TU-C1030 Luento JK
|
|
- Anne Härkönen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luennon alkuosa käsittelee yrityksen pääomarakennetta (vieraan ja oman pääoman suhdetta) selittäviä teorioita. Perusosan luennolla 4 on käsitelty pääomarakennetta täydellisten pääomamarkkinoiden olosuhteissa ja korkojen verosuojan merkitystä. Tällä luennolla tarkastellaan muita perusteita yrityksen valitsemalle pääomarakenteelle. Oppikirjan luvuissa asiakokonaisuutta käsitellään perusteellisemmin. Omistajien, lainanantajien ja yrityksen johdon välille syntyvät eturistiriidat ovat yksi pääomarakenteeseen vaikuttavista tekijöistä. Eturistiriitoja voi syntyä myös organisaation eri tasoilla päämiehen ja alaisen (agentin) välillä. Agenttiteoria pyrkii yleisellä tasolla kuvaamaan näitä ristiriitatilanteita päämiehen ja alaisen välillä ja selittämään yrityksen tekemiä valintoja ristiriitojen poistamiseksi. Varsinkin laskutehtävissä yritys kuvataan monesti yksimielisenä toimijana: yritys päättää tehdä jotain. On kuitenkin huomattava, että yksittäiset päätöksentekijät tekevät päätöksiä yrityksissä käyttäen heille annettuja valtuuksia. Päätöksentekijöiden valintoja ohjaavat myös heidän henkilökohtaiset intressinsä. Luennon loppupuolella tarkastellaankin, miten agenttiongelma heijastuu käytännön investointipäätöksiin ja investointien suunnitteluun. 1
2 Optimaalinen pääomarakenne tarkoittaa, että yritykselle on olemassa jokin velan määrä (D*), joka maksimoi yritysarvon. Täydellisillä (kitkattomilla) pääomamarkkinoilla yrityksen pääomarakenteella ei ole vaikutusta yritysarvoon. Yrityksen investointien synnyttämät vapaat rahavirrat ovat yritysarvon perusta ja pääomarakenteen ei oleteta vaikuttavan näihin rahavirtoihin. Tuloverot ja korkojen vähennyskelpoisuus verotuksessa synnyttävät kuitenkin korkojen verosuojan, joka kasvattaa yritysarvoa velan ja korkojen määrän kasvaessa (kuvassa oletus ns. pysyvästä velasta). Laskennallisesti maksimaalinen verosuoja saavutettaisiin, kun korot = EBIT, mutta käytännössä yrityksen käyttämän velan määrään vaikuttavat monet muutkin tekijät. Koska liiketoiminnan synnyttämät rahavirrat eivät ole varmoja, ei velkojen määrää ole järkevää virittää oletettuun maksimiin. Vaikeudet lainanhoidossa heijastuvat kielteisesti yrityksen liiketoimintaan, koska yrityksen luotettavuus kärsii. Markkinoiden ja talouden yleiset heilahtelut vaikuttavat eri tavalla eri toimialoilla, mitä kuvaa toimialan liiketoiminnan systemaattista riskiä kuvaava β U (asset beta). Suuri beta-arvo tarkoittaa, että toimialan yritysarvot vaihtelevat voimakkaasti. Se on tyypillistä etenkin kasvualoilla. Yritysarvon laskiessa velan suhteellinen osuus pääomarakenteessa kasvaa, vaikka yritys ei lisäisikään lainanottoa. Korkean systemaattisen riskin toimialojen yrityksillä on alhainen nettovelkaantumisaste (< 20 %) ja matalan systemaattisen riskin toimialojen yrityksillä korkeampi nettovelkaantumisaste (>30 %). Oppikirjan luku 16 kuvaa useita ylivelkaantumisesta aiheutuvia kielteisiä ilmiöitä. Niistä havainnollistetaan seuraavaksi rahoitusvaikeuksien seurauksia sekä lainanantajien ja omistajien eturistiriidoista seuraavia huonoja investointipäätöksiä. 2
3 Käsite financial distress tarkoittaa vakavia rahoitusvaikeuksia eli ongelmia yrityksen maksukyvyssä: lainoja ei pystytä hoitamaan, laskuja tai palkkoja jää maksamatta ajallaan. Pahimmillaan tilanne johtaa konkurssiin ja yrityksen toiminnan lopettamiseen. Rahoitusvaikeuksien taustalla voi olla talouden kehittyminen negatiivisesti globaalisti tai yrityksen päämarkkina-alueilla. Yritykset eivät myöskään onnistu kaikissa liiketoimissaan eli suunnitelmissa NPV-positiivinen hanke voikin osoittautua tappiolliseksi. Yrityksen tulovirrat jäävät suunniteltua pienemmiksi. Kaikki yritykset kohtaavat näitä ongelmia, mutta kaikki eivät ajaudu rahoitusvaikeuksiin. Rahoitusvaikeuksien todennäköisyys kasvaa, jos yrityksen liiketoiminta on erityisen herkkä suhdanteille tai tietyn markkina-alueen kasvulle. Lisäksi jäykkä kustannusrakenne altistaa rahoitusvaikeuksille. Jos myynnin laskuun voidaan reagoida kustannuksia vähentämällä, lovi rahavirroissa jää pienemmäksi. Yritys voi myös varautua toteutuvien rahavirtojen heilahteluun, pitämällä likvidejä rahavaroja puskurina. Jos rahavaroja ei ole, yritys voi kriisin yllättäessä joutua realisoimaan muuta omaisuuttaan. Kun se tehdään pakon edessä, jää omaisuuden myyntihinta helposti todellista käypää arvoa alhaisemmaksi. Konkurssimenettely on sinänsä raskas prosessi, joka aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia (selvitysmiehen palkkiot ynnä muut juridiset kustannukset). Rahoitusvaikeuksien epäsuorat vaikutukset ovat silti yleensä paljon suuremmat. Rahoitus- ja maksuvaikeudet johtavat helposti tilausten menettämiseen ja toimittajayhteistyö vaikeutuu. Kriisiyritykseen on myös vaikeaa houkutella parasta työvoimaa. Tämä kaikki vaikuttaa kielteisesti yrityksen tuleviin vapaisiin rahavirtoihin. Liiallisen velkaantumisen vuoksi yritysarvo ja osakkeen arvo laskevat. 3
