KUOPION KAUPUNKI YK 2014:5 KUOPION VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN 2030 JA ASUNTOTUOTANNON TAVOITTEET VUOSILLE

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNKI KUOPION VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN 2030 JA ASUNTOTUOTANNON TAVOITTEET VUOSILLE YK 2014:5

2

3 KUOPION UUSI VÄESTÖENNUSTE IKÄRYHMITTÄIN VUOTEEN 2030, ASUNTOTUOTANNON TAVOITTEET, OHJELMOINTI JA ETENEMINEN SEKÄ PALVELUINVESTOINTIEN TARVE TULEVALLA VIISIVUOTISKAUDELLA: Talousarvion vuodelle 2015 ja toiminta- ja taloussuunnitelman ( ) laadintaa varten Sisällysluettelo: 1. Kuopion väestöennuste ikäryhmittäin vuoteen Asuntotuotannon tavoitteet ja ohjelmointi vuosille Asuntotuotannon eteneminen tulevalla viisivuotiskaudella 7 4. Asuntotuotannon tonttireservit tuleville vuosille 9 5. Kunnallistekniikan kustannukset uusille alueille ja palveluinvestointien tarve tulevalla viisivuotiskaudella 10 LIITE 1 KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN JA IKÄRYHMITTÄIN LIITE 2 KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN V JA ENNUSTE VUOTEEN 2020 (1.1) LIITE 3 KUOPION ASUNTOTUOTANTO SUUNNITTELUALUEITTAIN VUOSINA KARTTA ASUNTORAKENTAMISEN ETENEMINEN V KÄYTTÖÖNOTETTAVAT ALUEET Kuopion kaupunki Strateginen maankäytön suunnittelu Talous- ja strategiapalvelu

4 2 1. Kuopion väestöennuste ikäryhmittäin vuoteen 2030 Taustaa Kuopion väestöennuste ikäryhmittäin on laadittu noin 3-4 vuoden välein palvelujen ja toimintojen suunnittelun apuvälineeksi. Nyt voimassaoleva ennuste on vuodelta 2011, jolloin laadittiin kaksi kaupungin ennustetta (perusennuste ja tavoite-ennuste) sekä suunnittelualueittainen ennuste. Vuoden 2011 jälkeen Kuopion väestönkehitys on vahvistunut ja kehitys on toteutunut lähes tavoite-ennusteen mukaisesti, minkä vuoksi ennuste on nyt uusittu. Kuopion uusi ennuste perustuu viime vuosien vahvaan väestönkasvuun: vuosina väestönkasvu oli noin henkilöä ja myös vuodelle 2014 on ennakoitu lähes vastaavaa kehitystä. Jos tarkastellaan hieman pidempää viime vuosien trendiä ( ), väestönkasvun vuosittainen keskiarvo on ollut noin 850 henkilöä vaihdellen henkilön välillä. Viime vuosina muuttovoiton osuus on kasvanut ollen yli 80 prosenttia koko väestönkasvusta. Väestön ikääntymisen myötä luonnollinen väestönkasvu on sen sijaan lievästi pienentynyt ja vakiintunut noin 200 henkilön tasolle. Tänä vuonna Kuopiolle on laadittu vain yksi väestöennuste, mikä vastaa lähelle viime vuosien trendikehitystä. Ennustetta käytetään palvelujen ja toimintojen suunnittelun apuvälineenä, kuten myös maankäytön suunnittelussa: uusien asunto- ja elinkeinoalueiden käyttöönoton ja rakentamisen etenemisen hahmottamisessa. Tuleville lähivuosille on tavoitteena sama väestönkasvun taso ( henkilöä) kuin valtion ja Kuopion kaupunkiseudun kasvusopimuksessa, joka on allekirjoitettu joulukuussa Kuopion väkiluku oli henkilöä vuoden 2014 alussa (Kuntarekisterit). Kuopion ja Maaningan kuntaliitos on toteutumassa vuoden 2015 alusta alkaen, ja tätä on jo ennakoitu ottamalla Maaningan väkiluku (3 771) mukaan Kuopion uuteen väestöennusteeseen. Uuden ennusteen lähtöväestönä on yhteensä henkilöä Viime vuosina Kuopion tulomuutto on lisääntynyt ja lähtömuutto on pienentynyt. Lähes kaikkien viisivuotisikäryhmien osalta Kuopion muuttoliike on kääntynyt positiiviseksi eli kaupunkiin on muuttanut enemmän henkilöitä kuin täältä poispäin. Vuonna 2013 ainoastaan 0-4-vuotiaiden ja vuotiaiden osalta muuttoliike oli negatiivinen, kuten myös hyvin pienesti 90+ ikäisten osalta. Henkilömäärinä suurimmat muuttovoitot kertyvät vuotiaiden ikäryhmissä: Vuonna 2013 tämän ikäryhmän muuttovoitto oli n. 840 henkilöä eli 81 prosenttia kaupungin muuttovoitosta. Etenkin vuotiaiden muuttovoitto on kasvanut viime vuosina. Kuopion muuttovoitto tulee eniten Itä-Suomesta ja oman maakunnan alueelta, kun taas Kuopio menettää muuttajia (nettomuutto negatiivinen) vuosittain maamme suurimpiin kaupunkeihin ja mm. Helsinkiin, Vantaalle, Tampereelle, Turkuun, Lahteen ja Ouluun. Ennustemenetelmä ja perustelut omalle ennusteelle Kuopion oman väestöennusteen menetelmä, peruselementit ja lähtökohdat ovat olleet jo vuosia hyvin samat. Ennuste on ns. trendiennuste, jossa ajatuksena on menneen kehityksen peilaaminen tulevaisuuteen oletuksella, että Kuopion kehitys jatkuu viime vuosien kaltaisena myös tulevina vuosina. Ennusteessa käytetyt tiedot ovat Kuopion omien kuntarekisterien tietoja väestöstä yksivuotisikäryhmittäin,

