Kahdella ensimmäisellä luennolla on käsitelty investointiprojektin kannattavuuden arviointia vapaan rahavirran ja siitä laskettavan nettonykyarvon
|
|
- Helmi Siitonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1
2 2 Kahdella ensimmäisellä luennolla on käsitelty investointiprojektin kannattavuuden arviointia vapaan rahavirran ja siitä laskettavan nettonykyarvon avulla. Kolmannella luennolla laskutekniikoita sovellettiin yrityksen arvostamiseen (valuation). Soveltamisen kannalta keskeistä on ymmärtää markkina-arvoiseen peruskäsitteet ja periaate. Niitä hyödynnetään tällä ja seuraavalla luennolla, jotka keskittyvät pääoman kustannuksen arvioimiseen. Monissa peruslaskutehtävissä käytettävä pääoman kustannus (diskonttauskorkokanta) on annettu. Myös yrityksissä investointiprojektien arviointia ohjaava ohjeistus voi ottaa kantaa pääoman kustannukseen, jolloin investointiprojektin valmistelijan ja investointilaskelman laatijan ei tarvitse tehdä arviointia. Siitä huolimatta on ymmärrettävä, miten pääoman kustannus muodostuu eli mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Yrityksen velkaantuminen eli velan merkitys toiminnan rahoittamisessa on yksi pääoman kustannukseen vaikuttava tekijä. Siihen keskitytään tällä luennolla.
3 3 Yrityksen pääomarakenne (capital structure) kuvaa oman ja vieraan pääoman käyttöä yrityksen toiminnan rahoittamisessa. Pääomarakenteen mittarina voidaan käyttää vieraan ja oman pääoman suhdetta (D/E) tai velkaantumisastetta (=D/(D+E)) tai omavaraisuusastetta (=E/(D+E)). Taseyhtälön (A=D+E) kautta nämä mittarit ovat kytköksissä toisiinsa. Kun D tarkoittaa nettovelkoja (D Cash), voidaan asiaa korostaa puhumalla nettovelkaantumisasteesta, johon viitataan myös termillä gearing. Kurssin nimessä mainitaan liiketoimintaa tukevat päätökset. Yrityksissä tehdään myös rahoituspäätöksiä, joissa otetaan kantaa yrityksen toiminnan rahoittamiseen lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Rahoituspäätökset vaikuttavat yrityksen pääomarakenteeseen. Rahoituspolitiikka viittaa niihin pääperiaatteisiin, joita yritys soveltaa mm. pääomarakennetta koskeviin päätöksiin. Suurissa yrityksissä (esim. monissa pörssiyrityksissä) yksittäiset rahoitus- ja investointipäätökset eivät suoraan liity toisiinsa. Erikokoisia investointipäätöksiä tehdään paljon, mutta yksittäisen investoinnin rahoitustarve suhteessa koko yrityksen rahoitustarpeeseen on usein varsin pieni. Yrityksen rahoitusta suunnitellaan ja toteutetaan korkeammalla aggregointitasolla. Suunnitelma lähitulevaisuudessa toteutettavista investoinneista (investointibujdetti) kertoo investointien aiheuttaman rahoitustarpeen. Yrityksen laskentajärjestelmistä saadaan taas käsitys nykyisen liiketoiminnan tuottamasta rahavirrasta. Pienissä ja varsinkin aloittavissa yrityksissä merkittävät investointiprojektit vaativat myös erillisen rahoitussuunnitelman ja investoinnin vaikutus näkyy selvästi yrityksen pääomarakenteessa.
4 4 Yrityksen vapaat rahavirrat syntyvät sen harjoittamasta liiketoiminnasta. Liiketoiminnalle ja siihen liittyville investointiprojekteille on löydettävä rahoitus oman tai vieraan pääoman ehdoilla. Monesti tarvitaan molempia. Rahoituksen löytyminen on tärkeää investoinnin toteutukselle, mutta pääomarakenne (paljonko omaa pääomaa ja paljonko lainaa) ei suoranaisesti vaikuta siihen, onko investointi liiketaloudellisesti järkevä ja paljonko investointi synnyttää vapaata rahavirtaa. Investoinnin taustalla olevan liiketoiminnan riski ei myöskään muutu yrityksen pääomarakenteen mukaan. Esimerkiksi orientoivassa materiaalissa käytetyn MM Oy:n maa-alueiden myyntiarvoon ei vaikuta se, ottaako yritys velkaa vai ei. Jos unohdetaan korkojen verosuojan vaikutus, niin voidaan olettaa, että pääomarakenne ei vaikuta yritysarvoon eikä sen kasvuun. Yritysarvo jakautuu kuitenkin velkojille ja omistajille siten, että vieraan pääoman ehdoin sijoittaneet ovat etuoikeutetussa asemassa omistajiin nähden. Taseyhtälön kautta ilmaistuna V 1 =V 0 (1+r U ) on siis tavallaan vakio, josta vähennetään velkojille kuuluva osuus D 1 =D 0 (1+r D ), ja jäljelle jää omistajille kuuluva osuus E 1 =E 0 (1+r E ). Ratkaisemalla re yhtälöstä V 0 (1+r U ) D 0 (1+r D ) = E 0 (1+r E ) saadaan yllä annettu kaava, joka kuvaa velan vipuvaikutusta eli pääomarakenteen vaikutusta oman pääoman kustannukseen. Sama asia on tehty orientoivassa materiaalissa MM Oy:stä annetuilla lukuarvoilla.
