TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 JÄMSÄN KAUPUNKI LAADINTAOHJE 1/5 TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINNAN PERUSTEET 1.1 Käyttötalous Talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille on laadittava siten, että kaupungin talous pysyy koko suunnitelmakauden vakaalla ja kestävällä pohjalla. Talousarvion on oltava realistinen niin, että suunniteltu ja esitetty toiminta voidaan myös toteuttaa talousarvioon varattavilla määrärahoilla. Talousarvion laadintavaiheessa on hyvä muistaa ja ottaa huomioon talousarvion kaikkinainen sitovuus. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden asettamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Palvelurakenne ja palvelujen sijoittuminen on mitoitettava väestömäärää ja väestörakennetta vastaavaksi. Viime vuosien väestön väheneminen ja väestörakenteen muutos ohjaavat palvelutuotannon suunnittelua. Toiminnallisia muutoksia, jotka tukevat tasapainoisen kuntatalouden tavoitetta, on rohkeasti selvitettävä ja esitettävä. Toimintatapoja on arvioitava uudelleen, toiminnassa on otettava huomioon kaupungin strategiset linjaukset sekä valmistelussa oleva palvelustrategia. Menojen ja tulojen epäsuhteen korjaamiseen on kaikkien eri yksiköiden kiinnitettävä erityistä huomiota. Epäkurantista omaisuudesta ja/tai käyttötalousmenoja aiheuttavasta tarpeettomasta omaisuudesta on luovuttava ja ilmoitettava se poistettavaksi/myytäväksi. Kuhmoinen laskutetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan ja ottaen huomioon kuitenkin yhteistoiminta-alueen sopimus liitteineen. 1.2 Verotus/Rahoitus Kunnallisveroprosenttina käytetään 21 % koko suunnitelmakauden. Kiinteistöveroprosentteja tarkastellaan erikseen, mutta lähtökohtana on kiinteistöverotuksen säilyttäminen ennallaan. Lainoitusta käytetään rahoituskeinona ainoastaan investointeihin. Nousevat lainanhoito- ja rahoituskulut on pystyttävä kattamaan käyttötalouden rakennemuutoksilla ja toiminnan strategisilla muutoksilla. 1.3 Investoinnit Investointisuunnitelma tehdään neljäksi vuodeksi ajalle Vuosien investoinnit perustuvat pääsääntöisesti syksyllä 2013 hyväksyttyyn investointisuunnitelmaan. Uudet esitettävät hankkeet voidaan kirjata investointisuunnitelmaan viimeiselle vuodelle. Investoinnista on esitettävä kustannusarvio. Investointisuunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Investoinnista ja sen vaikutuksista laaditaan aina selvitys(erillinen taulukko), jossa esitetään mm. hankkeen koko kustannus (kustannusarvio), käyttötalouden kustannuspaikka poistojen kohdentamiseksi, arvioitu vaikutus käyttötalouteen ja sanallinen perustelu. Investoinnit mitoitetaan väestömäärän, käyttäjäryhmän yms. ennusteiden pohjalta optimaaliseksi koko kaupungissa eli otetaan huomioon asiakaspohja ja -rakenne myös tulevaisuudessa. Olemassa olevaa konsernin kiinteistömassaa käytetään ensisijassa hyödyksi ja suunnataan uudiskäyttöön silloin, kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Etusija on investoinneilla, jotka parantavat palveluiden tuottamisen tehokkuutta ja toiminnallisuutta, tuovat käyttömenoissa säästöjä, palvelevat rakennemuutosta tai tuottavat tuloja. Talonrakennusinvestoinnit ja nimetyt käyttöomaisuuden kunnallistekniikan investoinnit tarvitsevat talousarvion hyväksymisen jälkeen vielä kaksivaiheisen toteuttamispäätöksen: rakennusinvestointi tarvitsee suunnittelun aloittavan kaupunginhallituksen puitepäätöksen ja suunnitelmien valmistuttua kaupunginhallituksen toimeenpanopäätöksen ennen rakentamisen urakoinnin aloittamista. Irtaimistohankinnasta on esitettävä myös selvitys (erillinen taulukko) taloussuunnitelmaan. Kone- ja kalustohankinnat tulee yksilöidä eikä könttävarauksia voi esittää. Hankkeiden, joihin on mahdollista saada valtionosuus ja se todetaan talousarviossa, toteuttaminen sidotaan valtionosuuspäätökseen. Pienhankintarajana vuonna 2015 ja myös suunnitelmavuosina on euroa (alv 0 %). Rajan alittavia hankintoja ei kirjata siis investoinniksi (pysyviksi vastaaviksi = käyttöomaisuudeksi). Toimialojen taloussihteerit/-päälliköt kokoavat toimialojen investointitaulukot (ml. kalusto- ja ohjelmistohankinnat) ja laativat niistä yhteenvedon, joka käsitellään lautakunnissa tai liikelaitosten johtokunnissa. Yhteenveto laitetaan tiedoksi talouspalveluihin (Siukola) ennen lautakunta- ja johtokuntakäsittelyä. Investointien yhteenveto käsitellään myös kaupungin johtoryhmässä ennen niiden käsittelyä toimielimissä.

