i ja a r v i o i n t i Toteutus Mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja ja niiden arviointia Askel-kuva: naskelia.blogspot.fi/2011/04/ensi mmainenaskel.html Valitaan ratkaisuvaihtoehto, perustelut

10 ORIENTOINTI YHTEISÖLLINEN TOIMINTA ELABOROINTI RYHMÄYTYMINEN TEHTÄVÄN YMMÄRTÄMINEN AIEMMIN OPITUN AKTIVOINTI Sosiaalinen, kognitiivinen, emotionaalinen ja motivationaalinen yhteinen perusta Resurssit: asiantuntijuus, teknologia, kirjallisuus ym. Luottamuksen ilmapiiri, ilo, leikillisyys ja luovuus Toisten tunteminen Virikkeet ONGELMAN/TARPEEN MÄÄRITTELY TAVOITTEEN ASETTELU KONTEKSTIN YMMÄRTÄMINEN / TUNTEMINEN ONGELMAN TARKEMPI ANALYSOINTI Ongelman ydin? Millainen konteksti? Aiemmat tutkimukset/kokemukset ilmiöstä? MAHDOLLISET RATKAISUHDOTUKSET, RATKAISUN VALINTA Divergentti, analyyttinen, kriittinen ajattelu Uusi TAVOITTEEN asettelu ja STRATEGIOIDEN valinta, TOTEUTUS Monitorointi ja säätelymekanismit TOTEUTUKSEN ESITTÄMINEN REFLEKTOINTI Analyyttinen, kriittinen ja reflektiivinen arviointi suhteessa tavoitteisiin Miten olemme toimineet, miksi onnistuimme tai epäonnistuimme, mitä opimme: tiedot, taidot, osaaminen? Miten toteutus vastaa ongelmaan? Mikä on osaamisen siirrettävyysarvo työelämään/muihin opintoihin? Hyvönen & Impiö

11 Luova yhteisöllisyys Opettajat ovat avainasemassa kun halutaan edistää oppilaiden yhteisöllisyyttä sekä luovaa, innovatiivista ajattelua ja lopulta oppimista (esim. Andiliou & Murphy, 2010). Vaikka luovuuden merkityksestä ajatteluun ja oppimiseen on paljon tietoa, sitä ei vieläkään hyödynnetä riittävästi opetuksessa (Plucker, Beghetto, & Dow, 2004). Luova yhteisöllisyys on oppimisen voimavara läpi elämän (Romero, Hyvönen, & Barberà, 2012) Luovuuden potentiaali (Lene Tanggaard) From I to we: A new paradigm for enterprise learning? Do schools kill creativity? Viihteellinen puhe luovuudesta, jonka tarkoitus on herättää pohtimaan luovuuden merkitystä oppimisessa ja elämässä.

12 Miten luovuutta suunnitellaan oppimiseen? Miten yhteisöllistä luovuutta mahdollistetaan? (tiedelehden viitekehys)

13 Yhteisöllinen leikki (ColPlay) Yhteisöllinen leikki on perusta yhteisölliselle oppimiselle. Yhteisöllistä leikkiä on harjoiteltava, analysoitava ja kehitettävä. Roolileikit: tarjoavat riittävästi rooleja, roolien kierrätys Neuvottelu rooleista: aktiivinen ja passiivinen osallistuminen - Parturi ja asiakas, lääkäri ja potilas, kotileikki - Kauppaleikit Ulkoleikit: pesäpallo, kymmenen tikkua laudalla, tutkimusmatkailu Urheilu: suunnistus, pallopelit, jalkapallo Hyvönen, P. (2008). Teachers perceptions of boys and girls shared activities in the school context: Towards a theory of collaborative play. Teachers and Teaching, 14(5),

14 Opettajan tehtävä Ohjata, asettaa rajoja, keskustella, antaa vihjeitä, avata näkökulmia, kyseenalaistaa Kypsä leikki (mature play) (Hyvönen, Helenius, & Hujala, 2016)