5 5 Aiemmilla luennoilla on useasti todettu, että pääoman kustannus (diskonttauskorkokanta) liittyy sijoituskohteen riskiin. Riskiä ei ole kuitenkaan määritelty. Se on tarpeellista, koska puhekielessä ja eri asiayhteyksissä riskillä viitataan erilaisiin ilmiöihin. Jos tarkastelun kohteena ovat toimenpiteen (teon) mahdollisesti aiheuttamat kielteiset seuraukset, niin ensimmäiseksi päätöksentekijän on arvioitava kielteisen seurauksen todennäköisyyttä. Jos kielteinen seuraus on omaisuusvahinko tai muu rahassa mitattava seuraamus, niin toimenpiteen riskiä voidaan kuvata arvioidun todennäköisyyden ja taloudellisen seuraamuksen tulona. Investointipäätöksissä taloudelliset seuraukset voivat olla kielteisiä (tappio) tai myönteisiä (voitto). Seuraukset eivät ole diskreettejä tapahtumia, vaan voitot ja tappiot muodostavat jatkumon. Kun tähän jatkumoon liitetään todennäköisyysjakauma, saadaan päätöksen taloudelliseen lopputulokseen liittyvä riski havainnollistettua. Yksinkertaisin riskin mittari on jakauman keskihajonta. Käytännössä todennäköisyysjakaumat eivät läheskään aina ole tiedossa, joten mallinuksessa voidaan käyttää diskreettejä jakaumia. Monia riskiin liittyviä periaatteita havainnollistetaan kaksitilaisella jakaumalla. Epävarmuus ja riski ovat puhekielessä usein synonyymeja. Tässä yhteydessä epävarmuus viittaa kuitenkin riskiä sumeampaan tulevaisuuden kuvaan. Jos päätös tehdään epävarmuuden vallitessa, niin seurauksiin liittyviä todennäköisyyksiä ei kyetä uskottavasti arvioimaan.
6 6 Yllä oleva esimerkki havainnollistaa kaksitilaisen tulevaisuuden avulla riskin jakautumista lainanantajien ja omistajien kesken. Molemmissa tilanteissa (a ja b) yritysarvo voi kasvaa 40 % ( ) ja tai laskea 20 % ( ). Lopputulemilla on sama todennäköisyys (p=0.5). Todennäköisyyksien kautta laskettu yritysarvon kasvun odotusarvo eli liiketoiminnan tuotto-odotus E[r U ]=10%. (E[..] ei siis tarkoita omaa pääomaa vaan odotusarvos, expected value) Ylemmässä tilanteessa (a), yrityksellä on markkina-arvoisessa taseessa velkaa 500, joten omaa pääomaa on myös 500 ( D/E=1). Aiemmin esitetty velan vipuvaikutuksen kaava antaa oman pääoman tuotto-odotukseksi 15 %. Samaan numeroarvoon pääsee myös laskemalla todennäköisyyksillä painotetun tuoton +75% % 0.5= 15 %. Lainanantajan näkökulmasta yrityksen velat ovat tässä tilanteessa riskittömiä, koska yritysarvo riittää sekä hyvässä että huonossa lopputulemassa kattamaan velat ja niihin liittyvät korot. Toisin sanoen lainanantaja saa joka tapauksessa saman rahasumman (525). Alemmassa tilanteessa (b) yritys käyttää velkavipua rohkeasti (D=800 ja D/E=4), jolloin oman pääoman tuotto-odotus (todennäköisyyksillä painotettu keskiarvo) on 30 %. Jos huono lopputulema toteutuu, yritys ei selviä veloistaan, koska lainanhoitoon tarvitaan korkoineen 840. Lainanantajan näkökulmasta yrityksen velat eivät ole enää riskittömiä. Kun sijoitukselta odotetun tuoton pitää vastata sijoituksen riskiä, niin tässä tilanteessa lainanantaja vaatisi suurempaa korkoa kuin 5 %. Lainanantajan riski (lopputulemien vaihteluväli) on kuitenkin selvästi pienempi kuin omistajan.
7 7 Korot eivät kuulu vapaan rahavirran kaavaan, laskettiinpa yritysarvoa tai investointiprojektin nettonykyarvoa. Tavallaan kaavan oletus on velaton (unlevered) yritys. Verot lasketaan tuloveroprosentin mukaan EBIT:stä, kuten yllä vasemmalla. Mikäli tarkastellaan yritystä jolla on sekä omaa että vierasta pääomaa (levered), niin korkojen vähennyskelpoisuus yrityksen verotuksessa pitäisi jollain tavalla ottaa huomioon. Verot lasketaan oikeanpuoleisen mallin mukaan vasta, kun EBIT:stä on vähennetty korot ( EBT, Profit or Earnings Before Taxes). Korkojen vähennyskelpoisuuden eli korkojen verosuojan (Interest Tax Shield) vaikutus tarkasteltavan vuoden veroihin ja vapaaseen rahavirtaan on esimerkissä 80. Miksi tätä ei lasketa mukaan vapaaseen rahavirtaan? Kuten edellisellä sivulla havainnollistettiin lainaan ja sen korkoihin liittyvä riski on oleellisesti eri luokkaa kuin yrityksen liiketoimintaan ja varsinkin omaan pääomaan liittyvä riski. Kun korkojen verosuoja lasketaan koroista ( τ Korot), niin verosuojan riski on sama kuin korkojen. Jos korkojen verosuojan vaikutus laskettaisiin vapaaseen rahavirtaan, joka sitten diskontattaisiin pääoman kustannuksella (r U ), tehtäisiin periaatteellinen virhe. Pääoman kustannuksenhan pitää kuvata rahavirtaan liittyvää riskiä. Tämän vuoksi käytettävässä yleisessä laskentaproseduurissa ensin lasketaan nettonykyarvo tai yritysarvo olettaen velaton yritys ja tämä jälkeen otetaan korkojen verosuoja vaikutus erikseen huomioon.
8 8 Edellisen sivun oikeanpuoleisen laskukaavan perusteella voidaan todeta, että korkojen verosuoja on maksimissaan, kun EBIT = Korot ( Nettotulos=0). Jos korot ovat tätä suuremmat, ei verosuoja vaikuta enää tarkasteltavan vuoden vapaaseen rahavirtaan, koska verotettava tulos (EBT) on negatiivinen. Luonnollisesti myös yrityksen nettotulos (Earnings) on tällöin negatiivinen. Kuten luentoon orientoivassa materiaalissa havainnollistettiin, edellä määritelty maksimaalinen korkojen määrä voi tarkoittaa tolkuttoman suurta lainaa, jolle ei ole mitään liiketaloudellista perustetta. Jo pienemmillä lainamäärillä yrityksen on pidettävä jatkuvasti huolta maksuvalmiudestaan. Lainanhoitokykyä ei pidä arvioida pelkästään liikevoiton tai vapaan rahavirran odotusarvon perusteella. Liiketoimintaan sisältyvät riskit voivat toteutuessaan johtaa maksuvaikeuksiin, mistä on haittaa uusien lainojen hankinnalle ja yrityksen maineelle. Yritykset, kuten yksityishenkilötkin, maksavat tietysti mieluummin vähemmän veroja kuin enemmän, mutta verojen minimoiminen tai korkojen verosuojan maksimoiminen eivät ole yrityksen ensisijaisia tavoitteita. Taloudellisista arvoista puhuttaessa yritysarvo on tärkein. (Jos päätöstilanne puetaan optimointiongelman muotoon, niin yritysarvo on järkevä maksimoitava tekijä.) Korkojen verosuoja on yritysarvon laskemisessa ja arvioimisessa tarvittava tekijä. Koska yritysarvo lasketaan diskonttaamalla yrityksen kaikki tulevat vapaat rahavirrat (N= ), on myös korkojen verosuojan vaikutus käsiteltävä samalta ajanjaksolta. Toisin sanottuna on laskettava korkojen verosuojan nykyarvo (Present Value of Interest Tax Shield, PV(ITS)).