5 3 syntyvyydestä äidin iän mukaan, kuolleisuudesta ikäryhmittäin ja viime vuosina toteutuneesta muuttoliikkeestä ikäryhmittäin. Kuopio on jo vuosia laatinut itse väestöennusteet suunnittelun apuvälineeksi, vaikka käytettävissä on ollut myös Tilastokeskuksen väestöennuste ikäryhmittäin. Tähän syynä on ollut se, ettei Tilastokeskuksen ennustetta ole voitu hyödyntää sen heikon ja pessimistisen tulevaisuuden näkymän vuoksi. Kuopion väestökehitys on lähes poikkeuksetta ollut Tilastokeskuksessa ennustettua kehitystä parempaa ja jäänyt hyvin usein heti ensimmäisinä vuosina jälkeen Kuopion todellisesta kehityksestä. Toisaalta myös viime vuosina tapahtuneet Kuopion kuntaliitokset ovat vaikeuttaneet Tilastokeskuksen ennusteen käyttöä ja toimivuutta. Kuopion trendiennuste on myös aiemmilla kerroilla jaettu alueille ns. suunnittelualueittaiseksi ennusteeksi, kun taas Tilastokeskus ei laadi alueellisia ennusteita kunnille. Kuopion väestöennuste ikäryhmittäin vuosille (1.1.) Kaikki (1.1.) YHT Lähtökohtana Kuopion ja Maaningan väestö yhteensä ikäryhmittäin , jota vanhennetaan vuosittain Miehet ja naiset on ennustettu erikseen. 0-vuotiaiden ikäryhmä saadaan kertomalla hedelmällisessä iässä olevat naiset ns. hedelmällisyyskertoimilla, jotka on laskettu Kuopion oman syntyvyyden perusteella. Jokaiseen ikäryhmään vaikuttaa muuttoliike, joko ikäryhmää suurentaen tai pienentäen edellisvuoteen verrattuna. Käytetyt nettomuuttokertoimet on laskettu Kuopion oman muuttoliikkeen perusteella. Jokaiseen ikäryhmään vaikuttaa kuolleisuus, joka on laskettu Kuopion omien kuolleisuuskertoimien avulla. Kuopion väestöennuste ikäryhmittäin vuoteen 2030 Kuopion uuden väestöennusteen mukaan kaupunki kasvaa noin asukkaalla (1,1 %) tulevina lähivuosina ja noin (0,7-0,8 %) asukkaalla ensi vuosikymmenellä. Yhteensä väestönmäärä lisääntyy noin asukkaalla vuoteen 2020 mennessä ja noin asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Kuopion väkiluku on yhteensä noin asukasta vuonna 2020 ja noin asukasta vuonna 2030 sisältäen myös Maaningan (kuntaliitos vuoden 2015 alusta alkaen).

6 4 Kaikissa ikäryhmissä väestönmäärät lisääntyvät, lukuun ottamatta vuotiaiden ikäryhmää, joka pienentyy nykyisestä hieman. Eniten kasvua tapahtuu 75 vuotta täyttäneiden kohdalla, mutta myös vuotiaiden sekä vuotiaiden ikäryhmissä. Pienten lasten ja kouluikäisten määrät lisääntyvät myös lähes vuosittain. Lähivuosina noin 80 prosenttia väestönkasvusta tulee muuttovoitosta ja noin 20 prosenttia on luonnollista väestönkasvua luvulla vastaava suhde on noin 65/35 prosenttia. Luonnollinen väestönkasvu säilyy koko ennustekauden positiivisena, mikä perustuu nuorten aikuisten määrän kasvuun ja hyvään syntyvyyteen kaupungissa. Väestöennusteen edellytyksenä on viime vuosien kaltainen suhdannetilanne, vahva tulomuutto Kuopioon ja korkea asuntotuotannon määrä vuosittain (reilut 800 uutta asuntoa/vuosi). Mikäli Kuopion asuntotuotannon taso jää tavoitteista, vaikuttaa se väestönkasvuun. Myös koko maassa voimakkaan korkeasuhdanteen aikana Kuopion väestönkasvu on hiipunut, kun nuoret muuttavat nopeasti opiskelujen jälkeen Etelä-Suomeen ja suurempiin kaupunkeihin työn perässä. Tällöin lähtömuutto on kasvanut. Vuosikymmenten mittaan Kuopion kehityksessä vahvimmat väestönkasvun vuodet ovat sijoittuneet koko maassa heikon bkt:n kasvun matalasuhdannevuosiin, jolloin Kuopion alueen talouden kehitys on erottunut edukseen ja ollut koko maan kehitystä parempaa. Näin on tapahtunut myös viime vuosina, kun alueen kehitys on näyttäytynyt myönteisenä koko maahan verrattuna.

