Mielenkiintoisia pohjoismaisia maankäyttö- ja liikenneratkaisuja

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenkiintoisia pohjoismaisia maankäyttö- ja liikenneratkaisuja"

Anton Kokkonen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Mielenkiintoisia pohjoismaisia maankäyttö- ja liikenneratkaisuja HLJ 2015 POLISE-seminaari Niilo Järviluoma, NJ Consulting Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

2 Onnistuneita maankäytön ja liikenteen ratkaisuja Tukholman lähiörakentaminen ja metro (Tukholma) Kööpenhaminan Fingerplan 1947 pohjana edelleen Helsingin sormimalli (varauksin), M-rata ja lähiörakentaminen Entisten satama- ja telakka-alueiden uusi tehokas maankäyttö kaikilla seuduilla

pohjana edelleen Helsingin sormimalli (varauksin), M-rata ja

5 Finger Plan 1947 Suuntaviivat kaupunkikehityslakiin 1949 Uusi maankäyttö pääsuuntiin S-togratojen varrelle, välissä viheralueita Regionplan 1973 Varautuminen isoon kasvuun keskustasta ulos S-tog-ratojen ja pääteiden jatkaminen ulommas Uudet aluekeskukset Regionplan 1989 Palautti Finger Planin periaatteita Joukkoliikenteen vahvistaminen Asemaläheisyysperiaate: käyttöön Regionplan 2007 Ajanmukaistettu Finger Plan Tiukempi maankäytön ohjaus ratojen varsiin (600 m)

ulommas Uudet aluekeskukset Regionplan 1989 Palautti Finger Planin periaatteita Joukkoliikenteen vahvistaminen

6 FINGERPLAN 1947 Monosentrinen rakenne Uusi asutus sormille (1 km asemista) Teollinen toiminta kämmeneen Säteittäisiä pääteitä ja ratoja Vihreät kiilat säteitten välissä REGIONPLAN 2007 Polysentrinen rakenne Uusi asutus Finger Cityyn Uudet työpaikat asemien lähettyville Finger Cityssä Säteittäisiä ja kehämäisiä pääteitä ja ratoja Vihreitä kiiloja säteitten välissä ja niiden poikki

Polysentrinen rakenne Uusi asutus Finger Cityyn Uudet työpaikat asemien lähettyville Finger

7 Kööpenhamina kasvaa ratojen varaan København er i vækst. Det stiller stigende krav til infrastrukturen Metro i tunnel under de tætte bydele og letbaner i gadeniveau. Der skal være plads til alle trafikanter, men pladsen i gaderne i tætbyen er begrænset Nye baner i København - oplæg til analysefasen Med rødt er vist områder, hvor mulighederne for udbygning af metrosystemet skal analyseres nærmere. Med grønt er vist områder, hvor letbaner eller højklassede busløsninger i tilknytning til Ring 3 skal analyseres

Der skal være plads til alle trafikanter, men pladsen i gaderne i tætbyen er begrænset Nye baner i København - oplæg til

8 Keskustojen isot ratahankkeet Tukholma: Citybanan rakenteilla Malmö: Citytunneln avattiin 2010 Helsinki: Pisara suunnitteilla Göteborg: Västlänken suunnitteilla

9 Ratahankkeiden vertailua CITYTUNNELN Malmö 17 km (6 km) 1,1 mrd. euroa 2 uutta asemaa Kapasiteetti Palvelutaso Maankäyttö Ympäristö PISARA-RATA Helsinki 8 km (6 km) 0,74 mrd euroa 2 uutta asemaa Kapasiteetti Palvelutaso Maankäyttö Ympäristö CITYBANAN Tukholma 7,4 km (6 km) 2,2 mrd. euroa 2 uutta asemaa Kapasiteetti Palvelutaso Maankäyttö Ympäristö VÄSTLÄNKEN Göteborg 8 km (6 km) 2,4 mrd. euroa 3 uutta asemaa Kapasiteetti Palvelutaso Maankäyttö Ympäristö

2 uutta asemaa Kapasiteetti Palvelutaso Maankäyttö Ympäristö CITYBANAN Tukholma 7,4 km (6 km) 2,2 mrd.