4 Normaalitilanteessa yrityksen omistajien ja velkojien välillä ei ole eturistiriitaa. Hyvä yritysarvo eli NPV-positiiviset päätökset ovat molempien osapuolien etu. Yrityksen ajautuminen vakaviin rahoitusvaikeuksiin aiheuttaa kuitenkin eturistiriidan. Tätä havainnollistetaan pelkistetyllä esimerkillä. Jos yritys jatkaa nykyiseen tapaan, niin vuoden kuluttua sen yritysarvo on 900. Jos yrityksen velkojen arvo on tällöin 1000, niin taseyhtälön mukaan oma pääoma on negatiivinen (-100). Asia muuttuu vakavaksi siinä tapauksessa, että yrityksen velat erääntyvät vuoden kuluttua. Edes yrityksen koko omaisuuden realisoiminen ei riitä nykyisten lainojen hoitamiseen. Tässä tilanteessa on myös koko lailla mahdotonta saada markkinoilta uutta lainaa. Seurauksena on konkurssi, jossa velkojilta jää saamatta 100. Omistajille ei jää yrityksestä mitään. Yritys voisi muuttaa strategiaansa ja tavoitella haastavampia ja paremman katteen antavia projekteja. Tämä ei vaatisi uusia investointeja (uutta rahoitusta). Onnistuessaan uusi strategia johtaisi parempaan yritysarvoon (1200), jolloin velat tulisivat hoidetuiksi ja omistajille jäisi vielä 200. Epäonnistumisen seuraus olisi entistä huonompi yritysarvo (560). Omistajien kannalta tilanne ei pahenisi lähtöasetelmasta, koska he eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa yrityksen veloista. Jos onnistuminen ja epäonnistuminen ovat yhtä todennäköisiä, oman pääoman odotusarvo on 100. Päätös on omistajien näkökulmasta kannattava. Toisaalta yritysarvon odotusarvo 880. Laskua lähtötilanteeseen on 20, joten strategian valintapäätöksen NPV = -20. Ylivelkaantuminen johti siis yritysarvon kannalta huonoon päätökseen. Velkojat kantavat suurimman osan yrityksen tekemän päätöksen riskeistä. Vaikka parhaassa tapauksessa yritys kykenee hoitamaan erääntyvän velan, niin huonoimmassa tapauksessa velkojat saavat vain 56 % (560) erääntyvästä velasta. 4
5 Toinen esimerkki liiallisen velkaantumisen ja rahoituskriisin aiheuttamasta huonosta päätöksestä on ns. ali-investointi. Yritys ei voi toteuttaa yritysarvoa parantavaa NPV-positiivista projektia, koska se ei ole omistajien eikä velkojien intressien mukaista. Ajatellaan, että edellä kuvatulla yrityksellä on tiedossa varma ja kannattava investointiprojekti. Jos projekti toteutettaisiin, niin yritysarvo vuoden kuluttua olisi 120 korkeampi. Investoinnin toteuttamiseksi yritys tarvitsisi kuitenkin nyt uutta rahoitusta 100. Velkojien intressissä ei ole antaa uutta lainaa, koska silloin vuoden päästä erääntyvä summa olisi 1100 (vanha velka + 100). Yrityksen omaisuus vuoden kuluttua ( ) ei edelleenkään vastaisi erääntyvien velkojen arvoa. Omistajatkaan eivät haluaisi sijoittaa lisää omia rahojaan yritykseen. Jos omistajat sijoittaisivat nyt 100 uutta omaa pääomaa, niin vuoden kuluttua yritysarvosta omistajille kuuluisi velkojen vähentämisen jälkeen vain 20. Omistajien näkökulmasta uuden sijoituksen tuotto olisi -80. Koska yritysarvo parantava projekti jää toteuttamatta, on yritysarvo 20 alhaisempi verrattuna tilanteeseen, jossa yritys ei olisi liiallisesti velkaantunut ja investointi olisi toteutettu. 5
6 Järkevällä velan määrän lisäämisellä voi olla myös myönteisiä vaikutuksia päätöksenteon tehokkuuden kannalta. Tarkastellaan yritystä, jonka yritysarvo voi olla vuoden kuluttua 50, 100 tai 150. Kun kaikki lopputulemat ovat yhtä todennäköisiä, odotusarvo on 100. Yrityksen johto voi kuitenkin tehdä itselleen hyödyllisiä päätöksiä, jotka alentavat yritysarvoa. Johto voi esimerkiksi investoida edustavaan pääkonttoriin, mutta se ei kuitenkaan lisää yrityksen myyntiä eikä vapaita rahavirtoja. Esimerkissä oletetaan, että tällaisten päätösten vaikutus on 5. Toisin sanoen, mikäli johto toimii näin, on yritysarvon odotusarvo vain 95 (= 100 5). Mikäli tuhlaus kasvattaa yrityksen konkurssiriskiä, johdon intressissä ei ole tehdä tuhlailevia päätöksiä, koska he eivät halua leimautua epäonnistuneiksi yritysjohtajiksi. Konkurssi tarkoittaa tässäkin tilannetta jossa markkina-arvoisen taseen oma pääoman on negatiivinen. Kun yrityksen velat ovat 44, niin alhaisimmankaan yritysarvon toteutuessa johdon tuhlailu ei johda negatiiviseen omaan pääomaan: = 1. Konkurssin uhkaa ei ole, eikä johdon itsekeskeinen toiminta sitä lisää. Yritysarvon odotusarvo on 95 Mikäli yritys lisää velan määrää (D=49), niin huonoimmassa tapauksessa yritys ajautuu konkurssiin: = -4. Huonoimman tapauksen ja samalla konkurssin todennäköisyys on 1/3. Johto välttää tuhlailua, joten yritysarvon odotusarvo on 100. Lisävelan tuoma hyöty on yritysarvojen odotusarvojen erotus eli 5. 6
7 Oppikirjan lukujen pääteema on yrityksen pääomarakenteen vaikutus yritysarvoon. Aluksi tarkastellaan ns. kitkattomia eli täydellisiä pääomamarkkinoita, joilla pääomarakenne ei vaikuta yritysarvoon. Luku 15 ottaa huomioon verotukseen liittyvän oleellisen epätäydellisyyden. Korkojen verosuojan nykyarvon hyödyntämisellekin on toisaalta rajansa. Luvussa 16 esitettävät täydentävät teoriat ja mallit pyrkivät selittämään, mitkä asiat vaikuttavat yrityksen pääomarakenteeseen (deskriptiivinen teoria). Kokoavana ajatuksena on yritysarvon maksimoiminen (ei omistajien arvon maksimoiminen). Sen mukaisesti pääomarakennetta selittävät keskeisimmät tekijät voidaan kuvata yllä esitetyn laskukaavan muotoon. Kaavaa ei pidä tulkita niin, että kaikki osatekijät pitäisi erikseen laskea (normatiivinen teoria tai valmis menetelmä). Jos tavoitteena on yritysarvon arviointi, niin edelleenkin lähtökohtana on vapaiden rahavirtojen arviointi kokonaisuutena ja näiden vapaiden rahavirtojen diskonttaaminen asianmukaisella diskonttauskorolla (pääoman kustannuksella). Lisäksi korkojen verosuojan vaikutus otetaan huomioon erikseen tai erikoistapauksessa painotetun keskimääräisen pääoman kustannuksen kautta (WACC). Liiallisesta velasta aiheutuvien omistajien ja lainanantajien eturistiriitojen seurauksina syntyviä huonoja päätöksiä kutsutaan agenttikustannuksiksi. Agenttihyöty syntyy, jos velkaa lisäämällä johto saadaan välttämään tuhlailevia päätöksiä. 7