7 5 KUOPION VÄESTÖ VUOSINA JA ENNUSTE VUOTEEN 2030 (1.1.) Ennusteessa mukana Maaningan tiedot, mutta toteutumassa Kuopion väestö sen aluerajojen mukaisesti. VUOSI YHT ) ) Ennuste ) ) Kuopion ja Karttulan kuntaliitos toteutui vuoden 2011 alusta alkaen. 2) Kuopion ja Nilsiän kuntaliitos toteutui vuoden 2013 alusta alkaen. 3) Kuopion ja Maaningan kuntaliitos toteutuu vuoden 2015 alusta alkaen. Kuopion alueittaiset väestöennusteet vuoteen 2020 Kuopion väestöennuste suunnittelualueittain on vielä vuodelta Kuopiossa väestönkasvun painopiste on etelässä, jossa Saaristokaupungin alueella rakennetaan uusia asuntoja Rautaniemessä, Pirttiniemessä, Lehtoniemessä ja Kärängässä. Tällä hetkellä Saaristokaupungissa asuu noin asukasta väestönmäärän ollessa jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2013 Saaristokaupungin väkiluku lisääntyi noin tuhat asukasta. Saaristokaupungin ohessa väestönkasvua on odotettavissa mm. seuraavilla alueilla: Keskusta, Maljalahti, Männistö, Pihlajalaakso, Julkula ja Puijonlaakso. Kerrostalojen täydennysrakentamista sijoittuu näille alueille tulevalla viisivuotiskaudella. Lisäksi väestönmäärä alkaa kasvaa Hiltulanlahdessa, jossa omakotitalojen rakentaminen käynnistyy vuonna Kolme uutta aluetta tulee asuntorakentamisen kohteeksi viisivuotiskauden lopulla, kun asuntojen rakentamista aloitetaan Savilahdessa, entisen Valkeisen sairaalan alueella sekä Sakkyn alueella Haapaniemellä. Kaikissa edellä mainituissa kaavoituksen tavoitteena on edetä niin, että asuntorakentamisen on mahdollista käynnistyä vuonna Valkeisen sairaalan alueella on käynnissä arkkitehtikilpailu tontinluovutusmuotona ja alueen maankäyttö on tarkentumassa. Sakkyn alue Haapaniemellä asemakaavoitetaan myös asuntorakentamiselle, kunhan opistotien toiminnot siirtyvät alueelta Savilahteen. Kaavoituksen on määrä alkaa vuonna Suurin alueittaisen väestöennusteen epävarmuustekijä on sen tekohetkellä ennustettu asuntotuotanto alueittain. Vuonna 2011 valmistuneen ennusteen tekovaiheessa on ollut tiedossa asuntotuotannon ohjelmointi tulevalle viisivuotiskaudelle, joka on sisältänyt myös epävarmuustekijöitä. Asuntotuotannon toteutumiseen ennustetusti vaikuttavat: maanhankinta, kaavoitus sekä väestönkasvu ja alueen asuntojen kysyntä. Asuntotuotannon viivästyessä alueiden väestönmäärät jäävät ennustettua pienemmiksi. Joskus

8 6 alueiden väkiluku kasvaa uusilla alueilla jopa ennustettua enemmän, kun alueelle muuttaneiden lisäksi syntyvyys on uusilla pientaloalueilla erityisen korkea. Suurimmat ennustetut alueittaiset muutokset Kuopiossa vuoteen 2020 mennessä Lehtoniemi-Keilankanta Hiltulanlahti Pirtti Rautaniemi Puijo Inkilänmäki Keskusta Puijonlaakso Niuva-Länsipuijo-Rypysuo Saarijärvi-Rahusenkangas Särkiniemi-Särkilahti Niirala Haapaniemi Jynkkä Neulamäki Litmanen Kuopion uudet suunnittelualueittaiset ennusteet tullaan laatimaan joko vuoden 2014 syksyllä tai keväällä Tällöin myös Maaninka tulee mukaan ennusteeseen yhtenä suunnittelualueena. Ennusteen ulottuma on todennäköisesti vuoteen Alueittaista ennustetta ei ole mielekästä ulottaa kovin pitkälle, koska asuntotuotannon ennakointi on hyvin vaikeaa ja luonteeltaan jatkuvasti muuttuvaa erilaisten viiveiden takia. Ennustekauden viimeiset vuodet ovat aina melko epävarmoja, koska niiden osalta ei ole asuntotuotannon ohjelmointia ja ne perustuvat alueiden toteutumisen arvion varaan. Kuopiolle suunnitellaan parhaillaan ns. pidemmän aikavälin, noin kymmenelle vuodelle ulottuvaa ohjelmointia suunnittelun apuvälineeksi. Tätä ohjelmointia hyödyntäisi myös alueittainen väestöennuste. 2. Asuntotuotannon tavoitteet ja ohjelmointi vuosille Kuopion tavoitteena on vähintään 800 uuden asunnon tuotanto vuosittain. Asuntoja tavoitellaan noin kerrostaloihin (65 %), noin asuntoa rivitaloihin (15 %) ja loput noin 150 asuntoa omakotitaloihin (20 %). Kerrostaloasuntojen osalta määrä tarkoittaa noin kerrosneliön rakentamista vuosittain ja rivitaloissa määrä on noin kerrosneliötä. Yhteensä asuntotuotanto käsittää noin uuden asunnon rakentamisen tulevalla viisivuotiskaudella ( ). Kaupunkialueelta Kuopio luovuttaa keskimäärin uutta omakotitalotonttia rakentajille vuosittain,

