METROPOLI LIIKKEESSÄ. Metropoliseminaari Petteri Kosonen IHMISTEN LIIKKUMINEN JA POIKITTAISLIIKENNE PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "METROPOLI LIIKKEESSÄ. Metropoliseminaari Petteri Kosonen IHMISTEN LIIKKUMINEN JA POIKITTAISLIIKENNE PÄÄKAUPUNKISEUDULLA"

Anna-Leena Toivonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

METROPOLI LIIKKEESSÄ Metropoliseminaari 22.5.

1 METROPOLI LIIKKEESSÄ Metropoliseminaari Petteri Kosonen IHMISTEN LIIKKUMINEN JA POIKITTAISLIIKENNE PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

2 Miten poikittaisliikennettä tulisi kehittää? Poikittaisliikenne on noussut viime vuosina tärkeäksi keskustelun aiheeksi ja näkyy osana tärkeimpiä pääkaupunkiseudun suunnitelmia (KSV) (HSL)

Poikittaisliikenne osana pääkaupunkiseudun kehitystä Mitä on poikittaisliikenne? Mitkä ovat sen erityispiirteet? Miten poikittaismatkat eroavat muista matkoista?

Growing complexity and dispersion in flow networks is to be observed within all European areas.

3 Poikittaisliikenne osana pääkaupunkiseudun kehitystä Mitä on poikittaisliikenne? Mitkä ovat sen erityispiirteet? Miten poikittaismatkat eroavat muista matkoista? Miten poikittaisliikenne kytkeytyy muuhun kaupunkikehitykseen? These changes in urban structure, from monocentric to polycentric structures, have produced changes in mobility patterns. Growing complexity and dispersion in flow networks is to be observed within all European areas. The employment decentralization has brought an increase in trips from the core to the suburbs, but above all in lateral (suburb to suburb) movements. The flow networks look like a starfish-shaped structure less and less and take on the form of a spider s web. Travel time differences between public and private transport increased particularly in suburb to suburb trips, due to population dispersion (Gutierrez & Garcia-Palomares 2006). (Borsdorf 2004) (Kunzman 2001) (Wegener & Fürst 1999)

4 Mikä poikittaisliikenne? Aineistona YTV:n vuosina keräämä laaja liikkumisaineisto. Sisältää noin pääkaupunkiseudun sisällä tehtyä matkaa (ulkoiluksi luokitellut matkat jätetty pois) Sisältää tiedon matkojen tarkoista alku- ja päätepisteistä sekä mm. kulkutavasta, ajankohdasta ja matkan kestosta.

5 Poikittaisliikenteen Mikä poikittaisliikenne? merkityksestä Matkatyypit: 1. Keskustan sisäiset matkat 2. Keskustan ja esikaupunkialueiden väliset matkat 3. Saman suuralueen sisäiset matkat esikaupungissa 4. Säteittäiset esikaupunkimatkat (matka suuralueiden välillä, mutta saman sektorin sisällä) 5. Poikittaismatkat (matka eri sektorien välillä)

6 Kokonaiskuva poikittaisliikenteestä Matkatyyppi Kaikki matkat pohjaiset matkat Esikaupungin sisäiset matkat Matkat eri suuralueiden välillä 16 % poikittain 20 % 28 % 36 % säteittäin 7 % 8 % 11 % 15 % sama 36 % 44 % 61 % 0 % suuralue keskusta 22 % 28 % 0 % 49 % Keskusta sisäinen 19 % 0 % 0 % 0 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % Poikittaisliikenne muodostaa 16% pääkaupunkiseudun sisäisistä matkoista

7 Kokonaiskuva poikittaisliikenteestä Matkatyyppi Kaikki matkat pohjaiset matkat Esikaupungin sisäiset matkat Matkat eri suuralueiden välillä 16 % poikittain 20 % 28 % 36 % säteittäin 7 % 8 % 11 % 15 % sama 36 % 44 % 61 % 0 % suuralue keskusta 22 % 28 % 0 % 49 % Keskusta sisäinen 19 % 0 % 0 % 0 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % Poikittaisliikenne muodostaa 16% pääkaupunkiseudun sisäisistä matkoista Matkatyyppi -Helsingin niemi 10 % poikittain 16 % -Keskusta 22 % Poikittaismatkoja (16 %) tehdään selvästi enemmän kuin matkoja esikaupunkialueiden ja Helsingin niemen välillä (10 %), mutta jos vertailukohdaksi otetaan laajasti määritelty keskusta, tehdään esikaupungin ja keskustan välisiä matkoja (22 %) jo enemmän kuin poikittaismatkoja. Osuus kaikista matkoista