9 9 Markkina-arvoisen taseen perusrakenne saadaan nyt täsmennettyä yllä olevaan muotoon. Yritysarvo yleisessä tapauksessa (V L ) saadaan siis laskemalla velattomaksi oletetun yrityksen yritysarvo (V U ) ja lisäämällä siihen korkojen verosuojan nykyarvo : V L = V U + PV(ITS). Jos pörssiyrityksen yritysarvoa lasketaan lähtien oman pääoman markkinaarvosta (Market Value of Equity, Market Capitalization) eli osakkeiden markkinahinnan ja lukumäärän tulosta, niin V L = E + (Debt Cash). Toisin sanoen markkinat ovat ottaneet jo osakkeen hinnassa huomioon mahdollisen korkojen verosuojan. Markkinoilla toimiva asiantuntija voi tietysti haarukoida osakkeen käypää hintaa tulevan osinkovirran tai vapaan rahavirran avulla, kuten edellisellä luennolla kerrottiin. Silloin kun hän käyttää vapaaseen rahavirtaan perustuvaa tekniikkaa, niin siinä harjoituksessa hän joutuu eksplisiittisesti arvioimaan korkojen verosuojan nykyarvon. Korkojen verosuojan tarkka arvioiminen pitkälle tulevaisuuteen edellyttäisi, että yrityksen rahoituspolitiikka olisi tiedossa eikä se muuttuisi ajan kuluessa. Tällaista tietoa ei ole käytettävissä, joten korkojen verosuojan ja sen nykyarvon arvioimiseksi tehdään kaavamaisia oletuksia.
10 10 Kuten luennolla 2 kerrottiin, niin arvioitaessa investointiprojektin vapaita rahavirtoja, niin pohjimmiltaan arvioidaan investointiprojektin vaikutusta yrityksen tuleviin vapaisiin rahavirtoihin. Niinpä korkojen verosuojan vaikutus pitäisi lisätä myös nettonykyarvoon tai ottaa muuten huomioon tarkasteltaessa investoinnin kannattavuutta. Investointiprojektin osalta voidaan tehdä oletus, että se rahoitetaan kokonaan omalla pääomalla. Investointi ei vaikuta silloin yrityksen velkoihin eikä muuta yrityksen korkojen verosuojaa. Investointiprojektin PV(ITS) = 0 ja projektin NPV lasketaan käyttämällä pääoman kustannuksena liiketoiminnan riskiä kuvaavaa pääoman kustannusta (r U ). Jos investointiprojektia varten otetaan laina, jota ei muuten otettaisi, syntyy relevantti korkojen verosuoja tämän lainan koroista. Yksittäisen lainan lyhennykset ja korot ovat etukäteen tiedossa, joten verosuoja voidaan laskea jokaiselta laina-ajan vuodelta. Nykyarvon laskemisessa diskonttauskorkona voi käyttää lainan korkoa. Yritystasolla yksinkertaisin koron verosuojaan liittyvä oletus on ns. pysyvä laina (permanent debt). Kirjaimellisesti se tarkoittaisi lainaa jota ei koskaan lyhennettä (vain korot maksetaan). Sama korkovirta syntyy myös, jos yritys ottaa joka vuosi uutta lainaa saman verran kuin vanhoja lainoja lyhennetään. Tehdyillä oletuksilla korkojen verosuojan nykyarvo saadaan kaavasta: PV(ITS) = τ D (tuloveroprosentti kertaa velan määrä).
11 11 On olemassa rahoituspolitiikka, jota noudatettaessa korkojen verosuojaan liittyvä riski on yhtä suuri kuin liiketoiminnan riski. Tässä rahoituspolitiikassa yritys pyrkii jatkuvasti säilyttämään asettamansa tavoitteellisen velkaantumisasteen (target debt-to-value ratio). Kyseessä on aktiivinen rahoituspolitiikka, yrityksen pitäisi ottaa lisää velkaa yritysarvon kasvaessa ja lyhentää velkaa yritysarvon laskiessa. Korkojen verosuojan laskeminen vuosittain ja lisääminen vapaaseen rahavirtaan olisi tässä tilanteessa kuitenkin työlästä. Onneksi määritelty rahoituspolitiikka johtaa siihen, että korkojen verosuojan nykyarvon vaikutus voidaan ottaa huomioon diskonttauskorkokannassa. Toisin sanoen r U :n sijaan vapaat rahavirrat diskontataan r WACC :lla (nimenomaan ns. after-tax WACC). Yritysarvo V L saadaan suoraan. Kun investointi lisää yritysarvoa NPV:n verran, niin investointia rahoitetaan samassa tavoitteellisessa D/E-suhteessa. Niinpä WACC sopii myös tällaista rahoituspolitiikka noudattavan yrityksen investointiprojektien vapaan rahavirran diskonttaamiseen. Jos halutaan selvittää erikseen korkojen verosuojan nykyarvon osuus yritysarvossa, niin vapaat rahavirrat on diskontattava myös r U :lla, jolloin saadaan V U. PV(ITS) = V L V U WACC:n kaava on intuitiivisesti ymmärrettävä, koska vieraan pääoman kustannusta (r D ) korjataan verokertoimella (1 τ): Jos korot eivät ole vähennyskelpoisia, ne vähentävät suoraan rahavirtaat D r D. Mutta jos korot vähentävät verotettavaa tulosta D r D, niin yrityksen maksamien verojen määrä on D r D τ vähemmän. Lopullisen rahavirtavaikutuksen kannalta voidaan ajatella, että yritys maksaa lainaoistaan vain ns. efektiivisen koron D r D (1 τ ).