9 7 minkä lisäksi tarjontaa on Nilsiässä, Karttulassa, Vehmersalmella, Riistavedellä, Syvänniemellä sekä Kurkimäessä. Kuopion tavoitteena on tonttireservin lisääminen lähivuosina (luku 4). Kuopion asuntotuotanto talotyypeittäin v , arvio v ja ohjelmointi v Valmistumisvuoden mukaan Vuosi Omakotitalot Rivitalot Kerrostalot Yhteensä Omak. -% Rivit.-% Kerrost. -% Arvio Yhteensä Keskimäärin / vuosi % Asuntotuotannon eteneminen tulevalla viisivuotiskaudella Kuopion tavoitteena on kaavoittaa ja tarjota monipuolisia tontteja rakentajille eri puolilla kaupunkia. Kuopion asuntorakentaminen painottuu yhä enemmän olevan kaupunkirakenteen täydentämiseen Saaristokaupungin rakentamisen ohessa: uusia täydennysrakentamisalueita kaavoitetaan keskustan tuntumasta ja eri puolilta Kuopiota. Tällä hetkellä uusia lähivuosina täydennysrakennettavia alueita sijaitsee mm. Maljalahdessa, Puijonlaaksossa, Päivärannassa ja Linnanpellolla sekä Valkeisen alueella Keskustassa luvun lopulla asuntorakentaminen alkaa myös Savilahdessa (2018) sekä Haapaniemellä Sakkyn opiston alueella. Saaristokaupungissa kerrostalorakentaminen painottuu tällä hetkellä Lehtoniemen keskustan ja ensimmäisen Helmen alueelle. Vuonna 2016 alkaa rakentaminen Keilanrinteen alueella, jonka kaavoitus on viivästynyt noro- ja liito-oravalöydösten takia (kaavaa muutetaan useaan otteeseen). Vuotta myöhemmin, vuonna 2017, alkaa myös Lehtoniemen pohjoisosien (Kuikkalampi-Lehtorinne) rakentaminen. Keilanrinteen alueelle sijoittuu noin ja Kuikkalampi-Lehtorinne alueelle noin tuhat uutta asuntoa. Keskustassa rakentamista on lähivuosina sataman alueella, Maljalahdessa sekä hajarakentamisena eri puolilla keskustaa. Uusia pienehköjä alueita/kortteleita on tulossa useita kaavamuutosten kautta asuntorakentamiseen keskustan alueella. Pihlajalaakson rakentaminen etenee vauhdilla ja melumuurin valmistuttua rakentaminen on alkanut myös alueen pohjoisosassa. Viimeiset kerrostalot valmistuvat lähivuosina myös Pappilanmäelle. Omakotitalorakentaminen on tällä hetkellä vilkasta Rautaniemen eteläosissa sekä Pirttiniemen alueella. Tällä hetkellä näillä alueilla on rakenteilla runsaat 100 uutta omakotitaloa. Uusia rivitaloasuntoja on rakenteilla myös eri puolilla Saaristokaupunkia noin 150 asunnon verran.

10 8 Kuopion asuntotuotanto vuosina , arvio vuodelle 2014 ja tavoitteellinen asuntotuotannon ohjelmointi vuosille Toteut. Tot. Arvio Ohjelmointi Määrä yht. Alue Pirtti (Savolanniemi) Rautaniemi Lehtoniemi-Keilankanta Pirtti (Pirttiniemi) Saaristokaupunki yht Keskusta, Maljalahti Niirala, Valkeinen Haapaniemi, Rönö Pappilanmäki Itkonn.-Männistö-Linnanpelto Puijonlaakso Päiväranta Julkula Pihlajalaakso Petonen, Pitkälahti Länsi-Puijo Hiltulanlahti Savilahti Muut kesk.alueet yht Nilsiä Kuopion maaseutualueet KUOPIO YHT