8 Agenttiteoria on taloustieteessä esitetty yleinen teoria, joka kuvaa organisaatiossa tapahtuvan päätöksenteon haasteita. Päämies (principal) palkkaa agentin (agent) suorittamaan tehtäviä. Agentti ei kuitenkaan automaattisesti toimi päämiehen olettamalla tavalla. Syynä voi olla agentin halu välttää riskiä (epäonnistumista) omissa valinnoissaan. Agentti voi myös tarkoituksellisesti ajaa omaa etuaan, joka on ristiriidassa päämiehen edun kanssa. Keskeinen syy agenttiongelman taustalla on päämiehen ja agentin välillä oleva epäsymmetrinen tieto (asymmetric information). Tietojärjestelmät ja kommunikaatio eivät ole välttämättä ratkaisu, koska osa tiedosta on vaikeasti omaksuttavaa tai agentti haluaa käyttää informaatioetua omaksi hyödykseen. Jos esimerkiksi päämies ei pysty arvioimaan suunnitelman laadinnan vaatimaa työmäärää, niin agentti voi tarkoituksellisesti esittää liioitellun arvion työmäärästä. Tällä hän varmistaa, että suunnitelman tekemiseen on riittävästi aikaa ja resursseja. Vaihtoehtoisesti agentti voi käyttää ylimääräisiä resursseja johonkin toiseen tehtäväänsä. Agenttiongelmaa voi tarkastella organisaation eri tasoilla. Edellä huomio oli osakkeenomistajien ja yrityksen johdon ristiriidoissa. Ongelma voi syntyä myös organisaatiotasojen (esim. ylimmän johdon ja keskijohdon) välille. Agenttina voi tarkastella myös esimerkiksi yrityksen palkkaamaa ulkopuolista toimijaa (myyntiedustajaa). Kun agentti toimii päämiehen etujen vastaisesti, päämies ei saavuta parasta mahdollista tulosta. Tätä poikkeamaa parhaasta mahdollisesta tuloksesta kutsutaan agenttikustannukseksi. Päämies pyrkii luonnollisesti vaikuttamaan siihen, että agentti toimii optimaalisella tavalla. Käytettävissä olevat keinot ovat valvonta, palkitseminen ja ohjausjärjestelmä. Kaikki keinot aiheuttavat kuitenkin kustannuksia. Periaatteessa agenttiongelma pyritään ratkaisemaan tavalla, joka minimoi ongelmaan liittyvät kokonaiskustannukset. 8
9 Yksi tyypillinen agenttiongelman ilmenemismuoto on tilanne, jossa päämies ei ole varma, tekikö agentti (alainen) parhaansa tehtävän suorittamisessa. Päämies voi pyrkiä valvomaan alaisen työpanosta varmistuakseen asiasta. Kun kyse on yksinkertaisista tehtävistä, niin valvonta on toimiva lähestymistapa. (Työnjohdon tehtävä on varmistaa, että tehtävät suoritetaan tehokkaasti.) Monimutkaiset tehtävät edellyttävät ongelmanratkaisutaitoja ja tehtävän itseorganisointia. Tällaisen työn valvonta on paljon vaikeampaa, koska päämiehelle ei ole standardia, johon alaisen antamaa määrällistä ja laadullista työpanosta voisi verrata. Monimutkaisissakin tehtävissä valvontajärjestelmästä voi kuitenkin olla hyötyä, koska se torjuu ilmeisiä väärinkäytöksiä (olivatpa ne tahallisia tai huolimattomuudesta johtuvia). Valvonta ei ole kuitenkaan yksinään riittävä keino agenttiongelman minimoimiseksi. 9
10 Palkitseminen pyrkii kaventamaan päämiehen ja agentin eturistiriitaa. Agenttia palkitaan siitä, kun hän on saavuttanut päämiehen kannalta hyödyllisiä tuloksia. Yrityksen osakekurssin tai tuloksen perusteella annettavat palkkiot kannustavat johtoa toimimaan tehokkaasti omistajien varallisuuden kasvattamiseksi. (Kuten aiemmin havainnollistettiin, tämä voi kuitenkin ylivelkaantuneessa yrityksessä lisätä omistajien ja lainanantajien eturistiriitoja.) Palkitsemisjärjestelmissä on myös vaaransa. Palkkiot kytketään johonkin palkkionmääräytymiskauteen, mikä ohjaa agenttia erittäin voimakkaasti. Agentti voi kauden lopun lähestyessä tehdä lyhytnäköisiä päätöksiä, jotka varmistavat tavoitteen saavuttamisen kauden aikana. Päätökset eivät välttämättä kokonaisuutena ole parhaita mahdollisia (tai välttämättä edes kannattavia). 10
11 Yrityksen ohjausjärjestelmä on tärkeä väline, jolla yrityksen johto ohjaa organisaation jäseniä toimimaan yhteisten päämäärien hyväksi. Suunnittelu- ja seurantaprosessit ovat keskeinen osa ohjausjärjestelmää. Suunnitteluprosessit artikuloivat yrityksen kannalta tärkeät tavoitteet ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat keinot. Mitattavat tavoitteet ja niiden saavuttamisen luotettava seuraaminen ovat edellytys tehokkaalle palkitsemisjärjestelmälle. Keinot ohjaavat alaisten toimintaa, kun he pyrkivät asetettuihin tavoitteisiin. Yritykset suunnittelevat toimintaansa eri aikajänteillä. Vuosittain tehtävä budjetointi (talous- ja toimintasuunnitelma) on tyypillinen ohjausväline. Lisäksi yritykset tekevät myös pidemmälle tulevaisuuteen tähtääviä suunnitelmia. Epävarmoina aikoina suunnitelmia päivitetään useammin. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmien lisäksi johdon ohjausjärjestelmään kuuluvat erilaiset hallinnolliset menettelytavat, kuten päätöksentekovaltuuksien määrittely ja päätöksenteon valmistelua ohjaavat säännöt. Ohjauksessa käytetään myös epäformaaleja keinoja. Esimerkiksi vahva yrityskulttuuri ohjaa organisaation jäseniä toimimaan yhteisellä tavalla. Kulttuurin taustalla ovat yhteiset arvot. Varsinkin nuorissa kasvavissa yrityksissä arvoihin kiinnitetään paljon huomiota. Tarkastellaan lopuksi, miten agenttiongelma heijastuu yrityksen investointipäätöksiin ja niiden valmisteluun. 11
