Lieve- ja hajarakentamisen kehitys. Erikoistutkija Mika Ristimäki SYKE / Rakennetun ympäristön yksikkö

Transkriptio

1 Lieve- ja hajarakentamisen kehitys Erikoistutkija Mika Ristimäki SYKE / Rakennetun ympäristön yksikkö

2 SYKE

3 Määritelmiä Yhdyskuntarakenteen hajautumisella tarkoitetaan harvan taajama-alueen kasvua tai hallitsematonta hajarakentamista erityisesti rakentamispainealueilla kuten kaavan lievealueella. Rakenteen hajautuminen tarkoittaa myös toimintojen välisten etäisyyksien kasvamista, mikä aiheuttaa ongelmia teknisen huollon verkostojen sekä joukkoliikenteen palvelujen järjestämiseen. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tarkoittaa, että uusi rakentaminen sijoitetaan pääosin jo rakennettujen alueiden yhteyteen täydennysrakentamalla, niitä hallitusti laajentamalla ja tukeutumalla jo olemassa olevaan infrastruktuuriin. Kun rakentaminen sijoitetaan ja mitoitetaan siten, että se käyttää hyväksi ja tukee olevaa yhdyskuntarakennetta sekä poistaa siinä havaittuja toiminnallisia, maisemallisia tai kaupunkikuvallisia puutteita tai epäkohtia, se on eheyttävää rakentamista. 3

4 Määritelmiä Taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan asutuskeskittymää, jossa rakennusten välinen etäisyys on alle 200 metriä. Tilastokeskus käyttää Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän 250 x 250 metrin tilastoruutuun perustuvaa (YKR) taajamarajausta, jossa huomioidaan myös rakennusten kerrosala. Suomen ympäristökeskuksen taajamarajaus jakautuu tiheään taajama-alueeseen ja harvaan taajama-alueeseen. Tiheä taajama-alue vastaa aluetehokkuudeltaan yleisesti jo rakennettua asemakaavoitettua taajama-aluetta ja harva taajama-alue pääosin asemakaavoittamatonta alhaisen tehokkuuden taajama-aluetta. Harva taajama-alue voi olla keskeneräistä asemakaava-aluetta, asemakaavan lievealuetta, tiheämpää tienvarsiasutusta tai jopa tiheään taajamaan kytkeytyvää, luonteeltaan kylämäistä asutusta. 4

5

6

7

8

9

10 Alhaisen tehokkuuden taajama m etäisyys sen reunasta Väestömäärä alle 0,02 aluetehokkuuden taajamissa sekä 500 metrin lievevyöhykkeellä vuoden 2010 kaupunkiseudun taajamista Metropoli Suuret kaupunkiseudut Suurehkot kaupunkiseudut Keskisuuret kaupunkiseudut Pienehköt kaupunkiseudut Pienet kaupunkiseudut

11 Väestömäärä alle 0,02 aluetehokkuuden taajamissa sekä 500 metrin lievevyöhykkeellä vuoden 2010 kaupunkiseudun taajamista Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio

12 Kotka-Hamina Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna Seinäjoki Väestömäärä alle 0,02 aluetehokkuuden taajamissa sekä 500 metrin lievevyöhykkeellä vuoden 2010 kaupunkiseudun taajamista Kemi-Tornio Mikkeli Porvoo Rauma Kokkola Lohja Kajaani Imatra Salo

13 Väestömäärä alle 0,02 aluetehokkuuden taajamissa sekä 500 metrin lievevyöhykkeellä vuoden 2010 kaupunkiseudun taajamista Savonlinna Forssa Varkaus Pietarsaari Raahe Valkeakoski Iisalmi Heinola

14 Väestömäärän kehitys 500 metrin lievevyöhykkeellä vuoden 2010 kaupunkiseudun taajamista Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio

15 Väestömäärän muutos alle 0,02 aluetehokkuuden taajamasta sekä 0,5 km lievevyöhykkeellä vuoden 2010 taajamasta Metropolialue 13,3 % 15,3 % Helsinki 13,3 % 15,3 % Suuret kaupunkiseudut 11,3 % 19,9 % Tampere 16,0 % 24,7 % Turku 6,5 % 15,1 % Suurehkot kaupunkiseudut 4,2 % 16,8 % Oulu 11,9 % 22,6 % Lahti 2,9 % 18,9 % Jyväskylä 7,3 % 14,6 % Pori -2,0 % -2,5 % Kuopio 1,1 % 30,5 % Keskisuuret kaupunkiseudut 8,5 % 21,0 % Kotka-Hamina -7,0 % 1,5 % Hyvinkää-Riihimäki 5,6 % 18,7 % Vaasa 14,0 % 21,5 % Joensuu 6,6 % 47,2 % Lappeenranta 3,5 % 23,6 % Kouvola 2,1 % 1,5 % Rovaniemi 35,6 % 34,5 % Hämeenlinna 3,1 % 13,7 % Seinäjoki 13,4 % 26,8 % Pienehköt kaupunkiseudut 4,0 % 6,2 % Kemi-Tornio -1,0 % -2,4 % Mikkeli -0,8 % 10,2 % Porvoo 13,2 % 11,0 % Rauma 1,4 % 1,1 % Kokkola -2,7 % -3,7 % Lohja 7,4 % 11,5 % Kajaani 4,2 % 0,1 % Imatra -7,2 % -8,7 % Salo 21,1 % 36,3 % Pienet kaupunkiseudut 12,5 % 6,9 % Savonlinna 58,9 % 1,2 % Forssa 6,5 % 7,3 % Varkaus 5,3 % 3,5 % Pietarsaari 4,0 % 26,5 % Raahe -1,3 % 4,5 % Valkeakoski -2,7 % 4,8 % Iisalmi 19,1 % 154,2 % Heinola 10,4 % 2,9 %

16

17 UZ Moniautoisten asuntokuntien osuus autovyöhykkeellä Autottomien asuntokuntien osuus joukkoliikennevyöhykkeellä 55% 55% 50% 50% 45% 45% 40% 40% 35% 35% 30% 30% 25% 25% 20% 20% 15% 15% 10% 10% 5% 5% 0% % Helsinki Tampere Helsinki Tampere Turku Oulu Turku Oulu Lahti Jyväskylä Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Pori Kuopio Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä

18 Daily mileage (passenger km) for inhabitants Helsinki Urban Region Inner peri- Urban area, good rail connection Inner Peri Urban area Outer Peri- Urban area pedestrian zone fringe of pedestrian zone pedestrian zone of subcentre intensive public transport zone public transport zone car oriented zone pedestrian zone fringe of pedestrian zone intensive public transport zone public transport zone car oriented zone outside densely populated area pedestrian zone fringe of pedestrian zone intensive public transport zone public transport zone car oriented zone outside densely populated area pedestrian zone fringe of pedestrian zone public transport zone car oriented zone outside densely populated area passenger km/inhabitant, weekday 6,6 2,6 1,5 8,5 3,4 1,7 11,6 10,6 14,4 18,1 16,7 4,6 5,2 2,5 2,1 4,5 21,5 20,7 29,6 23,9 31,2 26,9 28,9 24,9 23,3 31,9 30,1 30,1 33,2 31,3 1,8 4,4 1,6 8,8 1,6 8,5 6,6 1,2 5,9 6,4 1,7 5,2 3,2 5,4 3,6 3,7 2,5 6,0 4,3 4,5 37,1 3,6 35,4 3,3 walk bicycle car bus train tram metro

19 Outer Peri-Urban area Inner Peri-Urban area Inner Peri-Urban area, good rail connection Helsinki Urban Region Carbon dioxide emissions of transport (g/inhabitants, weekday) pedestrian zone fringe of pedestrian zone pedestrian zone of subcentre intensive public transport zone public transport zone car oriented zone pedestrian zone fringe of pedestrian zone intensive public transport zone public transport zone car oriented zone outside densely populated area pedestrian zone fringe of pedestrian zone intensive public transport zone public transport zone car oriented zone outside densely populated area pedestrian zone fringe of pedestrian zone public transport zone car oriented zone outside densely populated area CO2grams/inhabitant, weekday

20

21 Car ownership in 2010 Households with no cars Car ownership Households with 2 or more cars pedestrian zone fringe of pedestrian zone fringe of pedestrian zone, core area fringe of pedestrian zone, peri-urban area intensive transit zone transit zone weak transit zone car-oriented zone the border of core area 21

22 Travel related urban zones - from analysis to planning method Photo: Tuula Palaste-Eerola Because of inadequate housing policy in inner and outer urban region, the pressure of urbanisation in peri-urban is high Sustainable urbanisation can not be handled without polycentric structure with good public transport services Theory of urban fabrics has to take the peri-urbanisation into account In Helsinki urban region, pedestrian zones are strongest within areas of high level of public transport service and weakest in outer peri-urban areas there is almost no potential to increase the public transport use in outer peri-urban areas without large scale public transport investments and intensified land use in sub-centres rail-based inner peri-urban region has been successful in creating more polycentric urban form with less car-dependent life style