11 9 Seuraavaan taulukkoon on koottu uusien asuntoalueiden ja täydennysrakentamisalueiden käyttöönotto, arvioidut asuntojen ja asukkaiden määrät sekä alueen valmius tai kaavoitusvaihe. Asuntotuotannon ohjelmointi tarkistetaan kahdesti vuosittain (kevät ja syksy) ja nyt laadittu ohjelmointi voi muuttua vielä syksyllä 2014 talousarvion 2015 käsittelyn yhteydessä. Kuopion uusien asuntoalueiden ja täydennysrakentamisalueiden käyttöönotto, arvioidut asunto- ja asukasmäärät Kesäkuu 2014 SEURAAVILLA ALUEILLA ON JO RAKENTAMINEN KÄYNNISSÄ: Rak. Asuntojen Asunt. Rakentam. Valmius Alue Alue Talotyyppi al.v. valm. v. määrä Asukkaita prosenttia / 2014/touko Pappilanmäki Tärä AK n. 320 n % Pihlajalaakso Tärä AK/AKR n. 620 n % Pirttiniemi Uusi AO/AP n n % Helmen alue (Lehtoniemi) Uusi AK/AKR/AR n. 750 n % Länsi-Puijo Tärä AP n. 60 n % Maljalahti (Keskusta) Tärä AK n. 350 n % SEURAAVILLA ALUEILLA RAKENTAMINEN ALKAA VUONNA 2014 TAI SEN JÄLKEEN: Julkulan tärä (niemi) Tärä AK/AP n. 170 n Puijonlaakso, etelärinne Tärä AK/AKR n. 570 n Kurkimäki Uusi AO n. 40 n Hiltulanlahti I Uusi AO/AR/AP n. 300 n Keilanrinne (Lehtoniemi) Uusi AK/AKR n. 500 n as. kaavoitus käynnissä Linnanpelto, uudistuva kortteli Tärä AL n. 170 n Matkusniemi (Lehtoniemi) Uusi AR/AP n. 120 n. 300 as. kaavoitus käynnissä Savolanniemen tyvi Uusi AR n. 300 n as. kaavoitus käynnissä Päiväranta, täydennysrak.kortteli Tärä AK/AR n. 180 n as. kaavoitus käynnissä Kuikkalampi-Lehtorinne (Lehton.) Uusi AK/AKR/AR n n as. kaavoitus käynnissä Hiltulanlahti II Uusi AO n. 200 n as. kaavoitus käynnissä Savilahti Tärä AK/AKR n as. kaavoitus alkamassa Valkeisen sairaalan alue Tärä AK n n as. kaavoitus alkamassa Haapaniemi, Sakkyn alue Tärä AK/AKR n n as. kaavoitus alkamassa 4. Asuntotuotannon tonttireservit tuleville vuosille Kuopion tonttireservit ovat tällä hetkellä niukat. Viime vuosina tonttikysyntä on ollut erityisen vilkasta, asuntotuotannon määrä on ollut korkea ja kaupunkiin muuttavien määrä ja väestönkasvu (1,1 %) ovat jatkuneet vahvana. Lisäksi kaupungin tonteille on paljon varauksia ja hankkeita toteutumassa lähivuosina. Samaan aikaan uusien kerrostaloalueiden kaavoitus on viivästynyt, koska niiden suunnittelussa on ilmaantunut erilaisia ongelmia mm. luonto- (liito-oravat, norot) ja valitussyistä. Tulevina vuosina Kuopion tavoitteena on pyrkiä lisäämään tonttireservien määrää systemaattisesti ja eri talotyypeille kaikkien suurten kaupunkien tavoin. Tonttireservien lisääminen tarkoittaa määrällisesti noin kerrosneliön kaavoitusta vuosittain asuntorakentamiselle. Tästä noin 60 prosenttia tarvitaan vuosittaiseen rakentamiseen ja 40 prosenttia kerros- ja rivitalotonttitarpeiden ja reserveiksi. Lähivuosina valmistumassa on seuraavien alueiden kaavoitus, yhteensä noin kerrosneliön verran. Määrästä noin puolet on parhaillaan jo kaavoituksen kohteena ja noin puolet tulossa kaavoitettavaksi lähivuosina.

12 10 Rakentamiseen tulossa olevia asuntoalueita tulevalla kymmenvuotiskaudella: (Tummennettu ne alueet, joiden kaavatyö on meneillään tai ollut valtuustossa, muttei ole vielä vahvistunut. Ei tummennettu ovat ne alueet, joiden kaavoitus ei ole vielä käynnistynyt.) Keilanrinne (Lehtoniemi-Keilankanta) n k-m 2 ALY/AKR/A Kuikkalampi-Lehtorinne (Lehtoniemi-Keilankanta) n k-m 2 AK/AR/AO Puijonlaakson etelärinne n k-m 2 AK/AKR Julkulan täydennysrakentamisalue n k-m2 AK, AP, AO Valkeisen Sairaalakadun alue (Keskusta) n k-m 2 AK Hiltulanlahti I n (kaup. tonttia) AO, A Sakkyn alue Haapaniemellä n k-m 2 AK Savilahti ja Neulamäen kaakkoisrinne n k-m 2 AK, AP Savisaari n k-m 2 AK Hiltulanlahti II ja III arviolta n. 400 kaup. tonttia AO Omakotitalotonttien kohdalla tonttiniukkuutta on lähivuosina eniten, koska viime syksynä HIltulanlahden aloitusta siirrettiin vuodella eteenpäin (2016). Vuosina luovutetaan Rautaniemen ja Pirttiniemen viimeisiä tontteja ja määrällisesti viime vuosia vähemmän. Omakotitalojen kohdalla reservien kartuttaminen tarkoittaisi Hiltulanlahden (II ja III alueet) pikaista asemakaavoittamista ja myös seuraavan omakotitaloalueen (Vanuvuori) osayleiskaavoituksen aloittamista hyvinkin pian. Laskennallisesti Hiltulanlahti riittää omakotitalotuotannolle noin 6-8 vuotta keskimäärin tontin tarjonnalla/vuosi. Mikäli luovutettavien tonttien määrää lisätään, kaavoituksen tarve ja alueiden käyttö entisestään nopeutuu. Tarjottavien vuokraomakotitalotonttien määrä on ollut noin tontin paikkeilla viime vuosina ja myös lähivuosina määrä on kaupunkialueella noin tonttia/vuosi. Lisäksi kaupungilla on tarjolla myyntitontteja sekä runsaasti tarjontaa Nilsiässä, entisissä kuntakeskuksissa (Karttula, Vehmersalmi, Riistavesi) sekä joissakin maaseutukylissä (Syvänniemi, Kurkimäki). Kurkimäessä on tulossa pieni määrä (14 kpl) kaupungin uusia tontteja tarjolle vuonna 2015, jonka lisäksi samalle alueelle tulee tarjolle myös yksityisiä tontteja. Omakotitalotonttien kohdalla (kaupunkialue) ihanteena olisi vähintään 300 tontin reservi vahvoissa asemakaavoissa olevia tontteja. Kuopion vuokraomakotitalotonttien hakijoita on ollut joka vuosi enemmän kuin mitä on ollut haettavia tontteja. 5. Kunnallistekniikan kustannukset uusille alueille ja palveluinvestointien tarve tulevalla viisivuotiskaudella Kuopion uusien alueiden rakentamiseen ja asuntotuotannon etenemiseen liittyvät palveluinvestoinnit tarkasteltiin vuoden 2013 selvityksessä (Kuopion väestö, elinkeinot ja asuminen , kh ) hyvin perustellusti. Selvityksessä esitettiin lähipalveluna toteutettavat kaupungin omat palveluinvestoinnit (päiväkodit, koulut, puistot, lähiliikuntapaikat, leikkipaikat, uimarannat jne.), jotka tulevat toteutukseen asuntotuotannon edetessä tulevalla viisivuotiskaudella. Tähän on koottu viime vuoden esityksestä