12 12 Joissain laskuesimerkeissä tai tehtävissä (esim. Harjoitustehtävä 4 MyCoursesissa) tehdään oletus ns. täydellisistä pääomamarkkinoista (perfect capital markets). Oletusten vallitessa tuloveroja eikä korkojen verosuojaakaan näin ollen tarvitse käsitellä. Tyypillisesti tuloveroprosenttiakaan ei ole annettu. Täydellisiin pääomamarkkinoihin liittyvät myös MM propositiot. (Lyhenne MM tulee nimistä Modigliani ja Miller). Laajemmin kyse on yrityksen optimaalista pääomarakennetta kuvaavista teorioista. Luentoihin orientoivassa materiaalissa on käytetty esimerkkinä Matin ja Maijan maakauppojen ympärille perustettua yritystä, MM Oy. Tämäkin lyhenne tulee nimistä, mutta esimerkeissä ei ole käytetty oletusta täydellisistä pääomamarkkinoista. Esimerkkien tarkoitus on ollut vain havainnollistaa FCF:n, NPV:n ja markkina-arvoisen taseen käytön perusteita. MM Oy:n tapauksessa ainoa yhteys Modigliani-Millerin teoriaan on oikeastaan siinä, että pääomarakenteelle ei oleteta olevan mitään vaikutusta yritysarvoon. Tuloverot ovat alusta asti olleet mukana MM Oy:n tapauksessa. Aluksi korkoja ei käsitelty verotuksessa vähennyskelpoisena eränä, mutta osassa 4 esitettiin vähennyskelpoisuuden eli korkojen verosuojan vaikutus.
13 13 Modigliani ja Miller esittivät v.1958 teorian, jonka mukaan yrityksen pääomarakenteella ei ole vaikutusta yrityksen kokonaisarvoon. He tekivät alkuperäisessä teoriassaan lukuisia markkinoita koskevia oletuksia. Jos sijoittajat ja yritykset voivat käydä kauppaa samoilla ehdoilla, niin yrityksen valitsemalla pääomarakenteella ei ole lisäarvoa sijoittajalle, koska hän voi omilla toimillaan säätää omaa riskitasoaan. Jos veroja ei ole, niin sijoittaja ei myöskään saa erityistä etua rahavirtojen kanavoimisesta yrityksen kautta. Täydellisiä pääomamarkkinoita on kuvattu tarkemmin oppikirjan luvussa 14. Jos maailma ei ole täydellinen, niin mitä virkaa tällaisilla olettamilla on? No onhan Bohrin atomimallistakin ollut paljon hyötyä, vaikka elektronit eivät kierräkään kirjaimellisesti atomiydintä niin kuin planeetat aurinkoa. Asiaa voisi verrata myös fysiikan malliin, jossa kitkaa tai ilmanvastusta ei huomioida. Transaktiokustannukset eli arvopaperien vaihdantaan liittyvät kustannukset ovat rahoitusmarkkinoiden kitkaa. Niinpä täydellisistä markkinoista voidaan myös käyttää nimitystä kitkattomat markkinat.
14 14 MM propositio I:n mukaan yrityksen pääomarakenne ei vaikuta yrityksen arvoon. Näin ollen ei ole olemassa optimaalista pääomarakennetta. Yrityksen arvo muodostuu pelkästään yrityksen liiketoiminnan synnyttämistä vapaista rahavirroista. Yksinkertaistaen: kakun kokoon ei vaikuta se, miten kakku jaetaan paloihin. MM propositio II kuvaa, miten velkaantuminen nostaa pääoman kustannusta. Propositio voidaan tiivistää luennon alussa esitettyyn velan vipuvaikutuksen kaavaan = + ( )
15 15 Velan vipuvaikutus vaikutti oman pääoman tuottoon (r E ). Se vaikuttaa myös joihinkin tilinpäätöksen tunnuslukuihin, kuten tuloksesta ja taseesta laskettavaan oman pääoman tuottoasteeseen (ROE). Velan lisääminen kasvattaa myös osakekohtaista tulosta (EPS, Earnings per Share). Tästä ei kuitenkaan pidä päätellä, että vaikutusta olisi osakkeen hintaan. EPS:ä voidaan käyttää osinkovirran diskonttaamiseen perustuvassa mallissa, jolla arvioidaan osakkeen käypää hintaa. Suurempi EPS tarkoittaa suurempaa, osakkeen hintaa, vain jos muut tekijät pysyvät samoina. Koska velka vaikuttaa myös oman pääoman kustannukseen, niin suurempi diskonttauskorko kumoaa suuremman EPS:n vaikutuksen.
16 16 Vipuvaikutuksen kaavasta ei voi kuitenkaan suoraan nähdä joitain sen käyttämisen kannalta oleellisia asioita. Yllä oleva kuva kertoo asian hieman tarkemmin: Liiketoiminnan riskiä kuvaava r U on pääomarakenteesta riippumaton vakio. (Toki se on eri suuri eri liiketoiminnan sektoreilla tai toimialoilla, koska liiketoiminnan riskikin on niillä erilainen.) Kohtuullisella velan osuudella (Debt-to-Value Ratio) vieraan pääoman kustannuksen (r D ) voidaan olettaa pysyvän muuttumattomana. Luennon alkupuolella tarkasteltiin lainanantajan riskiä, ja todettiin, että se kasvaa yrityksen velkaantuessa tarpeeksi. Suurilla velkaantumisasteilla vipuvaikutuksen kaava ei ole käytännössä kovin eksakti. Periaatteessa voidaan kuitenkin päätellä, että kun velan osuus on 100 %, niin vieraan pääoman kustannus on noussut r U :n tasolle. Kokonaan omalla pääomalla rahoitetun yrityksen yritysarvo kuuluu kokonaisuudessaan omistajille. Vastaavasti kokonaan vieraalla pääomalla rahoitetun yrityksen yritysarvo kuuluu kokonaisuudessaan lainanantajille. Kakun koko ei kuitenkaan muutu, joten pääoman kustannusten on oltava ääritilanteissa sama. r U Huomaa että tässä tarkastellaan nimenomaan ns. pre-tax wacc:a
17 17 Pääomarakenteen muuttamista havainnollistetaan usein esimerkillä, jossa yritys ottaa lainaa, jonka se käyttää omien osakkeidensa ostamiseen. Kyse on puhtaasti pääomarakenteeseen vaikuttavasta päätöksestä eli yrityksen liiketoiminta ja siitä syntyvät vapaat rahavirrat eivät muutu. Omien osakkeiden ostaminen on tapahtuma, jonka käsittelyyn liittyy erityispiirteitä, olipa kyse markkina-arvoisesta taseesta tai tilinpäätöksen taseesta. Osakeyhtiölain mukaan yritys ei pääsääntöisesti voi omistaa omia osakkeitaan, vaikka se tietyissä rajoissa on tilapäisesti sallittua. Periaatteessa yrityksen pitäisi mitätöidä pysyvästi haltuunsa ostamat omat osakkeet. Mitätöinti tarkoittaa osakkeiden lukumäärän vähenemistä. Sama logiikka toimii markkina-arvoisessa taseessa: yrityksen osakkeiden määrä vähenee kun omia osakkeita ostetaan. Omien osakkeiden ostaminen on luonteeltaan voitonjakoa, joten se vähentää oman pääoman määrä. Ostetut omat osakkeet eivät myöskään näy taseen varoissa. (Taseessa voi olla toki muiden yritysten osakkeita.)