2 JÄMSÄN KAUPUNKI LAADINTAOHJE 2/5 1.4 Kaupungin tavoitteet Talousarvion laadintaa ja raamia käsittelevässä pykälässä on esitetty kaupungin talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman laadinnalle yleistavoitteet seuraavasti: Veroprosentti pysyy nykyisellään (21 %) suunnitelmakauden. Kaupunkikonsernin kokonaisvelkamäärä pysytetään nykytasolla. Kaupungin keskimääräinen investointien kokonaismäärä on vuositasolla noin 10 milj. euroa (netto). Henkilöstömenojen säästötavoitteeksi on asetettu vuosille noin 4 milj. euroa (noin 100 htv). Kaupungin vuosikate on taloussuunnitelman viimeisenä vuonna suurempi kuin pitkäaikaisten lainojen lyhennykset, uusinvestoinnit ja korvausinvestoinnit yhteensä. 2. TALOUSARVION 2015 LAADINNAN KÄYTÄNNÖN OHJEISTUS 2.1 Raami Talousarviota valmistellaan tavoitteena saavuttaa suunnitelmakaudella tasapainossa oleva kuntatalous. Vuosikate on tuolloin yhtä suuri kuin pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ja korvausinvestoinnit yhteensä eli noin 10 milj. euroa. Vuodelle 2015 asetetaan tavoitteeksi toimintakatteen 2,3 % nousu lisätalousarvioon 2014 verrattuna., 2.2 TA -rakenne Vuoden 2015 talousarvion laadinta käynnistetään vastaavalla vuonna 2014 voimassa olevalla talousarvioja organisaatiorakenteella. Mikäli muutoksia rakenteeseen tulee, niin valtuusto tekee tarvittavat muutokset erikseen syksyllä Kaupungin ja liikelaitosten käyttämiä meno- ja tulotilejä ja niiden sisältöä sekä tunnistetasoja tarkistetaan ja muutetaan vastaamaan toisiaan. Samalle tilille ei voi kirjata sekä sisäisiä että ulkoisia menoja tai tuloja. Voimassa oleva tili- ja nimistörakenne on aina intrassa. Tili- ja nimistörakenteesta ja mahdollisista muutoksista saa tietoa myös talouspalveluista (Siukola, Kivirinne, Kainulainen). Valtuustoon nähden sitovuustaso on tulosalue ja lautakuntaan nähden sitovuustaso on tulosyksikkö. Talousarvio syötetään ohjelmaan pääsääntöisesti tili- ja kustannuspaikkatasolla. Sosiaali- ja terveystoimessa talousarvio voidaan tehdä myös tunnistetasolla. Koko kaupungin kirjanpidossa käytetään myös tunnistetasoja nimistön mukaisesti. 2.3 Palkat ja henkilöstökulut Henkilöstöhallinnosta toimialoille toimitettavat kustannuspaikkakohtaiset henkilöstösuunnittelulistat on tarkistettava. Suunnittelulistojen vuosiansiot on ajettu heinäkuun 2014 tilanteesta (sis. heinäkuun yleiskorotuksen). Mahdollinen palkankorotusvara vuodelle 2015 lasketaan erikseen, mutta se sisältyy annettuun raamiin Kaikkien toiminnassa olevien vakituisten virkojen/toimien (vakanssien) palkat varataan talousarviossa vakituisten palkkojen kohdalle, vaikka virkaa/toimea hoitaisikin sijainen (kirjanpidossa oikealle tilille). Palkkojen sivukulut lasketaan keskitetysti talouspalveluissa ja ne ilmoitetaan erikseen syksyllä. Henkilösivukuluihin ei sisälly eläkemenoperusteinen eläkemaksu vuonna 2015 ja se kohdistetaan talousarviossa kustannuspaikoille erikseen. Varhe -maksut syötetään myös keskitetysti