13 11 tärkeimmät kohdat ja muuttuneet ajoitukset, jotka voivat tarkentua vielä syksyllä talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelman teon yhteydessä. Saaristokaupunki Saaristokaupunkiin on suunniteltu tarvittavan kaksi päiväkotia tulevan viisivuotiskauden aikana ( ). Toinen näistä sijoittuisi Keilanrinteen alueelle ja toinen Kuikkalammen alueelle. Päiväkotien tavoiteaikataulut ovat seuraavat: v ja v (rakentaminen alkaa). Tällä hetkellä Lehtoniemessä on ainoastaan yksi päiväkoti, jonka lisäksi muilla Saaristokaupungin alueilla (Pirtti, Savolanniemi, Rautaniemi) on viisi kaupungin ja neljä yksityistä päiväkotia. Lisäksi alueella on perhepäivähoitoa. Osa alueen lapsista kuljetetaan alueen ulkopuolelle, kaupungin muihin päiväkoteihin. Tulevina vuosina päivähoidon kasvun tarve kohdistuu etenkin Lehtoniemen alueelle, johon kuuluu myös uusi Keilanrinteen asuntoalue. Saaristokaupungissa alakoulun palvelut ovat kunnossa ja alueella on kolme koulua: Pirtin koulu, Aurinkorinteen koulu ja Martti Ahtisaaren koulu. Laskennallisesti Saaristokaupungin lapset mahtuvat maksimitilanteessa alueen kolmeen kouluun, mutta tällöin kouluissa tulee olemaan hetkellisesti ahtautta. Ennustettu (v. 2011) alakouluikäisten määrä olisi maksimissaan noin lasta, jolloin jokaiseen kouluun tulisi sijoittua noin 500 alakouluikäistä lasta. Yläkouluikäiset suuntautuvat Saaristokaupungista joko Pyörön tai Minna Canthin yläkouluihin. Tällä hetkellä koulujen rajana on Keilankanava, jonka eteläpuolelta suuntaudutaan Pyöröön ja pohjoispuolelta Minna Canthiin. Saaristokaupungissa leikki- ja lähiliikuntapaikkojen sekä ulkoiluväylien rakentaminen toteutuu asuntotuotannon edetessä. Jo rakennetuilla alueilla tehdään viimeistelytöitä ja uusien alueiden kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä toteutetaan väylien esirakentaminen. Hiltulanlahti Hiltulanlahdessa asuntotuotannon alkamisajankohtaa siirrettiin viime syksynä noin vuodella ja alueelle päästään rakentamaan vuonna Ensimmäiset uudet omakotitalot valmistuvat palvelujen ympärille, nykyisen koulun, päiväkodin ja Vanulan ympäristöön, vanhan vitostien molemmin puolin. Ensimmäinen Hiltulanlahden kaava-alue sisältää noin 300 omakoti- ja rivitaloasuntoa noin 1000 uudelle asukkaalle. Kaupungin omakotitalotontit (126 tonttia) luovutetaan kahtena vuonna eli vuosien 2016 ja 2017 rakentamiseen. Lisäksi kaava-alueeseen sisältyy yksityisiä omakotitalotontteja sekä 3 kaupungin ja 7 yksityistä rivitalotonttia. Rakentamisen alkuvaiheessa alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lasten määrä nousee nopeasti eli päivähoidon ja koulupalvelujen tarve alkaa korostua heti rakentamisen käynnistyttyä. HIltulanlahden ensimmäisen asuntoalueen kunnallistekniikan kustannuksiksi on arvioitu yhteensä 8,9 miljoonaa euroa ja noin 12,2 miljoonaa euroa Kuopion Energian verkostot mukaan lukien. Tällä hetkellä alueen toteuttaminen ja omakotitalotonttien jakaminen on suunniteltu kahdelle vuodelle. Rakentamisen alkuvaiheessa alakoulun ja päivähoidon palvelujen kasvavaan kysyntään joudutaan miettimään väliaikaisratkaisuja, kunnes uusi koulu saadaan alueelle. Päivähoidon puolella asiakkaita ohjataan kaupungin muihin päiväkoteihin. Yläasteikäiset käyvät keskustan kouluissa. Tällä hetkellä ja ilman