18 18 Yllä on esitetty markkina-arvoinen tase kolmena ajanhetkenä: alkutilanteessa, jolloin yritys on kokonaan omalla pääomalla rahoitettu, hetkellä jolloin yritys on nostanut lainan muttei vielä ostanut omia osakkeitaan lopuksi, kun laina on käytetty omien osakkeiden ostoon. Oletetaan aluksi täydelliset pääomamarkkinat. Muut varat tarkoittavat yritysarvo, joka pysyy koko prosessin ajan samana (200). Kun laina on nostettu, niin yritysarvon lisäksi omaisuuden arvoon kuuluvat yrityksen pankkitilille lainan noston vuoksi tulleet rahat (80). Sama summa näkyy veloissa. Kun yritys on ostanut omat osakkeensa, niin pankkitilillä ei ole enää rahoja. Velat ovat toki edelleen olemassa. Kun taseyhtälö pätee, niin oma pääoma = varat velat = 120. Jos osakkeen hinta alussa on 4, niin 80 M :n lainalla voi ostaa 20 miljoonaa osaketta. Lopussa jäljellä on siis 30 miljoonaa osaketta. Osakkeen hinta eri vaiheissa voidaan todeta jakamalla oma pääoma osakkeiden lukumäärällä. Tästä nähdään, että täydellisillä pääomamarkkinoilla pääomarakenteen muutos ei vaikuta osakkeen arvoon.
19 19 Otetaan seuraavaksi korkojen verosuojan vaikutus mukaan tarkasteluun. Oletetaan, että yrityksellä on ns. pysyvä laina, jolloin korkojen verosuojan nykyarvo on helppo laskea. Alkutilanne on sama kuin edellä. Lainan nostaminen synnyttää korkojen verosuojan, joten yritysarvo kasvaa tässä vaiheessa (200+16). Muut markkina-arvoisen taseen erät ovat kuten edellisellä sivulla. Omien osakkeiden osto vaikuttaa rahavaroihin kuten edellisellä sivulla. Taseyhtälön kautta oman pääoman arvoksi saadaan = 136. Korkojen verosuojan vaikutus heijastuu nyt myös osakkeen hintaan. Kun laina on nostettu, niin oman pääoman arvo jaettuna osakkeiden määrällä on 4.32 (=216/50), kun se alussa oli Nostetulla lainasummalla voidaan nyt nostaa vain n miljoonaa osaketta. Osakkeita jää jäljelle miljoonaa kappaletta. Kun määrä kerrotaan osakkeen hinnalla päädytään samaan lukuun (136 M ) kuin aiemmin. Kääntäen osakkeen hinta on tässäkin vaiheessa oma pääoma jaettuna osakkeiden lukumäärällä. Jos osakemarkkinat toimivat tehokkaasti, niin osakkeen hinta reagoi yritystä koskevaan julki tulevaan informaatioon. Niinpä osakkeen hinta nousee jo siinä vaiheessa, kun yritys tiedottaa aikeistaan muuttaa pääomarakennetta.
20 20 Optimaalista pääomarakennetta käsittelevät teoriat muodostavat kokonaisuuden. Tässä vaiheessa on tarpeen tuntea vain täydellisiin pääomamarkkinoihin liittyvä lähtökohta ja miten korkojen verosuojan huomioiminen täydentää mallia. Jos markkinat reagoivat yritystä koskevaan informaatioon, niin pääomarakenteen muutos voi signaloida myös jotain yrityksen liiketoiminnasta. Ajatellaanpa MM Oy:tä. Jos Matti haluaisi yllättäen myydä osakkeensa, niin yrityksen ulkopuolinen taho voisi pohtia, sujuuko yrityksen liiketoiminta toivotulla tavalla. Jos Maija tuntee yrityksen toiminnan yhtä hyvin kuin Matti, niin hän suhtautuu Matin myyntihalukkuuteen toisin. On myös muita tekijöitä, jotka vaikuttavat optimaaliseen eli yritysarvon maksimoivaan pääomarakenteeseen. Niitä käsitellään oppikirjan luvussa 16.
21 21
22 22
TU-C1030 Luento JK
Kahdella ensimmäisellä luennolla on käsitelty investointiprojektin kannattavuuden arviointia vapaan rahavirran ja siitä laskettavan nettonykyarvon avulla. Kolmannella luennolla laskutekniikoita sovellettiin
LisätiedotRiski ja velkaantuminen
Riski ja velkaantuminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 28.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen
LisätiedotInvestointilaskelma. TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 7.1.2016. Aalto-yliopisto Tuotantotalouden laitos
Investointilaskelma TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 7.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen
LisätiedotSeuraavilla kahdella luennolla keskitytään pääoman kustannukseen vaikuttaviin tekijöihin.
