YHTEISÖLLINEN JA ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN TVT:N KÄYTÖN TAUSTA- AJATUKSENA

Transkriptio

1 PIRKKO HYVÖNEN Apulaisprofessori, Teknologiatuetun oppimisen ja opettamisen dosentti, KT, YHTEISÖLLINEN JA ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN TVT:N KÄYTÖN TAUSTA- AJATUKSENA

2 POHDITTAVAKSI Miten TVT:n avulla voidaan tukea yhteisöllisyyttä, yhteisöllistä oppista tai yhteisöllistä leikkiä? Miten TVT:n avulla voidaan harjoitella itsesäätöisyystaitoja? Miten TVT:n avulla voidaan lisätä kiinnostumista ja innostumista?

3 YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN

4 YHTEISÖLLISYYDEN TASOT YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN (Collaborative learning) Ryhmän jäsenillä on yhteinen tavoite ja he toimivat uuden tiedon ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi vuorovaikutuksessa toistensa kanssa: kysymällä, arvioimalla ideoita ja monitoroimalla toistensa työskentelyä jne. Yhteisöllinen oppiminen siis edellyttää osallistujilta sitoutumista koordinoituun, tavoitteelliseen ja jaettuun ongelmanratkaisuun, jonka tuloksena merkitysten rakentuminen voi tapahtua (Dillenbourg, 1999; Häkkinen & Arvaja, 1999). YHTEISTOIMINNALLISUUS (Co-operative learning) YHTEISÖLLISYYS (collaboration)

5 OPPIMINEN ON SOSIAALISTA! KÄSITE OPPIMINEN People construct knowledge on basis of other people s expressions: auditive, written, pictorial and bodily. We influence other people s constructive prosesses by questioning, arguing, explaining, emphasising, providing and assessing ideas and information. Succesful collaborative learning is not spontanious phenomen, instead it requires design of learning prosesses, scaffolding and rich interaction. (Dillenbourg & Jermann, 2010; Dillenbourg, Järvelä & Fisher, 2009; Resnick, 1991)

6 OPPIMISEN MEKANISMIEN TEHOKAS KÄYNNISTÄMINEN vuorovaikutuksessa toisten kanssa Kysyminen, selittäminen, kyseenalaistaminen, neuvottelu, vihjaaminen, väittäminen, perustelu, ääneen ajattelu Oman toiminnan ja ajattelun monitorointi ja reflektointi Toisten toimintastrategioiden seuraaminen Tiedon jakaminen (sharing), asiantuntijuuden jakaminen omien käsitysten arvioiminen Uuden näkökulman löytäminen Palautteen antaminen, palautteen vastaanottaminen (Dillenbourg, 1999; Crook, 2000; Dillenbourg, 2002).

7 Yhteisöllinen leikki (ColPlay) Yhteisöllinen leikki on perusta yhteisölliselle oppimiselle. Yhteisöllistä leikkiä on harjoiteltava, analysoitava ja kehitettävä. Roolileikit: tarjoavat riittävästi rooleja, roolien kierrätys Neuvottelu rooleista: aktiivinen ja passiivinen osallistuminen - Parturi ja asiakas, lääkäri ja potilas, kotileikki - Barbit ja Bionicles - Kauppaleikit Ulkoleikit: pesäpallo, kymmenen tikkua laudalla, tutkimusmatkailu Urheilu: suunnistus, pallopelit, jalkapallo Hyvönen, P. (2008). Teachers perceptions of boys and girls shared activities in the school context: Towards a theory of collaborative play. Teachers and Teaching, 14(5),

8 Yhteisöllinen leikki (ColPlay) Pedagogical Thinking Pedagogical Content Knowledge (PCK) Opettajan tehtävä Ohjata, asettaa rajoja, keskustella, antaa vihjeitä, avata näkökulmia, kyseenalaistaa Kypsä leikki (mature play) - yhteisöllisyys, narratiivisuus, oivaltavuus, luovuus, emotionaalisuus, kehollisuus

9 Miten TVT:n avulla voidaan tukea yhteisöllisyyttä, yhteisöllistä oppista tai yhteisöllistä leikkiä?

10 ITSESÄÄTÖISYYS OPPIMISESSA (Self-regulation) ITSESÄÄTÖINEN OPPIJA ON TAITAVA OPPIJA JA HÄN KANTAA VASTUUN OPPIMISESTAAN - Yksin, yhdessä ja jaetusti - Itsesäätöisyyden taitoja tulisi harjoitella jo lapsuudesta alkaen; leikki on hyvä areena niiden harjoitteluun. - Itsesäätelytaitoja rakennetaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympäristöjen kanssa. - Tietoisuus itsesäätöisyydestä sekä omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamisesta ovat edellytyksiä oppimistaitojen löytämiselle. Esim. Zimmermann, 2001; Winne & Perry, 2001; Volet & Järvelä, 2000; Hadwin, Järvelä & Winne, 2011

11 ITSESÄÄTÖISYYS: TAITAVA OPPIJA ON STRATEGINEN (Winne & Hadwin, 1999; Hadwin, Järvelä, & Miller, 2010) Mikä tehtävä? Mikä tavoite? Miten arvioin ja säätelen? Mikä strategia? Pirkko Hyvönen

12 Pretending torturing Fear and horror Se on leikisti kidutus Children discussed about fear and safety in eleven out of fifteen sessions. Fear appeared more of a positive than a negative feeling. Emootioiden itsesäätely: pelottava-turvallinen Hyvönen & Kangas, 2007

13 Itsesäätöisen oppimisen sykli Task understanding (Winne & Hadwin, 1998) Goalsetting and planning Monitoring and Regulation: cognition, emotions, motivation, behaviour Using different strategies