taloushallinnoissa niille laskentayksiköille, joille maksut kohdentuvat. Palkkatuella työllistämiseen varattavat määrärahat (menot ja tulot) varataan hallintokunnille / kustannuspaikoille erillisen työllistämissuunnitelman mukaisesti. Ulkopuolisten sijaisten käyttö pyritään minimoimaan, ensisijaisesti käytetään kaupungin omaa varahenkilöyksikköä sijaistarpeissa. Hallintokuntien on ilmoitettava palkansaajien muuttuneet menokohdat palkanlaskentaan mennessä. 2.4 Sisäisistä eristä Sisäisten erien tulee koko kaupungin tuloslaskelmassa täsmätä (tulot-menot=0). Sisäisten palvelujen myyjät tekevät erittelyn palvelun ostajista ja niille myynneistään sisäisten erien täsmäytystä ja tarkistusta varten. Tilapalvelut vastaavat perittävistä sisäisistä vuokrista. Normaalia vuosikorjausta suuremmat korjaukset, jotka toteutetaan tilapalvelujen toimesta ja laskutetaan vuokrina hallintokunnilta, on sovittava erikseen kiinteistöpäällikön kanssa. Vuosikorjaustarpeista ja mahdollisesti toteutettavista erillismuutoksista vuodelle 2015 on tilapalvelut ollut jo yhteydessä talousyksiköihin. Kirjanpitotositteet, laskut, tiliöidään aina tositekohtaisesti oikealle tilille hankinnan mukaisesti riippumatta siitä, missä kohtaa talousarviossa on varaa tai varausta. 2.5 ICT-kustannukset

3 JÄMSÄN KAUPUNKI LAADINTAOHJE 3/5 ICT-hankinnoista ja kustannusten käsittelystä on tehty erillinen ohjeistus. Tietohallinto laskee ICT-kustannusten jakoperusteet ohjeen mukaisesti. Kaikki yleiskustannukset jaetaan työasemamäärien suhteessa sen mukaan mihin yksiköihin käyttö kohdistuu. Palvelin- ja tietoliikennekustannukset laskutetaan käyttö-/aiheuttamisperiaatteen mukaan. Investointiosaan tulevat ohjelmisto- ja palvelinhankinnat ilmoitetaan keskitetysti tietohallintopäällikölle, joka tekee yhteenvedon esityksistä. Yhteenveto on toimitettava talouspalveluihin (Siukola). ICT-hankinnat käsitellään myös johtoryhmässä ennen lautakunta-/johtokuntakäsittelyä. 2.6 Poistot Talousarvioon syötettävät poistot sovitaan talouspalveluiden laskentapäällikön (Vilkman) kanssa. Talousarvioon hyväksyttävien uusien investointien poistot saadaan talouspalveluista (Kivirinne, Vilkman). 2.7 Talousarviokirja Talousarvion käyttötalousosa esitetään toimialoittain tuloaluekohtaisesti. Toimialat valmistelevat talousarviokirjaan talousarviotekstin tulosaluekohtaisesti, joka on yhteenveto valtuustolle esitettävästä alemmantasoisesta talousarviosta. Lautakunnat voivat käsitellä talousarviota tarkemmalla tasolla esim. kustannuspaikkatasoisena. Talousarvioon tulevat tekstit ja tunnusluvut on tehtävä talouspalveluiden antamien ohjeiden mukaisesti. Tekstit pitää olla kirjakieltä, eikä teksteissä käytetä muita kuin virallisia lyhenteitä. Toimialan organisaatiossa ja toiminnassa vertailuvuosien aikana tapahtuneet ja suunnitteluvuosien aikana tapahtuvat muutokset on mainittava selkeästi selostustekstin alussa. Toimialoilla ja tulosalueilla ilmoitetaan vertailutietoina