15 Miten yhteisöllistä oppimista suunnitellaan? Mitä tehdään yksin ja mitä yhdessä? Miksi? Miten opiskelijat käynnistävät oppimisen mekanismeja? Miten yhteisöllistä oppimista tuetaan? Arviointi: itse-, yhteis-, vertais-, opettajan arviointi Missä, miten? LEIKKI/PELI/TOIMINTA - Erilaiset aktiviteetit ORIENTOINTI ELABOROINTI

16 Emootioiden säätely Käyttäytymisen säätely Tavoitteiden asettaminen Tunteiden säätely ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN Strategioiden valitseminen Motivaation säätely - Innostuminen, kiinnostuminen, motivoituminen ja sitoutuminen Monitorointi Reflektointi Strategioiden arviointi

17 Itsesäätöisen oppimisen sykli Task understanding (Winne & Hadwin, 1998) Goalsetting and planning Monitoring and Regulation: cognition, emotions, motivation, behaviour Using different strategies

18 Tehtävän haastavuus ja strateginen oppiminen Kun oppimistilanne on toivottu/miellyttävä: sekä heikosti että hyvin menestyvät oppilaat käyttävät samankaltaisia strategioita. Kun oppimistilanne on haastava: heikosti menestyvät oppilaat käyttävät pintatason strategioita oppimisessa (highlighting) - ei suunnittelua, ei tavoitteita, ei aiemman tiedon aktivointia, ei halua yrittää hyvin menestyvät oppilaat käyttävät syvällisiä oppimisstrategioita - Aiemman tiedon aktivointi, selkeät tehtävään liittyvät tavoitteet, erilaisten strategioiden käyttö - Connections between existing and new notes Malmberg, J., Järvenoja, H., & Järvelä, S. (2013). Patterns in elementary school students strategic actions in varying learning situations, Instructional Science. DOI /s

19 Pretending torturing Fear and horror Se on leikisti kidutus Children discussed about fear and safety in eleven out of fifteen sessions. Fear appeared more of a positive than a negative feeling. Emootioiden säätely: pelottava-turvallinen Hyvönen & Kangas, 2007

20 ITSESÄÄTÖISYYS OPPIMISESSA (Self-regulation) ITSESÄÄTELYTAIDOT OVAT OPITTAVISSA JA OPETETTAVISSA 1. Tehtävän ymmärtäminen on osa oppimista. - Aiemman tiedon aktivointi - Aikaisemmat kokemukset - Tehtävänanto ja vaikeustaso (avoin adaptiivinen / rutiini suljettu) - Kykyuskomukset (self-efficacy beliefs: Schunk & Pajares, 2010) Kysy itseltäsi: Miten olen ymmärtänyt tehtävän? Miten muut ovat sen ymmärtäneet? Mitä minun pitää vielä selvittää jotta voin jatkaa? Kuva: karivahtolammi.com/hissipuhe 2. Tavoitteen/tavoitteiden määrittäminen helpottaa oppimisen suunnittelua ja motivoi oppimaan. - Tehtävän tavoite ja osatavoitteet - Kriteerit - Suoritustavoite: ulkoiset vaatimukset - Oppimistavoite: oman osaamisen lisääminen ja ymmärtämisen syventäminen Kysy itseltäsi: Millaisia tavoitteita asetan itselleni? Ovatko ne realistisia? Missä aikataulussa toimin? Millaisilla tavoitteilla saavutan ulkoapäin asetetut kriteerit?