1 2 Kahdella ensimmäisellä luennolla on käsitelty investointiprojektin kannattavuuden arviointia vapaan rahavirran ja siitä laskettavan nettonykyarvon avulla. Tämän luennon kontekstina on yritys. Investointiprojektin
LisätiedotKertaus. TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento Aalto-yliopisto Tuotantotalouden laitos
Kertaus TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 17.3.2016 Rakenne ja ajoitus Luennot kalvot MyCoursessa Luentomoniste Harjoitustehtävät (10 p) Testit (10 p) MyCourses Laskutuvat III periodi
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0
LisätiedotTU-C1030 Luento JK
Perusosan kahdella ensimmäisellä luennolla on käsitelty investointiprojektin kannattavuuden arviointia vapaan rahavirran ja siitä laskettavan nettonykyarvon avulla. Investointiprojektin kontekstissa esiteltyjä
LisätiedotTU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena 2016 Luentomoniste kurssin ensimmäiseen vaiheeseen. Jouko Karjalainen 2.1.2016
TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena 2016 Luentomoniste kurssin ensimmäiseen vaiheeseen Jouko Karjalainen 2.1.2016 ALKUSANAT Liiketoiminnassa tehdään erilaisia päätöksiä, mutta kurssin puitteissa
LisätiedotOsavuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.217 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 38.9% edellisvuodesta ollen EUR 52.m (EUR 37.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan
LisätiedotKONSERNIN TUNNUSLUVUT
KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta
LisätiedotLIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2016
LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2016 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT Privanet Group -konserni 1-12/2016 1-12/2015 Muutos 7-12/2016 7-12/2015 Muutos 12kk 12kk 6 kk 6 kk Liikevaihto,
LisätiedotLiikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot
Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 5 435 6 296 6 161 6 159 6 56 Myyntikate 3 442 3 558 4 314 3 842 3 722 Käyttökate 2 292 2 271 3 8 2 525 2
LisätiedotELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %
LisätiedotLIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017
LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017 KONSERNIN KESKEISET AVAINLUVUT (tilintarkastetut) Privanet Group -konserni 1-12/2017 1-12/2016 Muutos 7-12/2017 7-12/2016 Muutos 12kk 12kk 6 kk
LisätiedotTuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto
1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset
LisätiedotHanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi
Yritys ja Informaatio Rahoitusmarkkinoilla Vuosikertomuspäivä 19.5.2015 Professori Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland ~ Informaatio Rahoitusmarkkinoilla ~ Informaatio Johtaa Yrityksen
LisätiedotVuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Vuosikatsaus 1.1. 31.12.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 4.8% edellisvuodesta ollen EUR 48.4m (EUR 46.2m /2) Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3
LisätiedotHarjoitust. Harjoitusten sisältö
Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi
LisätiedotYrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy
Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet
LisätiedotUnited Bankers Oyj Taulukot ja tunnusluvut Liite puolivuotiskatsaus
Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2017 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1-6/2017 1-6/2016 1-12/2016 Liikevaihto, 1000 EUR 11 561 10 370 20 113 Käyttökate, 1000 EUR 2024 1078 2750 Käyttökate, % liikevaihdosta
LisätiedotTunnuslukuopas. Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua.
Tunnuslukuopas TM Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua www.mediatili.com Kannattavuus Kannattavuus on eräs yritystoiminnan tärkeimpiä mittareita. Mikäli kannattavuus on heikko, joudutaan
LisätiedotOsavuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 3.9.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Kolmannen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 26.3% edellisvuodesta ollen EUR 51.7m (EUR 4.9m /2) Kolmannen vuosineljänneksen liiketoiminnan
LisätiedotRahavirtojen diskonttaamisen periaate
Rahavirtojen diskonttaamisen periaate TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 14.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)
LisätiedotHenkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -
2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
Liite puolivuosikatsaus 1.1. 30.6.2018 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1-6/2018 1-6/2017 1-12/2017 Liikevaihto, 1000 EUR 17 962 11 561 25 038 Käyttökate, 1000 EUR 4 358 2 024 5 230 Käyttökate, % liikevaihdosta
LisätiedotVastaa kysymyksiin ympyröimällä oikea vastausvaihtoehto.
Oulun yliopisto, OyKKK Mirjam Lehenkari 724207A RAHOIUSPÄÄÖKSE entti 1 29.2.2016 entti koostuu 15 monivalinta- tai oikein/väärin tehtävästä. Jokaiseen tehtävään on ainoastaan yksi oikea (tai selkeästi
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen
LisätiedotElite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus
Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %
Lisätiedotmiten investointiprojektille pitäisi arvioida pääoman kustannus (r U tai r WACC ),
Perusosan viidennen luennon päätavoite on kuvata, miten investointiprojektille pitäisi arvioida pääoman kustannus (r U tai r WACC ), jolla projektin aikaansaamat vapaat rahavirrat diskontataan nykyarvoon,
LisätiedotMuuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0. Tilikauden laaja tulos yhteensä 2,8 2,9 4,2 1,1 11,0
Kamux Oyj Liite pörssitiedotteeseen klo 12:00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2016 Tässä liitteessä esitetyt Kamux Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset taloudelliset tiedot osavuosijaksoilta
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden
LisätiedotViidennen luennon päätavoite on kuvat, miten investointiprojektille pitäisi arvioida pääoman kustannus, jolla projektin aikaansaamat vapaat
1 2 Viidennen luennon päätavoite on kuvat, miten investointiprojektille pitäisi arvioida pääoman kustannus, jolla projektin aikaansaamat vapaat rahavirrat diskontataan nykyarvoon, ja saadaan projektin
LisätiedotPuolivuosikatsaus
Puolivuosikatsaus 1.1 30.6. 2017 Avainluvut 4-6/2017 4-6/2016 Muutos% 1-6/2017 1-6/2016 Muutos% 1-12/2016 Liikevaihto, MEUR 196,0 192,4 1,9 % 352,6 350,6 0,6 % 775,8 Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon
LisätiedotLIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2018
LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2018 Privanet Group -konserni 1-12/2018 1-12/2017 Muutos 7-12/2018 7-12/2017 Muutos 12kk 12kk 6 kk 6 kk Liikevaihto, 1000 EUR 8 292 13 971-40,65 % 4
LisätiedotTALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1 (6) Liitetietona on esitettävä sijoituspalveluyrityksen taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut viideltä viimeiseltä
LisätiedotYrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski
1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen
LisätiedotKurssin oppimistavoitteita on kuvattu seuraavasti: 1. Laatia peruslaskelmia: Opiskelija osaa analyyttisesti arvioida tyypillisten yrityksen
1 2 Kurssin oppimistavoitteita on kuvattu seuraavasti: 1. Laatia peruslaskelmia: Opiskelija osaa analyyttisesti arvioida tyypillisten yrityksen ydintoimintaan liittyvien päätösten vaikutusta yrityksen
LisätiedotKurssilla tarkastellaan yrityksissä tehtäviä liiketoiminnallisia päätöksiä tukevia laskelmia, erityisesti investointilaskelmia. Liiketoiminnallisilla
1 2 Kurssin I vaiheen luennot sijoittuva opetusperiodiin III ja ne muodostavat kokonaisuuden. Käsitteiden sisältöä ja käyttöä syvennetään asteittain. Sen vuoksi on välttämätöntä että asiat opiskellaan
LisätiedotKoron käyttö ja merkitys metsän
Koron käyttö ja merkitys metsän käyvän arvon laskennassa Taksaattoriklubin kevätseminaari 9.4.2019 Henrik Nieminen Talous- ja rahoitusjohtaja Liikevaihto 113 milj. Tase 1,6 mrd 2 METSÄN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN
LisätiedotPääoman vaihtoehtoiskustannus
Pääoman vaihtoehtoiskustannus TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 4.2.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen diskonttaamisen
LisätiedotPK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd
PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen
LisätiedotQ Puolivuosikatsaus
Q2 1.1. 30.6.2018 Puolivuosikatsaus Avainluvut 4-6/2018 4-6/2017 Muutos% 1-6/2018 1-6/2017 Muutos% 1-12/2017 Liikevaihto, MEUR 217,7 196,0 11,0 % 391,3 352,6 11,0 % 796,5 Vertailukelpoisten myymälöiden
LisätiedotTalouden tunnusluvut tutuksi. Opas lukujen tulkintaan
Talouden tunnusluvut tutuksi Opas lukujen tulkintaan Yrityksen taloutta kuvataan useiden eri tunnuslukujen avulla. Lyhenteet ja termit vaativat tulkitsijaltaan paneutumista ennen kuin ne avautuvat. Vaivannäkö
LisätiedotKorottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6
2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.