talousarviokirjassa: tp 2013, ta+lta 2014, ta 2015, ts 2016 ja ts Mikäli numeraaliset tiedot eivät ole vertailukelpoisia, lyhyt selvitys eroista on tehtävä teksteihin. Tunnuslukujen laskemisessa käytetään asukaslukuina ( ) seuraavia: Jämsä ja Kuhmoinen Toimialan ja tulosalueiden toiminnan ja kehittämisen painopistealueet tukevat kaupungin strategioiden ja koko kaupungin tavoitteiden toteutumista. Painopistealueista johdetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet esitetään kutakin tulosaluetta koskevana erikseen talousarviovuodelle 2015 ja erikseen suunnitelmakauden vuosille Tulosalueiden käyttämät tavoitteet ja arviointitavat tulee määritellä selkeiksi ja kuvaaviksi. Tulosaluekohtaiset tavoitteet ja mittarit: Toiminnallisten tavoitteiden tulee tukea valtuuston hyväksymien strategioiden ja koko kaupunkia koskevien tavoitteiden toteutumista. Tavoitteet pohjautuvat tulosalueen toiminnan kehittämisen painopistealueisiin. Tavoitteet on asetettava siten, että ne ovat mitattavissa määrällisesti tai laadullisesti ja että niiden toteutumista voidaan arvioida tilinpäätösvaiheessa. Tavoitteita voidaan asettaa siis esim. määrälle, laadulle, taloudellisuudelle ja vaikuttavuudelle. Tavoitteet voidaan asettaa tunnusluku- tai numerotavoitteina tai sanallisina tavoitteina. Tavoitteita esitetään talousarviokirjaan otettavaksi tulosaluetta kohden kohtuullinen määrä: talousarviovuodelle 3-5 kpl ja suunnitelmavuosille 1-3 kpl. Lautakunnalle ja johtokunnalle tavoitteita voidaan esittää esim. kustannuspaikkatasolla, mutta ne eivät voi olla ristiriidassa tulosalueen, toimialan ja kaupungin tavoitteiden kanssa. Tavoitteiden esittämisestä annetaan erillinen esitystapaa ja ulkoasua koskeva ohjeistus. 2.8 Talousarvion ja suunnitelman syöttöpohjat Talousarvion ja suunnitelmavuosien käyttötalouden määrärahojen syöttäminen tapahtuu ensimmäistä kertaa FPM -ohjelmaan. Myös talousarvion ja suunnitelmavuosien kaikki käsittelykierrokset tapahtuvat nyt ko. ohjelmaan rakennettujen syöttöpohjien kautta. FPM -ohjelman käyttö vaatii käyttäjätunnukset, joita saa rajatun määrän ohjelman pääkäyttäjiltä talouspalveluista (Kivirinne, Rintala ja Tenhunen). Toimialojen talousvastaaville ja lukujen syöttäjille annetaan kesäkuussa ohjelman käyttöön opastusta. ohjeistavat ja opastavat tarvittaessa lisää ohjelman käytössä. 3. TALOUDEN MUU OHJEISTUS 3.1 Projektit

4 JÄMSÄN KAUPUNKI LAADINTAOHJE 4/5 Tämän ohjeen lisäksi on annettu erikseen lisäohjeistus projektien aloittamisesta ja hoitamisesta. 3.2 Henkilöstö Jämsän kaupungin henkilöstösuunnitelma pohjautuu vuonna 2013 laadittuun arvioon kaupungin organisaatioiden henkilöstön vähennystarpeesta. Tavoitteena on noin henkilötyövuoden vähennys kaudella Henkilöstö- ja vakanssiluettelot sekä mahdolliset henkilöstötarpeet ja -muutokset (ml. eläkelöitymiset, sisäiset täytöt, rekrytointi) käsitellään ensin toimialoilla ja kootusti vielä johtoryhmässä. Talousarviokirjaan tuleva tarkistettu henkilöstöliite