12 Nettonykyarvon (NPV) laskukaava ja investointilaskelma kiinnittävät huomion investointiprojektin tulevaan taloudelliseen vaikutusaikaan (n=1,..,n). Alkuinvestointi (FCF 0) ajoitetaan laskelman nykyhetkeen, joka on oletettu päätöksentekohetki. Investointilaskelma on kuitenkin investointiprojektin suunnittelutyön lopputulos. Laskelman laatu on seurausta suunnittelutyön laadusta. Investoinnin suunnittelu alkaa investointi-ideasta. Yrityksen johto pyrkii ohjaamaan investointien valmistelua jo ideointivaiheessa. Tyypillisesti yrityksen pitkän aikavälin suunnitelmissa (PTS, strateginen budjetti, strateginen investointiohjelma) otetaan kantaa siihen, millaiset investointiideat ovat yrityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeitä. Liiketoimintaympäristön muuttuessa yritys toki pyrkii hyödyntämään myös uusia investointimahdollisuuksia. Yrityksen johto voi myös osallistua aktiivisesti tärkeiden hankkeiden valmisteluun. Vaikka johto ei ole aktiivisesti mukana suunnittelutyössä, niin suunnittelun etenemistä voidaan seurata. Varsinkin suurissa yrityksissä valmis investointiehdotus voi lisäksi kiertää usealla asiantuntijalla kommentoitavana, ennen kuin se päätyy varsinaiseen päätösvaiheeseen. Tällaisten prosessien tavoitteena on vähentää organisaation jäsenten välillä olevaa informaation epäsymmetriaa, joka on yksi syy agenttiongelmaan. Teoriassa jokaisesta investointiprojektista tehdään erillinen päätös perustuen nettonykyarvoon. Positiivinen NPV on ikään kuin riittävä tae hankkeen kannattavuudesta. Koska laskelmaan ja taustalla olevaan suunnitelmaan sisältyy aina epävarmuutta, ei käytännön investointipäätös ole näin suoraviivainen. Yksittäisistä hankkeista ei muodostu automaattisesti optimaalista kokonaisuutta eikä yrityksellä ole käytännössä mahdollisuutta toteuttaa kaikkia suunnitelmissa kannattavia hankkeita. Hankkeet kilpailevat osin samoista rahoitus- ja ohjausresursseista. Hankkeiden koordinoinnilla ja kehittämisellä niiden yhteisvaikutusta voidaan parantaa. Investointiehdotuksia pyritään siis vertaamaan keskenään. 12
13 Päätöksenteon onnistumisen ja objektiivisuuden kannalta on tärkeää, että investointiehdotukset käsitellään järjestelmällisesti. Ohjeistuksen tavoitteena on helpottaa toiminnan ohjausta ja laadukkaan suunnitelman tekemistä. Investointiehdotukset ja laskelmat laaditaan suurissa yrityksissä tyypillisesti yhdenmukaiselle lomakkeelle. Lomake toimii ehdotuksen laatijan muistilistana ja helpottaa ehdotusten vertailemista. Valmistelusta vastaavien henkilöiden huomio on kiinnitettävä hankkeen onnistumisen kannalta kaikkein tärkeimpiin asioihin. Laskelma on suuressa määrin kommunikoinnin ja ohjauksen väline. Erityyppisille investoinneille voi olla erilainen ohjeistus. Ohjeistus kertoo mm., mitä tunnuslukuja on laskettava ja miten harkinnanvaraiset tai laadulliset tekijät pitäisi käsitellä. Jotta samoista resursseista kilpailevia investointiehdotuksia voidaan tehokkaasti verrata, on ehdotusten laatijoiden noudatettava samoja periaatteita. Ilman selkeitä ohjeita, investointilaskelman laatija voisi tehdä omalle hankkeelleen suosiollisia laskentaoletuksia. Suunnitelman mukaan kannattava hanke vaatii aina myös huolellisen toteutuksen, joka vie vastuuhenkilöiden aikaa ja huomiota. Jos hankkeita on yhtäaikaisesti käynnissä liikaa, niiden ohjaamiseen ja sopeuttamistarpeiden arvioimiseen ei riitä tarpeeksi energiaa. Kaikkia teorian mukaan hyväksyttäviä hankkeita ei siis aina toteuteta, vaan investointilaskelmien avulla hankkeet pannaan paremmuusjärjestykseen ja vain parhaat toteutetaan. Investointialoitteita joudutaan toisinaan karsimaan jo ennen varsinaista valintavaihetta kehitys- ja toteutusresurssien rajallisuuden vuoksi. Se voi tapahtua varsin karkean informaation perusteella ilman muodollista investointilaskelmaa. Keskijohdon hylkäämät vaihtoehdot eivät aina tule ylimmän johdon tietoon. Toiset yritykset käyttävät selvästi vaiheittaista päätöksentekoprosessia. Investointiprojektista on esimerkiksi ensin hyväksyttävä esiselvitys, ennen kuin laaja suunnittelu voi käynnistyä. Vaiheittainen päätöksentekoa on tyypillistä tutkimus- ja tuotekehitysprojekteissa. 13