14 ITSESÄÄTÖISYYS OPPIMISESSA (Self-regulation) ITSESÄÄTELYTAIDOT OVAT OPITTAVISSA JA OPETETTAVISSA 1. Tehtävän ymmärtäminen on osa oppimista. - Aiemman tiedon aktivointi - Aikaisemmat kokemukset - Tehtävänanto ja vaikeustaso (avoin adaptiivinen / rutiini suljettu) - Kykyuskomukset (self-efficacy beliefs: Schunk & Pajares, 2010) Kysy itseltäsi: Miten olen ymmärtänyt tehtävän? Miten muut ovat sen ymmärtäneet? Mitä minun pitää vielä selvittää jotta voin jatkaa? 2. Tavoitteen/tavoitteiden määrittäminen helpottaa oppimisen suunnittelua ja motivoi oppimaan. - Tehtävän tavoite ja osatavoitteet - Kriteerit - Suoritustavoite: ulkoiset vaatimukset - Oppimistavoite: oman osaamisen lisääminen ja ymmärtämisen syventäminen Kysy itseltäsi: Millaisia tavoitteita asetan itselleni? Ovatko ne realistisia? Missä aikataulussa toimin? Millaisilla tavoitteilla saavutan ulkoapäin asetetut kriteerit?

15 ITSESÄÄTÖISYYS OPPIMISESSA (Self-regulation) 3. Strategioiden valinta ja käyttäminen tapahtuu suhteessa tehtävään, tavoitteisiin ja omiin taitoihin. Kysy itseltäsi: Minkälaiset strategiat ovat tarkoituksenmukaisia tässä tehtävässä? Mitä strategioita olen käyttänyt aiemmin? Ovatko ne olleet toimivia? 4. Monitorointi ja reflektointi ovat keskeisiä oppimisen kannalta. - Mitä monitoroin? - Toimintaa (esim. työskentely, vuorovaikutus, resurssien käyttö) - Kognitiota (esim. ymmärrys, ajattelu, muistaminen, havaitseminen, oivaltaminen, mallintaminen, luokittelu, huomion kohdentaminen, aistien käyttö) ja - Emootioita ja motivaatiota Kuva: karivahtolammi.com/hissipuhe Kysy itseltäsi: Ymmärränkö mitä opiskelen? Toimiiko käyttämäni strategia? Pitäisikö sitä muuttaa? Mitä olen tehnyt ja mitä oppinut? Onko ymmärrykseni syventynyt? Mikä on haitannut oppimistani (tunteet, innostus, kiinnostus, motivaatio, sitoutuminen)? Tunnistatko syitä, joista onnistuminen tai epäonnistuminen johtuu? Miten käsitellä konkreettisesti onnistumiseen tai epäonnistumiseen liittyviä tekijöitä? Mitä on epäonnistuminen? - Manu Kapur: Productive failure - Ruicen He (2015): Toward a constructive perception of failure: A comparison of groups in a faceto-face collaboration case

16 Miten TVT:n avulla voidaan harjoitella itsesäätöisyystaitoja?

17 KIINNOSTU, INNOSTU, MOTIVOIDU, SITOUDU Triggers (dis)(re)engagement MOTIVATION INTEREST Ainley, 2006; Järvelä & Renninger, 2014; Renninger & Bachrach, 2015; Renninger & Hidi, 2011

18 KIINNOSTUKSEN HERÄÄMINEN JA SEN TUKEMINEN Kiinnostus kehittyy suhteessa ympäristöön ja toisiin ihmisiin, ja se on muokkautuva ja vaihteleva. Virike (triggeri) saa aikaan kognitiivisen tai affektiivisen reaktion, saa innostumaan, kiinnostumaan ja sitoutumaan (Koukuttaa) on motivaatiotekijä yksilöllinen ja tilannekohtainen voi olla objekti, tapahtuma, henkilö, tunnekokemus (negatiiviset/positiiviset), huumori, tehtävä tai idea, vuorovaikutustilanne, ongelma, uusi näkökulma; uutuusarvo, haastavuus/vaikeus, kognitiivinen konflikti (teknologia, hands-on, yhteisöllinen työskentely, pelillistäminen) Virikkeillä on vaikutusta oppijan tekemiin valintoihin ja käytökseen Ainley, 2006; Järvelä & Renninger, 2014; Renninger & Bachrach, 2015; Renninger & Hidi, 2011

19 KIINNOSTUKSEN HERÄÄMINEN JA SEN TUKEMINEN Miten suunnitellaan opetusta, jossa on omalle oppilasryhmälle toimivia virikkeitä? Sopiva vaikeusaste Tiedonhalun tyydyttäminen Mahdollisuuksia iloon, leikkiin, luovuuteen ja ongelmanratkaisuun Kiinnostavat tehtävät ja projektit (toistavat rutiininomaiset tehtävät ovat tylsiä) Kilpailu? Oman suorituksen/ymmärryksen parantaminen. Pakko vai intohimo? Kiinnostuksen kasvaessa minäpystyvyyden tunne lisääntyy, tavoitteenasettelu ja itsesäätöisyys kehittyvät. Ainley, 2006; Järvelä & Renninger, 2014; Renninger & Bachrach, 2015; Renninger & Hidi, 2011

20 Mikä herättää kiinnostuksen?

21 KIINNOSTU, INNOSTU, MOTIVOIDU, SITOUDU OPS-työskentely Henkilöstöpäivä

22 Miten TVT:n avulla voidaan lisätä kiinnostumista ja innostumista?

23 Esimerkki toiminnan pelillistämisestä ja oppiaineiden integroimisesta Tavoitteena valloittaa avaruuden osia. Liikkuminen vain laskemalla. Yllätysmomentteja Hyvönen, Kangas, Kultima, & Latva, 2007