toimitetaan johtoryhmän käsittelyn jälkeen toimialan taloussihteerin/-päällikön kautta henkilöstöhallintoon yhteenvetoa varten sekä tiedoksi myös talouspalveluihin (Siukola). Tässä yhteydessä on oltava selkeästi ehdotetut nimikemuutokset ja muut henkilöstöä koskevat muutokset kirjattuina ao. listaukseen. Henkilöstön luonnollista poistumaa ja eläkejärjestelyjä on käytettävä hyväksi henkilöstöresurssien uudelleen allokoinnissa ja talouden tasapainottamisessa. Resurssien oikein kohdentamiseksi käytetään lähtökohtaisesti vakituisen henkilöstön sisäistä sijoittamista ja vasta toissijaisesti rekrytointia ulkoa. 3.3 Työllistämissuunnitelma Palkkatuella työllistettävistä tehdään talousarvioon erillinen työllistämissuunnitelma. Työllistettävät käsitellään omalla palkkatilillään asianomaisella kustannuspaikalla, työllistämisavustukset kohdennetaan samalle yksikölle (erillinen tunniste kirjanpidossa erottelun varmistamiseksi). Työllistäminen suhteutetaan valtion tukirahoitukseen. Kaupungin johtoryhmä linjaa palkkatuella työllistämisen periaatteet ja työllistettävien määrän ja jaon toimialoille. Työllistämissuunnitelma jaetaan toimialajohtajille/talousvastaaville. Työllistämissuunnitelman palautustiedot ilmoitetaan lomakkeessa. Velvoitetyöllistämistä, nuorten kesätyöllistämistä ja nuorten kesätyöseteliä varten varataan erillinen määräraha kaupunginhallituksen määrärahoihin. Työllistämisen yhteyshenkilö on Työvalmennussäätiö Avituksella työnsuunnittelija Seija Äikäs. 3.4 Taksat/maksut Taksoja ja maksujen rakennetta on tarkistettava kustannustasoa vastaavaksi. Tavoitteena on saada vähintään omakustannushinta lainsäädännön sen salliessa. Jokaisen tulosalueen on huolehdittava oman talousyksikkönsä sopimuksien ja hinnoitteluperusteiden ajanmukaisuudesta. 3.5 Talousarvion ja suunnitelman laadinnan ja käsittelyn alustava aikataulu Talousarvion kokonaisraami ja ohjeet Talousarvion syöttöpohjat valmiina FPM -ohjelmassa elokuun alku Investoinnit, lautakunta- ja johtokuntakäsittelyt elokuu-14 Investointisuunnitelmat, palautus talouspalveluihin Käyttötalouden luvut viim. järjestelmässä Johtoryhmän TA - käsittely viikko Käyttötalous, lautakuntien ja johtokuntien alustavat TA - käsittelyt syyskuu-14 Veroprosenttien esitykset, kaupunginhallituksen esitys Veroprosenttien vahvistaminen, kaupunginvaltuusto Talousarvioseminaari, kaupunginvaltuusto Talousarvion tasapainotus / lauta- ja johtokunnat, kaupunginhallitus lokakuu-14 TA - käsittely ja esitys valtuustolle, kaupunginhallitus TA - käsittely ja päätös, kaupunginvaltuusto Talousarvion täytäntöönpano ja käyttösuunnitelmien laatiminen joulukuu (Luostarinen ja Kainulainen) antaa tarvittaessa tarkennuksia ja ohjeita talousarvion valmisteluun ja laatimisen aikatauluun.

5 JÄMSÄN KAUPUNKI LAADINTAOHJE 5/5 Jämsässä Ari Luostarinen talousjohtaja Jakelu: Johtoryhmä, liikelaitosten johtajat, tulosalueiden esimiehet, toimialojen talouspäälliköt/-sihteerit ja tiedotuspäällikkö