LisätiedotKertausluento & kurssisuorituksen arvioinnista
1 Kertausluento & kurssisuorituksen arvioinnista TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 23.3.2017 Luennot Luentomateriaali MyCourses ssa Rakenne ja ajoitus Pakollinen osuus arvosanat
LisätiedotQ Tilinpäätöstiedote
Q4 1.1.2017 31.12.2017 Tilinpäätöstiedote Avainluvut 10-12/2017 10-12/2016 Muutos% 1-12/2017 1-12/2016 Muutos% Liikevaihto, MEUR 248,5 238,1 4,4 % 796,5 775,8 2,7 % Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon
LisätiedotVastaa kysymyksiin ympyröimällä oikea vastausvaihtoehto.
Oulun yliopisto, OyKKK Mirjam Lehenkari 724207A RAHOIUSPÄÄÖKSE entti 2 (1. uusinta) 4.4.2016 entti koostuu 15 monivalinta- tai oikein/väärin tehtävästä. Jokaiseen tehtävään on ainoastaan yksi oikea (tai
LisätiedotMIKKO JÄÄSKELÄINEN Yrityksen arvo. Tuotantotalous 1 /
MIKKO JÄÄSKELÄINEN Yrityksen arvo Tuotantotalous 1 / 28.2.2017 Luennot AIEMMAT þ MITÄ ON TUOTANTOTALOUS? þ YRITTÄJYYS þ TUOTTEET JA TUOTANTO þ YRITTÄJÄPANEELI þ YRITYKSEN PROSESSIT þ MYYNTI JA MARKKINOINTI
LisätiedotReaalioptioden käsitteen esittely yksinkertaisen esimerkin avulla
Reaalioptioden käsitteen esittely yksinkertaisen esimerkin avulla Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Esitelmän sisältö Investointien peruuttamattomuuden vaikutus investointipäätökseen Investointimahdollisuuksien
LisätiedotTU-C1030 Luento JK
Luennon alkuosa käsittelee yrityksen pääomarakennetta (vieraan ja oman pääoman suhdetta) selittäviä teorioita. Perusosan luennolla 4 on käsitelty pääomarakennetta täydellisten pääomamarkkinoiden olosuhteissa
LisätiedotKonsernin laaja tuloslaskelma, IFRS
Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista
Lisätiedot2.3 Tilinpäätöksen rakenne
2.3 Tilinpäätöksen rakenne Tilinpäätös Tase Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Liitetiedot Tilinpäätökseen tulee liittää toimintakertomus, mikäli julkinen osakeyhtiö tai sekä muu kuin pien- ja mikroyritys
LisätiedotELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös
1.1.2018-31.12.2018 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 Tuloslaskelma Liitetieto 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 (EUR) Liikevaihto
LisätiedotTULOSLASKELMAN RAKENNE
TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot
LisätiedotTU-A1100 Tuotantotalous 1
TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Kaikki liikenevä raha heti
LisätiedotAsiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy
Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita
LisätiedotTäytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001
KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan
LisätiedotKONSERNITULOSLASKELMA
KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010
Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74
LisätiedotMenot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %
Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella
LisätiedotMat Investointiteoria Laskuharjoitus 4/2008, Ratkaisut
Projektien valintapäätöksiä voidaan pyrkiä tekemään esimerkiksi hyöty-kustannus-suhteen (so. tuottojen nykyarvo per kustannusten nykyarvo) tai nettonykyarvon (so. tuottojen nykyarvo - kustannusten nykyarvo)
Lisätiedot8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)
8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan
LisätiedotTilinpäätöstiedote
Q4 1.1.2016 31.12.2016 Tilinpäätöstiedote Avainluvut 10-12/2016 10-12/2015 Muutos% 1-12/2016 1-12/2015 Muutos% Liikevaihto, MEUR 238,1 231,7 2,8 % 775,8 755,3 2,7 % Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon
LisätiedotDistance to Default. Agenda. listaamattomien yritysten analysoinnissa 5.5.2009. Riku Nevalainen HSE 8.5.2009
Distance to Default Riku Nevalainen HSE 8.5.2009 Agenda 1. Distance to default malli osakemarkkinoilla 2. Osakemarkkinoiden informaation hyödyntäminen listaamattomien yritysten analysoinnissa 3. Moody
LisätiedotTaloudelliset laskelmat
Taloudelliset laskelmat Pielisen Tietoverkko Juuka 31.3.214 LUONNOS LASKENTAOLETUKSET 31.3.214 2 Laskentaoletukset Investoinnit Ominaisuus Kuvaus Rakentamisaikataulu Runkoverkon rakentaminen tapahtuu vuonna
LisätiedotMitä tilinpäätös kertoo?