10 Joukkoliikenteen suuret ratkaisut Organisaatioiden kehittyminen Poikittaisen joukkoliikenteen kehittäminen Runkoyhteydet ja solmut

11 Organisaatioiden kehittyminen Tukholma SL 1967 Koko Tukholman lääni Göteborg GL AB Göteborgin kaupunki Västtrafiken 2000, koko Länsi-Ruotsi Kööpenhamina Movia (aiemmin HT ja HUR): bussiliikenne (brutto 350 M /v) DSB: s-junaliikenne (brutto 330 M /v) Metro: metroliikenne (brutto 90 M /v) Kullakin oma suunnittelu, yhteistyömuotoja, yhteiset taksat Oslo Stor Oslo Lokaltarfik 1973, Oslo Spoveier Oslossa Vuonna 2008 fuusio: Ruter NSB vastaa seudun junaliikenteestä Helsinki 1986 alkaen YTV vastasi seutuliikenteestä ja kunnat sisäisestä liikenteestä YTV vastasi myös kuntien sisäisestä liikenteestä Helsinkiä lukuun ottamatta Vuodesta 2010 alkaen HSL, joka vastaa seudun kaikesta joukkoliikenteestä

Oslo Stor Oslo Lokaltarfik 1973, Oslo Spoveier Oslossa Vuonna 2008 fuusio: Ruter NSB vastaa seudun junaliikenteestä Helsinki 1986 alkaen YTV vastasi seutuliikenteestä ja kunnat

12 Göteborg / Västtrafiken Matkoja 260 milj. Liikennöinti 736 M Lipputulot 396 M Tuen osuus* 46 % Helsinki / HSL Matkoja 334 milj. Liikennöinti 401 M Lipputulot 250 M Tuen osuus* 37 % Tukholma / SL Matkoja 718 milj. Liikennöinti M Lipputulot 616 M Tuen osuus* 41 % Kööpenhamina / Movia, DSB, Metro Matkoja 358 milj. Liikennöinti 597 M Lipputulot 317 M Tuen osuus* 47 % Oslo / Ruter Matkoja 286 milj. Liikennöinti 547 M Nettomeno 287 M Tuen osuus* 48 % *) Liikennöinnistä Lukujen lähteet BEST ja vuosikertomukset 2011

Liikennöinti 1 040 M Lipputulot 616 M Tuen osuus* 41 % Kööpenhamina / Movia, DSB, Metro Matkoja 358 milj.

13 Poikittaista joukkoliikennettä kehitetään Tukholman Tvärbanan (yli matkaa/vrk) Helsingin Jokeri ja Kehärata Kööpenhaminan Kehämetro ja Kehäratikka

14 Joukkoliikenteen arviointia Kaikilla seuduilla vastuun siirtymistä yhdelle organisaatioille on pidetty joukkoliikenteen kehittymisen kannalta olennaisen tärkeänä Organisatorisia puutteita vielä on: Alueen olisi hyvä olla laajempi Helsingissä ja Oslossa, osin myös Tukholmassa Kööpenhaminassa ja Oslossa ei ole päästy yhden vastuuorganisaation malliin, mikä vaikeuttaa saumattoman joukkoliikenteen toteuttamista Kaikilla seuduilla on panostettu lisääntyvässä määrin raideliikenteeseen erityisesti viime aikoina kun ympäristönäkökohdat painavat entistä enemmän Poikittaisliikenteen runkoyhteyksistä ja erityisesti raideratkaisuista on erittäin hyviä kokemuksia (Tukholma ja Helsinki) Bussiliikenteessä on kaikilla laajasti siirrytty (tai ollaan siirtymässä) runkolinjastoon hyvine vaihtoterminaaleineen, mistä on erittäin hyviä kokemuksia

toteuttamista Kaikilla seuduilla on panostettu lisääntyvässä määrin raideliikenteeseen erityisesti viime aikoina kun ympäristönäkökohdat painavat entistä enemmän Poikittaisliikenteen runkoyhteyksistä

15 Keskustaväylät Auki M Valtio/ kunta Götaleden / 25 Auki M Valtio/ kunta Essingelenden 1966 Södra länken / 16 Norra länken / 25 Auki M Valtio/ kunta Bjørvikatunnel