14 Hyväksytty investointiehdotus ei ole yleensä valmis yksityiskohtainen toteutussuunnitelma, vaan toteutusvaiheessa tehdään edelleen valintoja. Tällöin päätös voi olla aluksi ehdollinen ja edellyttää tarkemman suunnitelman ja laskelman laatimista eri toteutusvaihtoehdoista. Päätöksentekijä pyrkii valitsemaan parhaan vaihtoehdon. Hyväksyttäviä toteutusvaihtoehtoja vertaileviin laskelmiin on kätevää sisällyttää vain ne tuotot ja kustannukset, jotka ovat erilaisia eri vaihtoehdoissa. Jättämällä pois erät, jotka pysyvät samoina kaikissa vaihtoehdoissa, laskelmia voidaan yksinkertaistaa ja keskittää huomio vaihtoehtojen eroihin. Investointien jälkiseuranta on sekä käytännössä että investointikirjallisuudessa saanut vähemmän huomiota kuin suunnittelu. Toteuttamisvaiheessa olevan investoinnin valvonta on yleistä. Se on luonteeltaan ensisijaisesti resurssien käytön ja sen aiheuttamien kustannusten seurantaa sekä aikatauluvalvontaa. Valmistuneiden investointien valvonta ei ole kuitenkaan kovin yleistä, koska rutiininomaiset laskentajärjestelmät eivät yleensä tuota suunnitelmien kanssa helposti vertailukelpoista valvontainformaatiota. Valmis investointikohde sulautuu ympäristöönsä, jolloin sen tulot ja menot sekoittuvat yrityksen muihin tuloihin ja menoihin. Lisäksi laskentajärjestelmien raportit ovat suoriteperusteisia, kun taas investointilaskelma perustuu rahavirtoihin. On inhimillistä, että hankkeen kehittäjän laatima laskelma voi olla liian optimistinen. Joskus laskelmat ovat selvästi epärealistisia tai tarkoitushakuisia, koska valmistelija yrittää varmistaa ehdotuksen läpimenon houkuttelevan suunnitelman avulla. Lopullisen päätöksentekijän käytettävissä oleva aika, informaatio ja asiantuntemus eivät aina riitä paljastamaan ehdotuksen yksisilmäisyyttä. Tämän vuoksi vastuuta investoinnin suunnittelusta ja toteutuksesta ei pitäisi erottaa toisistaan (esim. tulosyksikön johtajan on vastattava molemmista). Kun tulosyksikön johtoa arvioidaan yksikön tuloksen perusteella, johto saattaa hylätä kannattavan investoinnin, koska se heikentää lyhytaikaisesti tulosyksikön tunnuslukuja. Toisissa yrityksissä tämän ongelman poistamiseksi merkittävien investointien vaikutusta on arvioitava investointilaskelman lisäksi myös tuloslaskelman ja taseen avulla. 14
Riski ja velkaantuminen
Riski ja velkaantuminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 28.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen
LisätiedotOppikirjan luvussa 13 tarkastellaan CAP-mallin oletuksia ja sijoittajan käyttäytymistä pääomamarkkinoilla. Ihmisen käyttäytyminen päätöksentekijänä
1 2 Oppikirjan luvussa 13 tarkastellaan CAP-mallin oletuksia ja sijoittajan käyttäytymistä pääomamarkkinoilla. Ihmisen käyttäytyminen päätöksentekijänä on kuitenkin yleistettävissä laajemminkin taloudellisiin
LisätiedotPäätöksenteko organisaatiossa
1 Päätöksenteko organisaatiossa TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 9.3.2017 Agenttiteoria o Päämiehen (esim. osakkeenomistaja) ja agentin (esim. johdon) välillä on lähtökohtaisesti
LisätiedotInvestointilaskelma. TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 7.1.2016. Aalto-yliopisto Tuotantotalouden laitos
Investointilaskelma TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 7.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen
LisätiedotKahdella ensimmäisellä luennolla on käsitelty investointiprojektin kannattavuuden arviointia vapaan rahavirran ja siitä laskettavan nettonykyarvon
1 2 Kahdella ensimmäisellä luennolla on käsitelty investointiprojektin kannattavuuden arviointia vapaan rahavirran ja siitä laskettavan nettonykyarvon avulla. Kolmannella luennolla laskutekniikoita sovellettiin
LisätiedotTU-C1030 Luento JK
Kahdella ensimmäisellä luennolla on käsitelty investointiprojektin kannattavuuden arviointia vapaan rahavirran ja siitä laskettavan nettonykyarvon avulla. Kolmannella luennolla laskutekniikoita sovellettiin
LisätiedotPuolivuosikatsaus
Puolivuosikatsaus 1.1 30.6. 2017 Avainluvut 4-6/2017 4-6/2016 Muutos% 1-6/2017 1-6/2016 Muutos% 1-12/2016 Liikevaihto, MEUR 196,0 192,4 1,9 % 352,6 350,6 0,6 % 775,8 Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon
LisätiedotMenot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %
Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella
LisätiedotQ Puolivuosikatsaus
Q2 1.1. 30.6.2018 Puolivuosikatsaus Avainluvut 4-6/2018 4-6/2017 Muutos% 1-6/2018 1-6/2017 Muutos% 1-12/2017 Liikevaihto, MEUR 217,7 196,0 11,0 % 391,3 352,6 11,0 % 796,5 Vertailukelpoisten myymälöiden
LisätiedotTuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto
1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset
LisätiedotMuuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0. Tilikauden laaja tulos yhteensä 2,8 2,9 4,2 1,1 11,0
Kamux Oyj Liite pörssitiedotteeseen klo 12:00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2016 Tässä liitteessä esitetyt Kamux Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset taloudelliset tiedot osavuosijaksoilta
LisätiedotTunnuslukuopas. Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua.
Tunnuslukuopas TM Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua www.mediatili.com Kannattavuus Kannattavuus on eräs yritystoiminnan tärkeimpiä mittareita. Mikäli kannattavuus on heikko, joudutaan
LisätiedotOsavuosikatsaus
29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.
LisätiedotOpetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1
Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156
LisätiedotKertaus. TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento Aalto-yliopisto Tuotantotalouden laitos
Kertaus TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 17.3.2016 Rakenne ja ajoitus Luennot kalvot MyCoursessa Luentomoniste Harjoitustehtävät (10 p) Testit (10 p) MyCourses Laskutuvat III periodi