14 12 talouden reunaehtoja tavoitteena on, että uusi koulu valmistuisi Hiltulanlahteen syksyksi Koulun valmistuminen vapauttaa tiloja yksityisestä päiväkodista päivähoidolle, jonka avulla alueen uuden päiväkodin tarvetta voidaan hieman siirtää. Alueelle tarvitaan kaupungin päiväkoti, jonka ajankohtaa on tässä vaiheessa vaikea arvioida. HIltulanlahden uuden koulun viereen rakennetaan koko Hiltulanlahtea palveleva lähiliikuntapaikka. Paikan suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan koulun kanssa yhtä aikaa. Myös muut asukkaiden virkistyspaikat, kuten uimaranta ja ulkoilureitit, toteutetaan asuntoalueen rakentumisen edetessä ja tulevalla viisivuotiskaudella. Lisäksi moottoritien osalta meluntorjuntaa parannetaan. Muut alueet Kaupungin nykyisillä täydennysrakentamisalueilla on uusia palveluntarpeita hyvin vähän ja valtaosin niiden asukkaat tukeutuvat jo olemassa oleviin palveluihin. Useimmiten jotain palveluja kuitenkin alueille rakennetaan, ja tyypillisesti nämä ovat ulkoiluväyliä, puistoalueita/leikkipaikkoja tai jotain muuta pienimuotoista. Suuremmille täydennysrakentamisalueille varataan lähikaupan ja päivähoidon palvelut sekä mahdollisesti liiketilaa alueen sijainnista riippuen. Osalla alueista toimenpiteet kohdistuvat vanhan asuntoalueen puistojen ja leikkipaikkojen saneeraamiseen. Pappilanmäen alueen rakentaminen alkaa olla loppuvaiheessa ja sinne on rakennettu korttelileikkipaikka, puistokäytäväreittejä sekä maisemapeltoja. Muutoin asukkaat tukeutuvat Linnanpellon ja Männistön palvelukeskuksen palveluihin. Pihlajalaakson asuntoalueesta on noin neljännes valmiina ja alueen pohjoisosien rakentaminen on käynnistynyt. Alueelle on valmistunut yksityinen päiväkoti ja parhaillaan on käynnissä lähikaupan rakentaminen. Pihlajalaaksoon tulee korttelileikkipaikka ja lähivirkistysalueina toimivia puisto- ja metsäalueita. Koulupalvelut haetaan lähialueiden kouluista. Kunnallistekniikan kustannukset alueittain Asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentaminen kohdistuu alkavaksi noin vuotta ennen varsinaista asuntojen rakentamista. Aivan uudella alueella rakentaminen käsittää kadut ja kiveykset, liittymät, katuviheralueet, katuvalaistuksen, ulkoiluväylät, latupohjat, leikkipaikat jne. Rakentamisen tarpeet tulevat kaavasta ja alueen sijainti suhteessa muuhun kaupunkirakenteeseen määrittelee myös niitä. Useat täydennysrakentamisalueet ovat varsin edullisia, koska ne tukeutuvat jo olemassa oleviin verkostoihin. Kaupungin budjettiin varattujen kustannusten lisäksi Kuopion Energia varautuu sähkö- ja kaukolämpöverkoston rakentamiseen uusilla alueilla. Näitä kustannuksia ei ole tässä taulukossa mukana.

15 13 Uusien alueiden arvioidut kunnallistekniikan kustannukset / vuosien as. rakentaminen arvioitu kustannus (milj. ): Alueen nimi: Rak. vaihe 1): Kadut ja alueet Vesih. Yhteensä mitä sisältää: Pappilanmäki kesken 0,10 0,00 0,10 viimeistelyä Pihlajalaakso kesken 0,40 0,00 0,40 viimeistelyä ja leikkipaikka Pirttiniemi kesken 0,70 0,00 0,70 kadut, leikkipaikka ja käytävät Helmen alue (Lehtoniemi) kesken 0,15 0,00 0,15 viimeistelyä Länsi-Puijo kesken 0,05 0,00 0,05 viimeistelyä Keskusta (Maljalahti) kesken 0,70 0,00 0,70 kadut Julkulan tärä (niemialue) alkaa ,00 0,15 0,15 hulevesiviemärin siirto yhd. Kypin kanssa Puijonlaakso etelärinne alkaa ,05 0,50 0,55 liittyy nykyiseen verkostoon Keilanranta (Lehtoniemi) alkaa 2015/2016 0,50 0,75 1,25 kadut, liittymät, verkosto Savolanniemien tyvi alkaa ,32 0,06 0,38 kadut Hiltulanlahti I alkaa ,25 3,60 8,85 kadut, liittymät, viheralueet, väylät yms. Kurkimäki alkaa ,40 1,20 1,60 kadut, liittymät, verkosto Keilanrinne (Lehtoniemi) alkaa ,68 1,40 2,08 kadut, liittymät, verkosto Matkusniemi ( Lehtoniemi) alkaa ,55 0,35 0,90 kadut, liittymät, verkosto Linnanpelto (Nikun täyd.rak. alue) alkaa ,00 0,00 0,00 liittyy nykyiseen verkostoon Päiväranta (Nikun täyd.rak. alue) alkaa ,00 0,00 0,00 liittyy nykyiseen verkostoon Kuikkalampi-Lehtor. (Lehtoniemi) alkaa ,20 0,70 2,90 kadut, liittymät, viheralueet, väylät yms. 1) Rak. Vaihe: kuvaa asuntorakentamisen alkamisen ajankohtaa eli kunnallistekniikka alkaa noin vuotta aiemmin.