Södra länken 2004 975 84 / 16 Norra länken 2017 1

16 Innovatiivisia rahoitusratkaisuja Kööpenhaminan metro: Maan arvon nousu Tukholman läntinen ohikulkutie: Trängselskatt Tukholman Citybanan: Myös muut seudut osallistuivat rahoitukseen (esim. Uppsala) Västsvenska paketet: Trängselskatt Oslopaketit: Tietullit

Tukholman Citybanan: Myös muut seudut osallistuivat

17 Citybanan rahoitus Kustannukset jakautuvat seuraavasti: Valtio M Tukholman kaupunki ja Landstinget 612 M Muut seudut 276 M Mälardal ja Östergötaland tulivat rahoituskuvioihin mukaan siinä vaiheessa kun hankkeen kustannukset nousivat ja valtio ei halunnut osuuttaan kasvattaa perusteluna laaja työssäkäyntialue Valtio sitoutui muutamaan ratahankkeeseen myös näillä alueilla Jos hankkeet eivät toteudu, valtio voi joutua maksamaan sakkoja seuduille Lisäksi valtio on sopimuksen kautta sitoutunut hankkeisiin, jotka saattavat olla kannattamattomia ja kustannusnousut voivat tulla pelkästään valtion maksettavaksi. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi ulkopuolisten seutujen rahoituksen tehottomaksi ratkaisuksi

ratahankkeeseen myös näillä alueilla Jos hankkeet eivät toteudu, valtio voi joutua maksamaan sakkoja seuduille Lisäksi valtio on sopimuksen kautta sitoutunut hankkeisiin, jotka

18 Kööpenhaminan metron rahoitus Valtio ja Kööpenhaminan kaupunki omistivat maat, jotka luovutettiin perustetulle Ørestad Development Corporationille Valtio omisti 55 % ja Kööpenhaminan kaupunki 45 %. Yhtiön tehtävänä oli rakennuttaa ja operoida metro. Pääosa kustannuksista tuli kattaa tonttien myyntituloilla. Metron rahoitus jakaantuu seuraavasti: Operoinnin tuotto 41 % Tonttien myynti 39 % Kiinteistövero 15 % Avustukset 5 % Uusien metrolinjojen rahoitusratkaisut suunnitellaan ja neuvotellaan tapauskohtaisesti (riippuu mm. maanomistuksesta)

Pääosa kustannuksista tuli kattaa tonttien myyntituloilla.

19 Ruuhkaverotulot rahoituskeinona Förbifart Stockholm M Ruotsin valtio 600 M Trängselskatt M Västsvenska paketet M Ruotsin valtio M Göteborgin kaupunki 150 M Västra Götalandsregionen 98 M Region Halland 22 M Maan myynti 90 M Trängselskatt M

320 M Ruotsin valtio 2 040 M Göteborgin kaupunki 150 M Västra

20 Ydinkeskustojen liikenneratkaisuja Kävelylle varattuja alueita vaihtelevasti Pyöräilyn edistäminen tavoitteena kaikkialla Keskustaväyliä rakennettu tai rakennetaan

21 Kävelyalueet Kööpenhamina Helsinki Tukholma Oslo Kävelykatuja/ 1000 as. 7,7 m 1,7 m 3,8 m 4,4 m Lähde: Ilkka Oikarinen 2008 (Pro Gradu)

22 Pyöräily TUKHOLMA Pyöräilyn osuus matkoista kaupungin alueella KÖÖPENHAMINA Kööpenhamina 27 % Göteborg 14 % Tukholma 7 % Helsinki 6 % Oslo 5 % HELSINKI Pyöräilijöitä keskustaan arkena Kööpenhamina / h Tukholma Helsinki / vrk / vrk

Samankaltaiset tiedostot

Mitä voimme oppia muilta kaupunkiseuduilta? Pohjoismaisen selvityksen alustavia tuloksia

Mitä voimme oppia muilta kaupunkiseuduilta? Pohjoismaisen selvityksen alustavia tuloksia HLJ 2015 POLISE-seminaari 25.4.2013 Heikki Metsäranta, Strafica Oy Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä POLISE