21 3. Strategioiden valinta ja käyttäminen tapahtuu suhteessa tehtävään, tavoitteisiin ja omiin taitoihin. Kysy itseltäsi: Minkälaiset strategiat ovat tarkoituksenmukaisia tässä tehtävässä? Mitä strategioita olen käyttänyt aiemmin? Ovatko ne olleet toimivia? 4. Monitorointi ja reflektointi ovat keskeisiä oppimisen kannalta. - Mitä monitoroin? - Toimintaa (esim. työskentely, vuorovaikutus, resurssien käyttö) - Kognitiota (esim. ymmärrys, ajattelu, muistaminen, havaitseminen, oivaltaminen, mallintaminen, luokittelu, huomion kohdentaminen, aistien käyttö) ja - Emootioita ja motivaatiota Kuva: karivahtolammi.com/hissipuhe Kysy itseltäsi: Ymmärränkö mitä opiskelen? Toimiiko käyttämäni strategia? Pitäisikö sitä muuttaa? Mitä olen tehnyt ja mitä oppinut? Onko ymmärrykseni syventynyt? Mikä on haitannut oppimistani (tunteet, innostus, kiinnostus, motivaatio, sitoutuminen)?

22 Motivaation säätely - Innostuminen, kiinnostuminen, motivoituminen ja sitoutuminen

23 ODOTUSARVO-TEORIA Expectancy-value (Wigfield & Eccles, 1992, 2000; Eccles & Wigfield, 2002) Opiskelija arvioi tehtävän merkittävyyttä ja omaa suoriutumismahdollisuuttaan ja päättää niiden perusteella kuinka motivoitunut ja sitoutunut tehtävään on. Tehtävää arvioidaan: mikä on sen hinta ja mitä mitä minun pitää siihen panostaa suhteessa hyötyyn MOTIVAATIO, TUNTEET JA KOGNITIO LIITTYVÄT YHTEEN (Ainley, 2006; Linnenbrink, 2006) Kognitio Emootiot Oppijalähtöisyys motivoinnissa? Motivaatio Intressi, tavoitteet Tunne (positive activation), motivaatio (direction) ja kognitio (knowledge seeking) integroituneena. Opiskelijan kiinnostuessa myös hänen tunteensa heräävät. Ajatusten, tunteiden ja ideoiden toistuva linkitys tarpeellista.

24 Innostus ---stimulated my thoughs immediately Tavoitteet My thought was criticized and my idea become a huge joke. Pettymys Perusteluja, syitä tapahtuneelle Luovuttaminen

25 MOTIVAATIOTA VOI OPPIA OPETTAA Motivoituneet opiskelijat / opettajat osoittavat seuraavia ominaisuuksia (Wolters, 2003) Heidän uskomuksensa ja asenteensa ovat adaptiivisia Heillä on tahtoa ja sinnikkyyttä sitoutua akateemisiin haasteisiin He fokusoituvat osaamisensa lisäämiseen Heillä on vahva minäpystyvyys (-uskomus) (self-efficacy/believes) He näkevät opiskelumateriaalit arvokkaana ja hyödyllisenä Heillä on repertuaari kognitiivisia strategioita motivaation säätelyyn MOTIVAATIOTA VOI OPPIA SÄÄTELEMÄÄN Strategioita mm. (Wolters, 2003) Itsepalkitsevat strategiat Oppijalähtöisyys motivoinnissa? 1. Itselle asetetut lupaukset, palkkiot ja rangaistukset 2. Priorisointi ja sinnikkyys 4. Kiinnostuksen lisääminen 3. Verbaaliset vahvistukset itselle (self-praising, efficacy self-talk): edistää yrittämistä, parantaa laatua ja lisää hyvinvointia Tavoite-orientoitunut puhe itselle goal-oriented selftalk (suorittaminen ja osaaminen) Tilannekohtaisen kiinnostuksen vahvistaminen lisäämällä iloa, luovuutta ja vaikeusastetta.