16 LIITE 1. KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN JA IKÄRYHMITTÄIN Yht. E1 Keskusta E2 Niirala E3 Haapaniemi E4 Rönö ja sen lähisaaret E5 Siikalahti C1 Puijonlaakso-Taivaanp C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) C21 Julkula C22 Niuva-Länsipuijo-Rypysuo D1 Itkonn.-Männistö-Linnanp D2 Saarijärvi-Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolahti F21 Neulamäki G Pieni Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H11 Levänen H12 Jynkkä H14 Litmanen J11 Pitkälahti H16 Pirtti H17 Lehtoniemi H18 Rautaniemi J13 Kiviharju J14 Vanuvuori J15 Hiltulanlahti B Sorsasalo Keskeinen kaupunkialue Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi Karttula Nilsiä Nilsiä ja maaseutualueet Muut alueet Alueille sijoittumattomat Kaupunki yhteensä Aluetietojen lähteenä on käytetty kuntarekisteritietoja, jotka eroavat jonkin verran virallisesta väkiluvusta. Muut alueet -tieto koostuu saaristo- ym. alueista, joissa väestömäärät ovat pieniä

17 LIITE 2. KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN V JA ENNUSTE VUOTEEN 2020 (1.1) Tot. Ennuste E1 Keskusta E2 Niirala E3-E5 Haapaniemi-Siikalahti E4 Rönö ja sen lähisaaret C1 Puijonlaakso - Taivaanpankko C21 Julkula C22 Niuva - Länsipuijo - Rypysuo C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto D2 Saarijärvi - Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi - Likolahti F21 Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H11-G Levänen ja Pieni Neulamäki H12 Jynkkä H14 Litmanen H16 Pirtti H17 Lehtoniemi H18 Rautaniemi J11 Pitkälahti J13-J15 Hiltulanlahti-Kiviharju-Vanuv B Sorsasalo KESKEINEN KAUPUNKIALUE Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi Karttula Nilsiä* MAASEUTUALUEET Alueille sijoittumattomat ja muut alueet KUOPIO YHTEENSÄ Aluetietojen lähteenä on käytetty kuntarekisteritietoja, jotka eroavat jonkin verran virallisesta väkiluvusta. * Nilsiän ennuste, Tilastokeskus

18 LIITE 3. Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina E1 Keskusta E2 Niirala E3 Haapaniemi E4 Rönö ja sen lähisaaret E5 Siikalahti C1 Puijonlaakso-Taivaanp C21 Julkula C22 Niuva-Länsipuijo C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) D1 Itkonn.-Männistö-Linn D2 Saarijärvi-Rahusenk D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolahti F21 Neulamäki G Pieni Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H11 Levänen H12 Jynkkä J11 Pitkälahti H14 Litmanen H16 Pirtti H17 Lehtoniemi-Keilankanta H18 Rautaniemi J13 Kiviharju J14 Vanuvuori J15 Hiltulanlahti B Sorsasalo Keskeinen kaup.alue Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi * Karttula ** Nilsiä 34 Maaseutualueet yht Kaupunki yhteensä Lähde: Kuntarekisterit, rakennusvalvonnan tilastot * Vehmersalmen kunta liittyi Kuopioon vuoden 2005 alusta. ** Karttulan kunta liittyi Kuopioon vuoden 2011 alusta. *** Nilsiän kunta liittyi Kuopioon vuoden 2013 alusta.

19 V KÄYTTÖÖN OTETTAVAT ALUEET ASUNTOTUOTANNON ETENEMINEN ALOITUSVUODEN MUKAAN ennen 2014 alkaneet käyttöön otettavat palvelu-, teollisuus- ja varastoalueet Keskustan kehittäminen PIHLAJALAAKSO Selvitysalue Alueiden käyttöönotossa on ehdollisuuksia, mistä johtuen maankäyttö tai ajoitus saattaa muuttua KELLONIEMI LÄNSI-PUIJO LIIKENNE NEULANIEMI PAPPILANMÄKI PUIJONLAAKSO SAVILAHTI SAVISAARI MÄNNISTÖ Kaudella rakennettava katu Kaudella rakennettava kevyen liikenteen väylä MALJALAHTI HALMETIE 2017 SAMMALLAHTI 2014KÄRÄNKÄ KUIKKALAMPI - LEHTORINNE PIENI NEULAMÄKI LEHTONIEMI SAARIST0KAUPUNKI KEILANRINNE RAUTANIEMI PETONEN SAVOLANNIEMI ALA-PIRTTINIEMI HILTULANLAHTI Kh kesäkuu 2014

20