LisätiedotModuuli 7 Talouden hallinta
2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Moduuli 7 Talouden hallinta Osa 3 Talouden suunnittelu ja ennusteet Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija,
Lisätiedot23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
LisätiedotKoron käyttö ja merkitys metsän
Koron käyttö ja merkitys metsän käyvän arvon laskennassa Taksaattoriklubin kevätseminaari 9.4.2019 Henrik Nieminen Talous- ja rahoitusjohtaja Liikevaihto 113 milj. Tase 1,6 mrd 2 METSÄN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN
LisätiedotOsavuosikatsaus
29.10.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia Pohjois-Amerikassa rakentamisen
LisätiedotKIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma
KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat
LisätiedotTU-C1030 Luento JK
Perusmuodossaan investointilaskelmasta tehtävä NPV:n selvittäminen on kuvattu seuraavalla kaavalla: = + (1 + ) Kaikki investointipäätökset eivät kuitenkaan ole näin suoraviivaisia kertapäätöksiä, jossa
LisätiedotMat Investointiteoria Laskuharjoitus 4/2008, Ratkaisut
Projektien valintapäätöksiä voidaan pyrkiä tekemään esimerkiksi hyöty-kustannus-suhteen (so. tuottojen nykyarvo per kustannusten nykyarvo) tai nettonykyarvon (so. tuottojen nykyarvo - kustannusten nykyarvo)
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0
LisätiedotTilinpäätöstiedote
Q4 1.1.2016 31.12.2016 Tilinpäätöstiedote Avainluvut 10-12/2016 10-12/2015 Muutos% 1-12/2016 1-12/2015 Muutos% Liikevaihto, MEUR 238,1 231,7 2,8 % 775,8 755,3 2,7 % Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon
LisätiedotOsavuosikatsaus
Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2011 1.11.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinat Liiketoimintaympäristö: Alkuvuoden aikana koettu vanerin kysynnän elpyminen tasaantunut viime kuukausina ja muutamilla
LisätiedotTAMMI-KESÄKUU 2013 OSAVUOSIKATSAUS
TAMMI-KESÄKUU 213 OSAVUOSIKATSAUS 24.7.213 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, CFO ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 213 Q1-Q2 lyhyesti Tammi-kesäkuu 213 Liitteet Alexis Fries Toimitusjohtaja Q2/213 PRESENTATION
LisätiedotPyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja
Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %
LisätiedotEtteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009
Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto
LisätiedotKilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite
LisätiedotKONSERNIN TUNNUSLUVUT
KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %
LisätiedotQ Tilinpäätöstiedote
Q4 1.1.2017 31.12.2017 Tilinpäätöstiedote Avainluvut 10-12/2017 10-12/2016 Muutos% 1-12/2017 1-12/2016 Muutos% Liikevaihto, MEUR 248,5 238,1 4,4 % 796,5 775,8 2,7 % Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon
LisätiedotMoraalinen uhkapeli: laajennuksia ja sovelluksia
Moraalinen uhkapeli: laajennuksia ja sovelluksia Sisältö Kysymysten asettelu Monen tehtävän malli Sovellusesimerkki: Vakuutus Sovellusesimerkki: Palkkion määrääminen Johtajan palkitseminen Moraalisen uhkapelin
LisätiedotHarjoitust. Harjoitusten sisältö
Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi
LisätiedotMIKKO JÄÄSKELÄINEN Yrityksen arvo. Tuotantotalous 1 /
MIKKO JÄÄSKELÄINEN Yrityksen arvo Tuotantotalous 1 / 28.2.2017 Luennot AIEMMAT þ MITÄ ON TUOTANTOTALOUS? þ YRITTÄJYYS þ TUOTTEET JA TUOTANTO þ YRITTÄJÄPANEELI þ YRITYKSEN PROSESSIT þ MYYNTI JA MARKKINOINTI
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,
LisätiedotOsavuosikatsaus
Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2010 28.10.2010 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinatilanne ennallaan Liiketoimintaympäristö: Yleisestä talouden taantumasta johtuen rakentamisen ja kuljetusvälineteollisuuden
LisätiedotPUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT
PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT Ohjeet perustuvat kululajikohtaiseen tuloslaskelmaan. Lisätietoja tuloslaskelmien ja taseiden esittämisestä löydät esim. http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/0/ecd13ea878482b8bc22567da002d67f2/$file/tpyleis.pdf
LisätiedotQ liiketoimintakatsaus Vt. toimitusjohtaja Harri Sivula ja talousjohtaja Markku Pirskanen
Q3 2017 liiketoimintakatsaus Vt. toimitusjohtaja Harri Sivula ja talousjohtaja Markku Pirskanen KESKEISTÄ Q3 2017 HYVÄ LIIKEVAIHDON KASVU 4,5% Liikevaihto kasvoi 4,5% 195,4 milj. euroon (187,0) vertailukelpoinen
LisätiedotLIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2016
LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2016 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT Privanet Group -konserni 1-12/2016 1-12/2015 Muutos 7-12/2016 7-12/2015 Muutos 12kk 12kk 6 kk 6 kk Liikevaihto,
LisätiedotTULOSLASKELMA
TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493
LisätiedotReaalioptioden käsitteen esittely yksinkertaisen esimerkin avulla
Reaalioptioden käsitteen esittely yksinkertaisen esimerkin avulla Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Esitelmän sisältö Investointien peruuttamattomuuden vaikutus investointipäätökseen Investointimahdollisuuksien
LisätiedotYrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy
Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet
LisätiedotMitä tilinpäätös kertoo?
Kati Leppälä 2018 Mitä tilinpäätös kertoo? Tilinpäätös on yrityksestäsi tilikaudelta eli vuosittain tehtävä laskelma, josta selviää yrityksesi tulos ja varallisuus. Tilinpäätös on osa yrityksen valvontajärjestelmää
LisätiedotPUOLIVUOSIKATSAUS
PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010
Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74
LisätiedotRahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla
Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin
LisätiedotLIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017
LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017 KONSERNIN KESKEISET AVAINLUVUT (tilintarkastetut) Privanet Group -konserni 1-12/2017 1-12/2016 Muutos 7-12/2017 7-12/2016 Muutos 12kk 12kk 6 kk
LisätiedotYrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski
1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen
LisätiedotKONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen
pana KONE Oyj (Konserni) 1.3.213 P - Analyzer Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 Kassakriisin tunnistaminen 51151 1 2 3 4 5 Kumulatiivinen käyttökate 623 2 1 254 1 2
LisätiedotOULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:
OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS
HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12
LisätiedotOy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet
Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM
LisätiedotOsavuosikatsaus
Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2008 5.8.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski Kysyntä edelleen vilkasta Vaneriteollisuuden markkinanäkymät heikentyneet viime kuukausien aikana. Hinnat laskussa ja tilauskannat
LisätiedotPilkeyrityksen liiketoiminnan kehittäminen
Pilkeyrityksen liiketoiminnan kehittäminen Mari Hakkarainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Laskelmapohjat: Timo Värre, JAMK Esimerkki hyvästä tuotteistamisesta Menestyvän yrityksen talous Kasvu - Onko
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta
LisätiedotKansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa
Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia
LisätiedotPuolivuosikatsaus
Puolivuosikatsaus 1.1. 30.6.2018 31.7.2018 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Liiketoimintaympäristö Liiketoimintaympäristö Liiketoimintaympäristössä ei merkittäviä muutoksia Positiivinen kehitys jatkunut
LisätiedotOsavuosikatsaus
Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2018 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja 31.10.2018 Liiketoimintaympäristö Liiketoimintaympäristö Liiketoimintaympäristössä ei merkittäviä muutoksia Positiivinen kehitys jatkunut tärkeimmillä
LisätiedotHenkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -
2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)
LisätiedotLIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2018
LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2018 Privanet Group -konserni 1-12/2018 1-12/2017 Muutos 7-12/2018 7-12/2017 Muutos 12kk 12kk 6 kk 6 kk Liikevaihto, 1000 EUR 8 292 13 971-40,65 % 4
LisätiedotKonsernin laaja tuloslaskelma, IFRS
Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista
LisätiedotAspocomp Group Oyj:n oikaistut taloudelliset tiedot
Aspocomp Group Oyj:n oikaistut taloudelliset tiedot IFRS 15:n mukaan oikaistujen ja tilikaudella 2017 osavuosikatsauksissa ja vuositilinpäätöksessä julkaistujen tietojen vertailut on esitetty seuraavissa
Lisätiedot10 Liiketaloudellisia algoritmeja
218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden
LisätiedotLiikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot
Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 4 986 6 5 225 2 6 276 8 6 932 6 7 334 5 Myyntikate 3 237 6 3 344 9 3 835 9 4 178 1 4 396 8 Käyttökate 761
LisätiedotELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös
1.1.2018-31.12.2018 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 Tuloslaskelma Liitetieto 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 (EUR) Liikevaihto
LisätiedotVesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen
Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan
LisätiedotTilinpäätös 1.1.-31.12.2010
Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n
LisätiedotTilinpäätöksen tulkinnasta
Tilinpäätöksen tulkinnasta * Tilinpäätöstietojen rooli * Vinkkejä tilinpäätöksen lukemiseen * Tunnusluvut Tilinpäätöstietojen rooli Taloudellisen tiedon hyödyntäminen yritystutkimuksessa ja luottoluokittamisessa
LisätiedotLiiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,
YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien
Lisätiedot6. Viikkoharjoitus Investoinnin kannattavuus. TU-A1100 Tuotantotalous 1
6. Viikkoharjoitus Investoinnin kannattavuus TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitusten sisältö 6. Analyysit ja tulevaisuus Harjoitust yö 5. Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen 4. Operaatiot II:
LisätiedotSisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari
Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki
LisätiedotPorvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen
Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta
LisätiedotKONSERNITULOSLASKELMA
KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta
LisätiedotTapani Kiiski, toimitusjohtaja
Tapani Kiiski, toimitusjohtaja 31.7.219 Markkinatilanne Liiketoimintaympäristö Talouden näkymät muuttuivat epävarmemmiksi, muutamilta asiakkailta arvioita markkinoiden heikkenemisestä ja hintojen alenemisesta
LisätiedotQ liiketoimintakatsaus Vt. toimitusjohtaja Harri Sivula ja talousjohtaja Markku Pirskanen
Q1 2018 liiketoimintakatsaus Vt. toimitusjohtaja Harri Sivula ja talousjohtaja Markku Pirskanen LIIKEVAIHTO KASVOI 10,9% KÄYTTÖKATEMARGINAALI PARANI Liikevaihto oli 173,7 milj. euroa (156,6), kasvua oli
LisätiedotBBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj Tuloslaskelma ja tase
Tuloslaskelma ja tase 30.6.2018 BBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-30.6.2018 1.1.-30.6.2017 1.1.-31.12.2017 Liiketoiminnan muut tuotot * 2 237 121,94 13 879,38 20 466,26 Materiaalit
LisätiedotTalouden tunnusluvut tutuksi. Opas lukujen tulkintaan
Talouden tunnusluvut tutuksi Opas lukujen tulkintaan Yrityksen taloutta kuvataan useiden eri tunnuslukujen avulla. Lyhenteet ja termit vaativat tulkitsijaltaan paneutumista ennen kuin ne avautuvat. Vaivannäkö
LisätiedotVaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon 26.11.2010
» Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon hankkimiseksi 26.11.2010 Lähtökohdat selvitystyölle 1/3 2 Hallitus esittää yhdistyksen
LisätiedotSuomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu
Suomen Teollisuussijoitus Oy Tukea taantumassa 19.11.2009 Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion pääomasijoitusyhtiö Kehittänyt suomalaista pääomasijoitustoimintaa vuodesta 1995 Sijoittaa: kasvuyrityksiin
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET
P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan
LisätiedotElite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus
Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %
Lisätiedot1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut
1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3
LisätiedotInvestointiajattelu ja päätöksenteko
Investointiajattelu ja päätöksenteko Ismo Vuorinen yliopettaja (laskentatoimi ja rahoitus) Investointien suunnittelu / erikoistumisopinnot 2010 Hämeenlinna / syksy 2010 Investointi käsitteenä investointi
LisätiedotUnited Bankers Oyj Taulukot ja tunnusluvut Liite puolivuotiskatsaus
Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2017 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1-6/2017 1-6/2016 1-12/2016 Liikevaihto, 1000 EUR 11 561 10 370 20 113 Käyttökate, 1000 EUR 2024 1078 2750 Käyttökate, % liikevaihdosta
LisätiedotMetsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015
Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta
LisätiedotHaitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli
Haitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari Mikko Hyvärinen 29.1.2008 Haitallinen valikoituminen kahden tyypin malli Haitallinen valikoituminen tarkoittaa että päämies
LisätiedotOsavuosikatsaus
Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2016 27.7.2016 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja 1 6 2016 lyhyesti Liiketoimintaympäristö Ei merkittäviä muutoksia Rauten tai Rauten asiakaskunnan kannalta Asiakaskunnan markkinatilanne
LisätiedotVuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Vuosikatsaus 1.1. 31.12.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 4.8% edellisvuodesta ollen EUR 48.4m (EUR 46.2m /2) Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan
LisätiedotPuolivuosikatsaus
Puolivuosikatsaus 1.1. 30.6.2017 1.8.2017 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Liiketoimintaympäristö Yleiskuvassa ei muutoksia maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden tilanne jatkuu epävarmana rakentamisen
LisätiedotNykyarvo ja investoinnit, L7
Nykyarvo ja investoinnit, L7 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k n k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... 0 1 2 3 4 5 6... n j netto
Lisätiedot2.3 Tilinpäätöksen rakenne
2.3 Tilinpäätöksen rakenne Tilinpäätös Tase Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Liitetiedot Tilinpäätökseen tulee liittää toimintakertomus, mikäli julkinen osakeyhtiö tai sekä muu kuin pien- ja mikroyritys
LisätiedotOsavuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 3.9.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Kolmannen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 26.3% edellisvuodesta ollen EUR 51.7m (EUR 4.9m /2) Kolmannen vuosineljänneksen liiketoiminnan
LisätiedotToivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus
Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP
Lisätiedot1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009
1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman
LisätiedotAhlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2010
Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 21 26.1.21 Toimitusjohtaja Jan Lång Talousjohtaja Seppo Parvi 1 Heinä-syyskuu 21 lyhyesti Liikevaihdon kasvu yli 2 % Vahva liiketoiminnan rahavirta Shandong Puri
Lisätiedot