26 TILANNEKOHTAINEN KIINNOSTUS Mikä sen herättää? Sammuttaa? Ylläpitää? Etä- ja lähiopetuksessa

27 Virikkeet, sytykkeet, triggerit tai kiinnostuksen herättäjät Sisäiset virikkeet Ulkoiset virikkeet Motivaatio Sitoutuminen - uudelleen sitoutuminen Kiinnostus (Ainley, 2006; Järvelä & Renninger, 2014; Renninger & Bachrach, 2015; Renninger & Hidi, 2011)

28 Mitä sitoutuminen on ja miten se näkyy?

29 SITOUTUMISEN DIMENSIOITA 1. Behavioral engagement - Opiskelija on silminnähden aktiivinen toimija; hän yrittää, on sinnikäs, kiinnittää huomiota, on itseohjautuva, etsii tietoa ja pyytää apua (Buch & Ladd, 2001) - Ei välttämättä johda oppimiseen 2. Emotional engagement - Tunnetilojen, erityisesti positiivisten aktivointi on yhteydessä sitoutumiseen, esimerkiksi ilo lisää valppautta ja sitoutumista. Jotkut tunteet toimivat päinvastoin (relief) (Broughton, Sinatra, & Nussbaum, 2011) - Tehtävän arvoon liittyvät odotukset - Tehtävän suorittamiseen liittyvät tunteet 3. Cognitive engagement - Kuinka paljon opiskelija näkee vaivaa ymmärtääkseen asioita; kuinka hän ylittää itsensä, ratkaisee adaptiivisesti ongelmia ja valitsee haastavia tehtäviä - Kuinka itsesäätöinen eli taitava oppija hän on (Zimmerman, 1990) - CE lisää motivaatiota ja ennustaa tuloksellista oppimista (Sinatra, Heddy, & Lombardi, 2015)

30 SITOUTUMISEN DIMENSIOITA Käyttäytymiseen, tunteisiin ja kognitioon liittyvä sitoutuminen on reagointia oppimisympäristön ja -prosessin tapahtumiin (Sinatra et al., 2015) vuorovaikutusta 4. Agentic engagement: opiskelija on proaktiivinen ottaen aktiivisesti osaa, vaikuttaen opetukseen ja osoittaen halun ymmärtää syvemmin (enriching, personalizing, modifying, or requisting instruction). Toimijuuden tutkimusta tarvitaan: agency, efficacious agency Motivaatio liittyy kaikkiin sitoutumisen dimensioihin. Opiskelija voi osoittaa sitoutumista kaikilla dimensioilla. (Sinatra, Heddy, & Lombardi, 2015)

31 YLIOPISTO-OPISKELIJAN TRIGGERI- eli VIRIKEPÄIVÄKIRJA aopetuksensuunnit telu.wordpress.co m/taydentavatsuoritukset/ Renninger, K. A. & Bachrach, J. E. (2015). Studying triggers for interest and engagement using observational methods. Educational Psychologist, 50(1), Hidi & Renninger (2006). The four-phase model

32 Pirkko Siklander, Associate Professor, Docent, PhD EXPLORING TRIGGERS FOR AROUSING INTEREST IN THE ONLINE LEARNING Pirkko Siklander, Marjaana Kangas, Sanna Ruhalahti, & Saana Korva Faculty of Education, Centre for Media Pedagogy #trigger #interest #learning

33 INTRODUCTION Teachers and educators in different domains and educational levels make attempts to motivate and engage students in learning and interaction (Hidi & Harackiewicz, 2000). Unmotivated, unengaged, and cynical students are a problem in Finland and other countries (Hidi & Harackiewicz, 2000; Renninger, and S. Hidi, 2002; Quinn, 2013; Salmela-Aro, Muotka, Alho, Hakkarainen, & Lonka, 2016). When students are described as unengaged, it signals that educational experiences do not trigger their interest. What elements can trigger students interest?

34 AIM AND RESEARCH QUESTION AIM To explore which triggers are significant in online discussion within university students in the educational field. RQ: Which factors raise students interest for learning and knowledge creation in a sociodigital context?