8 Kokonaiskuva poikittaisliikenteestä Matkatyyppi Kaikki matkat pohjaiset matkat Esikaupungin sisäiset matkat Matkat eri suuralueiden välillä 16 % poikittain 20 % 28 % 36 % säteittäin 7 % 8 % 11 % 15 % sama 36 % 44 % 61 % 0 % suuralue keskusta 22 % 28 % 0 % 49 % Keskusta sisäinen 19 % 0 % 0 % 0 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % Jos tarkastellaan pitkiä matkoja (suuralueiden välillä), poikittaismatkat muodostavat reilun kolmanneksen (36%) ja säteittäiset esikaupunkimatkat sekä esikaupunkialueen ja keskustan väliset matkat yhdessä vajaat kaksi kolmasosaa (15% + 49%= 64%) Poikittaisliikenne muodostaa 16% pääkaupunkiseudun sisäisistä matkoista

Erilaisilla aluerajauksilla esiin erilaisia

UZ-pienalueita katsottaessa poikittaisliikenteen

poikittain ja niihin liikutaan verrattain vähän

9 Erilaisilla aluerajauksilla esiin erilaisia asioita Esim. UZ-pienalueita katsottaessa poikittaisliikenteen suhteellinen merkitys nousee kaikkein suurimmaksi työpaikka-alueilla. Suurin työpaikkakeskittymiin tullaan paljon poikittain ja niihin liikutaan verrattain vähän lähiympäristöstä. Näiden alueiden voidaan osaltaan katsoa olevan osa pääkaupunkiseudun uudenlaista monikeskuksista rakennetta.

10 Matkojen visualisointia

11 Matkojen visualisointia Kaikkien matkojen päätepisteet 250 x 250 metrin ruudukossa

12 Matkojen visualisointia Poikittaismatkojen päätepisteet 250 x 250 metrin ruudukossa

Matkojen syyt ja ajallinen jakauma Poikittaismatkat ovat muita matkatyyppejä useammin työmatkoja ja painottuvat tämän takia ruuhkatunneille.

13 Matkojen syyt ja ajallinen jakauma Poikittaismatkat ovat muita matkatyyppejä useammin työmatkoja ja painottuvat tämän takia ruuhkatunneille. Tässä mielessä poikittaismatkat muistuttavat hyvin paljon keskustan ja esikaupunkialueiden välisiä matkoja. 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Keskutan sisäinen -keskusta sama suuralue säteittäin Matkojen tarkoitus Matkojen ajallinen jakauma matkan alkamistunnin perusteella

14 Pohdintaa poikittaisliikenteestä Esikaupungin kehityksen kannalta tärkeimmät ratkaisut tehdään sen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä parantavien joukkoliikenne- ja logistiikkaratkaisujen sovittamisessa kaupunkirakenteeseen. Haasteellisinta on onnistua tässä projektissa siten, ettei urbaani tilantuotanto jää toiminnallis-taloudellisten tavoitteiden jalkoihin. (Joutsiniemi 2006) Hajautuneella ja monikeskuksiseksi muuttuneella esikaupunkialueella, joukkoliikenne ei voi toimia yhtä hyvin kuin tiiviissä kaupunkikeskustassa. Mutta miten se voisi toimia nykyistä paremmin? Mitä asioita pitäisi huomioida ja kysyä kun poikittaisliikennettä suunnitellaan? Poikittaisliikenteen järjestäminen eri etäisyyksillä keskustasta Monikeskuksisuus ja poikittaisliikenne sitä muokkaavana tekijänä Poikittaisliikenteen kehittäminen ja lähiöt Työpaikkojen sijoittuminen poikittaisliikenteeseen vaikuttavana tekijänä Pikaraitiotiet vai bussiliikenne? Poikittaisuus ja säteittäisyys joukkoliikenteessä

15 Kiitos! Kiitos! Koko tutkimus Helda-arkistossa: Metropoli liikkeessä Ihmisten liikkuminen ja poikittaisliikenne pääkaupunkiseudulla Vertailuartikkeli Helsingin ja Tukholman poikittaisliikenteestä tulossa osana julkaisua: Pohjoiset suurkaupungit - Yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla (Söderström, P., H. Schulman & M. Ristimäki (toim.)

Samankaltaiset tiedostot

Lieve- ja hajarakentamisen kehitys. Erikoistutkija Mika Ristimäki SYKE / Rakennetun ympäristön yksikkö

Lieve- ja hajarakentamisen kehitys Erikoistutkija Mika Ristimäki SYKE / Rakennetun ympäristön yksikkö SYKE 7.6.2013 2 Määritelmiä Yhdyskuntarakenteen hajautumisella tarkoitetaan harvan taajama-alueen kasvua