Kati Leppälä 2018 Mitä tilinpäätös kertoo? Tilinpäätös on yrityksestäsi tilikaudelta eli vuosittain tehtävä laskelma, josta selviää yrityksesi tulos ja varallisuus. Tilinpäätös on osa yrityksen valvontajärjestelmää
LisätiedotKEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002
KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 Liikevaihto 683,8 637,4 2 738,2 2 612,3 Liiketoiminnan muut tuotot 6,7 1,8 28,1 13,2 Kulut -623,7-579,0-2
LisätiedotTilinpäätöksen tunnuslukujen tulkinta
Tilinpäätöksen tunnuslukujen tulkinta TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA VOIDAAN LASKEA 1) tuloslaskelmapohjaisesti eli suoriteperusteisesti tai 2) rahoituslaskelmapohjaisesti eli maksuperusteisesti. MITTAAMISEN
LisätiedotKonsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu
Konsernin tuloslaskelma (IFRS) milj. euroa Q1-Q4 Q1-Q3 Q1-Q2 Q1 Liikevaihto 2 321,2 1 745,6 1 161,3 546,8 Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 949,2-1 462,6-972,9-462,8 Bruttokate 372,0 283,0 188,4 84,0
LisätiedotELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös
ELENIA PALVELUT OY 1.1.2016-31.12.2016 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma
LisätiedotOsavuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.216 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Ensimmäisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 52.9% edellisvuodesta ollen EUR 37.1m (EUR 24.3m /2) Ensimmäisen vuosineljänneksen
LisätiedotLiikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot
Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 4 986 6 5 225 2 6 276 8 6 932 6 7 334 5 Myyntikate 3 237 6 3 344 9 3 835 9 4 178 1 4 396 8 Käyttökate 761
Lisätiedot10 Liiketaloudellisia algoritmeja
218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden
LisätiedotYrityksen arvostaminen
Yrityksen arvostaminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 21.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen
LisätiedotOsavuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.216 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 19.5% edellisvuodesta ollen EUR 37.4m (EUR 31.3m Q2/215). Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan
LisätiedotELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös
ELENIA PALVELUT OY 1.1.2017-31.12.2017 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma
LisätiedotVuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)
LisätiedotPUOLIVUOSIKATSAUS
PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6
Lisätiedot6. Viikkoharjoitus Investoinnin kannattavuus. TU-A1100 Tuotantotalous 1
6. Viikkoharjoitus Investoinnin kannattavuus TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitusten sisältö 6. Analyysit ja tulevaisuus Harjoitust yö 5. Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen 4. Operaatiot II:
LisätiedotYleiselektroniikka-konsernin kuuden kuukauden liikevaihto oli 14,9 milj. euroa eli on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna 2,1 milj. euroa.
YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 13.8.2007 klo 11.00 YLEISELEKTRONIIKKA -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2007 - Liikevaihto 14,9 milj. euroa (12,8 milj. euroa) - Liikevoitto 494 tuhatta euroa
LisätiedotOsavuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 [tilintarkastamaton] Edelläkävijä kehittyy jatkuvasti Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.2% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.3m (EUR 4.3m /20)
LisätiedotOpetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1
Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156
Lisätiedotr = r f + r M r f (Todistus kirjassa sivulla 177 tai luennon 6 kalvoissa sivulla 6.) yhtälöön saadaan ns. CAPM:n hinnoittelun peruskaava Q P
Markkinaportfolio on koostuu kaikista markkinoilla olevista riskipitoisista sijoituskohteista siten, että sijoituskohteiden osuudet (so. painot) markkinaportfoliossa vastaavat kohteiden markkina-arvojen
LisätiedotOsavuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Ensimmäisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 12.7% edellisvuodesta ollen EUR 59.6m (EUR 52.9m /2) Ensimmäisen vuosineljänneksen
LisätiedotLASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT
LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?
LisätiedotKEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 4-6/ / / /
KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 4-6/2003 4-6/2002 1-6/2003 1-6/2002 2002 Liikevaihto 671,9 707,5 1 371,4 1 363,8 2 612,3 Osuus osakkuusyritysten tuloksista -0,3-0,4
LisätiedotTILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010
TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan
LisätiedotLaskentatoimen perusteet Tilinpäätöksen laadinta Jaksottaminen
Laskentatoimen perusteet Tilinpäätöksen laadinta Jaksottaminen Seppo Ikäheimo Tehtävä 1 Marraskuu Oy:n tilinpäätöksen laadinta Laadi seuraavista 1.-31.11 välillä toteutuneista liiketapahtumista tuloslaskelma
LisätiedotYhtiön taloudelliset tiedot päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 0 0
EFECTE OYJ Yhtiön taloudelliset tiedot 30.9.2017 päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta (Luvut euroina, ellei toisin ilmoitettu) Konsernin Tuloslaskelma 1.1.2017 30.9.2017 1.1.2016 30.9.2016 LIIKEVAIHTO
LisätiedotKEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 7-9/ / / /
KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 7-9/2003 7-9/2002 1-9/2003 1-9/2002 2002 Liikevaihto 683,0 611,1 2 054,4 1 974,9 2 612,3 Osuus osakkuusyritysten tuloksista -1,2 0,1-1,1
LisätiedotLyhennetty konsernin tuloslaskelma
MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Fortum allekirjoitti 13 maaliskuuta 2015 sopimuksen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Kauppa saattaa päätökseen
LisätiedotVuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Vuosikatsaus 1.1. 31..2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.6% edellisvuodesta ollen EUR 46.2m (EUR 28.7m /2). Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan
LisätiedotInformaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 %
1/8 Liiketoimintaryhmien avainluvut miljoonaa euroa 10-12 10-12 1-12 1-12 2006 2005 2006 2005 Viestinvälitys Liikevaihto 236,1 232,3 841,7 825,7 Liikevoitto 36,3 30,3 104,3 106,3 Liikevoitto-% 15,4 % 13,0
LisätiedotOsavuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Ensimmäisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 42.5% edellisvuodesta ollen EUR 52.9m (EUR 37.1m /2). Ensimmäisen vuosineljänneksen
Lisätiedot