35 THEORETICAL BACKGROUND The theoretical framework comprises of concepts of triggers and interest as motivational factors (Hidi & Renninger, 2006; Järvelä & Renninger, 2014; Renninger & Bachrach, 2015). Interest, motivation, and engagement form a process in which triggers fill a key role, because they can awaken and maintain students interest (see also, Kangas, Siklander, Randolph, & Ruokamo, 2016). Triggers (stimulus) can advance problemsolving and increase enjoyment for learning (Roberts & Ousey, 2004).

36 THEORETICAL BACKGROUND A trigger can be an object, an event, a person, a task, or an idea; it can be something which is novel for learners, or it can be a challenge or a cognitive conflict. Reflective triggers (Verhagen et al., 2012) 1) individual progress triggers, 2) group progress triggers, and 3) contextual triggers (Määttä et al., 2012)

37 COGNITIVE TRIGGERS: knowledge, other people s expertise SOCIAL TRIGGERS: other people, social interaction PLAYFUL TRIGGERS: playful activities, humour, ideas

38

39 METHODOLOGIES PARTICIPANTS First-year university students (n=74) in the faculty of education The students will be teachers and educators after completing a fiveyear programme, including the completion of teacher training and a master s thesis.

40 METHODOLOGIES CONTEXT Course: Learning, Interaction and Tutoring (4 ects), lasting seven weeks. The aim of the course was to provide basic knowledge about learning, interaction, and tutoring in different learning environments, including learning in socio-digital contexts. Blended: f2f and virtual: contact, solo and collaborative learning

41 Weeks Contact Lessons a 4 hours Online discussion OPTIMA platform Theoretical basis Small group synthese s High-quality online discussion, which supports learning Essey Literature Theoretical basis What inspires, interests, and motivates in an online discussion?

42 METHODOLOGIES DATA (spring 2016) 1) Students online group discussion posts (n = 68), Ten groups of 6-7 students were formed, and the ultimate aim of the discussions was to collaboratively define criteria for high-quality online discussion which can activate and inspire students and enhance their learning. 2) small group synthesis (n = 10), Students presented their three recommendations, justified them, and evaluated their own learning throughout the course in the final face-toface meeting. 3) and essays (n = 21). Students individually wrote essays in which they were asked to reflect on the following question: What inspires, interests, and motivates in an online discussion?

43 METHODOLOGIES CATEGORIZATIONS AND ANALYSIS The data from all three sources were transcribed and analyzed using qualitative content analysis (Schreier, 2012) and Atlas.ti 6.2 software. The data was categorised and analysed according to the factors which raised students interest in online discussion. The unit of analysis was one sentence. The main coding categories were formed in a data-driven manner. The categories were revised iteratively, and researcher triangulation was used to increase the validity of research findings.

44 COLLABORATION (89) (interaction, motivation, inspiration) TOPIC (62) (challence, focus) FEEDBACK (33) ATHMOSPHE RE (32) LEARNING ENVIRONM ENT (16) TEACHER (15)

45 RESULTS COLLABORATION The most relevant trigger for successful and inspiring online discussion is collaboration a) As a feeling b) As co-operation c) As collaborative knowledge construction Interaction, reciprocal activity, dialogical action, listening to each other s, and joint insights were mentioned as inspiring and triggering in collaboration. We had a feeling that our group is the whole entity, and we all felt that we are doing this really together; we learn together. Everyone is needed, everyone is listened to for achieving goals, which we have defined together.

46 RESULTS Collaboration was linked to motivation: if individuals in groups were motivated, it could trigger motivational engagement among the members. Students highlighted how their motivation increased their inspiration to take part in the discussion and knowledge construction and vice versa. Internal motivation: experiencing new understandings and new skills, such as online discussions skills External motivation: credits

47 RESULTS TOPIC Sufficiently challenging in relation to students competencies and resources Open problem, where several possible solutions could be found through the discussion process. Open problem-solving can awaken creativity and collaboration and afford possibilities for coregulation. The topic was experienced as inspiration first at the individual level and then at the collaborative level. Interest can be maintained through interaction among group members, after setting goals for the discussion.

48 RESULTS FEEDBACK it affords possibilities for learning and development. Although feedback received from teachers and tutors is important, more value has been put on feedback from peers, because it motivates students to participate in discussion more than feedback from a teacher. ATHMOSPHERE An emotionally safe, positive, open, and supportive atmosphere seemed to be crucial trigger, because it allows students to express their thoughts more freely. (cf. Eteläpelto & Lahti, 2008)

49 CONCLUSIONS COLLABORATION Group process triggers, as well as individual triggers are crucial for achieving efficacious interaction, active participation, and productive ontask working (Määttä, Järvenoja, & Järvelä, 2012). Reflective triggers (Verhagen, Feldberg, van den Hoof, Meents, & Merikivi, 2012) are important in efficacious interaction and active participation on tasks. Students monitor themselves and their peers and reflect their learning and activities (co and shared regulation) receive and provide information, and also verbalize it successfully pose questions and look for solutions together

50 CONCLUSIONS Digital environment was not experienced as a trigger, rather as one type learning environment, where the students were supposed to interact and learn. The results brought a new understanding for collaborative learning framework. This study supports the recommendation that teachers and educators design collaborative learning processes by focusing attention on how collaborative learning itself could work as a trigger.

51 LIMITATIONS AND NEXT STEPS 1. Measuring triggers; much of the earlier research is based on self-reported data. This study did not use self-reports; nevertheless, the aim is to further develop methods for reaching the triggering process more authentically. 2. Conceptualizing triggers; hence, these results will be used as a tool for more accurate conceptualization for upcoming research. New data has been collected (2017) and will be categorised and analyzed next. In addition, students trigger diaries has been collected.

52 Thank you! #trigger #interest #learning

53 LÄHTEITÄ Hyvönen, P. (2008). Boys and girls shared activities in the school context: Towards a theory of collaborative play. Teachers and Teaching: Theory and Practice, 14(5 6), Hyvönen, P. (2011). Tarjoaako leikkiympäristö riittävästi toiminnanmahdollisuuksia? Teoksessa E-L. Kronqvist & K. Kumpulainen (Toim.), Lapsuuden oppimisympäristöt, (ss ). Helsinki: WSOYpro. Hyvönen, P. (2011). Play in the School Context? The Perspectives of Finnish Teachers. Australian Journal of Teacher Education (AJTE). 36 Iss. 8, Article 5. Available at: Hyvönen, P. Helenius, A., & Hujala, E. (2016). Enhancing children s competencies in playful learning and teaching In M. Ebbeck & M. Waniganayake (Eds.), Play in early childhood education: Learning in diverse contexts (pp ). Australia: Oxford University Press. Hyvönen, P. & Kangas, M. (2007). From bogey mountains to funny houses: Children s desires for play environment. Australian Journal of Early Childhood (AJEC), 32(3), Kangas, M., Randolph, J. Ruokamo, H., & Hyvönen, P. (2016). Academic achievement and creative and playful learning on technology-enriched playgrounds: An international investigation. Interactive Learning Environments,24(3), DOI: / (Published first online 2014) Kangas, M., Siklander, P., Randolph, J., & Ruokamo, H. (2017). Teachers engagement and students satisfaction with a playful learning environment. Teaching and Teacher Education, 63, Romero, M., Hyvönen, P., & Barberà, E. (2012). Creativity in collaborative learning across the life span. Creative Education, 3(4), DOI: /ce Vuopala, E., Hyvönen, P. & Järvelä, S. (2016). Interaction forms in successful collaborative learning in virtual learning environments: Case study in a higher education context. Active Learning in Higher Education, 17(1) doi: /

54 KIITOS! Tarvitaan asennetta, halua, taitoa, tietoa, visioita, strategioita, luovuutta, riskinottoa ja haasteita hyödyntää teknologioita ja muita resursseja opetuksessa ja oppimisessa.